Ilmastotyö Lappeenrannassa. Ilmansuojelupäivät

Transkriptio

1

2

3

4 Ilmastotyö Lappeenrannassa Ilmansuojelupäivät

5 Ilmastoetappeja -80 % HINKU-tavoite -50 % 2021 Hiilineutraali -40 % saavutetaan Lappeenranta -30 % saavutetaan Lappeenranta strategia AIKO kasvusopimus 20 % saavutetaan (Kioto) - 80 % vuoteen 2033 Greenreality 2050 HINKU -80% 2030 INKA-ohjelma FISU -100% EKO-energia sähkö käyttöön KauVo aloittaa Liittyminen KETS II, -7,5% GES verkosto ICLEI-jäsenyys Ilmasto-ohjelma -30% Covenant of Mayors-jäsenyys Liittyminen KETS I-kaudelle, -9% Taselaskennat alkavat Ympäristöliiketoiminnan osuus 12 % Lähtövuosi

6 Kasvihuonekaasupäästöjä koskevat päätökset Kaupunginvaltuuston päätös 2009 ilmasto-ohjelma Päästövähennystavoite 30 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 Liittyminen HINKU verkostoon, kaupunginhallitus 2014 Päästövähennystavoite 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2030 Välitavoite 40 % vuodesta 2007 vuoteen 2022 SITRA:n Resurssiviisauden tiekartta, kaupunginvaltuusto 2015 Päästövähennystavoite 100 % vuoteen 2050 Lappeenranta Strategia 2033, kaupunginvaltuusto 2017 Päästövähennystavoite 50 % vuodesta 1990 vuoteen 2021 Päästövähennystavoite - 80 % vuodesta 1990 vuoteen 2033 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 6

7 Toteutumatilanne Ympäristötoimi seuraa CO 2 (ekv) päästöjä itse tai lappeenrantalaisen LCA Consulting Oy:n avustuksella. Päästötilanne on vuoden 2016 loppuun mennessä 40 % vuoteen 1990 verrattuna (ilmasto-ohjelma) Uusi laskenta käynnistetty vuosille 2017 ja 2018 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 7

8 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 8

9 Päästöjen jakautuminen eri sektoreille Lappeenrannassa Maatalous 10 % Jätehuolto 6 % Kuluttajien sähkönkulutus 12 % Sähkölämmitys Maalämpö 4 % 0 % Kaukolämpö 17 % Tieliikenne 40 % Erillislämmitys 11 % Lappeenrannan kasvihuonekaasujen päästöjen jakautuminen eri sektoreille vuonna 2016 ilman teollisuutta.

10 Ilmasto-ohjelma Hyväksytty valtuustossa 2009 Tavoite 30 % vuodesta 1990 vuoteen kohtainen ohjelma Energiantuotanto Liikenne Maankäyttö Kaupungin rakentamisen ohjaus Rakennukset

11 Lappeenrannan kaupunki vähentää alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tämän saavuttamiseksi kaupunki asettaa seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuosille Maankäyttö tiivistyy, jolloin yhdyskunnan liikkumistarve ja energiantarve pienenee. 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. 3. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jatketaan. 4. Kaupungin omien toimien energiankäyttö on vähentynyt jo vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. 5. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. 6. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ilmastovaikutukset. 7. Luodaan päiväkoteihin ja oppilaitoksiin kestävän kehityksen -ohjelmat. 8. Kaupungintyöntekijät tietävät työtehtäviensä ja valintojensa vaikutukset ilmastonmuutokseen. 9. Kaupunkilaiset tietävät oman toiminnan ja valintojen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. 10. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin varaudutaan.

12 Tavoitteiden toteutuminen Maankäytön tiivistyminen Maankäytön tiivistäminen on osa tämän päivän strategista suunnittelua. Lappeenrannan ydinkeskustan alue on uudistunut ja se on tiivistynyt. Kaupunki hyödyntää nykyistä tehokkaammin alueelle rakennettua katu- ja energiainfraa. Iso kauppakeskus hanke on toteutettu keskustassa (Iso-Kristiina) eikä rakenteen hajautuminen ole jatkunut Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen pieneneminen 15 % Liikenteen päästöt ovat alentuneet noin 10 % vuodesta 1990 (huippu 2007). Energiantuotannon päästöjen vähentämistä jatketaan Turpeen osuus biovoimalassa on alentunut ja on noin 10-15% Kaukolämpöhäviöt ovat laskeneet 16 % -> 12 % Kaukolämmön käyttöaste on kasvanut hitaasti Lappeenrannan Energian välittämän tuulisähkön osuus on kasvanut voimakkaasti Lappeenrantaan on toteutettu 7 voimalan tuulipuisto Aurinkosähkön tuotanto kasvaa vuosittain Joutsenon keskustan kaukolämpö tuotetaan vedyllä Uusiutuvan energian osuus alueen tuotannosta on 82 % v. 2017

13 Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin omien toimien energiankäyttö on vähentynyt vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 prosenttia Vähenemä on ollut 10,5 % edellisellä energiatehokkuussopimuskaudella Kaupunkikonserni on siirtynyt käyttämään vain hiilineutraalia sähköä Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Uudisrakentamisessa energiatehokkuus on 20 % tiukempi kuin kulloinkin kansallisesti käytössä oleva energiatehokkuusvaatimus rakennukset suurempia, oppilaita vähemmän Kaupungin hankinnoissa huomioidaan ilmastovaikutukset Toteutunut ajoneuvohankintoja koskevissa periaatteissa. Kaupunki hankkii vain uusiutuvalla käyttövoimalla (sähkö, biokaasu) kulkevia ajoneuvoja erityistarpeita lukuunottamatta Kriteeristön laadinta kaikissa hankinnoissa on edelleen kesken

14 Tavoitteiden toteutuminen Luodaan päiväkoteihin ja oppilaitoksiin kestävän kehityksen -ohjelmat. Päiväkodeissa ja kouluissa on vihreän lipun kouluja ja päiväkoti Kevyemmät ohjelmat on valtaosassa kouluja ja päiväkoteja LUT Junior University opetuksen pääteemana on kestävä kehitys Kaupungintyöntekijät tietävät työtehtäviensä ja valintojensa vaikutukset ilmastonmuutokseen Toteutunut osittain Ilmastonmuutosviestinnässä on edelleen kehitettävää koko kaupungin henkilöstölle Kaupunkilaiset tietävät oman toiminnan ja valintojen vaikutuksen ilmastonmuutokseen Viestintää ja tapahtumia on järjestetty useamman kerran joka vuosi aikavälillä Teemat ovat vaihdelleet energiasta liikenteeseen. Greenreality karnevaali 2018 sai kävijää Hankkeiden avulla on viety tietoisuutta asukkaille (EKIS, ENNE, Greenreality kodit)

15 Tilanne 2018 Kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet 40 % vuodesta 1990 vuoteen Ilmasto-ohjelman päätavoite on toteutunut etuajassa. Kaukolämmöntuotanto on hyvässä tilanteessa Muita uusiutuvan energian muotoja on rakennettu Lappeenrannan kaupungin rakennuskantaan lisätään aurinkosähkön tuotantoa koko ajan Kaupungin käyttämä sähkö on hiilineutraalia Liikenteen jakamistalousmallit ja kaupungin omassa ajoneuvokanta on muuttumassa vähähiiliseksi Pilotteja sekä hankkeita on paljon Alueelle on perustettu energia ja ympäristöalan yritysverkosto 2010, joka on kasvanut ja sen vaikutus on lisääntynyt LUT:n strategia ja toiminta tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa myös koko Etelä-Karjalassa Haasteet Yhdyskunnan liikenteen päästöjen alentaminen on ollut vaikeaa ja muuta maata hitaampaa Muun kuin puuperäisen uusiutuvan sähkön tuotantomäärät ovat edelleen vähäiset yksityisillä Öljylämmitys on edelleen merkittävä lämmitysmuoto haja-asutusalueella Kaupunkien välinen kilpailu on kiristynyt kasvihuonepäästöjen vähentämisessä

16 Valtakunnallisten toimien vaikutus vuoteen 2020 Päästöjä laskee < 10 % Sähkön päästökertoimen aleneminen (Olkiluoto 3 käynnistyy 2020 alussa) Ajoneuvojen päästöjen aleneminen Päästöjä lisää?% Talouden vilkastuminen Liikennesuoritteen kasvu Energiankulutuksen kasvu tuotannollisessa toiminnassa LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 16

17 Keinot päästövähennystien jatkamiseen 2020 jälkeen Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikkumistarpeen vähentäminen, maankäyttö Kalusto uusiutuviin, Biopolttoaineet Jakamistalouden edistäminen Joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittäminen Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, painopisteenä sähkö Tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kasvattaminen Uusiutuvat polttoaineet lämpökeskuksissa Kaukaan Voima Oy:n biopolttoaineosuuden kasvattaminen Rakennusten energiatehokkuuden lisääminen Energiankulutuksen vähentäminen Kuntien energiatehokkuussopimus Vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö rakennuksissa Älykäs energiajärjestelmä Lämpö- ja sähköjärjestelmien synergia Energiavarastointi Lämmön ja sähkön kysyntäjousto Ennakoiva ja älykäs kulutuksen ohjaus LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 17

18 Uudet ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Tavoitteiden ja toimenpiteet määritellään vuoden 2019 loppuun mennessä vuosille Mahdollisia toimenpiteitä Päästövähennystoimien jatkaminen Energiajärjestelmän uudistaminen Uusiutuvaa sähköä lisää Öljylämmityksestä luopuminen Liikenteen rakennemuutoksen vauhdittaminen Ajoneuvokanta Pyöräily Joukkoliikenne Kaupunkirakenteen voimakas tiivistäminen on edelleen tarpeen Hiilipäästöjen kompensaatioiden ja nielujen määritteleminen ja toteuttaminen Asukasviestinnän kasvattaminen Paljon muutakin.. Uuden tavoitevuoden asettaminen ja tavoitteen määritteleminen? Hiilineutraali Lappeenranta 2030 (päästöt nielut = 0) Nollapäästöinen Lappeenranta 2035 (päästöt = 0) Hiilinegatiivinen Lappeenranta 2040 (päästöt nielut = - X tn) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 18

19 Muuta Lappeenrannan kaupunki on tehnyt paljon Miten asukkaat ja pk sektori mukaan? Seurantatietoa lisää Päästölaskennat vuosittaisiksi Liikkumistarve ja kulkumuotoselvitys Vuorovaikutusta ja työpajoja Ilmastopääkaupunkitittelin säilyttäminen viestinnässä Ilmastotyöpajat keväälle 2019 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 19

20 Lisätietoja Ilmasto-ohjelma Taustatietoa HINKU tavoitteista acbe-047b1dedd2d2 Resurssiviisauden tiekartta a7e2-1a98154a8656 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 20

21 Taustatietoa 21

22 Hiilineutraali Lappeenranta Hinku Tiekartta vuoteen % Liikenteen päästöt -50 % Rakennusten lämmityksen päästöt -50 % Sähkönkulutuksen päästöt -22 % Maatalouden päästöt -22% -50 % Jätehuollon päästöt +160 % Uusiutuvan energian tuotanto +160% Laadittu 2015

23 Sitran Resurssiviisaus tiekartta Lappeenranta pääsi mukaan SITRA:n resurssiviisauden tiekartan rakentamiseen 2015 Tiekarttatyötä tehtiin yritysten, asukkaiden, LUT:n ja kaupungin kesken v Tiekartta hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2015 Tavoitteet vuoteen 2050 mennessä Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Kestävä hyvinvointi Lappeenranta on FISU-verkoston jäsen

24 Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset toimivat energiamurroksen voimavarana Energiaverkkojen yhdistelmä tuottaa varastointia ja kysynnän ja tuotannon tasausta Energiatehokkuus takaa hyvinvoinnin jälkipolville Energiaosaaminen luonut merkittävää liiketoimintaa Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Hiilineutraali ja kestävä liikkuminen sekä hyvinvointia edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen ja tiivis autoriippumaton keskusta, josta on hyvät yhteydet monimuotoisiin aluekeskuksiin eri liikkumismuodoilla Kansainvälinen, hiilineutraalin logistiikan kaupunki Energiatehokas, viihtyisä ja eheä kaupunkirakenne Kulutus ja materiaalit Jäte muuttunut kiertäväksi raaka-aineeksi. Kiertotalouden alalle syntynyt merkittävästi uutta liiketoimintaa Elinkaariajattelu sisältyy hankintoihin, tuotesuunnitteluun ja päätöksentekoon Kuluttajat, yritykset, teollisuus ja kaupunki ovat sitoutuneet resurssiviisaaseen toimintaan Ruoan tuotanto ja kulutus Lappeenrantalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa Paikallisesti tuotetun ruoan käyttö julkisissa ruokapalveluissa on vakiintunut Ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät jätteet hyödynnetään 100 prosenttisesti Vedenkäyttö ja luonnonvedet Pinta- ja pohjavesien tila vastaa luonnontilaa Lappeenranta on vesiteknologian ja liiketoiminnan kansainvälinen keskittymä Veden kulutus ja vesihuollon energian käyttö on puolittunut Yhdyskunta- ja teollisuusvesien ja lietteiden energia sekä ravinteet hyödynnetään täysimääräisesti

25 Hinku-kuntien päästövertailu CO2-raportti 2018

26 Kokonaispäästöjen vertailu Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2016 ilman teollisuutta (t CO2-ekv/asukas) Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Järvenpää Kerava Tampere Imatra Espoo Helsinki Rauma Turku Vaasa Pornainen Tuusula Joensuu Kauniainen Oulu Kirkkonummi Vantaa Hyvinkää Jyväskylä Riihimäki Kotka Pirkkala --> Lappeenranta Lahti Ylöjärvi Nurmijärvi Varkaus Naantali Kuopio Parainen Lieto Mikkeli Kemi Rusko Kaarina Masku Kangasala Hämeenlinna Rovaniemi Vihti Kouvola Raisio Kokkola Forssa Hausjärvi Uusikaupunki Kemiönsaari Suomussalmi Äänekoski Hollola Sipoo Karkkila Paimio Ylivieska Nousiainen Seinäjoki Janakkala Suonenjoki Hämeenkyrö Ilomantsi Sastamala Mynämäki Salo Aura Mäntsälä Sauvo Orimattila Lapua Kärkölä Iitti Loviisa Laitila Jokioinen Padasjoki Hankasalmi Ikaalinen Kuhmoinen Somero Ilmajoki Loimaa Punkalaidun CO2-raportti 2018

27 Tilanne 2018 Kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet 40 % vuodesta 1990 vuoteen Ilmasto-ohjelman päätavoite on toteutunut etuajassa. Kaukolämmöntuotanto on hyvässä tilanteessa Muita uusiutuvan energian muotoja on rakennettu Lappeenrannan kaupungin rakennuskantaan lisätään aurinkosähkön tuotantoa koko ajan Kaupungin käyttämä sähkö on hiilineutraalia Liikenteen jakamistalousmallit ja kaupungin omassa ajoneuvokanta on muuttumassa vähähiiliseksi Pilotteja sekä hankkeita on paljon Alueelle on perustettu energia ja ympäristöalan yritysverkosto 2010, joka on kasvanut ja sen vaikutus on lisääntynyt LUT:n strategia ja toiminta tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa koko Etelä-Karjalassa Haasteet Yhdyskunnan liikenteen päästöjen alentaminen on ollut vaikeaa ja muuta maata hitaampaa Muun kuin puuperäisen uusiutuvan sähkön tuotantomäärät ovat edelleen vähäiset yksityisillä Öljylämmitys on edelleen merkittävä lämmitysmuoto haja-asutusalueella Kaupunkien välinen kilpailu on kiristynyt kasvihuonepäästöjen vähentämisessä

28 Lappeenranta Strategia LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 28

29 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. CO 2 -päästöt % % Greenreality työpaikat Resurssiviisaus ja kiertotalous Hyvinvoivat asukkaat ja osallisuus Jätteitä ei loppusijoiteta vaan kaikki hyödynnetään Erilliskerätyn muovin määrä kaksinkertaistuu Elinvoimainen kaupunki ja imago Mahdollistetaan kestävän kehityksen kokeiluja Uudet työpaikat 2021 mennessä: 45 Digitaaliset prosessit ja motivoitunut henkilöstö Asukkaiden ja yritysten ympäristövastuu kasvaa Tilojen vuokraus digitalisoitu 2021 Talous ja resurssit Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat Työssäkäyvien määrän kasvu Henkilöstötyytyväisyys Lainat/asukas , , Luottamus % kunnan 55 päätöksentekoon % Yritysimagon 000 parantuminen 000 Asiakkaan palveluun 3,85 käyttämä 146 Hukkatyöhön kuluvat % aika htv:t , x x -50 % 3,5 4 % % % Tilojen ulosvuokraus ja tehokkaampi hyödyntäminen lisäävät tuloja Kaupungin vuokratulojen kasvu /v 2021 alkaen 5. Puhdas vesi Vesistöjen virkistyskäytön parantaminen Uimaveden käyttökiellot poistuvat pysyvästi 2021 mennessä Puhtaan veden teknologian ympärille syntyy työpaikkoja Näkösyvyys Pien Saimaalla paranee 50 cm 2021 mennessä Reaaliaikainen vedenlaadun seuranta ja tietoisuuden lisääminen Asukkaat voivat seurata reaaliaikaisia veden ja ilman laadun tuloksia 2021 verkosta. Vesi-ja jätevesiverkoston uusiminen vähentää energiakuluja Vesiverkoston energiakulut muuttumattomat ja laskevat 20 % Energia ja ilmasto Asukkailla on valmiudet energiamurroksen omaksumiseen Ympäristö- ja energia keskittymä vahvistuu ja synnyttää työpaikkoja Kulutuksen mukaan laskuttaminen ja etäluennan hyödyntäminen Älykäs ohjaus ja teknologia vähentävät ylläpitokuluja CO 2 päästöt vähenevät v x - 50% - 80 % Uudet työpaikat 2021 mennessä: 215 Kysyntäjoustavat, digitaaliset laitteistot käytössä osassa konsernin kiinteistöjä Konsernin kiinteistöjen energiakustannukset kevenevät /v 2021 LAPPEENRANNAN alkaen 29 KAUPUNKI

30 Palkittu teoistaan ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomen ilmastopääkaupunki Maailman luonnonsäätiön WWF Earth Hour City Challenge-kilpailussa kahdesti (2014 ja 2016) Kuntaliiton kunniakirja 2016 ilmastotyöstä Suomen Luonnonsuojeluliiton kunniamaininta 2016 Kuukauden Hinkuteot 2016 ja 2018 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 30

31 THE POWER OF YES.