RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI YMPÄRISTÖNSUOJELUN PALVELUALUE 2018

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017 YMPÄRISTÖNSUOJELUN PALVELUALUE 2018 1

2 Riihimäen kaupunki 2018 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p. 019 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Kannen kuvat: Riihimäen kaupunki ISBN: Sidottu: 978-952-5571-83-7 pdf: 978-952-5571-84-4 e-julkaisu: 978-952-5571-85-1 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo Sisällysluettelo: Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 5 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 5 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2017 10 Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 10 Ilmastonmuutoksen Hillitseminen sekä iilmastonmuutokseen varautuminen 17 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 25 Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 31 Ympäristöriskien hallinta 36 Ympäristötilinpäätös 2017 40 Tytäryhteisöt 44 Riihimäen ympäristön tila 46 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 49 Ilmastostrategian toteutuminen tiivistelmä (liite)

3 ESIPUHE Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin selkeä strateginen valinta. Kaupungin pitkäjänteinen työ ympäristön hyväksi on huomattu myös laajemmin. Tästä kertoo osaltaan myös Riihimäen kaupungin valinta vuoden 2017 lopulla resurssiviisauden ja kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkostoihin (FISU ja CIRCWASTE). Riihimäen kaupunki haluaa kehittää resurssiviisasta toimintatapaa ja olla osaltaan näyttämässä esimerkkiä kiertotalouden periaatteiden toteuttamiseksi omissa toiminnoissaan. Tiekarttaa resurssiviisaaseen tulevaisuuteen laaditaan parhaillaan laajassa yhteistyössä kuntalaisten, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Myös kaupungin uudessa strategiassa ympäristövastuullisuus nousee vahvasti esille. Tiivis kaupunkirakenne, vahva kiertotalousosaaminen, luonnon läheisyys sekä kaupungin kehittyminen pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina sisältyvät kaupungin visioon ja linjaavat siten vahvasti kaupungin tulevaa kehittymistä. Kaupungin strategisilla valinnoilla on merkitystä myös maailman laajuisten ympäristöuhkien kannalta. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on uhkia, joissa paikallisen tason toiminnalla on keskeinen merkitys. Näihin haasteisiin on vastattu myös kaupungin uudessa strategiassa. Kaupungin ympäristötyötä linjaavan ympäristöpolitiikan päivitys on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on, että ympäristöpolitiikasta tulee entistä selkeämmin strategian toimeenpano-ohjelma. Ympäristöpolitiikan avulla voidaan varmistaa Riihimäen kehittyminen hiilineutraaliksi kiertotalouden esimerkkikaupungiksi. Ympäristöraportointi ja asioiden esiin nostaminen toimii hyvänä lähtökohtana uusillekin strategisille valinnoille. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 11.5.2018 Sami Sulkko kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja

4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtionmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on laajentunut myös Vahteristoon. Väkiluku 29 160 Pinta-ala n. 126 km², josta Vesipinta-alaa noin 5 km² Maapinta-alaa 121 km² Asemakaavoitettu pinta-ala 2 348 ha - Rantakaavoitettu alue 232 ha Kaupungin maaomaisuus noin 2 076 ha Rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) noin 115 ha Muita viheralueita (puistometsät ja niityt) noin 537 ha Puistoja ja viheralueita asemakaava-alueella 495 ha Luonnonsuojelualuetta 231,4 ha Peltoa 2 500 ha, josta kaupungin omistamaa noin 255 ha Metsää 4 800 ha, josta kaupungin omistamaa noin 506 ha Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tie- ja rautatielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin keskustaajaman eteläpuolella sijaiseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011. Muita luonnonsuojelualueita ovat Epranojan luonnonsuojelualue, MiikaRock:n luonnonsuojelualue ja Kannistonmetsän luonnonsuojelualue. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 26 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2017 oli 1 278. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Fortum Oy:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntalaki 410/2015 1 Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

6 Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristöriskien hallinta Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Kumelan puisto:lumos 2017

7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 18 henkilöä. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 75. Vesilinna, Elisa Lintukangas 2018 Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on 19.9.2013 määritellyt seuraavat asiat: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätöksentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet ja toimenpiteet. 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisemaarvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintavesiensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyisänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaalitehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellista jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestävien hankintojen tekemiseen.

9 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Riihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuoteen 2020 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 7,5 % energiansäästöön vuosina 2017 2025 sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kirjattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan. Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energiankulutusta ja parantamalla energiatehokkuutta. 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Riihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittämään jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja turvaamalla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyen ja joukkoliikenteen osuutta lisätään ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat minimoidaan 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Riihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin. Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteistyöllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ympäristöä koskeviin asioihin parannetaan. Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa. 5. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennaltaehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2017 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2017 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat kehittämistoimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2017. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, arviot siitä miten ympäristöpolitiikka on toteutunut, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärien toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Otettiin käyttöön sähköiset kokousaineistot. Vähennettiin paperinkulutusta. Kaupunkikehityksen toimialue Valmisteltiin Riihimäen hakeutuminen FISU ja CIRCWASTE -edelläkävijäkunnaksi. Resurssiviisauden tiekartan laatiminen aloitettiin ja sekä indikaattorilaskennat tilattiin SYKEltä. Arvokkaiden luontokohteiden seurantaa jatkettiin inventoimalla 32 kohdetta, joista pääosa oli taajama-alueen metsiä ja puistoja. Osallistuttiin Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen projekteihin. Hatlamminsuon luontopolun pitkospuiden kunnostamista edistettiin neuvotteluin ja haettiin rahoitus vuodelle 2018. Rakennusvalvonnan lupahakemuksista lähes puolet tehtiin sähköisessä järjestelmässä, rakennuslupien osalta osuus ylitti 60 %. Kokonkadun jatkeen 800 m pitkän kokoajakadun rakennekerrokset toteutettiin betonimurskeesta. Circwaste edelläkävijäkunnaksi Kymmenen suomalaista kuntaa, Riihimäki, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Rovaniemi, Turku ja Vantaa, on sitoutunut viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Edelläkävijäkunnat aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. Circwaste on EU-rahoitteinen 7-vuotinen hanke, johon valittiin 10 kaupunkia/kuntaa hakemusten perusteella. Hanke edistää materiaalitehokkuutta, kierrätystä ja jätteen synnyn ehkäisyä Suomessa. Hanke tukee Riihimäki-strategiaa, jossa korostuu kiertotalousosaaminen, ja jonka kärkihankkeista yksi on kiertotalousklusterin kehittäminen ja laajentaminen.

11 Jokitalkkari hankkeen toimia Vantaanjoella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkarihankkeen päätavoitteena on Vantaanjoen virkistyskäytön ja kalatalouden edellytyksien kehittäminen ja parantaminen. Hankkeessa tehdään konkreettisia toimenpiteitä Vantaanjoen hyväksi joen latvoilta jokisuulle asti. Vuoden 2017 aikana Riihimäen alueella Jokitalkkarit tekivät kalastuksenvalvontaa ja lohikalojen lisääntymisalueiden inventointia. Lohikalojen lisääntymisalueiden inventointia Vantaanjoella Vantaanjoen yläosan lohikalojen lisääntymisalueiden inventointi jatkui kesällä 2017, kun joen latvaosilta inventoitiin Myllylammin ja Käräjäkosken välinen alue sekä Arolammin alapuolella olevan Hähäänkosken ja Vaiveronkosken välinen alue. Inventoinnit tehtiin joessa kahlaamalla, joen pohjaa vesikiikarin avulla tarkastellen. Lisääntymisalueista kerättiin tietoa mm. sorapatjan paksuudesta, kuohkeudesta, pinta-alasta, raekoosta, veden lämpötilasta soraikon sisältä, veden virtausnopeudesta sekä etäisyydestä lähimpään poikaskivikkoon ja suojapaikkaan. Lisääntymisalueiden lisäksi määriteltiin alueen koski- ja virta-alueet ja kalankulkua haittaavat nousuesteet. Inventoinneista on luettavissa raportti Lohikalojen lisääntymisalueiden inventointi Vantaanjoella, Lepsämänjoella, Keravanjoella ja Ohkolanjoella 2017. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n Raportti 21/2017. Jokitalkkari-hankkeen yhteydessä kalastuksenvalvontaa tehtiin Riihimäen alueella pääsääntöisesti Käräjäkoskella. Kalastuksenvalvonta tapahtui aina parina liikkuen, ja se pyrittiin toteuttamaan valvonnan kannalta tärkeimpään vuorokauden- ja vuodenaikaan. Kalastajien tietämyksen lisäämiseksi hankkeessa vuonna 2016 tehdyssä sähköisessä kalapaikkaesiteessä Virkistyskalasta Vantaanjoella (www.iesite.fi/ vantaanjoki) on ajantasainen tieto Käräjäkosken kalastuskohteesta ja säännöistä. Lisätietoa kalastuksenvalvonnasta raportissa: Raportti 23/2017 Jokitalkkari -hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017. Leinonen, V. & Sivonen, O. 2017.

12 Vieraslajien esiintymistä kartoitettiin Ympäristönsuojelun palvelualueella laadittiin opinnäytetyönä vieraslajikartoitus, jonka tavoite oli kartoittaa Riihimäen vieraslajitilanne ja selvittää yleisimpiä alueen vieraslajeja vastaan käytettäviä torjuntakeinoja. Kartoituksen osana suoritettiin vieraslajikysely, jossa kaupunkilaiset saivat merkitä vieraslajihavaintojaan kartalle. Vieraslajien levinneisyyden lisäksi työ sisältää tietoa vieraslajien torjunnasta, painottuen lähinnä kolmeen lajiin: espanjansiruetanaan, jättipalsamiin ja jättiputkeen. Myös muita Riihimäellä tehtyjä havaintoja kunnan alueelle asettuneista lajeista käsitellään työssä lyhyesti. Kyselyn tulokset vahvistivat puutarhurien kertoman tiedon tarkkuutta. Espanjansiruetanoita on edelleen paljon, mutta tilanne on selvästi parempi kuin muutamia vuosia sitten. Jättiputket on saatu hävitettyä jo monesta paikasta kokonaan, mutta joitakin vaikeasti hävitettäviä esiintymiä on vielä eri puolilla kaupunkia. Jättipalsamin tilanne on lajeista huolestuttavin. Se on saanut vallattua pitkiä maa-aloja Vantaanjoen reunoilta ja muun muassa Vahteriston luonnonsuojelualueen liepeiltä. Kesällä 2017 aloittanut torjuntaryhmä on kuitenkin käynyt jo toimiin lajin leviämisen pysäyttämiseksi. Kansallisessa vieraslajistrategiassa on päätetty luoda Suomeen yhtenäinen strategia vieraslajien hillitsemiseksi ja hävittää jättiputket koko maasta vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite on Riihimäelle nyt käynnistyneiden toimien ansiosta täysin saavutettavissa ja varsinkin jättiputkitilanne on jo aiempien, yhtäjaksoisten torjuntatoimien ansiosta yksi maan parhaista. Espanjansiruetana, HeidiPeltonen Vahteriston luonnonsuojelualueelle saatiin hoito- ja käyttösuunnitelma Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin Vahteristoon vuonna 2008. Suojelualue on kooltaan 121 hehtaaria. Alueella on merkitystä paitsi luonnonsuojelualueena, myös Riihimäen asukkaiden ulkoilualueena. Luonnoltaan erityisen arvokkaita kohteita ovat Vahteristonmäen lähteikkö sekä Huhtionmäen itärinteeseen rajoittuva korpinotko. Alueella kulkee vilkkaassa käytössä oleva ulkoilureitti, jolla pidetään talvella yllä hiihtolatua ja kävelyreittiä. Kaupunki on myös toteuttanut alueen kaakkoiskulmaan luontopolun, joka kulkee puustoltaan vanhimman kuusikorven poikki. Vahteriston luonnonsuojelualueen hoitoa ja käyttöä ohjaamaan valmistui kesällä 2017 hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman on laatinut Ympäristötutkimus Yrjölä Oy ja sen laadintaan osallistui kaupungin edustajien lisäksi Hämeen Ely-keskus ja Metsähallitus. Suunnitelman tavoitteena on alueen suojeluarvojen kehittäminen ja niiden sovittaminen yhteen alueelle kohdistuvien käyttöpaineiden kanssa. Käyttäjien kokemuksia ja huomioita kerättiin sähköisellä kyselyllä, mikä palaute otettiin huomioon suunnitelman laadinnassa. Laaditussa hoito- ja käyttösuunnitelmassa annetaan suosituksia toimenpiteistä, joilla alueen luontoarvot säilyvät tai paranevat. Esitetyillä toimilla pyritään myös ohjaamaan alueella liikkumista ja vähentämään luonnon kulumista ja häiriötä merkittyjen polkujen ulkopuolella. Kiireellisimpänä toimenpiteenä esitetään luontopolun/pitkosten kunnostamista, Huhtionmäen lähteikön pitkosten kunnostamista sekä kuusien poistoa raivaussahalla lehtolaikuista. Vahteristo

13 Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue Hyödynnettiin ja uudelleen käytettiin tavaroita mm. pakkausmateriaalit. Kierrätettiin Lasimuseon tasolasit. Lisättiin kirjaston e-aineiston tarjontaa. Kierrätettiin koneita ja kalusteita, vähennettiin uushankintoja. Toimitettiin muoviastiat Fortumille uusiokäyttöön sekä kierrätyskeskukseen. Vähennettiin tulostepapereiden määrää kaksipuolisella tulostuksella. Sosiaali- ja terveystoimiala Hankintojen pisteytyksessä huomioitiin mm. kuljetusten päästöt. Lääkkeiden koneellisella annosjakelulla vähennettiin lääkehävikkiä. Syntynyt lääkejäte hävitettiin koordinoidusti apteekin kautta. Suunniteltiin kouluilta tarpeettomaksi jääneiden reitittimien käyttöönottoa. Riihimäen Vesi Vesihuollon aluesaneerausta jatkettiin. Saneerauksella parannetaan vedenjakelun varmuutta ja pienennetään verkostoon pumpattavan veden määrää. Varhaiskasvatuksessa vähennettiin ruokahävikkiä Ruoan ja ruokaketjun osuus kaikesta kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin 40 %. Jätteeksi päätyvä ruoka kuormittaa turhaan ympäristöä, ja aiheuttaa myös merkittävät taloudelliset kustannukset. Ruokahävikin vähentäminen on tehokas keino vähentää ruoan ympäristövaikutuksia, kuten päästöjä ilmakehään ja vesistöihin, sekä luonnonvarojen ja energian kulutusta. Hävikkiviikko 11.9. 17.9.2017 käynnisti ruokahävikin vähentämisen kampanjan Riihimäen varhaiskasvatuksen yksiköissä yhteistyössä ruokapalveluiden kanssa. Varhaiskasvatuksessa ruokahävikkiä on jo pitkään ehkäisty suunnittelemalla ruokatilaukset keskuskeittiöltä mahdollisimman tarkasti tarpeen mukaan. Nyt tavoitteena oli myös vähentää lautasilta tähteeksi jäävän ruoan määrää valistuksella ja muistuttamalla lapsia siitä, että kerralla otetaan vain se määrä ruokaa, jonka aikoo syödä, jottei ruokaa päätyisi roskiin; ja että aina saa ottaa lisää ruokaa. Samalla yksiköissä on myös parannettu tähteeksi jäävän ruoan seurantaa ja toimintaa seurannan kehittämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi jatketaan vuonna 2018. Myös kouluissa ja lukiolla on tehty toimia ruokahävikin vähentämiseksi. Ruokahävikin seuranta

14 Kehitystä kuvaavat mittarit ha 250 225 200 175 150 125 100 Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen 1 000 m³ 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet 1,36 1,37 1,37 1,41 1,46 1,46 165 166 166 170 177 177 Vuoden 2017 lopussa Riihimäellä oli yhteensä 236 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja suojeltuja luontotyyppejä (1,95 % maapinta-alasta). Pinta-ala kasvoi pääosin valtion omistaman Hatlammin luonnonsuojelualueen (58,6 ha) myötä. 1,95 236 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Osuus % maa-alasta % 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 30 25 20 15 10 vuotoprosentin kehityksen suunta on ollut laskeva vesijohtojen suunnitelmallisen saneerauksen ansiosta. Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat on huomioitu Kpl 60 50 40 30 20 10 0 76 63 63 27 27 21 16 17 17 Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristöasioiden huomionottamista/täyttymistä. Varsinaisina kokonaistaloudellisuuden kriteerinä ei ympäristöasioita ollut yhtään. Vuonna 2017 kilpailutettiin 16 kpl hankintoja, joista puolessa vaadittiin ympäristöasioiden huomioonottamista. Vuonna 2017 kilpailutettiin mm. lääkäreiden rekrytointipalvelut, tiesuola, jäänhuoltokone, pakettiauto, uimahallin kulunvalvonta, keskuspuiston saneerauksen suunnittelu, taajamatraktori, henkilökohtainen apu ostopalveluna, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä, henkilöauto, hoitotyön kertakäyttötuotteet, erämessujen näyttelyhalli ja osakehuoneistojen välitys. Jätevedenpuhdistamo, Tiina Oksanen 40 68 27 67 50 15 16 10 8 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % % 80 60 40 20 0 500 5 0 0 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä laski hieman edellisvuoden tasosta, vuotoprosentti oli 12,5 % vuonna 2017. Pitkällä aikavälillä vesijohtoverkoston

15 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Kaupungin paperinkulutus 7000 Riisiä 10000 kpl 4000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 6 073 6 221 6091 6201 6167 6128 5920 8000 6000 4000 2000 7 379 7 564 7 722 2 396 2 392 2 469 7 378 7 260 6 771 2 309 2 322 2 229 3200 2400 1600 800 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista bio- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 5 920 tonnia vuonna 2017, mikä on lähes 208 tonnia (n. 3,4 %) vähemmän kuin vuonna 2016. Riisiä 10000 7500 Kaupungin paperin kulutus toimialoittain Kaupungin paperinkulutus väheni noin 7,2 % vuodesta 2016. Paperinkulutus väheni erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalla sekä lukiossa ja Riihimäen Vedellä. Sen sijaan kulttuuri ja vapaa-ajan toimintojen paperinkulutus kasvoi. Sivistyspalveluiden paperinkulutuksen kasvu tasaantui vuodesta 2016, jolloin oppikirjoista siirryttiin tulostettaviin sähköisiin aineistoihin. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen eri vuosien välillä esiintyy vaihtelua hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa. Sähköisen kokouskäytännön ja sähköisten palveluiden kehittämisen ansiosta paperinkulutusta on saatu vuodesta 2016 edelleen vähennettyä, jatkossa esimerkiksi sähköinen arkistointi ja sen kehittäminen entisestään vähentää paperinkulutusta. Sivistystoimialalla tulisi löytää ratkaisuja paperinkulutuksen vähentämiseen. Rakennetun ympäristön ohjelma, Learning Cafe taidemuseolla, Heikki Pitkänen 5000 2500 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Riihimäen vesi Kulttuuri- ja vapaa-aika Hallinto Kaupunkikehitys Sosiaali- ja terveys Riihimäen lukio Sivistys

16 kpl 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kausitavara Muut tavarat Huonekalut Kodin tekstiilit Kodinkoneet Remonttitarvikkeet Taloustavarat Riihimäen kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2017 merkittävästi: myytyjen tavaroiden määrä oli 25,5 % suurempi kuin vuonna 2016 ja 43 % suurempi kuin vuonna 2015. Viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut myönteistä kehitystä kierrätyskeskuksen toiminnassa, asiakkaiden määrissä ja kiertävän tavaran määrässä. Erityisesti harrastusvälineiden ja remonttitarvikkeiden myynti kasvoi vuonna 2017. 25 000 Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ostoksia tehneet kävijät Maksaneiden asiakkaiden määrä kasvoi 3,5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Kymmenen vuoden aikana ostoksia tehneiden asiakkaiden määrä on kasvanut noin 70 %. Kierrätyskeskus, K&K Mikko Käkelä

17 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Vähennettiin sähkönkulutusta ja tehostettiin tilahallintoa. Kehitettiin hallintoa ja hyödynnettiin digitalisaatiota. Riihimäen strategia ja visio Kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihimäen uuden strategian toukokuussa 2017. Strategian vision mukaan: Riihimäellä kaiken toiminnan lähtökohtana on asukkaiden ja yritysten hyvinvointi. Riihimäki tunnetaan ennakkoluulottomana yritysten, kulttuurin ja teknologian kotikaupunkina, jonka vahvuutena on robotiikkaan ja teatteriin erikoistunut koulutus. Kaupunkikehityksen toimialue LED-pohjaiseen valaistukseen käytettiin 75 000 euroa. Energiatehokkuusasiat huomioitiin Herajoen koulun Mäntylärakennuksen saneerauksessa, Haapala-rakennuksen keittiön laajennuksessa sekä Uramon koulun uudisrakennuksen suunnittelussa. E-palvelusopimuksen mukaisesti kiinteistöautomaatiojärjestelmällä pyrittiin optimoimaan talotekniikan energiatehokas toiminta. Resurssiviisauden tiekartan laadinta aloitettiin ja indikaattorilaskennat tilattiin Suomen ympäristökeskukselta. Osallistuttiin kuntien ilmastonsuojelukampanjaan sekä viikoittaiseen CO2 -päästöjen seurantaan. Kaupungin ilmastostrategian toteutusta koordinointiin ympäristötiimissä ja työstä raportoitiin kaupungin ympäristöraportissa. Uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimusten täyttymistä valvottiin rakennusvalvonnan lupahakemusten yhteydessä. Korjausrakentamisessa edellytettiin energiaselvitysten laatimista kohteissa, joihin vaatimus sen osalta kohdistuu. Hulevesien käsittelysuunnitelmia edellytettiin rakennusluvan hakemisen yhteydessä laajemmissa hankkeissa. Energiatehokkuus huomioitiin kone- ja laitehankinnoissa. Nuorisoyksikkö, valoshow, Pekka Hovi Tiiviin kaupunkirakenteen sekä vahvan kiertotalousosaamisen johdosta Riihimäki kehittyy pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina, jossa asuvat maakunnan aktiivisimmat ja tyytyväisimmät asukkaat. Riihimäellä kohtaat hämäläisen luonnon ja metropolialueen läheisyyden.

18 Riihimäki valittiin FISU-edelläkävijäkunnaksi Riihimäki valittiin marraskuussa 2017 resurssiviisauden edelläkävijäkuntien FISU-verkostoon (Finnish Sustainable Communities). FISU-kuntana Riihimäki on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi olla vuoteen 2050 mennessä päästötön (ei kasvihuonekaasupäästöjä), jätteetön (ei jätettä) ja että luonnonvaroja kulutetaan kestävästi. FISU-verkoston jäsenyys tukee Riihimäen strategian toteutumista ja Riihimäen kehittymistä pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Lisäksi verkoston jäsenyys tuo näkyvyyttä pitkäjänteiselle ja järjestelmälliselle työlle, jota Riihimäki on tehnyt ympäristövastuullisuuden edistämiseksi ja ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Osana resurssiviisaustyötä Riihimäki aloitti vuoden 2017 lopulla resurssiviisauden tiekartan laatimisen yhteistyössä Motivan, SYKE:n ja paikallisten toimijoiden kanssa. Tiekarttaan kirjataan, mitä pitäisi tehdä, jotta yhteinen päämäärä toteutuisi; miten resurssiviisauden päämääriä edistää omalta osaltaan kaupunkiorganisaatio, ja miten alueen muut toimijat kuten yritykset, oppilaitokset, yhdistykset ja kuntalaiset. Lähtötilanteen kartoittamiseksi laskettiin Riihimäen resurssiviisauden indikaattorit, eli kasvihuonekaasupäästöjen, materiaalihävikin ja ekologisen jalanjäljen lähtötilanteet. Fisuun kuuluu tällä hetkellä yksitoista kuntaa. Riihimäen lisäksi jäseniä ovat Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Turku ja Vaasa. Fisu-verkostoa tukee asiantuntija-apua antava palvelukeskus, jonka toiminnasta vastaavat Motiva Oy ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma Riihimäen kaupunki on ollut mukana kuntien energiansäästösopimuksissa (KETS) jo vuodesta 2000 lähtien. Riihimäen kaupungin allekirjoittama uusi KETS vuosille 2017 2025 noudattelee pääpiirteisesti sisällöltään ja velvoitteiltaan edellisen kauden sopimusta. Liittyjä asettaa lähtökohtaisesti vähintään 7,5 %:n energiansäästötavoitteen koko sopimuskaudelle. Sopimuskauden välitavoite on 4 %:n energiansäästö vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai tulevan kulutuksen estämistä, joka tulisi ilman toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös energiatehokkuuden parantamisella. Säästö- ja tehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi kaupunki laati toimenpidesuunnitelman. Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille 2017 2025 laadittiin yhteistyössä eri hallintokuntien sekä kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Edellisellä sopimuskaudella perustettu kaupungin energiatyöryhmä valmisteli suunnitelman kevään aikana. Suunnitelmassa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Energiatyöryhmä seuraa säännöllisesti toimenpiteiden toteutumista ja päivittää toimintasuunnitelmaa tarvittaessa. Suunnitelmaan sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on 4 110 MWh:a, mikä pyritään saavuttamaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Välitavoite on 2 190 MWh:n energiasäästö vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuussopimus ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma on osa Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan toimeenpanoa.

19 Sähkön kilpailutus Riihimäen kaupunki kilpailutti sähkönhankintansa vuoden 2017 aikana ja teki sähkösopimuksen Jyväskylän Energia Oy:n kanssa ajalle 1.1.2018 31.12.2021. Vuodesta 2018 alkaen, toimitettava sähkö on tuotettu kokonaisuudessaan uusiutuvilla energianlähteillä. Uuden sähkösopimuksen myötä kaupungin kuluttaman uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön osuus nousee sataan prosenttiin nykyisestä noin 35 prosentista. Valmiustoiminnan kehittäminen Kunnan tulee varautua häiriötilanteisiin, jotta kunnan toiminnot kyetään kaikissa olosuhteissa turvaamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Riihimäen kaupunki päivitti valmiussuunnitelmat keväällä 2017. Vuoden 2017 aikana Riihimäen kaupunki harjoitteli häiriötilanteiden johtamista kolmeen otteeseen. Toukokuussa kaupunki harjoitteli ratapihalla kaasuvuodon varalle, syyskuussa harjoittelu koski tulvatilannetta ja marraskuussa kaupunki osallistui HÄME17-harjoitukseen. Vuosi 2017 oli poikkeuksellisen aktiivinen häiriötilanteisiin varautumisen osalta. Tämä mahdollisti keväällä päivitettyjen valmiussuunnitelmien tehokkaan jalkauttamisen organisaatioon. tulvaan. Pelastuslaitoksen Kiinteistön tulvaturvaoppaassa kerrotaan muun muassa miten kiinteistönomistaja voi etukäteen ja tulvatilanteessa varautua kiinteistön suojaamiseen. Riihimäen keskusta on määritelty valtakunnalliseksi tulvariskialueeksi. Tulva opas löytyy osoitteesta: http://www.riihimaki.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/03/kanta-hameen- Tulvaturvallisuusopas-2016_web.pdf Kun lokakuussa Vantaanjoen pinta nousi asetetulle tulvarajalle, tilanteen kehittymisen seuranta maastossa, ennusteiden seuranta, yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, sosiaalisen median seuranta ja kaupungin oma tiedottaminen oli organisoitua. Lokakuun tilanteessa Vantaanjoen pinta laski, eikä johtanut suurempiin toimenpiteisiin. Vantaan joen tilannetta Riihimäellä pyritään hallitsemaan tällä hetkellä seuraamalla tilannetta ja minimoimalla mahdollisesta tulvimisesta syntyviä haittoja. Tämän lisäksi kaupunki on yhdessä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa laatinut suunnitelman Vantaanjoen tulvariskien vähentämiseksi. Myös kiinteistönomistajien tulee tulvariskialueella varautua

20 Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue Kirjaston kopio- ja tulostuslaitteita vähennettiin. Lajittelua parannettiin nuorisopalveluissa. Suosittiin kestokasseja muovikassien sijasta. Vähennettiin kertakäyttöastioiden käyttöä. Toimitettiin muoviastioita Tellukselta Fortumille uusiokäyttöön. Toteutettiin energiatehokas valaistus Lasimuseon tiloihin. Sosiaali- ja terveystoimiala Liikkumisen päästöjä vähennettiin mm. asiakasreittejä tarkentamalla, lisäämällä polkupyörän käyttöä silloin kuin mahdollista, vähentämällä omien autojen käyttöä työasiointimatkoilla sekä hyödyntämällä Skypeä kokouksissa. Riihimäen Vesi Toteutettiin pääviemärisaneeraukset ja alueellisen vesihuoltosaneerauksen erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi rakennettiin hulevesiviemärit. Toimenpiteillä pienennettiin pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä ja siten energiankulutusta. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen MWh 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 Sähkönkulutus kaupungin kiinteistöissä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hallinto Kaupunkikehitys Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Uimala Riihimäen Vesi Katuvalot Sähkön kokonaiskulutus kaupungin kiinteistöissä laski 5,3 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Katuvalojen sähkönkulutus pieneni lähes 21 % vuonna 2017. Riihimäen Veden sähkönkulutus pysyi lähes ennallaan. Sähkön kulutus laski vuonna 2017 kaikilla toimialoilla, Riihimäen Vesi ja sivistystoimi pois lukien. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintojen sähkön kulutus väheni 17 % vuodesta 2016 vuoteen 2017, mihin vaikutti muun muassa Riihisalon toiminnasta luopuminen. Sähkönsäästöä on saatu aikaiseksi muun muassa suunnitelmallisella katuvalaistuksen saneerauksella sekä energiatehokkaammilla työtavoilla. PeltosaarenTellustori,TapioAulu Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 prosentilla Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2017 löytyy ympäristöraportin liitteestä.

21 kwh 800 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Katuvalojen valaisinkohtainen sähkönkulutus/vuosi 664 630 582 568 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 3 200 MWh vuonna 2017. Kokonaiskulutus oli 1 669 MWh pienempi kuin vuonna 2007. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut 40 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on tuona aikana kasvanut 15 %. Katuvalaisimia oli vuonna 2017 kaikkiaan 7 600 kpl, joista lähes 81 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuodesta 2007 vuoteen 2017 oli 2 233 MWh. Valaisimien vaihdolla energiatehokkaampiin lamppuihin syntyi säästöä noin 50 000 euroa (447 MWh) vuoden 2017 aikana. Katuvalaistuksen energiatehokkuutta on parannettu suunnitelmallisella saneeraustyöllä vuodesta 2009 lähtien. 522 475 421 MWh 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 49,3 48,7 Lämmitysenergian kulutus 46,7 41,9 46,0 46,4 Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2017 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu ominaiskulutus oli 40,4 kwh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus laski vuodesta 2016 noin 2 % (580 MWh). Tilayksikön kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus väheni lähes 9 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Lämmön kulutus lisääntyi sosiaali- ja terveystoimen osalta. Lämpöenergian kulutus on laskenut merkittävästi monissa peruskorjatuissa kiinteistöissä. Kaupungintalon toimintojen siirtämisen seurauksena hallinnon lämmitysenergian kulutus laski noin 40 %. Temppelikatu, Niina Matkala 40,4 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hallinto Kaupunkikehitys Sivistys Kulttuuri- ja vapaa-aika Riihimäen Vesi Sosiaali- ja terveys Uimala kwh/rm³ 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kaukolämmön ominaiskulutus kwh/rm³

22 kwh/rm³ 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lämmön ominaiskulutuksen kehitys 2012 2017 sissa lämmön ominaiskulutus on yleensä vanhoja, peruskorjaamattomia rakennuksia pienempi. m³ 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Vedenkulutus toimialoittain kwh/rm³ 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Sähkön ominaiskulutuksen kehitys 2012 2017 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hallinto Kaupunkikehitys Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Uimala Vedenkulutus vaihtelee eri toimialoilla toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala ja sivistyspalvelut. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, vaihtelua kulutukseen aiheuttavat myös tilastointipuutokset mm. suurten kohteiden peruskorjaukset. Vuonna 2017 vettä kului yhteensä 91 300 m³, vedenkulutus lisääntyi vajaalla 100 m³ verrattuna vuoteen 2016. Prosentuaalisesti eniten veden kulutus lisääntyi sosiaali- ja terveystoimessa (+5 %), kulutus kasvoi myös uimalassa (+3 %) ja sivistyspalveluissa (+2 %). Vedenkulutus väheni muilla toimialoilla. Veden kulutukseen voivat tilojen käyttäjät itse vaikuttaa omalla toiminnallaan, ja siihen kannattaisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaupungin kiinteistöjen sähkön ja lämmön ominaiskulutusten kehittyminen vuosina 2012 2017. Kulttuuri- ja vapaa-ajan (KUVA) kiinteistöistä uimala on graafeissa erillään, koska sen ominaiskulutus on sekä lämmön että sähkön osalta huomattavasti muita kiinteistöjä suurempi. Peruskorjatuissa ja uusissa rakennuk-

23 Kaukolämmön hankinta Sähkön alkuperä 250 200 150 32,7 10,5 11,02 10,2 6,6 4,7 88,6 93,7 89,4 86,1 90,4 91,9 33% 35% 100 50 0 90,2 93,8 89,4 86,2 90,4 91,9 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Uusiutuva Fossiilinen jätelämpö Fossiilinen Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Riihimäen vuoden 2017 kaukolämmöstä 96,5 % oli Fortumin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä ja noin 3,5 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Fortumin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä, ja puolet fossiilisista luonnonvaroista. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta on pysynyt viime vuosien ajan melko tasaisena, eikä uusiutuvan osuutta ole saatu merkittävästi kasvatettua, vaikka Riihimäki on asettanut tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden lisäämisen. Uusiutuvan energian osuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi tuottamalla jatkossa Kaukolämmön omissa laitoksissa tuotettava lämpöenergia uusiutuvalla energialla (esimerkiksi biokaasulla). keskusta 2017 Röni-Kuva Oy Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2017 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2016 sähköstä 35 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 33 % fossiilisista energialähteistä ja 32 % ydinvoimasta. Riihimäki on sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen. Vuonna 2017 kilpailutettiin kaupungin sähkönhankinta, vuodesta 2018 alkaen sähkö tuotetaan kokonaisuudessaan uusiutuvilla energianlähteillä. Rm³ 105 000 90 000 75 000 60 000 45 000 30 000 15 000 Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka 0 32% 2013 2014 2015 2016 2017 D C B A Uusiutuvia Ydinvoimaa Fossiilisia Vuonna 2017 rakennuksen energiatodistuksen tarvitsevista rakennusluvan saaneista rakennuksista 96 % (rakennustilavuuden mukaan) kuului luokkaan C ja loput 4 % luokkaan B. Energiatodistuksen ylimpien luokkien vaatimukset ovat

24 oleellisesti tiukentuneet, ja harva rakennus yltää A-luokan vaatimuksiin. Graafissa eivät näy kaikki vuoden aikana rakennetut rakennukset, koska laskennassa ovat mukana vain ne rakennukset, joilta energiatodistus vaaditaan. Esimerkiksi suuret teollisuusrakennukset eivät sen vuoksi näy tässä graafissa. % 100 80 60 40 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 13,1 12,5 12,4 12,1 11,4 17,5 22,1 18,3 19,0 17,2 30,5 29,3 29,7 28,5 29,5 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt kt CO2-ekv t CO2/as 250 8 6 7 200 5,7 5,3 6 4,8 4,9 4,7 150 4,3 5 4 100 174,7 3 166,9 142 140,2 136,5 2 50 156 127,1 1 0 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Yhteensä kt Asukasta kohden t/as 20 0 38,8 36,1 39,6 40,4 41,9 2013 2014 2015 2016 2017 Ydinvoima Fossiilinen Fossiilinen jäte-energia Uusiutuva Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan ympäristönsuojelun verkkosivustolla viikoittain julkaistavassa CO2- päästöraportissa. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat hieman laskeneet vuodesta 2016 vuoteen 2017 tosin vuoden 2017 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua. Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Vuonna 2017 uusiutuvan energian osuus oli noin 42 %. Fortumin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä kuvassa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä ja puolet fossiilisista luonnonvaroista. Riihimäen kaupungin julkisten rakennusten energiaosuuksissa uusiutuvan energian osuus on kasvanut viime vuosina hitaasti. Kuitenkin kestävästi tuotetun uusiutuvan energian suosiminen on energiansäästön ja metsien suojelun ohella tärkeimpiä keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Rautatienpuisto Elisa Lintukangas Maatalouden päästöt 3 % Vuoden 2017 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt Liikenteen päästöt 45 % Kaukolämpö 18 % Erillislämmitys 16 % Jätehuollon päästöt 2 % Kuluttajien sähkönkulutus 10 % Sähkölämmitys 6,5 % Maalämpö 0 % Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2017 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti.

25 EKOTEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Pidettiin etäkoulutuksia ja -kokouksia. Tehtiin etätyön ja mobiilin joustotyön mahdollistavia paikallisia sopimuksia. Kaupunkikehityksen toimialue Riihimäki valittiin mukaan FISU ja CIRCWASTE -edelläkävijäkunnaksi. Resurssiviisauden tiekartan laadinta aloitettiin ja indikaattorilaskennat tilattiin SYKEltä. Liikkumisen ohjauksen hanke Riihimäen asemanseudun liikkumisen ohjauksen hankkeessa toteutettiin toimenpiteitä, joilla pyrittiin vaikuttamaan riihimäkeläisten nykyisin käyttämiin kulkutapoihin ja tukemaan kestävien liikennemuotojen valintaa. Hankkeen yleistavoitteena oli selvittää asemanseudun liikkumista; millä ja miten asemalle saavutaan sekä miten jalankulun ja pyöräilyn kulkutapoja voidaan kasvattaa. Hankkeen toimenpiteinä olivat mm. asematunnelissa pyöräilyn sallimisen ja sähköpyörien käytön pilotoinnit. HAMKin liikennealan opiskelijat toteuttivat asemanseudun liikennetutkimuksen, johon kuului kyselyn järjestäminen asemalla liikkuville, asematunnelin liikennelaskenta sekä pysäköintialueiden (auto, pyörä) käyttöasteiden seuranta. Riihimäen asemalle suunniteltiin julisteita, jotka kannustavat pyöräilyyn (Destia Oy). Osallistuttiin liikkujan viikon järjestämiseen ja viestintään. Pitkään odotettu Kokonkadun jatke toteutettiin, sen eteläpuolella rakennettiin 800 metriä uutta kevyen liikenteen väylää. Lisäksi kolmivuotinen hanke Kontiontien parantamiseksi saatiin päätökseen, Kontiontiellä toteutui 400 metriä parannettua kevyen liikenteen väylää. Sorapintaisten katujen ja päällystettyjen kevyen liikenteen väylien korjaustarpeiden selvitys valmistui. Etelä-Mattilan katuverkon katusuunnitelmat valmisteltiin. Kokonaisuutena hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Kaupunki hankki ensimmäisen sähköpyörän henkilöstölle. Asemanseudun liikennetutkimuksesta saatiin kattava kuva aseman käyttäjien liikkumisesta. Tutkimuksen osana toteutetun kyselyn vastausmäärä jäi alhaiseksi, mutta oli riittävä hankkeen tarpeisiin. Hankkeen konkreettisena toimenpiteenä toteutettu asematunnelin pyöräilyn salliminen onnistui erittäin hyvin ja sai kuntalaisilta hyvää palautetta, kaupunki päätti muuttaa järjestelyt pysyväksi käytännöksi. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapojen lisäämiseksi hankkeen aikana ei pystytty tekemään niin paljon kuin oli alun perin suunniteltu. Ainoa konkreettinen toimenpide pyöräilyn markkinointiin oli julisteiden laatiminen. Julisteet julkistetaan vuoden 2018 aikana, kun pyöräilykausi jälleen alkaa. Julisteita on tavoitteena lisätä asematunnelin molempiin päihin. Pyöräily, Teemu Heikkilä Kaupunki teki päätöksen asematunnelissa pyöräilyn piloinnista hankkeen aikana tehdyn liikenteenohjaussuunnitelman (Destia Oy) perusteella. Asematunnelin pilotointi käynnistettiin liikkujan viikolla 11. 17.9.2017, jolloin tunnelin toimenpiteet toteutettiin kaupungin kunnossapidon sekä ulkopuolisen toimesta.

26 Paikallisliikenteen uudistukset Merkittävin paikallisliikenteessä vuonna 2017 tehty uudistus oli kertalipun hinnan alennus 3,30 eurosta kahteen euroon, samalla myös lastenlipun hinta aleni 1,7 eurosta yhteen euroon. Muita lipputuoteuudistuksia olivat mobiililipun käyttöönotto sekä koululaisten ja 2. asteen opiskelijoiden lukuvuosilipun perustaminen. Paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2017 myös pieniä aikataulu- ja reittimuutoksia. Vuosi 2017 oli Riihimäen paikallisliikenteessä hyvä; matkustus kasvoi lähes 15 % vuodesta 2016. Uudistusten myötä kertalippujen hintoja laskettiin syyskuun loppupuolella, kertalipuilla matkustavien osuus kasvoi koko vuoden osalta yli 31 %. Matkansa itse maksavien matkustus kasvoi noin 9 %. Paikallisliikenteessä matkustavat maksutta mm. taksikortin omaavat sekä koulu- ja varhaiskasvatusryhmät. Bussit,Teemu Heikkilä Strategian kärkihankkeet Asemanseudun kehittämisen kokonaissuunnitelma Asemanseudun kehittämisen kokonaissuunnitelma on nimetty Riihimäkistrategiassa 2030 yhdeksi kaupungin ja kaupunkikuvan kehittämisen kärkihankkeeksi. Myös yleiskaavassa 2035 on huomioitu asemanseudun kehittämistarve osoittamalla veturitallien ja Jokikylän alueet sekä Peltosaaren länsiosat muuttuviksi keskustatoimintojen alueiksi. Aseman seudulla on merkittäviä mahdollisuuksia tiivistää ja kohentaa kaupunkikuvaa ja luoda keskeneräisille alueille uutta kaupunkimaista asumisen, palveluiden ja työpaikkojen aluetta. Tavoitteena on, että radan länsipuolen alueen maanomistajien kesken sovitaan yhteisistä yleisen tason tavoitteista, joita suunnitelmilla voidaan edistää. Suunnittelutyö tehdään kaupungin johdolla hankittavina asiantuntijapalveluina. Esillä on ollut myös mahdollisuus liittää hankkeeseen yksityinen toimija asemanseudun markkinointia ja rakentamista edistämään. Radan itäpuolella on neuvoteltu Senaatin kanssa H.J. Elomaan kadun pohjoispuolisen keskustatoimintojen alueen kehittämisestä ja Peltosaaren yleissuunnitelman mukaisen, asematunnelin vaiheille sijoittuvan Peltosaaren seuraavan asemakaavoituskohteen sopimuksista ja tulevista suunnitelmista. Keskustan elinvoimaa on mitattu laskentaohjelmalla, jonka avulla Elävät Kaupunkikeskustat ry vertaa 30 Suomen kaupungin elinvoimalukuja liiketilojen kokonaismäärällä mitattuna. Asemanseutu on rakenteeltaan isojen liikekeskusten aluetta, jonne keskittyvät isot kodin tavaratalot, joiden ympärillä on myös pienempiä erikoisliikkeitä. Keskustan kehittäminen, suunnittelu ja toteutus Keskustan vetovoiman kehittäminen on ollut esillä useassa yhteydessä viime vuosien aikana. Kun ydinkeskustaan ei ole pystytty sijoittamaan vähittäiskaupan suuryksikköä, se on menneiden vuosien aikana hakeutunut

27 keskustan reuna-alueille. Merkoksen ja Atomi-korttelin kauppakeskittymät ovat siten hajauttaneet kaupunkirakennetta ja vaikuttaneet tyhjien liiketilojen lisääntymiseen ydinkeskustan alueella. Keskustassa on ollut alavireinen tunnelma. Riihimäki-strategiassa 2030 Keskustan kehittäminen, suunnittelu ja toteutus on nimetty yhdeksi kaupungin ja kaupunkikuvan kehittämisen kärkihankkeeksi. Myös yleiskaavan 2035 mukaan keskustassa on varauduttava kehittämis- ja yleissuunnitelman laatimiseen. Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä kaupungin elinvoimaisuutta ja parantaa kaupunkiimagoa. Se muodostuu kahdesta osasta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Tässä vaiheessa hanke ohjelmoidaan vuosille 2018 ja 2019, mutta työ vetovoimaisuuden eteen täytyy olla pitkäjänteistä ja jatkua parin vuoden jälkeenkin. (1998) sekä laadittiin asemakaavat kävelykatua ja Ragnar Granitin aukiota varten (2004). Aukio rakennettiin vuonna 2006, mutta kävelykatua ei toteutettu vaan päädyttiin Hämeenkadun eteläpään kunnostamiseen (2008). Tästä on hyvä jatkaa! Havainnekuva Riihimäen asemanseudusta 2020-luvulla Keskustan kehittämisen myötä kaupunkirakenne tiivistyy ja uusiutuu. Tavoitteena on luoda houkuttelevaa, toimivaa ja laadukasta ympäristöä yrittämiselle, asumiselle ja vapaa-ajalle. Riihimäki-strategian 2030 visiossa todetaan, että kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla asukkaiden ja yritysten hyvinvointi. Riihimäki profiloituu ennakkoluulottomana yritysten, kulttuurin ja teknologian kotikaupunkina. Kärkihanketta tehdään yhteistyössä eri sidosryhmien, kuten yrittäjien ja asukkaiden, kanssa. Tähän mennessä työtä varten on nimetty hanke- ja ohjausryhmä. Alustavien ideoiden pohjalta on muodostettu tavoitteet ja hahmoteltu toimenpiteitä. Lähtötilanteen selvittämiseksi on Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tarkasteltu keskusta-aluetta pysäköinnin näkökulmasta ja elinvoimaa mitattu ALLin-elinvoimalaskennan avulla. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus kirkastaa tavoitteet ja laatia kaikki liikennemuodot huomioiva keskustan liikennejärjestelmätyö. Työ tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa asemanseudun kehittämisen kokonaissuunnitelman kanssa, joka on myös strategian kärkihanke. Edellisen kerran keskustan kehittäminen oli aktiivisemmin esillä noin parikymmentä vuotta sitten. Silloin Hämeenkadulla tehtiin kävelykatukokeilu

28 Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue Lahjoituksena saatuja polkupyöriä käytettiin nuorisopalveluissa. Sosiaali- ja terveys Liikkumisen päästöjä vähennettiin mm. asiakasreittejä tarkentamalla, lisäämällä polkupyörän käyttöä silloin kuin mahdollista, vähentämällä omien autojen käyttöä työasiointimatkoilla ja hyödyntämällä Skypeä kokouksissa. Henkilökuntaa kehotettiin siirtymään omien autojen käytöstä kaupungin autojen käyttämiseen. Reitit pyrittiin suunnittelemaan siten, ettei turhaa ajamista tule. Mahdollisimman monet matkat kuljettiin pyörällä tai kävellen. Asiakkaita ohjattiin palvelulinjan käyttöön, ja työntekijän työaikaa varattiin liikuntarajoitteisten asiakkaiden ohjaamiseen. Kehitystä kuvaavat mittarit Väestön sijainnin jakautuminen Väestön määrä (hlö / 250x250m) Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi oli mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Asemakaavoihin laadittiin vesihuoltoselvitykset ja Riihimäen Vesi oli omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Riihimäen yhdyskuntarakenne on tiivis. Kaupungin asukkaista 93 % asuu asemakaavoitetulla alueella. Keskustapalveluiden alueella, enintään 3 km etäisyydellä rautatieasemasta, asuu noin 92 % riihimäkeläisistä (26 772 asukasta). Tiheintä asutus on Peltosaaren sekä keskustan, Suokylän ja Hirsimäen alueilla. Yhdyskuntarakenteen kehityksen seuraaminen on tärkeää arvioitaessa maankäyttöä koskevan päätöksenteon ja suunnittelun vaikuttavuutta kaupungin asettamiin ympäristötavoitteiden kannalta. Kaupungin rekisterijärjestelmät ja niistä tehtävät analyysit, mittarit, ovat vuosien varrella kehittyneet ja kehittyvät edelleen, minkä vuoksi eri vuosilta esitetyt luvut eivät ole täsmällisen vertailukelpoisia. r=3km Viereisellä kartalla on esitetty ruudut, joissa asukkaiden määrä on vähintään 10. Karttakuvassa on lähteenä kaupungin väestöaineisto helmikuulta 2018.

29 Riihimäen kevyen liikenteen väylät Vuonna 2017 toteutettiin pitkään odotettu Kokonkadun jatke, jonka eteläpuolella toteutettiin noin 800 m kevyen liikenteen väylää. Kolmivuotinen hanke Kontiontien kevyen liikenteen väylän parantaminen saatiin myös valmiiksi. Kontiontiellä toteutui vuonna 2017 noin 400 metriä uudistettua kevyen liikenteen väylää. kpl 18 000 16 000 14 000 Henkilöautojen määrä Riihimäellä kpl/1000 as 600 560 520 1 000 km 1000 100 10 1 Kaupungin henkilökunnan oman auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt 289 326 302 301 288 289 303 251 30 46 50 47 46 42 42 47 32 30 29 27 26 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1000 km CO2 -päästö tonnia CO2 -päästö kg/ työntekijä 30 24 36 kg 50 40 30 20 12 000 10 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1000 asukasta kohti Vuoden 2017 lopussa Riihimäellä oli 17 312 rekisteröityä henkilöautoa ja Kanta- Hämeessä 119 792 autoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 594 autoa ja Kanta-Hämeessä 693 autoa. 480 440 Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Veden henkilökunnan omilla autoilla tekemät työasiointi- ja virkamatkat vuonna 2017 olivat 250 516 kilometriä. Matkojen määrä väheni edellisvuodesta noin 52 800 kilometriä eli 17 %. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat noin 36 tonnia. Päästöt työntekijää kohden laskivat edellisvuodesta lähes 21 %. Kaupungin henkilökunta tekee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä ja kaupungin omistamia autoja. Ajokilometrejä pyritään vähentämään muun muassa hyödyntämällä kimppakyytejä. Vuoden 2017 myönteisestä kehityksestä huolimatta, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyödyntämisessä olisi edelleen parantamisen varaa työasiointi- ja virkamatkoilla. Kaupungin henkilöstöä kannattaa ohjata hyödyntämään kaupungin autoja henkilökunnan omien autojen sijaan erityisesti jos kaupungin kalustoa saadaan ympäristöystävällisemmäksi ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi. Ratapiha, Juha Laitinen

30 Paikallisliikenteessä tehdyt matkat Matkat, kpl 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Matkaa/asukas 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Riihimäen kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin noin 162 900 matkaa vuonna 2017, mikä oli lähes 20 900 matkaa (n. 15 %) enemmän kuin vuonna 2016. Kaupunkiliikenteen matkojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin 16 %, palveluliikenteen matkojen määrä jatkoi edelleen laskua. Vuonna 2017 tehtiin paikallisliikenteen osalta muun muassa useita lipputuoteuudistuksia, jotka selittävät matkojen määrän myönteistä kehitystä. Teemu Heikkilä Bussit

31 YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA YMPÄRISTÖMYÖNTEISTEN ASENTEIDEN VAHVISTAMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Kaupunkikehityksen toimialue Konserni- ja hallintopalvelukeskus Teiköwei -taidenäyttely Riihimäen Kierrätyskeskuksen taidenäyttely TeikÖvei täytti kirjaston Samuli Parosen-salin marraskuussa 2017. Kierrätysmateriaaleista tehdyt teokset jaettiin näyttelyn päätteeksi maailmalle. Vieraskirjan mukaan kävijöitä oli n. 700 ja näyttely kirvoitti mm. seuraavia kommentteja: luova, virkistävä ja hieno kokonaisuus. Kierrätyskeskuksen kuntouttavan työtoiminnan yhteinen ponnistus toi tekijöilleen uudenlaisia työtehtäviä ja onnistumisen kokemuksia. Kaupungin ympäristötyöstä julkaistiin ympäristöraportti sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. Ympäristöpolitiikan päivitys sekä resurssiviisauden tiekartan laadinta käynnistettiin loppuvuodesta laajasti kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistaen muun muassa toteuttamalla sähköinen kysely asukkaille, yrityksille ja luottamushenkilöille. Kaupungin henkilökuntaa koulutettiin muun muassa jätteisiin, ruokahävikkiin, kiertotalouteen ja vesiensuojeluun liittyen sekä laadittiin henkilökunnan ympäristötiedote neljästi vuodessa. Ajankohtaisista ympäristöasioista tiedotettiin Ekokaari-lehden avulla. Siisti Riksu kampanjaa jatkettiin, teemana oli vieraslajit. Luontokoulun materiaaleja lainattiin koulujen ja päivähoidon käyttöön. Yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa jatkettiin Ekoarki -työmuotoa ja osallistuttiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan ja Reilun kaupan viikkoon, julkaistiin Ekoarjen uutiskirjeet ja tehtiin Reilun kaupan kaupunki - video markkinointia ja tiedotusta varten. Hirvijärven uuden luontopolkutaulun suunnittelu käynnistettiin, kaikkien luontopolkujen taulut kunnostettiin keväällä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyrittiin edistämään rakennusvalvonnan neuvonnan ja ohjauksen avulla. Rakennusvalvonnan tarkastushenkilökunta osallistui energiasuunnittelijan pilotointikoulutukseen (HAMK). Henkilöstöä ohjattiin ja neuvottiin energiakulutuksessa. Kierrätyskeskus, K&K Mikko Käkelä Kuuset, Nina Miettinen

32 Reilun kaupan kaupunki -kampanjan video julkaistiin Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla. Riihimäen Reilun kaupan kaupunki kannatustyöryhmä järjesti vuonna 2017 useita reilun kaupan kahvihetkiä, joista monet olivat avoimia kaikille kaupunkilaisille. Lisäksi kannatustyöryhmä toteutti kampanjan videon, joka julkaistiin Reilun kaupan viikolla lokakuussa. Osallistaminen Riihimäkeläiset saivat osallistua omaa ympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon muun muassa antamalla näkemyksiään useisiin sähköisiin kyselyihin vuoden 2017 aikana. Mielipiteitä ja kuntalaisten näkemyksiä kerättiin sähköisillä kyselyillä liittyen Vahteriston luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan, vieraslajien kuten espanjansiruetanan levinneisyyteen Riihimäellä, sekä Riihimäen resurssiviisauden tiekartan laatimiseen. Espanjansiruetana Riihimäki Reilun kaupan kaupunki -videon tarkoituksena on lisätä positiivisella tavalla riihimäkeläisten tietoisuutta siitä, että kotikaupunkimme on Reilun kaupan kaupunki. Lisäksi huumorin kautta video kannustaa tekemään vastuullisia valintoja osana arkea. Mukana videon tekemisessä oli Riihimäki Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmän lisäksi useita riihimäkeläisiä toimijoita. Video on nähtävissä Riihimäen kaupungin sivuilla osoitteessa www.riihimaki.fi/reilukauppa/ Henkilöstön ympäristökoulutus Reilun kaupan banaanit vierailivat kesäkuussa Riihimäellä ja tutkivat, löytyykö Riihimäeltä mitään Reilua. Kaupungin henkilökunnalle järjestetään vuosittain ympäristökoulutusta ajankohtaisista ympäristöasioista. Vuoden 2017 aikana koulutusteemoja olivat muun muassa ruokahävikki ja sen vähentäminen, jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden lajittelu ja kierrätys, ekotukitoiminta, kiertotalous sekä vesien suojelu.

33 Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue Uusia työntekijöitä perehdytettiin työpaikan ympäristötyöhön ja käytäntöihin. Ympäristönäkökohdat huomioitiin yleisötyössä. Teemaviikoilla kirjastossa toteutettiin näyttelyitä aiheeseen liittyen muun muassa Luonto lainassa kirjastojen luontoviikko helmikuussa. Kirjaston kotisivuilla tiedotettiin mm. kaupungin järjestämistä ympäristöasioihin liittyvistä tapahtumista kuten Reilun kaupan kahvitapahtumasta. Lasi Ulkona oppiminen, Maija Kojo Lasitehtaan koululla opitaan ulkona Lasitehtaan kouluun laadittiin ulkona oppimisen suunnitelma, ja työskentelyä pyrittiin viemään säännöllisesti ja suunnitelmallisesti ulos luokkahuoneesta luontoa ja rakennettua ympäristöä hyödyntäen. Lasitehtaan koulun lähiympäristö tarjoaa monipuoliset puitteet. Pihapiiri on laaja; leikki- ja pelipaikkoja löytyy sovittelematta kaikille, asvaltti- ja hiekkakenttää sekä nurmikko- ja niittyaluetta on paljon. Piha on turvallinen ja autoliikenteeltä aidattu. Korkeusvaihtelua pihaan on saatu keinomäen avulla. Luisteleminen, hiihtäminen ja mäenlasku ovat sallittuja välitunneilla, jotka ovat puolen tunnin mittaisia. lohikalavesistöön kuuluva puro. Mainio kevätretkikohde, jonka hiekkapohjaisessa purossa on koskipaikkoja. Suuret kivet houkuttelevat tutkimusretkille. Riutta on monipuolinen harjualue, jonne koululta pääsee yhdyslatua pitkin hiihtäen mäenlaskuun ja lumettomaan aikaan latupohjaa kävellen liikuntapaikkoja kuluttamaan ja makkaran paistoon. Lasi Ulkona oppiminen, Maija Kojo Koulun pihapiiri ja messupuisto muodostavat avaran kokonaisuuden, jossa voi liikkua turvallisesti. Alueesta on käytössä erimittakaavaisia suunnistuskarttoja. Jalan tai polkupyörin on saavutettavissa mielenkiintoista rakennettua ympäristöä ja monipuolista luonnonympäristöä. Hyttikortteli ja vanhan lasitehtaan alue tarjoaa mielenkiintoista historiaa ja tutkittavaa. Lähimetsä vanhan kolmostien toisella puolen on ojitettu suopohjainen entinen räme, joka jää neljän vilkkaasti liikennöidyn tien rajaamaksi. Sieltä löytyvät kaikki tavalliset metsälajit. Hirven ja ketunkin jälkiä on siellä havaittu. Sammakon kutua löytyy painanteista ja keväinen lintukonsertti kuuluu liikenteen metelin yli. Epranoja on rauhoitettu puronvarsilehto, jonka halki virtaa

34 Vihreä lippu liehuu Eteläisellä koululla Vihreä lippu on liehunut Eteläisen koulun lipputangossa jo kohta kahden lukuvuoden ajan. Yleinen säästäväisyyden periaate seuraa mukana kaikessa koulun toiminnassa. Ruokajätteen määrää seurataan koulun ruokalassa päivittäin. Ruokalan henkilökunta mittaa pois heitetyn ruuan määrän ja se merkitään seinällä olevaan taulukkoon lautasten avulla. Oppilaat seuraavat tarkasti ruokahävikin määrää. Mitä vähemmän lautasia on taulukossa, sitä parempi. Seurannan aikana on ollut nähtävissä selvä kehitys ruokajätteen määrän vähenemisessä. Hävikkiviikolla 37/2017 Yle uutiset vieraili koulullamme: https://yle.fi/ uutiset/3-9826566 Kankaiset käsipyyhkeet ovat korvanneet käsipaperin jo useassa luokassa. Lisäksi käytössä olevia käsipapereita puolitetaan säästön nimissä. Näillä toimenpiteillä paperin kulutusta on saatu huomattavasti pienemmäksi Muovijätteen kerääminen ja kierrätys otettiin osaksi luontoa säästävää toimintaa syksystä 2017 alkaen. Ruokalassa syntyy paljon muovijätettä pakkausten muodossa. Margariinirasiat puhdistetaan ja kerätään erilliseen astiaan kierrätystä varten. Oppilaiden toimesta on kuvattu opetusvideo, jossa näytetään miten margariinirasiat puhdistetaan niin, että ne voidaan kierrättää. https://youtu.be/pdd3jmouc1s Luokat toteuttavat valitsemallaan tavalla teemojen toteutumista kartoittavia ja sitä tukevia toimintoja esim. päivänavaukset, haastattelut, välituntigallup, kuulutukset keskusradiosta, julisteet, banderollit ja kierrätyspäivätoiminta. Kuvataiteessa ja käsitöissä käytetään paljon kierrätysmateriaaleja. Sosiaali- ja terveystoimiala Useissa yksiköissä toimi ekotukihenkilö, osa henkilöstöstä osallistui ympäristökoulutukseen. Asiakkaita ohjattiin esim. palvelulinjan käytössä. Riihimäen Vesi Riihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa osana kaupungin tiedotuslehteä. Jätevedenpuhdistamolla kävi koululais- ja muita ryhmiä tutustumassa toimintaan.

35 Kehitystä kuvaavat mittarit Siisti Riksu tapahtumia vuonna 2017 Vuonna 2008 käynnistetyn Siisti Riksu -kampanjan avulla jatkettiin kaupungin yksiköiden ja yhteistyötahojen voimin työtä puhtaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Teemaksi vuosille 2017 ja 2018 on valittu vieraslajit. Kaupungin yksiköt yhteistyötahoineen järjestivät tai osallistuivat muun muassa seuraaviin kampanjoihin ja tapahtumiin: Teemana Vieraslajit, mm. - opinnäytetyö - talkoot - yleisötilaisuudet Jäteselviytyjät 2017 kilpailu peruskoulun 4. luokkalaisille Koirankakkaroskistarrojen jakelu Perinteiset siivoustalkoot 18.4. 27.5.2017 Kansallinen siivouspäivä 27.5.2017 Puistokirppikset 14.6. ja 2.8.2017 Teiköwei kierrätyskeskuksen näyttely 6. 28.11.2017 Vaaralliset jätteen keräyskierros 19.4.2017 Kiinteistökatselmus, pohjoinen alue Haravointijätteen kuntalaispäivät Kinturinmäen maankaatopaikalla 21.10. ja 4.11.2017 Lisäksi Siisti Riksu teema ja banderolli olivat esillä koulujen työssä, varhaiskasvatuksessa sekä nuorisopalveluiden ja kulttuurija vapaa-aikakeskuksen tapahtumissa. Jättipalsami vantaanjoella HeidiPeltonen

36 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Hallintokuntien toimenpiteet Kaupunkikehitys Laitosten valvontaa toteutettiin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja ohjelman mukaisesti. Vesihuoltoon liittymisten valvontaan panostettiin etenkin Riutan vesiosuuskunnan alueella. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten päivitys eteni ja luonnos määräyksiksi laitettiin vuoden lopulla nähtäville. Rakennetun ympäristön katselmuskierrokset suoritettiin syksyllä pohjoisella kaupunginosalla, jonka jälkeen rakennusvalvonta lähetti huomautuksia 70 kohteelle. Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman pohjalta on laadittu Vantaanjoen putkirumpujen muuttaminen siltarummuiksi Riihimäen keskustassa hankeohjelma, ja haettu rahoitusta hankkeeseen. Kaupungin valmiussuunnitelmat päivitettiin ja kaupunki osallistui kolmeen valmiusharjoitukseen. Toukokuussa osallistuttiin pelastusviranomaisten ja ratahallinnon yhteiseen ratapihan kaasuvuoto harjoitukseen, syyskuussa ELYN:n ja kaupungin yhteiseen Vantaan tulva harjoitukseen ja marraskuussa valtakunnalliseen HÄME 2007 harjoitukseen. Paloasema, K&K Mikko Käkelä Herajoen yritysten ympäristöriskejä kartoitettiin Ympäristönsuojelun palvelualue kartoitti syksyllä 2017 Herajoen teollisuusalueella sijaitsevat yritykset. Kartoituksen pohjalta yrityksen ympäristöasioita selvittävä kysely lähetettiin 17 yritykselle. Vastauksia kyselyyn saatiin vain osalta yrityksiä. Kaikkiin yrityksiin oltiin kuitenkin yhteydessä puhelimitse ja lähtötietojen pohjalta yrityksiin sovittiin tarvittaessa tarkastus. Syksyllä 2017 ehdittiin tarkastaa vain osa yrityksistä, loput tarkastukset siirtyivät alkuvuoteen 2018. Selvityksen perusteella suurimmassa osassa yrityksistä asiat olivat kunnossa, eikä merkittäviä puutteita tai ympäristöriskejä todettu. Yleisimmät havaitut puutteet liittyivät nestemäisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastointiin. Kemikaalien varastointi

37 Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue Lajiteltiin vaaralliset jätteet. On varauduttu poikkeustilanteisiin. Sosiaali- ja terveys Jätehävikin määrä väheni lääkkeiden koneellisen annosjakelun myötä. Riihimäen Vesi Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät jätevesiverkoston ohituksia. Riihimäen Veden valmiussuunnitelman päivitys valmistui. Viemärisaneeraukset Riihimäen Vesi toteuttaa Riihimäen kaupungin alueen viemärisaneeraukset alueittain. Saneerausten yhteydessä rakennettavat huleveden erillisviemäröinnit vähentävät jätevesiverkoston ohituksia. Vuonna 2017 saneerausalueena oli Hirsimäki, missä viemäreitä saneerattiin 2 765 meträ. Tämän lisäksi alueelle rakennettiin 3 034 metriä uutta hulevesiviemäriä. Hirsimäen alueelle rakennettiin myös hulevedenpumppaamo. Viemärisaneeraus Hirsimäki Puhdistamon vesistökuormitus Riihimäen puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2017 oli yhteensä 5 milj. m³, mikä oli 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Vesitilanne vuonna 2017 oli kaksijakoinen. Talvella lunta oli tavanomaista vähemmän ja alkuvuosi kesään asti oli kuivaa. Sateet lisääntyivät loppuvuotta kohden ja loka joulukuussa sademäärät olivat suuria. Sateet nostivat puhdistamolle tulevia virtaamia, vuoden suurin tulovirtaama (n. 46 500 m³/d) mitattiin lokakuun puolessa välissä. Tuolloin osa suuresta tulovirtaamasta johdettiin varoaltaaseen ja ko. päivänä tapahtui myös vuoden ainoa ohitus. Vesistökuormitus pieneni edellisvuodesta orgaanisen aineen ja erityisesti ammoniumtypen osalta. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus sen sijaan nousivat. Vaikka puhdistusvaatimukset täyttyivät kaikilta osin, vuoden 2017 käyttö- ja päästötarkkailua leimasi, ammoniumtyppeä lukuun ottamatta, epätasainen puhdistustulos läpi koko vuoden. Tähän vaikuttavana tekijänä saattaa olla teollisuuslaitoksilta puhdistamolle tulevan kuormituksen vaihtelevuus. Putsarin hajusuodatin, Riihimäen vesi

38 Kehitystä kuvaavat mittarit Jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimusten täyttyminen osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana tilastoissa. Kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jäte- ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen. Jätevedenpuhdistamo, Mikko Käkelä Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty vesimäärä oli vuonna 2017 yhteensä 5 004 410 m³. Tästä määrästä Riihimäen osuus oli 83 %, Hausjärven osuus 9 % ja Lopen osuus 8 %. Jätevedenpuhdistamon jäteveden laatua seurataan neljännesvuosittain päästö- ja käyttötarkkailuohjelman mukaisesti, puhdistamon käsittelytulos täytti kaikilta osin ympäristöluvan ¼- ja vuosikeskiarvovaatimukset. Käsittelytuloksissa on huomioitu myös verkostossa tapahtunut ohitus. Vuoden 2017 lokakuussa kovien sateiden seurauksena tapahtui vuoden ainoa ohitus (2 000 m³) Karoliinanojan ylivuotopaikalta. Ohitusmäärä on arvio, koska ylivuotopaikalla ojan vedenpinta oli korkeammalla kuin itse ylivuotokohta. Tällöin ojavettä virtasi myös viemäriverkostoon. Puhdistamo-ohituksia Vantaanjokeen vuonna 2017 ei ollut lainkaan. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 erikseen saneerattu pääviemäri saneerauksen yhteydessä rakennettu sv vanhojen alueiden sv täydennysrakentaminen saneerattu jv Vuoden 2017 lopussa jätevesiviemärin kokonaispituus oli 192 km ja hulevesiviemäriverkoston pituus 126 km. Sekaviemäriä jätevesiverkostossa oli noin 30 km. Vuonna 2017 saneerausalueena oli Hirsimäki. Hulevesiä johdetaan

39 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2014 2017 Panokset 2014 2015 2016 2017 Raakaveden hankinta pohjavesi Herajoki m 3 822 182 833 662 979 249 815 319 Piirivuori m 3 1 283 075 1 186 306 1 249 685 1 193 531 Kormu m 3 439 387 444 693 534 358 452 668 Yhteensä m 3 2 544 644 2 464 661 2 763 292 2 461 518 Käytetyt kemikaalit Vedenkäsittely Herajoki kalkkikivi tn 24 27 0 115 natriumhydroksidi tn 24 11 0 4 Haapahuhta natriumhydroksidi tn 14 14 14 10 Jätevedenkäsittely ferrosulfaatti tn 807 690 575 570 polymeeri tn 13 12 12 12 Ostettu energia Sähkö Vedenkäsittely ja -jakelu kwh 1 298 879 1 297 332 1 351 108 1 354 053 Paineenkorotus kwh 98 367 91 028 119 152 123 799 Viemäriverkosto kwh 323 039 346 096 337 015 347 210 Jätevedenkäsittely kwh 3 105 613 2 536 930 2 901 318 3 130 384 Hulevesi kwh 4 375 4 712 Tuotettu energia kwh 100 000 495 465 330 803 90 120 Käytetyt polttoaineet kevyt polttoöljy veden hankinta l 31 498 32 606 6 330 0 jätevedenpuhdistus l 0 3 472 7 200 0 maakaasu jvp vedenhankinta n-m³ 9 440 22 597 jätevedenkäsittely n-m³ 21 753 14 182 41 941 37 829 biokaasu jvp n-m³ 580 000 310 253 303 563 302 816 Käyttökustannukset veden hankinta 427 060 435 266 439 609 441 455 paineenkorotus 12 139 16 087 16 745 21 344 jätevedenpumppaus 90 679 82 763 97 075 92 119 huleveden pumppaus 2 161 2 674 3 087 jätevedenpuhdistus 1 155 572 1 118 828 1 234 658 1 180 481 jätevesiverkosto 224 773 221 400 224 090 198 853 hulevesiverkosto 75 486 93 910 66 048 vesijohtoverkosto 425 906 349 166 387 640 361 147 Tuotokset 2014 2015 2016 2017 Pumppaus verkostoon käsitelty vesi Herajoki m 3 748 872 759 328 697 878 755 630 Haapahuhta m 3 1 283 347 1 186 306 1 272 996 1 190 273 Kormu m 3 435 998 443 693 525 740 448 892 Hikiä m 3 130 828 130 624 133 998 144 745 Yhteensä m 3 2 599 045 2 519 951 2 630 612 2 539 540 Veden myynti Riihimäki m 3 2 311 696 2 155 848 2 251 971 2 223 281 Laskuttamaton kulutus m 3 287 349 364 103 378 641 316 259 % 11,1 14,4 14,4 12,5 Jätevesi Riihimäeltä m 3 4 178 589 3 954 623 3 851 342 4 152 539 Lopelta m 3 236 399 378 632 378 594 397 569 Hausjärveltä m 3 365 212 433 982 380 881 452 302 ohitukset m 3 62 0 0 2 000 yhteensä m 3 4 780 262 4 767 237 4 610 817 5 004 410 Kuivattu liete muualle käsiteltäväksi tn 3 426 3 840 3 831 3 570 Lietteen metallikuorma elohopea kg 0,35 0,46 0,45 0,43 kadmium kg 0,47 0,87 0,48 0,41 kromi kg 34 50 36 38 kupari kg 183 227 214 216 lyijy kg 26 37 24 22 nikkeli kg 23 29 21 21 sinkki kg 431 517 446 421 arseeni kg 3,3 3,7 3,4 3,9 Päästö veteen BHK 7atu kg 30 660 14 280 23 515 20 075 COD Cr kg 175 200 125 430 133 710 142 350 P kok kg 1 350 785 1 010 1 205 N kg 87 600 79 790 59 940 83 950 NH 4 -N kg 21 170 960 6 915 1 168 SS kg 36 365 16 250 20 750 25 550 Jätteet välpejäte polttoon kg 75 71 99 89 rasvanerotuksen jäte kg 15 280 13 480 5 320 5 280 vaarallinen jäte Fortumille kg 1 000 1 650 1 000 600 Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät jäteveden ja lietteen käsittelykustannukset. Kaikista kustannuksista on vähennetty poistot.

40 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2017 Tämä on yhdeksäs Riihimäen kaupungin ympäristötilinpäätös ja sen laadintaan on käytetty ECG Oy:n projektissa Kunnan ympäristökustannukset ja tunnusluvut ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaisesti. Ympäristöntilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimintaan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja -terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta. Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedoista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu tilastoidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin nyt raportoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistamisessa ja keräämiskäytännöissä. käsittely oli suurin tuottoerä, jonka osuus oli noin 76 % kaikista ympäristötuotoista. Jätehuollon tulot koostuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja olivat noin 21 % kaikista ympäristötuotoista. Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ympäristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 283 730 ja jätevesimaksuja 190 140. Jätevesi-tuottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta yhteensä 549 680. Jätehuolto ja roskaantuminen; 1 448 Riihimäen ympäristötuotot 2017 (1 000 ) Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu;3 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät;23 Ympäristönsuojelun edistäminen;145 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 5 190 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu; 40 Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 2017 olivat noin 22,7 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 235. Kaikkiaan ympäristötuottoja kertyi noin 6,8 miljoonaa euroa. Jätevesien

41 Ympäristökulut Ympäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäristönsuojeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ympäristökuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus. Kun mukaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 3,2 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäristöpoistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja viemäriverkoston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 201 ja kaikkiaan noin 5,9 miljoonaa euroa. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 28,2 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista. Jätehuollon kulujen osuus oli 25,4 % ja polttoaineja sähköverojen osuus noin 10 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät muodostivat 4,6 % kaikista ympäristökuluista ja ympäristönsuojelun edistäminen noin 2 %. Maaperän ja pohjaveden suojelu;33 Riihimäen ympäristökulut 2017 (1 000 ) Jätehuolto ja roskaantuminen; 1 490 Polttoainevero;139 Sähkövero;433 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu; 166 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely (sisältää poistot); 3 194 Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle. Ympäristöinvestoinnit olivat 51,5 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ympäristöinvestointeja tehtiin 153,3 eurolla asukasta kohden. Kaikkiaan ympäristöinvestointeja tehtiin noin 4,5 milj. eurolla. Suurimmat ympäristöinvestoinnit, 3,4 milj. (76,4 % ympäristöinvestoinneista) liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen, saneeraamiseen ja jätevedenpuhdistamon koneistojen uusimiseen. Ympäristönsuojelun edistämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen käytettiin 7,4 % ympäristöinvestoinneista. Pyöräteiden rakentamiseen käytettiin 14,7 % ympäristöinvestoinneista. Riihimäen ympäristöinvestoinnit 2017 (1 000 ) Melun ja tärinän torjunta;19 Jätehuolto ja roskaantuminen; 49 Ympäristönsuojelun edistäminen;109 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät;268 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu;23 Melun ja tärinän torjunta;2 Ympäristönsuojelun edistäminen;330 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 3 415 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu; 657

42 Ympäristövastuut Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristövarauksena tai ympäristövelkana. Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakollinen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä varmana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan. Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja merkinnyt ne tilinpäätökseen. Riihimäen pakolliset ympäristövaraukset 2017 1 000 Kinturinmäen ja Korttionmäen maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 130 Yhteensä 1 000 130 Kaupungin omistamalla maalla olevia riskikohteita Vanhat kaatopaikat Petsamonkadun pohjoispään asemakaavamuutokseen liittyen Petsamonkadun ja Hallakadun risteyksen tuntumassa on todettu vanha kaatopaikka, josta suurin osa sijoittuu kaupungin omistamalle alueelle. Kaatopaikan pilaantuneisuusselvitys on tehty, kunnostustarve määräytyy tulevan maankäytön sekä Joutsen Finland Oy:n kanssa laaditun sopimuksen mukaan. Kiinteistön muiden riskitoimintojen (öljysäiliöt, jakelupisteet, viemärit) osalta maaperän pilaantumista ei ole vielä selvitetty. Niiden osalta pilaantuminen on tutkittava ja maaperä kunnostettava viimeistään rakentamisen yhteydessä. Myös Uhkolansuolla on todettu vanha kaatopaikka ja alueen maaperä on todettu pilaantuneeksi. Kunnostustarpeen arviointi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Maaperä on kunnostettava viimeistään, jos alueen maankäyttö muuttuu tai alueella tehdään maansiirtotöitä. Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan osalta Hämeen Ely-keskus on edellyttänyt kaupungilta kaatopaikka-alueen kunnostustarpeen arviointia riskinarviointeineen. Tutkimukset ovat valmistuneet syksyllä 2016. Hämeen Ely-keskus ratkaisee mahdollisen puhdistustarpeen kaupungin tulevien maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Pilaantunut pohjavesi Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkui myös kaupungin omistamalla entisellä Neste Oy:n jakeluasemalla Valtakadulla. Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkui myös toimintansa lopettaneella Teboilin jakeluasemalla Mattilassa. Pilaantunutta maata on jäänyt kaupungin omistamalle puistokaistaleelle. Hämeen ELY-keskus päättää seurantantulosten pohjalta maaperän ja pohjaveden puhdistamisen loppuun saattamisesta. Riihimäen Veden toimesta seurattiin pohjaveden laatua Herajoen tärkeällä pohjavesialueella. Viranomaisvalvonnassa seurattiin useiden riskitoimintojen ja laitosten ympäristövaikutuksia. Maankaatopaikat Korttionmäen maakaatopaikan jälkihoitotyöt saatettiin valmiiksi vuoden 2012 lopulla. Suljetun kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain. Kinturinmäen maankaatopaikka otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2016. Toiminnalle on ympäristöluvassa asetettu 12 000 euron suuruinen vakuus. Kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain. Ympäristötilinpäätös yhteenveto Riihimäellä vuonna 2017 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat aihealueittain viereisen taulukon mukaisesti. Ympäristökuluissa on mukana polttoaineja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien poistot. Ympäristötuottoja kertyi yhteensä 6,8 miljoonaa euroa, ympäristökuluja verojen ja poistojen kanssa yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.

43 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2016 2017 Tuotot Kulut I nvestoinnit Tuotot Kulut Investoinnit 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 176 264 40 166 657 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5 334 1 743 1917 5190 1649 3415 Jätehuolto ja roskaantuminen 1402 1 339 23 1448 1490 49 Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 25 650 0 33 0 Melun ja tärinän torjunta 0 30 60 0 2 19 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 20 0 3 23 0 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 26 230 0 23 268 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 157 184 886 145 109 330 Yhteensä 6 922 3 747 3 800 6 849 3 739 4469 Ympäristöperusteiset verot Polttoainevero 150 139 Sähkövero 457 433 Ympäristötoimintakulut yhteensä 4 354 4 310 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Jätevedenpuhdistus 998 978 Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 567 567 Kaikki yhteensä 5 919 5 855 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Tuotot 2016 2017 Ympäristötuotot/kunnan kaikki toimintatuotot 22,7 % 22,7 % Ympäristötuotot/asukas 237,2 234,9 Kulut Ympäristökulut + poistot/kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 3,1 % 3,2 % Ympäristökulut + poistot/asukas 202,8 200,8 Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/kunnan kokonaisinvestoinnit 36,3 % 51,5 % Ympäristöinvestoinnit/asukas 130,2 153,3 PKuva 22. Aallopinpuisto 068

44 TYTÄRYHTEISÖT Riihimäen kaupungin nykyiset konserniohjeet ovat olleet voimassa vuodesta 2016 alkaen. Ohjeissa kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä (osakeyhtiö, yhdistys tai muu yhteisö ja säätiö), jossa kunnalla yksin tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta. Konserniohjeiden mukaan Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojeluyksikköön samassa aikataulussa kuin tilinpäätös taloushallinnolle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin. Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tytäryhteisöissä vuonna 2017 tehdystä ympäristötyöstä. Riihimäen Kotikulma Oy Riihimäen Kotikulma Oy on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2017 2025. Kaikki huoltomiehet ovat osallistuneet energiatehokkuus- ja ympäristökoulutukseen. Energiatehokkuutta on parannettu mm. LEDvalaistuksella ja valaistuksen liiketunnistimilla ja siirtämällä sähkölämmitteisten kiinteistöjen käyttöveden lämmitys kaukolämpöön. Jätteiden lajittelua neuvotaan asumisoppaassa uusille asukkaille. Romuautojen poistokampanjassa poistettiin noin 60 romuautoa Peltosaaresta. Liikkumisen päästöjä on vähennetty lisäämällä polkupyöräilyä työasiointimatkoilla, ajosuunnittelulla ja vaihtamalla Kotikulman huoltoautot kaasukäyttöisiksi. Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli Uuden jäähallirakennuksen osalta vuosi 2017 oli kolmas kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2017 oli 379 MWh (2016: 359,6 MWh), sähkön kulutus oli 1694 kwh (1716 kwh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 4770 m³ (5510 m³). Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2017 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin liikuntapalvelu. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuonna 2016. Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema Uuden paloaseman osalta vuosi 2017 oli kolmas kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2017 oli 341,5 MWh (2015: 341,6 MWh), sähkön kulutus oli 332 kwh (314 kwh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 976m³ (957 m³). Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2017 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Kiinteistön käyttäjänä on Kanta- Hämeen Pelastuslaitos, joka on vuokrannut kiinteistön. Yhtiön ympäristöohjelma on laadittu vuonna 2016. Kiinteistö Oy Riihimäen Kalevanrinne Kalevanrinteen osalta vuosi 2017 oli toinen kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2017 oli 131 MWh (2016: 137 MWh), sähkön kulutus oli 79 kwh (76 kwh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 950m³ (869m³). Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin sosiaalitoimi, joka jälleenvuokraa tilat mielenterveyskuntoutujille asunnoiksi. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2017 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Yhtiön ympäristöohjelma on laadittu vuonna 2016. Kiinteistö Oy Paimenpolku Asukastoimikunnan kanssa ohjeistetaan asukkaita mm. sähkön, lämmön ja vedenkulutuksesta, autojen tyhjäkäynnin vähentämisestä ja jätteiden lajittelusta. Romuajoneuvot poistetaan parkkipaikalta tarvittaessa, ja urakoitsijat lajittelevat remonttijätteet asianmukaisesti. RHL-Data Oy RHL-Data Oy edistää materiaalitehokkuutta lisäämällä sähköisten tietoaineistojen käyttöä ja sähköistämällä prosesseja, jolloin mm. paperia ja energiaa kulutetaan entistä vähemmän. Sähköiset prosessit vähentävät myös liikkumisen tarvetta. Sähköisen toiminnan edellyttämien tietoteknisten laitteiden elinkaaret pyritään pitämään mahdollisimman pitkinä ja laitteistot poistetaan romuttamalla niin, että kaikki hyödynnettävät materiaalit kierrätetään. Toimintaprosessien sähköistämisellä (mm. kokouskäytännöt ja laitteiden etähallinta) vähennetään tarvetta liikkua kaupungin eri toimipaikkoihin. Yhtiön hankintapalvelu etsii ja tarjoaa kaupungin

45 hankintayksiköille tietoa mm. energiatehokkuuden ja kierrätettävyyden sekä tavaroiden ja aineiden muun ympäristöystävällisyyden ottamiseksi huomioon valintakriteereitä määriteltäessä. Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy allekirjoitti vuonna 2016 Energiateollisuus ry:n kanssa uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2017 2025. Sopimuksen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä yhtiön tulee tehostaa oman energian käyttöä 7,5% eli 420 MWh. Välitavoite vuoteen 2020 mennessä on 4,0 %. Vuoden 2017 loppuun mennessä säästöä on kertynyt 239 MWh ja polttoaine-energiaksi muutettuna 265 MWh. Vuonna 2017 energian tehostamistoimet ovat muodostuneet lämpöverkoston uusimisesta, ts. putkistohäviöiden pienentämisestä. Vuonna 2017 kaukolämpöä hankittiin 190 404 MWh, vettä kaukolämpöverkostoon lisättiin 2 823 m³, sähköä käytettiin 145 231 kwh. Tarvittavan kaukolämpöenergian (190 404 MWh) hankinnasta jätteillä tuotettiin 183 806 MWh, uusiutuvalla polttoaineella 0 MWh ja fossiilisilla polttoaineilla 6 598 MWh. Vuonna 2017 valmistuivat Mattilan lämpökeskuksen maisemointityöt, Kaunolanja Peltokylän lämpökeskusten öljysäiliöt puhdistettiin ja tarkastettiin, Peltokylän lämpökeskuksen polttoaine vaihdettiin rikittömään kevyeen polttoöljyyn. Sairaalan ja Peltokylän lämpökeskusten öljynerotuskaivot vaihdettiin nykysäännösten mukaisiksi, lämpökeskusten päästö- ja melumittauksia tehtiin suunnitelman mukaisesti, vanhan betonirakenteisen kaukolämpöputkiston saneerauksia jatkettiin Keskuskadulla välillä (Välikatu Valtakäyrä). Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli Kaupungin omistamat tilat on vuokrattu Scandic Riihimäelle ja Riihimäen Teatteri Oy:lle. Lisäksi rakennuksen osakkeista/liikehuoneista 13 % on yksityisessä omistuksessa ja käytössä. Kiinteistön isännöinti, taloushallinto sekä huolto- ja hoitopalvelut ostetaan paikallisilta toimijoilta, jotka huolehtivat energian kulutuksen seurannasta sekä lämmön ja veden laskutuksesta, kulutusseurannan perusteella. Käyttöön perustuva laskutus ohjaa kiinteistön käyttäjiä ympäristöystävällisempään toimintaan. Kiinteistössä kulutettiin lämpöä 10 % edellistä vuotta vähemmän. Normitettu kulutus laski 9 %. Myös veden kulutus laski 10 %. Sähköä kulutettiin 9 % edellistä vuotta enemmän. Vedenkulutus seurailee Hotellin käyttöastetta. Koy Riihimäen Yritystalo Veden, sähkön ja lämmitysenergian kulutusta seurattiin. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy tiedottaa vuokralaisia kiinteistöjen jäte- ja kierrätysasioista. Sähkön kulutusta pyritään vähentämään. Vuokralaisia tuetaan led-valaistukseen siirtymisessä. RTOY osallistuu yhdyskuntarakennetta tiivistävien kaavahankkeiden ideointiin. Kiertotalousklusterin kehittäminen Kiertotalouskylän kehittämisessä on hyödynnetty EAKR-rahoitteista Hämeen Kasvuverkostot hanketta, jonka rahoituksella on 2017 tilattu ja toteutettu Fortum Waste Solutionsin ja Riihimäen Tilat ja Kehityksen osarahoituksella konsulttiselvitys mahdollista uusista sijoittujista kiertotalouskylään, uusista teknologioista, joita kiertotalouskylässä voisi hyödyntää ja jätteenpolttoprosessissa syntyvän hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksista. Yhtenä konkreettisena tuloksena HAMK ja Fortum Waste Solutions ovat järjestämässä riihimäkeläisille HAMK:n konetekniikassa tuotekehitystä opiskeleville kilpailun uusien hyödyntämiskohteiden löytämiseksi Fortumin Muovijalostamossa kerättäville kierrätysmuoveille. Vuonna 2017 Suomen Kelapalautukselle valmistuivat uudet toimitilat Pajakatu 2a:han ja toiminta oli vahvassa kasvussa. Green Disposal muutti omiin toimitiloihin Kylänraitti 11:een, ja myöskin siellä toiminta oli vahvassa kasvussa. Riihimäen Messut Oy Riihimäen Messut Oy:n toimisto on lähes paperiton. Henkilökunta kulkee työmatkat kävellen ja työasiointimatkoilla käytetään julkista liikennettä. Esimerkiksi jätteiden lajittelu messuilla hoidetaan erillisen jätehuoltosuunnitelman mukaan. Riihimäen Teatteri Oy Riihimäen teatteri edistää energiatehokkuutta mm. hankkimalla vanhojen teatteriteknisten laitteiden rikkoutuessa tilalle energiatehokkaampia laitteita ja korvaamalla vanhat polttimot led-polttimoilla mahdollisuuksien mukaan. Lavasteita kierrätetään ja jätteet lajitellaan.

46 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA Riihimäellä ympäristön tilan seurantaa on kehitetty yhdennetyn seurannan suuntaan, eli tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, eli ilmanlaadun, pintavesien ja pohjaveden sekä luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu Riihimäellä noin kymmenen vuoden välein. Tuorein raportti Riihimäen ympäristön tila 2012 ilmestyi loppuvuodesta 2013. Raporttiin on koottu laajasti tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojelun internetsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto. Tässä vuosittain julkaistavassa kaupungin ympäristöraportissa kerrotaan vain lyhyesti tutkimusten tilanteesta sekä tarkemmin kyseisenä vuonna tehdyistä tutkimuksista. Ilmanlaatu Riihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviämismallitutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvitetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Tutkimukset uusitaan noin kymmenen vuoden välein. Riihimäen keskustan ilmanlaatua seurattiin viimeksi touko lokakuussa 2016. Mitatut hiukkaspitoisuudet olivat tyypillisiä Riihimäen kokoiselle kaupungille ja ne alittivat selvästi hiukkaspitoisuuksille annetun ilmanlaadun ohje- ja raja-arvotason. Autoliikenteen pakokaasupäästöt ja liikenteen ilmaan nostama katupöly vaikuttivat eniten hiukkasten pitoisuuksiin. Ilmanlaatu oli Riihimäellä hyvää tai tyydyttävää lähes koko mittausjakson ajan. Ilmanlaatu oli huonoa vain yhtenä päivänä eikä erittäin huonon ilmanlaadun tilanteita havaittu lainkaan. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ympäristön tilaan tutkittiin bioindikaattoreiden avulla viimeksi vuosina 2014 ja 2015. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät selvimpinä voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla, jäkälien kuntoa huononsivat teollisuustoiminta, energiantuotanto, jätteenkäsittely ja jätevedenpuhdistamot. Riihimäen alueen metallikuormitus näkyi humuksen ja sammalen metallipitoisuuksissa, jotka olivat usean metallin osalta korkeimmillaan Haapahuhdan alueella. Vuonna 2010 Riihimäen ilmanlaatua selvitettiin leviämismallin avulla. Autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Ilmanlaatu Riihimäellä on myös tämän selvityksen mukaan pääsääntöisesti hyvää, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Riihimäen melutilanne ja hiljaiset alueet Koko Riihimäen kaupungin kattava meluselvitys valmistui syksyllä 2008. Laskennallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne, laadittiin Riihimäelle meluntorjuntasuunnitelma sekä kartoitettiin Riihimäen hiljaiset alueet. Alkuvuodesta 2008 valmistui opinnäytetyönä toteutettu asukaskysely riihimäkeläisten hiljaiseksi kokemista alueista. Meluselvityksen mukaan tieliikenteen melualueella asuu Riihimäellä tällä hetkellä noin 800 henkilöä ja raideliikenteen melualueella 1 100 henkilöä. Järvien vedenlaatu Riihimäen pintavesien säännöllinen vedenlaadun seuranta käynnistyi vuonna 2006. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2015, jolloin tutkittiin järvien vedenlaatua. Vuonna 2012 järvien ohella vesinäytteet otettiin myös lammista. Seuraavan kerran laajempi seuranta toteutetaan vuonna 2018. Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita Riihimäen vähävetisellä alueella. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia, runsasravinteisia humusjärviä. Paalijärven vesiensuojelun tehostamiseksi on tehty toimenpiteitä, mm. kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta on toteutettu metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi. Teuton puisto LUMOS 2017

47 Arvokkaiden luontokohteiden seuranta Riihimäen arvokkaat luontokohteet kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1990 ja 1991. Vuonna 2003 käynnistetyssä Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantahankkeessa luotiin malli luonnon monimuotoisuuden seurannalle ja laadittiin seurantaohjelma Riihimäen arvokkaille luontokohteille (LUMOS). Arvokkaita kohteita on tämän jälkeen seurattu pääsääntöisesti 5 tai 10 vuoden välein, riippuen kohteen arvosta. Seurannassa kohteiden laji- ja luontotyyppitietoja sekä rajauksia on tarkennettu muun muassa toteutuneiden hakkuiden perusteella. Luonnontilaltaan suuresti muuttuneita kohteita on poistettu arvokkaiden alueiden luettelosta ja vastaavasti joitakin uusia kohteita on otettu mukaan seurantaohjelmaan. Kesän LUMOS-inventoinnit Peltosaaren kosteikkoalueella on avoluhtaa ja pajuluhtaa, jotka ovat silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Vaikka lehtometsiköiden luonnontila ja edustavuus ovat yleensä vaatimatonta tasoa ja pinta-alat pieniä, luontotyyppikohteiden runsauden ansiosta niillä on voi kuitenkin olla huomattavakin merkitys lehtojen eläin- ja kasvilajistolle niin sanottuina askelkivinä tai ekologisten käytävien osina. Arvokkaiden luontokohteiden seurantaa jatkettiin keväällä ja kesällä 2017 inventoimalla 32 kohdetta, joista 25 oli taajamametsää ja -puistoa, kolme taajama-alueen kosteikkoa sekä neljä muuta metsäistä aluetta. Näistä 28 kohteen soveltuvuus LUMOS -ohjelmaan arvioitiin uudelleen. Arvokkaiden kohteiden luettelosta poistettiin kuusi taajama-alueen kohdetta. Taajamaalueiden luonnonarvoiltaan parhaat kohteet olivat Poikainahonmäki, Sammaliston metsä, Urheilupuisto, Korttionmäki, Peltosaaren kosteikko sekä Aallopinpuisto. Riihimäen kaupunkialueella sijaitsevilla LUMOS -kohteilla on pienestä pintaalasta ja luonnontilan muutoksista huolimatta jossain määrin merkitystä uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien suojelun kannalta. Lehtomaisen kasvillisuuden yleisyyden takia pieniä lehtometsiköitä on useilla kohteilla. Tuoretta keskiravinteista lehtoa on yhdellätoista taajama-alueen kohteella ja kosteaa lehtoa kahdella kohteella. Lisäksi Aallopinpuistossa on muutama aari tuoretta runsasravinteista lehtoa, joka on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Uhanalaista luonnonmetsää on Sammaliston metsän ja Poikainahonmäen alueilla. Korttionmäen lehmusta kasvavat osat vastaavat vaarantunutta luontotyyppiä jalopuustoiset kangasmetsät. Aallonpuisto, LUMOS

48 Riihimäen linnusto Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin. Riihimäen linnustoselvitys päivitettiin vuosina 2013 2014 Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avustuksella. Selvityksen mukaan Riihimäen lintulajisto on säilynyt runsaana. Riihimäeltä löytyy monipuolisia elinympäristöjä vanhojen metsien alueista kosteikkoihin ja kulttuurimaisemaan. Vesistöjä on suhteellisen vähän, mikä näkyy lajirunsaudessa. Riihimäen alueella havaittiin yhteensä 228 lajia. Joukossa on säännöllistä pesimälajistoa, vuosittain Riihimäen läpi muuttavia lintuja sekä valtakunnallisia harvinaisuuksia. Uhanalaiset lajit Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna 2007 kattaen koko Riihimäen kaupungin alueen. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ympäristössä. Myös Varuskunnan alue on ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokailualueita löytyi 26, näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta. Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet on kartoitettu koko kunnan kattavasti vuosina 2004 ja 2013. Kevään 2013 inventoinnissa Riihimäen kaupungin alueelta paikannettiin 23 liito-oravan asuttamaa reviiriä. Riihimäellä liito-oravanaaraiden määrä oli enää 10 20 yksilöä, ja kannan väheneminen yhdeksässä vuodessa on todennäköisesti suuruusluokkaa 20 35 %. Asutut alueet keskittyvät yhä toisaalta Riihimäen etelä- ja lounaisosien metsä- ja järviseudulle sekä toisaalta kaupungin itäpuolelle. Riihimäen kaupungin itäosassa on ollut esiintymiskeskus, joka sijoittui varuskunnan ja Uhkolan kaupunginosan väliselle alueelle. Viime vuosina liito-oravien määrä alueella on vähentynyt merkittävästi. Liito-orava Töyhtötiainen, Juha Mälkönen

49 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA Ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä ja ympäristöraportointi on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessä jo 18:tta ympäristöraporttia on hallintokuntien yhteisvoimin työstetty toimivaksi seurantaja viestintävälineeksi. Ympäristöpolitiikan toteutumisen seuraamiseksi on pyritty löytämään mahdollisimman käyttökelpoisia mittareita ja tunnuslukuja. Kaikilta osin seurantatietoa ei kuitenkaan ole vielä saatavissa. Tulevaisuudessa indikaattoreita ja tiedon keräämistä on edelleen kehitettävä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään seuraamaan entistä paremmin. Asia huomioidaan myös ympäristöpolitiikkaa päivitettäessä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan ja ilmastostrategian avulla kaupunki pyrkii vastaamaan omalla toiminnallaan myös maailmanlaajuisiin ympäristöuhkiin, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen hupenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Vaikka nämä haasteet on jo melko hyvin tiedostettu, tekemistä tavoitteisiin pääsemiseksi edelleen riittää. Kaikilta osin ympäristövaikutuksia ei myöskään vielä tunnisteta riittävästi päätöksenteossa. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen ainoaksi merkittäväksi tulvariskialueeksi, joten ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi ilmastonmuutokseen varautumiseen tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Myös luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on entistä haastavampaa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. On tärkeää, ettei kaupunkirakenteen anneta hajautua, sillä hajautunut yhdyskuntarakenne aiheuttaa paitsi yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumista, myös lisää kasvihuonekaasujen päästöjä muun muassa metsien hiilinielun pienenemisen ja autoriippuvuuden myötä. Ympäristötyötä tehdään kaikissa hallintokunnissa ja työyksiköissä. Ympäristön huomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntien toiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Vuonna 2017 työyksiköiden ympäristöohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristökasvatukseen. Vuonna 2017 merkittäviä ympäristöpanostuksia kohdistui mm. vesi- ja viemäriverkoston saneeraukseen sekä katuvalojen uusimiseen LED-valoiksi. Energiatehokkuutta parannettiin myös lukuisilla muilla toimenpiteillä. Ympäristöjärjestelmätyö on myös laajentunut varsinaisen kaupunkiorganisaation ulkopuolelle kaupungin tytäryhteisöjen toimintaan. Raportissa kerrotaan lyhyesti myös yhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä. Ympäristöasioista tiedottamista koko kaupungin henkilökunnalle on toteutettu mm. sähköisten uutiskirjeiden sekä Ekotuki -toiminnan avulla. Kuntalaisille kaupungin ympäristötyöstä kerrotaan laatimalla ympäristöraportista myös tiivis kuntalaisversio. Kaupungin johtoryhmällä sekä toimialojen johtoryhmillä on keskeinen rooli ympäristöpolitiikan toteutumisessa ja ympäristöjärjestelmän ohjaamisessa. Vuonna 2016 kehitettiin toimintamalli toimialojen johdonkatselmuksille ja sisäisille auditoinneille. Toimialojen johdonkatselmusten tuloksia on hyödynnetty myös keväällä 2017 tehdyssä koko kaupungin johtoryhmän katselmuksessa ja tämän ympäristöraportin laatimisessa. Teuton puisto LUMOS 2017

50 Johdon kannanotto vuoden 2017 ympäristöjärjestelmätyöhön Ympäristöpolitiikka on otettu hyvin huomioon kaupunkikonsernin toiminnoissa ja monilta osin asioissa on edetty positiiviseen suuntaan. Edelleen kehitettävää kuitenkin löytyy. Jatkossa ympäristöpolitiikka on tärkeää kytkeä mahdollisimman konkreettisesti myös vireillä oleviin kärkihankkeisiin sekä strategiaa täydentäviin politiikkoihin. Ympäristöjohtaminen kytketään entistä vahvemmin osaksi johtamista ja taloussuunnittelua ja -seurantaa. Ympäristöasioiden huomioon ottamista hankinnoissa tulee edelleen kehittää, ml. palveluhankinnat, innovatiiviset hankinnat ja kiertotaloushankinnat. Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa vaatii edelleen kehittämistä. Ympäristöriskien arviointia on tarpeen kehittää osana muuta riskien arviointia. Riihimäen hakeutuminen mukaan edelläkävijöiden verkostoon (esim. FISU ja CIRCWASTE) edellyttää laajaa sitoutumista resurssiviisaustyöhön. Edelläkävijyyttä ja kaupungin hyvää ympäristöimagoa kannattaa hyödyntää myös kaupungin markkinoinnissa. Uusittavassa ympäristöpolitiikassa tulisi esittää vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden lisäksi myös valtuustokauden tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet. Kuvataidekoulun 30-vuotisjuhlateos, Niina Matkala, 2018 Johtopäätökset ja kehittämistarpeet Kaupungin strategiset linjaukset, tiivis kaupunkirakenne, vahva kiertotalousosaaminen, luonnon läheisyys sekä kaupungin kehittyminen pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina, tulevat jatkossa linjaamaan myös uusittavaa ympäristöpolitiikkaa sekä yhdessä sidosryhmien kanssa laadittavaa resurssiviisauden tiekarttaa. Riihimäen mukanaolo resurssiviisauden ja kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkostoissa tuo jatkossa uusia mahdollisuuksia kaupungin ympäristötyölle. Riihimäki tavoittelee pitkällä tähtäimellä, vuoteen 2050 mennessä, päästöttömyyttä, jätteettömyyttä sekä luonnonvarojen kestävää kulutusta. Jotta tämä toteutuu, on resurssiviisaus oltava mukana kaikessa kaupungin toiminnassa, sen kaikilla tasoilla. Tavoitteena on kytkeä ympäristöpolitiikan toteuttaminen entistä tiiviimmin kaupungin talousarvioprosessiin ja johtamisjärjestelmään. Näin ympäristöpolitiikasta saadaan kaupungin strategiaa toteuttava toimeenpano-ohjelma, jolla varmistetaan Riihimäen kehittyminen kiertotalouden edelläkävijäksi ja pienimmän hiilijalanjäljen kaupungiksi. Riihimäen kaupunkirakenne on tiivis ja eheä, mikä luo erinomaiset edellytykset muun muassa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Varmistetaan, että kaupunkirakenteen eheys säilyy ja ettei kaupunkirakenne hajaudu. Ympäristövaikutusten arviointi osana päätöksentekoa sekä ympäristöriskien tunnistaminen ja arviointi vaatii edelleen kehittämistä. Ympäristöasioiden huomioon ottamista hankinnoissa tulee myös kehittää, ml. palveluhankinnat, innovatiiviset hankinnat ja kiertotaloushankinnat. Uusiutuvan energian hyödyntämistä kaupunkikonsernissa on lisättävä. Edistetään myös uusiutuvan energian hyödyntämistä Riihimäellä. Edistetään luonnon monimuotoisuutta, ekologisten yhteyksien säilymistä ja luonnon virkistyskäyttöä sekä suojellaan arvokkaimmat luontokohteet. Tärkeää on tunnistaa ja huomioida metsien arvo myös hiilinieluina ja yhteen sovittaa metsänhoidon taloudelliset intressit ja luonnon monimuotoisuus.

Viheralueen hoito, Tapio Aulu