SUKUPUOLTEN TASA-ARVO SUOMESSA

Samankaltaiset tiedostot
Tasa-arvon virstanpylväitä

NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Väestön koulutusrakenne 2017

Väestön koulutusrakenne 2015

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Väestön koulutusrakenne 2016

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Yliopistokoulutus 2017

Yliopistokoulutus 2016

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Naiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto

Yliopistokoulutus 2018

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Koulut, opiskelijat ja opinnot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2017

Naiset ja miehet Suomessa Naiset ja miehet Suomessa 2011

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Radikaali eduskuntauudistus 1906

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Väestön koulutusrakenne 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Väestön koulutusrakenne 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Väestön koulutusrakenne 2012

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Kuopion työpaikat 2017

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Kuopion työpaikat 2016

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

TILASTOKATSAUS 7:2018

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Väestön koulutusrakenne 2010

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2016

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2016

Koulutukseen hakeutuminen 2015

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

KUOPION TYÖPAIKAT

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2012

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Työpaikat ja työlliset 2014

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2014

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Yliopistokoulutus 2012

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Yhteiskunnalliset edellytykset itsenäiselle naiselle. Mikaela Nylander Zonta Piirikokous

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Transkriptio:

SUKUPUOLTEN TASA-ARVO SUOMESSA 2018

1 Sisällys Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja... 3 1 Väestö ja perheet... 7 2 Koulutus... 23 3 Työelämä... 39 4 Palkat... 64 5 Toimeentulo... 70 6 Terveys... 81 7 Teknologia... 91 8 Väkivalta ja rikollisuus... 97 9 Valta ja päätöksenteko... 110 10 Ajankäyttö...125 11 Tasa-arvonäkemyksiä...140 Tiedustelut: Julkaisutilaukset: +358 29 551 1000 Edita Publishing Oy tasa-arvo.tilasto@tilastokeskus.fi puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi Kansikuva: editapublishing.fi Shutterstock/blurAZ Kannen suunnittelu: Irene Matis Taitto: Hilkka Lehtonen Painopaikka: Grano Oy, Helsinki 2018 2018 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.

2 ALKUSANAT Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018 -julkaisuun on koottu tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Monipuolinen kokonaisuus tarjoaa tietoa sukupuolten asemasta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tiedot on koottu sekä Tilastokeskuksen että muiden tiedontuottajien aineistoista. Tilastokeskuksen tilastot perustuvat pääasiassa koko väestöä koskeviin rekisteri- ja survey-aineistoihin. Usein lähtöaineistona on väestötietojärjestelmä, minkä takia tarkastelut rajoittuvat monesti vain juridisiin sukupuoliin: naisiin ja miehiin. Julkaisu ilmestyy nyt nimellä Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018 (aiemmin ja miehet Suomessa). Halusimme huomioida sukupuolten moninaisuuden ja mahdollistaa tältä osin tietosisältöjen laajentamisen siten kuin se aineistojen puolesta on jatkossa mahdollista. Julkaisu ilmestyy myös englanninkielisenä. Julkaisu on saatavilla painotuotteena ja sähköisesti pdf-versiona sekä suomeksi että englanniksi. Sähköinen julkaisu ja lisää tasa-arvotietoa löytyy Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo -teemasivuilta. www.stat.fi/tup/tasaarvo Julkaisun ovat koostaneet Jaana Asikainen, Marjut Pietiläinen ja Miina Keski-Petäjä yhteistyötahojen kanssa. Suunnitteluvaiheessa kuultiin tasaarvotilastojen asiantuntijaryhmän näkemyksiä ja ehdotuksia. Julkaisun taitosta on vastannut Hilkka Lehtonen. Lämmin kiitos kaikille julkaisun valmisteluun ja kommentointiin osallistuneille. Syyskuussa 2018 Jari Tarkoma Tilastojohtaja Väestö- ja elinolotilastot

Takaisin sisällysluetteloon Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 3 1800-luku 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä 1864 Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus 1884 Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan 1886 Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan 1890 Ensimmäinen lastentarha perustetaan Helsingin Sörnäisiin 1892 Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni Naisasialiitto Suomessa) 1897 täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina 1900-luku 1900 Suomen Työläisnaisliitto perustetaan 1901 Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa 1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 1907 Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan 1907 Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja 1908 Helsingin bordellit (16) suljetaan 1910-luku 1911 Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan 1917 Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa 1919 Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1920-luku 1926 Ensimmäinen naisministeri: apulaissosiaaliministeriksi Miina Sillanpää 1926 Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin 1927 Ensimmäiseksi naisprofessoriksi Alma Söderhjelm/Åbo Akademi 1930-luku 1930 Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja oikeus omaan omaisuuteen 1937 Äitiysavustuslaki 1940-luku 1943 Lakisääteinen kouluruokailu 1944 Laki äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnallisista terveydenhoitajista 1949 Nainen sosiaaliministeriksi, Tyyne Leivo-Larsson 1950-luku 1950 Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein 1954 Nainen opetusministeriksi, Kerttu Saalasti 1960-luku 1961 E-pilleri hyväksytään 1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samasta työstä 1965 Naisten ja miesten yhteisjärjestö Yhdistys 9 perustetaan 1967 Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä (1967 1970)

4 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Takaisin sisällysluetteloon 1970-luku 1970 Naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti 1970 Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia 1970 Nainen sosiaali- ja terveysministeriksi, Anna-Liisa Tiekso 1970 Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä 1970 Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus peruskoulujen opetusohjelmaan 1970 Työsopimuslaki kieltää syrjinnän 1971 Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi 1972 Ehkäisypalvelut turvataan lailla 1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan 1973 Päivähoitolaki tulee voimaan 1973 Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat) 1974 Seksuaalinen tasavertaisuus Seta perustetaan 1975 YK:n kansainvälinen naistenvuosi 1975 Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan 1975 Nainen oikeusministeriksi, Inkeri Anttila 1978 Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa 1979 Suomen ensimmäiset turvakodit perustetaan Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kotkaan 1980-luku 1980 Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma 1980 Laki isien oikeudesta jakaa vanhempainloma myös myöhemmässä vaiheessa (voimaan 1.1.1982) 1981 Nainen kauppa- ja teollisuusministeriksi, Pirkko Työläjärvi 1983 Yhteishuoltajuus mahdollistuu 1983 Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia 1984 Nainen sisäasianministeriksi, Kaisa Raatikainen 1985 Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan 1986 Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi 1986 Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW) 1986 saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988) 1987 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki 609/1986) 1987 Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta (1986/610, kumottu L:lla 31.12.2014/1347, joka voimassa 1.1.2015 alkaen) 1988 Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS perustetaan 1988 Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa (94 hlöä) 1990-luku 1990 Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1990 Nainen puolustusministeriksi, Elisabeth Rehn ensimmäisenä maailmassa 1991 Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta 1991 Nainen ympäristöministeriksi, Sirpa Pietikäinen

Takaisin sisällysluetteloon Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 5 1992 Nainen Suomen Pankin johtajaksi, Sirkka Hämäläinen 1992 Nainen yliopiston rehtoriksi, Aino Sallinen/Jyväskylän yliopisto 1994 Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan 1994 Nainen eduskunnan puhemieheksi, Riitta Uosukainen 1995 Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin 1995 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu 1995 Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa 1995 Nainen ulkoasiainministeriksi, Tarja Halonen 1995 Nainen kansliapäälliköksi oikeusministeriöön, Kirsti Rissanen 1995 Nainen kansliapäälliköksi ympäristöministeriöön, Hannele Pokka 1995 Nainen liikenneministeriksi, Tuula Linnainmaa 1995 Nainen työministeriksi, Liisa Jaakonsaari 1995 Miessakit perustetaan 1996 Alle kouluikäisille oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1996 Nainen Helsingin kaupunginjohtajaksi, Eva-Riitta Siitonen 1996 Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 1999 Laki lähestymiskiellosta 1999 Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat 1999 Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot) 1999 Nainen kulttuuriministeriksi, Suvi Lindén 1999 Nainen peruspalveluministeriksi, Eva Biaudet 2000-luku 2000 Nainen tasavallan presidentiksi, Tarja Halonen 2000 Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin 2000 Nainen Suomen pankin johtokuntaan, Sinikka Salo 2000 Ensimmäinen nainen yliopiston kansleriksi, Leena Kartio/Turun yliopisto 2000 Ensimmäinen nainen valmistui kadettikoulusta, Titta Lindqvist 2001 Laki rekisteröidystä parisuhteesta 2003 Isäkuukausi 2003 Nainen puolustusvoimien kapteeniksi, Mervi Pehkonen/Rajavartiolaitos 2003 Nainen pääministeriksi, Anneli Jäätteenmäki 2003 Nainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, Paula Lehtomäki 2003 Nainen toiseksi valtiovarainministeriksi, Ulla-Maj Wideroos 2003 Nainen liikenne- ja viestintäministeriksi, Leena Luhtanen 2004 Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena) 2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus 2006 Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi, Pauliine Koskelo 2007 Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä) 2007 Nainen maahanmuutto- ja Eurooppaministeriksi, Astrid Thors 2007 Nainen hallinto- ja kuntaministeriksi, Mari Kiviniemi 2007 Nainen maa- ja metsätalousministeriksi, Sirkka-Liisa Anttila 2007 Nainen viestintäministeriksi, Suvi Lindén 2008 Miesten tasa-arvo ry perustetaan 2009 Nainen tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi, Päivi Kairamo-Hella

6 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Takaisin sisällysluetteloon 2010-luku 2010 Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi, Irja Askola/Helsingin hiippakunta 2010 Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan 2011 Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta 2011 Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi 2011 Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi 2011 Nainen valtiovarainministeriksi, Jutta Urpilainen 2011 Nainen kehitysministeriksi, Heidi Hautala 2011 Nainen asunto- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen opetus- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen liikenne- ja kuntaministeriksi, Henna Virkkunen 2014 Nainen kulttuuri- ja asuntoministeriksi, Pia-Liisa Viitanen 2014 Nainen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriksi, Lenita Toivakka 2014 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, voimaan 1.1.2015) 2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014) 2015 Nainen kunta- ja uudistusministeriksi, Anu Vehviläinen 2015 Nainen opetus- ja kulttuuriministeriksi, Sanni Grahn-Laasonen 2015 Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin 2015 Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017) 2015 Istanbulin sopimus voimaan (naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus) 2018 Äitiyslaki (voimaan 1.4.2019)

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 7 1.1 Väestö iän mukaan 1900, 1960, 2017 (vuoden loppu) ja 2065 (ennuste 30.10.2015) 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 1900 yhteensä 2 655 900 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 1960 yhteensä 4 446 222 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 1 345 300 1 310 600 2 303 959 2 142 263 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 2017 yhteensä 5 513 130 65- vuotta 15-64 vuotta 0-14 vuotta 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 2065 yhteensä 6 017 967* 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 2 793 999 2 719 131 2 994 538 3 023 429 * ennuste 30.10.2015 2017: 100-vuotta täyttäneitä naisia oli 723 ja miehiä 131, naisten keski-ikä oli 44,0 ja miesten 41,3 vuotta. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste

8 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.2 Väestö ikäryhmittäin 1950, 2017 (vuoden loppu) ja 2065 (ennuste 30.10.2015), % 100 80 7,9 5,2 23,8 19,0 30,9 27,9 60 40 63,9 62,8 60,7 64,3 55,2 57,8 20 0 28,2 1950 32,0 1950 15,6 16,7 13,8 14,3 2017 2017 2065 2065 0 14 vuotta 15 64 vuotta 65 vuotta Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 1.3 Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten viisi suurinta ryhmää 2007 ja 2017, lukumäärä 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Viro Venäjä Irak Kiina Ruotsi Ulkomaan kansalaisia vuonna 2007 yhteensä 132 708, joista naisia 48,4 %. Ulkomaan kansalaisia vuonna 2017 yhteensä 249 452, joista naisia 45,8 %. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 9 1.4 Ulkomaan kansalaiset Suomessa 31.12.2017, 20 suurinta ryhmää Yhteensä % % Viro 51 539 25 321 49,1 26 218 50,9 Venäjä 29 183 16 198 55,5 12 985 44,5 Irak 11 729 4 052 34,5 7 677 65,5 Kiina 8 742 4 705 53,8 4 037 46,2 Ruotsi 8 018 3 260 40,7 4 758 59,3 Thaimaa 7 533 6 466 85,8 1 067 14,2 Somalia 6 677 3 219 48,2 3 458 51,8 Afganistan 5 792 2 225 38,4 3 567 61,6 Vietnam 5 603 3 017 53,8 2 586 46,2 Syyria 5 290 2 333 44,1 2 957 55,9 Intia 5 159 2 001 38,8 3 158 61,2 Turkki 4 660 1 626 34,9 3 034 65,1 Britannia 4 518 892 19,7 3 626 80,3 Puola 4 284 1 739 40,6 2 545 59,4 Ukraina 4 033 2 029 50,3 2 004 49,7 Saksa 4 014 1 650 41,1 2 364 58,9 Entinen Serbia ja Montenegro 3 812 1 585 41,6 2 227 58,4 Filippiinit 3 269 2 179 66,7 1 090 33,3 Yhdysvallat (USA) 3 176 1 171 36,9 2 005 63,1 Romania 3 167 1 286 40,6 1 881 59,4 muut yhteensä* 69 254 27 207 39,3 42 047 60,7 Ulkomaan kansalaiset yhteensä 249 452 114 161 45,8 135 291 54,2 * sisältää tuntemattomat ja ilman kansalaisuutta Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

10 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.5 Vastasyntyneen elinajanodote 1910 2017, ikä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1910 1930 1950 1970 1990 2010 Syntymävuosi 2013 2015 2017* * 84,2 v. ja miehet 78,7 v. Lähde: Tilastokeskus, Kuolleet 1.6 Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä 1920 2017 34 32 30 28 26 24 22 1920 1940 1960 1980 2000 2011 2013 2015 2017* * 31,7 v. ja miehet 33,9 v. Siviilisäädyn muutos -tilaston mukaan avioliittoja solmittiin 26 542 vuonna 2017 (joista 554 oli samaa sukupuolta olevien avioliittoja). Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 11 1.7 Avioerot avioliiton keston mukaan eräinä vuosina solmituissa avioliitoissa, naisen ensimmäinen avioliitto Eroja 1 000 naimisiin mennyttä kohden 35 30 25 20 15 10 5 0 0 1 2 3 4 1990 5 6 7 8 9 Avioliiton kesto, vuosina 2000 10 11 2010 12 13 2013 14 15 Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset 1.8 Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä 1982 2017 Ikä 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 1982 Ensiavioitujat Ensisynnyttäjät 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 Vuosi * Ensiavioitujat 31,7 v., Ensisynnyttäjät 29,2 v. Vuonna 2017 syntyi 50 321 lasta, joista avioliiton ulkopuolella 22 555 (44,8 %). Avoliittojen yleistyminen alkoi näkyä vuoden 1985 jälkeen. Avioliitto solmitaan usein vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset ja Syntyneet 2015 2017*

12 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.9 Raskauden keskeytykset 1960 2016, lkm 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1970 1975 1980 1985 1990 Vuosi 1995 2000 2005 2010 2016 E-pilleri hyväksyttiin 1961. Laki raskauden keskeytyksestä, jossa abortti sosiaalisin perustein sallittiin, tuli voimaan 1970. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Raskauden keskeytykset 1.10 Kokonaishedelmällisyysluku 1900 2017, lasten määrä naista kohden Lasten määrä naista kohden 6 5 4 3 2 1 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2017 Vuonna 2017 Vuosi 45 49-vuotiaista naisista 80,1 % oli synnyttänyt lapsen 45 49-vuotiaat äidit olivat synnyttäneet keskimäärin 2,36 lasta synnyttänyttä kohden 45 49-vuotiaat naiset olivat synnyttäneet keskimäärin 1,89 lasta naista kohden Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 13 1.11 Yksin asuvien osuus ikäluokasta 1990 ja 2017, % 70 60 50 40 30 20 10 0 18 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Ikä 65 70 75 80 85 90 95 2017 yksin asuva nainen 1990 yksin asuva nainen 2017 yksin asuva mies 1990 yksin asuva mies Lähde: Tilastokeskus, Perheet

14 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.12 Perheet tyypeittäin 1950 2017 Vuosi Perheitä yhteensä Aviopari 1) Avopari Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity pari Yhteensä Perheväestön osuus Perheen keskikoko lkm % % % % % % % (hlöä) 1950 930 572 82,8 0,0 14,8 2,4 100,0 85,8 3,72 1960 1 036 270 85,6 0,0 14,8 1,9 100,0 86,7 3,72 1970 1 153 878 85,2 2,3 14,8 1,6 100,0 86,7 3,45 1980 1 278 102 79,3 8,0 11,0 1,7 100,0 84,0 3,15 1985 1 331 971 77,0 10,1 11,2 1,7 100,0 83,7 3,08 1990 1 365 341 73,6 13,8 10,8 1,8 100,0 82,1 3,00 1995 1 382 970 70,5 16,0 11,5 2,0 100,0 80,0 2,96 2000 1 401 963 67,8 18,7 11,4 2,1 100,0 78,2 2,89 2001 1 407 759 67,4 19,3 11,3 2,1 100,0 77,9 2,87 2002 1 411 947 67,1 19,7 11,1 2,1 0,0 100,0 77,6 2,86 2003 1 415 104 66,8 20,0 11,0 2,1 0,0 100,0 77,4 2,85 2004 1 420 781 66,9 20,4 10,9 2,1 0,0 100,0 77,1 2,84 2005 1 426 002 66,6 20,6 10,7 2,1 0,0 100,0 76,8 2,83 2006 1 431 376 66,4 20,9 10,6 2,0 0,0 100,0 76,6 2,82 2007 1 437 709 66,3 21,2 10,5 2,0 0,0 100,0 76,3 2,81 2008 1 444 386 66,3 21,3 10,4 2,0 0,0 100,0 76,1 2,81 2009 1 450 488 66,1 21,4 10,3 2,1 0,1 100,0 75,9 2,80 2010 1 455 073 66,0 21,5 10,3 2,1 0,1 100,0 75,6 2,79 2011 1 460 570 65,8 21,8 10,2 2,1 0,1 100,0 75,4 2,78 2012 1 465 733 65,7 22,0 10,2 2,1 0,1 100,0 75,1 2,78 2013 1 471 085 65,3 22,3 10,1 2,1 0,2 100,0 74,9 2,77 2014 1 473 666 64,9 22,6 10,2 2,1 0,2 100,0 74,6 2,77 2015 1 475 335 64,6 22,9 10,2 2,1 0,2 100,0 74,4 2,77 2016 1 475 583 64,2 23,2 10,3 2,2 0,2 100,0 74,0 2,76 2017 1 471 500 64,2 23,2 10,4 2,2 0,1 100,0 73,6 2,76 1) 2017 sis. 1 566 saman sukupuolen avioparia Lähde: Tilastokeskus, Perheet

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 15 1.13 Lapsiperheet tyypeittäin 1950 2017 Vuosi Lapsiperheitä yhteensä Aviopari ja lapsia 1) Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity pari ja lapsia Yhteensä Vuosi lkm % % % % % % 1950 599 329 85,9.. 12,4 1,7 100,0 1960 678 046 88,7.. 9,9 1,3 100,0 1970 677 035 88,9 0,9 9,0 1,2 100,0 1980 688 732 83,1 4,7 10,9 1,4 100,0 1985 659 052 81,0 6,3 11,3 1,5 100,0 1990 640 637 76,6 9,4 12,3 1,7 100,0 1995 639 610 70,2 12,3 15,4 2,1 100,0 2000 612 627 65,1 15,5 17,0 2,4 100,0 2001 605 322 64,3 16,1 17,2 2,4 100,0 2002 598 917 63,7 16,6 17,2 2,4 0,0 100,0 2003 595 027 63,0 17,1 17,4 2,5 0,0 100,0 2004 592 809 62,6 17,4 17,4 2,5 0,0 100,0 2005 591 528 62,3 17,7 17,4 2,5 0,0 100,0 2006 589 448 62,0 18,1 17,4 2,6 0,0 100,0 2007 587 767 61,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100,0 2008 585 224 61,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100,0 2009 584 172 61,4 18,4 17,5 2,7 0,0 100,0 2010 582 360 61,3 18,4 17,5 2,7 0,0 100,0 2011 580 547 61,1 18,6 17,6 2,7 0,1 100,0 2012 578 409 60,9 18,6 17,6 2,8 0,1 100,0 2013 575 683 60,4 19,0 17,7 2,8 0,1 100,0 2014 573 566 59,9 19,2 18,0 2,9 0,1 100,0 2015 571 470 59,4 19,4 18,2 2,9 0,1 100,0 2016 569 676 58,8 19,5 18,6 3,0 0,1 100,0 2017 566 242 58,3 19,6 18,9 3,1 0,1 100,0 Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. 1) 2017 sis. 388 saman sukupuolen avioparin ja lasten muodostamaa perhettä. Lähde: Tilastokeskus, Perheet

16 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.14 Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2017 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan, rekisteröidyt parit nuoremman osapuolen iän mukaan) Tuhatta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 19 25 29 35 39 45 49 55 59 65 69 75 79 85 20 24 30 34 40 44 50 54 60 64 70 74 80 84 Ikä * sis. 363 rekisteröityä paria ja 395 saman sukupuolen avioparia ** sis. 1 111 rekisteröityä paria ja 1 171 saman sukupuolen avioparia Lähde: Tilastokeskus, Perheet Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia* Aviopari ilman lapsia ** Avopari ilman lapsia 1.15 Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2017 30 25 20 Tuhatta Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Aviopari ja lapsia* Avopari ja lapsia 15 10 5 0 15 20 25 30 Ikä * Sisältää 345 rekisteröityä paria ja 388 saman sukupuolen avioparia. Lähde: Tilastokeskus, Perheet 35 40 45 50 55 60

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 17 1.16 Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän mukaan 2017 (31.12.2017) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Henkeä 19 yht. 1 914 yht. 1 519 25 29 35 39 45 49 55 59 65 69 20 24 30 34 40 44 50 54 60 64 70 74 Ikä Avioliittolain muutos tuli voimaan 1.3.2017, mistä lähtien samaa sukupuolta olevat saattoivat solmia avioliiton ja samalla samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä luovuttiin. Ennen lain voimaantuloa tammi- ja helmikuussa rekisteröitiin kuitenkin vielä 36 parisuhdetta. 2017 solmittiin 554 samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Siiviilisäädyn muutokset 1.17 Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten lukumäärä ja osuus (%) väestön 1 6-vuotiaista vuonna 2017 Alle 3-vuotiaat 3 6- vuotiaat 7 vuotta täyttäneet Lasten lukumäärä 75 Osuus väestön 1 6- vuotiaista, % Kunnallinen varhaiskasvatus päiväkodeissa 33 930 153 546 878 188 354 53,7 perhepäivähoidossa 8 503 11 980 95 20 578 5,9 Kuntien myöntämät palvelusetelit 6 655 16 794.. 23 449 6,7 Kelan yksityisen hoidon tuki 4 410 11 174 3 15 587 4,4 Varhaiskasvatus yhteensä 53 498 193 494 976 247 968 70,7 1 6-vuotiaat yhteensä 31.12. 350 703 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

18 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.18 Alle kouluikäisten lasten hoitomuodot 31.12.2016 Varhaiskasvatuksen palveluseteli Kunnallinen 4,5 perhepäivähoito 5,7 Vanhempain päivärahat (vanhempansa hoitamat vastasyntyneet) 10,4 Muu 11,0 Yksityisen hoidon tuki 4,0 Kunnallinen päiväkoti 45,2 Kotihoidon tuki 19,3 Lukumäärä % Kotona Vanhempainpäivärahat (vanhempansa hoitamat vastasyntyneet) 42 839 10,4 Kotihoidon tuki 79 530 19,3 Kunnallinen päivähoito Kunnallinen päiväkoti 185 876 45,2 Kunnallinen perhepäivähoito 23 349 5,7 Yksityinen päivähoito Yksityisen hoidon tuki 16 338 4,0 Varhaiskasvatuksen palveluseteli 18 383 4,5 Muu 45 284 11,0 Kaikki lapset (0 6 v) 411 599 100,0 Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen luvuista puuttuvat Ahvenanmaan maakunnan tiedot. Lähde: Kansaneläkelaitos KELA ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 19 1.19 Sairaus- ja vanhempainpäivärahapäivät 2016 Sairauspäivärahat 1) Vanhempainpäivärahat Kaikki Äideille Isille Korvattuja päiviä, 1 000 kpl 13 767 15 386 13 925 1 460 Työnantajalle maksettuja, % 35,2 11,6 11,6 11,7 Vähimmäismääräisiä 2), % 7,1 10,0 10,8 2,8 Vähimmäismäärää pienempiä 3), % 2,2 Keskimääräinen päiväkorvaus, 56,21 64,57 62,44 84,88 Työnantajille maksetuissa korvauksissa 66,31 90,92 91,14 88,84 1) Ei sisällä osasairauspäivärahaa, YEL-sairauspäivärahaa, tartuntatautilain perusteella maksettuja päivärahoja ja ansionmenetyskorvauksia eikä elimen tai kudoksen luovuttajalle maksettuja päivärahoja. 2) Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa (23,93 /pv 2016) maksetaan 55 kalenteripäivää kestäneen työkyvyttömyyden jälkeen tulottomalle, pienituloiselle (työtulot alle 10 258 /v 2016) tai työedellytystä vailla olevalle henkilölle tai heti omavastuuajan jälkeen, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys kestää yli 300 arkipäivää. Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa (23,93 /pv 2016) maksetaan pienituloisille (työtulot alle 10 258 /v 2016), asevelvollisille, opintorahan saajille sekä työssäkäyville. Viimeksi mainittu ryhmä (vanhempainpäivärahakaudella työssä käyvät) ei sisälly taulukon lukuihin 3) Sairauspäiväraha on vähimmäismäärää pienempi työkyvyttömyyden ensimmäisten 55 kalenteripäivän aikana sairauspäivärahan saajilla, joiden päivärahan suuruus määräytyy työtulojen perusteella ja työtulot ovat 1 409 10 253 e/v. Jos työtulot ovat alle 1 409 e/v, ei tältä ajalta makseta päivärahaa. Työkyvyttömyyden ensimmäisten 55 kalenteripäivän jälkeen sairauspäiväraha on näillä henkilöillä vähimmäismääräinen. Myös opintorahan suuruinen sairauspäiväraha voi olla vähimmäismäärää pienempi. Lähde: Kansaneläkelaitos KELA, Kelan tilastollinen vuosikirja 2016

20 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.20 Sosiaalitoimen vahvistamia sopimuksia: lapsen huolto, tapaamisoikeus ja asuminen 2010 2016 Sopimuksia vuoden aikana 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sopimuksia lapsen huollosta yhteensä 35 269 34 222 33 581 33 910 34 218 33 479 31 421 yhteisestä huollosta 32 887 31 933 31 212 31 480 31 810 31 269 29 199 vanhemmat asuvat yhdessä............ 13 548 1) vanhemmat asuvat erillään............ 7 249 1) huollosta yksin äidille 2 092 2 037 2 075 2 147 2 132 2 000 1 935 huollosta yksin isälle 287 251 293 282 272 210 283 huollosta yksin toiselle rekisteröidyn parisuhteen puolisolle 3 1 1 1 4 4 Sopimuksia tapaamisoikeudesta yhteensä 19 920 20 062 20 486 21 161 22 476 22 398 22 542 Sopimuksia asumisoikeudesta yhteensä 18 556 18 040 17 983 18 183 18 767 18 170 17 347 äidin luona 15 297 14 826 14 824 14 975 15 512 15 169 14 253 isän luona toisen rekisteröidyn parisuhteen 3 257 3 207 3 148 3 195 3 233 2 992 3 065 puolison luona 2 7 11 13 22 9 29 Vuoroasuminen molempien vanhempien luona 2) 1 941 2 023 2 392 2 118 2 499 2 727 2 652 1) Tietoja ei ole saatu 50:ltä kunnalta 2) Tämän lisäksi on sovittu asumisesta (lapsen on oltava kirjoilla yhdessä osoitteessa). Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Sosiaaliturva

Takaisin sisällysluetteloon 1 Väestö ja perheet 21 1.21 Päättyneet vanhempainrahakaudet sekä keskimääräinen kesto (päiviä) 2016 Etuuslaji Päättyneet kaudet Kauden keskimääräinen kesto päiviä Työnantajalle korvattu kestosta päiviä Keskimäärin Euroa/ päivä Äiti Yhteensä 52 966 261 31 62,37 Erityisäitiysraha 212 91 9 69,49 Äitiysraha 52 833 105 31 67,27 Vanhempainraha 52 618 157 0 59,07 -osittainen vanhempainraha 48 98 0 40,81 Isä Yhteensä 39 175 36 4 85,94 Isyysrahat yhteensä 39 089 33 4 86,30 isyysraha äitiys- ja vanhempainrahakaudella 36 440 16 4 79,21 isyysraha äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen 22 056 31 1 92,43 Vanhempainraha 2 066 61 1 82,36 osittainen vanhempainraha 48 98 0 46,09 Lähde: Kansaneläkelaitos KELA, Lapsiperheet

22 1 Väestö ja perheet Takaisin sisällysluetteloon 1.22 Väestö taustamaan 1) mukaan 2017, % Thaimaa Filippiinit Venäjä Entinen Neuvostoliitto Kiina Vietnam Kongon demokr. tasavalta Suomalaistaustaiset Viro Unkari Ulkomaalaistaustaiset yht. Somalia Entinen Jugoslavia Bulgaria Ruotsi Puola Romania Iran Etiopia Syyria Saksa Afganistan Intia Irak Yhdysvallat (USA) Marokko Bangladesh Turkki Nigeria Pakistan Nepal Britannia 84,2 15,8 69,2 30,8 61,2 38,8 58,9 41,1 55,1 44,9 53,9 46,1 51,4 48,6 50,8 49,2 49,9 50,1 49,1 50,9 48,5 51,5 48,1 51,9 45,3 54,7 45,3 54,7 45,0 55,0 44,6 55,4 43,9 56,1 43,9 56,1 43,8 56,2 43,6 56,4 43,1 56,9 42,2 57,8 41,3 58,7 38,4 61,6 38,2 61,8 36,9 63,1 36,9 63,1 34,5 65,5 34,3 65,7 34,1 65,9 32,8 67,2 19,4 80,6 0 20 40 60 80 100 1) Taustamaa on henkilön vanhempien syntymämaa, tai jos vanhempien tietoja ei ole saatavilla, henkilön oma syntymämaa. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

työkokemus Oppivelvollisuuskoulutus Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 23 2.1 Suomen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus 3 vuotta Alemmat korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulut Erikoisammattitutkinnot Ylioppilastutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Kouluvuodet Lukiot Lisäopetus Amm. oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Ik ä työkokemus Perusopetus (Vuosiluokat 7 9) Perusopetus (Vuosiluokat 1 6) Peruskoulut Esiopetus Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

24 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.2 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 2016 Koulutusaste Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4 609 119 2 353 862 2 255 257 100,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1 321 847 651 120 670 727 27,7 29,7 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3 287 272 1 584 530 1 702 742 72,3 70,3 Keskiaste 1) 1 884 868 898 014 986 854 38,2 43,8 Alin korkea-aste 441 758 271 636 170 122 11,5 7,5 Alempi korkeakouluaste 500 520 281 100 219 420 11,9 9,7 Ylempi korkeakouluaste 416 084 232 607 183 477 9,9 8,1 Tutkijakoulutusaste 44 042 19 385 24 657 0,8 1,1 1) Keskiaste sisältää kaikki toisen asteen ja erikoisammattikouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2.3 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2016, % Koulutusala Terveys- ja hyvinvointialat 87,5 12,5 Kasvatusalat 78,0 22,0 Palvelualat 68,2 31,8 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 67,7 32,3 Humanistiset ja taidealat 67,7 32,3 Yhteiskunnalliset alat 65,2 34,8 Luonnontieteet 52,3 47,7 Muut tai tuntemattomat koulutusalat 52,0 48,0 Yleissivistävä koulutus 48,4 51,6 Maa- ja metsätalousalat 34,6 65,4 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 20,3 79,7 Tekniikan alat 16,3 83,7 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 51.8 48,2 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 25 2.4 Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutusasteittain 2016, %-osuus tutkinnoista Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste* 44,0 56,0 55,9 44,1 56,2 43,8 61,5 38,5 47,6 52,4 Tutkinnon suorittaneita yht. 51,8 0 20 40 60 80 100 48,2 * Keskisaste sisältää kaikki toisen asteen ja erikoisammattikouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2.5 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö ikäryhmän mukaan 2016 Ikäryhmä Tutkinnon suorittaneita Osuus ikäryhmästä Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 19 42 044 21 276 20 768 14,6 13,6 20 24 277 260 137 989 139 271 84,5 81,1 25 29 290 548 145 490 145 058 85,9 81,2 30 34 299 183 151 115 148 068 87,6 80,5 35 39 297 125 151 119 146 006 89,8 81,9 40 44 280 578 142 417 138 161 90,2 82,8 45 49 289 874 149 843 140 031 89,3 81,4 50 54 319 874 165 948 153 926 89,5 82,2 55 59 302 786 158 894 143 892 86,3 79,4 60 64 284 714 149 765 134 949 78,7 74,4 65 69 248 478 130 944 117 534 67,2 65,1 70 354 808 197 942 156 866 43,5 49,0 Yhteensä 3 287 272 1 702 742 1 584 530 72,3 70,3 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

26 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.6 Korkeakoulututkinnon suorittanut väestö ikäryhmittäin 2016 Ikäryhmä Korkeakoulututkinnon suorittaneet Osuus ikäryhmästä (koulutusasteet 6 8) Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 19 0 0 0 0,0 0,0 20 24 21 869 15 892 5 977 9,7 3,5 25 29 107 813 64 896 42 917 38,3 24,0 30 34 139 692 82 479 57 213 47,8 31,1 35 39 145 923 85 904 60 019 51,0 33,7 40 44 113 226 64 834 48 392 41,1 29,0 45 49 90 068 50 480 39 588 30,1 23,0 50 54 80 580 44 298 36 282 23,9 19,4 55 59 67 796 35 529 32 267 19,3 17,8 60 64 60 178 29 193 30 985 15,3 17,1 65 69 51 196 22 853 28 343 11,7 15,7 70 82 305 36 734 45 571 8,1 14,2 Yhteensä 960 646 533 092 427 554 22,6 19,0 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 27 2.7 Tutkijakoulutusasteen suorittanut väestö 1995, 2000 2016 Vuosi Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneita Yhteensä lkm lkm lkm % % 1995 17 542 4 777 12 765 27,2 72,8 2000 23 248 7 487 15 761 32,2 67,8 2001 24 480 8 124 16 356 33,2 66,8 2002 25 652 8 738 16 914 34,1 65,9 2003 26 869 9 387 17 482 34,9 65,1 2004 28 141 10 063 18 078 35,8 64,2 2005 29 429 10 781 18 648 36,6 63,4 2006 30 722 11 474 19 248 37,3 62,7 2007 32 115 12 274 19 841 38,2 61,8 2008 33 520 13 148 20 372 39,2 60,8 2009 34 884 13 944 20 940 40,0 60,0 2010 36 104 14 673 21 431 40,6 59,4 2011 37 430 15 460 21 970 41,3 58,7 2012 38 709 16 203 22 506 41,9 58,1 2013 40 302 17 106 23 196 42,4 57,6 2014 41 657 17 918 23 739 43,0 57,0 2015 42 782 18 631 24 151 43,5 56,5 2016 44 042 19 385 24 657 44,0 56,0 Vuonna 2016 Yliopistoissa suoritettiin 122 lisensiaatintutkintoa ja 1 890 tohtorintutkintoa, lisensiaatin tutkinnoista oli naisten suorittamia 70,5 prosenttia sekä tohtorin tutkinnoista 50,5 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne ja Yliopistokoulutus

28 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.8a Ammatillisen 1) peruskoulutuksen opiskelijat 20.9.2016 Koulutusala Opiskelijat 20.9. Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistiset ja taidealat 8 997 5 836 3 161 64,9 35,1 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 15 171 7 971 7 200 52,5 47,5 Luonnontieteet 364 178 186 48,9 51,1 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 7 363 487 6 876 6,6 93,4 Tekniikan alat 38 497 5 840 32 657 15,2 84,8 Maa- ja metsätalousalat 5 512 2 749 2 763 49,9 50,1 Terveys- ja hyvinvointialat 19 293 16 127 3 166 83,6 16,4 Yhteensä 120 357 53 362 66 995 44,3 55,7 1) oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammatillinen koulutus 2.8b Ammatillisen 1) peruskoulutuksen tutkinnot 2016 Koulutusala Tutkinnon suorittaneet Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistiset ja taidealat 2 788 1 838 950 65,9 34,1 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 4 727 2 804 1 923 59,3 40,7 Luonnontieteet 132 65 67 49,2 50,8 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 1 945 151 1 794 7,8 92,2 Tekniikan alat 11 471 1 875 9 596 16,3 83,7 Maa- ja metsätalousalat 1 597 805 792 50,4 49,6 Terveys- ja hyvinvointialat 5 507 4 743 764 86,1 13,9 Palvelualat 7 658 4 634 3 024 60,5 39,5 Yhteensä 35 825 16 915 18 910 47,2 52,8 1) oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammatillinen koulutus

Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 29 2.9 Vuonna 2016 ammatillisen 1) peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Koulutusala Terveys- ja hyvinvointialat Humanistiset ja taidealat Palvelualat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Maa- ja metsätalousalat Luonnontieteet Tekniikan alat 86,1 13,9 65,9 34,1 60,5 39,5 59,3 40,7 50,4 49,6 49,2 50,8 16,3 83,7 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 7,8 92,2 0 20 40 60 80 100 1) Oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammatillinen koulutus

30 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.10a Ammattikorkeakoulukoulutuksen 1) opiskelijat koulutusaloittain 2017 Koulutusalat Opiskelijoita (Kansallinen koulutusluokitus 2016) Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat 1 491 949 542 63,6 36,4 Humanistiset ja taidealat 7 612 5 259 2 353 69,1 30,9 Yhteiskunnalliset alat 402 305 97 75,9 24,1 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 29 689 17 005 12 684 57,3 42,7 Luonnontieteet 271 191 80 70,5 29,5 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 13 798 2 342 11 456 17,0 83,0 Tekniikan alat 32 339 5 231 27 108 16,2 83,8 Maa- ja metsätalousalat 3 333 1 613 1 720 48,4 51,6 Terveys- ja hyvinvointialat 42 094 35 269 6 825 83,8 16,2 Palvelualat 10 199 6 273 3 926 61,5 38,5 Yhteensä 141 228 74 437 66 791 52,7 47,3 1) Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulukoulutus 2.10b Ammattikorkeakoulukoulutuksen 1) tutkinnot koulutusaloittain 2017 Koulutusala Tutkintoja (Kansallinen koulutusluokitus 2016) Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat 269 198 71 73,6 26,4 Humanistiset ja taidealat 1 447 1 021 426 70,6 29,4 Yhteiskunnalliset alat 83 74 9 89,2 10,8 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 5 495 3 717 1 778 67,6 32,4 Luonnontieteet 48 31 17 64,6 35,4 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1 698 341 1 357 20,1 79,9 Tekniikan alat 4 817 870 3 947 18,1 81,9 Maa- ja metsätalousalat 541 280 261 51,8 48,2 Terveys- ja hyvinvointialat 9 793 8 595 1 198 87,8 12,2 Palvelualat 2 113 1 375 738 65,1 34,9 Yhteensä 26 304 16 502 9 802 62,7 37,3 1) Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulukoulutus

Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 31 2.11 Vuonna 2017 ammattikorkeakouluissa 1) tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Yhteiskunnalliset alat Terveys- ja hyvinvointialat Kasvatusalat Humanistiset ja taidealat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Palvelualat Luonnontieteet Maa- ja metsätalousalat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tekniikan alat 1) Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Koulutusala Lähde: Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulukoulutus 0 20 40 60 80 100 89,2 10,8 87,8 12,2 73,6 26,4 70,6 29,4 67,6 32,4 65,1 34,9 64,6 35,4 51,8 48,2 20,1 79,9 18,1 81,9

32 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.12a Yliopistojen opiskelijat koulutusaloittain 2017 Koulutusala Opiskelijat Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat 14 427 11 779 2 648 81,6 18,4 Humanistiset ja taidealat 26 618 18 248 8 370 68,6 31,4 Yhteiskunnalliset alat 20 014 13 640 6 374 68,2 31,8 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 22 947 11 340 11 607 49,4 50,6 Luonnontieteet 15 111 7 501 7 610 49,6 50,4 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 13 734 2 527 11 207 18,4 81,6 Tekniikan alat 22 103 5 441 16 662 24,6 75,4 Maa- ja metsätalousalat 3 579 2 337 1 242 65,3 34,7 Terveys- ja hyvinvointialat 12 716 8 440 4 276 66,4 33,6 Palvelualat 2 013 607 1 406 30,2 69,8 Koulutusalat yhteensä 153 262 81 860 71 402 53,4 46,6 Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus 2.12b Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2017 Koulutusala Tutkinnot Yhteensä lkm lkm lkm % % Kasvatusalat 3 707 3 116 591 84,1 15,9 Humanistiset ja taidealat 4 973 3 578 1 395 71,9 28,1 Yhteiskunnalliset alat 4 215 2 983 1 232 70,8 29,2 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 5 453 2 920 2 533 53,5 46,5 Luonnontieteet 2 765 1 474 1 291 53,3 46,7 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1 881 405 1 476 21,5 78,5 Tekniikan alat 4 355 1 173 3 182 26,9 73,1 Maa- ja metsätalousalat 743 503 240 67,7 32,3 Terveys- ja hyvinvointialat 2 294 1 678 616 73,1 26,9 Palvelualat 628 182 446 29,0 71,0 Koulutusalat yhteensä 31 014 18 012 13 002 58,1 41,9 Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus

Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 33 2.13 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2017, % Koulutusala Kasvatusalat 84,1 15,9 Terveys- ja hyvinvointialat 73,1 26,9 Humanistiset ja taidealat 71,9 28,1 Yhteiskunnalliset alat 70,8 29,2 Maa- ja metsätalousalat 67,7 32,3 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 53,5 46,5 Luonnontieteet 53,3 46,7 Palvelualat 29,0 71,0 Tekniikan alat 26,9 73,1 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 21,5 78,5 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus 2.14 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusasteen 1) mukaan 2017, % Lääkärien erikoistumiskoulutus 69,6 8,7 Tohtorintutkinto 54,3 48,1 Lisensiaatintutkinto 80,4 28,0 Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto 59,0 57,4 42,8 40,3 Yhteensä 58,1 100 80 60 40 20 0 41,9 20 40 60 80 100 1) Kansallinen koulutusluokitus 2016 Lähde: Tilastokeskus, Yliopistokoulutus

34 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.15 Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen välittömästi opiskelemaan 2016, % Lukiokoulutuksessa 43,3 62,7 Ammatillisessa koulutuksessa 32,2 52,1 Ei jatkanut välittömästi 5,1 Tytöt 4,6 Pojat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 2.16 Vuoden 2016 ylioppilaiden sijoittuminen koulutukseen samana vuonna, % Ei jatkanut välittömästi 74,0 66,1 Yliopistokoulutuksessa Ammattikorkeakoulutuksessa 12,7 19,5 8,3 12,3 Ammatillisessa koulutuksessa 5,1 2,1 Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 35 2.17 Vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusaloittain vuoden 2016 lopussa, % Kasvatustieteellinen ja opettajan Terveys- ja sosiaalialan Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. Luonnontieteellinen Palvelualojen Tekniikan Humanistinen ja taidealan Maa- ja metsätalousalan Yleissivistävä 77,7 73,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Työllisistä % valmistuneista (5 vuotta valmistumisen jälkeen) 87,2 92,7 86,5 89,4 84,2 84,0 76,6 80,8 75,7 79,3 71,5 72,2 68,6 57,7 70,7 78,3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti ja Yliopistokoulutus

36 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.18 Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat 2015, % Peruskoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat* Lukiot Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammatilliset oppilaitokset Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammattikorkeakoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat** * ei luokanopettajat ** Ammattikoodit 23104 23106 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti 74,7 69,2 47,3 51,3 54,4 40,9 48,4 60,3 100 80 60 40 20 0 25,3 30,8 51,6 39,7 20 40 60 80 100 52,7 48,7 45,6 59,1 2.19 Yliopistojen opettajat 2015, % Professorit Lehtorit ja yliassistentit Assistentit ja tuntiopettajat 29,0 71,0 57,4 42,6 43,9 56,1 Yhteensä 45,6 54,4 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti

Takaisin sisällysluetteloon 2 Koulutus 37 2.20 Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden osuus kaikista peruskoululaisista vuonna 2017, % Tytöt 4,7 7,1 Tehostettua tukea saaneet Erityistä tukea saaneet Pojat 10,7 12,2 0 2 4 6 8 10 12 14 Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2.21 Aikuiskoulutukseen osallistuminen 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18 64-vuotias väestö), % 100 90 80 70 60 50 40 30 37 27 52 53 43 43 59 58 58 49 54 45 45 43 20 10 0 1980 1990 1995 2000 2006 2012 2017 Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutukseen osallistuminen

38 2 Koulutus Takaisin sisällysluetteloon 2.22 Aikuiskoulutuspäivien määrä laskettuna henkeä kohden 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18 64-vuotias väestö), % Aikuiskoulutuspäivä 16 14 12,7 12 10,3 10 9,1 8 7,0 6 15,1 10,2 13,6 7,7 10,7 9,6 7,2 7,1 4 2 0 1990 1995 2000 2006 Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2012 2017

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 39 3.1 Väestön pääryhmiä työvoimatutkimuksen mukaan 2016 1. Koko väestö 100,0 % 2. Työikäiset (15 74-vuotiaat) 3. Alle 15 v. 4. 75+ 74,7 % 16,3 % 9,1 % 5. 7. Työvoima 6. Työvoiman 48,8 % ulkopuolella 25,9 % Työlliset 8. 44,5 % 4,3 % 9. 10. 11. Palveluelinkeinot 1,8 9,7 % % 32,9 % Teollisuus ja rakennustoiminta Maa- ja metsätalous Työttömät Väestön pääryhmä työvoimatutkimus 2016 Yhteensä lkm lkm lkm 1. Koko väestö 5 503 297 2 790 970 2 712 327 2. Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) 4 108 804 2 047 389 2 061 415 3. Alle 15-vuotiaat 894 178 437 108 457 070 4. 75 vuotta täyttäneet 499 841 307 657 192 184 5. Työvoima 2 684 855 1 292 504 1 392 351 6. Työvoiman ulkopuolella 1 423 950 754 885 669 065 7. Työlliset 2 448 093 1 181 574 1 266 519 8. Työttömät 236 761 110 930 125 831 9. Maa- ja metsätalous 100 700 25 200 75 500 10. Teollisuus ja rakennustoiminta 534 000 103 000 431 000 11. Palveluelinkeinot 1 813 000 1 053 000 760 000 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

40 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.2 ja miehet työelämässä 2016 (15 74-vuotiaat) Yhteensä Yhteensä 1 000 henkeä %-osuudet 15 74-vuotiaat 4 109 2 047 2 061 100,0 49,8 50,2 Työelämän ulkopuolella 1 424 755 669 100,0 53,0 47,0 Työvoima 2 685 1 293 1 392 100,0 48,1 51,9 työlliset 2 448 1 182 1 267 100,0 48,3 51,7 työttömät 237 111 126 100,0 46,9 53,1 Työllisyysaste, % (15 64-v.) 68,7 67,6 69,8 Työttömyysaste, % 8,8 8,6 9,0 TYÖLLISET: 2 448 1 182 1 267 100,0 48,3 51,7 Työaika osa-aikatyö 399 251 147 100,0 63,0 37,0 kokoaikatyö 2 048 930 1 118 100,0 45,4 54,6 Työnantaja 2 448 1 182 1 267 100,0 48,3 51,7 Yksityinen 1 783 703 1 080 100,0 39,4 60,6 Julkinen 657 474 183 100,0 72,1 27,9 kunta 528 411 118 100,0 77,7 22,3 valtio 129 64 65 100,0 49,3 50,7 Ammattiasema/ sosioekonominen asema 2 448 1 182 1 267 100,0 48,3 51,7 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 344 111 233 100,0 32,3 67,7 Palkansaajat 2 105 1 071 1 034 100,0 50,9 49,1 ylemmät toimihenkilöt 606 287 319 100,0 47,3 52,7 johtotehtävissä 72 27 46 100,0 37,0 63,0 alemmat toimihenkilöt 844 585 259 100,0 69,4 30,6 työntekijät 650 196 454 100,0 30,2 69,8 Toimiala 2 448 1 182 1 267 100,0 48,3 51,7 A, B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta 101 25 75 100,0 25,0 75,0 C-F Teollisuus, rakentaminen 534 103 431 100,0 19,3 80,7 G-U Palvelualat 1 805 1 049 756 100,0 58,1 41,9 X Toimiala tuntematon 8 4 4 100,0 54,3 45,7 Tehty työ, milj. tuntia 4 011,6 1 770,9 2 240,6 100,0 44,1 55,9 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 41 3.3 15 74-vuotias väestö toiminnan mukaan 2016, % Työttömät 5,4 % Työttömät 6,1 % Työvoiman ulkopuolella 36,9 % Työvoiman ulkopuolella 32,5 % Työlliset 57,7 % Työlliset 61,4 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.4 Työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella ikäryhmittäin 2016 (vuosikeskiarvo), 1 000 henkeä Ikäryhmä Väestö Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 15 74 2 047 2 061 1 182 1 267 111 126 755 669 15 64 1 708 1 755 1 155 1 225 110 125 442 405 15 24 310 327 134 124 31 35 145 168 25 34 341 360 234 290 23 27 84 43 35 44 325 342 257 292 19 20 49 30 45 54 357 363 294 302 20 24 43 37 55 64 375 363 236 217 17 19 121 127 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

42 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.5 Työvoimaosuus 1972 2016 (15 74-vuotiaat), % 80 75 70 65 60 55 1972 1975 1980 1985 1990 * 2016: 63,1 % ja miehet 67,5 % 1995 2000 2005 Vuodesta 1989 lähtien luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Työvoima = Työlliset + Työttömät Työvoimaosuus = Työvoimaan kuuluvien %-osuus 15 74-vuotiaasta väestöstä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2010 2016* 3.6 Työvoimaosuudet ikäryhmittäin 2016, % 100 80 60 40 36,0 88,1 88,7 87,5 83,4 81,7 76,0 74,5 69,1 91,1 91,3 90,6 89,2 80,5 86,1 89,9 66,5 52,0 50,1 74,1 76,9 20 0 27,1 15 19 25 29 35 39 45 49 55 59 65 69 20 24 30 34 40 44 50 54 60 64 70 74 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Ikäryhmä 17,2 11,2 8,7 3,9 15 64

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 43 3.7a Työllisyys- ja työttömyysasteet lapsiluvun mukaan 2016, 20 59-vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,2 75,6 78,8 8,3 7,8 8,7 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,5 73,6 90,1 6,2 7,6 4,9 1 lapsi 81,1 74,2 89,0 6,4 7,8 5,1 2 lasta 84,1 77,1 91,4 6,0 7,3 4,8 3 lasta tai enemmän 77,4 65,7 89,5 5,9 7,8 4,4 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 74,8 76,8 73,0 9,5 7,9 11,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.7b Työllisyys- ja työttömyysasteet nuorimman lapsen mukaan 2016, 20 59-vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,2 75,6 78,8 8,3 7,8 8,7 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,5 73,6 90,1 6,2 7,6 4,9 nuorin lapsi alle 3-vuotias 67,9 48,6 87,8 7,7 10,2 6,2 nuorin lapsi 3 6-vuotias 85,2 79,2 91,6 5,9 8,1 3,8 nuorin lapsi 7 17-vuotias 88,0 85,6 90,7 5,6 6,5 4,6 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 74,8 76,8 73,0 9,5 7,9 11,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

44 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.8 Työllisyysaste 15 64-vuotiaat (vuosikeskiarvo) 1990 2016, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016* Työllisyysaste=15 64-vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä * 2016: 67,6 % ja miehet 69,8 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.9 Työllisyysaste ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä 11,0 65 69 16,9 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 18,5 46,4 54,3 25,4 76,8 73,5 82,0 84,5 85,3 85,2 84,3 48,3 60,0 68,7 68,5 77,7 75,6 81,2 83,7 82,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Kunta Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 45 3.10 Työlliset (15 74-vuotiaat) työnantajasektorin mukaan 2016 Valtio 5,4 % Kunta 9,3 % Valtio 5,2 % Kunta 34,7 % Yksityinen 59,5 % Yksityinen 85,3 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.11 Työlliset (15 74-vuotiaat) koulutusasteittain 2016, % 8,6 41,3 50,1 14,5 48,6 37,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Perusasteen koulutus Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

46 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.12 Nais- ja miesvaltaisimmat toimialat 2016 (15 74-vuotiaat, TOL2008), %-osuudet alan työllisistä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86 88) P Koulutus (85) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55 56) R-U Muu palvelutoiminta (90 99) 86,6 13,7 68,8 31,2 68,2 31,8 64,9 35,1 K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala (64 68) O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45 47) M-N Liike-elämän palvelut (69 82) J Informaatio ja viestintä (58 63) C-E Teollisuus: sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto (10 33, 35 39) A, B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (01 09) H Kuljetus ja varastointi (49 53) 56,0 44,0 54,1 45,0 48,6 51,4 45,0 55,4 29,7 70,3 25,0 75,0 24,8 74,3 19,1 80,9 F Rakentaminen (41 43) 7,9 92,1 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 47 3.13 Palkansaajat sekä osa-aikaisten ja määräaikaisten %-osuudet palkansaajista 2000 2016 Palkansaajat yhteensä (1 000 henkeä) Osa-aikatyössä %-osuus palkansaajista Määräaikaisessa työsuhteessa %-osuus palkansaajista 2000 1 006 1 011 16,9 7,2 19,9 13,0 2001 1 027 1 033 16,8 7,1 20,0 13,0 2002 1 043 1 025 17,2 7,7 19,6 12,6 2003 1 037 1 024 17,5 7,6 20,0 12,7 2004 1 039 1 025 18,3 8,0 19,6 12,7 2005 1 060 1 038 18,1 8,0 20,0 12,9 2006 1 078 1 051 18,7 8,2 20,0 12,7 2007 1 103 1 075 18,6 8,0 19,4 12,4 2008 1 112 1 095 17,6 7,7 18,8 11,3 2009 1 094 1 029 18,5 7,9 18,4 10,6 2010 1 082 1 038 19,2 8,5 18,6 12,5 2011 1 091 1 052 19,3 9,2 18,5 12,8 2012 1 099 1 047 19,7 9,0 18,4 12,8 2013 1 090 1 036 19,6 8,8 18,4 12,5 2014 1 082 1 023 19,5 9,3 18,5 12,6 2015 1 076 1 015 19,1 9,9 18,1 12,6 2016 1 071 1 034 20,4 9,9 18,4 13,1 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.14 Palkansaajien osa-aikatyön syyt 2016 (15 74-vuotiaat), % 100 80 60 40 20 0 33,5 32,4 25,7 32,4 12,8 2,0 7,8 8,7 19,7 25,5 Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla Opiskelee Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia Terveydelliset syyt Muu syy Osa-aikaiset palkansaajat: 218 000, 102 000 %-osuus palkansaajista: 20,4 %, 9,9 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

48 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.15 Työllisten naisten yleisimmät ammatit 1) 2016 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Myyjät, kauppiaat ym. Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat Terveydenhuollon asiantuntijat Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Palvelutyöntekijät Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät Lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat Toimistotyöntekijät Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat Asiakaspalvelutyöntekijät 160 18 107 61 99 34 96 16 92 66 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät 25 14 200 150 100 50 0 50 100 150 200 1 000 henkeä 1) ammattiluokitus 2010, 2-numerotaso Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 68 57 55 54 4 28 49 30 40 31 28 8 7 46 55 109

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 49 3.16 Työllisten miesten yleisimmät ammatit 1) 2016 Kuljetustyöntekijät Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat Myyjät, kauppiaat ym. Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. Palvelutyöntekijät 112 109 103 84 72 66 66 61 55 48 46 6 31 4 3 16 92 18 107 57 23 68 Prosessityöntekijät 39 18 Sähkö- ja elektroniikkaalan työntekijät 38 1 Teollisuuden ja rakentamisen 35 11 avustavat työntekijät 200 150 100 50 0 50 100 150 200 1 000 henkeä 1) ammattiluokitus 2010, 2-numerotaso Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

50 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.17 Määräaikaisten prosenttiosuus palkansaajista (15 74-vuotiaat, vuosikeskiarvo) 1998 2016, % 25 20 15 10 5 0 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Vuosi 2010 2012 2014 2016 2016: 18,4 % ja miehet 13,1 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.18 Määräaikaisten osuus palkansaajista ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä 60 64 6,8 8,4 55 59 50 54 8,1 6,5 8,8 6,7 45 49 40 44 6,5 7,0 10,5 11,2 35 39 7,1 18,2 30 34 12,1 20,3 25 29 20,1 33,0 20 24 36,3 44,1 0 10 20 30 40 50 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 51 3.19 Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus palkansaajista koulutusasteen mukaan 2015, % Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Koulutusaste 17,2 23,2 Keskiaste 13,0 20,1 Korkea-aste 15,5 10,5 0 5 10 15 20 25 30 35 Määräaikaisten osuus (%) Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.20 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien työmarkkina-asema nuorimman lapsen iän mukaan 2016, % Nuorin alle 3-vuotias 48,5 5,5 46,0 3 6-vuotias 79,2 6,9 13,9 7 17-vuotias 85,5 6,0 8,5 Nuorin alle 3-vuotias 87,8 5,8 6,4 3 6-vuotias 91,5 3,64,9 7 17-vuotias 89,3 4,3 6,4 0 20 40 60 80 100 Työllinen Työtön Työvoiman ulkopuolella Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

52 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.21 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet toimialan mukaan 2016 Toimiala Yhteensä 1 000 1 000 1 000 % % henkeä henkeä henkeä % % naisista miehistä Toimialat yhteensä (00 99) 344 111 233 32,3 67,7 100,0 100,0 A, B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (01 09) 65 16 49 24,8 75,2 14,5 21,1 C F Teollisuus, rakentaminen 71 8 63 11,1 88,9 7,1 27,0 G N ja P U Palvelualat 207 87 120 41,8 58,2 78,2 51,7 X Toimiala tuntematon (00) 1 0 0 36,7 63,3 0,2 0,2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 53 3.22 Työttömät (15 74-vuotiaat) 1 000 henkeä ja työttömyysasteet 1990 2016 Työttömät Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä 1 000 henkeä % % % % % 1990 82 33 49 40,4 59,6 3,2 2,7 3,6 1992 292 114 178 39,1 60,9 11,7 9,6 13,6 1994 408 174 235 42,5 57,5 16,6 14,8 18,1 1996 363 176 186 48,5 51,2 14,6 14,9 14,3 1998 285 142 143 49,8 50,2 11,4 12,0 10,9 2000 253 131 122 51,8 48,2 9,8 10,6 9,1 2002 237 114 123 48,1 52,0 9,1 9,1 9,1 2004 229 111 118 48,5 51,5 8,8 8,9 8,7 2006 204 104 101 51,0 49,0 7,7 8,1 7,4 2008 172 87 85 50,6 49,4 6,4 6,7 6,1 2009 221 99 122 44,8 55,2 8,2 7,6 8,9 2010 224 98 126 43,8 56,3 8,4 7,6 9,1 2011 209 91 117 43,5 56,5 7,8 7,1 8,4 2012 207 92 115 44,4 55,6 7,7 7,1 8,3 2013 219 97 122 44,3 55,7 8,2 7,5 8,8 2014 232 103 129 44,4 55,6 8,7 8,0 9,3 2015 252 115 137 45,7 54,3 9,4 8,8 9,9 2016 237 111 126 46,9 53,1 8,8 8,6 9,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

54 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.23 Työttömyysasteet ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 6,9 7,4 6,9 8,7 7,3 8,1 5,6 6,8 6,4 6,5 7,5 6,5 7,8 6,3 9,9 10,8 13,2 18,4 29,5 31,7 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.24 Työttömyysasteet (15 74-vuotiaat) 1970 2016, % 20 15 10 5 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Vuosi 2000 Vuodesta 1989 lähtien luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin 2016: 8,6 % ja miehet 9,0 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2005 2010 2016

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 55 3.25 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 2016, % Perusasteen koulutus 18,9 14,7 Keskiasteen koulutus 10,3 10,8 Korkea-asteen koulutus 5,6 6,5 0 5 10 15 20 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 3.26 Pitkäaikaistyöttömät 1995 2016, keskimäärin vuodessa, lukumäärä Yli vuoden työttömänä joista yli 2 v. työttömänä 1995 55 308 80 504 19 363 34 257 1996 54 153 76 901 22 083 36 960 1997 52 747 69 218 22 500 34 457 1998 49 721 61 176 23 279 31 376 1999 44 012 52 419 22 333 28 286 2000 39 314 47 498 19 306 24 203 2001 36 153 45 172 16 900 22 324 2002 33 029 43 300 14 978 21 430 2003 30 335 40 734 13 546 19 790 2004 30 296 40 491 12 860 18 897 2005 31 185 39 745 13 028 18 369 2006 28 912 35 445 12 529 16 250 2007 23 603 28 056 11 125 13 648 2008 19 646 23 473 8 914 10 712 2009 17 527 23 801 6 597 8 908 2010 21 106 32 939 6 429 9 920 2011 23 040 34 130 8 986 14 047 2012 25 130 36 038 11 544 17 117 2013 30 428 43 258 13 344 19 405 2014 37 831 52 673 16 366 23 426 2015 45 435 63 878 19 954 28 315 2016 52 006 71 731 23 124 33 727 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Työnvälitystilasto

56 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.27 Palveluilla työllistetyt 1) 1995 2016, keskimäärin vuodessa (lukumäärä) Yhteensä 1995 63 643 34 599 29 044 1996 64 627 36 715 27 912 1997 62 582 36 383 26 199 1998 57 009 34 078 22 931 1999 51 459 31 677 19 782 2000 43 007 26 951 16 057 2001 38 425 24 550 13 875 2002 36 980 23 153 13 828 2003 36 533 22 161 14 372 2004 35 969 21 309 14 660 2005 34 233 19 875 14 358 2006 37 954 21 979 15 974 2007 37 807 21 416 16 393 2008 35 415 19 794 15 620 2009 32 992 18 514 14 479 2010 34 094 18 066 16 032 2011 35 489 18 366 17 126 2012 30 548 15 663 14 887 2013 31 809 15 748 16 046 2014 37 350 18 034 19 311 2015 27 354 13 200 14 150 2016 22 301 10 516 11 786 1) Palkkatuella, starttirahalla ja valtiolle työllistetyt. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Työnvälitystilasto

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 57 3.28a Työnsä fyysisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus ikäryhmittäin 2017, % Yhteensä 55 74 32,7 30,6 33,2 37,4 20 54 27,0 32,3 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 2017 3.28b Työnsä fyysisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus koulutustason mukaan 2017, % Korkea 13,4 15,3 Keskitaso 29,1 29,6 Matala 40,0 43,8 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 2017

58 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.28c Työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus ikäryhmittäin 2017, % Yhteensä 43,3 47,9 55 74 37,3 43,3 20 54 46,5 50,8 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 2017 3.28d Työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi kokevien osuus koulutustason mukaan 2017, % Korkea 54,7 59,2 Keskitaso 49,8 49,3 Matala 35,6 40,3 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH 2017

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 59 3.29 Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1996 2015 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1996 2000 2005 2010 2015 2015: 36 169 ja miehet 60 326 Lähde: Tilastokeskus, Työtapaturmat 3.30 Työllisten osuus työikäisestä väestöstä (18 64-vuotiaat) syntyperän mukaan 1987 2015, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1987 Suomalaistaustaiset naiset Ulkomaalaistaustaiset naiset 1990 1993 1996 1999 2002 Suomalaistaustaiset miehet Ulkomaalaistaustaiset miehet 2005 2008 2011 2015 2015: Suomalaistaustaiset naiset 71,2 % ja miehet 67,4 %, ulkomaalaistaustaiset naiset 45,4 % ja miehet 53,8 % Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti

60 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.31 Työikäisten (18 64-vuotiaat) työttömien osuus työvoimasta syntyperän mukaan 2000 2016, % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 Suomalaistaustaiset naiset Ulkomaalaistaustaiset naiset 2002 2004 2006 2008 Suomalaistaustaiset miehet Ulkomaalaistaustaiset miehet 2010 2012 2014 2016 2016: Suomalaistaustaiset naiset 11,0 % ja miehet 14,4 %, ulkomaalaistaustaiset naiset 29,3 % ja miehet 23,4 % Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti 3.32 Työsyrjintää tai eriarvoista kohtelua eri tilanteissa kokeneiden palkansaajien osuus 2013, % Tiedon saannissa Työtovereiden tai esimiesten asenteissa Arvostuksen saamisessa Palkkauksessa Työn tai työvuorojen jaossa Työnantajan järjestämään koulutukseen pääsyssä Etenemismahdollisuuksissa uralla Työsuhde-etujen saamisessa 5,0 6,0 4,7 7,0 8,4 7,0 Työhönotto- tai 5,9 nimitystilanteessa 3,5 0 5 10 15 20 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013 9,4 10,4 10,4 11,9 11,8 12,3 14,0 17,0 19,2 19,0

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 61 3.33 Syrjintää tai eriarvoista kohtelua havainneiden palkansaajien osuus (%) syrjintäperusteen mukaan 2013 Suosikkijärjestelmät Työsuhteen tilapäisyys tai osa-aikaisuus Terveydentila tai vajaakuntoisuus Vanhoihin kohdistuva Nuoriin kohdistuva syrjintä Sukupuoli, erityisesti nainen Puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito Perheellisyys tai raskaus Kansallisuus tai ihonväri Poliittiset mielipiteet tai ay-toiminta Seksuaalinen suuntautuminen (sukupuolinen suuntautuminen) Sukupuoli, erityisesti mies Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013 7 8 8 8 3 7 5 6 3 3 4 3 4 1 2 2 2 9 10 11 14 17 19 0 5 10 15 20 25 24

62 3 Työelämä Takaisin sisällysluetteloon 3.34 Etenemismahdollisuudet työssä, hyvät mahdollisuudet -vastaukset, % 30 25 20 15 10 5 9 9 6 6 9 10 10 7 8 12 14 12 12 15 0 1977 1984 1990 1997 Vuosi 2003 2008 2013 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 1977 2013 3.35 Palkansaajat, joiden työhön kuuluu esimiestehtäviä, % 50 45 41 40 36 38 35 32 30 27 29 25 24 21 20 15 10 5 0 1984 1990 1997 2003 Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 1984 2013 36 46 2008 33 43 2013

Takaisin sisällysluetteloon 3 Työelämä 63 3.36 Palkansaajat, joiden esimies on nainen, % 70 60 50 48 52 56 59 63 65 40 30 20 11 10 9 5 6 0 1984 1990 1997 2003 Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 1984 2013 13 2008 2013 15

64 4 Palkat Takaisin sisällysluetteloon 4.1 Palkansaajien keskiansioita 2000 2016, euroa/kk 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 12341234 12341234 12341234 12341234 12341234 12341234 12341234 12341234 1234123 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17* * Ennakkotieto Vuodet neljänneksittäin 2016: 3 075 euroa/kk ja miehet 3 675 euroa/kk Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi

Takaisin sisällysluetteloon 4 Palkat 65 4.2 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot sektoreittain 2000 2016, naisten ansiot prosenttia miesten ansioista Vuosi Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori Valtio Kunnat 2000 80,6 80,7 80,0 84,6 2001 80,3 80,8 80,3 84,3 2002 80,2 80,8 80,5 84,0 2003 80,2 80,9 80,9 84,3 2004 80,5 81,1 81,3 84,7 2005 80,7 82,2 81,9 83,4 2006 80,8 82,3 82,0 83,2 2007 81,0 82,2 83,1 83,2 2008 81,2 82,6 83,7 84,0 2009 81,8 84,5 84,1 84,4 2010 82,8 83,6 84,4 85,1 2011 83,2 83,9 85,6 85,4 2012 83,1 83,8 86,0 85,4 2013 83,1 84,0 86,1 85,6 2014 83,3 84,5 86,1 85,9 2015 83,2 84,5 86,0 86,1 2016 83,7 84,9 86,8 86,5 Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkan saajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi

66 4 Palkat Takaisin sisällysluetteloon 4.3 Keskiansiot työnantajasektoreittain 2000 2016, euroa Vuosi Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori Valtio Kunnat 2000 1 820 2 257 1 824 2 261 1 928 2 411 1 796 2 124 2001 1 904 2 371 1 923 2 380 2 038 2 538 1 858 2 204 2002 1 971 2 457 1 994 2 467 2 120 2 635 1 915 2 281 2003 2 052 2 559 2 080 2 572 2 216 2 740 1 990 2 361 2004 2 137 2 655 2 163 2 668 2 314 2 846 2 074 2 450 2005 2 239 2 774 2 299 2 798 2 402 2 933 2 179 2 612 2006 2 305 2 851 2 363 2 871 2 480 3 024 2 245 2 697 2007 2 386 2 946 2 440 2 967 2 579 3 102 2 330 2 799 2008 2 530 3 114 2 591 3 135 2 782 3 325 2 460 2 930 2009 2 659 3 250 2 764 3 272 2 943 3 498 2 546 3 018 2010 2 723 3 288 2 747 3 287 3 041 3 605 2 636 3 098 2011 2 799 3 365 2 827 3 369 3 168 3 699 2 705 3 168 2012 2 893 3 483 2 921 3 487 3 297 3 832 2 795 3 273 2013 2 959 3 562 2 995 3 567 3 374 3 918 2 850 3 329 2014 3 004 3 606 3 051 3 612 3 445 3 999 2 876 3 348 2015 3 041 3 653 3 096 3 662 3 491 4 058 2 900 3 369 2016 3 075 3 675 3 131 3 686 3 545 4 086 2 929 3 387 Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 4.4 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa 2002 2016, euroa Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa 2002 2 061 2 477 1 839 2 497 2004 2 269 2 699 1 973 2 647 2006 2 477 2 903 2 129 2 835 Uusi painorakenne 2008 2 772 3 238 2 433 3 266 2009 2 857 3 267 2 513 3 280 2010 2 931 3 327 2 587 3 347 Uusi painorakenne 2011 3 055 3 483 2 675 3 447 2012 3 154 3 587 2 722 3 602 2013 3 276 3 727 2 807 3 676 2014 3 357 3 788 2 860 3 690 2015 3 454 3 886 2 884 3 678 2016 3 485 3 871 2 948 3 783 Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi ja Yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkat

Takaisin sisällysluetteloon 4 Palkat 67 4.5 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot koulutuksessa ja terveydenhuollossa 2002 2016, euroa Koulutus Terveydenhuolto 2002 2 164 2 519 2 017 2 842 2004 2 348 2 713 2 172 3 068 2006 2 523 2 903 2 330 3 289 Uusi painorakenne 2008 2 951 3 372 2 618 3 655 2009 3 041 3 458 2 720 3 789 2010 3 087 3 495 2 786 3 874 Uusi painorakenne 2011 3 185 3 588 2 886 3 966 2012 3 275 3 671 2 982 4 039 2013 3 351 3 754 3 054 4 075 2014 3 388 3 800 3 086 4 110 2015 3 429 3 826 3 114 4 143 2016 3 487 3 866 3 137 4 101 Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi ja Kunta- ja valtiosektorin kuukausipalkat sekä Yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkat 4.6 Keskimääräiset kokonaisansiot kuukaudessa ikäryhmittäin yksityisellä sektorilla 2016 1), euroa/kk 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 20 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 69 Ikäryhmä 1) Lukumäärä: naiset 373 556 ja miehet 539 488 Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne

68 4 Palkat Takaisin sisällysluetteloon 4.7 Keskimääräiset kokonaisansiot kuukaudessa ikäryhmittäin valtiolla 2016 1), euroa/kk 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 20 24 25 29 30 34 35 39 1) Lukumäärä: naiset 31 852 ja miehet 35 318 Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne 40 44 45 49 Ikäryhmä 50 54 55 59 60 69 4.8 Keskimääräiset kokonaisansiot kuukaudessa ikäryhmittäin kuntasektorilla 2016 1), euroa/kk 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 20 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 69 Ikäryhmä 1) Lukumäärä: naiset 288 839 ja miehet 75 891 Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne

Takaisin sisällysluetteloon 4 Palkat 69 4.9 Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot kuukaudessa koulutusasteen mukaan 2016, euroa/kk 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Perusaste 3 076 3 162 3 089 2 494 2 520 Keskiaste Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne 4 082 Alin korkeaaste 3 017 3 974 4 132 Alempi korkeakouluaste 5 011 5 140 5 717 Ylempi korkea kouluaste Tutkijakoulutusaste

70 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.1 Naisten ja miesten tulot 2016 Tulonsaajien lukumäärä kaikkiaan 2 401 552 2 283 245 Ansiotuloja saaneita 2 368 525 2 244 639 Pääomatuloja saaneita 1 372 177 1 186 052 Valtionveronalaiset tulot yhteensä (milj. euroa) 59 471 76 268 Ansiotulot valtionverotuksessa yhteensä 56 794 70 103 Työtulot 35 825 47 329 Sairausvakuutuslain mukaiset päivä- ja äitiysrahat 957 370 Lapsen kotihoidon tuki 336 20 Opintorahat 305 231 Työttömyysturvaetuudet 2 472 2 621 Eläketulot 14 556 15 492 Kansaneläkkeet 1 485 904 Muut eläkkeet 13 071 14 588 Maatalouden tulot 244 618 Elinkeinotulot 1 180 1 826 Pääomatulot yhteensä 2 678 6 165 Valtionverot yhteensä 2 353 5 893 Kunnallisvero 7 878 10 903 Verot ja maksut yhteensä 11 721 18 661 Veronalaiset tulot -tilaston keskeisin tulokäsite on valtionveronalainen tulo. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet, toimeentulotuki, kansaneläkkeiden lisäosat ja rintamasotilaslain mukaiset eläkkeet. Tavanomaisten pankkitalletusten ja obligaatioiden korot ovat verottomia, tilastoon eivät sisälly myöskään lähdeveron alaiset korkotulot. Veronalaisia eivät edelleen ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloista maksetaan vero ainoastaan valtiolle, ansiotulojen perusteella määräytyy valtion tuloveron ohella kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksu. Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot

Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo 71 5.2 Tulonsaajat valtionveronalaisten tulojen mukaan 2016 Tuhatta henkeä 500 400 300 200 100 0 5 000 5 000 10 000 15 000 10 000 15 000 20 000 20 000 25 000 25 000 30 000 Euroa 30 000 35 000 35 000 40 000 40 000 45 000 45 000 50 000 50 000 Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot 5.3 Tulonsaajat valtionveronalaisten tulojen mukaan 2016 Tuloluokka Tulonsaajat Naisten %-osuus tulonsaajista euroa % % tuloluokassa 5 000 9,2 9,7 50,0 5 000 10 000 10,4 9,1 54,4 10 000 15 000 14,8 9,6 61,8 15 000 20 000 13,0 9,1 60,1 20 000 25 000 11,1 8,8 57,1 25 000 30 000 10,9 8,7 56,8 30 000 35 000 9,5 8,7 53,5 35 000 40 000 6,6 7,7 47,4 40 000 45 000 4,3 6,3 42,0 45 000 50 000 2,9 4,8 38,7 50 000 7,3 17,5 30,5 Tuloluokat yhteensä 100,0 100,0 51,3 Lukumäärä 2 401 552 2 283 245 Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot

72 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.4 Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot iän mukaan 2016, euroa 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 19 20 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 Ikäryhmä Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot 5.5 Tulot kotitaloustyypin mukaan 2012 ja 2015 Viitehenkilön ikä alle 65 vuotta 2012 2015 Kotitalouksia, 1 000 kpl Mediaani Käytettävissä oleva rahatulo, euroa Kotitalouksia, 1 000 kpl Mediaani Käytettävissä oleva rahatulo, euroa Lapsettomat parit 538,1 45 341 513,5 45 188 Pari ja 1 lapsi 194,7 54 349 201,6 52 375 Pari ja 2 lasta 195,7 57 192 187,2 56 860 Pari ja 3+ lasta 96,1 58 423 97,8 58 115 Yksinasuva nainen 295,5 20 253 292,0 19 985 Yksinasuva mies 356,7 19 847 374,3 18 595 Yksinhuoltajat, naiset 82,5 30 600 77,7 28 496 Yksinhuoltajat, miehet 14,7 30 494 15,2 29 000 Käytettävissä oleva rahatulo = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (pl. asuntotulo ja myyntivoitot) + saadut tulonsiirrot maksetut tulonsiirrot Mediaanitulo on tulotaso, joka jakaa aineiston kahtia. Mediaanituloa enemmän saa puolet ja sitä vähemmän saa puolet kotitalouksista. Kotitalouksien lukumäärä on laskettu otostutkimuksesta. Määrä eroa perhetilaston perheiden lukumäärästä. Yksinhuoltajien ja kahden huoltajan lapsikotitalouksiin on laskettu mukaan kotitaloudet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo 73 5.6 Velalliset ja velat iän mukaan 2016 Ikäluokat Velallisia yhteensä Yhteensä lukumäärä lukumäärä lukumäärä % % Kaikki ikäluokat 5 377 099 2 730 803 2 646 296 50,8 49,2 24 1 503 881 735 253 768 628 48,9 51,1 25 34 685 755 335 538 350 217 48,9 51,1 35 44 658 129 322 343 335 786 49,0 51,0 45 54 700 415 349 281 351 134 49,9 50,1 55 64 725 586 370 472 355 114 51,1 48,9 65 1 103 333 617 916 485 417 56,0 44,0 Ikäluokat Velat yhteensä Yhteensä euroa euroa euroa % % Kaikki ikäluokat 117 792 223 896 51 803 274 889 65 988 949 007 44,0 56,0 24 2 631 773 487 1 268 085 295 1 363 688 192 48,2 51,8 25 34 27 339 165 983 12 717 205 784 14 621 960 199 46,5 53,5 35 44 37 390 707 844 16 496 264 902 20 894 442 942 44,1 55,9 45 54 28 154 619 987 11 947 546 102 16 207 073 885 42,4 57,6 55 64 14 961 759 075 6 373 321 498 8 588 437 577 42,6 57,4 65 7 314 197 520 3 000 851 308 4 313 346 212 41,0 59,0 Lähde: Tilastokeskus, Velkaantumistilasto 5.7a Ulosottovelalliset 1) naiset ja miehet 2008 2017 Vuosi Yhteensä Ulosottovelallisista naisia, lkm % lkm Ulosottovelallisista miehiä, % 2008 205 031 69 145 33,7 135 886 66,3 2009 211 083 72 244 34,2 138 839 65,8 2010 208 357 72 508 34,8 135 849 65,2 2011 213 902 75 157 35,1 138 745 64,9 2012 215 697 78 464 36,4 137 233 63,6 2013 210 618 77 425 36,8 133 193 63,2 2014 211 668 77 759 36,7 133 909 63,3 2015 202 887 76 226 37,6 126 661 62,4 2016 214 429 79 869 37,2 134 560 62,8 2017 214 305 80 965 37,8 132 787 62,0 1) Ulosottovelallisten (avoinna oleva asia) määrä vuoden lopussa (viimeisenä päivänä) Lähde: Tilastokeskus, Ulosottoasiat

74 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.7b Keskimääräinen ulosottovelka (euroa) ja perinnässä olevien asioiden määrä 2008 2017, lkm Keskimääräinen ulosottovelka (euroa) Perinnässä olevat asiat yhtä velallista kohti Vuosi Yhteensä Yhteensä 2008 16 575 9 265 20 294 5,6 5,3 5,8 2009 15 775 9 700 18 937 5,8 5,5 5,9 2010 15 145 10 302 17 730 6,1 5,9 6,1 2011 14 599 10 450 16 847 6,8 6,7 6,9 2012 14 926 10 639 17 376 7,1 7,1 7,0 2013 15 520 11 397 17 917 7,6 7,8 7,4 2014 15 853 11 796 18 210 7,3 7,5 7,2 2015 16 733 12 796 19 102 7,1 7,3 7,0 2016 16 525 12 826 18 720 7,1 7,4 7,0 2017 17 848 13 701 20 374 7,5 7,7 7,4 Lähde: Tilastokeskus, Ulosottoasiat 5.7c Velkajärjestelyhakemukset 2000 2017, % 100 80 55,5 56,1 56,9 57,6 55,5 56,6 56,3 52,6 50,4 48,5 48,9 50,3 49,4 50,6 50,1 51,2 50,7 51,2 60 40 44,5 43,9 43,1 42,4 44,5 43,4 43,7 47,4 49,6 51,5 51,1 49,7 50,6 49,4 49,9 48,8 49,3 48,8 20 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: Tilastokeskus, Velkajärjestelyt

Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo 75 5.7d Naisten velkajärjestelyhakemukset ikäryhmittäin 2000 2017, % 2017 2,1 18,5 32,7 34,6 12,0 2016 2,4 18,3 36,3 33,2 9,7 2015 2,3 17,8 36,1 34,8 9,0 2014 2,7 17,8 37,4 34,2 7,9 2013 2,2 18,0 39,2 33,4 7,2 2012 1,5 18,9 39,9 33,5 6,2 2011 3,0 17,2 41,3 31,8 6,8 2010 2,0 17,5 38,7 35,7 6,1 2009 3,1 19,7 39,0 32,4 5,9 2008 3,1 18,9 40,7 31,1 6,2 2007 2,8 17,8 45,0 29,7 4,7 2006 1,7 12,8 46,1 32,6 6,8 2005 1,1 11,1 43,6 38,0 6,2 2004 1,1 10,4 43,4 38,4 6,7 2003 1,0 12,5 46,2 34,1 6,2 2002 0,5 12,6 49,0 31,9 6,0 2001 0,9 14,2 44,8 34,0 6,1 2000 0,5 14,7 45,5 31,1 8,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 alle 25 25 34 35 49 50 64 65+ Lähde: Tilastokeskus, Velkajärjestelyt 5.7e Miesten velkajärjestelyhakemukset ikäryhmittäin 2000 2017, % 2017 2,0 18,5 38,4 31,2 9,9 2016 2,5 18,6 38,5 32,2 8,1 2015 2,6 18,9 39,0 32,4 7,1 2014 3,0 17,2 41,3 32,0 6,5 2013 1,9 20,6 40,9 30,8 5,8 2012 1,6 20,4 42,3 30,3 5,5 2011 1,8 18,0 42,4 30,9 6,9 2010 1,7 19,2 40,0 32,8 6,3 2009 1,9 19,7 41,0 31,9 5,4 2008 2,7 19,8 40,9 31,9 4,7 2007 1,8 16,7 43,2 33,6 4,7 2006 1,3 11,8 44,4 37,1 5,3 2005 0,8 9,6 41,7 40,8 7,0 2004 0,6 8,9 43,8 40,1 6,5 2003 0,7 9,4 46,8 37,2 5,9 2002 0,6 10,2 48,3 34,4 6,5 2001 0,7 12,0 47,4 34,0 6,0 2000 0,9 11,8 46,7 33,0 7,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 alle 25 25 34 35 49 50 64 65+ Lähde: Tilastokeskus, Velkajärjestelyt

76 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.8 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloustyypin mukaan 1990, 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2016, % Kotitaloustyyppi 1990 2000 2005 2010 2015 2016 Yksinasuvat naiset 24,5 26,0 27,8 27,7 28,7 29,2 Yksinasuvat miehet 39,0 39,0 42,3 43,6 43,9 44,3 Yksinhuoltajat, naiset 10,9 10,7 11,3 10,8 10,6 10,5 Yksinhuoltajat, miehet 1,3 1,1 1,1 1,0 1,1 1,1 Avio-/ja avoparit ilman lapsia 10,0 11,0 7,8 7,6 6,8 6,6 Avio-/ja avoparit, joilla lapsia 14,2 12,1 9,7 9,3 8,8 8,4 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lukumäärä 181 604 271 686 238 848 240 257 259 010 260 928 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Toimeentulotuki

Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo 77 Työttömyysturva Suomessa työttömyysturvaetuuksia maksavat työttömyyskassat sekä KELA (kansaneläkelaitos). Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiotuloihin sidotut etuudet, Kela maksaa muille työttömille perusturvaetuudet. Työttömyyskassat maksavat ansiopäivärahaa 17 67-vuotiaalle työttömälle jäsenelleen, joka täyttää työssäoloehdon ja jonka jäsenyys kassassa on kestänyt työssäoloehtoon vaaditun ajan. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Kela maksaa peruspäivärahaa työssäoloehdon täyttävälle 17 67-vuotiaalle työttömälle, joka ei ole työttömyyskassan jäsen. Oikeus peruspäivärahaan ja sen mahdollisiin lisäosiin määräytyy samoin ehdoin kuin ansiopäivärahassa kassan jäsenyyttä lukuun ottamatta. Kela maksaa työmarkkinatukea 17 67-vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tai peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon puuttumisen takia. 5.9 Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vuoden aikana saaneet 1994 2016, lkm Tuhansia 300 250 200 150 100 50 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Vuosi 2008 2010 2012 2014 2016* * 184 891, miehet 203 294 Lähde: Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos, Tilasto Suomen työttömyysturvasta

78 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.10 Ansiopäivärahaa vuoden aikana saaneet 1994 2016, lkm Tuhansia 300 250 200 150 100 50 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Vuosi 2008 2010 2012 2014 2016* * 169 757, miehet 167 293 Lähde: Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos, Tilasto Suomen työttömyysturvasta 5.11 Ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat ikäryhmittäin 2016, % Ikäryhmä Ansiopäiväraha, saajat Peruspäiväraha, saajat Työmarkkinatuki, saajat 17 19 36,8 63,2 46,4 53,6 45,4 54,6 20 24 47,2 52,8 48,3 51,7 43,4 56,6 25 29 51,0 49,0 49,6 50,4 47,0 53,0 30 34 52,0 48,0 50,5 49,5 49,6 50,4 35 39 53,0 47,0 49,9 50,1 51,5 48,5 40 44 52,2 47,8 49,7 50,3 50,8 49,2 45 49 50,3 49,7 48,3 51,7 48,4 51,6 50 54 48,9 51,1 46,1 53,9 45,7 54,3 55 59 48,5 51,5 45,1 54,9 45,3 54,7 60 64 49,3 50,7 46,2 53,8 48,8 51,2 Yhteensä 50,4 49,6 48,7 51,3 47,3 52,7 Lukumäärä yhteensä 169 757 167 293 39 753 41 884 145 138 161 410 Lähde: Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos, Tilasto Suomen työttömyysturvasta

Takaisin sisällysluetteloon 5 Toimeentulo 79 5.12 Eläkkeensaajien kuukausieläkkeet 2016 5 000 4 500 4 999 4 000 4 499 3 500 3 999 3 000 3 499 2 500 2 999 2 000 2 499 1 750 1 999 1 500 1 749 1 250 1 499 1 000 1249 750 999 500 749 0 499 euroa/kk 0 5 10 15 20 25 % Lähde: Eläketurvakeskus ETK ja Kansaneläkelaitos KELA, Tilasto Suomen eläkkeensaajista 5.13 Eläkkeensaajien lukumäärä eläkkeen rakenteen mukaan 2004 2016 Vuosi Kaikki eläkkeensaajat Työeläkkeen saajat % kaikista eläkkeensaajista Kelan eläkkeensaajat % kaikista eläkkeensaajista lukumäärä 2004 764 233 573 769 91,4 93,0 59,9 41,9 2005 772 046 584 240 91,6 93,1 58,7 40,9 2006 779 053 592 891 91,9 93,2 57,5 40,0 2007 787 262 602 570 92,1 93,2 56,1 38,9 2008 798 203 615 997 92,2 93,2 57,7 40,4 2009 811 095 632 094 92,3 93,2 56,4 39,3 2010 820 872 642 963 92,0 93,0 55,0 38,0 2011 829 541 653 500 93,0 93,0 54,0 37,0 2012 833 656 660 769 93,0 93,0 52,0 36,0 2013 842 425 670 697 92,9 93,4 51,0 35,2 2014 847 253 678 064 93,0 93,5 49,7 34,2 2015 853 677 687 295 93,2 93,5 48,5 33,4 2016 862 238 696 662 93,3 93,6 47,5 32,8 Lähde: Eläketurvakeskus ETK ja Kansaneläkelaitos KELA, Tilasto Suomen eläkkeensaajistas

80 5 Toimeentulo Takaisin sisällysluetteloon 5.14 Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma 31.12.2016 Kokonaiseläke Kokonaiseläkejakauma euroa/kk Lukumäärä % Lukumäärä % 0 499 7 802 1,0 5 140 0,8 500 749 27 431 3,5 11 288 1,7 750 999 168 155 21,2 102 956 15,7 1 000 1 249 168 897 21,3 92 854 14,2 1 250 1 499 128 736 16,2 81 728 12,5 1 500 1 749 93 974 11,8 76 964 11,7 1 750 1 999 68 507 8,6 68 370 10,4 2 000 2 499 73 035 9,2 94 506 14,4 2 500 2 999 30 926 3,9 51 524 7,9 3 000 3 499 12 950 1,6 27 484 4,2 3 500 3 999 6 076 0,8 15 274 2,3 4 000 4 499 2 973 0,4 9 356 1,4 4 500 4 999 1 556 0,2 5 697 0,9 5 000 2 144 0,3 12 657 1,9 Kaikki 793 162 100 655 798 100 Keskimääräinen kokonaiseläke, euroa/kk 1 454 1 849 Työeläkkeen osuus, euroa/kk 1 286 1 714 Kelan eläkkeen osuus, euroa/kk 152 113 Lähde: Eläketurvakeskus ETK ja Kansaneläkelaitos KELA, Tilasto Suomen eläkkeensaajista

Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys 81 6.1a Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus ikäryhmän mukaan 2018, % 100 80 60 60,2 54,4 40 20 24,8 25,5 35,7 40,1 0 20 54 -vuotiaat 55 74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat Ikäryhmä Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018 6.1b Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus koulutustason mukaan 2018, % 100 80 60 40 20 40,3 39,7 29,5 29,5 25,7 25,4 0 matala keskitaso korkea Koulutustaso Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018

82 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.2a Painoindeksi (BMI) ikäryhmän mukaan 2018, % BMI >= 30kg/m 2 75+ -vuotiaat 55 74 -vuotiaat 20 54 -vuotiaat 16,2 20,5 24,6 23,6 18,5 19,1 BMI >= 25kg/m 2 75+ -vuotiaat 60,2 60,0 55 74 -vuotiaat 61,9 70,5 20 54 -vuotiaat 44,6 58,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018 6.2b Painoindeksi (BMI) koulutustason mukaan 2018, % BMI >= 30kg/m 2 korkea keskitaso 17,0 16,3 18,4 20,6 matala 25,2 22,9 BMI >= 25kg/m 2 korkea 47,8 60,9 keskitaso matala 50,3 60,8 56,9 65,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018 Paino(kg) BMI = Pituus(m) 2

Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys 83 6.3a Alkoholia humalahakuisesti / liikaa käyttävien osuus ikäryhmän mukaan 2018, % Liikaa käyttävät 75+ -vuotiaat 55 74 -vuotiaat 20 54 -vuotiaat 7,6 21,8 26,5 25,4 32,4 49,5 Humalahakuisesti 75+ -vuotiaat 55 74 -vuotiaat 20 54 -vuotiaat 0,5 3,7 3,7 3,9 15,8 14,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018 6.3b Alkoholia humalahakuisesti / liikaa käyttävien osuus koulutustason mukaan 2018, % Liikaa käyttävät korkea keskitaso matala 22,3 20,3 24,6 35,5 36,6 40,8 Humalahakuisesti korkea keskitaso matala 2,3 11,5 2,8 12,7 4,9 18,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018

84 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.4a Päivittäin tupakoivien osuus ikäryhmän mukaan 2018, % 30 25 20 15 10 12,8 14,4 10,4 15,0 5 0 20 54 -vuotiaat 55 74 -vuotiaat 1,9 3,4 75+ -vuotiaat Ikäryhmä Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018 6.4b Päivittäin tupakoivien osuus koulutustason mukaan 2018, % 20 16 16,2 19,1 12 8 4 9,1 12,3 5,2 6,8 0 matala keskitaso korkea Koulutustaso Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, FinSote 2017 2018

Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys 85 6.5 Sairauspäivärahat 2016 Päiväraha- Päivärahansaajat Maksetut Keskim. päivät päivärahat päiväkorvaus 1 000 kpl Lkm milj. euroa euroa/pv 7 604 166 149 406,6 53,47 6 164 115 395 367,2 59,58 Yhteensä 13 767 281 544 773,8 56,21 Lähde: Kansaneläkelaitos KELA, Kelan sairausvakuutustilasto 2016 6.6 Kuolleet kuolemansyyn mukaan 2016 Kuolemansyy Yhteensä Yhteensä 53 964 26 947 27 017 Verenkiertoelinten sairaudet 19 727 9 813 9 914 Kasvaimet 12 854 6 824 6 030 Hermoston sairaudet 8 959 3 288 5 671 Tapaturmat ja väkivalta 3 435 2 321 1 114 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 2 412 915 1 497 Ruuansulatuselinten sairaudet 2 331 1 396 935 Hengityselinten sairaudet 2 133 1 274 859 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet 738 402 336 Tartunta- ja loistauteja 255 151 104 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 248 124 124 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 224 65 159 Oireet ja epätäydellisesti määritetyt tilat 206 145 61 Synnynnäiset epämuodostumat, kromosomipoikkeavuudet 197 112 85 Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet 81 36 45 Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat 46 23 23 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 25 14 11 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 3 0 3 Ei kuolintodistusta 90 44 46 Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt

86 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.7 Työikäisten (15 64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt 2016 Kuolemansyy Kuolleet Kuolleet lukumäärä % 1. Kasvaimet 1 161 45,2 2. Verenkiertoelinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset syyt) 388 15,1 3. Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 243 9,5 4. Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytys) 148 5,8 5. Itsemurhat 129 5,0 6. Hengityselinten sairaudet 82 3,2 Muut kuolemansyyt 418 16,3 Työikäisenä kuolleita yhteensä 2 569 100,0 Kuolemansyy Kuolleet Kuolleet lukumäärä % 1. Verenkiertoelinten sairaudet 1 442 25,7 (pl. alkoholiperäiset syyt) 2. Kasvaimet 1 337 23,8 3. Alkoholiperäiset kuolemansyyt 857 15,3 4. Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytys) 582 10,4 5. Itsemurhat 471 8,4 6. Hengityselinten sairaudet 157 2,8 Muut kuolemansyyt 767 13,7 Työikäisenä kuolleita yhteensä 5 613 100,0 Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt

Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys 87 6.8 Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 1971 2016 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti Kuolleisuus / 100 000 70 60 50 40 30 20 10 0 1971 1975 1980 1985 1990 Vuosi 1995 2000 2005 2010 2016 Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt 6.9 Tapaturmakuolleisuus 1981 2016 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti Kuolleisuus / 100 000 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1981 1985 1990 1995 2000 Vuosi 2005 2010 2016 Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt ja Väestörakenne

88 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.10 Itsemurhakuolleisuus 1981 2016 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti Kuolleisuus / 100 000 60 50 40 30 20 10 0 1981 1985 1990 1995 2000 Vuosi 2005 2010 2016 Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt ja Väestörakenne 6.11 Kuolleisuus iän (0 64-vuotiaat) ja keskiväkiluvun mukaan 2017, promillea 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 4 8 12 16 20 24 28 32 Ikä 36 40 44 48 52 56 60 64 Lähde: Tilastokeskus, Kuolleet ja Väestörakenne

Takaisin sisällysluetteloon 6 Terveys 89 6.12 Kuolleisuus iän (65 95-vuotiaat) ja keskiväkiluvun mukaan 2017, promillea 350 300 250 200 150 100 50 0 65 70 75 80 Ikä 85 90 95 Lähde: Tilastokeskus, Kuolleet ja Väestörakenne 6.13 Kaikki ilmoitetut HIV-tartuntatautitapaukset 1990 2017, lkm 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1990 1993 1996 1999 2002 2005 Vuosi 2008 2011 2014 2017* * 57, miehet 101 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, HIV ja aidstilastot

90 6 Terveys Takaisin sisällysluetteloon 6.14 Koettu sukupuoli muu kuin ilmoitettu sukupuoli kouluterveyskyselyssä 2017, % 20 Tytöt Pojat 15 10 5 5,5 5,6 3,6 2,9 5,2 5,0 0 Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely 2017

Takaisin sisällysluetteloon 7 Teknologia 91 7.1 Seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 13,5 10,8 29,1 41,4 58,8 62,4 76,5 81,4 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 96,7 95,4 7.2a Käyttää kodin ja työpaikan ulkopuolella langatonta internetiä kannettavalla tietokoneella vähintään viikoittain 2017, % kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 1,2 3,2 9,7 13,5 14,8 18,1 14,9 22,1 20,7 30,9 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

92 7 Teknologia Takaisin sisällysluetteloon 7.2b Käyttää kodin ja työpaikan ulkopuolella langatonta internetiä tablettitietokoneella vähintään viikoittain 2017, % kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 2,3 6,1 11,4 9,4 9,2 11,7 15,1 15,2 14,2 18,1 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.2c Käyttää kodin ja työpaikan ulkopuolella internetiä matkapuhelimella vähintään viikoittain 2017, % kaikki 75 89 55 74 25 54 Ikä 2,3 3,6 37,3 38,9 78,4 16 24 78,2 0 20 40 60 80 100 54,8 60,4 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 74,9 79,2

Takaisin sisällysluetteloon 7 Teknologia 93 7.3 Tilannut tai ostanut Internetistä jotain omaan tai talouden käyttöön viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 7,0 4,9 30,9 29,9 52,6 52,1 69,3 68,3 72,0 75,9 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.4 Lukenut verkkolehtiä tai tv-yhtiöiden uutissivuja viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % Kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 27,2 29,4 68,7 70,4 77,6 79,7 93,8 92,1 90,8 87,8 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

94 7 Teknologia Takaisin sisällysluetteloon 7.5a Käyttänyt tekstinkäsittelyohjelmaa viimeisen 12 kk:n aikana 2017, % Kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 12,9 16,1 46,3 44,7 65,1 64,3 79,0 84,5 95,0 87,4 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.5b Käyttänyt taulukkolaskentaohjelmaa viimeisen 12 kk:n aikana 2017, % Kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 2,9 10,0 24,1 31,7 42,8 50,9 62,0 0 20 40 60 80 100 67,1 60,2 63,1 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 7 Teknologia 95 7.5c Kirjoittanut ohjelmakoodia viimeisen 12 kk:n aikana 2017, % Kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 0,0 1,2 5,2 1,5 2,6 7,8 10,5 13,7 18,0 32,3 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 7.6 Käyttänyt internetiä virallisen lomakkeen lähettämiseen viranomaisille tai julkisen palvelun tarjoajalle 2017, % Kaikki 75 89 55 74 25 54 16 24 Ikä 7,1 13,1 46,7 44,2 59,8 60,4 72,8 66,9 79,6 77,2 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

96 7 Teknologia Takaisin sisällysluetteloon 7.7 Internetin käytön ja eräiden käyttötarkoitusten yleisyys viimeisen 3 kk:n aikana 2017, % Ikä Käyttänyt internetiä 86,9 89,0 Käyttänyt sähköpostia 82,6 83,8 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus 97 8.1 Eräiden poliisin tietoon tulleiden rikosten uhrit 2017, lkm Uhreja yhteensä Uhrina nainen Uhrina mies Raiskausrikokset yhteensä 1 133 1 097 36 Raiskaus 835 813 22 Raiskauksen yritys 103 98 5 Törkeä raiskaus 126 120 6 Törkeän raiskauksen yritys 6 5 1 Raiskaus (3. mom) 52 50 2 Raiskauksen yritys (3. mom) 10 10 Pakottaminen sukupuoliyhteyteen 1 1 Sukupuoliyhteyteen pakottamisen yritys Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt yhteensä 1 069 935 134 Henkirikosten yritykset yhteensä 356 68 288 Pahoinpitelyrikokset yhteensä 33 022 13 524 19 498 Pahoinpitely 21 966 8 740 13 226 Pahoinpitelyn yritys 496 149 347 Törkeä pahoinpitely 1 295 322 973 Törkeän pahoinpitelyn yritys 312 66 246 Lievä pahoinpitely 8 953 4 247 4 706 Ryöstörikokset yhteensä 1 743 488 1 255 Kiristysrikokset yhteensä 310 102 208 Muita rikoksia: Seksuaalinen ahdistelu 402 374 28 Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö 5 5 Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytön yritys Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu Vapaudenriisto 289 175 114 Törkeä vapaudenriisto 45 23 22 Panttivangin ottaminen 1 1 Panttivangin ottamisen yritys Laiton uhkaus 9 284 4 690 4 594 Vainoaminen 716 552 164 Pakottaminen 73 37 36 Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto

98 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.2 Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet 15 74-vuotiaat tekijän ja uhrin suhteen mukaan 2017 (viimeisen 12 kk:n aikana), % Tekijän ja uhrin suhde Nainen Mies Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani Väkivallalla uhkaaminen 2,3 0,8 Fyysinen väkivalta yhteensä 3,6 1,9 Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta 1,6 1,2 Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys 1,0 0,1 Kaikki tekomuodot yhteensä 4,8 2,5 Muu uhrin lähemmin tuntema henkilö 1) Väkivallalla uhkaaminen 1,6 2,2 Fyysinen väkivalta yhteensä 3,5 4,0 Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta 1,7 2,5 Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys 0,6 0,1 Kaikki tekomuodot yhteensä 4,8 5,5 Tuntematon tai puolituttu 2) Väkivallalla uhkaaminen 6,0 8,6 Fyysinen väkivalta yhteensä 8,9 8,0 Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta 3,6 3,1 Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys 0,9 0,3 Kaikki tekomuodot yhteensä 12,8 13,0 Otoskoko (n) 3 354 2 787 1) Veli, sisko, isä, äiti, lapsi, ystävä, tuttava tai työtoveri. 2) Uhrin satunnaisesti kohtaama henkilö, työssä kohtaama asiakas, potilas tai vastaava. Lähde: Helsingin yliopisto / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Kansallinen rikosuhritutkimus 2017

Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus 99 8.3 Pelännyt joutuvansa kodin ulkopuolella iltaisin väkivallan uhriksi 2017 (viimeisen 12 kk:n aikana), % Kaikki Nainen Mies Kerran tai pari vuodessa 21,9 26,0 18,0 Yli 3 kertaa vuodessa 11,1 16,0 6,3 Ei liiku iltaisin kodin ulkopuolella 6,5 9,9 3,2 Otoskoko (n) 6 141 3 354 2 787 Lähde: Helsingin yliopisto / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Kansallinen rikosuhritutkimus 2017 8.4 Väkivallan seurauksena fyysisen vamman saaneet 2017 (viimeisen 12 kk:n aikana), % 10 8 8,1 Nainen Mies 6 4 2 5,6 4,4 4,2 2,1 1,4 0 15 34 35 54 Lähde: Helsingin yliopisto / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Kansallinen rikosuhritutkimus 2017 Ikä 55 74

100 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.5a Rikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksittain 2017 Yhteensä lkm % % 1. Kaikki A F rikokset 252 666 17,7 82,3 A. Omaisuusrikokset 97 512 23,6 76,4 varkaus 13 146 15,0 85,0 törkeä varkaus 1 940 9,0 91,0 näpistys 34 076 28,5 71,5 ryöstö 1 142 14,4 85,6 törkeä ryöstö, törkeän ryöstön valmistelu 430 11,2 88,8 vahingonteko, lievä vahingonteko 9 230 11,4 88,6 törkeä vahingonteko 153 11,8 88,2 kavallus, lievä kavallus 1 031 41,4 58,6 törkeä kavallus 323 43,7 56,3 petos, lievä petos 18 359 32,9 67,1 törkeä petos 1 533 18,6 81,4 maksuvälinepetokset 1 499 26,5 73,5 muut 14 650 17,6 82,4 B. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 25 810 18,2 81,8 tappo 40 5,0 95,0 murha 25 4,0 96,0 pahoinpitelyt 23 723 17,8 82,2 muut 2 022 22,8 77,2 C. Seksuaalirikokset 2 237 1,5 98,5 D. Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 10 730 17,1 82,9 E. Eräät liikennerikokset 43 689 11,4 88,6 rattijuopumus, törkeä rattijuopumus 17 250 12,5 87,5 muut 26 439 10,7 89,3 F. Muut rikokset 72 688 13,9 86,1 huumausaineen käyttörikos 15 968 13,1 86,9 muut huumausainerikokset 88 656 13,8 86,2 muut 264 690 13,0 87,0 2. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus 417 230 27,6 72,4 Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto

Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus 101 8.5b Rikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat rikoksittain 2017 Yhteensä lkm % % 1. Kaikki A-F rikokset 8 437 24,9 75,1 A. Omaisuusrikokset 5 352 28,0 72,0 varkaus 389 19,8 80,2 törkeä varkaus 16 31,3 68,8 näpistys 3 205 37,2 62,8 ryöstö 79 6,3 93,7 vahingonteko, lievä vahingonteko 1 235 9,2 90,8 petos, lievä petos 145 42,8 57,2 muut 283 14,8 85,2 B. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1 246 14,4 85,6 pahoinpitely rikokset 1 209 14,1 85,9 muut 37 21,6 78,4 C. Seksuaalirikokset 61 1,6 98,4 D. Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 182 26,4 73,6 E. Eräät liikennerikokset 231 10,4 89,6 F. Muut rikokset 1 365 25,9 74,1 huumausaineen käyttörikos 153 30,7 69,3 alkoholirikokset ja rikkomukset 189 42,3 57,7 muut 1 023 22,1 77,9 2. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus 331 17,5 82,5 Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto

102 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.6a Rangaistukseen 1) tuomitut 1985 2016, % 100 80 60 88,5 86,8 85,5 84,4 82,3 81,8 81,1 79,9 78,3 77,7 77,3 77,2 76,7 75,0 74,9 74,1 40 20 11,5 13,2 14,5 15,6 17,7 18,2 18,9 20,1 21,7 22,3 22,7 22,8 23,3 25,0 25,1 25,9 0 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Naisia Miehiä 1) oikeudessa tuomitut, rangaistusmääräykset ja rikesakot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 8.6b Naisten vankeusrangaistukset 1977 2016, lkm 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Ehdoton vankeus Ehdollinen vankeus Lähde: Tilastokeskus, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010 2013 2016 Yhdyskuntapalvelu

Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus 103 8.6c Miesten vankeusrangaistukset 1977 2016, lkm 18 000 16 000 14 000 12000 10000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Ehdoton vankeus Ehdollinen vankeus Lähde: Tilastokeskus, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 8.7a Turvakotien asiakkaat 2017, lkm Ikä (kokonaisina vuosina 31.12.2017) Sukupuoli muu 2010 2013 2016 Yhdyskuntapalvelu Sukupuolesta ei tietoa Yhteensä lapset (alle 18 v.) 1 018 1 030 2 1 2 051 0 3 vuotta 366 399 1 1 767 4 6 vuotta 226 245 471 7 10 vuotta 211 207 418 11 14 vuotta 135 128 263 15 17 vuotta 80 51 1 132 aikuiset yhteensä 2 147 135 2 282 18 24 vuotta 331 17 348 25 34 vuotta 769 30 799 35 44 vuotta 556 39 595 45 54 vuotta 269 29 298 55 64 vuotta 121 8 129 65 74 vuotta 72 10 82 75 84 vuotta 18 18 85 v täyttäneet 3 2 5 Ei tietoa 8 8 Yhteensä 3 165 1 165 2 1 4 333 Valtion rahoittamia turvakoteja yhteensä 23. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Turvakotipalvelut 2017

104 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.7b Ensi- ja päihde-ensikotien asiakkaat 2017 Aikuisia Naisia Miehiä Naisia Miehiä lkm lkm lkm % % Ensikodit 310 223 87 71,9 28,1 Päihde-ensikodit 94 72 22 76,6 23,4 Lapsia Tyttöjä Poikia Tyttöjä Poikia lkm lkm lkm % % Ensikodit 257 113 144 44,0 56,0 Päihde-ensikodit 69 33 36 47,8 52,2 Lähde: Ensi- ja turvakotien liitto ry 8.8 Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset ikäryhmittäin 2017, lkm 600 500 489 Tytöt Pojat 400 300 200 100 0 321 219 156 175 144 159 0 2-v. 3 6-v 7 12-v. 371 13 15-v. 291 314 16 17-v. 31 57 18-v. Lapsen ikä on vuoden lopussa 31.12.2017. Vain alle 18-vuotiaita voi sijoittaa kiireellisesti. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lastensuojelu

Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus 105 8.9 Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret 1991 2017 1) Vuosi Tytöt Pojat Yhteensä 1991 4 203 4 591 8 794 1992 4 526 4 929 9 455 1993 4 609 5 041 9 650 1994 4 925 5 273 10 198 1995 5 180 5 559 10 739 1996 5 367 5 797 11 164 1997 5 584 6 054 11 638 1998 5 627 6 154 11 781 1999 5 735 6 349 12 084 2000 5 932 6 742 12 674 2001 6 272 7 077 13 349 2002 6 582 7 414 13 996 2003 6 707 7 497 14 204 2004 6 969 7 715 14 684 Vuosi Tytöt Pojat Yhteensä 2005 7 248 8 007 15 255 2006 7 430 8 286 15 716 2007 7 606 8 578 16 184 2008 7 937 8 957 16 894 2009 7 926 8 953 16 879 2010 8 083 9 120 17 203 2011 8 264 9 303 17 567 2012 8 496 9 402 17 898 2013 8 622 9 468 18 090 2014 8 562 9 487 18 049 2015 8 353 9 311 17 664 2016 8 177 9 153 17 330 2017 8 510 9 446 17 956 1) Kunnat korjaavat lukujaan jälkikäteen, joten aikasarjojen arvot voivat muuttua aikaisemmasta Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lastensuojelu

106 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.10 Naisten miesten taholta ja miesten naisten taholta kokema seksuaalinen häirintä kahden viime vuoden aikana ikäluokittain 1998, 2001, 2004, 2008, 2012 ja 2017, % alle 35-vuotiaat 2017 2012 2008 2004 2001 1998 35-54-vuotiaat 2017 2012 2008 2004 2001 1998 55+ vuotiaat 2017 2012 2008 2004 2001 1998 7 12 14 14 13 16 9 14 6 11 4 11 8 12 6 19 18 21 20 19 22 23 Vastaajana nainen Vastaajana mies 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri 2017 21 22 24 29 34 33 33 37 48 47 49 51 55 54

Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus 107 8.11 Pelkääkö joutumista väkivallan kohteeksi tai onko sen takia varuillaan? Vuosina 2001, 2004, 2008, 2012 ja 2017, % Liikkuessaan yksin ulkona illalla, yöllä Naisilla 2017 2012 2008 2004 2001 Miehillä 2017 2012 2008 2004 2001 Joukkoliikennevälineissä illalla, yöllä Naisilla 2017 2012 2008 2004 2001 Miehillä 2017 2012 2008 2004 2001 29 33 11 38 31 9 31 35 10 24 31 14 24 34 18 27 9 3 34 10 2 31 15 2 18 15 3 26 14 5 28 25 10 34 26 7 28 25 6 20 18 6 22 23 9 22 8 1 25 8 1 21 10 1 12 6 2 15 8 2 Työtehtävissä Naisilla 2017 2012 2008 2004 2001 Miehillä 2017 2012 2008 2004 2001 16 9 2 16 8 2 14 11 1 10 12 2 8 9 3 10 31 11 4 1 8 4 1 6 5 1 6 6 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Hyvin harvoin Ainakin silloin tällöin 40 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri 2017 Usein

108 8 Väkivalta ja rikollisuus Takaisin sisällysluetteloon 8.12 Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikokset 2017 Epäilty mies 1 354 5 087 Epäilty nainen 1 287 553 Uhri mies Uhri nainen 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Tiedot lähi- ja perhesuhteista perustuvat väestötilastojen rekisteriaineistoihin ja kattavat kaikki vain rekistereissä ilmenevät perhe- ja parisuhteet. Tilaston ulkopuolelle jäävät tällöin esimerkiksi eri osoitteissa asuvien seurustelusuhteet ja kauemmat sukulaissuhteet. Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto 8.13 Kahden viime vuoden aikana erilaista seksuaalista häirintää kokeneet sukupuolen mukaan (%) Onko joku? kertonut kaksimielisiä vitsejä tai puhunut härskejä tavalla, jonka olet kokenut loukkaavaksi? esittänyt asiattomia vartaloosi tai seksuaalisuuteesi kohdistuneita huomatuksia? lähennellyt sinua fyysisesti ei-toivotulla tavalla? ehdottanut sinulle seksiä epäasiallisessa yhteydessä? häirinnyt tai ahdistellut sinua edellä kuvatuilla tavoilla sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa? paljastellut sinulle itseään tai seurannut sinua? 7,9 7,6 15,1 5,7 11,2 5,0 7,4 2,4 4,8 2,3 23,8 27,6 Seksuaalista häirintää kokeneet yhteensä 17,1 37,8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri 2017

Takaisin sisällysluetteloon 8 Väkivalta ja rikollisuus 109 8.14 Seksuaalista ja/tai sukupuoleen perustuvaa häirintää ja/tai nimittelyä nykyisessä työpaikassa havainneiden päätoimisten palkansaajien osuus ikäryhmän mukaan 2017, % 55+ 45 54 35 44 25 34 15 24 Ikäryhmä n=797 4,2 6,2 7,2 8,7 10,2 12,0 12,7 12,6 17,6 20,5 0 5 10 15 20 25 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Tasa-arvobarometri 2017

110 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.1 Ehdokkaat ja valitut eduskuntavaaleissa 2015 Yhteensä Ehdokkaat lukumäärä 2 146 845 1 301 % 39,4 60,6 keski-ikä 45,8 45,2 46,1 Valitut lukumäärä 200 83 117 % 41,5 58,5 keski-ikä 47,2 44,4 49,1 Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot 9.2 Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa 1954 2015,% 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1954 1962 1970 1975 1983 ehdokkaista (2015: 39,4) äänistä (2015: 42,6) valituista (2015: 41,5) 1991 1999 2007 2015* * Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti 2015, naiset 71,3 %, miehet 68,9 % Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko 111 9.3 Kansanedustajat ikäryhmittäin 2015 (ikä vaalipäivänä 19.4.2015), lkm Ikäryhmä 65 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 18 24 16 15 14 25 20 15 10 5 9 9 9 6 3 2 0 1 7 11 12 10 11 13 13 17 22 0 5 10 15 20 25 Kansanedustajien keski-ikä 2015; 44,4 vuotta ja miehet 49,1 vuotta Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot 9.4 Kansanedustajat puolueittain eduskuntavaaleissa 2015, lkm KESK 14 KOK 16 PS 12 SDP 21 VIHR 7 VAS 7 RKP 3 KD 3 Ahvenanmaan 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 5 6 8 13 21 26 0 5 10 15 20 25 30 35 35 KESK = Suomen Keskusta, PS = Perussuomalaiset, KOK = Kansallinen Kokoomus, SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, VIHR = Vihreä liitto, VAS = Vasemmistoliitto, RKP = Suomen ruotsalainen kansanpuolue, KD = Suomen Kristillisdemokraatit Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

112 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.5 Eduskuntaryhmät, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 2018 Eduskuntaryhmä Eduskuntaryhmän Jäsenet Johto Puheenjohtaja Yhteensä Yhteensä Varapuheenjohtaja Yhteensä 200 84 116 28 3 6 8 11 % 42,0 58,0 33,3 66,7 42,1 57,9 Keskustan 49 14 35 3 1 1 1 Kokoomuksen 38 18 20 4 1 1 2 Sosialidemokraattinen 35 22 13 3 1 2 Sininen 19 5 14 4 1 2 1 Perussuomalaisten 17 4 13 3 1 2 Vihreä 15 7 8 3 1 1 1 Vasemmistoliiton 12 7 5 3 1 2 Ruotsalainen 1) 10 4 6 3 1 1 1 Kristillisdemokraattinen 5 3 2 3 1 1 1 1) mukaan lukien Ahvenanmaan edustaja Lähde: Suomen eduskunta

Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko 113 9.6 Eduskunnan valiokuntien jäsenet (kokoonpano) 2017 Suuri (25) Sosiaali- ja terveys (17) Sivistys (17) Laki (17) Ympäristö (17) Liikenne- ja viestintä (17) Ulkoasiain (17) Työelämä- ja tasa-arvo (17) Valtiovarain (21) Perustuslaki (17) Puolustus (17) Hallinto (17) Tarkastus (11) Maa- ja metsätalous (17) Tulevaisuus (17) Talous (17) 13 12 13 4 11 6 9 8 10 7 7 10 5 12 7 10 7 14 6 11 6 11 4 13 4 7 4 13 5 12 4 13 0 5 10 15 20 25 Puheenjohtajat: 6 naista ja 10 miestä, varapuheenjohtajat: 8 naista ja 9 miestä Lähde: Suomen eduskunta (11.9.2017)

114 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.7 Ministerit 19.2.2018 (yhteensä 17), pääministeri Juha Sipilän hallitus Ministeri Nimi / puolue Nainen Mies Yhteensä 17 ministeriä 6 11 Pääministeri Juha Sipilä / KESK 1 Ulkoasiainministeri Timo Soini / Sin 1 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen / KOK 1 Oikeusministeri Antti Häkkänen / KOK 1 Sisäministeri Kai Mykkänen / KOK 1 Puolustusministeri Jussi Niinistö / Sin 1 Valtiovarainministeri Petteri Orpo / KOK 1 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen / KESK 1 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen / KOK 1 Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho / Sin 1 Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä / KESK 1 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner / KESK 1 Elinkeinoministeri Mika Lintilä / KESK 1 Työministeri Jari Lindström / Sin 1 Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila / Sin 1 Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko / KESK 1 Asunto-, energia- ja teollisuusministeri Kimmo Tiilikainen / KESK 1 Sin= Sininen tulevaisuus Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko 115 9.8 Ministerivaliokunnat ja ministerityöryhmien jäsenet 2017 (22.8.2017) Ministerivaliokunta / Yhteensä Ministerityöryhmä lkm lkm lkm % % Lakisääteiset ministerivaliokunnat Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeriv. 7 7 0,0 100,0 EU-ministerivaliokunta 13 2 11 15,4 84,6 Raha-asiainvaliokunta 4 1 3 25,0 75,0 Talouspolittiinen ministerivaliokunta 1) 7 1 6 14,3 85,7 Ministerityöryhmät Osaamisen ja koulutuksen 6 2 4 33,3 66,7 Hyvinvoinnin ja terveyden 6 5 1 83,3 16,7 Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen 6 2 4 33,3 66,7 Toimintatapojen uudistamisen 6 4 2 66,7 33,3 Reformi 6 4 2 66,7 33,3 Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon 5 3 2 60,0 40,0 Maahanmuuton 9 4 5 44,4 55,6 1) talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee hallituksen työllisyys ja kilpailukyky -kärkitavoitteen alle kuuluvat asiat. Maatalous- ja metsäministeri (Jari Leppä) ja sosiaali- ja terveysministeri (Pirkko Mattila) ovat tarvittaessa paikalla, kun käsitellään työllisyys ja kilpailukykystrategista hanketta. Lähde: Valtioneuvoston kanslia

116 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.9 Eduskuntapuolueiden johto, puoluehallitus ja puoluevaltuusto 2018 Puoluejohto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Puoluesihteeri Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies KESK 1 1 2 1 PS 1 1 2 1 SIN 1 2 1 1 KOK 1 1 2 1 SDP 1 2 1 1 VIHR 1 2 1 1 VAS 1 2 1 1 RKP 1 2 1 1 KD 1 2 1 1 Puoluehallitus, Puoluevaltuusto, Puoluevaltuusto, muut jäsenet puheenjohtaja/ varapuheenjohtaja muut jäsenet Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies KESK 12 16 1 2x 71 59 PS 3 3 - - 19 30 SIN 1 11 2 1x 4 9 KOK 5 11 1x - 27 32 SDP 6 7 2x 1 29 31 VIHR 5 3 2x 1 22 18 VAS 5 4 2x 1 25 27 RKP 4 7 1 1x 14 9 KD 6 12 1 1x 30 30 KESK = Suomen Keskusta, PS = Perussuomalaiset, SIN = Sininen tulevaisuus, KOK = Kansallinen Kokoomus, SDP = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, VIHR = Vihreä liitto, VAS = Vasemmistoliitto, RKP = Suomen ruotsalainen kansanpuolue, KD = Suomen Kristillisdemokraatit x = puheenjohtaja Lähde: Puolueiden internetsivut

Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko 117 9.10 Ministeriöiden johto 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Kansliapäälliköt, valtiosihteerit 17 7 10 41,2 58,8 Alivaltiosihteerit 9 3 6 33,3 66,7 Osastopäälliköt, ylijohtajat 54 20 34 37,0 63,0 Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö on mies. Korkeimman oikeuden kansliapäällikkö on mies. Lähde: Ministeriöt, Tasavallan presidentin kanslia, Korkein oikeus 9.11 Naisten osuudet ehdokkaista, äänistä ja valituista kunnallisvaaleissa 1956 2017, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1956 Ehdokkaista Äänistä Valituista 1964 1972 1980 1988 1996 2004 2012 1960 1968 1976 1984 1992 2000 2008 2017* * Naisten osuudet ehdokkaista 39,9 %, äänistä 44,0 % ja valituista 39,0 %. 2017 äänestysprosentti: naiset 60,7 % ja miehet 56,9 %. Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

118 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.12 Valittujen osuudet vaalipiireittäin kuntavaaleissa 2017, % Manner-Suomi Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot 39,0 61,0 49,4 50,6 45,2 54,8 41,1 58,9 34,8 65,2 41,6 58,4 39,3 60,7 38,4 61,6 38,9 61,1 33,9 66,1 38,8 61,2 37,0 63,0 39,5 60,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko 119 9.13 Aluehallinnon johtajat a. Kunnan- ja kaupunginjohtajat 2016 Yhteensä lkm lkm lkm % % Kaupunginjohtajat 104 12 92 11,5 88,5 Kunnanjohtajat 203 53 150 26,1 73,9 Yhteensä 307 65 242 21,2 78,8 Lähde: Tilastokeskus, Kuntasektorin palkat b. Manner-Suomen kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä 1. varapuheenjohtajat 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Kunnanvaltuustot puheenjohtajat 295 114 181 38,6 61,4 1. varapuheenjohtajat 295 91 204 30,8 69,2 Kunnanhallitukset puheenjohtajat 295 90 205 30,5 69,5 1. varapuheenjohtajat 295 104 191 35,3 64,7 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Luottamushenkilötilasto c. Maakuntien liittojen maakuntahallitukset ja maakuntavaltuustot 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Maakuntahallitus (pjt + vars. jäsenet) 233 112 121 48,1 51,9 puheenjohtaja 18 3 15 16,7 83,3 1. varapuheenjohtaja 18 9 9 50,0 50,0 2. varapuheenjohtaja 13 4 9 30,8 69,2 3. varapuheenjohtaja 0 0 0 0,0 0,0 varsinaiset jäsenet 1) 184 96 88 52,2 47,8 Maakuntavaltuusto (pjt + vars. jäsenet) 997 463 534 46,4 53,6 puheenjohtaja 18 4 14 22,2 77,8 1. varapuheenjohtaja 18 6 12 33,3 66,7 2. varapuheenjohtaja 18 8 10 44,4 55,6 3. varapuheenjohtaja 4 1 3 25,0 75,0 varsinaiset jäsenet* 939 444 495 47,3 52,7 1) varsinaisten jäsenten lkm ei sisällä puheenjohtajia eikä varapuheenjohtajia Lähde: Kuntaliitto (internet-sivut) 9.10.2017, Maakuntien liitot

120 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon d. Aluehallintovirastojen ylijohtajat (nimitetään kolmivuotiskaudeksi) Yhteensä lkm lkm lkm % % 2011 6 3 3 50,0 50,0 2013 6 3 3 50,0 50,0 2015 6 4 2 66,7 33,3 2017 6 4 2 66,7 33,3 Lähde: Aluehallintovirastot 9.14 Työnantajakeskusjärjestö EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Hallitus Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat 3 0 3 0,0 100,0 Työvaliokunnan jäsenet 7 0 7 0,0 100,0 Muut hallituksen jäsenet 12 2 10 16,7 83,3 Johtoryhmä 7 1 6 14,3 85,7 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) 9.15 Palkansaajakeskusjärjestöt 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Puheenjohtajisto / johtoryhmä 16 7 9 43,8 56,3 Hallitus 66 24 42 36,4 63,6 Valtuusto / edustajisto / 197 92 105 46,7 53,3 työvaliokunta Jäsenistö 2 080 593 1 129 625 950 968 54,3 45,7 Lähde: Palkansaajajärjestöt (SAK, STTK, Akava)

Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko 121 9.16 Ammattikorkeakoulut ja yliopistot 2017 9.17 Suomen Akatemia 2017 Yhteensä lkm lkm lkm % % Tieteelliset toimikunnat Puheenjohtajat 4 2 2 50,0 50,0 Jäsenet 40 20 20 50,0 50,0 Akatemiaprofessorit 41 13 28 31,7 68,3 Lähde: Suomen Akatemia (Internet-sivut 13.9.2017) Yhteensä lkm lkm lkm % % Ammattikorkeakoulujen rehtorit 1) 25 3 22 12,0 88,0 Yliopistojen rehtorit 2) 16 2 14 12,5 87,5 Professorit 2015 3) 2 513 728 1 785 29,0 71,0 1) Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät 2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi 2) mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu (jossa suoritetaan sotilasalan korkeakoulututkinnot) 3) Tilastokeskus, Työssäkäynti Lähde: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene), Opetus- ja kulttuuriministeriö, Yliopistot

122 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.18a Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa valtion omistusosuuden mukaan 2016 ja 2017, % 50 40 30 38,5 40,0 44,0 45,6 36,2 37,3 31,4 29,0 2016 2017 40,9 40,9 31,8 29,4 20 10 0 Yhteensä Valtion kokonaan omistama Enemmistö, Vähemmistö, Enemmistö, listaamaton listaamaton pörssi Vähemmistö, pörssi Vuonna 2017 valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista 19 % ja toimitusjohtajista 12 % oli naisia. Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy 9.18b Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa valtion omistusosuuden mukaan seurantavuosina, % 2007 2012 2013 2015 2016 2017 Yhteensä 31,2 38,6 39,4 38,4 38,5 40,0 Valtion kokonaan omistama 39,0 48,1 47,8 44,8 44,0 45,6 Enemmistö, listaamaton 35,5 34,9 34,9 38,3 36,2 37,3 Vähemmistö, listaamaton 18,5 29,4 32,8 34,3 31,4 29,0 Enemmistö, pörssi 34,8 42,9 42,9 40,9 40,9 40,9 Vähemmistö, pörssi 25,0 27,8 30,7 26,6 29,4 31,8 Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy

Takaisin sisällysluetteloon 9 Valta ja päätöksenteko 123 9.19a Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä yhtiön markkina-arvon mukaan 2017, % 50 2017 40 30 27,2 32,6 27,8 20 21,7 10 0 Yhteensä Suuret pörssiyhtiöt Keskisuuret pörssiyhtiöt Pienet pörssiyhtiöt Vuonna 2017 pörssiyhtiöiden hallituksen puheenjohtajista 5 % ja toimitusjohtajista 8 % oli naisia. Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy 9.19b Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä yhtiön markkina-arvon mukaan seurantavuosina, % 2007 2012 2013 2015 2016 2017 Yhteensä 11,8 21,4 22,8 22,5 24,6 27,2 Suuret pörssiyhtiöt 18,8 27,1 28,8 28,3 29,3 32,6 Keskisuuret pörssiyhtiöt 7,5 22,4 23,6 24,2 27,3 27,8 Pienet pörssiyhtiöt 7,4 16,4 17,4 17,5 18,8 21,7 Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy

124 9 Valta ja päätöksenteko Takaisin sisällysluetteloon 9.20 Naisten osuus suurimpien 1) listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenistä henkilökunnan määrän mukaan 2016 ja 2017, % 50 40 30 20 18,0 18,5 17,1 17,9 18,2 17,9 19,1 21,3 18,0 19,2 2016 2017 27,8 25,5 10 0 Yhteensä 250 499 500 999 1 000 1 999 2 000 2 999 3 000 1) Yhtiöjoukkoon lukeutuvat kaikki listaamattomat yhtiöt, joissa henkilökunnan lukumäärä on vähintään 250. Vuonna 2017 suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista 10 % ja toimitusjohtajista 12 % oli naisia. Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy 9.21 Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenistä markkina-arvon mukaan 2016 ja 2017, % 50 40 2016 2017 30 20 18,0 18,5 16,5 17,4 20,7 20,4 25,4 24,5 26,1 22,5 17,2 15,0 10 0 Yhteensä 200 000 000 200 000 001 400 000 001 600 000 001 400 000 000 600 000 000 800 000 000 Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Suomen Asiakastieto Oy 800 000 001

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 125 10.1 Naisten ja miesten kokonaistyöpanos elinvaiheen mukaan 2009 2010 Alle 45-v., ei lapsia Nuorin lapsi 0 6-vuotias Nuorin lapsi 7 17-vuotias Yli 45-v., ei lapsia Avio- tai avoliitossa 24,5 19,3 27,3 14,8 17,7 43,8 37,2 26,6 30,7 27,2 35,7 19,6 14,4 29,8 13,4 22,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Tuntia/viikko Ansiotyö Kotityö Naimaton Alle 45-v., vanhempien kotona asuva, ei lapsia 3,7 10,2 7,0 6,4 Alle 45-v., muualla asuva, ei lapsia 20,7 14,8 24,6 13,8 Yli 45-v., ei lapsia 7,4 25,6 15,9 19,0 Yksinhuoltajat 21,5 34,8...... Tieto on liian epävarma esitettäväksi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Tuntia/viikko Ansiotyö Kotityö

126 10 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.2 Naisten ja miesten kotityöt 1987 1988 ja 2009 2010 Ruoan valmistaminen Ostokset ja asiointi Siivous* Lastenhoito Pihan ja eläinten hoito 12 15 14 Vaatehuolto 20 Astianpesu 14 19 Toisen kotitalouden auttaminen 6 12 Lämmitys ja vesihuolto 3 4 Korjaus- ja rakennustyöt 2009 2010 1 3 1 1987 1988 Kulkuneuvojen korjaus ja huolto 1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Minuuttia/vuorokausi Ostokset ja asiointi 35 32 Ruoan valmistaminen 20 17 Siivous* 10 17 Pihan ja eläinten hoito 14 13 Korjaus- ja rakennustyöt 12 12 Lastenhoito 11 10 Toisen kotitalouden auttaminen 10 7 Lämmitys ja vesihuolto 9 9 Kulkuneuvojen korjaus ja huolto 6 9 4 2009 2010 Astianpesu 4 2 1987 1988 Vaatehuolto 1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Minuuttia/vuorokausi * Vuosien 1987 1988 tieto ei täysin vertailukelpoinen. Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 24 25 35 36 42 41 46 58

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 127 10.3 Naisten kotityöhön käyttämä aika iän mukaan 1987 1988, 1999 2000, 2009 2010 75+ 65 74 55 64 45 54 35 44 25 34 20 24 15 19 10 14 Ikäryhmä 65 61 77 89 113 107 131 171 167 2009 2010 1999 2000 1987 1988 0 50 100 150 200 250 300 Minuuttia/vuorokausi 220 204 206 246 217 233 248 284 264 269 276 281 267 265 257 283 279 277 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

128 10 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.4 Miesten kotityöhön käyttämä aika iän mukaan 1987 1988, 1999 2000 ja 2009 2010 75+ 65 74 55 64 45 54 35 44 25 34 20 24 15 19 10 14 Ikäryhmä 45 63 67 40 53 62 96 115 106 0 50 100 150 200 250 300 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 159 183 198 180 189 197 177 156 155 150 168 153 145 141 162 139 Minuuttia/vuorokausi 216 212 2009 2010 1999 2000 1987 1988

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 129 10.5 Naisten kotityöhön käyttämä aika pääasiallisen toiminnan mukaan 1987 1988, 1999 2000 ja 2009 2010 Työllinen Työtön Koululainen tai opiskelija Työkyvytön/ työkyvyttömyyseläkkeellä Muulla eläkkeellä 213 222 231 322 325 440 Omaa kotitaloutta hoitavat 465 426 0 100 200 300 400 500 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 96 104 108 263 276 290 283 261 247 252 Minuuttia/vuorokausi 2009 2010 1999 2000 1987 1988

130 10 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.6 Miesten kotityöhön käyttämä aika pääasiallisen toiminnan mukaan 1987 1988, 1999 2000 ja 2009 2010 Työllinen Työtön 153 139 134 188 214 191 Koululainen tai opiskelija 59 72 68 Työkyvytön/ työkyvyttömyyseläkkeellä Muulla eläkkeellä Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 190 194 194 211 2009 2010 220 1999 2000 193 1987 1988 0 100 200 300 400 500 Minuuttia/vuorokausi

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 131 10.7a Miesten yksinolo valveillaoloaikana iän mukaan 1999 2000 ja 2009 2010 Ikäryhmä 65 45 64 25 44 401 373 431 422 483 482 15 24 10 14 217 194 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 Minuuttia/vuorokausi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 293 377 2009 2010 1999 2000 10.7b Naisten yksinolo valveillaoloaikana iän mukaan 1999 2000 ja 2009 2010 Ikäryhmä 65 45 64 432 404 581 538 25 44 15 24 324 295 342 323 10 14 249 211 2009 2010 1999 2000 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 Minuuttia/vuorokausi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

132 10 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.8 Vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lasten kanssa arki- ja viikonlopun päivinä 1999 2000 ja 2009 2010 Kaikki päivät Arkipäivät Viikonloput 413 451 401 433 444 2009 2010 1999 2000 497 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 Minuuttia/vuorokausi Kaikki päivät 254 259 2009 2010 1999 2000 Arkipäivät 203 204 Viikonloput 356 370 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus Minuuttia/vuorokausi

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 133 10.9 Kulttuuriharrastuksiin osallistuminen 2009, % Valokuvaus 26 28 Kuvataiteet 10 19 Kirjoittaminen Soittaminen 16 10 12 17 Laulaminen 8 6 Tanssi 2 8 7 Videokuvaus 11 Näytteleminen 2 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 10.10 Liikuntaharrastuksiin osallistuminen 2009, % Harrastanut 4 viikon aikana Kävelylenkkeily 66 81 Kotivoimistelu 29 42 Pyöräily 33 30 Uinti 21 28 Hiihto, laskettelu, luistelu* 18 23 Ohjattu voimistelu 4 17 Juoksulenkkeily Kuntosaliharjoittelu 15 20 14 19 Tanssiliikunta 2 8 Pallopeli yksilölajina 7 14 Joukkuepeli 6 20 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 * Marras-huhtikuu Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

134 10 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.11 Liikuntaan, lukemiseen ja television päätoimiseen katsomiseen käytetty aika sekä tietokoneen käyttö 1987, 1999 ja 2009 Television katsominen 2009 1999 1987 Lukeminen 2009 1999 1987 Liikunta 2009 1999 1987 Tietokoneen käyttö 2009 1999 1987 17 40 46 43 48 52 54 42 52 39 51 30 46 28 Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 5 51 120 146 128 146 113 0 30 60 90 120 150 180 Minuuttia/vuorokausi 97

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 135 10.12 Erilaisiin kotitöihin käytetty aika 2009 2010 (väestö 10 vuotta tai yli) Kulkuneuvojen korjaus ja huolto 1 2 Korjaus- ja rakennustyöt 3 4 Lämmitys ja vesihuolto 3 6 Toisen kotitalouden auttaminen 12 9 Astianpesu 14 10 Vaatehuolto 14 11 Pihan ja eläinten hoito 15 12 Lastenhoito 24 14 Siivous* 36 17 Ostokset ja asiointi 42 20 Ruoan valmistaminen 46 35 50 40 30 20 10 0 10 20 30 40 50 Minuuttia/vuorokausi Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 10.13 Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana ikäryhmittäin 1981, 1991, 2002 ja 2017, % (10 vuotta täyttänyt väestö) Ikäryhmä 1981 1991 2002 2017 10 14 vuotta 61,6 61,9 74,9 59,7 59,0 61,8 81,4 82,1 15 24 vuotta 44,2 49,4 48,6 47,9 53,9 51,1 55,3 49,2 25 44 vuotta 56,7 67,6 53,0 53,7 56,4 56,0 56,2 54,4 45 64 vuotta 57,9 63,5 50,4 54,1 46,1 52,9 47,5 48,6 65 vuotta 44,8 42,3 45,0 44,9 45,6 40,9 51,9 54,9 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

136 10 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.14 Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan 1981, 1991, 2002 ja 2017, % (15 vuotta täyttäneet) Sosioekonominen asema 1981 1991 2002 2017 Yrittäjä 62,5 65,2 62,3 57,7 56,6 55,0 66,6 63,6 Ylempi toimihenkilö 73,8 77,0 71,4 71,1 62,5 66,3 66,5 63,4 Alempi toimihenkilö 59,9 76,0 54,3 62,2 49,8 58,2 50,3 52,6 Työntekijä 49,7 59,2 35,9 47,3 46,4 50,5 35,9 43,0 Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas 47,7 42,9 43,5 41,0 45,0 43,4 50,2 52,6 Työtön.... 40,0 37,7 45,7 31,1 44,1 30,7 Opiskelija tai koululainen 46,1 56,8 56,4 58,4 58,3 56,3 56,1 55,0 Omaa kotitaloutta hoitava tai muu 42,9.. 41,6.. 46,9.. 52,8 42,9 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 10.15 Osallistuminen yhdistystoimintaan vähintään kerran vuodessa 1981, 1991, 2002 ja 2017, % (10 vuotta täyttänyt väestö) 1981 1991 2002 2017 Ainakin yhden yhdistyksen tms. 53,4 60,0 51,8 52,4 51,0 52,3 53,9 53,9 Ammatillinen yhdistys 19,5 22,8 10,2 12,9 7,8 8,9 5,7 5,6 Poliittinen puolue tai aikuisjärjestö 4,7 7,8 3,0 4,5 1,4 2,9 1,7 2,4 Urheilujärjestö tai liikuntakerho 13,9 19,6 15,9 21,6 20,4 25,4 22,8 26,1 Uskonnollinen yhdistys tai kerho 11,0 5,6 11,0 3,7 10,2 5,1 7,4 5,0 Kulttuuri- tai taideyhdistys 3,9 2,9 2,8 1,9 3,0 2,7 3,8 2,2 1) sama henkilö on voinut osallistua useamman kuin yhden yhdistyksen toimintaan Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 137 10.16 Vapaaehtoistyön tekemisen useus 12 kuukauden aikana 2017, % (15 vuotta täyttäneet) Kaksi kertaa viikossa tai useammin Kerran viikossa Vähintään kerran kuukaudessa Vähintään neljä kertaa vuodessa Vähintään kerran vuodessa Harvemmin Ei koskaan tai ei osaa sanoa 3,0 3,6 3,5 3,3 6,5 6,5 6,1 6,3 7,9 7,2 1,3 1,3 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 71,7 71,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 10.17 Rahan lahjoittaminen kampanjaan tai yhdistyksen toimintaan 12 kuukauden aikana 2017, % (15 vuotta täyttäneet) 50 46,0 40 30 20 10 18,9 12,4 31,3 22,5 33,7 25,6 37,5 0 15 24 25 44 Ikäryhmä 45 64 65+ Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

138 10 Ajankäyttö Takaisin sisällysluetteloon 10.18 Kuntalais- tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen 12 kuukauden aikana 2017, % (15 vuotta täyttäneet) 65+ 45 64 25 44 15 24 6,5 14,6 10,2 19,5 10,9 16,6 11,9 Kuntalais-, kansalaistai muu aloite Kansalaisaloite Kuntalaisaloite 26,8 38,8 31,0 34,4 28,6 65+ 45 64 25 44 15 24 5,5 5,2 8,1 9,5 13,5 12,2 10,8 18,7 18,8 16,2 22,7 28,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

Takaisin sisällysluetteloon 10 Ajankäyttö 139 10.19 Aikomus äänestää seuraavissa presidentin- tai eduskuntavaaleissa 2002 ja 2017 ikäryhmittäin, % 65+ 45 64 25 44 15 24 53,6 81,9 91,2 89,4 85,3 87,3 80,3 83,4 2017 2002 65+ 45 64 25 44 76,6 75,2 85,3 85,4 86,1 90,7 15 24 54,5 83,7 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus

140 11 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.1 Arviot naisten ja miesten asemasta nykyisin Suomessa 1998 2017, % 2017 15 63 20 1 2012 14 66 19 1 2008 16 68 15 1 2004 21 58 18 21 2001 21 64 14 1 1998 22 62 15 11 2017 5 46 45 4 2012 5 55 36 4 2008 6 55 36 3 2004 8 52 34 5 1 2001 8 58 31 3 1998 10 55 30 3 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Miesten asema on selvästi parempi ja naiset ovat tasa-arvoisia Ei osaa sanoa Miesten asema on hiukan parempi Naisten asema on hiukan tai selvästi parempi Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä 141 11.2 Julkisen sektorin päätoimisten palkansaajien arviot perhevapaille jäämisen vaikeudesta työpaikoilla, ei lainkaan vaikeaa -vastanneiden osuus 2001 2017, % Äitiysvapaa tai äideille vanhempainvapaa Isyysvapaa (lyhyt) Isille vanhempainvapaa Pitkä isyysvapaa 77 70 65 70 59 90 92 9295 91 88 90 91 87 89 83 84 Äideille hoitovapaa Isille hoitovapaa Äideille osittainen hoitovapaa Isille osittainen hoitovapaa 73 65 61 67 57 70 61 61 65 65 52 54 60 77 85 81 83 84 2017 2012 2008 2004 2001 0 20 40 60 80 100 n = 230 265 (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

142 11 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.3 Yksityisen sektorin päätoimisten palkansaajien arviot perhevapaille jäämisen vaikeudesta työpaikoilla, ei lainkaan vaikeaa -vastanneiden osuus 2001 2017, % Äitiysvapaa tai äideille vanhempainvapaa Isyysvapaa (lyhyt) Isille vanhempainvapaa 32 43 44 55 59 84 87 8788 84 81 87 82 76 76 Pitkä isyysvapaa 67 68 Äideille hoitovapaa Isille hoitovapaa Äideille osittainen hoitovapaa Isille osittainen hoitovapaa 29 37 42 39 40 48 51 62 6971 65 54 62 58 52 52 73 74 2017 2012 2008 2004 2001 0 20 40 60 80 100 n = 412 463 (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä 143 11.4 Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen omassa oppilaitoksessa 1998 2017 (% päätoimisista opiskelijoista ja koululaisista) 2017 2012 2008 2004 2001 1998 49 44 6 1 45 39 10 3 3 40 40 9 6 1 4 45 36 11 4 13 43 39 10 4 22 48 36 12 211 2017 69 19 6 3 3 2012 65 31 4 2008 50 38 7 4 1 2004 56 31 10 111 2001 48 41 6 4 1 1998 48 42 5 2 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Erittäin hyvin Melko hyvin Keskinkertaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa/ kysymys ei sovi naiset n = 84, miehet n = 78 (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

144 11 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.5 Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen omalla työpaikalla 1998 2017 (% päätoimisista palkansaajista) 2017 2012 2008 1998 35 35 17 6 214 29 37 17 9 2 6 20 41 18 8 1 12 25 34 17 10 22 10 2017 Erittäin hyvin n = 797 (v. 2017) 2012 2008 1998 Melko hyvin 42 36 10 311 8 36 43 8 31 9 32 38 14 4 2 10 27 37 13 4 2 3 14 0 20 40 60 80 100 Keskinkertaisesti Melko huonosti Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Ei sovi minulle 11.6 Sukupuolesta haittaa nykyisessä työssä kokemattomien osuus 1998 2017 (% päätoimisista palkansaajista) 2017 44 2012 48 2008 1998 39 42 2017 75 2012 82 2008 80 1998 80 0 20 40 60 80 100 n = 797 (v. 2017) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017

Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä 145 11.7 Kotitaloustöiden vastuunjako avo- ja aviopariperheissä 2017, kuka on useimmiten vastuussa (%) Pyykinpesu Silitys Ruuanlaitto Asunnon siivous Astianpesu Päivittäisostokset 26 24 50 0 20 40 60 80 100 Vastaaja itse n = 935 1 079 Puoliso / kumppani Molemmat yhtä paljon 77 6 16 1 10 69 22 74 9 16 12 66 22 64 14 21 1 21 48 31 52 6 40 1 11 33 55 50 11 35 3 22 29 47 2 36 18 46 Lapsi / lapset Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Muu kotitalouden jäsen EOS

146 11 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.8 Huolto- ja pihatöiden, kodin talousasioiden ja lemmikkien hoidon vastuunjako avo- ja aviopariperheissä 2017, kuka on useimmiten vastuussa (%) Lemmikkieläinten hoito Puutarha- ja pihatyöt Jätehuolto Kodin taloutta koskevien asioiden hoito Tietokoneiden ym. Asentaminen ja huolto Kulkuneuvojen huoltaminen 6 83 10 1 Muu huolto, korjaus tai rakentaminen 89 4 7 6 76 17 11 85 2 13 Vastaaja itse n = 546 1 079 Puoliso / kumppani 33 13 50 21 24 24 49 3 25 16 59 1 27 21 53 22 26 48 3 42 7 48 3 22 22 56 33 16 51 21 48 21 8 2 61 15 15 7 2 0 20 40 60 80 100 Molemmat yhtä paljon Lapsi / lapset Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Muu kotitalouden jäsen EOS

Takaisin sisällysluetteloon 11 Tasa-arvonäkemyksiä 147 11.9 Vastuunjako lastenkasvatukseen liittyvissä kotitöissä kahden vanhemman avo- ja aviopariperheissä 2017, kuka on useimmiten vastuussa (%) Yhteydenpidosta päiväkotiin tai kouluun* Sairaan lapsen hoito*** Läksyjenteosta huolehtiminen** 47 7 39 7 7 36 54 3 Lasten kuljettaminen päiväkotiin / kouluun* 32 17 48 21 22 27 50 2 Lasten kuljettaminen harrastuksiin* 27 22 47 31 31 13 54 11 Keskusteleminen, leikkiminen lasten kanssa tms.* 25 4 71 4 17 78 1 Vastaaja itse Lastenhoito**** Puoliso / kumppani 0 20 40 60 80 100 Molemmat yhtä paljon * jos alle 18v. lapsia kotitaloudessa kokoaikaisesti ** jos 7-17 v. lapsia kotitaloudessa *** jos alle 10 v. lapsia kotitaloudessa ****jos alle 7 v. lapsia kotitaloudessa n = 201 371 78 4 18 9 57 33 55 7 37 1 8 46 46 50 3 46 1 2 37 61 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Lapsi / lapset Muu kotitalouden jäsen EOS

148 11 Tasa-arvonäkemyksiä Takaisin sisällysluetteloon 11.10 Kuinka vastaaja ja kumppani yleensä jakavat kotitalouden kulut (%) staaja maksaa Puoliso/kumppani maksaa Vastaaja ja puoliso/kumppani maksavat puoliksi 70 60 50 53 50 53 58 58 59 40 30 20 10 0 20 4 23 24 23 3 1 Asumiskustannukset 20 7 20 9 14 19 Yhteiset ruokakustannukset ja päivittäistavarat 5 18 17 1 20 Huonekalut ja yhteiset kodinkoneet ja elektroniikkalaitteet 1 18 Vastaaja maksaa naiset n = 527, miehet n = 550 Puoliso/ kumppani maksaa Vastaaja ja puoliso/ kumppani maksavat puoliksi Vastaaja ja puoliso/ kumppani jakavat kulut tulojensa mukaisessa suhteessa Ei koske kotitaloutta/ ei osaa sanoa Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017 Taulukoissa käytetyt symbolit Ei mitään ilmoitettavaa............................................. Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä........................ 0 Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi..................... Pyöristyksistä johtuen taulukoiden summat eivät aina täsmää.

SEURAA MEITÄ UUTISVIESTIT, SOME TILASTOKESKUS tuottaa tilastoja yhteiskunnan eri osa-alueilta edistää tilastotiedon käyttöä tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa luo edellytyksiä tutkimukselle NEUVONTA JA TIETOPALVELU 029 551 2220 info@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Tietopalvelu ja viestintä Tilastokeskus tel. +358 29 551 2220 www.stat.fi Julkaisutilaukset: Edita Publishing Oy tel. +358 20 450 05 www.editapublishing.fi ISSN 2490 0087 (pdf) ISBN 978 952 244 596 4 (pdf) ISSN 2489 6632 (print) ISBN 978 952 244 595 7 (print) Tuotenumero 3685 (print)