Lappeenranta Suomen ilmastopääkaupunki 23.5.2018
Palkittu teoistaan ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomen ilmastopääkaupunki Maailman luonnonsäätiön WWF Earth Hour City Challenge-kilpailussa kahdesti (2014 ja 2016) Kuntaliiton kunniakirja 2016 ilmastotyöstä Suomen Luonnonsuojeluliiton kunniamaininta 2016 Kuukauden Hinkuteot 2016 ja 2018 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 3
Lappeenranta Suomen ilmastopääkaupunki Kasvihuonekaasupäästöt laskeneet 40 % vuodesta 1990 vuoteen 2016 Kaukolämpö tuotetaan pääosin biopohjaisilla sivuainevirroilla (kuori, puru, hakkuutähteet, lietteet, vähän turvetta) Kaupunki otti käyttöön ensimmäisenä maailmassa sertifioidun EKOenergian käyttöönsä sähkössä, kaikki kaupungin käyttämä sähkö on hiilineutraalia Oma ajoneuvokannan osalta kaupunki hankkii vain kaasu- tai sähköautoja (kh 27.3.2017), mikäli ei pakottavaa tarvetta muuhun Kokeilee jakamistaloutta ajoneuvoissa Omia autoja Share it Bloxcar järjestelmässä Hankkinut palveluna 4 sähköautoa (Renault Zoe) virka-aikakäyttöön (Hertz) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 4
LUT vahvistaa kaupungin vihreää imagoa LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 5
FUEL IS IN THE AIR! LUT makes renewable fuel New Tecnhology Produces Rawoil from Air CO 2, Water and Solar Power LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 6
Lappeenranta Strategia LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 7
Kuntatalous kunnossa Käyttötalouden osalta asetetut tavoitteet 2014-2017 saavutettiin Parantunut taloustilanne mahdollistaa rahoituksen ohjaamisen 2018-2021 investointi- ja kehittämishankkeisiin. Uutuutena Lappeenranta-strategiaan sisältyy ainutlaatuinen 11 M erillisja kehysrahoitus strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toimeenpanoon. Strategia on tiivis ja tulosodotuksilla mittarit. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 8 8
Positiivisinta Lappeenrannassa - Henkilöstön näkemys Ihmisen kokoinen, puhdas ja turvallinen kaupunki Kehitysmyönteisyys ja hyvä ilmapiiri 100 eri asiaa Iloiset vieraanvaraiset ihmiset Koulutus & LUT Saimaa ja kaunis satama Luonto LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 9
HYVINVOIVAT ASUKKAAT JA OSALLISUUS ELINVOIMAINEN KAUPUNKI JA IMAGO DIGITAALISET PROSESSIT JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TALOUS JA RESURSSIT Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat Luottamus kunnan päätöksentekoon Työssäkäyvien määrän kasvu Yritysimagon parantuminen Henkilöstön työtyytyväisyys Asiakkaan palveluun käyttämä aika Lainat/ asukas Hukkatyöhön kuluvat htv:t 2017 2021 2033 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 10
Kasvua ja osaamista Nuorisotyöttömien määrä 2021 450 2033 300 LUT:n tekniikan hakijat/ aloituspaikat 2021 2 2033 2,5 2021-50% Puhdasta ja kestävää CO 2 -päästöt 2033-80% Greenreality työpaikat 2021 +300 2033 +800 2021 1,9 Sykettä ja säpinää Matkailijoide n viipymä 2033 1,95 Harrastavie n määrä 2021 95 % 2033 98 % Yhteiset palvelut Sairaspoissaoloje n vähentyminen Hankintojen YVA 2021 10 2033 9 2021 75 % 2033 100 % LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 11
Vihreitä etappeja -50 % tavoitellaan -40 % saavutetaan -80 % HINKU-tavoite -30 % saavutetaan Greenreality HINKU -80% 2030-20 % saavutetaan (Kioto) 2014 2015 20162017 2021 2012 2008 2009 2010 EKO-energia sähkö käyttöön FISU -100% KauVo aloittaa Liittyminen KETS II, -7,5% 990 1994 Ilmasto-ohjelma -30% ICLEI-jäsenyys Liittyminen KETS I-kaudelle, -9% Covenant of Mayors-jäsenyys Taselaskennat alkavat Hiilineutraali Lappeenranta 2050 Lähtövuosi
Ilmasto-ohjelma Hyväksytty valtuustossa 2009 Tavoite 30 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 10 kohtainen ohjelma Energiantuotanto Liikenne Maankäyttö Kaupungin rakentamisen ohjaus Rakennukset
Hiilineutraali Lappeenranta Hinku Tiekartta (2030) -50 % Liikenteen päästöt -50 % Rakennusten lämmityksen päästöt -50 % Sähkönkulutuksen päästöt -22 % Maatalouden päästöt -22% -50 % Jätehuollon päästöt +160 % Uusiutuvan energian tuotanto +160%
Hinku-kuntien päästövertailu CO2-raportti 2018
Kokonaispäästöjen vertailu 16 14 Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2016 ilman teollisuutta (t CO2-ekv/asukas) Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 12 10 8 6 4 2 0 Järvenpää Kerava Tampere Imatra Espoo Helsinki Rauma Turku Vaasa Pornainen Tuusula Joensuu Kauniainen Oulu Kirkkonummi Vantaa Hyvinkää Jyväskylä Riihimäki Kotka Pirkkala --> Lappeenranta Lahti Ylöjärvi Nurmijärvi Varkaus Naantali Kuopio Parainen Lieto Mikkeli Kemi Rusko Kaarina Masku Kangasala Hämeenlinna Rovaniemi Vihti Kouvola Raisio Kokkola Forssa Hausjärvi Uusikaupunki Kemiönsaari Suomussalmi Äänekoski Hollola Sipoo Karkkila Paimio Ylivieska Nousiainen Seinäjoki Janakkala Suonenjoki Hämeenkyrö Ilomantsi Sastamala Mynämäki Salo Aura Mäntsälä Sauvo Orimattila Lapua Kärkölä Iitti Loviisa Laitila Jokioinen Padasjoki Hankasalmi Ikaalinen Kuhmoinen Somero Ilmajoki Loimaa Punkalaidun CO2-raportti 2018
Sitran Resurssiviisaus tiekartta Lappeenranta pääsi mukaan SITRA:n resurssiviisauden tiekartan rakentamiseen 2015 Tiekarttatyötä tehtiin yritysten, asukkaiden, LUT:n ja kaupungin kesken v. 2015 Tiekartta hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2015 Tavoitteet vuoteen 2050 mennessä Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Kestävä hyvinvointi FISU-verkoston jäsen
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset toimivat energiamurroksen voimavarana Energiaverkkojen yhdistelmä tuottaa varastointia ja kysynnän ja tuotannon tasausta Energiatehokkuus takaa hyvinvoinnin jälkipolville Energiaosaaminen luonut merkittävää liiketoimintaa Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Hiilineutraali ja kestävä liikkuminen sekä hyvinvointia edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen ja tiivis autoriippumaton keskusta, josta on hyvät yhteydet monimuotoisiin aluekeskuksiin eri liikkumismuodoilla Kansainvälinen, hiilineutraalin logistiikan kaupunki Energiatehokas, viihtyisä ja eheä kaupunkirakenne Kulutus ja materiaalit Jäte muuttunut kiertäväksi raaka-aineeksi. Kiertotalouden alalle syntynyt merkittävästi uutta liiketoimintaa Elinkaariajattelu sisältyy hankintoihin, tuotesuunnitteluun ja päätöksentekoon Kuluttajat, yritykset, teollisuus ja kaupunki ovat sitoutuneet resurssiviisaaseen toimintaan Ruoan tuotanto ja kulutus Lappeenrantalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa Paikallisesti tuotetun ruoan käyttö julkisissa ruokapalveluissa on vakiintunut Ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät jätteet hyödynnetään 100 prosenttisesti Vedenkäyttö ja luonnonvedet Pinta- ja pohjavesien tila vastaa luonnontilaa Lappeenranta on vesiteknologian ja liiketoiminnan kansainvälinen keskittymä Veden kulutus ja vesihuollon energian käyttö on puolittunut Yhdyskunta- ja teollisuusvesien ja lietteiden energia sekä ravinteet hyödynnetään täysimääräisesti
LUT Strategia Näytämme tietä Valtaosin uusiutuviin lähteisiin perustuvat energiaratkaisut Jätteetön maailma, ainoastaan kiertävää raaka-ainetta Puhdasta vettä kaikille Uudet kestävän kehityksen liiketoimintamallit Uutta vihreän kasvun yrittäjyyttä Euroopan kirittämiseksi
LUT Huippuyliopisto kannustaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto THE ranking listalla maailmassa 300 parhaan yliopiston joukossa (2014) ja 501-600 (2017) QS World University Rankings (QS) 550 parhaan yliopiston joukossa Maailman 20 parhaan haastajayliopiston joukossa (Firetail)
Esimerkkejä vihreistä teoista
KAUKAAN VOIMA POWER PLANT Biovoimala CHP+höyry 420 MW CO2 päästökerroin oli 75 kg/mwh 2017 (Suomi ka. 179 kg/mwh) Metsäteollisuuden sivutuotteet polttoaineena+ turve n. 10 % v. 2017
Finland s largest inland wind farm (21 MW) in 2014 WIND FARM BY TUULISAIMAA OY
Lappeenranta: Kaupunkikonserni siirtyi vihreän sähkön (EKOenergia) käyttäjäksi 2017
Paikallisliikenne kaupungin hoitoon 2015 Käyttäjämäärät kasvuun
Vuoden Pyöräilykaupunki 2015 Pyöräilyn kehittämistyöryhmä Pääpyöräilyreitit Uudisväylät Talvikunnossapito
27.3.2017 Lappeenranta hankkii neljä sähköautoa (Renault Zoe) virka-ajaksi vuokralle Hertz yhtiön kautta (15.5.2018)
Vesistökunnostusta Yli 100 kosteikkoa Pien-Saimaalla
Lepistön kosteikko, Taipalsaari
Jätteiden hyötykäyttöaste uuteen ennätykseen 2017 Lähde: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Green Energy Showroom-yritysverkost luo ratkaisuja Investors House Oyj
UPM-Kymmene Corporation s 2G- Biodiesel Plant (BioVerno) The world's first second-generation biorefinery starts up 2014 in Lappeenranta. UPM BioVerno is the brand name for the biofuels of UPM. BioVerno illustrates the blooming of the biofuels business, as well as the new ideas and the renewal within the industry. Investment value 175 m Annual production of renewable diesel 100.000 t Based on UPM innovation Crude tall oil, a residue of the pulp making process, is used as a raw material.
Aurinkosähköt Etelä-Karjalassa (Sähköverkkoon kytketyt lokakuun 2016 lopulla) - Voimalat 145 kpl - Yhteisteho 1260 kwp 5 - Sähköä 1 GWh/a 5 9 7 2 9 17 19 72 Energiaviraston kesä-lokakuussa 2015 teettämän kyselyn mukaan Suomessa oli 7900 kwp sähköverkkoon liitettyä voimalatehoa
Greenreality viestintä Viestitään onnistumisista Toimintaa esitellään verkossa, mediassa ja kaupungissa 4 tapahtumaa ympäri vuoden Verkkosivut Greenreality 14 kohde-esittelyä kaupungilla kyltitetty Greenreality kierros bussilla tai pyörällä Kilpailuja ja somea (insta+twitter)
Mitä uutta tekeillä? Kiertotalouden kehittäminen UIR-kierrätyshanke Jäteyhtiön toiminnan kehittäminen Sivuvirroista komposiittituotteita Energiatehokkutta Rakennusten energiatehokkuuden kasvattaminen Katuvalaistus Jakamistalous 11.000 valaisinta uusitaan
THE POWER OF YES.