SUOMENMAAN V IRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 0. V U O N N A 903. JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSIAMMATTILAITOKSET. - -> ( X >- HELSINGISSA, K K [ S Ä K I L L I S E N S E N A A T I N K I R J A P A I N O S S A, 905.
Sisällys: Siv. Y l e i s k a t s a u s... J. I. Summittainen katsaus Suomen tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen vuonna 903 ('teollisuuksittani j a e t t u n a ).... II. Summittainen katsaus Suomen jokaisen läänin tehdas- ja käsiam m attiteollisuuteen vuonna 903 6. III. Summittainen katsaus maamme kaupunkien ja kauppalain teh das-ja käsiammattiteollisuuteen vuonna 903 tuotannon bruttoarvon mukaan järjestettynä... 7. IV. Summittainen katsaus teollisuustoimintaan Suomen kihlakunnissa vuonna 903. 9. V. K atsaus Suomen tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen vuonna 903 (teollisuuksittani jä r je s t e t t y n ä ).... V I. Suomen tehtaat ja käsiammattilaitokset 903, kaupungeittain, kauppaloittani ja kihlakunnittain ryh m itettyinä,...07. V II. V uonna 903 perustettujen teollisuuslaitosten lu e t t e l o... 90 V III. Taulu osottava maamme kaupungeissa vuonna 903 toimineiden ulkomaalaisten ammattilaisten lu v u n... 94. IX. Taulu osottava maamme kihlakunnissa vuonna 903 toimineitten ulkomaalaisten ammattilaisten lu v u n... 00. X. Vuonna 903 käytettyjen höyrykoneitten luku ja hevosvoimamäärä, läänittäin ryh m ite tty n ä... 0. X I. Vuonna 903 käytetyt höyrykoneet ja niiden hevosvoimamäärä, teollisuuksittani jä rjeste tty in ä... 0.
Vuosi 903 on 0:imen vuosisadan ensimäinen vuosi, jolloin Suomen teollisuustilasto osottaa maamme teollisen toiminnan lisääntyneen. Tosin oli teollisten työpaikkain luku jo 90 ja 90 vuosien tilaston mukaan ollut lisääntymässä, mutta työntekijäluku ja tuotannon arvo olivat vähentyneet, ja mahdollista on, että työpaikkain luvun lisääntyminen oli ainoastaan näennäinen, johtuen teollisten työpaikkain luetteloihin tehdyistä täydennyksistä. Vuonna 903 sitä vastoin ei ainoastaan työpaikkain luku ole taaskin lisääntynyt, vaan sen ohessa myös työntekijäluku ja tuotannon arvo kasvanut. Jos vertaa toisiinsa työpaikkain ja työntekijäin lukua sekä tuotannon arvoa vuonna 903 ja kymmenenä lähinnä edellisenä vuonna, lukuun ottaen metalliteollisuudenkin *), niin saa seuraavan taulun : Vuosi. T yöpaikkoja. Lisäy s tai vähennys /0:a edell. vuoden määrästä. Työntekijäluku. Lisäy s tai vähennys % :a edell. vuoden m äärästä. Tuotannon bruttoarvo Smk. L isäy s tai vähennys /0:a edell. vuoden määrästä. 893.... 6.646 0.3 55.976 3.5 59.004.80 3.5 894.... 6.963 + 4.8 58.3 + 4.0 69.73.078 + 6.7 895.... 7.88 + 3. 65.54 +. 89.47.873 +.4 896.... 7.6 +.0 73.00 +.9 8.98.7 + 5.8 897.... 7.355 +.3 79.97 + 9.5 5.509.840 + 4.9 898.... 7.787-5.9 9.055 + 3.9 83.67.47 +.8 899.... 8.055 + 3.4 0.978 +.0 309.930.95 + 9.3 900.... 8.038 0. 98.76 3. 339.585.59 + 9.6 90.... 8.8 +.3 95.855.9 36.5.087 6.8 90.... 8.474 + 3. 95.48 0.6 309.84.36. 903.... 8.797 + 3.8 0.6 + 6.3 35.609.649 + 3.5 *) Tässä on kuitenkin huomattava, että käytettyjen keräyskaavakkeiden erilaisuuden tähden m etalliteollisuuden työntekijäluvun arvoja ei käy täsmällisesti vertailem inen tehtaitten ja käsiammattilaitosten vastaaviin arvoihin, kun näihin m yös luetaan konttoriväki, jota ei liene otettu lukuun ensin mainituissa.
n Nämä nu.merolu.vut eivät tietystikään aivan tarkoin ilmaise tapahtuneita muutoksia, kun työntekijäluvun laskemisen tapa voi paljon vaihdella eikä tuotannon arvon suuruus riipu ainoastaan valmistetun tavaran määräin vaihteluista, vaan myös hintaoloista. Jotta voisi kutakuinkin varmasti väittää teollisuustuotannon vuonna 903 lisääntyneen, on tutkittava osottaako eri teollisuusryhmäin vastaavien arvojen vertailu vuosina 90 ja 903 ylipäätään lisäystä viimeksi mainittuna vuonna tapahtuneen. Näin on todella, mitä työntekijälukuun ja tuotannon arvoon tulee, tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen kuuluvien teollisuusryhmäin laita, ainoastaan vaatetusteollisuutta lukuun ottamatta, mutta metalliteollisuuden tuotannon arvo sen sijaan osottaa vähenemistä. V iimeksi mainitun asianlaidan johdosta tulee tuotannon arvon lisäys suurempi, jos edelliseen vuoteen vertaillessa erottaa luvusta metalliteollisuuden; lisäys on silloin 7 %. Työpalkkain ja työntekijäin luvun lisäys niinikään tulee siinä tapauksessa suurempi, ensinmainittujen 4. /0 ja jälkimäisten 6.5 /0. Kun metalliteollisuus otetaan lukuun, olivat kaupungeissa työpaikat lisääntyneet.7 %, työntekijäluku 7 /0 ja tuotannon arvo.4 /0. Maaseudulla oli työpalkkain luku lisääntynyt 5.6 /0, työntekijäin luku 5.3 /0 ja tuotannon arvo 5. % Tehdastelussa käytettyjen höyrykoneitten luku lisääntyi 949:stä 994:än eli 4.7 /0, nimittäin kaupungeissa 330:stä 357:än eli 8. /0ja maaseudulla 69:stä 637:än eli.9 /0. Höyrykoneitten hevosvoimaluku lisääntyi 4.690:stä 44.406:en eli 4 /0, nimittäin kaupungeissa.5:stä.99:än eli. /0 ja maaseudulla.69:stä.45:en eli 5.9 /0. Tässä ei ole metalliteollisuutta otettu lukuun. Muiden käytettyjen voimakoneiden kuin höyrykoneitten voimamäärää on ollut mahdoton saada selville, ja sellaisten koneitten lukuakin koskevat tiedot ovat usein häilyviä. Ei sentähden ole koetettu laatia minkäänlaista tilastoa näistä koneista. Taulussa VI, jossa teollisuuden jakauminen paikkakunnittain (kaupungeittain ja kihlakunnittain) osotetaan, on kuitenkin enimmäkseen mainittu asianomaisilla paikkakunnilla olevain moottorien luku sekä niiden voima hevosvoimin ilmaistuna, ja on tässä otettu lukuun sähkökoneetkin niissä tapauksissa, jolloin niiden voima on ensitiedoissa ollut tällä tavoin ilmoitettu. Mahdollista kuitenkin on, että jossakussa tapauksessa on kahdesti luettu sähkövoima, jota on tehtaaseen otettu jostakin siihen kuulumattomasta sähkögeneraattorista. Mainituilla paikkakunnittaisilla summilla ei sentähden oikeastaan ole muuta merkitystä kuin olla erikoisarvojen muodollisina yhteenlaskelmina. Lukuisissa tapauksissa ei asianomaisten kaupunkien taikka kihlakuntain tietoja ole ensinkään laskettu yhteen, syystä että joukossa on ollut joku erä vesivoimaa, johon nähden ei ole ilmoitettu enempää voiman määrää kuin käytettyjen moottorienkaan lukua.
m Jos asianomaisten läänien tuotannonarvoja vertaillaan vastaaviin 90 vuoden arvoihin (metalliteollisuus lukuun otettuna), niin saadaan seuraava taulu: L ä ä n i. Tuotannon bruttoarvo vuonna 90. Tuotannon bruttoarvo vuonna 903. Lisäys tai v ä hennys edell. vuoden arv. verraten. Lisäy s tai vähennys '0:a edell. vuoden arvosta. U u d e n m a a n... 70.744.504 79.9.6 - f 8.547.08 +. Turun ja P o r i n... 5.756. 56..0 - f 3.454.999 + 6.5 H ä m e e n... 5.04.0 6.886.735 + 0.86.65 + 0.9 W i i p u r i n... 57.5.68 66.96.577 - f 8.785.409 + 5.3 M i k k e l i n... 5.05.400 6.076.54 + 970.854 + 9.0 K u o p i o n... 7.75.73 6.76.997 989.734 5.9 W a a s a n... 34.78.534 4.355.085 -f- 8.76.55 + 3.9 O u l u n... 9.74.758.730.69 - f.987.5 + 0. Yhteensä 309.84.36 35.609.649 - f 4.795.33 + 3.5 Tuotannon arvo on niinmuodoin lisääntynyt kaikissa muissa paitsi Kuopion läänissä. Waasan, Hämeen ja Mikkelin lääneissä oli lisääntyminen varsin suuri. Enemmän kuin iniljonan mk. oli tuotannon arvo lisääntynyt seuraavissa kaupungeissa: Tampereella (5.50.00 mk. 8 /0), Helsingissä (5.490.800 mk. = 8.9 /0), K i ko lain kaupung iss a (4.653.500 mk. =- 38 %), Turussa (3.04.600 mk. 6 %), Porissa (.456.400 mk. 6.5 /0) ja Kotkassa (.0.00 mk. ~ 9 /0). Seuraavissa kihlakunnissa oli tuotannon lisäys yli iniljonan markan, nimittäin: Tammelan.49.600 mk. eli 8.9 /0, Lapveden.40.900 mk. eli 6.8 /0, Kymin.9.900 mk. eli.7 /0, Hauhon.554.000 mk. eli 40.7 % Kemin.47.000 mk. eli 38.3 /0, Laukaan.356.400 mk. eli 44.7 /0, Helsingin kihlakunnan.3.00 mk. eli 9.5 #/0. Lisäystä ylipäätään oli huomattavana 30 kaupungissa ja kauppalassa sekä 44 kihlakunnassa, vähennystä kaupungissa ja kauppalassa sekä 7 kihlakunnassa. Eri teollisuusryhmissä tapahtuneet muutokset näkyvät seuraavasta taulusta: Työpaikkoja. Työntekijäluku. Tuotannon arvo. Teollisuusryhm ä. 90. 903. Lisäys %:a. 90. 903. Lisäys 90. 903. Lisäys I V K iviteollisuus... 355 359 +. 8.9 9.373 + 4.0 0.956.00.060.00 + 0. V. Kem iall. teollisuus 49 46..033.44 + 9. 9..800 9.88.500 + 8.4 V I N ahkateollisuus.. 853 880 4-3. 3.58 3.38 -j- 0.4 4.37.000 5.077.300 + 6.7 Siirretään.457.485 _ 3.40 5.5 34.4.900 36.966.000...
IY Teollisuusryhm ä. Työpaikkoji. Työntekijäluku. Tuotannon arvo. 90. 903. Lisäys %: 90. 903. Lisäys %:a. 90. 903. Lisäys %:a. Siirretty.457.485 3.40 5.5 34.4.900 36.966.000 Y li. Kutom ateollisuus 78 88 +.8 0.6.4 -J- 5.0 3.747.00 45.575.800 + 39. V I I I. Paperiteollisuus. 4 4 + 0.7 7.66 7.974 + 4. 30.846.000 36.698.400 + 9.0 IX. Puunjalostusteollisuus... 935 989 5.8 3.80 4.86 + 4. 75.73.900 89.645.700 + 8.4 X. Rakennusteollis.. 385 367 4.7 3.80 4.70 + 3.3 6.995.400 9 37.700 + 3. X I. Ravinto- ja nautinto ainesteollis u u s... 64.794 + 6.5.375.645 +.4 66.779.700 73.545.900 + 0. X II. Vaatetusteollisu u s....4.60 +.9 5.388 5.4 7 8 +.7 0.4.900 0.094.300. X I I I. G-raafill. teollisuus 55 59 +.6.584.850]+ 0.3 6.555.700 7.89.300 + 9.7 Yhteensä 6.999 7.84 + 4. 78.649 83.750 + 6.5 64.067.600 308.953.00 + 7.0 I III. Metalliteollisuus.475.53 +.6 6.599 7.5 + 0.5 45.746.76 4.656.549 6.8 K aiken kaikkiaan] 8.474 8.797 + 3.8 95.48 0.6 + 6.3 309.84.36 35.609.649)+ 3.5 Suurin lisäys oli niinmuodoin tapahtunut kutoma- ja rakennusteollisuuksissa, jota vastoin vaatetusteollisuuden tuotannon arvo on hieman vähentynyt. Se seikka että kutomateollisuudessa on työntekij äiuvun lisääntyminen ollut tuotannon arvon lisääntymistä niin paljon vähempi johtuu siitä, että viimeksi mainitun suuri lisääntyminen vähemmän aiheutuu tuotannon kasvamisesta kuin hintaolojen muuttumisesta. Lisäksi mainittakoon tässä eri teollisuuksissa tapahtuneet tärkeimmät muutokset. IV. Kiviteollisuus ja saviteollisuus. Selviteltyjä kivilouhoksia ja kivenhakkaamoita oli edelleenkin 49. Mutta tämän teollisuuden sekä työntekij äluku että tuotannon arvo olivat suuresti lisääntyneet edelliseen vuoteen verraten; työntekij äluku oli kasvanut.64:stä.700 henkeen eli 46 /0, tuotannon arvo.396.00 markasta.9.800 markkaan eli 7 /0. Viennin arvo oli 94.759 mk. Tiilitehtaitten luku oli lisääntynyt 94:stä 99:än, niiden työntekij äluku 4.084 hengestä 458 henkeen eli. /0 ja tuotannon arvo.95.300 markasta 3.40.000 markkaan eli 6.7 /0. Maassamme oli edelleenkin ainoastaan yksi posliinitehdas (joka sen ohessa oli kaakelitehdas). Kaakelitehtaitten luku oli lisääntynyt 0:stä :en, niiden
y työväki 797 hengestä 9 henkeen eli 4% ja tuotannon arvo.9bb.400 markasta..500 markkaan eli 8.5 %. Lasitehtaita oli edelleenkin 5. Niiden työntekijäluku oli vähentynyt.60 hengestä.547 henkeen eli 3.4%. tuotannon arvo 3.59.600 markasta 3.349.800 markkaan eli 6.7 %. V. Kemiallinen teollisuus. Saippuatehtaita oli edelleenkin 8. Työntekijäluku oli lisääntynyt 94 hengestä 04 henkeen ja tuotannon arvo.59.00 markasta.546.400 markkaan eli.%. Tulitikhutehtaitten luku oli lisääntynyt :sta 3:en, niiden työntekijäluku 67 hengestä 680 henkeen eli 8.5 % ja tuotannon arvo.006.400 markasta.095.700 markkaan. Luujauhotehtaitten luku oli lisääntynyt 4:stä 6:en ja niiden työntekijäluku 56 hengestä 65 henkeen, mutta tuotannon arvo vähentynyt 73.400 markasta 04.900 markkaan eli 5. %. V I. N ahkateollisuus. Nahkatehtaitten luku oli lisääntynyt 4:stä 6:en, niiden työntekijäluku 896:stä.04:än eli 4.3 % ja tuotannon arvo 6.545.7() markasta 7.095.00 markkaan eli 8.4 %. Karvuulaitosten luku oli lisääntynyt 75:stä 783:en eli 4. %, niiden työntekijäluku.84 hengestä.865 henkeen eli 4.5 % ja tuotannon arvo 6.48.700 markasta 6.96.000 markkaan eli 8.3 %. Satidasepäntehtaita oli lukuaan (Åströmin tehtaan satulasepän osastoa oi, ole tässä luettu eri tehtaaksi). Työntekijälukua ja tuotannon arvoa ei käy vertaileminen edellisen vuoden vastaaviin määriin, syystä että toisen tehtaan tiedot vuodelta 903 on luettu yhteen samalle toimimin elle kuuluvan ajokaluteh- taan tietojen kanssa. Selviteltyjen satulasepäntyöpajain luku oli vähentynyt 75:stä 68:an, niiden työntekijäluku 96 hengestä 68 henkeen eli.5 % ja tuotannon arvo 434.900 markasta 367.700 markkaan eli 5.5 %. V II. Kutomateollisuus. Villatehtaita oli edelleenkin 7. Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt.09 hengestä.44 henkeen (di 4.4 % ja tuotannon arvo 8.890.500 markasta
VI 0.68.000 markkaan eli 0. %. Tuotannon arvon lisääntyminen kuitenkin osaksi johtunee ulkomaisen raaka-aineen tuntuvasta hinnannoususta. Pumpulitehtaitten luku oli ennallaan eli 6. Niiden työntekij äluku oli lisääntynyt 6. hengestä 6.5 henkeen eli 3 henkeä. Tuotannon arvon lisääntyminen sitä vastoin on sangen suuri, nimittäin 7.948.600 markasta 8.090.500 markkaan eli 56.5 %. Tämä valtava lisääntyminen aiheutui kuitenkin enimmäksi osaksi, jopa todennäköisesti yksinomaan raaka-aineen, pumpulin, erittäin suuresta hinnannoususta. Valmistusmäärä ei tosin ole varmasti arvioitavissa, kun tiedot ovat epätäydelliset ja moninaisin eri mitoin ilmaistut, mutta pumpulin tuonti ei ollut tänä vuonna suurempi kuin edellisenä vuonna, vaan päinvastoin pienempi. Vuonna 90 oli mainittu tuonti 5.660.555 kg. ja vuonna 903 taas 5.04.77 kg., mikä osottaa vähennystä 9.8 %. Edelleenkin oli maassamme ainoastaan yksi pellavatehdas. Sen työntekijäluku oli lisääntynyt.346 hengestä.476 henkeen eli 9.7 /0 ja tuotannon arvo 3.400.000 markasta 3.700.000 markkaan eli 8.8 %. Trikootehtaita oli edelleenkin 5. Niiden työntekij äluku oli lisääntynyt 706 hengestä 75 henkeen eli 6.4 /0 ja tuotannon arvo.957.700 markasta.40.300 markkaan eli 3. %. V III. Paperiteollisuus. Puuhiomojen luku oli pysynyt entisellään 9:nä. Niiden työntekij äluku oli hiukan vähentynyt, nimittäin.4 hengestä.04 henkeen. Tuotannon aivo sitä vastoin oli lisääntynyt 5.87.600 markasta 6.79.500 markkaan. Selluloosatehtaita oli 0, joten lisäksi oli tullut *). Työntekij äluku oli lisääntynyt 509 hengestä 707 henkeen ja tuotannon arvo.083.000 markasta.58.700 markkaan. Niin puuhiomojen kuin selluloosatehtaitten työntekijälukua ja tuotannon arvoa koskeviin tietoihin nähden on kuitenkin huomattava, että ne vain vaja- * naisesti vastaavat todellisuutta, syystä että asianomaiset tehtaanomistajat eivät toisinaan ole ilmoittaneet näitä tietoja erikseen, vaan paperitehdasta koskevien tietojen yhteydessä. Puuvanukkeen vienti oli tuntuvasti suurempi kuin vuonna 90. Selluloosan vienti oli lisääntynyt 3.864.409 kilosta 4.30.687 kiloon eli.3% ja koneellisen puuvanukkeen vienti.07.634 kilosta 3.348.79 kiloon eli kokonaista 46.9 %. * ) 90:n vuoden tilastossa ei näiden luku kuitenkaan ole 9, vaan 8, johtuen siitä että yksi selluloosatehdas, jo k a oli paperitehtaan yhteydessä ja työskenteli yksinomaan sen tarpeiksi, ei ollut erityisesti mainittu selluloosatehtaaksi.
vn Paperitehtaitten luku oli edelleenkin 6. Työntekij äluku oli lisääntynyt 4.4 hengestä 4.89 henkeen eli 3.6 /0, tuotannon arvo.09.ocx) markasta 4.56.500 markkaan eli 6.5 /0. Valmistusmäärä oli lisääntynyt 49.4.537 kilosta 60.656.367 kiloon. Näihin arvoihin on kuitenkin myös luettu pienehköt määrät pahvia. Asfalttihuopateöllisims oli suuresti lisääntynyt sen kautta että tämän alan suurin tehdas taasen oli ryhtynyt jatkamaan joksikin ajaksi keskeytynyttä toimintaansa. Työpaikkoja oli 7, niiden työntekij äluku 77 henkeä ja valmistusarvo.39.400 mk. Tapettitehtaitten luku oli vähentynyt 4:stä 3:en ja niiden työntekij äluku 3 hengestä 00 henkeen sekä tuotannon arvo 686.600 markasta 59.500 markkaan eli 3.7 /0. IX. Puunjalostusteollisuus. Sahojen luku oli lisääntynyt 644:stä 684:än eli 6. /#, niiden työntekijäluku 0.58 hengestä 0.963 henkeen eli 3.5 /0 ja tuotannon arvo 66.43.400 markasta 79.00.000 markkaan eli 9. /0. Itse valmistusmäärän lisäys on kuitenkin vähempi;.47.977 m3:stä vuonna 90 oli se kasvanut.76.805 rn3:ksi vuonna 903 eli 4. /0. Vientimäärä oli.54.373 m3 ja 6.6 /0 suurempi kuin vuonna 90. Sahoista kävi 343 höyryllä, 834 vesivoimalla, 4 petrolilla ja 3 sähkövoimalla. Sahattuja puita oli lukuaan 6.5.55. Vuoden 903 sahateollisuudessa käytetyt puut olivat pienimpiä mitä milloinkaan on sahattu, sillä jokaiseen standerttiin sahattua tavaraa meni keskimäärin 44.8 puuta, jota vastoin suurin puuluku, mikä minäkään edellisenä vuonna on tähän käytetty, oli 43.8 (vuonna 898). Puusepänteollisuudessa on tehtaiksi katsottu 0 työpaikkaa, joiden työntekijäluku oli.7 henkeä ja tuotannon arvo 3.84.400 mk., sekä käsiammattityöpajoiksi 8 työpaikkaa, joiden työntekij äluku oli 769 henkeä ja tuotannon arvo 978.400 mk. Jos samanlaatuiset tiedot lasketaan yhteen ja vertaillaan 90 vuoden tietoihin, niin on työpalkkain lisäys 6.3 /0, työntekij äluvun lisäys 8. /0 ja tuotannon arvon lisäys.8 /0. Rihmarullatehtaita oli edelleenkin 6. Niiden työntekij äluku oli lisääntynyt. hengestä.3 henkeen eli.9 % ja tuotannon arvo.978.400 markasta 3.38.500 markkaan eli 3.5 /0. X. Rakennusteollisuus. Tässä ryhmässä on varsinainen rakennustoiminta tärkein teollisuus. Saa- puneitten tietojen mukaan oli tätä teollisuutta harjoitettu 90 työpaikassa 3.055
V III työntekijällä. Tuotannon arvo oli ilmoitettu 6.436.00 markaksi. Tästä teollisuudesta annetut tiedot ovat kuiteakin nyt niinkuin ennenkin olleet sangen puutteellisia ja epätäydellisiä. X I. R avinto- ja nautintoainesteollisuus. Mitä myllyteollisuuteen tulee, on katsottu olevan syytä vuonna 903 lukea kauppamyllyjen luokkaan 9 työpaikkaa. Näissä on ilmoitettu olevan 473 työntekijää. Tämä numerotieto, joka on edellisen vuoden vastaavaa lukua paljon suurempi, johtuu kuitenkin ilmeisesti eräästä Kuopion läänissä olevasta kauppajauhomyllystä annetusta virheellisestä tiedosta. Tuotannon arvo on lisääntynyt 9.44.800 markasta 0.79.00 markkaan eli 8 /0*). Tullijauhomyllyiksi on luettu.768 myllyä, joissa oli.38 työntekijää; edelliseen vuoteen verraten oli tämä lisäys vastaavat 7.6 ja 8.9 %. Tullijauhomyllyjen valmistusarvoja ei ole ilmoitettu. Kauppajauho my Hyistä kävi 0 höyryvoimalla, 8 vesivoimalla ja petrolimoottorilla, tullijauhomyllyistä taas 5 höyryllä,.735 vesivoimalla, petrolimoottorilla, 4 sähköllä ja tuulen voimalla. Olutpanimoihin nähden oli syytä odottaa tuntuvaa tuotannon vähenemistä, syystä että mallasjuomani myyntiä melkoisesti rajoittava asetus astui voimaan kesäkuun päivänä 903. Tuotanto vähenikin, mutta todellisuudessa se oli runsaammin vähentynyt edellisenä vuonna, jolloin panimonomistajat odottaessaan lain voimaan astumista olivat ruvenneet sovittamaan valmistusmäärää muuttuneitten olosuhteitten mukaan. Niinpä väheni tuotannon arvo vuonna 903 8.4% ja valmistetun oluen ja portterin määrä 8 9%, mutta jo vuonna 90 oli tuotannon arvo vähentynyt 4.3 % ja valmistusmäärä 5.9 %. Kumpaisenakin vuonna yhteensä väheni tuotannon arvo.6 % ja valmistusmäärä noin 3.7 %. Vuonna 903 oli olutpanimoita 90 (edell. vuonna 85), niiden työntekijäluku.465 henkeä (edell. vuonna.4) ja tuotannon arvo 6.64.900 mk. Valmistetun oluen ja portterin määrä oli noin 9.00.000 litraa. Viinapolttimoita oli edelleenkin 4. Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt 6 henkeä (439:stä 445:en) ja tuotannon arvo.8.600 markasta.8.00 markkaan eli.5 %. Vähiviinatehtaita oli toimessa 34 (edell. vuonna 35). Työntekijäluku oli sama kuin ennen eli 40, mutta tuotannon arvo oli lisääntynyt 70.800 markasta 740.00 markkaan eli 5.5 %. Painohiivatehtaita oli edelleenkin 3. Näiden työntekijälukua ei nyt enempää kuin ennenkään oltu ilmoitettu erikseen niihin yhdistettyjen polttimojen *) Jauhamattoman viljan tuontiarvo oli kuitenkin tullitilaston mukaan paljon suurem pi eli.669.9 mk.
työntekijitlnvnsta. Tuotannon arvo oli isääntynyt 63.700 markasta, 7.7(H) markkaan oli 4.3 %. Tnjxdikatehtaita oli 3. olion niiden luku odollisostü vuodosta vähontynyt yhden. Niiden työntokijälukn oli lisääntynyt 3.0 hengestä 3.3 henkeen «di 6.8 % ja tuotannon arvo.885.800 maikasta.4.76.600 markkaan eli.%. X II. V aatetus- ja puhdistusteollisuus. Bä/iUiliniyöpajain luku oli lisääntynyt 487:stä 500:an eli.7 /0. Työntekijälukn oli kuitenkin hiukan vähontynyt,.88:,sta.38 henkeen eli.3 /0ja tuotannon arvo niinikään vähentynyt 4.738.400 markasta 4.735.00 markkaan oli 0.7 %. Toimessa olevien paitatehtaitten luku oli vähentynyt 6:,sta 5:en. Työntekij äluku oli hiukan lisääntynyt, nimittäin 04 hengestä 09 henkeen eli 5 henkeä, tuotannon arvo sitä vastoin vähentynyt 78.00 markasta 47.800 markkaan eli 0.9 %. Hattutehtaita oli edelleenkin 6. Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt 6 hengestä 46 henkeen eli 8.9 /0 ja tuotannon arvo 897.00 markasta.058.900 markkaan eli 8 /0. Käynnissä olevien hattu- ja lakkityöpajain luku oli kasvanut 0:st.a 4:än. Työntekijäin luku oli kuitenkin ennallaan 08 ja tuotannon arvo oli vähentynyt 533.800 markasta 495.300 markkaan eli 7. /0. Jalkinetehtaita oli edelleenkin. Työntekijäluku oli lisääntynyt 37:stä 85 henkeen eli 35 /0, tuotannon arvo 488.300 markasta 60.400 markkaan eli 7%. Jalkinetyöpajain luku oli lisääntynyt 49:stä 50:en eli.8%, niiden työntekijäluku.39 hengestä.43 henkeen eli.9 % ja tuotannon arvo.030.)0 markasta.35.700 markkaan eli 5. %. X III. Graaflllinen teollisuus. Kirjapainojen luku oli lisääntynyt 88:sta 9:en, niiden työntekijäluku.057:stä.05:en eli 7. % ja tuotannon arvo 5.079.900 markasta 5.83.700 markkaan eli 4.8 %. Kivipainojen luku oli edelleenkin 8. Niiden ilmoitettu työntekijäluku oli lisääntynyt 37 hengestä 443 henkeen, mutta tuotannon arvo vähentynyt 9.000 markasta 884.00 markkaan eli 4 %. Helsingissä marraskuussa 905. F. Alfred Brander. T. S. Dillner.
I. Summittainen k atsaus Suom en käsiam m atti- j a tehdasteollisuuteen yuonna 903. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä.') Työpaikkoja. Maaseudulla. Työntekijöitä. ') Työpaikkoja. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. ') Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. 5 7if. Tuotannon bruttoarvo. 5%? Tuotannon bruttoarvo. Smf. IV 8 Kivilouhoksia ja kivenh a k k a a m o ja... 35,67,407,700 4 433 505,00 49,700,9,800 L iitu teh taita... 33 47.600 33 47,600 9 K alkkipolttim oita.... 50 48,00 7 337 599,300 9 387 747,500 T iilite h ta ita... 0 345 89,500 89 4,36 3,,500 99 4,58 3,40,000 Savenvalim oja... 9 4 6,400 3 6 47,600 4 76 64,000 Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita.... 7 37 953,00 5 540,59,400 9,,500 Sem enttivalim oita... 8 5 375,000 8 5 375,000 Kipsivalim oita... 3 4 5,500 3 4 5,500 Torfoliittitehtaita.... 3,500 3,500 Muuraussavitehtaita.. 8 40,000 8 40,000 L a site h ta ita... 57 44,000 4,490 3,05,800 5,547 3,349,800 V V ä riteh ta ita... 4 4 743,600 4 4 743,600 Kim röökkitehtaita... 4 9,900 4 9,900. - V ärjäysteh taita... : 3 5,400 5 64,000 8 79,400 Värjäyslaitoksia... 4 83,300 83 8 58,600 5 40 54,900 Ö ljyteh ta ita... 9 85,000 9 85,000 K ynttilätehtaita... 30 860,000 30 860,000 Saippuatehtaita... 6 87,4,400 7 5,000 8 04,546,400 3 Teknokem iallisia teht.. 49 87,500 5 766,00 6 60 953,700 > Kuivatislauslaitoksia.. 3 55 98,000 3 55 98,000 P ik ir u u k k e ja... 8 6,800 8 6,800 > A s fa lttite h ta ita... 4 78 596,00 4 78 596,00 Lakka- ja pulituuriteht. 5 98,400 5 98,400 K aasutehtaita... 3 74 907,700 3 74 907,700 > Sähkövoima-asemia.. 3 04,88,600 4 5 3,000 7 9,9,600 S y siteh ta ita... 3 0 87,700 3 0 87,700 Siirretään 69 3,047 9,83,500 400 7,577 0,49,900 569 0,64 0,34,400 ') Mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina. Teollisuustilasto v:lta 903
Ryhmä. Luokka. Teoilisuuslaji. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. S m f Maaseudulla. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. S êi7f. Siirretty 69 3,047 9,83,500 400 7,577 0,49,900 569 0,64 0,34,400 Y 3 Polttoturvetehtaita... 37 76,800 37 76,800 Turvepehkutehtaita.. 4 64 76,900 4 64 76,900 Tulitikkutehtaita... 3 33 449,00 9 447 646,600 680,095,700 4 Pyrotekn. laboratooreja 3 5,000 3 5,000 Dynam iittitehtaita... 4 95,000 4 95,000 6 Luujauhotehtaita... 5 8,500 4 40 76,400 6 65 04,900 V I 7 N ahkatehtaita... 0 896 6,56,800 6 8 578,300 6,04 7,095,00 Karvuuverstaita... 68 309,798,300 75,556 5,6,700 783,865 6,96,000 Satulasepäntehtaita... 5,500 5,500 Satulasepänverstaita.. 68 68 367,700-68 68 367,700 * * Turkistehtaita... 9.700 9,700 H a rja te h ta ita... 94 56,600 94 56,600 Harjantekijänverstaita. 6 3 46,800 3 44.900 8 54 9,700 V II 8 V illateh taita...,38 5,49,300 6,096 5,6,700 7,44 0,68,000 Vanutuslaitoksia... - 0 0 4,300 0 0 4,300 9 V a n u te h ta ita... 6,000 6,000 > Pum pulitehtaita... 5 4,84 3,090,500,83 5,000,000 6 6,5 8,090,500 Pellavanlihtauslaitoksia 3 3,300 3 3,300 P e lla v a te h ta ita...,476 3,700,000 -,476 3,700,000 Trikootavaratehtaita.. 5 75,40,300 5 75,40,300 Matonkutomoita... 77 7,700 -- 77 7,700 V illa k u to m o ita... 30 95,400 30 95,400 0 K ö y s ite h ta ita... 4 9 3,800 4 9 3,800 Nyörinpunomoita... 3 44 67,500 _ 3 44 67,500 Nau ha te h ta ita... 3 0,000 50,800 3 44 70,800 > Täpetehtaita... 4,900 4,900 Käärinkaihdintehtaita. 3 58,300 3 58,300 V III P u u h iom oja... 08 408,500 7,096 6,3,000 9,04 6,79,500 Selluloosatehtaita.... 0 707,58,700 0 707,58,700 P a h v ite h ta ita... 37 85,000 37 85,000 Asfalttihuopatehtaita.. 4 38 966,400 3 39 73,000 7 77,39,400 Paperitehtaita... 45,800,000 4 3,837,76,500 6 4,89 4,56,500 Siirretään 396 4,338 59,09,00,40 9,343 58,536,700,636 33,68 7,68,900
3 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. $ }m f. Maaseudulla. Työntekijöitä. Työpaikkoja. ä h n f. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Siirretty 396 4,338 59,09,00,40 9,343 58,536,700,636 33,68 7,68,900 V III T a p e ttite h ta ita... 3 00 59,500 3 00 59,500 Pussi- ja kirj. kuoriteht. 3 7 440,400 3 7 440,400 Kartonkityöpajoja.... 4 9 40,500 4 9 40,500 Kirjansitomatehtaita.. 5 93,900 5 93,900 K irjan sitom olta... 64 34 444,000 64 34 444,000 I X P a r k k im y lly jä... 4 44 60,500 4 44 60,500 * S a h a la ito k s ia... 34 4,53 0,0,600 650 6,70 59,097,600 684 0,963 79,00,00 Lastu villatehtaita... 7 95 08,300 7 95 08,300 3 Puunaula- ja lestitehi. 4 4,800 4 4,800 Puusepäntehtaita.... 3 894 3,03,300 7 33 78,00 0,7 3,84,400 Puusepäntyöpajoja... 80 757 938,600 8,700 8 769 947,300 Ruum isarkkutehtaita.. 8 73 50,700 8 73 50,700 Sorvaustehtaita... 77,700 77,700 Sorvarintyöpajoja.... 6 6 6,900 6 6 6,900 Rihmarullatehtaita... 300 605,500 5 83,776,000 6,3 3,38,500 K a id e te h ta ita... 0 35,600 0 35,600 > T yn n yriteh ta ita... 49 349,800 3,000 3 6 37,800 Tynnyrintek. työpajoja 6 0 73,00 6 0 73,00 K o r k k ite h ta ita... 4 3 404,400 4 3 404,400 4 Vasutehtaita... 0,00 0,00 5 K a m p a te h ta ita... 3 5 4,800 9,000 4 6 3,800 Kum itavaratehtaita... 7 470,000 7 470,000 K u m ity ö p a jo ja...,800,800 Kautsuleimasintehtaita. 5 5 37,400 5 5 37,400 6 A jo k a lu teh ta ita... 3 7 6,500 3 7 6,500 Vaunutehtaita... 9 5 6,700 9 5 6,700 P y ö rä te h ta ita... 33 75,000 33 75,000 X 7 Muurareja ja rakennusurakoitsijoita... 90 3,055 6,436,00 90 3,055 6,436,00 Maalareita ja verhoilij. 7,463,465,400 7,463,465,400 L a sin le ik k a a jia... 44 47,800 44 47,800 N u oh ojia... 37 07 38,300 37 07 38,300 Kadunlaskijoita... 5 40,000 5 40,000 Siirretään,5 6,448 96,606,300,90 37,39,57,300 3,07 63,777 8,3,600
4 Ryhm ä. Luokka. Teollisuuslaji. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä.! Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. $ m f. M aaseudulla. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. T uotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Siirretty,5 6,448 96,606,300,90 37,39,57,300 3,07 63,777 8,3,600 X I 8 Kauppajauhom yllyjä.. 5 7,759,600 7 44 3,03,600 9 69 0,79,00 Tullijauhom yllyjä... 4 43,889,095,903,38 9 Sokeritehtaita... 6 89,950,900 48 507,00 877,458,000 > Makaroonitehtaita... - 3 5,000 3 5,000 S iku riteh taita... 3 77 464,800 6,00 89 49,000 H öyry kahvipaahtimoita 5 5 Kahvin- ja siemenenpuhdistustehtaita.. 8 457,000 8 457,000 Kaakao- ja suklaateht. 7 900,000 7 900,000 30 Höyryleipom oita.... 4 8 83,500 4 8 83.500 Leipom oita... 98,95 5,33,900 98,95 5,33,900 Sokerileipomoita.... 6 85 846,400 6 85 846,400 Karam ellitehtaita.... 9 85 8,600 9 85 8,600 Sianteurastuslaitoksia. 7 69,000 7 69,000 Teurastuslaitoksia.... 0 07,635,300 0 07,635,300 Makkaratehtaita.... 96 587,300 96 587,300 Makkaralaitoksia.... 35 768,00 35 768,00 S ä ily k e te h ta ita... 49 4,00 49 4,00 M allastehtaita... 3 9 4,000 3 9 4,000 3 Olutpanim oita... 5,035 5,34,00 38 386,507,700 90,4 6,64,900 K a lja te h ta ita... 7 4 57,00 0,500 8 8 67,600 Viinapolttim oita... 6 57 967,700 8 8,3,500 4 439,8,00 Väkiviinatehtaita.... 33 39 73,500 X 8,700 34 40 740,00 Painohiivatehtaita... 3 7,700 3 7,700 Punssi- ja viinitehtaita 69,8,300 69,8,300 Etikkatehtaita... 4 7 48,00 38,400 7 86,500 Virvoitusjuom atehtaita. 84 36 758,800 67 8 7,600 5 497 976,400 3 Tupakkatehtaita.... 6 3,36 4,54,000 5 86,600 3 3,3 4,76,600 X I I 33 Paitatehtaita... 5 09 47,800 _ 5 09 47,800 Räätälintyöpajoja.... 500,88 4,735,00 500,88 4,735,00 Kureliivitehtaita.... 3 7 5,900 3 7 5,900 Hansikastehtaita.... 9 37,700 4 9 37,700 Hattuteh t a i t a... 46,058,900 6 46,058,900 Hattu- ja lakkityöpajoja 99 478.00 3 9 7,00 4 08 495,300 Siirretään,446 37,96 69,50,00 3,96 40,438 9,000,00 6,407 78,399 98,50,300
5 Ryhm ä. Luokka. Teoilisuuslaji. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Työpaikkoja. Maaseudulla. Työntekijöitä. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. T uotannon bruttoarvo. %mf. Tuotann on bruttoarvo. dfrnf Tuotannon bruttoarvo. 9mf Siirretty,446 37,96 69,50,00 3,96 40,438 9,000,00 6,407 78,399 98,50,300 X I I 33 K ravattiteh taita... 3 3 36,700 3 3 36,700 Sateenvarjotehtaita... 5 4 74,00 5 4 74,00 * Silkkihuivien ripsutusta 8,600-8,600 Turkkurinty öpajoja... 5 98 304,000 5 98 304,000 H u opatyöpajoja... 600 4 6 47,300 5 7 47,900 * J a lk in eteh ta ita... 37 04,000 48 56,400 85 60,400 Jalkinetyöpajoja.... 50,43,35,700 50,43,35,700 34 P a rtu riliik k eitä... 78 77 30,000 78 77 30,000 35 K ylpylaitoksia... 8 458 8 458 P e s u la ito k s ia... 6 65 36,00 6 65 36,00 X I I I 36 K irjapain oja... 9,05 5,83,700 9,05 5,83,700 K iv ip a in o ja... 8 443 884,00 8 443 884,00 P u u p iirtä m ö itä... 3,000-3,000 Valokuvaam oita... 58 00 469,500 58 00 469,500 Yhteensä 3,38 43,38 79,389,300 3,966 40,6 9.56: S. «On 7,84 83,750 308,953,00
II. Sum m ittainen katsaus Suom en jok aisen läänin käsiam m atti- j a tehdasteollisuuteen vuonna 903. ] Kaupungit ja kauppalat. Maaseutu. Y h t e e n s ä. Läänit. Työpaikkain luku. Tuotannon bruttoarvo. Työpaikkain luku. Tuotannon bruttoarvo. 3mf. Työpaikkain luku. Työntekijäluku. Työntekijäluku. Työntekijäluku. Tuotannon bruttoarvo. Uudenmaan lää n i.. 869,74 49,068,500 408 4,934 4,356,500,77 7,676 63,45,000 Turun ja Porin lääni 697 7,80 35,004,500 637 5,64 4,84,700,334 3.45 49,89,00 Hämeen lääni... 37 8,59 3,395,300 483 7,046 5,8,300 80 5,575 57,7,600 Viipurin lääni... 43 4,900 6,79,800 66,93 43,66,400,074 6,83 60,454,00 Mikkelin lääni.... 5 567,87,800 39,503 4,08,000 480,070 5,369,800 Kuopion lääni... 90,75 7,364,300 45,0 5,84,900 705 3,763,549,00 Vaasan lääni... 357 4,45 7,88,700 89 4,47,95,300,76 8,76 40,04,000 Oulun lä ä n i... 4,594,87,400 4 3,08 9,356,700 48 5,675 0,644,00 Yhteensä 3,38 43,38 79,389,300 3,966 40,6 9,563,800 7,84 83,750 308,953,00
III. Summittainen k atsaus m aam m e kaupunkien j a k auppalain käsiam m atti- j a tehdasteollisuuteen Yuonna 903 tuotannon bru ttoarvon m ukaan järjestettynä. Paikkakunta. bruttoarvo. S mf Tuotonnan Työpaikkoja. T y ö n t e k i j ö i t ä, (mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina). A lle 5 5 ja 8 vu o Y li 8 vuod. Yhteensä. vuoden. den välillä. ; Käytettyjä hö3tymoottoreita. Hevosvoim a- määrä. Luku. H e l s i n k i... 44,99,300 686 45 36 379 395 7,03 3,36 7,456 3,747 89 3,37 T a m p e r e... 9,568,00 8 39 94 354 467,869 3,80 3,36 4,46 43 6,83 T u r k u...,789,700 405 5 6 86,47,767,484,069 4,603 N ik olain k au p u n k i. 6,906,600 53 7 9 0,07,004,84, 4 3,03 P o r i... 0,30,600 55 8 93 39,593 6,707 759 6,844 O u l u... 8,960,900 4 0 0,477 3,599 33 8, V iip u r i... 8,65,00 09 7 4 64 78,43 85,584 933 5 87 Pietarsaari.... 8,504,00 39 5 56 77 396 766 460 848 9 6 K o t k a... 6,407,600 60 0 88 8,388 85,486 03 0 63 K u o p io... 5,60,000 70 5 04 3 845 6 954 93 7 899 K e m i...,78,900 7 5 ; 7 6 93 46 35 55 4 90 Häm eenlinna...,63,00 6 4 6 6 63 49 5 79 30 4 79 K a u m a...,459,00 3 3 3 4! 37 48 40 7 8 H an ko...,,700 38 7 7 438 74 457 8 6 74 L o v iis a...,58,700 39 9 3 36 5 37 5 6 I i s a lm i...,060,800 43 8 4 59 4 77 8 50 P o r v o o...,049,900 74 6 36 9 39 8 8 0 5 3 L a p p e e n ra n ta... 760,000 8 0 5 5 49 7 64 4 63 U u sik aup un k i... 745,500 39 6 0 30 4 60 33 96 39 3 5 M ik k e li... 75,000 68 5 40 3 3 68 3 7 33 K o k k o l a... 695,800 40 6 4 5 6 4 30 4 99 Tam m isaari.... 645,900 3 6 7 6 4 59 64 65 3 58 Joensuu... 635,700 65 6 39 3 3 66 6 3 Jyväskylä.... 549,800 58 4 30 9 53 69 87 80 0 H a m i n a... 508,700 57 5 53 5 69 5 Kristiinankaup... 44,800 37 3 98 3 34 S o rta v a la... 378,300 35 8 5 9 3 8 0 Savonlinna.... 370,700 45 5 35 8 5 0 4 Salon kauppala.. 59,900 9 7 4 76 84 6 8 N a a n t a l i... 5,400 4 85 4 85 4 40 R a a h e... 3,00 7 5! 58 8 73 9 76 Siirretään 78,33,00 3,097 339 85,09,769 4,35 3,905 6,565 5,959 35,933
8 Paikkakunta. bruttoarvo. Tuotannon 3.'mf. Työpaikkoja. T y ö n t e k i j ö i t ä, (m estarit ja konttoriväki lukuun otettuina). A lle 5 5 ja 8 vuoden Y li 8 vuod. Yhteensä. vuoden. välillä. K äytettyjä höyrym oottoreita. H evosvoim a määrä. Luku. Siirretty 78,33,00 3,097 339 85,09,769 4,35 3,905 6,565 5,959 35,933 T o r n i o... 06,700 3 4 44 4 48 5 5 L a h t i... 04,000 38 3 5 66 79 7 H e i n o l a... 9,00 38 4 75 7 89 7 5 K a j a a n i... 77,700 33 85 9 08 8 Maarianham ina.. 67,00 8 3 5 4 9 49 0 Käkisalm i.... 3,00 4 3 38 4 3 U usikaarlepyy.. 75,600 3 0 38 4 50 5 Nurm eksen kaupp. 47,800 6 9 5 K a s k in e n... 4,000 7 - Ik a a lin e n... 30.00 5 7 9 Yhteensä 79,389,300 3,38 347 85,70,784 4,559 3,993 7,076 6,06 357,99 M aaseudulla 9,563,800 3,966 450 55,70 836 30,657 6,794 3,87 7,785 637,45 Yhteensä kaupung. ja m aaseud.... 308,953,00 7,84 797 440 3,890,60 55,6 0,787 59,903 3,847 994 44,406 Vuonna 90... 64,067,600 6,999 73 36 3,83,439 5,369 8,969 56,95,734 949 4,690 90... 70,33,083 6,795 97 40 3.876,46 5,45 8,574 57,44,39 99 4,33 900... 87,076,78 6,677,05 487 4,0,798 53,66 8,85 58,49,37 955 36,63 899... 58,57,490 6,58,3 684 4,43,80 55,385 9,49 60,939,905 94 30,05 898... 39,08,35 6,33,043 56 3,77,46 49,844 6,3 54,604 9,53 87 4,64 897... 4,98,440 6,65 90 458 3,67,9 43,34 4,355 47,93 7,004 764 0,800 896... 87,457,90 6,054 8 445 3,7,839 39,83 3,074 43,84 5,358 700 8,5 895... 6,499,857 6,0 63 334,85,633 36,5,60 39,608 3,577 649 7,08 894... 47,083,806 5,85 55 8,647,447 3,593 0,343 35,765,09 60 5,89 V, 893... 36,973,967 5,580 64 6,640,430 3,608 9,53 34,86,3 59 5,76 V, 89... 39,388,34 5,63 836 398,88,7 3,4 9,36 35,895,355 60 5,079 V, 89... 43,5,466 5,478,68 69,99,76 33,308 9,547 37,468,999 58 4,35 V, Keskim äärä vuosilta 89 895. 45,893,684 5,763 755 38,790,598 33,75 0,054 36,70,034 60 5,59 Keskim äärä vuo- 896 900... 37,86,665 6,36 99 58 3,87,409 48,334 6,404 53,4 9,33 380 6,043
i IY. Sum m ittainen katsau s teollisuustoim intaan Suom en kih lakunnissa vuonna 903. Lääni. bruttoarvo. Tuotannon Työpalkkain luku. Kihlakunta. A lle 5 3mf T y ö v ä k i, (m estarit ja konttoriväestö lukuun otettuina). 5 ja 8 vu o vuoden. den välillä. i Y li 8 v. Summa,. Käytett. höyrymoottoreja. L u k u. H evosvoim ia, i Uudenm. H e ls in g in... 6,96,00 8 39 7 07 8,73 450,859 539 38,6 P e r n a ja n...,808,500 38 8 0 43 8 8 47 88 75 8 40 L o h ja n...,444,000 95 0 6 43 4 78 90 79 00 0 507 Raaseporin....,77,800 47 8 3 8 3 446 00 47 6 9 3 U lv ila n... 4,6,000 08 6 93 58,7 367,386 44 5 543 M a sk u n...,7,300 86 9 3 30 43 583 54 6 300 7 49 Turun ja P orin P i i k k i ö n...,7,900 46 8 0 0 0 445 49 493 79 9 H a l i k o n...,5,500 93 0 0 9 57 45 o57 55 7 35 L o i m a a n...,376,00 08 5 4 0 34 385 430 79 54 T y r v ä ä n...,006,900 63 5 36 8 43 8 5 3 Ikaalisten.... 986,500 78 7 5 89 36 96 4 4 46 Ahvenanm aan.. 33,700 8 5 06 8 U I 8 4 9 V e h m a a n... 307,00 4 i 3 7 8 7 3 39 M ynäm äen.... 3,700 6 0 09 4 7 4 93 Tam m elan.... 0,783,500 0 46 3 60 85,560 846,766 954 48 3,54 Häm een H auhon... 5,368,00 9 3 49 49 837 450 907 50 6,300 P irk k a la n...,73,700 70 8 7 4 64 99 659 5 7 43 H o l l o l a n...,666,00 88 9 3 38 8 63 37 679 48 3 753 J ä m sä n...,78,300 69 3 6 477 7 50 98 96 R uoveden....,0,600 58 36 9 506 63 543 74 3 396 Lapveden.... 5,57,000 00 5 03,978 783,03 886 8,55 K y m i n...,44,00 8 40 4 40,8 544,985 584,38 Jääsken... 4,08,00 85 35 59,0 37,38 43 6 9 Viipurin Rannan... 3,806,700 9 0 70 6,76 306,56 33 8,7 A y rä p ä ä n...,98,00 65 7 663 50 70 5 9 93 Sortavalan....,069,800 46 3 0 6 54 58 537 66 9 430 Käkisalmen....,58,800 49 39 5 40 7 3 339 S a lm in...,96,700 73 9 367 6 378 6 7 3 K urkijoen.... 305,900 7 _ 3 4 87 7 90 36 M ikkelin M ik k e lin...,70,500 76 7 489 7 496 8 6 0 R antasalm en...,7,600 03 3 7 488 9 508 8 49 H e in o la n... 697,800 6 3 3 35 5 67 Juvan... 40,00 88 7 87 8 04 9 3 59 Siirretään 0,06,900,58 354 30,3 7,950 5,689 4,57 6,53 460 7,409 Teollmmstihisto c.lta 903.
i 0 Lääni. Kihlakunta. brutto-arvo. S (m f Tuotannon Työpaikkain luku. T y ö v ä k i, (m estarit ja konttoriväestö lukuun otettuina). Alle 5 vuoden.! M iesp. N aisp. 5 ja 8 v u o den välillä. i N aisp. Y li 8 v. Summa. M iesp. N aisp. M iesp. N aisp. Käytett. höyrym oottoreja. Luku. Hevosvoim ia. Siirretty 0,06,900,58 354 30,3 7,950 5,689 4,57 6,53 460 7,409 L ip e r in...,957,00 75 3 453 5 475 54 6 Rautalam m in...,43,600 6 5 37 3 456 9 498 5 48 Kuc >pic >n Vaa,sar Ou lun K u o p i o n...,76,400 73 4 45 30 476 30 3 350 Ilom antsin.... 3,500 93 7 7 95 7 04 4 8 Pielisjärven.... 0,700 49 0 5 03 5 0 I i s a lm e n... 94,500 64 6 0 5 6 5 5 46 L a u k a a n... 4,39,600 3 4 5 9 930 7 986 9 863 Kuortaneen.... 3,30,800 3 0 8 4 3 735 39 797 78 7 67 I lm a jo e n...,737,000 99 9 50 4 605 3 664 35 38 553 L a p u a n...,445,00 5 5 3 7 30 70 34 95 0 9 Korsholm an...,066,400 06 8 80 449 90 537 90 5 39 Pietarsaaren...,044,300 7 6 _ 3 36 54 399 56 6 79 K e m i n... 5,35,600 0 7 5 7 4 946 44,035 73 54 O u l u n...,308,00 45 7 44 7 933 3 989 46 5 46 S ä lö is te n...,554,00 84 4 558 54 584 57 55 H aapajärven... 3,00 49 7 74 6 K a ja a n in... 36,000 4 9 9 Lapinm aan....,600 Summa 9,563,800 3,966 450 55,70 836 30,657 6,794 3,87 7,785 637,45
V. Katsaus Suomen Tehdas- ja K äsityöteollisuuteen 903.
3 Työväki, Ryhmä Lmokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. 3nf. mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. Käytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 5 ja 8 v. vuoden. välillä. määrä. Y li 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita. K iy it e o llis u u s. IV 9 Kivilouhoksia ja kivenhakkaamoja. Kaupungeissa. 6 3 6 85 Uudenmaan lääni.... Turun l ä ä n i... Hämeen l ä ä n i... Wiipurin lä ä n i... Mikkelin lä ä n i... Kuopion lä ä n i... Waasan l ä ä n i... Oulun lä ä n i....34.800 4.500 5.800 58.600 3.00 3.000 9.300 4.600.407.700 höyry k. 8 hv. petr. moot. 7 hv. 5 höyryk. 8 hv. - 5 8.3 38 0 50 4 7 5 3.58 l.8 l 39 0 50 4 8 5 3.66 l l Maaseudulla. 4 7 4 Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i... Hämeen l ä ä n i... Wiipurin lä ä n i... Kuopion lä ä n i... 35.000 6.000 5.900 33.00 50.000.000 m3 raakaa kiveä. 505.00 höyryk. 5 hv. höyryk. 5 hv. höyryk. 0 3 höyiyk. 40 hv. - 7 i 30 69 4 57 9 8 i 46 8 8 30 69 4 64 9 44 Louhittu 5.000 m:i kalliota. l 8 Louhittu 7.500 m3 kalliota. 9 Liitutehdas. Kaupungissa. Wiipurin lään i... 47.600.400.000 kg liitua. höyryk. 9 4 9 4 Ulkoili, raaka-ain. 8.070 mk arv. Kalkkipolttimoita. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... 97.00 W iipurin lään i... 5.000 48.00 77.65 hl kalkkia, 5.800 kg kipsiä, 4.lk)5 kuormaa muuraussavea..87.738 kg kalkkia. höyryk. 5 33 - - - j - - 5 33 5 5.087.000 kg kalkkikiveä, ulkom. aineita 5.600 mkan arvosta..80.570 kg kalkkikiveä. 48 48 7.367.570 kg kalkkikiveä, ulkom. ain. 5.600 mkan arv.
4 5 Ryhmä. I Luokka. I Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. $m. Tuotannon määrä ja laji. Käytetyn koneellisen käyttövoiman määrä. Työväki, mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. A lle 5 5 ja 8 v. Y li 8 v. Summa. vuoden. välillä. Kulutettuja raaka-aineita. I V 9 Maaseudulla. Uudenmaan lääni.... 93.000 höyryk. 3 hv. 3 37 _ 40 5 Turun lä ä n i... 30.400 33.33 hl kalkkia, 65.775 kg jauhoja, H öyryv. yhteinen sahan l _ 7 85 93!.455 kg stukkaa, 7 hautakiveä,.596 kanssa. ast. rouhemarmoria, 5.3.598 kg kalkkikiveä. 3 W iipurin lä ä n i... 60.00 43.96 hl ja.8.000 kg kalkkia. höyryk. 6 hv. 68 68 petr. moot. 9 hv. 4 Mikkelin lä ä n i... 3.800.795 hl kalkkia. _ 6 6 3 Kuopion lä ä n i....000 9.085 hl sain. 8 8-7 599.300 378.7 hl kalkkia y. m. höyryk. 9 hv. i 0 34 335 $ Tiilitehtaita. Kaupungeissa. 4 Turun lä ä n i... 86.00.780.000 tiiltä. hövrvk. 8 hv. 3 9 94 4 Hämeen l ä ä n i... 8.400 4.550.000 sam. 30 hv. 9 7 8 80 30 W iipurin lä ä n i....600 300.000 sam. _ 5 5 Oulun lä ä n i... 8.400 40.000 sam. H öyry v.yht. sahan kanssa. - 3 3 0 89.500 6.770.000 tiiltä. höyryk. 48 hv. - - 90 4 30 43 Maaseudulla. 40 Uudenmaan lääni.....085.00 6.67.304 tiiltä. 0 höyryk. 55 hv. 34 57 4 887 77 978 03 petr. moot. 3 hv. 4 Turun lä ä n i... 436.900 0.697.700 sam. 5 höyryk. 3 hv. 3 8 3 395 5 444 68 34 Hämeen l ä ä n i... 486.00.95.600 sam. 6 36 3 3 0 9 454 48 497 70 9 W iipurin lä ä n i... 693.900 5.630.800 sam. 3 59 ) 5 34 9 64 84 68 03 9 Mikkelin lä ä n i... 5.400.64.000 sam. 6 59 3 65 4 3 Kuopion lä ä n i... 98.400.657.5 sam. 7 3 0 3 9 6 7 W aasan l ä ä n i... 78.400.866.000 sam. höyryk. 50 hv. 3 57 3 60 84 0 88 5 Oulun lä ä n i... 8.00.6.000 sam. 3 83 4 8 9 87 93 89 3..500 74.5.59 tiiltä. 38 höyryk. 85 hv. 97 9 4 83 3.080 753 3.39 845. Savenvalimoja. Kaupungeissa. * Uudenmaan lääni.....900 3 3 4 Turun lääni... 4.400 7.000 kiviastiaa,.800 kaakelia. 4 4 ; - J) Neljällä tiilitehtaalla sahan kanssa yhteinen höyryvoima.
6 7 Työväki, Ryhmä, Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. 3hnf. mestarit ja konttoriväestö lukuun Käytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 5 ja 8 v. Y li 8 v. vuoden. välillä. määrä. otettuina. Summa. Kulutettuja, raaka-aineita, IV 9 9 i i 4 9 9 5 4! i i > i > : 3 3 7 Hämeen l ä ä n i... Oulun lä ä n i..... Maaseudulla. Uudenmaan lääni.... Turun lääni... Hämeen l ä ä n i... W iip u r in l ä ä n i... Waasan l ä ä n i... Oulun l ä ä n i... Kaakeli-, fajanssi- ja posliini- tehtaita. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... Turun lääni... Hämeen l ä ä n i... W iipurin lä ä n i... Maaseudulla,. Uudenmaan lääni.... 6.300.800 9.500 kiviastiaa, 5.000 kaakelia..00 tus. ruukkuja y. m. _ - l l - 3 4 3 6.400-4 5.800 9.400 5.300 4.300 4.00 8.700 55.00 kiviastiaa, 5.000 kaakelia. 98.800 sam. 3.700 sam..900 kiviastiaa, 3.50 kaakelia. 47.600 3 _ 55 3 59 3 36.00 455.600 75.000 6.400 953.00 884.900 5.067 kaakelia. 35.500 sam., 6.300 kaakeliuunia, 3.000 kiviastiaa. 4.300 kaakelia. 374.867 kaakelia, 6.300 kaakeliuunia, 3.000 kiviastiaa, Fajanssia, posliinia, kaakeleja, tiiliä, kipsiä, kivimassaa. Käyttövoimana sähkö. höyryk. 8 hv. sähkömoott. 5 hv. höyryk. 8 hv. 3 höyryk. 5 hv. 3 petr. moot. 0 hv. 3 höyryk. 38 hv. _ 3-3 8 7 - - 4 7 4 5 8 7 4 78 38 9 3 77 44 l l i 8 44 5 5 7 0 8 4 6 8 7 6 8 56 30 3 99 6 i l i 8 44 5 5 _ Ulkom. ain. 7.6 mkan arv. ain. 9.000 ain. 0.000 ain. 0.490 7 Ulkom. ain. 67.0 mkan arv. 47 Ulkom. ain. 8.66 mkan arv. Turun lä ä n i... 74.600 9 95 5 04 5 ain..30 Wiipurin lä ä n i... 99.900 ; 30.000 kaakelia. 8 80 4 8 8 4 ain. 0.99 sähkömoott. hv. 5 ;.59.400 7 höyryk. 76 hv. Sementtivalimolta. 3 34 4 39 59 354 86 Ulkom. ain. 60.35 mkan arv. Kaupungeissa. I 5 Uudenmaan lä än i.... 5.500. 3 petr. moot, 8 hv. - 65 4 66 4 Ulkom. ain. 30.43 mkan arv. Hämeen l ä ä n i... 60.000 höyryk. 8 hv. _ 5 4 5 ' 4 ain. 30.000 W iip u r in lään i... 63.500-6 6 Kotim. rouhemarm. 40 mk arv. Ulkom. ain. 5.765 mkan arv. ' 8 375.00C höyryk. 8 hv. - 6 8 7 8 Ulkom. ain. 66.96 mkan arv. Teottisuustikisto viita 908. 3
8 9 Työväki, Ryhmä. Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. Smf. mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. Käytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 5 ja 8 v. vuoden. välillä. määrä. Y li 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita. IV 9 Kipsivalimoita. Kaupungeissa. 3 Uudenmaan lääni.... 5.500 ~ - - 4 4 > Torfoliittitehdas. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... 3.500 Kiilloitusjauhetta. - - - - l i Ulkom. ain..500 mkan arv. Muuraussavitehdas. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... 40.000 44 hl muuraussavea. höyryk. hv. 6 6 4.000 hl ulk. kalkkia.000 mkan arv. 0 Lasitehtaita. Kaupungeissa. W iipurin lä ä n i... 44.000 8.300 laat. ikkunalasia. 55 57 Ulk. raaka-ain. 4.00 mkan arv. Maaseudulla. Uudenmaan lääni.... 9.00 944.000 pulloa ja purkkia. höyryk. 3 hv 3 _ 3 47 sam. 3.39 Turun lä ä n i... 47.500 800.000 lasiastiaa, 0.79 laat. ikkunalasia. > 0 8 98-6 sam. 5.84 3 Hämeen l ä ä n i... 478.600 Pulloja, talous- ja lääkelaseja, 4.53 laat. ikkunalasia. 4 W iipurin lä ä n i....737.700 5.90.45 talouslasia ja pulloa, 9.800 laat. ikkunalasia, 34.500 mvärjättyä lasia. 30 3 57 4 77 8 47 sam. 4.000 ') 5 643 > 8 6 8 67 5 707 3 sam. 43.36 Mikkelin lä ä n i... 66.000.00 laat. ikkunalasia. sam. 3.57 kg. Kuopion lä ä n i... 39.00 8.400 sam... 86 86 _ sam. 8.445 mkan arv. W aasan l ä ä n i... 95.700 3.000 sam., 8.000 pulloa. höyryk. 4 hv. 4 3 87 3 04 3 sam. 9.60 4 3.05.800 0 höyryk. 69 hv. 67 43.9 47.39 6 *) Tietoja puuttuu yhdestä lasitehtaasta.
0 Ryhmä Luokka. Luku. i! Tuotannon Käytetyn koneellisen Teollisuus. bruttoarvo. Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman Alle 5 määrä. vuoden. Työväki, mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. 5 ja 8 v. välillä. Yli 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita, Miesp, V i! i K e m ia llin e n j a sä h k ö te k n illin en teollisu us. Väritehtaita. Kaupungeissa. 3 Uudenmaan lääni.... 740.000 Värejä, vernissoja, lakkoja, tekn. tuott. höyryk. 33 hv. 4 0 5 6!) 5 Ulk. raaka-ain. 434.500 mk arv.) Waasan l ä ä n i... 3.600 9.000 kg vesivärejä. - 3 sam..90 4 743.600 höyryk. 33 hv. 5 5 9. Ulkom. raaka-ain. 436.40 mk arv. > Kimröökkitehtaita. i Maaseudulla.! Turun lä ä n i... 4.000! 00.000 kg kimröökkiä. _ 6 6 _.398 m3 koivuhiiliä. 3 Wiipurin lä ä n i... 97.900 698.90 sam. _ 3 3) 3; 4.000 sain. 4.900 698.90 kg kimröökkiä. _ 9 9-5.398 m3koivuhiiliä. Värjäystehtaita. Kaupungeissa. Oulun lä ä n i... 5.400 höyryk. 0 hv. - 3 Maaseudulla. Wasa lä n... 64.000 höyryk. 0 hv. - 3 4 Väriaineita.500 mkan arv. i Värjäyslaitoksia. Kaupungeissa. 4 Uudenmaan lääni.... 69.900 4 0 4 0 Väriaineita.630 mkan arv. 9 Turun lä ä n i... 9.800 petr. moot. 4 hv. 3 4 3 4 Sam. 6.60 3 Hämeen l ä ä n i... 8.000 6 8 Sam. 4.800 3 Wiipurin lä ä n i... 9.000 5 5 Sam. 6.45 i 4 Mikkelin lä ä n i... 6.300 _ 4 4 Sam..385 ') Yhdellä tehtaalla yhteinen työväki tapettitehtaan kanssa. ) Tieto koskee ainoastaan tehdasta. - 3) Yhdellä kimröökkitehtaalla yhteinen työväki sahan kanssa.
3 Ryhmä. I Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. Sfmfi Tuotannon määrä ja laji. Käytetyn koneellisen käyttövoiman määrä. Työväki, mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. A lle 5 5 ja 8 v. Y li 8 v. Summa. vuoden. välillä. Kulutettuja raaka-aineita. V u 7 Kuopion lä ä n i... 83.800 3 3 3 3 Väriaineita 46.790 mkan arv. 9 W aasan l ä ä n i... 45.00 - _ 5 5 5 5 Sam. 8.898 3 Oulun lä ä n i....300 i 3 4 Sam..000 4 83.300 3 83 6 86 6 Väriaineita 00.78 mkan arv. Maaseudulla. 0 Uudenmaan lääni.... 6.900 _ 0 0 Väriaineita 3.693 mkan arv. Turun lä ä n i... 74.00 _ 4 4 Sam. 9.89 8 Hämeen l ä ä n i....000 - - - 0 0 Sam. 3.739 W iipurin lä ä n i....500 9 9 Sam. 7.835 6 Mikkelin lä ä n i... 4.000 _ 3 Sam. 8.050 Kuopion lä ä n i....00 - Sam. 900 3 W aasan l ä ä n i... 60.800 _ 37 9 37 9 Sam. 3.665 5 Oulun lä ä n i... 47.00-9 9 Sam. 8.840 83 58.600 - - 5 3 5 Väriaineita 56.54 mkan arv. Öljytehtaita. Maaseudulla. Uudenmaan lääni.... 75.00 65.000 kg pellavansiemenkakkuja, vesiratas. 50 hv. 7 _ 7 5.000 kg kotiin, pellavansiem. 97.000 kg vernissaa. 33.700 ulkom sam. 88.000 kotim. pellavaöljyä. 3.500 ulkom. sam. Hämeen lääni..... 9.900 4.860 kg pellavajauh., 6.0 kg pel 3.3 kg kotim. pellavansiem. lavaöljyä. 85.000 9 9 360.5 kg pellavansiemeniä. 0.000 pellavaöljyä. Kynttilätehtaita. Kaupungeissa. W iipurin lä ä n i... 560.000 37.600 kg stearinikynttilöitä. sähkömoottori. 9 9 350.000 kg stearin. 450.000 mk arv.! W aasan l ä ä n i... 300.000 00.000 sam. Ma nitaaii saip ouate ntaitten tied ^nannoissa. 00.000 sam. 80.000 860.000 57.600 kg stearinikynttilöitä. - - - 9 9 550.00kg stearin. 630.000 mk arv.
4 5 Työväki, Ryhmä, Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. Smf. K äytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 vuoden. määrä. mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. 5 ja 8 v. välillä. I Y li 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita. V 6 Saippuatehtaita. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i... W iipurin lä ä n i... W aasan l ä ä n i... 76.800 77.600 889.000 678.000 436.550 kg pyykkisaippuaa, 33.000 ] tg suopasaippuaa. 76.000pyykkisaippuaa, 4.500 kgsuopa H},0otus. ja 8.000 kg t-oalettisaippua Eby 800 kg pöytäsuolaa, hajuaineita ja pesujauhetta. 689.750 kg pesusaippuaa 0.300 kg su 0- paa, 8.306 kg raakaa glyseriiniä,.0.000 kg pesusaippuaa, toalettisai pnaa 50.000 mkan arvosta. P- höyryk. 8 hv. höyryk. hv. höyryk. 0 hv. - 8 3 i l 6 9 8 7 i l 7 36 0 Ulk. raaka-ain. 34.67 mk arv. Kot. sam. 3.850 Ulk. sam. 54.04 Kot. sam. 38.850 Ulk. sam. 9.50 Ulk. sam. 486.000.4.400.3.300 kg pyykkisaippuaa y. m. 3 höyryk. 30 hv. 3 64 9 75 Ulk. raaka-ain. 946. mk arv Maaseudulla. W iipurin lä ä n i... 5.000 3.500 laat. pyykkisaippuaa. *) - - 3-3 4 3 U lk raaka-ain. 85.000 mkan arv. 8 Teknokemiallisia tehtaita. 4 4 Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... Turun lääni... Hämeen l ä ä n i... W iipurin lä ä n i... W aasan l ä ä n i... 0.500 - ~ 5.300 7.000 Saippuaa, suopaa y. m. 700 l 6.000 4,000 m lattiantekoaineita. 87.500 l 4 9 3 3 9 3 3 3 3 3 Ulk. aineita 35.700 mkan arv. sam..900 sam..500 sam. 300 sam. 6.000 4 5 8 3 6 Ulk. aineita 56.400 mkan arv. 8 Maaseudulla. Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i... W iipurin lä ä n i... 43.3(X) 79.000 543.900 68.07 kg juoks. hiilihappoa, 450.000 g kristallisuudaa, 8,000 kg tärkk lystä. Saippuaa, hajuaineita, kirj. mustetl a..045.040 kg hiilihappoista kalia. höyryk. 50 hv. petr. moot. 46 hv. 5 turb. 440 hv. " - 5 0 4 68 4 5 3 0 4 70 4 5 Ulk. aineita 44.00 mkan arv. 8 70.000 kg kalsin. suudaa.000 mkan arv., kivihiiliä ja koksia 3.56 mkan arv., 60.000 kg maissia 39.045 mkan arv. 76.300 kg kloorikalia 0.87 mkan arv. 5 766.00 - - 5 8 84 7 ) Tietoja puuttuu yhdestä tehtaasta. Teollisuustilasto v.lta 903. 4