IKÄIHMISTEN JA LIIKUNTA-ESTEISTEN VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN YLIVIESKASSA YHTEENVETO

Samankaltaiset tiedostot
Saarijärven kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa. Jämsän tavoitteet ja toimenpiteet

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Viitasaaren kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

IKÄÄNTYVIEN JA LIIKUNTAESTEISTEN VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN YLIVIESKASSA

Liikenneturvallisuustyön suunnitelma

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

EURAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/

TURVALLINEN KOULUPÄIVÄ LIIKKUMISEN SUJUVUUS JA TURVALLISUUS UUDEN KOULUN SUUNNITTELUSSA JA TOIMINNASSA

Käyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

JOUKKOLIIKENNE <PVM>

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

pyöräliikenne.fi Pyöräliikenne ja katutyöt

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä VIROLAHDEN TOIMENPIDEKORTTI (KAAKON KAKSIKON YHTEISET TOIMET)

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016

Äänekosken kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Liikenneturvallisuustyön organisointi ja toimintamalli

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä HAMINAN TOIMENPIDEKORTTI

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisohjelma. Minna Paajanen, projektipäällikkö

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Parhaat palat, Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

Työohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

LAHDEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2018 HALLINTOKUNTAKYSELYN VASTAUKSET

Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite III Päättäjäkyselyn tulokset

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

PORIN LIIKKUMISEN OHJAUKSEN MATERIAALIPAKETIT LIIKKUMISEN OHJAUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKE 2017

ESPOON MATINKYLÄN URHEILUPUISTO

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu p.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä PYHTÄÄN TOIMENPIDEKORTTI

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy

KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA

Yhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä Harri Vaarala Liikenneinsinööri

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Kuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

SUOJATIEKÄYTTÄYTYMINEN JÄRVENPÄÄSSÄ, KERAVALLA JA TUUSULASSA KYSELYTUTKIMUS

Iisalmi ja Ylä-Savo liikkuvat viksusti. Projektityöntekijä Sari Mulari

Rauman pyöräilyn markkinointi palvelumuotoilun keinoin. Loppuraportti

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen Muistio

Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Talvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Maiju Lintusaari, Sito Oy

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Transkriptio:

IKÄIHMISTEN JA LIIKUNTA-ESTEISTEN VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN YLIVIESKASSA YHTEENVETO 12/2017

SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT TYÖN TAVOITTEET JA OSA-ALUEET LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN YMPÄRISTÖN JA INFORMAATION ESTEETTÖMYYS TOIMINTAMALLEJA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI TYÖPROSESSI IKÄIHMISTEN JA LIIKUNTAESTEISTEN VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMISOHJELMA VAIKUTTAVUUS

LÄHTÖKOHDAT Väestön ikärakenne tulee muuttumaan voimakkaasti - 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan Suomessa olevan noin 30 % vuoteen 2060 mennessä. Ikääntyneiden kansalaisten määrän kasvu on otettava entistä enemmän huomioon liikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on, että iäkkäät pystyvät liikkumaan esteettömästi ja turvallisesti. Arkiliikunnalla, ulkoilulla ja liikuntaharjoittelulla voidaan ylläpitää ja parantaa ikääntyvien toimintakykyä, tukea itsenäistä liikkumista sekä vähentää kaatumisten vaaraa. Arkiliikuntaan ja ulkoiluun kannustaminen sekä fyysisen liikkumisympäristön kehittäminen vaativat yhteistyötä eri tahojen kesken ja kuntaorganisaatiolla on tässä merkittävä rooli. Liikenneturva

TYÖN TAVOITTEET Edistää ikäihmisten ja liikuntaesteisten itsenäisen liikkumisen edellytyksiä erityisesti omassa lähiympäristössään. Esittää toimenpiteitä viisaan liikkumisen tukemiseksi sekä liikkumisen edellytyksien parantamiseksi. Kerätä yhteen keinoja, miten kaupunki voi omalta osaltaan edistää viisasta liikkumista. TYÖN OSA-ALUEET Puitteet viisaalle liikkumiselle; nykytila-analyysi Nykyinen liikkumisympäristö Koetut haasteet ja ongelmat Nykyiset toimintamallit itsenäisen liikkumisen tukemiseksi Informaatio Viisaan liikkumisen edistämissuunnitelma Liikkumisympäristön kehittäminen Kunnossapito Palveluliikenne Tiedotus ja ohjeistus Toimenpidesuunnitelma

LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN YMPÄRISTÖN JA INFORMAATION ESTEETTÖMYYS Fyysinen liikkumisympäristö lisää tai rajaa toimintamahdollisuuksia ja vaikuttaa ihmisten valintoihin. Ympäristön turvallisuus sekä esteettömyys korostuvat erityisesti ikäihmisten ja liikuntaesteisten liikkumisympäristöjen kohdalla. Esteettömyyden käsite tarkoittaa tilannetta, jossa kaikilla väestöryhmillä on yhdenvertainen oikeus hyvään elinympäristöön. Esteettömyys mahdollistaa ihmisten asumisen kotonaan ja sujuvan osallistumisen muun muassa työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Touch Mapper Esteettömyys merkitsee rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteettömyyden lisäksi myös muun muassa palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ja viestinnän ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Esteetön ympäristö voi olla liikuntaesteisille välttämättömyys, mutta selkeys auttaa suuresti myös muita tilojen käyttäjiä. Esteettömyys ei yleensä maksa rakennusvaiheessa "esteellistä" enempää, kyse on lähinnä hyvästä suunnittelusta ja suunnitelmien toteuttamisesta. Esteetön.fi Liikenneturva

LIIKKUMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTIA IKÄIHMISEN NÄKÖKULMASTA Kysymyksiä iäkkään liikkumisympäristön arvioinnin tueksi: Ovatko tienylitykset lähiympäristössä turvallisia? Väistävätkö autoilijat kävelijöitä? Ajavatko autoilijat maltillisilla nopeuksilla? Ovatko liikkumisväylät hyvässä kunnossa? Ovatko ne hiekoitettuja ja aurattuja? Ovatko väylien pinnat tasaisia? Onko väylien varrella riittävästi penkkejä levähtämiseen? Voit miettiä myös ikäihmisen liikkumismahdollisuuksia. Miten hyvin hän pääsee kauppaan, muille asioille tai harrastuksiinsa? Millaiset ovat kävely-yhteydet lähipalveluihin? Millaiset ovat bussiyhteydet? Kuinka pitkä matka on bussipysäkille? Jaksaako iäkäs kulkea tämän matkan? Onko kunnassa palveluliikennettä? Liikenneturva: https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/miten-tukea-iakkaan-turvallista-liikkumista Liikenneturva

YMPÄRISTÖ OHJAA LIIKKUMISTA Yhdyskuntarakenteella voidaan joko tukea tai vaikeuttaa asukkaiden fyysistä aktiivisuutta. Yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat ennen kaikkea aluesuunnittelu ja kaavoitus. Kaavoituksen ratkaisut ovat pitkäaikaisia, joten päätöksiä tehdessä kaikki käyttäjäryhmät sekä liikennemuodot tulisi ottaa huomioon. Kävelyn ja pyöräilyn erityispiirteet ja ominaisuudet omina liikennemuotoina tulee tunnistaa ja huomioida heti kaavoitusprosessin alussa.* Kävelylle suotuisa ympäristö: Palvelut ovat lähellä ja kävellen saavutettavissa. Kohtaamiset autoliikenteen, ja jalankulkuvyöhykkeellä pyöräliikenteen kanssa, tapahtuvat hallitusti ja turvallisesti. Hyviä elementtejä ovat esimerkiksi kävelykeskustat, torit, kävelypainotteiset alueet. Pyöräilylle suotuisa ympäristö: Pyöräilylle hyvän ympäristön tunnusmerkkejä ovat helppous, käytännöllisyys, turvallisuus ja nopeus. Pyörällä pitää päästä liikkumaan kätevästi lähtöpaikasta määräpaikkaan. Pyörän helppo pysäköinti tulee olla mahdollista matkan molemmissa päissä. Pyöräilyreittien hyviä ominaisuuksia ovat reittien jatkuvuus, turvallisuus sekä autoliikennettä lyhyemmät yhteydet (Vaarala 2012). Liikenneturva *Vaarala R. (2012). Kävely ja pyöräily kaavoituksessa. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/ 2011.

KUNNOSSAPITO OSANA LIIKKUMISEN EDISTÄMISTÄ Korkeatasoinen pyöräteiden ja jalkakäytävien kunnossapito on palvelua, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja koko liikennejärjestelmän toimivuuteen. Oikea-aikaisella ja tehokkaalla kunnossapidolla on saatavissa suuria yhdyskuntataloudellisia säästöjä ympärivuotisen pyöräilyn korkeamman määrän ja vähentyvien liukastumistapaturmien myötä. Kunnossapidon tason nostamisella on mahdollista vähentää kaatumistapaturmista aiheutuvia kustannuksia sekä tehdä talvisin liikkumisesta miellyttävämpää ja turvallisempaa. Reaaliaikainen väylien kunnossapitoseuranta ja liukkaan kelin liukastumisvaroituspalvelu ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten tiedonvälittämistä liikkumisympäristöön liittyen voidaan tehostaa. Liukastumisvaroituspalvelu mahdollistaa liukkaasta kelistä asukkaille varoittamisen tekstiviestillä. Varoitusviestin lähettää joko talvihoidon päivystäjä tai YIT:n palvelukeskus PANU. Varoitus liukkaudesta tarjotaan asukkaille ilmaiseksi. Palvelusta kiinnostuneet kunnat voivat ottaa yhteyttä palvelun koordinaattoriin (info@sva-konsultointi.fi) Reaaliaikainen kunnossapitopalvelu, Aurat kartalla, on käytössä Tampereella. Siinä aurojen ja työkoneiden kunnossapitotyöt ovat nähtävissä viimeisten 0-24 tunnin ajalta Tampereen Infran ylläpitämillä kunnossapitoalueilla. Reaaliaikaisen tiedon saaminen helpottuu, kun julkiset tahot jakavat tietoja avoimena rajapintana. Kunnossapidon seurantapalveluja: https://kartat.tampere.fi/auratkartalla/ Liikenneturva https://auratkartalla.com/ https://kartta.vantaa.fi/

INFORMAATION ESTEETTÖMYYS Ikääntyneiden liikkumiseen vaikuttavat liikenteen informaation kannalta ennen kaikkea liikkumiseen liittyvä etukäteistieto. Ikääntymisen mukanaan tuomat psyykkiset ja fyysiset muutokset hankaloittavat saatavilla olevan informaation löytämistä sekä hyödyntämistä käyttöä. Ikääntyminen on hyvin monimuotoista ja se on huomioitava liikkumiseen liittyvän informaation jakamisessa. Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää tietoa täytyy jakaa usealla tavalla niin, että se on kaikkien saatavilla toimintakykyyn ja taitoihin katsomatta. Viestin tulee olla yhtenäinen kanavasta riippumatta. Näkövammaisten liitto ry Tiedotuskanavia: Kunnan nettisivut Sosiaalinen media, esim. Facebook Kunnan palvelupiste & virallinen ilmoitustaulu Paikallislehti / erilliset tiedotteet Keskeisiä huomioita: Liikkumista koskevan informaation kerääminen kootusti yhteen paikkaan esimerkiksi kunnan nettisivuilla helpottaa tiedon löytymistä. Kävely ja pyöräily, esteettömät reitit Kunnossapito, Joukkoliikenne, palveluliikenne Vapaa-ajan liikkuminen, liikuntapalvelut Liikenneturva Sosiaalinen media on hyvä täydentävä tiedotuskanava, jonka kautta esimerkiksi ajankohtainen tieto tavoittaa suuren määrän ihmisiä nopeasti. Sosiaalinen media on myös näkyvä tiedotuskanava erilaisissa kampanjoissa.

TOIMINTAMALLEJA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI Erilaisilla toimintamalleilla kuntia kannustetaan mahdollistamaan ulkoilu ikääntyvien arjessa. Lisäksi jäsennetään eri toimialojen, järjestöjen sekä muiden osapuolien tehtäviä ikääntyvien sekä liikuntaesteisten ulkoilun edistämiseksi. Kotona asumisen edistämiseksi sekä toimintakyvyn ylläpitämiseksi on perustettu valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Voimaa vanhuuteen -ohjelma sisältää liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapainosisältöistä ohjattua liikuntaa sekä ulkoilua vanhuksille. Toimintaa järjestetään järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Esimerkkejä toimintamalleista: Kortteliliikuntaryhmät & liikuntakummitoiminta Haastekampanjat kuntien päättäjille, jotta hekin voisivat osallistua iäkkäiden kanssa ulkoiluun ja olisivat tietoisia palveluista ja tarpeista Reittikyselyt, joilla kartoitetaan ulkoilutarpeita ja toiveita ja sen pohjalta laadittava seniorireittisuunnitelma Senioripuistot tai muut liikuntapuistot Polkupyöräriksat Asiantuntijaluennot UKK-instituutti Innostus koulutus - tietoisuus Liikenneturvallisuus ja liikkuminen esille tapahtumissa Teematilaisuudet Henkilöstökoulutukset Kampanjat Liikenneturva

TYÖPROSESSI Osallistava suunnittelu keskeisessä asemassa kysely, tapaamiset, haastattelut NYKYTILA-ANALYYSI Lähtöaineistot ja taustatiedot Kaikille avoin kysely Liikkumisympäristö ja liikkumisen edistäminen Vanhus- ja vammaisneuvostojen tapaaminen Maastokäynti liikkumisympäristön nykytila Informaation ja tiedotuksen nykytila Haastattelut Palveluliikenteen sekä paikallisliikenteen liikennöitsijä Kaupunkiorganisaation eri tahot aihealueina mm. viestintä, esteettömyys, liikenneturvallisuus, kunnossapito, liikuntatoimi Ikäihmisten kokoontumistila Tuokiotupa, vanhus- ja vammaisneuvosto EDISTÄMISSUUNNITELMA Yleiset toimenpiteet maastokäyntien pohjalta Esteettömyyden kannalta keskeisten reittien määrittely Viihtyisä liikkumisympäristö; lähiliikunta- ja puistoalueiden kehittäminen Informaation ja tiedotuksen kehittämistarpeet; opastus ja viitoitus Kunnossapidon kehittämistarpeet Nykyisen palveluliikenteen kehittämistarpeet Toimintamallit viisaan liikkumisen edistämiseksi Arkiliikuntaan kannustaminen mm. kampanjat Keskustelutilaisuus Tuokiotuvalla ikäihmisten kanssa

LIIKKUMISEN OLOSUHTEET YLIVIESKASSA Kyselyn, haastatteluiden ja tapaamisten yhteenvetona eniten palautetta saivat kunnossapidon laatu sekä keskusta-alueen esteettömyys. Levähdyspaikkoja myös kaivattiin kävelyreittien varteen. Teiden ylityspaikkojen esteettömyyden huomiointi, luiskat Kävely- ja pyöräteiden kunnon parantaminen Levähdyspaikkoja keskustaan ja keskustan tuntumaan Oikean korkuisia penkkejä jokirannoille ja kauppareiteille Kävelyreittien varteen helpoin ohjein varustettuja kuntoilulaitteita Opastuksen parantaminen Tiedotuksen parantaminen Viihtyvyyteen ja kauneuteen panostaminen Toimintapuisto jokirantaan Helppo käyttää ja kulkea ajattelu suunnittelun lähtökohdaksi

VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN YLIVIESKASSA Viisaan liikkumisen edistämissuunnitelman tavoitteena on antaa kaupungille lähtökohdat ja konkreettiset keinot, joiden avulla pystytään nykyistä enemmän tukemaan ikääntyvien ja liikuntaesteisten itsenäistä liikkumista. Viisasta liikkumista tukevat periaatteelliset kehittämistoimenpiteet on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: Esteettömyys keskusta-alueella Kunnossapidon laatu ja informaatio Opastus ja viitoitus Tiedotus Toimintamallit ja kampanjat Palveluliikenne Lähiliikunta- ja puistoalueet

ESTEETTÖMYYS KESKUSTA-ALUEELLA TOIMENPITEET: Paikka-asfaltointeja jalankulkuväylille ja suojatiealueille. Määritellyt esteettömät reitit keskeisessä asemassa. Yhtenäinen kehittämissuunnitelma esteettömille reiteille Jalankulkuväylien mitoitus sekä suojatieratkaisut Levähdyspaikat Opastus ja mahdolliset reittikartat Esimerkki suojatien varoitusalueesta, joka kertoo näkövammaiselle milloin suojatie alkaa. (https://www.aspa.fi/en/node/718) SURAKU -opas

Esitys keskusta-alueen esteettömistä reiteistä

Taso 1: Riittävän leveät väylät, jotta myös apuvälineiden kanssa liikkuminen houkuttelevaa Yhteneväiset suojatieratkaisut (opaslaatat ja varoitusalueet) Laadukas valaistus Selkeä viitoitus ja opastus Suositus levähdyspaikkojen etäisyydeksi noin 100 m. Esteetön eri käyttäjäryhmiä palveleva penkkimalli Levähdyspaikat pyritään sijoittamaan luonteviin paikkoihin Korkeatasoinen kunnossapito Huomioitava apuvälineiden kanssa liikkuvat Liukkaudentorjunta keskeisessä roolissa Taso 2: Hyväkuntoiset väylät, jotta myös apuvälineiden kanssa liikkuminen houkuttelevaa Esteettömät suojatieratkaisut (luiskareunatuki tai ei reunatukea lainkaan) Laadukas valaistus Selkeä viitoitus ja opastus Levähdyspaikkoja sopiviin kohtiin noin 300 m välein Korkeatasoinen kunnossapito Huomioitava apuvälineiden kanssa liikkuvat Liukkaudentorjunta keskeisessä roolissa

Levähdyspaikat esteettömillä reiteillä

KUNNOSSAPIDON LAATU JA INFORMAATIO TOIMENPITEET: Tehostetaan tarvittaessa kunnossapitoa määritetyillä esteettömyyden kannalta tärkeillä reiteillä Kartoitetaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön kunnossapidon reaaliaikainen seuranta Liukastumisvaara palvelun mahdollinen käyttöönotto

OPASTUS JA VIITOITUS TOIMENPITEET: Viitoitussuunnitelman laatiminen Työmaa-aikaiseen opastukseen panostaminen Selkeät, turvalliset ja mahdollisimman suorat reitit Kuvat: Katja Seimelä Opastuksella ja viitoituksella on mahdollista selkeyttää liikkumista. Ikäihmisten kannalta opastukseen on tärkeä kiinnittää huomiota erityisesti keskustan alueella ja esteettömiksi määritellyillä reiteillä. Jalankulun ja pyöräilyn viitoituksen avulla liikkujat ohjataan halutuille reiteille, joita voidaan kehittää muun muassa laadun ja turvallisuuden näkökulmasta. Viitoitus parantaa jalankulun ja pyöräilyn brändiä ja näin antaa positiivisen signaalin viisaasta liikkumisesta. Viitoitus selkeyttää jalankulku- ja pyöräilyverkon hierarkiaa, lisää liikenneturvallisuutta sekä parantaa ympäristön visuaalista ilmettä.

TIEDOTUS TOIMENPITEET: Kerätään liikkumista koskeva informaatio yhteen paikkaan kaupungin nettisivuilla. Etusivulle suora ja selkeä linkki. Tiedotusvastuun selkeyttäminen kaupunkiorganisaatiossa. Nykyisellään jokainen tiedottaa itse ja käytössä on eri tiedotuskanavia sekä käytäntöjä. Ylivieskan kaupungin eri toimialat ovat perustaneet omia virallisia Facebook-sivujaan. Markkinoidaan näiden olemassaoloa ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista aktiivisesti sivuilla. Facebook -sivujen kautta on hyvä markkinoida mm. erilaisia liikkumisen teemaviikkoja sekä tapahtumia. Laadukkaalla tiedotuksella on positiivinen vaikutus imagoon. Lisätään kaupungin nettisivuille tieto olemassa olevista Facebook-sivuista ja muista käytössä olevista tiedotuskanavista. Tieto ulkoilu- ja liikuntapaikkojen esteettömyyden tasosta käyttäjien saataville Esteettömien reittien kehittyessä lisätään niistä tietoa kaupungin nettisivuille.

TOIMINTAMALLIT JA KAMPANJAT TOIMENPITEET: Osallistutaan kattavasti ja nykyistä näkyvämmin valtakunnallisiin liikkumistapahtumiin ja -kampanjoihin. Hyödynnetään tapahtumien vuosikelloa, johon on koottu valtakunnallisia liikuntatapahtumia sesongin mukaan Järjestetään esimerkiksi Liukuesteet iäkkäille kampanja, jossa syksyllä jaetaan ilmaiseksi liukuesteet tietylle kohderyhmälle Tiedotetaan kampanjoista kattavasti kampanjat kaikkien kaupunkilaisten tietoon Valmiin materiaalin hyödyntäminen kampanjoinnissa

Syksy ja alkutalvi Kävele Naiselle Ammatti (su 9.9.). Liikkujan viikko (16.-22.9.) Ilmaista ja edullista joukkoliikennettä Liikkujan Sydäntalvi Talvikilometrikisa (1.1.-28.2.) Kansainvälinen pyöräile töihin ja kouluun -päivä (pe, vko 6) viikolla Liikenneturvallisuusviikko (vko 37) Heijastinpäivä 1.10. Tapaturmapäivä (pe 13.10.) Pysy pystyssä Pyöräilytalvi-viikko (vko 47, marraskuu) Porraspäivät (marraskuu, vko 45) Loppukesä Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen vkl) Tunnissa maailman ympäri -kävelytapahtuma (elokuu, vko 32) Kevät Valtakunnallinen pyöräilyviikko (toukokuu, vko 18-19) Kilometrikisa 1.5.-22.9. Vuoden Pyöräilijän valinta ja julkistaminen toukokuussa Huom! Tapahtumien ajankohdat saattavat vaihdella vuosittain, suositellaan niiden tarkistamista lähempänä ajankohtaa tapahtumasivustoilta.

PALVELULIIKENNE TOIMENPITEET: Lisätään ajantasaista tietoa Kutsutaksi palveluliikenteestä kaupungin nettisivuille Tehdään avoimesta liikenteestä oikeasti avointa Tiedotus ja informaatio keskiössä Palveluliikenteen kehittämistarpeiden tarkempi kartoitus Ikäihmisten määrän kasvaessa voidaan palveluliikenteen kysynnän myös odottaa kasvavan. Nykyisellään tarjonta on hyvin vähäistä ja liikenteen markkinointi pienimuotoista. Suppea käyttäjäkunta koostuu muutamista vakioasiakkaista. Käyttäjämäärä pysynyt viime vuosina melko vakiona. Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä, joten tiedotuksen on tärkeä olla sen mukaista. Toimiva kutsupohjainen palveluliikenne tarjoaa vaihtoehdon omalla autolla kulkemiselle sekä tukee itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia.

LÄHILIIKUNTA- JA PUISTOALUEET TOIMENPITEET: Suvannon ranta-alueen kehittäminen erityisesti ikäihmisten ja liikuntaesteisten tarpeet huomioiden Toiminnallinen liikuntapuisto, joka kerää yhteen eri ikäryhmiä Hyypänkallion ulkoilureitin kehittäminen lyhyt esteetön reitti sekä esteetön grillauspaikka Mauno Koiviston puistossa sijaitsevan reitin kehittäminen nykyistä esteettömämmäksi Esimerkiksi kulttuuriteemainen puistoalue Uusi rantareitti Veteraanipuiston yhteyteen Yhtenäinen reitti uudelta kirkolta puisto-alueelle Hamarin uimarannan esteettömyyden parantaminen

Kehitettävät lähiliikunta- ja puistoalueet

SUVANNON RANTA-ALUEEN LIIKUNTAPUISTO Toiminnallinen eri ikäryhmiä palveleva liikuntapuisto Esteettömiä laitteita, laadukas ohjeistus Ranta-alueiden hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan, esim. kalastuspaikka Houkutteleva puistomainen kulkuyhteys Koskipuhdontieltä puistoalueelle Puiston ympäristöön lyhyt esteetön kävelyreitti HYYPÄNKALLION REITIN KEHITTÄMINEN Olemassa oleva reitti tarjoaa hyvät puitteet esteettömän ulkoilureitin toteuttamiselle. Reitin väylä leveä ja profiililtaan melko tasainen Reitti vaatii nykyistä selkeästi tasaisemman ja kovemman pohjan esteettömän liikkumisen mahdollistamiseksi Penkkejä tasaisin välimatkoin Esteetön laavu/grillauspaikka Hyypänkalliolle Reitin alkupäässä hyvä sijaintipaikka liikuntapuistolle

VETERAANIPUISTO Kehitettävä puistoyhteys Uusi oleskelualue 45 Rantareitin kehittäminen puistoalueelle. Yhtenäinen reitti uudelta kirkolta puistoalueelle. Viihtyisä ulkoilureitti terveyskeskuksen ympäristöön. Piha-alueen jäsentely MAUNO KOIVISTON PUISTO Olemassa oleva reitti, jota kehittämällä voidaan toteuttaa viihtyisä ja esteetön ulkoilualue Polun kehittäminen: leveys, pintamateriaali, siltojen esteettömyys Esteettömiä levähdyspaikkoja ja oleskelualueita Opastuksen ja informaation kehittäminen, sisääntuloväylien korostaminen Uusi yhteys Kyösti Kallion puiston läpi HAMARIN UIMARANTA Olemassa olevan uimarannan esteettömyyden parantaminen; mm. pukutilat, kulkuyhteydet, laituri, luiska/portaat veteen Esteettömän uimarannan suunnittelu vaatii tutkimuksia mm. rannan jyrkkyydestä. Kohtuullisen pienilläkin toimenpiteillä rannasta voidaan tehdä nykyistä paremmin iäkkäille ja liikuntaesteisille soveltuva.

VAIKUTTAVUUS Hanke on edistänyt kaupungin vuorovaikutteisuutta, osallistavaa suunnittelua sekä liikenneturvallisuustyötä järjestetyn työpajan, keskustelutilaisuuden, haastatteluiden sekä sähköisen kyselyn pohjalta. Liikkumisympäristöä on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti erityisesti ikääntyvien ja liikuntaesteisten näkökulmasta. Suunnitelman myötä kaupungilla on aiempaa selkeämmät tavoitteet viisaan liikkumisen edistämiseen sekä konkreettiset keinot, joiden avulla pystytään tukemaan ikääntyvien ja liikuntaesteisten itsenäistä liikkumista. Hankkeen yhteydessä määriteltyjen periaatteellisten kehittämistoimenpiteiden osa-alueita on seitsemän, joista kunkin alla useampi konkreettinen toimenpide-ehdotus. Opastus ja viitoitus Esteettömyys Toimintamallit ja kampanjat Kunnossapito Lähiliikunta- ja puistoalueet Tiedotus Palveluliikenne Hanke vahvistaa osaltaan alueellista liikenneturvallisuustyötä, tukee keskustan kehittämistä sekä Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategiaa. Hankkeen prosessia ja ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa. Kuva: UKK-instituutti

YHTEYSTIEDOT: Ylivieskan kaupunki Risto Suikkari Kaupunginarkkitehti risto.suikkari@ylivieska.fi Karoliina Mustonen Kuntatekniikan päällikkö karoliina.mustonen@ylivieska.fi Kati Hämäläinen-Myllymäki Liikuntajohtaja kati.hamalainen-myllymaki@ylivieska.fi Ramboll Finland Oy Anne Herranen Ryhmäpäällikkö anne.herranen@ramboll.fi Kirsi Översti Suunnittelija kirsi.oversti@ramboll.fi