Asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen keräyksen ja käsittelyn elinkaariarviointi Pohjois-Suomen alueella

Hallitus ; 33 Yhtymäkokous 22.11.2018; 16 Asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen keräyksen ja käsittelyn elinkaariarviointi Pohjois-Suomen alueella Oulun Energia Oy, Kiertokaari Oy, Perämeren Jätehuolto Oy, Napapiirin Residuum Oy ja Lapin jätehuolto kuntayhtymä Lapeco:n Hallituksen kokous Materiaali päivitetty 23.10.2017

Sisältö Yleistä Mallinnettu jätehuoltojärjestelmä Laskennassa käytetyt oletukset Tulokset Lapecon alue Jätepotentiaalit Ilmastonlämpeneminen biojäte Ilmastonlämpeneminen hyötyjäte Pohjois-Suomen alue

Yleistä Selvityksessä on laskettu vuoden aikana asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen keräyksen, käsittelyn ja hyötykäytön ilmastonlämpenemisvaikutukset sekä kierrätys- ja energiahyödyntämisasteet Laskenta sisältää neljä Pohjois-Suomen jätehuoltoyhtiön toimialuetta: Lapin jätehuolto kuntayhtymä, Kiertokaari Oy, Napapiirin Residuum Oy ja Perämeren Jätehuolto Oy Tarkastellut jätelajit ovat sekajäte sekä hyötyjäteet biojäte, metalli, lasi, kartonki ja muovi. Näitä jätelajeja kerätään asuinkiinteistöiltä sekä ekopisteiltä. Tulokset on laskettu nykytilalle ja skenaarioille, joita voidaan verrata nykytilaan.

Yleistä Mallinnukseen ja tarkempaan laskentaan on valittu yhdeksän kuntaa: Inari, Salla ja Kemijärvi (Lapeco) Oulu ja Pudasjärvi (Kiertokaari Oy) Kemi ja Tornio (Perämeren Jätehuolto Oy) Rovaniemi ja Pello (Napapiirin Residuum Oy)

Yleistä Selvityksellä vastattiin seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten ilmastonlämpenemisvaikutukset ja kierrätysasteet muuttuisivat, jos biojätteen erilliskeräys laajennettaisiin nykytilasta a) kaikille asuinkiinteistöille taajama-alueilla b) kaikille asuinkiinteistöille 2. Miten Oulun Energian kaavailema mekaaninen lajittelulaitos vaikuttaisi sekajätteen käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutuksiin ja kierrätysasteisiin? (Sekajäte kuljetettaisiin Ouluun ja lajiteltaisiin Oulun Energialla) 3. Mikä vaikutus hyötyjätteen erilliskeräämisellä olisi ilmastonlämpenemispotentiaaliin ja kierrätysasteisiin? Hyötyjäte (metalli, lasi, kartonki ja muovi) kerättäisiin kiinteistöiltä yhdessä (kaikki jätelajit samaan astiaan) ja toimitettaisiin Oulun Energian kaavailemaan mekaaniseen lajittelulaitokseen lajiteltavaksi. Lajitellut hyötyjätelajit ohjattaisiin kierrätykseen ja rejekti polttoon. Hyötyjätteiden keräystä laajennettaisiin nykytilasta. a) kaikille kerros- ja rivitalokiinteistöille. b) kaikille asuinkiinteistöille taajama-alueilla

Nykytila ja skenaariot Jätehuoltoyhtiö Jätelaji Nykytila Keräyksen ja käsittelyn skenaariot Lapeco Kiertokaari, Perämeren Jätehuolto, Napapiirin Residuum, Kiertokaari Sekajäte / polttokelpoinen jäte Biojäte Jätteen poltto Laanilan ekovoimalaitoksessa. Kiinteistökeräys Oulussa väh. 4 huoneiston kiinteistöiltä, Pudasjärvellä väh. 6 huoneiston kiinteistöiltä. Mädätys Ruskon biokaasulaitoksella. Mekaaninen lajittelu hyötyjäkeet kierrätykseen, SRF ja RDF polttoon Keräys 1) Kiinteistökeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä. 2) Kiinteistökeräys kaikilta kiinteistöiltä Käsittely Mädätys Ruskon biokaasulaitoksella. Kiertokaari Hyötyjäte Metallin, lasin ja kartongin kiinteistökeräys Oulussa väh. 4 huoneiston kiinteistöiltä + ekopistekeräys, Pudasjärvellä väh. 10 huoneiston kiinteistöiltä + ekopistekeräys. Muoville pelkkä ekopistekeräys. Keräys 1) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta rivi- ja kerrostaloilta. 2) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta taajamakiinteistöiltä. Käsittely Jätelajien keräys erikseen. Mekaaninen lajittelu Oulun Energian laitoksella. Erotellut materiaalit kierrätykseen, rejekti polttoon. Huom! Aina, kun tarkastellaan tietyn jätelajin skenaariota, muiden jätelajien keräys ja käsittely pysyy samana kuin nykytilassa!

Nykytila ja skenaariot Jätehuoltoyhtiö Jätelaji Nykytila Keräyksen ja käsittelyn skenaariot Perämeren Jätehuolto Biojäte Kiinteistökeräys Kemissä ja Torniossa väh. 4 huoneiston kiinteistöiltä Aumakompostointi ja kompostin hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa. Keräys 1) Kiinteistökeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä. 2) Kiinteistökeräys kaikilta kiinteistöiltä. Käsittely Mädätys Ruskon biokaasulaitoksella. Perämeren Jätehuolto Hyötyjäte Metallin, lasin ja kartongin kiinteistökeräys Kemissä ja Torniossa väh. 4 huoneiston kiinteistöiltä + ekopistekeräys. Muoville pelkkä ekopistekeräys. Keräys 1) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta rivi- ja kerrostaloilta. 2) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta taajamakiinteistöiltä. Jätelajien keräys erikseen. Käsittely Mekaaninen lajittelu Oulun Energian laitoksella. Erotellut materiaalit kierrätykseen, rejekti polttoon. Huom! Aina, kun tarkastellaan tietyn jätelajin skenaariota, muiden jätelajien keräys ja käsittely pysyy samana kuin nykytilassa!

Nykytila ja skenaariot Jätehuoltoyhtiö Jätelaji Nykytila Keräyksen ja käsittelyn skenaariot Napapiirin Residuum Biojäte Kiinteistökeräys Rovaniemellä ja Pellossa väh. 5 huoneiston kiinteistöiltä. Aumakompostointi ja kompostin hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa. Keräys 1) Kiinteistökeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä. 2) Kiinteistökeräys kaikilta kiinteistöiltä Käsittelyskenaario: Mädätys Rovaniemen biokaasulaitoksella Napapiirin Residuum Hyötyjäte Ei velvoiterajaa metallin, lasin, kartongin ja muovin keräykselle. Koska dataa jätemääristä tai keräyksen laajuudesta ei ollut saatavilla, oletetaan että ei kiinteistökeräystä. Keräys vain ekopisteillä. Jätelajien keräys erikseen. Keräys 1) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta rivi- ja kerrostaloilta. 2) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta taajamakiinteistöiltä. Käsittely Mekaaninen lajittelu Oulun Energian laitoksella. Erotellut materiaalit kierrätykseen, rejekti polttoon. Huom! Aina, kun tarkastellaan tietyn jätelajin skenaariota, muiden jätelajien keräys ja käsittely pysyy samana kuin nykytilassa!

Nykytila ja skenaariot Jätehuoltoyhtiö Jätelaji Nykytila Keräyksen ja käsittelyn skenaariot Lapeco Biojäte Ei erilliskeräystä tai käsittelyä. Keräys 1) Kiinteistökeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä. 2) Kiinteistökeräys kaikilta kiinteistöiltä. Lapeco Hyötyjäte Ei hyötyjätteiden kiinteistökeräystä. Keräys vain ekopisteillä. Käsittelyskenaario Mädätys Rovaniemen biokaasulaitoksella. Keräys 1) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta rivi- ja kerrostaloilta. 2) Kiinteistökeräys yhteisessä astiassa kaikilta taajamakiinteistöiltä. Käsittely: Mekaaninen lajittelu Oulun Energian laitoksella. Erotellut materiaalit kierrätykseen, rejekti polttoon. Huom! Aina, kun tarkastellaan tietyn jätelajin skenaariota, muiden jätelajien keräys ja käsittely pysyy samana kuin nykytilassa!

Laskennassa käytetyt menetelmät Vaihtoehtoisissa skenaarioissa kerätyt jätemäärät ja keräyksen polttoaineenkulutus on laskettu LCA Consultingin kehittämällä Jeko-työkalulla. Laskenta pohjautuu laskennallisiin (vuoden 2016) lukuihin jätteenkeräyksestä ja käsittelystä tarkastelualueella. Ilmastonlämpenemisvaikutusten tulokset on laskettu käyttäen GaBi -elinkaarimallinnusohjelmaa ja CML 2001 (Apr. 2015) -karakterisointikertoimia. Laskenta on toteutettu SFS-EN ISO 14044 ja ISO 14040 LCA-standardien mukaisesti. Ilmastonlämpenemisvaikutusten laskenta sisältää käsittelytoiminnoista (keräys, kuljetus, käsittely) syntyvien päästöjen aiheuttamat khk-päästöt sekä taustaprosessien aiheuttamat khk-päästöt. Taustaprosesseja ovat käsittelyssä tarvittavan polttoaineen valmistus, energian tuotanto sekä mahdollisten käsittelyssä tarvittavien kemikaalien valmistus. Ilmastonlämpenemisvaikutusten laskenta sisältää myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen lopputuotteiden hyödyntämisestä saatavat hyvitykset. Hyvityksiä saadaan, kun vältetään vastaavien neitseellisten raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön ympäristökuormitukset. Mallinnuksessa on käytetty primääridataa siltä osin, kun sitä on ollut saatavilla. Muuten on käytetty kirjallisuusarvoja tai muista vastaavista prosesseista ja järjestelmistä kerättyä sekundääridataa.

Jätehuoltojärjestelmä Nykytila (HUOM. Lapecolla ei kiinteistöiltä erilliskeräystä) Jätteen tuottajat: Jätelaji: Keräystapa: Käsittelypaikka: Sekajäte Sekajäte Kiinteistökeräys Laanilan Ekovoimalaitos Asuinrakennukset (kotitaloudet) Syntypaikkalajitellut hyötyjätteet biojäte, metalli, lasi, kartonki, muovi - Yritykset ja julkiset rakennukset on rajattu selvityksen ulkopuolelle. Biojäte Hyötyjätteet Kiinteistöiltä erilliskeräys Ekopistekeräys - Ekopistekeräyksen ympäristövaikutuksia ei ole laskettu. - Tällä ei ole vaikutusta skenaarioiden keskinäiseen vertailtavuuteen, mikäli ekopistekeräyksen ajojen oletetaan pysyvän samoina kiinteistökeräyksessä tapahtuvista muutoksista riippumatta. - Kiinteistökeräyksen laajentaminen vaikuttaa ekopisteiden jätekertymään, joten ekopisteiden jätemäärämuutokset on huomioitu. Biokaasulaitokset tai aumakompostointi Kierrätys ja materiaalihyötykäyttö

Jätehuoltojärjestelmä Skenaario sekajätteen lajittelu Oulun Energialla Jätteen tuottajat: Jätelaji: Keräystapa: Käsittelypaikka: Sekajäte Sekajäte Kiinteistökeräys Mekaaninen lajittelulaitos rejekti Laanilan Ekovoimalaitos Asuinrakennukset (kotitaloudet) Syntypaikkalajitellut hyötyjätteet Biojäte Metalli, lasi, kartonki, muovi Kiinteistöiltä erilliskeräys Ekopistekeräys Biojäte Kierrätys ja materiaalihyötykäyttö Metalli, lasi, kartonki, muovi Biokaasulaitokset - Yritykset ja julkiset rakennukset on rajattu selvityksen ulkopuolelle. - Ekopistekeräyksen ympäristövaikutuksia ei ole laskettu. - Tällä ei ole vaikutusta skenaarioiden keskinäiseen vertailtavuuteen, mikäli ekopistekeräyksen ajojen oletetaan pysyvän samoina kiinteistökeräyksessä tapahtuvista muutoksista riippumatta. - Kiinteistökeräyksen laajentaminen vaikuttaa ekopisteiden jätekertymään, joten ekopisteiden jätemäärämuutokset on huomioitu.

Jätehuoltojärjestelmä skenaario hyötyjätteen erilliskeräys kiinteistöiltä Jätteen tuottajat: Jätelaji: Keräystapa: Käsittelypaikka: Sekajäte Sekajäte Kiinteistökeräys Sekajäte Laanilan Ekovoimalaitos Asuinrakennukset (kotitaloudet) Syntypaikkalajitellut hyötyjätteet Biojäte, metalli, lasi, kartonki, muovi - Yritykset ja julkiset rakennukset on rajattu selvityksen ulkopuolelle. Biojäte Hyötyjätteet Metalli, lasi, kartonki, muovi Kiinteistöiltä erilliskeräys Ekopistekeräys Biojäte Metalli, lasi, kartonki, muovi - Ekopistekeräyksen ympäristövaikutuksia ei ole laskettu. - Tällä ei ole vaikutusta skenaarioiden keskinäiseen vertailtavuuteen, mikäli ekopistekeräyksen ajojen oletetaan pysyvän samoina kiinteistökeräyksessä tapahtuvista muutoksista riippumatta. - Kiinteistökeräyksen laajentaminen vaikuttaa ekopisteiden jätekertymään, joten ekopisteiden jätemäärämuutokset on huomioitu. Hyötyjätteet Biokaasulaitokset Metalli, lasi, kartonki, muovi Mekaaninen lajittelulaitos Kierrätys ja materiaalihyötykäyttö rejekti

Yleisiä laskentaoletuksia Eri velvoiterajaskenaarioissa on oletettu, että uusille kiinteistöille sijoitetaan vain pintakeräysastioita. Syväkeräysastioiden määrien ja tyhjennysvälien on oletettu pysyvän samoina kuin nykytilassa. Biojätteen ja hyötyjätteen keräyksen laajentaminen vaikuttaa laskennassa sekajätteen polttoon (jätteen polton päästöihin, jätteellä tuotettuun energiaan ja päästöhyvityksiin). Oletetaan, että biojätteen tai hyötyjätteen keräyksen laajentaminen ei vaikuta sekajätteen keräykseen, jolloin sekajätteen keräyksen polttoainekulutus pysyy samana kuin nykytilassa. Nykytilan kiinteistökeräys on mallinnettu perustuen teoreettiseen nykytilan velvoiterajaan, jossa vapaaehtoisesti keräykseen liittyneet kiinteistöt on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Tällöin tuloksia voidaan vertailla paremmin keskenään, sillä skenaariotarkasteluissakaan ei huomioida mahdollisia vapaaehtoisesti liittyneitä kiinteistöjä.

Kiinteistökeräys Jätteenkeräyksen saannot ja polttoaineenkulutukset on laskettu LCA Consultingin kehittämällä Jekotyökalulla. Jäteastiatyhjennysten määrä nykytilassa on arvioitu jätehuoltoyhtiöiltä saadun ja muualta kerätyn täydentävän datan perusteella (haasteena oli erityisesti tiedon saanti sopimusperusteisista alueista). Tarkasteltavalla alueella on sekä kunnan kilpailuttamia että kiinteistöjen kilpailuttamia (sopimusperusteisia) keräysjärjestelmiä. Keräysjärjestelmä on huomioitu kunkin kunnan laskennassa. Eri skenaarioiden jäteastiatyhjennysvälit on arvioitu erikseen eri tyyppisille kiinteistöille (kerros-, rivi- ja omakotitalot). Pienimmillään tyhjennysväli on alueen jätehuolto-määräysten mukainen vähimmäistyhjennysväli. Lapecon tapauksessa ei ole määritelty biojätteen vähimmäistyhjennysväliä, joten se oletettiin olevan keskimäärin 2 viikkoa ympäri vuoden.

LAPECON JÄTEPOTENTIAALIT

Hyötyjätepotentiaalit Lapecon alueelta Jätehuoltoyhtiön vastaanottama Sekajätteessä Ringin ekopisteiltä Muut Yht. Lapeco t/a t/a t/a t/a t/a Sekajäte, t/a 14323 14323 Biojäte, t/a 0 3867 0 0 3867 Metalli, t/a 0 358 47 0 405 Lasi, t/a 0 286 74 0 360 Kuitu, t/a 0 1289 142 0 1431 Muovi, t/a 0 3008 27 0 3035 Huom! Taulukko ei kata kaikkia jätemateriaaleja (esim. kiinteistöiltä kerättyjä jätteitä, jotka toimitetaan Ringin vastaanottoterminaaleihin), ja jätehuoltoyhtiöiden raportoimat luvut sisältävät jäteasemille tuodut jätteet, kuten suuret metallikappaleet.

Hyötyjätepotentiaalit yht., koko alueelta Lapeco Metalli, yht., [t/a] 400 Lasi, yht., [t/a] 400 Kuitu, yht., [t/a] 1 400 Muovi, yht., [t/a] 3 000 Hyötyjäte yht., [t/a] 5 200 Biojäte yht., [t/a] 3 900 Huom! Taulukko ei kata kaikkia jätemateriaaleja (esim. kiinteistöiltä kerättyjä jätteitä, jotka toimitetaan Ringin vastaanottoterminaaleihin), ja jätehuoltoyhtiöiden raportoimat luvut sisältävät jäteasemille tuodut jätteet, kuten suuret metallikappaleet. Taulukko sisältää osin myös yritysten jätteitä

Hyötyjätepotentiaali kiinteistöiltä JLY:n jätekertymillä kerros- ja rivitalot Jätepotentiaali (t/a): Asukkaita Biojäte Metalli Lasi Kartonki Muovi Lapeco 8 072 300 20 40 100 70 Sisältää kaikki Lapecon kuntien kerros- ja rivitaloissa asuvat

Hyötyjätepotentiaali kiinteistöiltä JLY:n jätekertymillä kaikki taajamakiinteistöt Jätepotentiaali (t/a): Asukkaita Biojäte Metalli Lasi Kartonki Muovi Lapeco 20 774 1 000 40 100 250 190 Sisältää kaikki Lapecon kuntien taajamakiinteistöissä asuvat

Erilliskerätyt jätemäärät asumisesta Kunta Jätelaji Nykytila, [t/a] Hyötyjäte nykyisillä velvoiterajoilla, [t/a]** Keräys kerros- ja rivitaloilta, [t/a] Keräys taajamakiinteistöiltä, [t/a] Keräys kaikilta kiinteistöiltä, [t/a] Inari Biojäte 0 - - 200 310 Hyötyjäte* 0 0 34 110 - Arvioitu muutos ekopisteiltä kerätyissä hyötyjätteissä - 0-9 -29 - Salla Biojäte 0 - - 80 180 Hyötyjäte* 0 0 19 44 - Arvioitu muutos ekopisteiltä kerätyissä hyötyjätteissä - 0-5 -12 - Kemijärvi Biojäte 0 - - 250 360 Hyötyjäte* 0 0 65 140 - Arvioitu muutos ekopisteiltä kerätyissä hyötyjätteissä - 0-20 -43 - *Hyötyjäte tarkoittaa tässä vain kiinteistöiltä kerättyä Hyötyjäte-nimistä jaetta (metalli, lasi, kartonki ja muovi yhdessä). Lisäksi metallin, lasin, kartongin ja muovin keräys erikseen ekopisteillä säilyy. Alimmalla rivillä on arvioitu näiden määrien muutoksia kiinteistökeräyksen laajentamisen myötä. **Hyötyjäte nykyisillä velvoiterajoilla = Tässä sarakkeessa on mukana myös muovin potentiaalinen saanto, kun nykytilassa muovia ei kerätä kiinteistöiltä.

ILMASTONLÄMPENEMISVAIKUTUS - TULOKSET

Lapeco, Biojäte

t CO2-ekv./a Inari, biojätteen keräys ja käsittely 250 200 150 Inari - biojätteen keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutus 100 50 0-50 -100-150 Nykytila (ei erilliskeräystä) Nettopäästöt Biojätteen keräys kaikilta taajamakiinteistöiltä Nettopäästöt Biojätteen keräys kaikilta kiinteistöiltä Netto 0 41 119 Muutos sekajätteen poltossa nykytilaan verrattuna 0 38 60 Biojätteen ja biokaasun käsittely 0 13 21 Kiinteistökeräys ja kuljetus 0 44 124 Hyvitykset teollisten lannoitteiden korvaamisesta 0-3 -5 Hyvitykset biokaasun hyödyntämisestä 0-51 -81 Nettopäästöt

Inari, biojätteen keräys ja käsittely Johtopäätökset: Tulosten perusteella Inarissa biojätteen erilliskeräysvelvoite kaikille taajamakiinteistöille tai kaikille kiinteistöille ei olisi nykyisellään ilmastonlämpenemisen näkökulmasta kannattavaa. Biojätteestä aiheutuva ilmastonlämpenemisvaikutus kasvaisi kyseisillä keräysskenaarioilla 41 119 tonnia CO 2 -ekv./a. Vaikka biojätteen aiheuttamaa muutosta sekajätteen poltossa ei huomioitaisi, olisi skenaarioiden järjestys edelleen sama. Pienessä, harvaanasutussa kunnassa keräyksen polttoaineenkulutus kerättyä tonnia kohden kasvaisi liian suureksi, jotta keräys omakotitaloilta olisi Inarissa ilmastonlämpenemisen näkökulmasta hyödyllistä. Tässä selvityksessä kuitenkin tarkasteltiin vain vaihtoehtoja, jos keräys järjestettäisiin kaikissa taajamakiinteistöissä tai kaikissa kiinteistöissä. Todennäköisesti biojätettä olisi ilmastonlämpenemisen näkökulmasta hyödyllistä kerätä Inarissakin taajamien suurilta kiinteistöiltä, jolloin keräysajo biojätteen saantoon nähden pysyisi kohtuullisena. Tätä ei tässä selvityksessä tarkasteltu. Inarin haasteena on huoneistomäärältään suurten kiinteistöjen pieni määrä ja pitkä etäisyys lähimpään biojätteiden suuren kokoluokan käsittelylaitokseen. Erilliskeräyksen järjestäminen ja biojätteiden toimittaminen kauas käsittelyyn voi nousta kustannuksiltaan kalliiksi vaihtoehdoksi. Kustannuksia tulisi selvittää erikseen.

t CO2-ekv./a Salla, biojätteen keräys ja käsittely 200 Salla - biojätteen keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutus 150 100 50 0-50 -100 Nykytila (ei erilliskeräystä) Nettopäästöt Biojätteen keräys kaikilta taajamakiinteistöiltä Nettopäästöt Biojätteen keräys kaikilta kiinteistöiltä Netto 0 20 116 Muutos sekajätteen poltossa nykytilaan verrattuna 0 15 33 Biojätteen ja biokaasun käsittely 0 5 12 Kiinteistökeräys ja kuljetus 0 21 118 Hyvitykset teollisten lannoitteiden korvaamisesta 0-1 -3 Hyvitykset biokaasun hyödyntämisestä 0-20 -45 Nettopäästöt

Salla, biojätteen keräys ja käsittely Johtopäätökset: Tulosten perusteella Sallassa biojätteen erilliskeräysvelvoite kaikille taajamakiinteistöille tai kaikille kiinteistöille ei olisi nykyisellään ilmastonlämpenemisen näkökulmasta kannattavaa. Biojätteestä aiheutuva ilmastonlämpenemisvaikutus kasvaisi kyseisillä keräysskenaarioilla 20 116 tonnia CO 2 -ekv./a. Vaikka biojätteen aiheuttamaa muutosta sekajätteen poltossa ei huomioitaisi, olisi skenaarioiden järjestys edelleen sama. Pienessä, harvaanasutussa kunnassa keräyksen polttoaineenkulutus kerättyä tonnia kohden kasvaisi liian suureksi, jotta keräys omakotitaloilta olisi ilmastonlämpenemisen näkökulmasta hyödyllistä. Tässä selvityksessä kuitenkin tarkasteltiin vain vaihtoehtoja, jos keräys järjestettäisiin kaikissa taajamakiinteistöissä tai kaikissa kiinteistöissä. Mahdollisesti biojätettä olisi ilmastonlämpenemisen näkökulmasta hyödyllistä kerätä Sallassakin taajamien suurilta kiinteistöiltä, jolloin keräysajo biojätteen saantoon nähden pysyisi kohtuullisena. Tätä tässä selvityksessä tarkasteltu. Sallan haasteena on huoneistomäärältään suurten kiinteistöjen pieni määrä ja pitkä etäisyys lähimpään biojätteiden suuren kokoluokan käsittelylaitokseen. Erilliskeräyksen järjestäminen ja biojätteiden toimittaminen kauas käsittelyyn voi nousta kustannuksiltaan kalliiksi vaihtoehdoksi. Kustannuksia tulisi selvittää erikseen.

t CO2-ekv./a Kemijärvi, biojätteen keräys ja käsittely Kemijärvi - biojätteen keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutus 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 Nykytila (ei erilliskeräystä) Nettopäästöt Biojätteen keräys kaikilta taajamakiinteistöiltä Nettopäästöt Biojätteen keräys kaikilta kiinteistöiltä Netto 0 39 109 Muutos sekajätteen poltossa nykytilaan verrattuna 0 51 74 Biojätteen ja biokaasun käsittely 0 17 24 Kiinteistökeräys ja kuljetus 0 39 109 Hyvitykset teollisten lannoitteiden korvaamisesta 0-4 -6 Hyvitykset biokaasun hyödyntämisestä 0-63 -92 Nettopäästöt

Kemijärvi, biojätteen keräys ja käsittely Johtopäätökset: Tulosten perusteella Kemijärvellä biojätteen erilliskeräysvelvoite kaikille taajamakiinteistöille tai kaikille kiinteistöille ei olisi nykyisellään ilmastonlämpenemisen näkökulmasta kannattavaa. Biojätteestä aiheutuva ilmastonlämpenemisvaikutus kasvaisi kyseisillä keräysskenaarioilla 39 109 tonnia CO 2 -ekv./a. Keräys kaikilta taajamakiinteistöiltä olisi ilmastonlämpenemisvaikutuksiltaan nykytilaa parempi vaihtoehto vain, jos sekajätteen mukana poltettavalla biojätteellä korvattaisi vähäpäästöistä energiaa. Tässä selvityksessä kuitenkin tarkasteltiin vain vaihtoehtoja, jos keräys järjestettäisiin kaikissa taajamakiinteistöissä tai kaikissa kiinteistöissä. Mahdollisesti biojätettä olisi ilmastonlämpenemisen näkökulmasta hyödyllistä kerätä Kemijärvellä taajamien suurilta kiinteistöiltä, jolloin keräysajo biojätteen saantoon nähden pysyisi kohtuullisena. Tätä ei tässä selvityksessä tarkasteltu. Erilliskeräyksen optimaalista velvoiterajaa ja siitä aiheutuneita lisäkustannuksia tulisi selvittää erikseen.

Lapeco, biojätteen keräys ja käsittely - johtopäätöksiä Tulosten perusteella voidaan todeta, että tarkastelluissa kohdekunnissa Inarissa, Sallassa ja Kemijärvellä biojätteiden poltto sekajätteen mukana on ilmastonlämpenemisen näkökulmasta hyödyllisempi vaihtoehto kuin erilliskeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä tai kaikilta kuntien kiinteistöiltä. Energiantuotannon polttoainejakauma Oulussa tulee (lähi)tulevaisuudessa muuttumaan vähäpäästöisemmäksi, mikä kasvattaa biojätteen käsittelyn hyötyä polttoon nähden. Tästä syystä Lapecon tulisi harkita biojätteiden erilliskeräystä taajamien suurimmilta kiinteistöiltä. Ympäristövaikutuksiltaan ja kustannuksiltaan optimaalisin vaihtoehto tulisi selvittää erikseen. Kuljetusten minimoimiseksi tarvittaisiin biojätteiden käsittelylaitos (biokaasulaitos) Lapecon toiminta-alueelle tai sen lähelle. Harvaanasutuilla alueilla asukkaat voisivat kompostoida biojätteen entistä tehokkaammin, jotta sekajätteen määrää biojätteen mukana saataisiin vähennettyä.

Lapeco, Hyötyjäte

t CO2-ekv./a Inari, hyötyjätteen keräys ja käsittely Inari - hyötyjätteen keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutus 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0 Nykytila (ei kiinteistökeräystä) Nettopäästöt Hyötyjätteen kiinteistökeräys kerros- ja rivitaloilta Nettopäästöt Hyötyjätteen kiinteistökeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä Nettopäästöt Netto -20,4-18,2-17,2 Muutos jätteenpoltossa ja sen hyvityksissä nykytilaan nähden 0,0 6,2 19,6 Muovin kierrätys 0,0-7,0-22,4 Kartongin kierrätys 0,13 0,16 0,24 Lasin kierrätys -4,8-5,5-7,2 Metallin kierrätys -18,7-19,9-22,7 Hyötyjätteen mekaaninen lajittelu 0,0 0,2 0,6 Hyötyjätteen kiinteistökeräys ja kuljetus 2,9 7,8 14,7

Inari, hyötyjätteen keräys ja käsittely Johtopäätökset: Inarissa ei ole hyötyjätteiden (metallin, lasin, kartongin ja muovin) kiinteistökeräystä nykytilassa. Täten ei voitu vertailla, miten ilmastonlämpenemisvaikutus muuttuisi, jos hyötyjätteiden kiinteistökeräys muutettaisi keräykseksi yhteiskeräysastialla. Tulosten perusteella hyötyjätteen keräyksellä kaikilta kerros- ja rivitaloilta tai kaikilta taajamakiinteistöiltä saavutettaisiin pienemmät päästöhyödyt kuin nykytilassa. Syynä tähän on kartongin määrän väheneminen sekajätteessä. Tällä on suurempi khk-päästöjä lisäävä vaikutus kuin muiden jätelajien kierrätyksellä saataisiin vähennettyä khk-päästöjä. Tulos olisi erilainen, mikäli sekajätteen poltolla korvattaisiin vähäpäästöisempää eli vähemmän turvepohjaista energiantuotantoa. Hyötyjätteiden kiinteistökeräyksen laajentaminen kaikille kerros- ja rivitaloille ei lisäisi erilliskerättyjen hyötyjätteiden saantoa merkittävästi, sillä vain alle 20 % Inarin asukkaista asuu kerros- ja rivitaloissa. Saanto perustuisi tässä skenaariossa nykytilan tavoin edelleen pitkälti ekopisteisiin.

t CO2-ekv./a Salla, hyötyjätteen keräys ja käsittely Salla - hyötyjätteen keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutus 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-25,0-30,0 Nykytila (ei kiinteistökeräystä) Nettopäästöt Hyötyjätteen kiinteistökeräys kerros- ja rivitaloilta Nettopäästöt Hyötyjätteen kiinteistökeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä Nettopäästöt Netto -11,3-10,5-10,3 Muutos jätteenpoltossa ja sen hyvityksissä nykytilaan nähden 0,0 3,6 8,2 Muovin kierrätys 0,0-4,1-9,2 Kartongin kierrätys 0,07 0,09 0,12 Lasin kierrätys -2,7-3,1-3,7 Metallin kierrätys -10,1-10,9-11,9 Hyötyjätteen mekaaninen lajittelu 0,0 0,1 0,3 Hyötyjätteen kiinteistökeräys ja kuljetus 1,3 3,7 5,9

Salla, hyötyjätteen keräys ja käsittely Johtopäätökset: Sallassa ei ole hyötyjätteiden (metallin, lasin, kartongin ja muovin) kiinteistökeräystä nykytilassa. Täten ei voitu vertailla, miten ilmastonlämpenemisvaikutus muuttuisi, jos hyötyjätteiden kiinteistökeräys muutettaisi keräykseksi yhteiskeräysastialla. Tulosten perusteella hyötyjätteen keräyksellä kaikilta kerros- ja rivitaloilta tai kaikilta taajamakiinteistöiltä saavutettaisiin pienemmät päästöhyödyt kuin nykytilassa. Syynä tähän on kartongin määrän väheneminen sekajätteessä. Tällä on suurempi khk-päästöjä lisäävä vaikutus kuin muiden jätelajien kierrätyksellä saataisiin vähennettyä khk-päästöjä. Tulos olisi erilainen, mikäli sekajätteen poltolla korvattaisiin vähäpäästöisempää eli vähemmän turvepohjaista energiantuotantoa. Hyötyjätteiden kiinteistökeräyksen laajentaminen kaikille kerros- ja rivitaloille ei lisäisi erilliskerättyjen hyötyjätteiden saantoa merkittävästi, sillä vain noin 20 % Sallan asukkaista asuu kerros- ja rivitaloissa. Saanto perustuisi tässä skenaariossa nykytilan tavoin edelleen pitkälti ekopisteisiin.

t CO2-ekv./a Kemijärvi, hyötyjätteen keräys ja käsittely Kemijärvi - hyötyjätteen keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutus 60 40 20 0-20 -40-60 -80 Nykytila (ei kiinteistökeräystä) Nettopäästöt Hyötyjätteen kiinteistökeräys kerros- ja rivitaloilta Nettopäästöt Hyötyjätteen kiinteistökeräys kaikilta taajamakiinteistöiltä Netto -31-28 -26 Muutos jätteenpoltossa ja sen hyvityksissä nykytilaan nähden 0 13 27 Muovin kierrätys -8-19 -31 Kartongin kierrätys 0,2 0,2 0,3 Lasin kierrätys -6-7 -9 Metallin kierrätys -21-24 -27 Hyötyjätteen mekaaninen lajittelu 0,0 0,4 0,8 Hyötyjätteen kiinteistökeräys ja kuljetus 3 8 13 Nettopäästöt

Kemijärvi, hyötyjätteen keräys ja käsittely Johtopäätökset: Kemijärvellä ei ole hyötyjätteiden (metallin, lasin, kartongin ja muovin) kiinteistökeräystä nykytilassa. Täten ei voitu vertailla, miten ilmastonlämpenemisvaikutus muuttuisi, jos hyötyjätteiden kiinteistökeräys muutettaisi keräykseksi yhteiskeräysastialla. Tulosten perusteella hyötyjätteen keräyksellä kaikilta kerros- ja rivitaloilta tai kaikilta taajamakiinteistöiltä saavutettaisiin pienemmät päästöhyödyt kuin nykytilassa. Syynä tähän on kartongin määrän väheneminen sekajätteessä. Tällä on suurempi khk-päästöjä lisäävä vaikutus kuin muiden jätelajien kierrätyksellä saataisiin vähennettyä khk-päästöjä. Tulos olisi erilainen, mikäli sekajätteen poltolla korvattaisiin vähäpäästöisempää eli vähemmän turvepohjaista energiantuotantoa.

Lapeco, hyötyjätteen keräys ja käsittely - suositus Vaikka Lapecon kohdekunnissa ei voitu vertailla khk-päästöjen muutosta (Lapecolla ei ole hyötyjätteille velvoiterajaa), jos nykyisen laajuinen hyötyjätteiden (metallin, lasin, kartongin ja muovin) erilliskeräys muutettaisiin keräykseen yhteiskeräysastialla (verrattuna kiinteistökeräykseen määrätyillä velvoiterajoilla), voitaneen muista kunnista saatujen tulosten perusteella todeta, että sillä voitaisiin saavuttaa ilmastonlämpenemisen näkökulmasta ympäristöhyötyjä jopa Lapin harvaanasutuissa kunnissa. Erityisesti muovin keräystä ja kierrätystä olisi hyödyllistä laajentaa ekopisteiden lisäksi myös kiinteistöille, sillä neitseellisen, öljypohjaisen muovin korvaamisen lisäksi muovinkierrätyksellä vähennetään muovin määrää sekajätteen joukossa, mikä vähentää sekajätteen polton khk-päästöjä. Kartongin kierrätyksellä todettiin olevan päinvastainen vaikutus: ilmastonlämpenemisen näkökulmasta kartonki kannattaisi ennemmin hyödyntää energiana kuin kierrättää. Toisaalta kartongin kierrätyksellä voidaan saavuttaa muita ympäristöhyötyjä, joita ei tässä selvityksessä huomioitu. Mekaaninen lajittelu syntypaikkalajittelun sijaan pienentäisi hieman kierrättäjille ohjautuvan materiaalin määrää. Toisaalta lajittelusta saatava kierrätyskelpoinen materiaali olisi syntypaikkalajittelua puhtaampaa. Tämä todennäköisesti kompensoisi pienempää kierrättäjille ohjautuvaa saantoa, joten lopulta uusiokäyttöön päätyvän materiaalin määrässä ei tapahtuisi suuria muutoksia. Todennäköisesti yhteiskeräysastia nostaisi asukaskohtaista hyötyjätteiden lajittelutehokkuutta. Siihen, miten suuri kyseinen vaikutus olisi, ei tässä selvityksessä otettu kantaa. Hyötyjätteiden lajittelu tarvitsisi vain yhden jäteastian neljän astian sijaan, joten tilanpuute ei olisi esteenä lajittelun toteuttamiselle asunnossa. Muovin, kartongin, metallin ja lasin yhteiskeräys kiinteistöiltä voisi tulevaisuudessa olla potentiaalinen vaihtoehto. Energiantuotannon polttoainejakauma Oulussa tulee (lähi)tulevaisuudessa muuttumaan vähäpäästöisemmäksi, mikä kasvattaa hyötyjätteiden kierrätyksen hyötyä polttoon nähden. Erityisesti muovin, metallin ja lasin kierrätys on ilmastonlämpenemisen kannalta hyödyllistä, joten niiden keräykselle suositellaan Lapecon alueen kunnille keräysvelvoitteen asettamista tai ekopisteverkoston laajentamista. Mitä enemmän saadaan hyötyjätteitä kierrätettyä, sitä enemmän pienennetään khk-päästöjä.

Pohjois-Suomen tuloksia

t CO2-ekv./a Sekajätteen energiahyödyntäminen vs. mekaaninen lajittelu 80 000 60 000 40 000 20 000 0-20 000-40 000-60 000 Nykytila (sekajätteen poltto Laanilan ekovoimalaitoksella) Nettopäästö Sekajätteen mekaaninen lajittelu ennen polttoa (biojäte biokaasulaitokselle) Nettopäästö Sekajätteen mekaaninen lajittelu ennen polttoa (biojäte RDF:n mukana polttoon) Nettopäästö Netto Sekajätteen poltto ja kuonien/tuhkien käsittely Mekaaninen lajittelu Oulun Energian laitoksella Sekajätteen keräys ja kuljetus Hyvitykset hyötyjätejakeiden kierrätyksestä Hyvitykset energiantuotannossa -80 000-100 000-120 000

Sekajätteen mekaaninen lajittelun hyödyt Mikäli kaikki Kiertokaaren, Perämeren Jätehuollon, Napapiirin Residuumin ja Lapecon sekajätteet (yht. n. 108 000 t/a) lajitellaan mekaanisesti ennen polttoa ja hyötyjätteet kierrätetään, voidaan kokonaisuudessaan pienentää sekajätteestä aiheutuvia khk-päästöjä nykytilaan verrattuna noin 6 300 tonnia CO 2 -ekv./a. Tämä vastaa noin 1 400 keskimääräisen diesel-käyttöisen henkilöauton vuosittaista CO 2 -päästöä, mikäli yhdellä autolla ajetaan keskimäärin 20 000 km/a, ja kun huomioidaan sekä polttoaineen tuotannon että käytönaikaiset päästöt. Hyöty olisi vielä suurempi, ellei sekajätteen poltolla tuotetulla energialla korvattaisi pääosin turpeella tuotettua energiaa. Mikäli eroteltu biojäte (hienoaines) mädätettäisiin, olisivat aiheutuvat khk-päästöt noin 5 400 tonnia CO 2 -ekv./a pienemmät kuin nykytilassa. Tämä tarkoittaa, että biojätteen poltto sekajätteen mukana saa suuremmat päästöhyvitykset kuin biojätteen hyödyntäminen mädättämällä. Saatuun tulokseen vaikuttaa merkittävästi sekajätteen energiahyödyntämisellä korvattavat polttoaineet. Mikäli turpeen määrä olisi pienempi korvattavassa energiantuotannossa, olisi biojätteen kierrätyksestä saatava päästöhyöty suurempi.

t CO2-ekv./a Biojätteen keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutus 400 Biojätteen keräys ja käsittely - nettovaikutukset 242 200 0-200 119 93 116 109 52 19 25 34 16 30 41 0 0 20 39 0 Oulu Pudasjärvi Kemi Tornio Rovaniemi -1-21 -8-64 -27-26 -42-24 -186 Pello Inari Salla Kemijärvi -400-600 -800-747 Nykytilan velvoiteraja (käsittely biokaasulaitoksella) Keräys kaikilta taajama-kiinteistöiltä Keräys kaikilta kiinteistöiltä

Laskennalliset kierrätysasteet, biojäte Kunta Nykyinen velvoiteraja, % Keräys kaikilta taajamakiinteistöiltä, % Keräys kaikilta kiinteistöiltä, % Oulu 30,2 % 57,8 % 60,5 % Pudasjärvi 9,4 % 28,9 % 60,6 % Kemi 32,9 % 75,3 % 75,9 % Tornio 23,1 % 70,5 % 81,2 % Rovaniemi 22,7 % 50,2 % 57,4 % Pello 4,9 % 32,4 % 61,7 % Inari 0,0 % 33,0 % 52,3 % Salla 0,0 % 30,8 % 68,4 % Kemijärvi 0,0 % 50,3 % 73,0 %

Laskennalliset kierrätysasteet, Hyötyjäte (metalli+lasi+kartonki+muovi) Kunta Nykyinen velvoiteraja, % Nykyinen velvoiteraja + keräys Hyötyjäte-jätelajina yhdessä astiassa, % Keräys kerros- ja rivitalokiinteistöiltä, % Keräys kaikilta taajamakiinteistöiltä, % Oulu 17,1 % 17,5 % 17,6 % 23,5 % Pudasjärvi 10,1 % 10,3 % 11,7 % 16,3 % Kemi 19,5 % 19,9 % 20,0 % 27,5 % Tornio 17,3 % 17,6 % 17,7 % 26,5 % Rovaniemi 7,8 % - 16,2 % 23,2 % Pello 4,7 % Inari 5,6 % - 6,2 % 12,4 % - 7,5 % 11,6 % Salla 7,1 % - 9,7 % 12,9 % Kemijärvi 8,8 % - 12,8 % 17,3 %

Yhteenveto ja johtopäätökset Laskettujen tulosten perusteella biojätteen poltto sekajätteen mukana olisi kaikissa Pohjois-Suomen kunnissa ilmastonlämpenemisen näkökulmasta hyödyllisempää polttaa kuin biojätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen biokaasulaitoksella. Tuloksiin vaikutti merkittävästi energiantuotannon polttoainejakauma Oulussa, jota sekajätteellä tuotetulla energialla korvataan. Turpeen osuus energiantuotannossa tulee tulevaisuudessa laskemaan huomattavasti, mikä muuttaa myös saatuja tuloksia kierrätystä puoltavaan suuntaan. Mikäli Oulun energiantuotannon päästöt vastaisivat Suomen keskimääräisen kaukolämmön tuotannon päästöjä, kannattaisi ilmastonlämpenemisen näkökulmasta esimerkiksi Kemissä biojätteen keräys laajentaa kaikille taajamakiinteistöille. Toisaalta esimerkiksi Oulussa, jossa on sopimusperäinen keräysjärjestelmä ja jossa biojätteen tyhjennysväli on tiuha, ei kiinteistökeräyksen laajentamisella kaikille taajamakiintestöille saavutettaisi khk-päästöhyötyjä, sillä keräyksestä aiheutuvat päästöt olisivat liian suuret saavutettaviin hyötyihin nähden. Merkittäviä khk-päästöhyötyjä saavutettaisiin vaihtamalla biojätteen aumakompostointi käsittelyyn biokaasulaitoksella, sekä lisäämällä muovipakkausten, metallin ja lasin erilliskeräystä. Kartonki olisi ilmastonlämpenemisen näkökulmasta parempi hyödyntää energiana kuin kierrättää. Tässä selvityksessä tarkasteltiin ympäristövaikutuksia vain ilmastonlämpenemisen näkökulmasta. Kattavien vaikutusten ymmärtämiseksi myös muita ympäristövaikutuksia, kuten vaikutukset rehevöitymiseen, happamoitumiseen, luonnonvarojen ehtymiseen, ravinnekiertoon, ym. tulisi huomioida. Lisäksi ympäristövaikutuksiltaan suositeltavien vaihtoehtojen toteuttamisen kustannukset tulisi selvittää, jotta voidaan arvioida, kuinka realistisina niiden toteuttamista voidaan pitää.

Antti Niskanen 040 762 8444 antti.niskanen@lca-consulting.fi Joni Kemppi 050 310 7021 joni.kemppi@lca-consulting.fi www.lca-consulting.fi