Sako- Lahden. Askonkatu Lahti. Lahden kaupunki jätelautakuntaa. Päijät-Hämeen

Sako- ja umpikaivolietteen kuljetu usjärjestelmästä päättäminen Päijät-Hämeen jätelautakunta varaaa mahdollisuuden vaikuttaa jätteenkuljetusjärjestelmää koskevassa asiassa Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella (Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä). Kuulutusmateriaali on kokonaisuudessaan nähtävillä 21.2. - 22.3.2018 kuntien ilmoitustauluillaa sekä Lahden L kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.lahti.fi. Vapaamuotoiset kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Lahden kaupungin kirjaamo, PL 202, 15101 Lahti tai kirjaamo@lahti.fi. Mielipiteet tulee otsikoida "Mielipide lietteenkuljetusjärjestelmästä" ja ne tulee esittää mennessä. 23.3.2018 Lisätietoja antaa jäteasiamies Tiia Yrjölä, tai p..044 416 3634. Kaupunginhallituksen toimiala Päijät-Hämeen jätelautakuntaa

Beslut om transportsystemet av slam från samlingsbrunn och slamavskiljare Päijänne-Tavastlandss avfallsnämnd reserverar möjlighet att påverka ärendet angående avfallstransportsystemet i Päijänne- Kärkölä, Lahtis, Mörskom, Orimattila, Padasjoki, Pukkila och Tavastland avfallsnämnds område (Asikkala, Heinola, Hollola, Sysmä). Kungörelsen hålls framlagd under tiden 21.2.2018-22.3.2018 på kommunernas anslagstavlor och påå Lahtis stadens webbplats på adressen www.lahti.fi. Skriftliga åsikter i fri form inlämnas till Lahden kaupunginn kirjaamo, PL 202, 15101 Lahti eller kirjaamo@lahti.fi. Åsikten ska rubriceras med "Åsikt om avfallstransportsystemet". Den ska anförass före den 23.3.2018. Tilläggsuppgifter ger avfallsombud Tiia Yrjölä, eller tfn. 0444 416 3634 Kaupunginhallituksen toimiala Päijät-Hämeen jätelautakuntaa

Kuuleminen 15.2.2018 Kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Sysmä

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 1 Sisällys 1. Tiivistelmä... 2 2. Johdanto... 7 2.1. Sako- ja umpikaivoliete... 7 2.2. Jätehuollon toimijat... 7 2.3. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus... 8 3. Kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekeminen... 10 3.1. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset... 10 3.2. Tarkastelu... 10 3.3. Päätöksenteko... 10 4. Jätelain edellytysten täyttyminen... 12 4.1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin... 12 4.2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle... 18 4.3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan... 24 Määritelmiä... 31 Liite 1. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuoliset asuinrakennukset... 32

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 2 1. Tiivistelmä Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen asumisessa syntyvän lietteen kuljetusjärjestelmästä on tehty 2 tarkastelua. Tässä tarkastelussa on osittain käytetty hyväksi jätelautakunnan vuonna 2014 tilaamaa FCG:n tarkastelua 1. Kiinteistön haltijan järjestämän lietteen kuljetuksen jätelain mukaiset edellytykset asumisessa syntyvän lietteen kuljetuksessa Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella eivät täyty 2. Kaikkien edellytysten tulee täyttyä, jotta kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen kuljetus voitaisiin ottaa käyttöön. Tästä syystä tulee siirtyä kunnan järjestämään lietteen kuljetukseen. Tässä tiivistelmässä on esitetty jätelain edellytysten täyttymisen pääkohtia. Kokonaisuudessa edellytysten täyttyminen on luvussa 4. 1) Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Edellytys ei täyty. Palvelujen kattavuus Toimialueen kuntien lietteenkuljetuksessa toimi vuonna 2017 yhteensä 28 kuljetusyritystä Tarkkaa kunnissa toimivien yritysten määrää tai niiden maantieteellistä palvelualuetta kunnan sisällä ei tiedetä o Lietettä kuljetetaan vesihuoltolaitosten toimialueiden yli sekä myös jätelautakunnan alueen ulkopuolisiin kuntiin o Kaikilta yrityksiltä ei saada lakisääteisiä kuljetustietoja o Osasta kuljetustietoja puuttuu osoite o Kunnan jätevedenpuhdistamolle toimitettu lietteen määrä ei näytä olevan suhteessa kunnan viemäriverkoston ulkopuolisten asuinrakennusten määrään Alueella ei tarkastelun mukaan ole merkittävästi saarikiinteistöjä, jotka tarvitsevat palvelua. Kohteita on kuitenkin jonkin verran. Palvelujen luotettavuus, kohtuullisuus ja syrjimättömät ehdot Hinnoittelun kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä ei voida varmistua. 27 yrityksestä 9 toimitti hintatiedot. Hintatietojen määrä oli niin vähäinen, että niistä ei voida tehdä johtopäätöksiä hinnoittelusta. Useasta kunnasta saatiin vain yhden kuljetusyrityksen hintatiedot. Laskutuksen lainmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä ei voida varmistua. 27 yrityksestä 7 toimitti mallilaskun: yhdessä ei ole eroteltu kuljetus- ja käsittelymaksuosuutta ja neljässä käsittelyhinta on suurempi kuin kunnan vastaanoton käsittelyhinta. 1 FCG 31.1.2014. Selvitys sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilasta Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella 2 FCG:n selvityksen loppupäätelmä: Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueella käytössä olleessa vanhan jätelain mukaisessa sopimusperusteisessa jätteenkuljetusjärjestelmässä sako- ja umpikaivojen jätehuollon seurantaa ei ole pystytty toteuttamaan siten, että uuden jätelain 37 :ssä säädettyjen edellytyksien täyttyminen pystyttäisiin täysin varmistamaan. Selvityksen yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella kuljetuspalveluja ei ole saatavissa tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. Tehdyn tarkastelun perusteella nykyinen järjestelmä ei myöskään edistä jätehuollon yleistä toimivuutta seudun kunnissa eikä tue alueellista kehittämistä. Käytössä olevan järjestelmän vaikutuksien ei myöskään voida arvioida olevan kokonaisuutena positiivisia kotitalouksien asemaan eikä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 3 Ei voida varmistua, että maksuvaikeuksissa olevien asukkaiden lietekaivot tyhjennetään asianmukaisesti nykyisessä kuljetusjärjestelmässä. 2) Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Edellytys ei täyty. Jätehuollon yleinen toimivuus Nykytila/Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus Alueella toimii kuljetusyritys, ilman ELY-keskuksen jätehuoltorekisteröintiä Osa kuljetusyrityksestä ei toimita lakisääteisiä tietoja jätehuoltoviranomaiselle Lietettä toimitetaan väärään vastaanottopaikkaan. o Väärään kuntaan o Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen ulkopuolelle Sakokaivolietteen käsittely on yleensä kalliimpaa, mutta osassa puhdistamoja on tasahinnoittelu, koska puhdistamojen mahdollisuudet valvoa yritysten toimittamaa lietettä ovat heikot Ei voida varmistua mistä puhdistamoille tuleva liete on peräisin o Osa yrityksistä ei toimita lakisääteisiä kuljetustietoja o Osa kuljetustiedoista on puutteellisia o Siirtoasiakirjat eivät ole sähköisiä Ei voida varmistua, mistä lietettä pitäisi tyhjentää o Jätehuoltomääräysten ohjaava vaikutus heikko: ei ilmoituksia omatoimisesta käsittelystä tai tyhjennyksien keskeytyksistä Puhdistamoille tuotavan sako- ja umpikaivolietteen tuontia ei voi ennakoida ja vastaanottomäärien vaihtelu aiheuttaa kuormituspiikkejä o Jätevedenpuhdistamojen puhdistusteho laskee o Jätevedenpuhdistamoilla on lupaehtojen ylityksiä. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kilpailutuksen yhteydessä tarkistetaan kuljetusyritysten ELY-keskuksen jätehuoltorekisteröinti PHJ raportoi jätelautakunnalle mitä lietettä, mistä ja minne on kuljetuttu Käsittelymaksut voidaan toteuttaa kustannusperusteisesti Jätevedenpuhdistamojen kuormituspiikit ja niistä johtuvat ongelmat vähenevät. Jätehuollon alueellinen kehittäminen Nykytila/Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus Kehittämisvastuu on hajallaan, kuljetus-käsittely -ketjun kehittäminen on haastavaa Poikkeustilanteisiin varautumiseen vaadittavaa yhteistyötä ei ole pystytty organisoimaan. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Poikkeustilanteisiin varautumisen organisointi yksinkertaisempaa Sähköisten siirtoasiakirjojen kehittäminen.

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 4 Vaara tai haitta terveydelle tai ympäristölle Sako- ja umpikaivolietteen ympäristöriskit ovat merkittävästi suurempia kuin kiinteässä jätteessä. Nykytila/Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus Havaittuja ympäristöhaittoja o Kaivojen liian pitkistä tyhjennysväleistä johtuvat ylivuodot o Kaivojen tyhjennys metsiin ja ojiin o jätevedenpuhdistamoille tulevan lietteen vastaanottopiikkien aiheuttama vesistökuormitus Ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollisuus puuttua vain räikeisiin ympäristön pilaantumisiin, ja niihinkin jälkikäteen. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Ympäristöongelmiin voidaan puuttua nopeammin, koska jätehuollon seuranta on toteutuu paremmin Puhdistamojen vastaanottopiikkien aiheuttama kuormitus vähenee Kuljetusreittejä voidaan optimoida. Optimoinnin vaikutus kuljetuksen aikaisiin päästöihin kuljetusjärjestelmien välillä on suhteellisen pieni. 3) Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Edellytys ei täyty. Vaikutukset kotitalouksien asemaan Kummassakin järjestelmässä Tyhjennetään vajaita sakokaivoja, jos toimitaan jätehuoltomääräysten mukaisesti Mahdollisuus tilata järjestelmien huolto- ja korjauspalveluja valitsemastaan yrityksestä; eivät kuulu päätöksenteon piiriin Samanlainen oikeusturva jätemaksuissa; kiinteistöhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuluttajansuojalaki, jätelaissa vastaavat ehdot jätemaksuille. Nykytila/Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus Kuljetuspalvelujen tasapuolisuutta ja kohtuullisuutta ei voida taata: maksuvaikeuksissa olevat asiakkaat, laskutuksen lainmukaisuus, hinnoittelun kohtuullisuus ja syrjimättömyys. (Edelletys 1) Mahdollisuus valita kuljetusyritys kilpailutuksen ja suositusten perusteella Kiinteistön haltijan tulee tarkistaa ELY-rekisteröinti. Julkista listausta ei ole olemassa, koska kaikki toiminnanharjoittajat eivät haluaa yrityksen nimeä internettiin. Asiakas saa neuvontaa jätehuoltomääräysten mukaisesta toimimisesta internetistä ja PHJ:n Lokkikalenterista Kaikki ekomaksun maksajat maksavat lietekaivollisista kiinteistöistä aiheutuvat kulut (neuvonta, viranomaisen toiminta) (Edellytys 2). Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Maksuvaikeuksissa olevat saavat lietteen kuljetuspalvelua

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 5 Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrityksen palvelua kehitetään asiakaspalvelupalautteen kannustejärjestelmillä Asukkaalta edellytetään alussa tyhjennysvälin arviointia Asiakas saa neuvontaa jätehuoltomääräysten mukaisesta toimimisesta kuljetusten asiakaspalvelusta Lietejärjestelmät toimivat paremmin säännöllisellä tyhjentämisellä Lietekaivollisten kiinteistöjen kulut voidaan kohdistaa kustannusten aiheuttajille. Vaikutukset yritysten toimintaan Kuljetusyritykset Kuljetusjärjestelmäpäätöksessä ei arvioida päätöksen vaikutuksia yritysten omaisuuden suojaan, yritysten väliseen kilpailuun tai määräävän markkina-aseman syntymistä. Nämä asiat liittyvät ensisijaisesti lietteen kuljetuksen kilpailutukseen. Kilpailutusta säädellään hankintalailla. Nykytila/Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Markkinoilla olevien kuljetusyritysten kannalta positiivinen ratkaisu Markkinoille tulo kuljetusyrityksille vaikeaa Velvoitteet (siirtoasiakirjat, tietojen toimitus viranomaiselle, ELY-rekisteröinti) karsivat pieniä kuljetusyrittäjiä. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Heikentää yritysten oman arvion mukaan kuljetusyritysten elinkelpoisuutta. Merkittävä osa nykyisistä kuljetusyrityksistä on kuitenkin pienyrittäjiä, joiden toiminta on sivutoimista. PHJ raportoi viranomaiselle ja laskuttaa asiakkaat, vähentää kuljetusyritysten hallinnollista taakkaa. Jätevedenpuhdistamot Nykytila/Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Sako- ja umpikaivolietettä tuodaan epäsäännöllisesti jätevedenpuhdistamolle (Edellys 2) Sama sako- ja umpikaivolietteen vastaanottomaksu, vaikka se ei vastaa aiheutuvia kustannuksia (Edellytys 2). Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Ennakoitava lietteentoimitus jätevedenpuhdistamoille Jätelain mukainen kustannusperusteinen sako- ja umpikaivolietteen vastaanottomaksu mahdollinen. PHJ Nykytila/Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Antaa neuvontaa, neuvonnan vaikuttavuus heikkoa. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Mahdollisuus neuvoa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti Jätteenkuljetuksen kilpailutuksen, reitityksen, valvonnan ja asiakaspalvelun lisäresurssitarve 3 htv, alkuvaiheessa suurempi.

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 6 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Nykytila/Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Jätehuoltoviranomaisen lisäresurssitarve 1-2 henkilötyövuotta, alkuvaiheessa suurempi Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaresurssit riittävät vain suurimpien ympäristöhaittojen jälkiseurantaan Toimivan kuljetusrekisterin luominen vaatii jätehuoltoviranomaiselta huomattavasti resursseja. Kuljetusyritysten ELY-rekisteröinnin seuranta, tietopyynnöt, hallintopakkomenettelypyynnöt ja oikeuskäsittelyt työllistävät jätehuolto- ja valvontaviranomaista. Kunnan järjestämän jätteenkuljetus Pienempi jätehuoltoviranomaisen lisäresurssitarve Vähentää ympäristönsuojeluviranomaisen työtä: ympäristöriskien mahdollisuus pienempi, koska alueen jätteenkuljetuksesta ja omatoimisesta lietteenkäsittelystä paremmat tiedot Toimiva kuljetusrekisteri syntyy kustannustehokkaasti kuljetusten asiakasrekisterin tiedoista

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 7 2. Johdanto 2.1. Sako- ja umpikaivoliete Rakennusten jätevesien käsittelyjärjestelmät koostuvat useista menetelmistä ja laitteista. Jäljempänä näistä järjestelmästä poistettavista lietteistä käytetään yhteisnimitystä sako- ja umpikaivolietteet. Sakokaivolietteet eroavat umpikaivolietteistä muodostumistavaltaan ja siten myös laadultaan seuraavasti: Sakokaivolietteet kertyvät saostussäiliöihin (sakokaivo), joilla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Saostussäiliön tarkoitus on pidättää mahdollisimman hyvin kiintoainetta eli varmistaa, että jätevesi on mahdollisimman hyvin esikäsiteltyä ennen maapuhdistamoon tai pienpuhdistamoon menoa. Saostussäiliön sisältämä liete on koostumukseltaan, kiintoainepitoisuudeltaan sekä ravinteiden osalta huomattavasti hankalampaa käsitellä jätevedenpuhdistamolla kuin umpisäiliön sisältämä jätevesi. Kaikkien vakinaisen tai vapaa-ajan asumiseen käyttävien rakennusten tulee tyhjentää lietekaivot säännöllisesti 3 : Saostussäiliöistä, pienpuhdistamoiden lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpikaivot tulee tyhjentää tarvittaessa. Asukkaan on seurattava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa täyttymistä ja täyttymishälyttimen toimintaa. 4 2.2. Jätehuollon toimijat on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen. Jätelautakunnan toimialueeseen kuuluu 10 kuntaa: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Koko jätelautakunnan alueella on sopimusperusteinen lietteen kuljetus sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksessa. Se vastaa kuljetuskäytännöiltään ja vastuiltaan kiinteistön haltijan järjestämää lietteen kuljetusta. Alla on esitetty jätehuollon toimijoiden nykyiset roolit. Kunta vastaa kunnan jätehuollon toimivuudesta kaikissa olosuhteissa seuraa asukkaiden jätteenkuljetukseen liittymistä ja jätehuollon toimivuutta kuljetusrekisterin avulla päättää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmästä päättää sako- ja umpikaivolietteen käsittelymaksusta päättää jätehuoltomääräyksissä seuraavista o sako- ja umpikaivojen tyhjennysvälit o omatoimisen käsittelyn ehdot o jätteenkuljetuksen keskeyttämisen ehdot. 3 Jätelaki 32 4 Jätehuoltomääräykset 28

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 8 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) vastaa lietteen käsittelystä vastaa lakisääteisestä jäteneuvonnasta sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätevedenpuhdistamo käsittelee sako- ja umpikaivolietteet edellyttää PHJ:n sopimuksen mukaisesti lietteen tuojilta jätelain mukaista ELY-keskukseen jätehuoltorekisteriin ilmoittautumista edellyttää siirtoasiakirjaa kaikista kuormista. Asukas on velvollinen tyhjentämään kaivot jätehuoltomääräysten mukaisesti tai ilmoittamaan omatoimisesta käsittelystä tai keskeytyksestä on velvollinen pitämään kirjaa tyhjennyksistä on velvollinen tarkistamaan, että kuljetusyritys on ilmoittautunut ELY-keskukseen jätehuoltorekisteriin. Kuljetusyritys on velvollinen noudattamaan jätelakia ja jätehuoltomääräyksiä mm. o ilmoittautumaan ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin eli ammattimaiseksi jätteenkuljettajaksi o luovuttamaan siirtoasiakirjat jätteen yhteydessä jätevedenpuhdistamolle o raportoimaan jätehuoltoviranomaiselle jätemäärät ja tyhjennysten tiedot o erottelemaan jätelaskussa asukkaalle jätteenkuljetuksen ja jätteenkäsittelyn osuudet o luovuttamaan lietteen PHJ:n määräämään käsittelypaikkaan. Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskus hyväksyy ammattimaiset jätteenkuljettajat ja -välittäjät jätehuoltorekisteriin valvoo kuljetusyrityksiä sekä jätelautakuntaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ottaa vastaan jätehuoltomääräysten mukaiset ilmoitukset lietteen omatoimisesta käsittelystä valvoo kuntalaisten jätteenkuljetukseen liittymistä valvoo roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. 2.3. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus Asumisessa syntyvän lietteen jätteenkuljetuksesta huolehtiminen on julkinen välttämättömyyspalvelu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Lietteen kuljetus voidaan järjestää kahdella tavalla. 1. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 5 (Kuva 1) Kunta hankkii kuljetuspalvelun kuljetusyritykseltä. PHJ:n yhteistyö- ja osakassopimuksen allekirjoittaneet kunnat ovat sopineet, että PHJ voi osallistua kuljetuksen ja keräilyn organisointiin, ohjaukseen ja seurantaan jätelautakunnan päättämässä laajuudessa. Kyseessä on kiinteistön haltijalle tarjottava julkisoikeudellinen palvelu, josta perittävä maksu määrätään kunnan jätetaksan mukaisesti. Jätetaksan ja jätemaksut hyväksyy jätelautakunta. 5 Jätelaki 36

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 9 Kuva 1. Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen kuljetus. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 6 (Kuva 2) Kiinteistön haltija sopii itse valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa jätteen kuljetuksesta PHJ:n osoittamaan käsittelypaikkaan. Kyseessä on kiinteistön haltijan ja kuljetusyrittäjän välinen yksityisoikeudellinen sopimus. Kiinteistön haltijan lakisääteinen liittymisvelvollisuus 7 tarkoittaa tässä tapauksessa käytännössä sitä, että kiinteistön haltija velvoitetaan solmimaan sopimus yksityisen yrityksen kanssa jätteen kuljettamisesta. Kuva 2. Kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen kuljetus. 6 jätelaki 37 7 jätelaki 41

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 10 3. Kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekeminen 3.1. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset Jätehuoltoviranomaisen on tarkasteltava täyttyvätkö sen alueella kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset. 8 Tarkastelu ja päätös kuljetusjärjestelmästä olisi tullut tehdä viimeistään 1.5.2013 9. Jätelain mukaiset edellytykset järjestää jätteenkuljetus kiinteistön haltijan järjestämänä ovat tiukemmat kuin nykyisin käytössä olevan sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen edellytykset olivat. Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät. Edellytykset 10 : 1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; ja 2. kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; ja 3. kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. 3.2. Tarkastelu Tämä selvitys ja kuljetusjärjestelmäpäätös koskevat koko Päijät-Hämeen jätelautakunnan aluetta. Jotta jätelaissa säädettyjen oikeudellisten vähimmäisedellytysten täyttymistä voidaan arvioida, tulee päätöksenteon tueksi tehtävässä selvityksessä kuvata päätöksen kohteena olevia alueita riittävän yksityiskohtaisesti. Selvityksessä tulee ottaa huomioon jätelajeihin mahdollisesti liittyvät erityispiirteet. Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota niihin alueiden ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten tai toimivuuden kannalta. Tällaisia ovat esimerkiksi asuinkiinteistöjen määrä ja tiheys, kuljetusmatkoihin tai muut alueen kuljetusolot. 11 Samankaltaiset alueet voidaan tarkastelussa yhdistää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esimerkiksi keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saaristoalueita, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Lain esitöissä on yhtenä arvioinnissa huomioon otettavana seikkana mainittu myös kuljetuspalveluista perittävät maksut. 12 3.3. Päätöksenteko Jätelain mukaan kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lain edellytykset täyttyisivät. Jätelautakunta voi sille kuuluvan harkintavallan nojalla päättää tässäkin tapauksessa siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. 13 Jos päätöksellä siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta. Tämä 8 Jätelaki 149.4 9 Jätelaki 149, 148 10 Jätelaki 37.1 11 KHO:2016:19 12 KHO:2016:19 13 KHO:2016:20

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 11 tarkoittaa, että siirtymä olisi tullut tehdä jätelain mukaan viimeistään 1.5.2017 14. PHJ ilmoittaa, että voi aloittaa kunnan järjestämän lietteenkuljetuksen alkamaan porrastaen 1.1.2020 1.1.2023. Kyseinen siirtymäaika on riittävä ja jätelain mukainen. Hallintolain mukaan päätös on perusteltava 15. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Kunnan kantaa ei voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että koko kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle. Uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten nykyinen käytössä oleva sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on toiminut 16. Jätelautakunnan on seurattava ja valvottava päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Käytännössä kuljetusjärjestelmätarkastelu tulee tehdä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 2-3 vuoden välein. Jätelautakunnan on ennen päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta 17. Tämä kuljetusjärjestelmätarkastelu on julkisesti nähtävillä 21.2 22.3.2018 Lahden kaupungin internet-sivuilla ja toimialueen kuntien palvelupisteissä. Nähtävillä pidosta kuulutetaan toimialueen kuntien internet-sivuilla ja alueen lehdissä. Samalla asianosaisille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä 18. Lisäksi tarkastelualueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jätevedenpuhdistamoilta ja PHJ:lta pyydetään lausunto jätelain edellytysten täyttymisestä. 14 Jätelaki 149 15 Hallintolaki 45.1 16 KHO:2016:19 17 Jätelaki 38 18 Hallintolaki 41

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 12 4. Jätelain edellytysten täyttyminen Jätelain ehtojen täyttymistä ei voida arvioida jätteenkuljetuksen nykyisen toimivuuden perusteella. Jätelain perusteluiden mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ehdot ovat tiukemmat kuin nykyisen käytössä olevan kuljetuksen ehdot 19 : Ehdotetut kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset olisivat tiukemmat kuin nykyisin voimassa olevan lain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Tämä olisi tarpeen erityisesti kiinteistön haltijoiden oikeussuojan turvaamiseksi. Jätteenkuljetuksen järjestäminen 37 :n mukaisesti johtaa siihen, että kiinteistön haltija on velvollinen solmimaan sopimuksen jätteen kuljettamisesta. Se siis lisää kiinteistön haltijan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. 4.1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Palvelujen kattavuus Kaikkien vakituisessa ja vapaa-ajan käytössä olevien rakennusten, joissa syntyy sako- tai umpikaivolietettä tulee olla tilata jätteenkuljetus ja noudattaa jätehuoltomääräyksiä. 27 yritystä on tuonut sako- ja umpikaivolietteitä kuntien jätevedenpuhdistamoille vuonna 2016. Lisäksi yksi yritys käsittelee itse kuljettamansa lietteen ja yksi Sysmän alueella toiminut yritys on lopettanut toimintansa 2017 vuoden aikana. Vuonna 2017 yrityksiä toimi vesihuoltolaitosten ilmoitusten mukaan yksi enemmän, 28 kpl. Luvuissa ei ole huomioitu vain avaus ja huoltopalveluja tekeviä yrityksiä. Kaikissa kunnissa on saatavilla kuljetuspalveluja useilta kuljetusyrityksiä. Kuvassa 3 on esitetty koko jätelautakunnan alueella toimivien yritysten osuudet vesihuoltolaitokselle tuotujen sako- ja umpikaivolietemäärien perusteella. Alueella on 2 suurempaa yritystä. Kuva 3. Kuljetusyritysten osuudet jätelautakunnan alueella vuonna 2017 jätevedenpuhdistamolle tuotujen sako- ja umpikaivolietemäärien perusteella. 19 HE 199/2010

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 13 Kuvassa 4 on tarkemmin eritelty kuljetusyritysten osuuksia kunnittain. Kuljetusyritykset, jotka eivät toimita tietoja, toimivat ainakin Asikkalan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan ja Pukkilan kuntien alueilla. Tässä tarkastelussa ei ole pystytty selvittämään kunnan sisällä olevaa maantieteellistä jakaumaa palvelujen tarjonnassa. Kaikki yritykset eivät toimita lakisääteisiä tietoja ja toisaalta toimitetun tiedon taso ei ole siihen riittävä. Kuva 4. Jätteenkuljetusyritysten osuudet kunnittain 2016. Ensimmäisessä palkissa esitetään osuudet vesihuoltolaitosten ilmoittamien tietojen mukaan ja toisessa palkissa kuljetusyritysten omien ilmoitusten perusteella. Jätehuoltoviranomaisella ei ole tietoa, mistä 30 % lietteestä tulee (vuonna 2016). Saaduista kuljetustiedoista 13 %:sta kiinteistön osoitetieto puuttuu tai se on puutteellinen. Kuljetustietojen toimitusmäärä saattaa parantua tarkastelun kuulemisen aikana, koska ELY-keskus kuulee parhaillaan yrityksiä uhkasakon käyttöönotosta, jos ne eivät toimita tietoja. Jätelautakunnan alueella toimii tällä hetkellä laskentatavasta riippuen kuudesta seitsemään yritystä, jotka eivät ole toimittaneet lakisääteisiä kuljetustieoja viranomaistietoja. Näiden yritysten asiakkaiden kohdalta ei ole mahdollista selvittää tarkastelua varten mitä palvelua, missä ja millä ehdoin yritykset tarjoavat. Kaikkien kuntien vesihuoltolaitosten ilmoittamista lietettä tuoneista kuljetusyrityksistä ei myöskään tiedetä, tuleeko liete kyseisen kunnan alueelta. Yritysten tulisi toimittaa kunnan puhdistamolle vain puhdistamon toimialueella syntynyt liete, mutta neljä yritystä kuljettaa lietettä Asikkalasta, Hollolasta, Kärkölästä, Myrskylästä, Padasjoelta ja Sysmästä yli kuntarajojen. Lisäksi lietettä kuljetetaan jätelautakunnan toimialueen ulkopuolelle mm. Porvooseen, Lammille ja Hartolaan. Yksi yritys kuljettaa kaiken Päijät-Hämeen

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 14 jätelautakunnan alueelta tyhjentämänsä lietteen alueen ulkopuolelle. Pukkilan puhdistamolla ei ole mahdollisuutta tarkistaa siirtoasiakirjoista vuosittain mistä liete tulee. Vuonna 2017 tilanne oli hieman erilainen. Lietteiden kokonaismäärät olivat samansuuntaisia mutta lietettä puhdistamolle toivat eri yritykset. Vertailu puhdistamoille lietettä toimittaneista yrityksistä 2016 ja 2017: Asikkalassa yritysten määrä nousi neljästä seitsemään Heinolassa yritysten määrä nousi kolmesta viiteen Hollolassa yritysten määrä pysyi kolmessa Kärkölässä yritysten määrä laski kolmesta kahteen Lahdessa yritysten määrä nousi kahdeksasta yhdeksään, yritykset olivat eri yrityksiä Myrskylästä puuttui vuoden 2016 tieto, 2017 yrityksiä oli kolme kappaletta Orimattilassa yritysten määrä pysyi kuudessa, yritykset vaihtuivat Padasjoella yritysten määrä pysyi kolmena Pukkilassa yritysten määrä pysyi neljänä Sysmässä yritysten määrä nousi kolmesta neljään Vuosien 2016 ja 2017 puhdistamoilta saaduista tiedoista ei voida vetää johtopäätöstä suurista muutoksista yritysten palveluiden tarjonnassa. Liete ei näytä ohjautuvan siihen puhdistamoon, minkä toiminta-alueella liete syntyy. Ainoastaan kahden suurimman yrityksen markkinaosuuksissa näkyy suurempia muutoksia. Kuljetustietojen mukaan kunnan alueella toimivien yritysten määrä on suurempi kuin minne jäte tulisi kuljettaa (Taulukko 1). Kuljetusyritykset (kpl) käyttäneet vastaanottopaikkaa Kuljetusyritykset (kpl), jotka ilmoittaneet viranomaiselle toimittaneensa lietettä puhdistamolle Kuljetusyritykset (kpl) jotka kuljettaneet lietettä (kuljetustiedot) Asikkala 4 3 11 Heinola 3 3 7 Hollola 3 3 13 Kärkölä 3 2 4 Lahti 8 6 9 Myrskylä 4 1 2 Orimattila 6 2 6 Padasjoki 3 3 8 Pukkila 4 2 3 Sysmä 3 2 5 Taulukko 1. Jätteenkuljetusyritysten osuudet kunnittain 2016. Ensimmäisessä sarakkeessa on kuljetusyritykset, jotka ovat käyttäneet vastaanottopaikkaa, toisessa sarakkeessa kuljetusyritykset, jotka ovat ilmoittaneet jätehuoltoviranomaiselle käyttäneensä vastaanottopaikkaa. Kolmannessa sarakkeessa esitetään yritykset, jotka ilmoittamiensa kuljetustietojen mukaan ovat noutaneet lietettä kunnan alueelta. Kuljetustidoissa on otettu huomioon myös vaillinaiset kuljetustiedot, jos nouto-osoitteen kunta on ilmoitettu. Lietteen kuljetuspalvelujen kattavuuden arviointi on haasteellista, koska jätehuoltoviranomaisella ei ole tarkkaa tietoa palvelua tarvitsevista kohteista. Tarkastelun tekemisessä viranomaisen tulee suhteuttaa tarkastelun laajuus tehtävään päätökseen. Kuntien tai väestörekisterikeskuksen aineistosta tai muista

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 15 lähteistä ei ole saatavissa tällaista tietoa. Tarkasteltavien rakennusten yksityiskohtainen selvittäminen tarkoittaisi karttatarkastelua viemäriverkoston ulkopuolisista asuin- ja vapaa-ajan rakennuksista sekä postikyselyn tekemistä tämän rajauksen ulkopuolisten rakennusten jätevesijärjestelmistä asukkaille ja rakennusten omistajille. Tarkastelua varten selvitettiin vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisten vakinaisen ja vapaa-ajan rakennusten määrä karttatarkasteluna. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon yksityisten vesiosuuskuntien viemäriverkostoa. Liitteissä 1-10 on esitetty rakennusten sijoittuminen niiden käyttötilan perusteella. Eniten viemäriverkoston ulkopuolisia vakituisia asuntoja on Heinolassa, Lahdessa ja Orimattilassa (Taulukko 2). Eniten viemäriverkoston ulkopuolisia loma-asuntoja on Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Näille kunnille on Hollolaa lukuun ottamatta tyypillistä myös suuri vesipinta-alan osuus. Vapaaajan asunnot ovat tyypillisesti rannoilla ja saarissa. Vesipintaalan osuus (%) Vapaa-ajan rakennukset Rakennukset viemäriverkostossa Rakennukset viemäriverkoston ulkopuolella Vakituisesti tai tilapäisesti asuttuja Lomaasumiseen käytettäviä Tyhjiä Yhteensä Kunnan puhdistamolle toimitettu lietemäärä 2017 (m3) Asikkala 25 3823 2002 1123 2401 1625 5149 9770 Heinola 19 1984 4240 2462 1398 1015 4875 8340 Hollola 10 3718 3802 897 2757 1483 5137 2611 Kärkölä 1 299 785 856 265 314 1435 1209 Lahti 11 1800 17402 2091 1039 616 3746 21370 Myrskylä 3 449 396 443 365 274 1082 1063 Orimattila 4 1028 3511 2153 818 965 3936 8375 Padasjoki 28 2604 604 664 2032 1012 3708 5658 Pukkila 1 243 313 491 204 255 950 1089 Sysmä 29 3840 1282 748 2620 1499 4867 4076 13 19788 34337 11928 13899 9058 34885 63560 Taulukko 2. Viemäriverkostossa olevat rakennukset käyttötilan mukaan kunnittain. Lähteet: Vesipinta-ala Tilastokeskus 2017. Viemäriverkosto Hämen ELY-keskus 10.1.2018 ja Uudenmaan ELY-keskus 11.1.2018; Väestörekisterikeskus poiminta 16.3.2017: rakennusten käyttötilat 01, 03-05, rakennusten käyttötarkoitus 01-041. Lietemäärä kunnalliset jäteveden puhdistamot. Huom. Pukkilan osalta on vuoden 2016 lietemäärä, koska vuoden 2017 Pukkilan alueelta kerättyä lietemäärää ei ole saatavilla. Kun viemäriverkoston ulkopuolisten rakennusten määrää vertaa kunnittain puhdistamolle tuotuun lietteen määrään, lietemäärä ja viemäriverkoston ulkopuolisilla rakennuksilla ei ole kaikilta osin nähtävissä yhteyttä. Erityisesti Lahteen tuotu lietemäärä on liian suuri verrattuna Lahden viemäriverkoston ulkopuoliseen rakennusmäärään (Taulukko 2). On oletettavaa, että Lahteen tuodaan Hollolan sako- ja umpikaivolitteitä, mutta lietemäärä vaikuttaa silti liian suurelta. Kattavuuden tarkastelun lisäksi on olennaista, ovatko kuljetusliikkeiden palvelut asukkaille sopivia. Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Padasjoen ja Sysmän alueella on Päijänteellä, Vesijärvellä ja Ruotsalaisella saaria, joiden lietehuoltoa viranomainen kartoitti. Päijänteellä liikennöi 2 yritystä, joilla on mahdollisuus kuljettaa imujärjestelmällä varustettu lietteenkuljetuskalusto saariin. Näille yrityksille ei kuitenkaan ole tullut tilauksia vuoden 2016 aikana lainkaan ja muina vuosina 1-2 tilausta/vuosi. Muilla vesialueilla ei ole saatavilla lietteen kuljetuspalvelua, esim. Lahden, Heinolan ja Sysmän alueen muissa

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 16 järvissä, lukuun ottamatta Päijänteen vesistöä. Tyhjennyksen hinta saaressa voi nousta kymmenkertaiseksi verrattuna mantereella olevan lietekaivon tyhjennykseen. Asikkalassa on jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan yksittäisiä, kuitenkin korkeintaan kymmenen saarikiinteistöä, joihin on rakennettu likakaivo ja joista tulee tyhjentää sinne syntyvä liete. Viranomaisen kyselyn perusteella Asikkalassa on suhtauduttu myönteisesti poikkeuslupiin rakentaa kaivollisia rakennuksia saariin. Osassa saaria poikkeuslupaa ei vaadita. Padasjoella ei ole kyselyn perusteella tiedossa saarikiinteistöjä, joista syntyisi lietettä. On mahdollista, että yksittäisiä rakennuksia on, mutta niiden todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni. Heinolassa, Hollolassa ja Sysmässä ei ole tiedossa sellaisia saarissa sijaitsevia rakennuksia, joilta syntyisi sako- tai umpikaivolietettä. Heinolassa alle 2000 m 2 saariin ei saa rakentaa vesikäymälää. Lahden kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien mukaan vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos lietesäiliön tyhjentäminen ei ole mahdollista tieyhteyden puuttumisen tai jonkun muun syyn vuoksi. Lahdessa on Enonsaaressa umpikaivollisia rakennuksia. Kyseisen kiinteistön umpikaivon tyhjennyksistä ei ole tietoa. Lahden alueella on Ruuhijärvellä ja Salajärvellä saarikiinteistöjä, mutta niiden jätevesijärjestelmistä ei ole tietoa. Pukkilan ja Myrskylän ympäristönsuojelumääräyksien mukaan kuivakäymälä on vesihuoltolaitoksen toimintaalueen ulkopuolisella alueella suositeltavin käymälämuoto. Palvelujen luotettavuus, kohtuullisuus ja syrjimättömyys Lietteen kuljetuspalveluja tulee olla saatavilla luotettavasti sekä kohtuullisin ja yhdenvertaisin ehdoin. Jätelain perusteluiden mukaan 20 Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vaatimus palvelutarjonnan luotettavuudesta, kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä kohdistuisi jätteen kuljetusyritykseen. Vaikka kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on kysymys yksityisoikeudellisesta sopimussuhteesta, jossa kiinteistön haltijalla on ainakin periaatteessa oikeus vapaasti valita haluamansa kuljettaja, sopimuksen tekeminen jätteen kuljettajan kanssa ei säännöksessä tarkoitetussa tapauksessa ole vapaaehtoista. Ehdotettu säännös olisi siksi tarpeen kiinteistön haltijoiden etujen ja oikeuksien sekä palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kaikilla alueilla ja kaikissa tilanteissa. - - - Vaatimus palvelun kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä tarkoittaisi muun ohella sitä, että eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei saisi asettaa esimerkiksi palvelun hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Mahdollista määräävää markkina-asemaa ei saisi käyttää kilpailunrajoituslain vastaisesti hinnoittelussa hyväksi. - - - Edellytysten täyttymisen arvioimiseksi ja seuraamiseksi kunnan jätehuoltoviranomaisella olisi oikeus 122 :n nojalla pyytää jätteenkuljettajalta tietoja muun muassa kuljetushinnoista. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kotitalouksien tulee saada jätehuolto. Erityisen tärkeää tämä on lietteen kohdalla. Tyhjentämättömistä kaivoista johtuvat ympäristöhaitat ovat suurempia kuin kiinteässä jätteessä. 20 HE 199/2010

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 17 Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yritysten ei tarvitse tarjota kuljetuspalvelua taloudellisissa vaikeuksissa oleville asiakkaille. Kuljetuspalvelujen hinnoittelun läpinäkyvyyttä on pyritty turvaamaan vaatimuksella kiinteistön haltijalle eli tyhjennyspalvelun tilaajalle toimitettavassa laskussa eriteltävistä tiedoista. Tyhjennyspalvelun tilaajalle on toimitettava jätteen kuljetuksesta lasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten. 21 Alueella toimivilta lietteen kuljetusyrityksiltä (27 kpl) pyydettiin lietekaivontyhjennyksestä asiakkaalle toimitetusta laskusta esimerkkilasku. Jätehuoltoviranomainen sai käyttöönsä 7 yrityksen toimittaman esimerkkilaskun. Esimerkkilaskuista yhdessä ei ole eroteltu kuljetus- ja käsittelymaksua ja neljässä esimerkkilaskussa veloitettu käsittelyhinta on suurempi kuin kunnan vastaanoton käsittelyhinta. Jätehuoltoviranomainen kysyi lisätietoja laskutusepäselvyyksiin. Lisäselvityksen antoi kaksi yritystä, jotka ilmoittivat käsittelymaksun sisältävän lisäksi yrityksen omia laskutus-, hallinto-, käsittely- ja yleiskuluiksi luokiteltavia kuluja. Lisäksi toinen yrityksistä perusteli asiaa sillä, että koska vastaanoton perimä taksa ei ole jätehuoltoviranomaisen määräämä, yritys katsoo voivansa periä käsittelyhinnassa yrityksen omat laskutus- ja hallintokulut. Pienet erot palvelun laadussa, hinnassa tai hinta-laatusuhteessa eivät tee vielä palvelun ehtoja syrjiviksi. Mutta mitä suurempia perusteettomat erot ovat kunnan eri alueiden tai yksittäisten asukkaiden välillä, sitä syrjivämpiä palvelun ehdot ovat. Jätehuoltoviranomaisella on oikeus saada yritysten hintatietoja kuljetusjärjestelmätarkastelua varten. Kuljetusyrityksiä pyydettiin toimittamaan asiakkailta perityt lietteen tyhjennyksen kustannukset, eriteltynä käsittely- ja kuljetusmaksuihin. Sako- ja umpikaivojen tyhjennyksestä asiakkailta veloitettuja hintoja pyydettiin kaikilta kuljetusyrityksiltä (27 kpl), tiedot saatiin 9 yritykseltä. Kaikki yritykset eivät olleet tiedoissaan eritelleet, kuljetus- ja käsittelyhintoja. Osassa tietoja oli eriteltyinä erilaisia lisätöitä. Lisäksi kaikki eivät ilmoittaneet tyhjennettyä lietemäärää. Kuljetusmaksunmäärää ei siis voinut vertailla suhteutettuna haettuun lietemäärään. Kuntakohtaisia hintoja ei voida laskea, koska esimerkiksi Asikkalasta, Kärkölästä, Myrskylästä Orimattilasta ja Sysmästä hintatietoja saatiin 10 38 kpl/kunta. Heinolassa ja Pukkilassa hinnat olivat yhden yrityksen hintoja. Ainoastaan Hollolassa ja Lahdessa kolme yritystä ilmoitti tietoja. Kaiken kaikkiaan kuljetushinnat vaihtelivat 20-275 /tyhjennys välillä. Tyhjennyskohtainen kuljetuksen keskihinta oli 82. Jätehuoltoviranomaisen saaman suppean hintatietomäärän vuoksi johtopäätöksiä hintatasosta ei ole voida tehdä. Edellä esitetyn perusteella kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa ei voida tällä hetkellä kaikilta osin taata, että alueella on palveluja tarjolla kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 21 Jätelaki 85

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 18 4.2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Jätehuollon yleinen toimivuus lakien ja määräysten mukaisuus sekä käsittelyn ja kuljetusten toimivuus Jätehuoltoon liittyminen Jätelautakunnalla olevan tiedon perusteella ei voida arvioida, kuinka suuresta osasta lietekaivoja liete tyhjennetään asianmukaisesti ja jätehuoltomääräysten mukaisesti. Nykyisessä lietteen kuljetusjärjestelmässä tällaisia tietoja ei ole tai tietojen keruu edellyttäisi niin suurta resurssipanostusta, että se ei ole mahdollista kuljetusjärjestelmätarkastelua varten. Jätevedenpuhdistamoille toimitetusta lietteen kokonaismäärästä jätehuoltoviranomaisella on tarkempaa tietoa niistä kohteista, jotka ovat tuottaneet 68 % koko vastaan otetusta lietemäärästä. Lopuista jätehuoltoviranomainen tietää, mitkä kuljetusliikkeet ovat lietettä toimittaneet, mutta ei mistä lietteet ovat peräisin. Lietteiden tyhjennyksen voi keskeyttää, jos rakennus on asumaton. Keskeytyksestä on tullut 1.5.2015 alkaen ilmoittaa kirjallisesti jätelautakunnalle. Jätelautakunnalle ei ole ilmoitettu yhtään keskeytystä. On kuitenkin tiedossa, että aina lietteitä ei tyhjennetä säännöllisesti. Omatoimisesta lietteenkäsittelystä eli lietteen kalkkistabiloinnista ja levittämisestä pellolle on tullut tehdä 1.5.2015 alkaen ympäristöviranomaiselle ilmoitus 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. 22 Ilmoituksia omatoimisesta käsittelystä ei ole tehty yhtään 2017 alkuun mennessä. Ympäristösuojeluviranomaisilla on käsitys, että omatoimista lietteen käsittelyä alueella harrastetaan jonkin verran. Oletus on, että määrät ovat suhteellisen pieniä. Ympäristönsuojeluviranomaiset arvelivat, että alueella tapahtuu jonkin verran lietteen levitystä metsään ja lietteen ylivuotoa ojiin. Lietteen ammattimaisesta käsittelystä tulee olla ympäristölupa. 23 Alueella toimii yksi tiedossa oleva kuljetusyritys, joka käyttää lietteen lannoitteena peltolevityksessä. Lietteen käsittely ammattimaisesti on ympäristöluvan varaista toimintaa. Kyseisellä yrityksellä ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa ja se lopetti toimintansa kesällä 2017. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuljetustietojen määrämuotoinen toimitus toteutuu, koska PHJ toimittaa tiedot. Jätehuoltoviranomaisilla on parempi mahdollisuus puuttua jätehuoltoon liittymättömiin kiinteistöihin ja lietteen päätymiseen asiattomiin paikkoihin. Sako- ja umpikaivojen tyhjennysten seurannan lainmukainen ja riittävä toteuttaminen lisää jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Jätehuoltoviranomaiselle aiheutuu sako- ja umpikaivojätteen käsittelypaikkojen järjestämisestä, kuljetusrekisterin ylläpidosta ja yleisestä neuvonnasta kustannuksia, jotka sen tulee pystyä kattamaan jätemaksuilla. Jätemaksut pitää pystyä kohdentamaan sakoja umpikaivolietettä tuottaville rakennusten omistajille tai asukkaille. Tämä on toteutettavissa kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Lietteenkuljettajan rekisteröityminen ja toiminta Lietteenkuljettajan tulee olla rekisteröitynä ELY-keskuksen jätteenkuljetusrekisteriin. 24 Alueen yrityksistä yksi toimii ilman jätteenkuljetuslupaa. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa ei voi toimia kuljetusyritys, joka ei ole 22 Jätehuoltomääräykset 29 23 Ympäristönsuojelulaki 32 24 Jätelaki 94

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 19 rekisteröitynyt tai toimita tietoja viranomaiselle. Vuonna 2015 alueella toimi kaksi ELY-keskukselle rekisteröimätöntä jätteen kuljetusyritystä. Hämeen ELY kehotti yritystä, jolla on Hämeen ELY-keskuksen alueella pääasiallinen toiminta-alue rekisteröitymään jätteenkuljettajaksi, kun jätehuoltoviranomainen ilmoitti rekisteröimättömyydestä ELYkeskukselle. Kyseinen yritys rekisteröityi jätteenkuljetusrekisteriin. Toinen alueella toimiva yritys ei ole saanut jatkolupaa jäterekisteriin, joka on kerrallaan kolme vuotta voimassa. Uudenmaan ELY-keskus edellyttää, että yrityksen tulee toimittaa ensin lakisääteiset tiedot viranomaiselle ja täyttää näin lain edellyttämät velvoitteet. Kiinteistön haltija on velvollinen tarkistamaan, että kuljetusyritys on ELY-rekisterissä. Tiedossa ei ole, että asukkaat aktiivisesti tarkistaisivat rekisteröitymistä. Jätelautakunnan toimialueella on tiedossa olevia sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavia yrityksiä 28 kpl, joista 6 yritystä ei ole toimittanut jätehuoltoviranomaiselle jätelain mukaisia tietoja jätehuollon seurantaa varten. Hämeen ELY-keskus on asettanut yrityksille uhkasakon toimittaa tiedot ja valmistelun aikana saattaa tulla joitain lisätietoja. Lietteen vastaanottopaikat PHJ vastaa asumisessa syntyvän lietteen käsittelystä jätelautakunnan alueella. PHJ:n tulee osoittaa jätehuoltomääräysten mukaisesti jätteiden vastaanottopaikat. 25 PHJ on tehnyt sopimukset alueen jätevedenpuhdistamojen kanssa sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikoista ja vastaanottoon liittyvistä toimintaperiaatteista. Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueella sako- ja umpikaivolietteitä ottavat vastaan kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden jätevedenpuhdistamot (Kuva 5). Vesihuoltolaitoksia alueella toimii yhteensä yhdeksän. Vastanottopaikkoja on 11, joista 10 sijaitsee Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueella. Pukkilan sako- ja umpikaivolietteet otetaan vastaan Mäntsälässä. Myrskylän lietteet otetaan vastaan 1.4.2018 alkaen muualla kuin Myrskylän jätevedenpuhdistamolla. Kun lietettä tulee useammasta kunnasta kuntakohtaista liete- tai yritysmäärää ei tiedetä. Kuva 5. Vesihuoltolaitosten ja yritysten ilmoittamat jätemäärät 2016. Punainen palkki on määrä, jonka yritykset ovat oman ilmoituksen mukaan vieneet puhdistamoille ja sininen palkki vesihuoltolaitosten vastaanottamat sako- ja 25 Jätehuoltomääräykset 25

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 20 umpikaivolietemäärät. Erotus johtuu yrityksistä, jotka eivät toimita tietoja ollenkaan ja pienemmistä eroista muiden yrityksen osalta. Liete tulee toimittaa sen kunnan jätevedenpuhdistamolle, jonka toiminta-alueelta liete on noudettu. 26 Sopimuksessa määritellään, että sako- ja umpikaivolietteitä saa ottaa vastaan vain sellaiselta urakoitsijalta, joka on hyväksytty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja tekee kirjalliset sopimukset ko. urakoitsijoiden kanssa. Osa alueella sako- ja umpikaivolietekaivoja tyhjentävistä yrityksiä toimittavat lietteet toisen kunnan vastaanottoon käsittelyyn, osa myös toimialueen ulkopuolelle, Porvooseen, Hartolaan, Riihimäelle ja Lammille. Lietteen vastaanoton käsittelyhintojen erot eri kuntien välillä ei näyttäisi ohjaavan lietteitä eri vastaanottopaikkoihin. Näyttää enemmänkin siltä, että yrityksen varikon tai toimitilan sijainti määrittelee sen, mihin kuljetusyritys toimittaa lietteen käsittelyyn. Osa vastaanottopaikoista on valvomattomia. Jätevedenpuhdistamot ovat ilmoittaneet, että heillä ei ole resurssia seurata kuljetusyritysten ELYrekisteröitymistä. Puhdistamoilla on erilaisia sopimuskäytäntöjä kuljetusyritysten kanssa: Asikkalan, Kärkölän, Lahden ja Hollolan alueella toimivat vesilaitokset ovat tehneet lietteenkuljetusyritysten kanssa kirjalliset sopimukset lietteen toimituksesta käsittelyyn ja edellyttäneet, että kuljetusyritykset kuuluvat ELY-keskuksen rekisteriin. Myrskylän ja Pukkilan kuntien vesihuoltolaitokset eivät ole tehneet kirjallista sopimusta kuljetusyritysten kanssa, eivätkä edellytä tai olettavat jätteen toimittajien kuuluvan ELY-keskuksen rekisteriin. Sysmä tarkistaa ennen suullisen vastaanottosopimuksen tekoa. Orimattilan vesihuoltolaitos ei ole tehnyt kirjallista sopimusta yritysten kanssa, mutta edellyttää purkupaikan käyttöoikeudessa, että käyttäjillä on ELY-keskuksen rekisteröinti. Tästä huolimatta Orimattilan kunnan vesihuoltolaitokselle toimittaa sako- ja umpikaivolietettä kuljetusyritys, jolla ei ole ELY-keskuksen voimassa olevaa rekisteröintiä. Heinolan vesihuoltolaitoksen osalta viranomaisella ei ole tietoa onko sopimuksia lietteen vastaanotosta tehty kuljetusyritysten kanssa ja edellyttääkö vesilaitokset tuojien kuuluvan ELYkeskuksen rekisteriin. Padasjoki edellyttää tuojilta ELY-rekisteröintiä. Siirtoasiakirjamenettely Kuljetusyrityksen on laadittava Sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksesta siirtoasiakirja, joka on oltava mukana jätteen kuljetuksen aikana ja luovutettava se vastaanottajalle. 27 Siirtoasiakirjamenettelyn tarkoituksena on turvata jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn sekä luoda edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. PHJ on edellyttänyt puhdistamojen kanssa tekemissään sopimuksissa, että jokaisen lietekuorman mukana tulee olla siirtoasiakirja. Yrityksille tehdyn kyselyn mukaan 6 yrityksellä on käytössään siirtoasiakirja. Muista 21 alueella toimivien yritysten siirtoasiakirjakäytännöistä viranomaisella ei ole tietoa. Alueen jäteveden puhdistamoista siirtoasiakirja oli käytössä muualla paitsi Myrskylässä. 26 PHJ:n ja vesilaitosten väliset sopimukset 27 Jätelaki 121

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 21 Kunnan järjestämässä kuljetuksessa olisi mahdollista kehittää siirtoasiakirjamenettely, joka varmistaa lietteen alkuperän mukaan toimituksen oikeaan käsittelylaitokseen, lietteen vastaanottoon toimitetun määrän tilastoinnin sekä lietteestä perityn käsittelymaksun oikeellisuuden. Lietteen käsittely Tällä hetkellä suurimmassa osassa jätelautakunnan toimialueen kuntia sakokaivolietteistä peritään saman suuruista maksua kuin umpikaivolietteistä (Kuva 6). Puhdistamoilta kysyttiin, mitä eroa on sako- ja umpikaivolietteen käsittelyssä ja miten se vaikuttaa käsittelyn kustannuksiin. Jätelain periaatteiden mukaisesti jätteen käsittelystä perittävien kustannusten on katettava kaikki käsittelystä aiheutuneet kulut, eikä jätteen käsittelyä saa kustantaa verovaroin. Lahdessa ja Hollolassa käsittelyn hinnoittelu on molemmille lietteille sama, koska niiden käsittely ei poikkea merkittävästi toisistaan. Lisäksi usein samassa kuormassa saattaa olla molempia jätejakeita, valvonta on hankalaa, jätejakeen tyyppiä ei pystytä todentamaan. Lietteen käsittely aiheuttaa laitokselle lisää kuormitusta ja aiheuttavat lisäkustannuksia verrattuna viemäriveden käsittelyyn. Lisäksi lietteet välpätään, mikä nostaa välpejätteen määrää ja sitä kautta myös kustannuksia. Padasjoella käsittely ei eroa sako- ja umpikaivolietteiden osalta ja näin ollen myöskään kustannukset eivät eroa toisistaan. Sysmän jätevedenpuhdistamolla sakokaivolietteen suuremman kiintoaineksen määrä edellyttää suurempaa ilmastusta, mikä nostaa sakokaivolietteen käsittelykustannuksia. Yleisesti ottaen sako- ja umpikaivolietteen käsittely edellyttää mm. välppäystä ja sen lisäksi myös lietteen vastaanottoon on jouduttu investoimaan. Käsittelyn kustannuseroista huolimatta molemmat jätelajit otetaan vastaan samalla hinnalla, koska tuodun jätelajin erottelu on lähes mahdotonta. Puhdistamoiden oletus on, että joka tapauksessa edullisempaa jätejaetta ilmoitetaan tuoduksi enemmän, riippumatta siitä kumpaa syntyisi todellisuudessa enemmän. Kuva 6. Sako- ja umpikaivolietteen vastaanottomaksut 1.1.2018 kunnittain. Myrskylän kohdalla on hinta, joka on voimassa 31.3.2018 asti.

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 22 Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa vesihuoltolaitos tai viranomainen ei voi vaikuttaa puhdistamolle tulevan lietteen määrän tasaisuuteen tai lietteen tuoreuteen. Sakokaivolietteet aiheuttavat puhdistamolle kuormituspiikkejä (Kuva 7), silloin kun sakokaivolietteen määrä on suuri verrattuna puhdistamon tulokuormaan. Tällöin puhdistusteho laskee. Mikäli laitoksella ei ole hiekanerotusta, voi hiekasta seurata ongelmia ja pahimmillaan lupaehtojen ylitystä. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa olisi tasainen jätteen toimitus, mikä vähentää käsittelyprosessiin aiheutuneita ongelmia mahdollisuus ennakoida käsittelyprosessin edellytyksiä mahdollistaa kunkin jätelajin vastaanottoon toimitettavan määrän ja siitä aiheutuvan käsittelyprosessin kustannusten ohjautumisen kunkin jätelajin vastaanottomaksuun. Jätehuollon alueellinen kehittäminen Jätehuollon alueellinen kehittäminen on merkittävästi haastavampaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Siinä kuljetusyritykset ovat hajallaan, eikä yhtä yhtenäistä tahoa jätehuollon kehittämiselle ole. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuollon alueellista kehittämistä on mahdollista tehdä koordinoidusti vain jätehuoltomääräysten avulla. Jätehuoltomääräysten toimintaa ohjaava vaikutus lietteenkuljetuksessa on hyvin heikkoa, kuten yleinen toimivuus -luvussa on todettu. Jätehuollon alueellinen kehittäminen vaatii suunnittelua ja investointeja. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa yritykset toimivat omien kehitystarpeittensa mukaisesti ja niiden saaminen yhteisten kehittämistoimien toteuttajaksi on haastava tehtävä. Lisäksi osa yrityksistä on pieniä, eikä niillä välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi investoida sähköisiin järjestelmiin. Valmiuslain mukaan kunnan tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Varautumissuunnittelun toteuttaminen vaatii tiiviin yhteistyön toteutumista kuljetusyritysten, jätteen käsittelijän, jätehuoltoviranomaisen ja yhteistoiminta-alueen kuntien kesken. Kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus ei edellä esitetyn perusteella edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnissa, eikä tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Kuljetusjärjestelmä ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle Sako- tai umpikaivoista aiheutuvat ympäristöhaitat ovat vaikeammin poistettavissa ympäristöstä kuin kiinteän jätteen aiheuttama roskaantuminen. Sako- tai umpikaivon sijainnista riippuen sen huonosta tilasta ja epäasiallisesta lietteiden käsittelystä aiheutuva ympäristöhaitta voi kohdistua enemmän naapuriin tai vesistöihin kuin lietekaivon välittömään lähiympäristöön. Suurimmat ympäristövaikutukset nykyisessä sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä aiheuttavat järjestelmään kuulumattomat kiinteistöt, kaivojen omatoimiset tyhjennykset mm. ojiin ja metsiin. Se on aiheuttanut hajuhaittaa, esteettistä haittaa sekä myös mahdollista vesistön rehevöitymistä. Kaivojen tyhjennysvälien noudattamatta jättäminen sekä kaivojen heikko kunto aiheuttaa kaivojen ylivuotoja mm. ojiin. Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa viranomaisilla ei ole mahdollisuutta olla selvillä, toimitetaanko kaikki seudulla muodostuva liete asiamukaiseen käsittelyyn. Lietteen kuljetuksen ja käsittelyn ketju on paremmin hallittavissa kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Ympäristönsuojeluviranomaisille ei ole tullut yhtään ilmoitusta omatoimisesta lietteen käsittelystä, mutta ympäristönsuojeluviranomaisilta saadun tiedon mukaan omatoimista käsittelyä tapahtuu. Nykyisessä

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 23 kuljetusjärjestelmässä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa, kuka ja mitkä kiinteistöt käsittelevät lietteen omatoimisesti. Omatoimisen lietteenkäsittelyn laajuudesta on kuitenkin tehty laskelmia, joiden mukaan noin 20-34 % syntyvästä lietteestä joko kulkeutuu muualle kuin vastaanottopaikkoihin tai jota ei ole tyhjennetty määräysten mukaisesti. 28 Ympäristöhaittoja voi aiheutua myös esimerkiksi viemärivaurioissa, joiden korjaamiseen tarvitaan samaa kalustoa kuin sako- ja umpikaivojen tyhjentämiseen. Eri yhteyksissä on ilmennyt, että yritysten näkemyksen mukaan tällaisiin tilanteisiin varautumismahdollisuudet ovat paremmat kiinteistön järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Keskitetyn kilpailutuksen pelätään johtavan siihen, että yritykset pienentävät resurssinsa minimiin, jolloin kalustoa ei enää riittäisi ylimääräisten tehtävien hoitamiseen. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa poikkeustilanteisiin tai huoltopalvelutarpeisiin voi tilata palvelun kuten kiinteistön haltijankin järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Poikkeustilanteita syntyy kunnan järjestämässä kuljetuksessa todennäköisesti vähemmän, koska kaivojen tyhjennykset suoritetaan kokonaisuudessaan säännöllisemmin, jolloin mm. ylitäytöstä aiheutuneita kiireellisiä tyhjennyksiä ei ilmaannu. Huoltopalvelut eivät kuulu kunnan järjestämään peruskuljetukseen ja ne voi tilata valitsemaltaan yritykseltä kummassakin järjestelmässä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset aiheuttavat piikkejä jätteenkäsittelyssä. Määrät vaihtelevat päivittäin ja kuukausittain. Ikääntynyt liete ja hetkittäiset suuret määrät heikentävät pienenpien jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen mukanaan tuoma määrien tasaantuminen ja lietekaivojen oikea-aikainen tyhjentäminen parantavat lietteiden käsittelyedellytyksiä ja vähentävät siten ympäristökuormitusta. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä lietteen toimitus käsittelyyn aiheuttaa jätevedenpuhdistamoille pistekuormituksia, jotka pahimmillaan voivat aiheuttaa puhdistamojen lupaehtojen ylittymistä (Kuva 7). Kuva 7. Vastaanottoon toimitettujen lietteiden kuukausivaihtelut. 28 FCG 31.1.2014. Selvitys sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilasta Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 24 Kuljetusyritykset ovat pyrkineet optimoimaan kuljetuksia keräämällä lietteitä saman alueen useammalta kohteelta kerralla. Toisaalta samalla alueella käy osittain useampia yrittäjiä keräämässä lietteitä ja asukkaan itse tilaamat kuljetukset eivät näin tue tätä suunnitelmallisuutta. Kuljetusten optimointia vaikeuttavat myös kiinteistöt, jotka tilaavat tyhjennyksen sellaisille kaivoille, jotka on tyhjennettävä välittömästi ylivuotoriskin takia. Optimoinnin kannalta haaste on myös talviaika, jolloin useilla kuljetusyrityksellä ei ole mahdollisuutta yhdistellä kuljetuksia niiden vähäisyydestä johtuen. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteen kuljetuksessa tyhjennysten reititys tapahtuu näin ollen melko suppean asiakasjoukon perusteella. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan tehottomiksi ja siten myös hinnaltaan kalliiksi ja ympäristöä enemmän kuormittaviksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteen kuljetukset voidaan reitittää selvästi laajemman asiakasjoukon perusteella kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta tehokkaammiksi ja siten vähäpäästöisemmiksi. Kuljetusjärjestelmien väliset päästöerot ovat kuitenkin pienemmät kuin kiinteän jätteen osalta, koska autoon mahtuu rajallinen määrä lietettä. Edellä esitetyn perusteella kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa aiheutuu vaaraa tai haittaa ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. 4.3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Jätelain perusteluiden 29 mukaan: Kolmanneksi päätöksen vaikutukset tulisi arvioida kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Arvioitavia seikkoja tällöin olisivat muun muassa vaikutukset eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Vaikutukset kotitalouksiin Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella sako- ja umpikaivojen tyhjennykset tilataan yleensä kertatilauksena. Vakioasiakkaiden osuus asiakkaista on kuitenkin suuri. Palvelujen ehdot Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamisen voidaan olettaa olevan kotitalouksien mielestä myönteinen ratkaisu. Tarkastelun perusteella ei kuitenkaan voida todeta, että asukkaat saisivat kuljetuspalveluja kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Maksuvaikeuksissa olevilla asukkaiden tulisi myös saada myös jätehuoltopalvelu kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisin ehdoin. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen etuna on pidetty, että asiakkaalla on valintamahdollisuus ja mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa, mikäli palvelu on ollut puutteellista. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa palveluntarjoajaa ei voi vaihtaa, mutta reklamointi on osa laadunvalvontaa: mikäli palvelusta reklamoidaan, niitä tarkastellaan myös koko järjestelmän kehittämiskysymyksinä. Kiinteistön 29 HE 199/2010

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 25 haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakas joutuu arvioimaan itse palvelun tasoa ennalta mm. hintaan tai suosituksiin perustuen. Yksityisen kuljetusyrittäjän tarjoama jätteenkuljetuspalvelu kuuluu kuluttajansuojalain piiriin. Jätelakiin on sisällytetty kunnan järjestämää jätteenkuljetusta koskevat kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset periaatteet asiakkaan oikeuksista niissä tilanteissa, joissa jätehuollon palvelu ei vastaa sitä, mitä siltä säädösten perusteella edellytetään. 30 Palvelun joustavuus Saostussäiliöiden, pienpuhdistamoiden lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Jätehuoltomääräysten mukaan toimittaessa kaivoja voidaan joutua tyhjentämään vajaina molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kiinteistöiltä edellytetään aluksi enemmän suunnitelmallisuutta kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan kanssa sopimusta tehdessään kiinteistöjen tulisi tehdä arvio siitä, minkälaisia tyhjennysvälejä tarvitaan. Mikään ei kuitenkaan estä muuttamasta tyhjennysväliä, kun tarvetta ilmenee. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tulee luonnollisesti olla myös mahdollisuus lisätyhjennysten tilaamiseen. Voidaan olettaa, että kun tyhjennysväli on vakiintunut kokemuksen mukaan sopivaksi, säännöllisesti ja automaattisesti saatava palvelu on rakennuksen omistajan etu, sillä ennakoivalla tyhjennyksellä edistetään järjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi saostussäiliöön perustuvan jätevesijärjestelmän tärkeä huoltotoimenpide on tyhjentää ylijäämäliete säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Riittävän usein tehty tyhjennys varmistaa mm. saostussäiliön jälkeen sijaitsevan maasuodattamon pitkäikäisyyden, koska kiintoaine ei pääse tällöin tukkimaan maasuodattamoa. Yrittäjät tarjoavat monia sako- ja umpikaivojen huoltoon liittyviä palveluja. Huolena on, että nämä kunnan vastuulle kuulumattomat palvelut ja niiden muodostama työkokonaisuus pilkotaan epätarkoituksenmukaisesti kunnan järjestämän kuljetuksen yhteydessä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueen yrityksille tehdyn kyselyn perusteella arvioituna kokonaispalvelun tarjoaminen ei ole seudulla yleistä. 31 Jätehuoltojärjestelmien moninaisuudesta johtuen voidaan myös olettaa, että tulevaisuudessa huoltopalvelut edellyttävät yhä laaja-alaisempaa osaamista, joten niitä pystyvät tarjoamaan vain riittävin resurssein varustetut yritykset. Neuvonta Kotitalouksien tulee tilata lietesäiliön tyhjennys asiakaspalvelusta jätehuoltomääräysten mukaisesti kummassakin järjestelmässä. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa keskitetystä asiakaspalvelusta olisi mahdollista saada myös neuvontaa toisin kuin nykytilanteessa. Nykyisellään lakisääteistä liittymisneuvonnan saaminen on oman aktiivisuuden varassa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijan vastuulle jää varmistaa, että kuljetusyrityksen luvat ovat kunnossa ja yritys on rekisteröitynyt ELY-keskuksen jätteenkuljetusrekisteriin. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteen kuljetuksen hoitavan yrityksen rekisteröityminen lietteenkuljetusrekisteriin varmistetaan jo tarjouspyyntövaiheessa. Kustannukset ja laskutus 30 Jätelaki 86 31 FCG 31.1.2014. Selvitys sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilasta Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 26 Kuljetusten osalta hinnoittelussa ja laskutuskäytännöissä on aiemmin mainittuja epäselvyyksiä. Lisäksi jätehuollon perusmaksu tulisi olla korkeampi niillä rakennuksilla, joilla on lietekaivo. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa ei ole mahdollista kohdistaa ekomaksukuluja lietekaivollisten rakennusten omistajiin, vaikka jätelain mukaan maksujen tulisi olla kustannusperusteisia. Vaikutukset yrityksien toimintaan Vaikutuksen kuljetusyritysten toimintaan Kuljetusyrittäjien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan kuljetuspalvelujen tuottamiseen on pyritty varmistamaan jätelain säännöksillä, jotka tulevat sovellettaviksi toteutettaessa kuljetusten kilpailutusta jätehuoltoviranomaisen päätöksen mukaisesti. Hallinto-oikeudelle tehdyissä valituksissa esitetyt väitteet kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen mahdollisista vaikutuksista omaisuuden suojaan, yritysten väliseen kilpailuun ja määräävän markkina-aseman syntymiseen liittyvät näin ollen ensisijaisesti tulevaan jätteenkuljetusten kilpailutukseen eikä kuljetusjärjestelmäpäätökseen. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on jo markkinoilla olevien suurten kuljetusyritysten kannalta positiivinen ratkaisu. Markkinoille tulo on kuitenkin vaikeaa, joten kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida arvioida kokonaisuutena olevan yritystoiminnan kannalta positiivinen ratkaisu. Jätteenkuljetusyritysten oman arvion mukaan kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus heikentää yritysten elinkelpoisuutta merkittävästi. Sako- ja umpikaivojen tyhjennyksen osuus seudulla toimivien yritysten liikevaihdosta vaihtelee suuresti, joten toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksia yritysten elinkelpoisuuteen on vaikea arvioida. Tietoa kannattamattomista reiteistä/alueista ei ole ja toisaalta lietteenkuljetuksen tuotto-odotukset eivät ainakaan pienemmillä yrityksillä ole suuria. 2011 Uudistunut lainsäädäntö on asettanut lisääntyneitä velvoitteita kuljetusyrittäjille. Jätteenkuljettajan on annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle 1-4 kertaa vuodessa kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Lisäksi vuosittain kuljettajien on toimitettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Uudistunut lainsäädäntö edellyttää lisäksi siirtoasiakirjan käyttöä sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksissa, jonka ohella myös muuttuva lainsäädäntö edellyttää kuljetusyrittäjiä seuraamaan omaa toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja valmistautumaan mahdollisiin lainsäädännön muutoksiin. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa näiden velvoitteiden täyttäminen kohdistuu yksittäisiin kuljetusyrityksiin. Jotta lainsäädännön edellyttämä raportointi voidaan toteuttaa jätelain edellyttämällä tavalla, kuljetusyrittäjien on panostettava omaan kirjanpitoonsa ja tietojärjestelmiinsä. Pienyritysten tietojen toimittamisessa jätehuoltoviranomaiselle on ollut ongelmia tietojärjestelmäsyistä periaatteellisen tiedonluovuttamisesta kieltäytymisen lisäksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuollon kilpailuttaja voi varmistaa, että yritykset saavat käyttöönsä tarvittavat tietojärjestelmät. Nykyisessä järjestelmässä toimii ja on mahdollista toimia sellaiset yritykset, jotka eivät hoida lakisääteisiä velvoitteitaan ja näin toimien asettavat muut toimijat eriarvoiseen asemaan. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja jaksotettu alueittainen kilpailutus voi purkaa epätäydellistä kilpailua sekä mahdollistaa ja parantaa uuden yritystoiminnan syntymistä, kun yrittäjillä on mahdollisuus osallistua eri urakka-alueiden kuljetuspalveluiden kilpailutuksiin. On mahdollista, että jo vakiintuneiden yritysten lietteenkuljetus toiminta loppuu tai siirtyy toiselle alueelle siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tämä on mahdollista myös, mikäli nykyinen kuljetusjärjestelmä säilytetään, tästä on esimerkkejä esim. yrityskauppojen muodossa. Pienten yritysten menestymistä kunnan järjestämän kuljetuksen tarjouskilpailussa voi vaikeuttaa monimutkainen kilpailutus. Kunnilta edellytetään yhä suurempaa tarkkuutta kilpailutuksessa, mikä johtaa

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 27 yhä monimutkaisempiin ja vaativampiin tarjouskilpailuihin. Toisaalta kunnan järjestämässä kuljetuksessa niillä yrityksillä, jotka saavat sopimuksen, on varma 3 5 vuoden työkanta. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa jätehuollon kilpailuttaja raportoi yrityksen puolesta. Pienten yritysten kilpailuedellytyksiä voidaan parantaa mm. pitämällä urakka-alueiden koko riittävän pienenä, urakkasopimusten riittävän pitkällä kestolla ja hajauttamalla kilpailutukset ajallisesti. Vaikeasti saavutettavien kohteiden palvelun takaamiseksi voidaan edellyttää traktorivetoista kalustoa. Vaikutukset jätevedenpuhdistamoiden toimintaan Jäteveden käsittelyssä nykyinen järjestelmä aiheuttaa kuormituspiikkejä ja ajoittain jopa laitosten lupaehtojen ylittymistä. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida arvioida kokonaisuutena vaikuttavan myönteisesti jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Nykyinen kuljetusjärjestelmä aiheuttaa sen, että jätevedenpuhdistamo ei voi prosessissaan varautua lietteen käsittelyyn. Lietettä toimitetaan päivittäin ja kuukausittain vaihtelevia määriä. Pistekuormitukset aiheuttavat prosessiin monenlaisia ongelmia. Kuormitusten vaihtelut aiheuttavat puhdistustehon laskua, pumppujen tukkeutumista ja pahimmillaan lupaehtojen ylittymistä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteen toimitus käsittelyyn on tasaisempaa ja näin ollen puhdistusprosessiin aiheutuviin muutoksiin voidaan varautua, eikä kuormituspiikkejä pääse syntymään, eikä puhdistusteho pääse laskemaan eikä lupaehdot niin todennäköisesti ylity. Osa vastaanottavista kunnista on hinnoitellut sako- ja umpikaivolietteen samanhintaisiksi, vaikka osa laitosten prosesseista kuormittuukin enemmän sakokaivolietteestä. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä jätevedenpuhdistamon vastaanotossa ei kuitenkaan pystytä kontrolloimaan mitä jätelajia vastaanottopisteeseen on toimitettu, tästä syystä ei ole ollut aiheellista myöskään hinnoitella jätelajeja niiden todellisten käsittelykustannusten mukaisesti. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä umpikaivolietteen käsittelymaksuilla joudutaan siis jonkin verran subventoimaan sakokaivolietteen käsittelyä, niiden jätevedenpuhdistamoiden osalta, joissa prosessi vaatii sakokaivolietteen osalta vaativampaa käsittelyä. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä jätevedenpuhdistamoiden tulee tehdä vastaanottosopimukset jokaisen kuljetusliikkeen kanssa sekä varmistaa, että kuljetusliike on rekisteröity ELY-keskuksen jätteenkuljetusrekisteriin. Jätehuoltoviranomainen pitää rekisteriä yllä vesihuoltolaitoksille resurssien puutteen vuoksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa rekisteröityminen ELY-keskuksen jätteenkuljetusrekisteriin varmistetaan jo tarjouspyyntövaiheessa ja vastaanottosopimus hoidetaan keskitetysti muiden sopimusten ohessa. Vesihuoltolaitokset ovat ilmoittaneet, että niillä ei ole resurssia seurata kuljetusyritysten rekisteröitymistä. Vaikutukset Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintaan PHJ vastaa lakisääteisestä jätehuollon liittymisneuvonnasta. Kunnan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä keskitetty lietteen kuljetuksen kilpailutus tulisi PHJ:n hoidettavaksi. Kilpailutuksen lisäksi PHJ vastaisi tilaajana kuljetusurakoista, ajonohjauksesta, laadunvarmistuksesta, asiakaspalvelusta sekä laskutuksesta. Näin ollen asukkaat asioisivat yhden tahon kanssa kaikissa sako- ja umpikaivolietteen kuljetusasioissa, toisin kuin nykyisessä kuljetusjärjestelmässä. Mikäli koko Päijät-Hämeen jätelautakunnan alue on PHJ:n kilpailuttama järjestelmässä, niin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa PHJ:lle tarvitaan lisäresurssia n. 2 henkeä laskutukseen, 3 henkeä puhelinpalveluun ja 1 ajojärjestelyesimies. Edellä mainittu henkilöresurssitarve olisi maksimi, mikäli PHJ:llä

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 28 olisi samanaikaisesti myös kiinteän kuljetusjärjestelmän asiakaspalvelu, ajonohjaus ja laskutus. Arvio sisältää kiinteän jätteen ja lietteen, resurssitarve on alle puolet pelkälle lietteenkuljetukselle. 32 Muutosvaiheessa PHJ:lle tarvitaan tilapäistä henkilökuntaa asiakaspalveluun esim. ostopalveluna. Sähköisen asioinnin käyttö vähentää henkilöstötarvetta. Resurssiarvio perustuu PHJ:n kollegajätelaitoksien toteutuneeseen resurssitarpeeseen. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Resursointi Sako- ja umpikaivolietteiden viranomaistoiminnan kunnollinen toteuttaminen lisää itsessään jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edellyttää suurempaa henkilömäärää jätehuoltoviranomaisessa, kun taas kunnan järjestämässä kuljetuksessa henkilöstölisäykset tulevat PHJ:lle. Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei pystytä järjestämään siten, että jätehuoltoviranomainen pystyisi seuraamaan luotettavasti tyhjentävätkö asukkaat lietekaivonsa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Seurannan järjestäminen edellyttäisi kuljetustietojen saamista ja merkittävää resurssipanostusta. Käytännössä se tarkoittaisi 1-2 työntekijää. Seuranta ja valvonta Resurssipanostuksista huolimatta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetuksen viranomaistyö on jälkikäteisseurantaa ja ympäristöhaittoihin puuttumista. Sako- ja umpikaivolietettä on kuljetettu nykyisellä järjestelmällä pitkään. Vielä tälläkään hetkellä viranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon toimialueen kunnissa on sako- ja umpikaivollisia kohteita, joiden pitäisi olla sako- ja umpikaivolietteen osalta järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Myöskään mahdollisista epäkohdista kaivojen tyhjennysvälien noudattamisessa ei saada tietoa. Jätehuoltoviranomainen pystyy puuttumaan ongelmiin nopeammin ja yksinkertaisemmin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Toiminta-alueen kuntien valvontaresursseja ei ole mitoitettu siten, että voitaisiin saavuttaa hyväksyttävä taso lietteen tyhjennyksen ja lietteen kuljetusyritysten toiminnan valvonnassa nykyisessä järjestelmässä. Valvontaviranomaisen tietoon tulee ainoastaan räikeimmät epäkohdat ja lain rikkomukset. Ympäristön pilaantumisesta aiheutuvilta kustannuksilta vältytään tehokkaalla etukäteisvalvonnalla. Syntyvän jätteen päätymisestä oikeaan paikkaan käsiteltäväksi tai oikeanlaisesta omatoimisesta lietteen käsittelystä ja sen hyödyntämisestä ei jätehuolto- tai ympäristönsuojeluviranomaisella ole nykyisin jätehuoltomääräysten heikon ohjaavuuden takia mahdollisuutta seurata tai valvoa etukäteen. Asikkalassa oli tapaus, jossa yrittäjä tyhjensi lietettä pellolle ja metsään ja asiasta tehtiin rikosilmoitus. Myrskylässä ja Pukkilassa on ollut myös lietteen ajoa metsiin tai ojiin. Orimattilassa viranomainen katsoo, että lietteenkuljetuksesta on aiheutunut vaaraa tai ympäristölle. Jätteenkuljetukseen liittäminen Jätteenkuljetukseen liittäminen edellyttää, että viranomaisella on kuljetusrekisteri. Rekisteriä ei tällä hetkellä ole hyödynnettävässä muodossa. 32 PHJ:n antama lausunto

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 29 Jätteenkuljetukseen liittäminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa: Jätehuoltoviranomaisen lähettää sellaisten rakennusten asukkaille ja omistajille kirjeet, joilla ei ole lietekaivon tyhjennyksiä 1-2 vuoteen Jätehuoltoviranomainen tarkistaa saadun palautteen ja uusien yritysten tyhjennystietojen perusteella, mitkä rakennukset ovat edelleen ilman tyhjennystä Jätehuoltoviranomainen siirtää liittymättömät ympäristönsuojeluviranomaiselle hallintopakkomenettelyyn ympäristönsuojeluviranomainen kuulee omistajaa/asukasta ennen pakkotoimia. Kuulemisessa käytetään tarvittaessa haastemiestä. Jätteenkuljetukseen liittäminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa: PHJ lähettää sellaisten rakennusten asukkaille ja omistajille kirjeet, joilla ei ole lietekaivon tyhjennyksiä 1-2 vuoteen PHJ tarkistaa saadun palautteen ja tilauskannan ja siirtää liittymättömät jätehuoltoviranomaiselle Jätehuoltoviranomainen kehottaa liittymään ja ohjaa selkeät ongelmatapaukset hallintopakkomenettelyyn. Liittymättömien seuranta vie merkittävästi jätehuoltoviranomaisen resurssia. Kiinteän jätteen osalta noin yhden kunnan 4000 kiinteistön liittymättömien kehotusten lähettäminen vei kahden kuukauden aikana 6 htkk. Tämän jälkeen ilmoitusten ja uusien kuljetustietojen läpikäynti vie resurssia vähintään saman verran. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa pääosan työstä tekee jäteyhtiö. Kuljetusrekisteri Tällä hetkellä jätehuoltoviranomaisella ei ole mahdollisuutta luoda kiinteistön haltijan järjestämässä hyödynnettävässä muodossa olevaa kuljetusrekisteriä lietteestä. Käyttökelpoisen rekisterin luominen edellyttäisi ohjelmistojen kehittämistä ja merkittävää henkilöstöresursointia. Rekisterin perustaminen edellyttää kirjeiden lähettämistä kaikille viemäriverkostoon liittymättömien rakennusten asukkaille ja omistajille. Jäteyhtiöiden kokemuksen perusteella, asukkaat eivät tunnista omia kaivojaan, vaan tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa oman lietekaivonsa ilmoittamiseen. Kaikkien kuljetusyritysten tulisi toimittaa tyhjentämiensä kaivojen tiedot ja tiedon tulisi olla laadultaan parempaa kuin nyt. On mahdollista, että alueella on kuljetusyrittäjiä, joista jätehuoltoviranomaisella ei ole tietoa. Yritykset joko toimittavat jätteen käsittelyyn lautakunnan alueen ulkopuolelle tai käsittelevät jätteen itse. Tämän kaltaisesta toiminnasta jätehuoltoviranomaisella ei ole mahdollista saada selville muuten kuin sattumalta. Niiden yritysten, jotka eivät ole toimittaneet tietoja jätehuoltoviranomaiselle, lietteen määrä on 30 % koko alueella käsitellystä lietteen kokonaismäärästä. Näiden osalta jätehuoltoviranomaisella ei ole mahdollisuutta seurata rakennusten lietteen tyhjennyksiä. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa seurantatietojen ylläpito tapahtuu systemaattisesti jo kuljetusten järjestämisen käytännön tarpeista lähtien. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaan etuna on pitää jätteenkuljetuksen asiakasrekisteri ajan tasalla tiedoistaan, mm. kiinteistön myynnistä ja jätevesien puhdistusjärjestelmän muutoksista. Asiakasrekisteriin tarvittavien tietojen ylläpidon voidaan siten arvioida toteutuvan luotettavammin ja helpommin kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 30 PHJ ylläpitää asiakasrekisteriä omaa asiakasseurantaansa varten ja toimittaa jätehuoltoviranomaiselle sen tarvitsemat tiedot. Näiltä osin jätehuoltoviranomaisen työmäärä helpottuu. Jätelain mukaisen kuljetusrekisterin ylläpito kuuluu kuitenkin edelleen jätehuoltoviranomaisen tehtäviin. Kuljetusyritysten seuranta Yhdellä jätelautakunnan toimialueella toimivalla kuljetusyritysellä ei ole jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätöstä. Osa yrityksistä ei toimita tietoja. Nykyisessä järjestelmässä jätehuoltoviranomainen pitää ajantasaista rekisteriä yllä rekisteröityneistä yrityksistä vesihuoltolaitoksille ja PHJ:lle, koska niillä ei ole resurssia siihen. ELY-keskuksen rekisteristä ei ole suoraan saatavissa tietoa sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksiin rekisteröityneistä yrityksistä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuksia valitaan hoitamaan vain sellaisia yrityksiä, joilla on jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätös.

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 31 Määritelmiä Selvityksessä tarkoitetaan Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä. Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy tai kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus (vanhan jätelain 1993/1072 mukaan) tarkoittaa, että asumisessa syntyneen jätteen kuljetus voidaan järjestää kunnan päätöksellä ja ehdoilla myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Asumisessa syntyvällä lietteellä asumisessa tai vastaavassa toiminnassa syntynyttä kiinteistön saostussäiliöihin, pienpuhdistamon lietesäiliöihin tai muihin käsittelyjärjestelmiin kertyvää laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena sekä umpisäiliölietettä.

Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä 32 Liite 1. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuoliset asuinrakennukset

Asikkala käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään ASIKKALA Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

Heinola käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään HEINOLA Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

Hollola käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään HOLLOLA Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

KÄRKÖLÄ Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18 Kärkölä käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017

Lahti käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään LAHTI Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

Myrskylä käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään MYRSKYLÄ Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Uudenmaan ELY-keskus 11.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

Orimattila käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 ORIMATTILA Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

PADASJOKI Padasjoki käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

Pukkila käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään PUKKILA Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Uudenmaan ELY-keskus 11.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18

SYSMÄ Sysmä käytetään vakinaiseen tai tilapäiseen asumiseen käytetään loma-asuntona tyhjillään Aineistolähteet: Jätevesihuoltolaitoksen toiminta-alue c Hämeen ELY-keskus 10.1.2018 Rakennusten käyttötila c Väestötietojärjestemä 16.3.2017 Maankäyttö ja aluehankkeet c 02/18