ASETUS 796/2017 RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Mikko Kylliäinen, TkL, yksikönjohtaja WWW.AINS.FI
A-Insinöörit lyhyesti Yli 650 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja konsulttitoimisto 3 toimialaa Projekteja yli 50 maassa 10 Paikkakuntaa 10% vuosittainen kasvu Perustettu 1959
A-Insinöörien arvot: Yhdessä ja paremmin
18 hengen akustiikkasuunnitteluyksikkö Mikko Kylliäinen Jaana Jokitulppo Timo Huhtala Antti Mikkilä Jussi Rauhala Yksikönjohtaja 0207 911 394 Suunnittelupäällikkö 0207 917 259 Suunnittelupäällikkö 0207 911 560 Projektipäällikkö 0207 911 780 Projektipäällikkö 0207 911 520 Kulttuurirakennukset Arvorakennusten peruskorjaukset Julkisten rakennusten peruskorjaukset Käyttötarkoituksen muutokset Oppilaitokset Sairaalat Puurakennukset Kulttuurirakennukset Sakraalirakennukset Sairaalat Oppilaitokset Hotellit Toimitilat Ympäristömeluselvitykset Kuulonsuojelukysymykset Tärinä- ja runkomeluselvitykset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Vaativa tärinäneristyssuunnittelu Teollisuuden meluselvitykset Oppilaitokset Uimahallit Sairaalat Sairaalat Oppilaitokset Toimistorakennukset Käyttötarkoituksen muutokset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Kulttuurirakennukset Arvorakennusten peruskorjaukset Julkisten rakennusten peruskorjaukset Käyttötarkoitusten muutokset Vaativa ilmanvaihtolaitosten suunnittelu etunimi.sukunimi@ains.fi
18 henkeä, 5 paikkakuntaa, satoja projekteja
Ympäristöministeriön asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä
Valmistelu Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyö toteutettu 2013 2014 2012-2014: taustatyönä tieteellistä tutkimusta 2015: ympäristöministeriö käynnisti RakMK C1:n uudistamisen syksyllä 2016: valmistelu jatkui vaikutusarvioilla: tekniset ja kustannusvaikutukset Diplomityö A-Insinööreillä Lausuntokierros kesällä 2017 Asetus annettiin 24.11.2017 1.1.2018 asetus voimaan Asetukseen liittyvä ohje keväällä 2018
Säädösten rakenne Asetus Ohje Valmisteilla Selittää asetusta Ohjearvoja tilaja rakennustyypeittäin Oppaat Suunnittelumenetelmiä Tilatyyppikohtaisia suunnitteluohjeita?
Edellinen muutos 1998/2000 Määräyksiä vain asunnoista Muista rakennustyypeistä vain suppeita ohjeita Markkinavoimat päättävät Uudistuksen taustalla ei tutkimusta Muutos asuinrakennusten vaatimuksiin Ilmaääneneristysluku R w : + 2 3 db Askeläänitasoluku L n,w : -5 db
Uudistuksen tutkimustausta: ÄKK-hanke (2012 2014) Tutkimuslaitokset Rahoittajat (n. 1 M ) TTY, rakennustekniikan laitos Yliassistentti Mikko Kylliäinen Kaksi diplomityötä Yksi kandidaatintyö Aineistoa yhteen väitöskirjaan Työterveyslaitos Dos. Valtteri Hongisto Turun yliopisto, psykologia Prof. Jukka Hyönä Tutkimus keskittyi ääneneristävyyden mittalukujen ja asumis- ja liikennemelun subjektiivisen kokemuksen yhteyteen Tekes Ympäristöministeriö Betoniteollisuus ry Kestävä kivitalo ryhmä Karelia-Upofloor Oy Wärtsilä Finland Oy Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Piikkio Works Oy Finnish Wood Research Oy Skaala Oy
1 : Soveltamisala Asetus koskee Asuntoja Majoitus- ja potilashuoneita Opetustiloja Kokoustiloja Ruokailutiloja Hoitotiloja Harrastustiloja Liikuntatiloja Toimistotiloja Asetus koskee Uudisrakentamista Korjausrakentamista Vrt. RakMK C1-1998: soveltamisalana uudisrakentaminen Asetuksessa säädetään Ääneneristyksestä Melun- ja tärinäntorjunnasta Huoneakustiikasta Vrt. RakMK C1-1998: Huoneakustiikka ei soveltamisalassa
3: Rakennuksen ääniympäristön suunnittelu ja toteutus Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon rakennuspaikan melu- ja tärinäolosuhteet Kaavoituksen kautta eli VnP 993/1992 melutason ohjearvoista jää edelleen voimaan Rakennuksen ääniympäristöä koskeva olennainen tekninen vaatimus täyttyy, jos rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta sekä ääniolosuhteet (huoneakustiikka ja äänitasot) suunnitellaan ja toteutetaan tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen tämän asetuksen mukaisesti Jos 2. momentissa tarkoitettua menettelyä ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa rakennuksen tai sen ulkopuolisen ääniympäristön erityisten ominaisuuksien, tilan erityisen käytön tai käyttäjäryhmän taikka muun erityisen syyn vuoksi, rakennushankkeeseen ryhtyvän on osoitettava rakennuslupamenettelyn yhteydessä, että suunnittelu johtaa tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen ääneneristyksen, melun- ja tärinäntorjunnan sekä ääniolosuhteiden kannalta olennaisen teknisen vaatimuksen täyttymiseen.
4 : Vaatimukset rakennuksen ääneneristykselle Huonetila Pienin sallittu äänitasoeroluku D nt,w Suurin sallittu askeläänitasoluku L nt,w + C I,50-2500 Asuntojen, majoitus- tai potilashuoneiden välillä 55 db 53 db Uloskäytävästä asuin-, majoitus- tai potilashuoneeseen 39 db 63 db Spektripainotustermi C I,50-2500 0 db Perustelumuistio: majoitus- ja potilashuone yllä tarkoittaa huonetta, jonka käyttö rinnastuu asumiseen (esim. huoneistohotellit, palvelutalot, ei esim. terveyskeskuksen tai sairaaloiden vastaanottohuoneet) Opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- ja toimistotilojen ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että niissä saavutetaan toimintaa vastaava riittävän hyvä ääniympäristö. Näistä annetaan ohje keväällä. Sisäänvedettyjen parvekkeiden, viherhuoneiden ja kattoterassien ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa.
4 : Perustelut äänitasoeroluvulle D nt,w Ilmaääneneristysluku R w kuvaa äänitehon siirtymistä tilasta toiseen Mittaluku on alkujaan kehitetty yksittäisen rakennusosan mittaamiseen laboratoriossa Laboratoriossa ääni siirtyy vain tutkittavan rakennusosan kautta, jolloin tulos on oikein Kenttämittauksissa ilmaääneneristysluku ei aina toimi oikein, koska ääntä siirtyy kaikkia reittejä pitkin Määräykset muuttuvat tarkoituksenmukaisemmiksi, vaatimustaso ei kiristy
4 : Mittalukujen korrelaatio siirtyneeseen asumismeluun Kylliäinen, M., Takala, J., Oliva, D. & Hongisto, V. 2016. Justification of standardized level differences in rating of airborne sound insulation between dwellings. Applied Acoustics. Vol. 102, s. 12 18.
4 : Perustelut askeläänitasoluvulle L nt,w + C I,50-2500 Normalisoitu askeläänitasoluku L n,w kuvaa askeläänikojeen tuottaman äänen määrää toisessa huoneistossa Mittaustulos normalisoidaan 10 m 2 absorptioalaan (tilan vaimentavien pintojen määrää kuvaava suure) Suomalaisessa asuinhuoneessa tyypillinen absorptioala ei ole 10 m 2, mistä seuraa virhettä Mitattava taajuusalue laajenee pienillä taajuuksilla 100 Hz keskitaajuudesta 50 Hz keskitaajuuteen Määräykset muuttuvat tarkoituksenmukaisemmiksi
Askeläänenpainetaso [db] 4 : Askeläänitasoluvun riippuvuus päällysteestä 80 70 Askeläänitasot Askeläänitasoluvut Välipohja Päällyste L n,w [db] VP1 - (tasoitettu ontelolaatasto 265 mm) 80 60 50 40 30 VP2 Muovimatto Upofloor Estrad 78 VP3 Muovimatto Upofloor Upostep 59 VP4 Lautaparketti Upofloor Karelia Parketinalusmateriaali Tuplex VP5 Tekstiilimatto Epoca Compact 59 VP6 Tekstiilimatto Milliken 43 60 20 10 VP7 Lautaparketti Upofloor Karelia Parketinalusmateriaali Tuplex 2 x lattiakipsilevy Gyproc GL 15 mm Askeläänieristelevy Isover VKL 13 mm 51 0-10 63 125 250 500 1000 2000 1/3-oktaavikaistan keskitaajuus[hz] Leq, VP1 Leq, VP2 Leq, VP3 Leq, VP4 Leq, VP5 Leq, VP6 VP8 VP9 Lautaparketti Upofloor Karelia Parketinalusmateriaali Tuplex 2 x lattiakipsilevy Gyproc GL 15 mm Askeläänieristelevy Isover FLO 50 mm Lautaparketti Upofloor Karelia Parketinalusmateriaali Tuplex 4 x lattiakipsilevy Gyproc GL 15 mm Askeläänieristelevy Isover FLO 50 mm 44 42
4 : Välipohjien askeläänitasoluvut Mittaluku VP1 VP2 VP3 VP4 VP5 VP6 VP7 VP8 VP9 L' n,w 79,9 77,7 58,7 59,1 58,5 42,7 50,1 43,2 41,3 L' n,w + C I,50-2500 79,9 77,7 58,7 59,1 58,5 47,3 55,9 52,4 47,6 Kylliäinen, M., Lietzén, J., Kovalainen, V. & Hongisto, V. 2015. Correlation between single-number-quantities of impact sound insulation and various noise ratings of walking on concrete floors. Acta Acustica united with Acustica. Vol. 101(5), s. 975 985. Mittalukujen ja kuuntelukokemuksen korrelaatio Mittaluku Kovat kengät Pehmeät kengät Tuoli L' n,w 0,41 0,26 0,52 L' n,w + C I,50-2500 0,49 0,31 0,51 Kylliäinen, M., Hongisto, V., Oliva, D. & Rekola, L. 2017. Subjective and objective rating of impact sound insulation of a concrete floor with various coverings. Acta Acustica united with Acustica. Vol. 103(2), s. 236 251.
Askeläänenpainetaso [db] 4 : Kuuntelijoiden arviot 80 70 60 50 40 2 3 Askeläänikojeen arvot, kelluvat lattiat 1 Häiritsevyyttä arvioitiin asteikolla 1-10. Ympyrän halkaisija kuvaa vastausten määrää. Punaisella merkitty kelluvien lattioiden häiritsevyysarvioiden keskiarvo. 1 30 20 10 0 2 3-10 63 125 250 500 1000 2000 1/3-oktaavikaistan keskitaajuus[hz] Leq, VP7 Leq, VP8 Leq, VP9 Kylliäinen, M., Hongisto, V., Oliva, D. & Rekola, L. 2017. Subjective and objective rating of impact sound insulation of a concrete floor with various coverings. Acta Acustica united with Acustica. Vol. 103(2), s. 236 251.
Kertymä [%] 4 : Mitä välipohjia nykyisistä voi edelleen käyttää? 214 välipohjan mittausaineisto L nt,w + C I,50-2500 > 53 db Materiaali [kpl] [%] Betoni 13 6,7 % Kevyt 1 7,7 % Muu 1 11,1 % Yhteensä 15 7,0 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-15 -10-5 0 5 10 15 20 Spektripainotustermi C I,50-2500 [db] Vain harva rakenne nykyisistä ei täytä uutta vaatimusta L nt,w + C I,50-2500 53 db 20 % tapauksista C I,50-2500 2 db Spektripainotustermin käyttöönotto tasoittaa välipohjarakenteiden eroja Kemppainen, J. & Kylliäinen, M. 2017. Spektripainotustermin CI,50-2500 vaikutus askelääneneristävyyden arviointiin. Akustiikkapäivät 2017. Espoo, 24.-25.8., Akustinen Seura ry, s. 129-134.
4 : Spektripainotustermin C I,50-2500 käyttäytyminen Kemppainen, J. & Kylliäinen, M. 2017. Spektripainotustermin CI,50-2500 vaikutus askelääneneristävyyden arviointiin. Akustiikkapäivät 2017. Espoo, 24.-25.8., Akustinen Seura ry, s. 129-134.
Askeläänitaso L' nt [db] 4 : Spektripainotustermin C I,50-2500 arvo 0 db Erikoistapaus: noin 20 % tapauksista C I,50-2500 on pienempi kuin 0 db Aineistossa 12 välipohjaa, joiden L nt,w suurempi kuin 53 db, mutta L nt,w + C I,50-2500 pienempi kuin 53 db 80 70 60 50 40 30 20 Jos tällaiset välipohjat tulisivat hyväksytyiksi, niistä todennäköisesti valitettaisiin Kävely kovapohjaisilla kengillä Huonekalujen siirtely 10 0 63 125 250 500 1000 2000 Keskitaajuus [Hz] Kuvan mukainen äänispektri syntyy, kun - lattianpäällysteenä kova materiaali - kelluva lattia valettu kiinni runkoon - maanvarainen lattia valettu kiinni runkoon
5 : Vaatimukset rakennuksen melun- ja tärinäntorjunnalle Huone- ja ulkotila Asuin-, majoitustai potilashuone Asunnon keittiö tai rakennuksen harrastetila Porrashuone tai uloskäytävä Jatkuva laajakaistainen ääni Impulssimainen tai kapeakaistainen ääni L A,eq,T L AF,max,T L A,eq,T L AF,max,T 28 db 33 db 25 db 30 db 33 db 38 db 30 db 35 db 38 db 43 db 35 db 40 db Ulkotila 45 db 50 db 40 db 45 db
5 : Vaatimukset rakennuksen melun- ja tärinäntorjunnalle Rakennukset, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita Ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä. Huom! Koskee kaikkia em. rakennuksia riippumatta siitä, ovatko ne melualueilla vai eivät. Runkoäänen- ja tärinäeristys on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen siten, että niissä saavutetaan toimintaa vastaava riittävän hyvä ääniympäristö
5: Ulkovaipan ääneneristävyyden toteutuminen Saavutettavat äänitasoerot Huoneen mitat Pinta-ala 10 m 2 Huonekorkeus 2,7 m Leveys 2,5 m Pituus 4 m Ikkuna 1,4 x 1,6 m 2 Ulkoseinän R w + C tr (suuruusluokka) 30 db: PIR- ja EPS-seinät, ohuimmat hirsiseinät 35 40 db: puurankaseinät (ei tuulensuojalevyä), paksuimmat hirsiseinät 40 45 db: puurankaseinät (tuulensuojalevy) 40 50 db: eristerapatut seinät > 50 db: betonisandwich, kuorimuuri ja betonisisäkuori Huom! Taulukon arvot pätevät vain yo. huoneen ja ikkunan mitoilla. Ulkoseinän R w + C tr Ikkunan R w + C tr 37 db 39 db 41 db 43 db 45 db 30 db 26 db 26 db 26 db 26 db 26 db 35 db 29 db 30 db 30 db 31 db 31 db 40 db 32 db 33 db 34 db 35 db 35 db 45 db 33 db 35 db 36 db 37 db 38 db 50 db 33 db 35 db 37 db 39 db 4o db 55 db 33 db 35 db 37 db 39 db 41 db
6 : Vaatimukset rakennuksen ääniolosuhteille Rakennuksen ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että tilassa saavutetaan sen käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä puheenerotettavuus. Perustelumuistiossa on tähän liittyen annettu seuraavia arvoja: Huonetila Jälkikaiunta-aika T Puheensiirtoindeksi STI Opetus- tai kokoustila 0,5 0,7 s 0,7 Ruokailu- tai liikuntatila 1,2 s 0,6 Potilashuone, hoito- tai harrastustila 0,8 s 0,6 Toimistotila 0,6 s 0,5 Asuinrakennuksen porrashuone tai uloskäytävä 1,3 s
DP [%] Kustannus [ ] 6 : Perusteluesimerkki: avotoimisto 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 Puheensiirtoindeksin (STI) vaikutus työtehon alenemiseen (DP) 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 STI Hongisto, V. A model predicting the effect of speech of varying intelligibility on work performance. Indoor Air, 2005, vol. 15, nro. 458 468. 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 Kustannuskertymä avotoimistossa 0 1 2 3 4 5 Vuodet Hyvä avotoimisto Huono avotoimisto Kemppainen, J. 2017. Akustisten olosuhteiden kustannusvaikutukset. Diplomityö. Espoo, Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu. 170 hengen avotoimisto Oletetaan, että työtunnin kustannus on ulos myytynä 60 /h. Äänen häiritsevyydestä seuraavan työajan menetyksen johdosta minimitason avotoimisto on 5 vuodessa 1,2 M kalliimpi kuin hyvin suunniteltu.
6 : Vaatimukset rakennuksen ääniolosuhteille Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on sijoitettava, suunniteltava ja toteutettava siten, että melutaso ei ylitä päiväajan kello 7 22 keskiäänitasoa 55 desibeliä ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä. Tätä momenttia sovelletaan esim. silloin, kun melualueella sijaitsevalla rakennuspaikalla on vanha asemakaava, jossa ei ole melua koskevia kaavamääräyksiä. Pihojen ja parvekkeiden yöajan ohjearvoa ei asetuksessa anneta, vaan päiväaika katsotaan mitoittavaksi.
Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2016 Sisältö 1. Johdanto ja soveltamisala 2. Määritelmät 3. Vaatimukset ja odotukset parvekkeille 4. Kaavamääräys parvekkeen ilmaääneneristävyydelle 5. Lasitetun parvekkeen ilmaääneneneristävyyden mitoitus 6. Parvekelasituksen ilmaääneneristävyyden arvioiminen taulukkomenetelmällä 7. Laskentaesimerkkejä 8. Lasitetun parvekkeen ääneneristävyyden mittaaminen
7 : Korjausrakentaminen Rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- ja muutostyössä heikentää. Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta ja ääniolosuhteet sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa.
7 : Vanhojen määräysten soveltaminen Perustelumuistio: Korjausrakentamisessa rakennuksen ääniympäristöä koskevat vaatimukset määräytyisivät siis lähtökohtaisesti aina rakennuksen valmistusaikana voimassa olleiden säädösten mukaisesti. Ongelma: entä jos rakennus on parempi kuin rakennusajankohdan säädökset edellyttivät? Vrt. ympäristöhallinnon ohje 1/2014. Asetus 7 1. mom.: Rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- ja muutostyössä heikentää. Ohjeessa 1/2014 tilastotietoa toteutuneesta ääneneristävyydestä 1950-luvulta nykypäivään sekä eri vuosikymmenien suositukset ja määräykset kootusti Mittaus lähtötilanteen selvittämiseksi?
8 : Voimaantulo Asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleisiin hankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä. Esim. tarkastusmittauksia tehtäessä on selvitettävä, milloin rakennuslupa on haettu.
Kiitoksia mielenkiinnosta! Mikko Kylliäinen p. 040 641 8959 mikko.kylliainen@ains.fi WWW.AINS.FI