YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 24 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 47/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 24 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2008 ASIA Mosannevan ja Palomäennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kortesjärvi LUVAN HAKIJA Mantelan Turve Tmi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Mosanneva ja Palomäenneva sijaitsevat Kortesjärven kunnassa Purmojärven kylässä. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Kortesjärvi Evijärvi tien (7411) eteläpuolella ja paikallistien (17859) länsipuolella. Mosannevan ja Palomäennevan turvetuotantoalueiden yhteispinta ala on noin 45 ha. Mantelan Turve Tmi on 13.1.2006 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 28.3.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Mosannevan ja Palomäennevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuuluttamisen jälkeen 30.6.2006. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Palomäennevan tuotantoalueesta noin yksi kolmannes on hakijan omistuksessa ja loppuosa on vuokrattu vuoteen 2020 saakka. Mosannevan tuotantoalue on vuokrattu vuoteen 2024 saakka. Keski Pohjanmaan ympäristökeskus on 16.12.1996 antanut lausunnon Palomäennevan turvetuotantoa koskevasta ennakkoilmoitukses

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 ta. Lausunnon mukaan turvetuotantoa voidaan jatkaa lausunnossa määrätyin ehdoin. Länsi Suomen ympäristökeskus on 23.3.1998 antanut tarkastuslausunnon turvetuotantoalueen perustamisesta Mosannevalle ja Palomäennevalle. Ympäristökeskus on katsonut, ettei toiminnalle tarvitse hakea vesioikeuden lupaa, mikäli toiminta tehdään ilmoituksessa mainitulla tavalla, noudattaen vesilain säädöksiä, vesi ja ympäristöhallituksen turvetuotannon vesiensuojelua koskevaa valvontaohjetta sekä lausunnossa määrättyjä ehtoja. Ympäristökeskuksen lausunnossa on edellytetty muun muassa, että tuottaja sopii kuivatusvesien johtamisesta ojitusyhtiön kanssa ja että kaikki turvetuotantoalueen vedet johdetaan sarkaoja altaiden ja lietealtaan kautta. Kaikissa sarkaojissa tulee olla lietesyvennys ja päisteputki. Lisäksi ympäristökeskus on edellyttänyt vesienkäsittelyrakenteiden ja laskuojien kunnossapitoa, käyttö ja huoltopäiväkirjan pitämistä ja vesiensuojelurakenteiden toimivuuden, kuivatusvesien määrän ja vesistövaikutusten tarkkailua. Ympäristökeskus on edellyttänyt myös, että tuottaja vähentää turvetuotannosta aiheutuvia vesistöhaittoja ottamalla käyttöön uusia vesiensuojelutekniikoita alalla tapahtuvan kehityksen mukaisesti. Länsi Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 7.6.2005 velvoittanut hakijan hakemaan ympäristölupaa Mosannevan ja Palosuonnevan turvetuotannolle ympäristölupavirastolta 31.12.2005 mennessä. Mosannevan ja Palomäennevan tuotantoalueet on kokonaan ojitettu ja turvetuotanto on aloitettu vuonna 1993. Mosannevan lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 0,5 kilometriä tuotantoalueesta itään. Tuotantoalueiden lähiympäristössä on turvetuotanto, viljely ja metsätalousalueita. Hankealueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu tai virkistysalueita eikä pohjavedenottamoita tai suojeltavaksi esitettyjä pohjavesialueita. Hankealue sijaitsee Purmojoen vesistöalueen (46) Purmojärven valuma alueen (46.04) Ruosteenojan valuma alueella (46.042). Hankealueen kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Ruosteenojaan ja sieltä edelleen Purmojärveen. Purmojärvestä saa alkunsa Purmojo

3 en päähaara, joka laskee 62 km:n päässä sijaitsevaan Luodonjärven tekojärveen. Purmojoen valuma alueen pinta ala on 880 km 2 ja järvisyys 3,4 %. Purmojärven fosforipitoisuus on kohonnut selvästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Viime vuosina fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 60 µg/l, kun vielä 1970 luvulla se oli noin 30 µg/l. Purmojoen vedenlaatu noudattelee yläjuoksulla Purmojärven vedenlaatua. Jokivarren runsailta viljelysmailta huuhtoutuu kuitenkin tulvakausina huomattavia ravinnemääriä heikentäen joen vedenlaatua. Purmojoesta ei ole sähkökoekalastuksissa Kortesjärven kunnan alueella saatu yhtään kalaa. Kalastajien ja kalasaaliiden määrä Purmojoessa on vähäinen. Purmojoen virkistyskäyttö on vähäistä. Vettä ei voida käyttää eläinten juomavetenä. TURVETUOTANTO Hankealueen pinta ala on yhteensä noin 50 ha. Mosannevan hankealueella on tuotantoaluetta 25 ha, varastoalueita noin 0,5 ha ja laskeutusallas (0,4 ha). Kuulutusmenettelyn jälkeen hakija on täydentänyt hakemustaan 1,0 ha:n suuruisen kasvillisuusaltaan rakentamista koskevalla suunnitelmalla. Palomäennevan hankealueella on tuotantoaluetta 19 ha, varastoalueita noin 0,5 ha, laskeutusallas (0,4 ha) ja pintavalutuskenttä (3,1 ha). Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1993. Molemmilla alueilla tuotetaan energia ja ympäristöturvetta. Turvetta tuotetaan lähinnä jyrsinturpeena. Palaturvetta tuotetaan omaan käyttöön. Keruu suoritetaan hakumenetelmällä. Arvioitu tuotantomäärä Mosannevan alueelta on 12 000 m 3 vuodessa ja Palomäennevan alueelta 8 000 m 3 vuodessa. Vuosina 2006 2035 tuotantomäärä on arviolta 600 000 m 3. Palaturvetta tuotetaan noin 1 000 m 3 vuodessa ja vuosina 2006 2035 yhteensä noin 29 000 m 3. Arviolta puolet (länsipuoli) Mosannevan alueesta ja Palomäennevan tuotantoalue kokonaan poistuvat tuotannosta vuoden 2015 loppuun mennessä. Jälkikäytön muodosta päättää alueen omistaja. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Mosannevan ja Palomäennevan tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen, päisteputkipidättimien ja virtaamansäätöpatojen kautta kahteen erilliseen laskeutusaltaaseen. Lietetaskut tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Laskeutusaltaat varustetaan virtausta säätelevällä padolla ja tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Palomäennevan kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pumppaamalla vedet laskeutusaltaasta erilliselle pintavalutuskentälle (pinta ala

4 3,1 ha) ja sieltä Ruosteenojaan. Pintavalutuskenttä on lähes luonnontilaista metsää, jolla kulkee kaksi vanhaa ojaa. Mosannevalla ei ole mahdollisuutta pintavalutuskentän käyttöön ottamiselle. Alkuperäisen hakemussunnitelman mukaan Mosannevan kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta laskuojaan. Hakija on kuitenkin hakemuksen täydennyksillä 28.3.2006 ja 30.6.2006 muuttanut suunnitelmaa siten, että Mosannevan vedet laskevat laskeutusaltaasta kasvillisuuskentälle (pinta ala noin 1 ha). Kasvillisuuskentältä vedet kulkevat laskuojaa pitkin Ruosteenojaan. Laskuoja on luonnontilainen ja kasvillisuuden valtaama, joten se suodattaa tuotantoalueen vesiä vielä ennen kuin ne laskevat alapuoliseen vesistöön. Kuntoonpanovaiheen työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Päästöt vesistöön Mosannevan tuotantoalueen päästöt vesistöön sulan maan 1.5. 31.10. aikana ilman, että kasvillisuuskentän vaikutusta otetaan huomioon ovat seuraavat: Kiintoaine 1 500 kg Org. aines 2 500 kg Fosfori 5,4 kg Typpi 170 kg Palomäennevan tuotantoalueen päästöt vesistöön sulan maan aikana 1.5. 31.10. ovat seuraavat: Kiintoaine 91 kg Org. aines 820 kg Fosfori 0,79 kg Typpi 23 kg Pöly, melu ja liikenne Turvetuotantoalueella tuotetaan turvetta lähes pölyttömästi, koska keruu suoritetaan hakumenetelmällä. Turve kuljetetaan Iso Pellisen tietä pitkin. Tien kunnossapidosta vastaa valtio. Mosannevalta ja Palomäennevalta kuljetetaan turvetta arviolta 20 000 m 3 vuodessa. Varastointi ja jätteet Tuotantoalueella ei varastoida poltto ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma allas. Syntyvät jätteet kuljetetaan hakijan oman tilan säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. Tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta noin 21 500 litraa, moottoriöljyä

5 160 litraa ja muita voiteluaineita noin 40 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä noin 160 litraa, kiinteää öljyjätettä 8 kg, paristoja ja akkuja 4 kg, jätemetalleja 60 kg, sekajätettä alle 3 m 3 ja muovia 1 200 kg. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hankealueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Hankkeella ei ole vaikutusta maankäyttöön ja elinkeinoihin. Hakijan mukaan hankkeen vaikutus alapuolisen vesistön virtaamiin, veden laatuun ja vesistön käyttöön on erittäin vähäinen. Hankkeen vaikutus Purmojoen kalastoon ja kalastukseen on vähäinen. Hankkeella ei ole vaikutuksia pohjaveteen. Hankealue sijaitsee noin 0,5 km päässä vakituisesta asutuksesta, joten pöly, melu ja pakokaasuhaitat ovat minimaalisen pieniä. Turpeen kuljetuksesta käyttöpaikoille syntyy lähinnä vetokaluston aiheuttamia melu ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät ohjearvon (VNp 29.10.1992/993) alapuolelle. Mosannevan turvetuotantoalueella on kuusi palokaivoa ja Palomäennevan alueella neljä palokaivoa. Alueilla on käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Mosannevasta ja Palomäennevasta on laadittu paloturvallisuusohjelma, joka on toimitettu paikalliselle paloviranomaiselle. Suunnitelmaan sisältyvät tarvittavat tiedot paloturvallisuuden hoitamisesta, palokalustosta, tuotantoalueen kartta ja muun muassa tukikohdan koordinaatit. Työkoneissa on hätäilmoitustarra, josta löytyvät hätäilmoituksen tekemistä varten tarvittavat tiedot.

6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu sekä vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on liittänyt hakemukseen esityksen Mosannevan ja Palomäennevan turvetuotantoalueiden käyttö ja päästötarkkailuohjelmaksi. Vesistö ja kalataloustarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna alueen muiden turvetuottajien kanssa. TE keskus on hyväksynyt vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmat 26.11.2003. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kortesjärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 11.4. 11.5.2006 välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu 12.4.2006 Järviseudun Sanomat lehdessä. Ympäristölupavirasto on 4.4.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta sekä Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Kortesjärven kunnalta. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan lupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että käyttötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästötarkkailuun on lisättävä näyteajankohtia kesälle. Kesällä näytteet tulee ottaa huhti elokuun aikana kerran kuukaudessa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta voidaan määrittää harvemmin, kaksi kertaa kesässä. Näytteiden analysoinnista vastaavan laboratorion kanssa on sovittava hälytysrajasta. Kun vesinäytettä määrittäessä esimerkiksi kiintoainepitoisuus ylittää tietyn ennakkoon sovitun raja arvon, laboratoriosta otetaan välittömästi yhteys toiminnanharjoittajaan. Lisäksi käyttötarkkailuun lisätään alapuolisen uoman sedimentaatioseuranta kiintoainekuormituksen selvittämiseksi. Kiintoainekuormituksen (sedimentaation) määrää ja laatua arvioidaan joen pohjaan kiinnitettyjen laskeutumisputkien ja mitta asteikkojen perusteella. Laskeutumisputkien sisältö mitataan neljästi vuodessa ja niistä tutkitaan laboratoriossa kiintoaineen määrä ja laatu (esim. haihdutus ja hehkutus sekä rautapitoisuus). Tarkkailu toistetaan määrävuosina 5 vuoden välein. Tarkkailun toteuttavalla laboratoriolla tulee olla SFS EN 17025:n mukainen johtamisjärjestelmä, näytteenottajan tulee olla henkilösertifioitu tai hyvin näytteenottotyöhön perehtynyt henkilö ja määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai esim. pätevyyskoetuloksilla tulee osoittaa, että käytössä olevilla menetelmillä saadaan luotettavia tuloksia. Ympäristökeskuksen mukaan vesistötarkkailu voidaan

7 suorittaa Ähtävänjoen, Kruunupyyjoen ja Purmojoen yhteistarkkailuna. Tarkkailuohjelma tulee päivittää ja lähettää tiedoksi ympäristökeskukseen. Pölyämisen estämiseksi tulee turvetuotannon eri vaiheissa käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 480/96) ylittyvät. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVI palvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Perustason vesiensuojelurakenteisiin kuuluvan lietesyvennyksen pituus tulee olla noin 10 m ja leveys hieman sarkaojaa leveämpi. Laskeutusaltaat tyhjennetään mieluiten heti tuotantokauden ja syyskunnostusten jälkeen sekä tarpeen mukaan muulloinkin. Tyhjennettävälle lietteelle on varattava riittävästi pengerrettyä läjitysaluetta laskeutusaltaan välittömään läheisyyteen. Pintavalutuskentän koko tulee olla vähintään 3,8 % valuma alueesta. Pintavalutuskenttä on suunniteltava Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (19.9.2003) mukaisesti. Kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuskentällä ympärivuotisesti. Pintavalutuskenttä tulisi perustaa mahdollisimman luonnonmukaiselle suoalueelle. Kyseinen suoalue on osin ojitettu. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Vesi jaetaan kentälle jako ojan tai putkiston avulla. Oikovirtaukset kentällä on estettävä ja nykyiset ojat tukittava. Mosannevan kasvillisuuskentän täytyy olla mitoitukseltaan vähintään pintavalutuskentän kokoinen. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Poltto ja voiteluaineet täytyy sijoittaa katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila varustettavaksi reunallisella suojarakenteella. Alueella ei museoviraston ympäristökeskukselle toimittamien tietojen mukaan ole muinaismuistolöytöjä. Jos niitä vastaisuudessa löytyy, asiassa tulee noudattaa muinaismuistolain (17.6.1963/295) määräyksiä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Purmojoen vedenlaatu on vuonna 2005 ollut hyvin ravinteikasta, rautapitoista, tummaa ja hapanta. Ympäristöviranomaisten vuosien 2002 2003 vedenlaatuluokituksessa Purmonjoki luokitellaan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokkaan välttävä. Purmojokeen on istutettu purotaimenen poikasia vuosina 1989 ja 1992, mutta purotaimen ei ole kotiutunut Purmonjokeen.

Hakijan vastine ja hakemuksen täydennys 8 TE keskuksen mukaan lupa Mosannevan ja Palomäennevan turvetuotantoon voidaan myöntää. Kuivatusvesien aiheuttama kuormitus alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Tämä edellyttää tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden käyttöönottoa myös Mosannevan kuivatusvesien osalta. Nämäkin vedet on johdettava pintavalutuskentälle tai mikäli tämä ei ole mahdollista, puhdistettava jollain muulla yhtä tehokkaalla tavalla. Lisäksi luvan saajalta tulee edellyttää mm. sarkaojien puhtaanapitoa, lietesyvennysten ja altaiden tyhjentämistä ja vesiensuojelurakenteiden kunnostuksia sekä toiminnan tarkkailua ja välitöntä puuttumista havaittuihin puutteisiin. TE keskus on vaatinut, että tuotantoalueen valumavedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna valuma alueen muiden kuormittajien kanssa. 3) Kortesjärven kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt, että turpeennostossa tulee pyrkiä aiheuttamaan mahdollisimman vähän haittaa alueen asukkaille muun muassa minimoimalla nostossa syntyvä pöly. Kovilla tuulilla nostoa tulee välttää pölyn leviämisen estämiseksi. Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden toimintakyky on tarkistettava tuotantokauden alussa ja säännöllisesti tuotantokauden aikana. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja sarka ja kokoojaojat on puhdistettava kiintoaineksesta säännöllisesti mm. kovien sateiden jälkeen. Tyhjennyksistä tulee ilmoittaa Kortesjärven ympäristölautakunnalle. Tuotannon vesistövaikutuksia on tarkkailtava ja tarkkailuohjelma on hyväksyttävä Länsi Suomen ympäristökeskuksessa. Tuotantoalueiden päästöjen tarkkailu sekä vaikutusten vesistötarkkailu tulisi olla osa Purmojoen yhteistarkkailua. Turvetuotantoa koskeva vuosiraportti tulee toimittaa Kortesjärven ympäristölautakunnalle. 4) Kortesjärven kunta on puoltanut luvan myöntämistä. Sen lisäksi, mitä kunnan ympäristölautakunta asiasta on lausunut, kunnanhallitus on korostanut, että kuivatusvesien johtamisesta määritettävissä ehdoissa huomioidaan suunnitelma Purmojärven kuormitustilan parantamisesta ja virkistyskäytön tehostamisesta. Mikäli järven kunnostus ja hoitosuunnitelma voidaan toteuttaa, tulee kaikki ulkopuolinen kuormitus rajata lähtöpaikallaan määrään, joka ei mitätöi rakennetuilla toimenpiteillä ja hoitotyöllä saavutettuja tuloksia. Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntojen johdosta. Samalla hakijalta on pyydetty Mosannevan kasvillisuuskentän suunnitelma, josta käy ilmi kentän sijainti, pinta ala ja vesienjohtaminen.

9 Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, että Palomäennevan tuotantoalueella tullaan käyttämään normaalitasoa parempia vesiensuojelurakenteita. Vedet johdetaan 3,1 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle pumppaamalla tuotantokauden aikana. Mosannevalla ei ole mahdollisuutta pintavalutuskentän käyttöön. Mosannevan vedet laskevat laskeutusaltaan jälkeen Ruosteenojaan joka on kasvillisuuden valtaama ja näin luontaisesti suodattaa tuotantoalueen vesiä vielä ennenkuin ne laskevat alapuoliseen vesistöön. Eli tämä runsaan kasvillisuuden sisältämä luonnontilainen oja toimii ns. kasvillisuusaltaana edellä olevan laskeutusaltaan lisäksi. Tuotantoalueella suoritetaan vesiensuojeluratkaisut normaalia keskitasoa paremmin. Vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan vesiensuojeluohjeistuksessa esitettyjä periaatteita. Kuntoonpanovaiheen aikana työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Hankkeesta ei aiheutune kovin mainittavaa pöly, melu ja pakokaasuhaittaa. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vaikuttaa sen leviämissuuntaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannossa syntyvään meluun voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentimet kunnossa. Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi paloviranomaisille on laadittu Palomäennevan ja Mosannevan palosuojelusuunnitelma. Hakija pitää joen pohjaan kiinnitettävien kiintoaineputkien avulla tehtävää tarkkailua kohtuuttoman kalliina pienelle yksityiselle turvetuottajalle. Sedimentaatioseurantaan tulisi osallistua kaikki yhteistarkkailuun osallistuvat tahot. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon osalta hakija on lisäksi todennut, että ehdotus tarkkailuohjelmaksi toimitetaan päätöksen lainvoimaan tulon jälkeen. Tarkkailu pyritään toteuttamaan yhteistarkkailuna. Hakija on liittänyt vastineeseensa kartan, josta käy ilmi, että kasvillisuuskenttä sijaitsee tuotantoalueen lounaisnurkassa. Kasvillisuusaltaan koko on noin 1,0 ha. Kasvillisuuskentälle kylvetään esimerkiksi ruokohelpeä. Kasvillisuuskentän jälkeen vedet johdetaan luonnontilaiseen ojaan, joka on kasvillisuuden valtaama ja näin luontaisesti suodattaa tuotantoalueen vesiä vielä ennen kuin ne laskevat alapuoliseen vesistöön.

10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Mantelan Turve Tmi:lle luvan Mosannevan ja Palomäennevan turvetuotantoon Kortesjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa Palomäennevalla enintään 19 ha:n alueelta ja Mosannevalla enintään 25 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki Palomäennevan turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti 3,1 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta vesistöön. Kaikki Mosannevan turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti 1,0 ha:n suuruisen kasvillisuusaltaan kautta vesistöön. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Palomäennevan pintavalutuskentän ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.

11 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava viimeistään 31.7.2008, ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia eikä alueella saa käyttää imuvaunuja, joissa ei ole toisioerottimia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.

12 Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuina Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja

Korvaukset 13 Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana kalatalousmaksua 360 euroa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Mosanneva ja Palomäenneva ovat jo tuotannossa olevia alueita. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintava

Lupamääräysten perustelut 14 lutus. Palomäennevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi on määrätty pintavalutus ja Mosannevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi kasvillisuusallas. Myös kasvillisuusaltaan voidaan katsoa tässä tapauksessa vastaavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa jäljellä olevan tuotantoajan pituus ja tuotantoalan suuruus sekä käytettävissä olevat vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuudet huomioon ottaen. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon hankealueen ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta huomioon lupamääräyksessä 2). Tarkkailua koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa osittain huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) ja muilta ympäristölupavirasto osin toteaa, että tämän kokoiselle hankkeelle riittää vakiintuneen käytännön mukainen tarkkailu, eikä erillistä sedimentaatiotarkkailua ei ole tarpeen määrätä. Pölyä ja melua koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7), vuosiraportointia koskevan vaatimuksen lu

15 pamääräyksessä 13) ja 14) ja vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 2) ja 3). Poltto ja voiteluaineiden ja jäteöljyjen säilyttämistä koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 9). Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen tehostetuista vesienkäsittelytoimenpiteistä, pintavalutuskentän ympärivuotisesta käytöstä ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailusta huomioon lupamääräyksessä 14). Ympäristölupavirasto ottaa Kortesjärven kunnan ympäristölautakunnan vaatimuksen pölypäästöjen minimoimisesta huomioon lupamääräyksessä 6), vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta ja siihen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta lupamääräyksissä 4) ja 5) ja vaatimuksen vuosiraportoinnista huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Ympäristölupavirasto ottaa Kortesjärven kunnan vaatimuksen kuormituksen rajoittamisesta huomioon lupamääräyksissä 1), 2), 3), 4) ja 5). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa Palomäennevan ja 20.3.2005 päivätyssä suunnitelman täydennyksen liitteessä esitetyn Mosannevan länsiosan osalta 31.12.2016 saakka. Muilta osin lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2016 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

16 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2, asetuksen liitteen maksutaulukon kohta turvetuotanto, tuotantoalue 30 300 hehtaaria.

17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen ja Juha Helin ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.5.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Tuotantoaluekartta

Liite 3 MOSANNEVAN JA PALOMÄENNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja kasvillisuusallasta ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesäheinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.