Kuulutus 1 (1) 21.11.2018 628/5723/2018 PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ 21.11.2018 PÄÄTÖKSEN ANTAJA HAKIJA ASIA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kyrönjoen vesistötöiden tarkkailuohjelman kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyminen PÄÄTÖKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Kyrönjoen vesistötöiden kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi tarkennuksin. NÄHTÄVÄNÄPITO MUUTOKSENHAKU LISÄTIETOJA ANTAA Päätös oikaisuvaatimusohjeineen on nähtävänä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen Turun toimipaikassa (Itsenäisyydenaukio 2, 20101 Turku), ELYkeskuksen internet-sivustolla (www.ely-keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset) sekä Seinäjoen, Kauhajoen, Ilmajoen, Kurikan ja Vaasan kaupungeissa sekä Isonkyrön ja Mustasaaren kunnissa. Päätökseen voi hakea oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselta. Määräaika oikaisuvaatimuksen jättämiseksi päättyy 21.12.2018 klo 16.15. Kalastusbiologi Mika Sivil, puh. 0295 023 045 tai mika.sivil@ely-keskus.fi. Kaupunkia/kuntaa pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (postitse Turun toimipaikkaan PL 236, 20101 Turku tai skannattuna kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 022 500 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 236, 20101 Turku Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
j Elinkeino-, ilkenne- ja ympäristäkeskus Päätös Annettu julkipanon jalkeen 21.11.2018 628/5723/2018 1 (7) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Korsholmanpuistikko 44 PL 262 65101 Vaasa Päätös kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksymisesta ASIA HAKIJA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA KyrOnjoen vesistötöiden kalataloudelliseri tarkkailuohjelman hyvaksyminen Etela-Pohjanmaan elinkeino-, Iiikenrie- ja ymparistokeskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, Iiikenne-ja ymparistokeskus on 20.3.2018 toimittanut Varsinais-Suomen ELY-keskukseen hyvaksyttavaksi esityksen Kyronjoen vesistötoiden kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi. Hakija tarkensi ohjelmaesitysta 15.6.2018 kalatalousviranomaisen pyynnostä. KyrOnjokea on tulvasuojeltu vuonna 1965 valmistuneen vesistotaloussuunnitelman mukaisesti. Vesiston tulvasuojeluun ovat kuuluneet muun muassa joen paauoman ja sivujokien perkaukset ja pengerrykset, pumppaamot, eristysojat, Seinajoen suuosan oikaisu-uoma (1968-70ja 1975-82), Liikapuron (1966-68), Pitkamon (1968-71), Kalajärven (1971-76) ja Kyrkosjaryen (1977-83) tekojärvet, seka näihin Iiittyvat taytto- ja tyhjennysuomat, säannostelypadot ja voimayhtioiden rakentamat voimalaitokset. Vesistota- IoussuunniteImaan kuului myos Kyronjoen ylaosan vesistotyo, jonka tarkoituksena on suojella tulvilta Ilmajoen ja Ylistaron valinen noin 30 km pitka jokiosuus hyotyalan ollessa 6309 ha peltoa. KyrOnjoen ylaosan vesistotyo valmistui vuonna 2004. Kyronjoen varteen on rakennettu penkereet 24 km:n matkalleja pengerrysalueideri kuivattamiseksi 21 pumppaamoa. Li - säksi on rakennettu Pajuluoman pumppaamo, jonka vedetjohdetaan Seinajoen suuosaan. Pumpattavan vesimäärän pienentäm iseksi on kaivettu eristysojia ja rakennettu penkereita. Malkakosken yhdistelmapadon avulla vedenpinta nostettiin IäheIIe IuonnontiIaista korkeutta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kyronjoen ylaosan tulvasuojeluhankkeen en osille on useita IupapaatOksia, joissa luvanhaltijana on valtio. Länsi-Suomen vesioikeus on 8.2.1968 antamallaan paätoksellä nro 5/1968 myontanyt Iuvan Seinäjoen suuosan oikaisu-uoman ja sen penkereiden tekemiseen sekä Pajuluoman alueen VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPARISTOKESKUS 0295 022 500 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 236, 20101 Turku Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.varsinais-suomieiy-keskus.fi
Päätös 2 (7) 21.11.2018 628/5723/2018 ESITETTY TARKKAILUOHJELMA pengertamiseen. Länsi-Suomen vesioikeus on 4.4.1984 antamallaan päätoksellä nro 4/1984 D myontanyt luvan Kyronjoen jarjestelyyn Rintalan pengerrysalueen osalta. Länsi-Suomen vesioikeus on 27.4.1995 antamalye- Iaan päatoksellä nro 16-17/1995/2 myontanyt luvan Kyronjoen yläosan sistotyo -nimiseen vesiston jarjestelyyn. Lupaehdon 37 mukaan luvan saajan oh viimeistään vuonna 2005 jätettäva vesioikeudehle hakemus yrityksen kayttoä koskevien Iupaehtojen mahdohlisesta tarkistamisesta. Länsi -.Suomen ympäristoiupavirasto antoi Iupapaatoksen (nro 110/2008/4) KyrOnjoen ylaosan tulvasuojeluhankkeen Iupaehtojen tarkistamisesta 5.11.2008. Vaasan hahhinto-oikeus on 22.9.2010 antamahhaan päatoksella nro 10/0246/1 osittain muuttanut Länsi-Suomen ymparistolupaviraston paätosta. Kyronjoen vesistotoiden kalataloudehhinen tarkkailu perustuu edella mainittuihin Iupapaatoksiin sisaltyviin kolmeen Iupamäaräykseen: -Rintalan pengerrysahueeseen Ilittyvan hupapaatoksen perusteehia luvan saajan on tarkkailtava yrityksen vaikutuksia Kyronjoen ja sen alapuohisen merialueen kala-, rapu-ja nahkiaiskantoihin sekä kalastukseen Pohjanmaan tyovoima- ja ehinkeinokeskuksen hyvaksymalla tavahla. Ohjehman mukaista tarkkailua on jatkettava, kunnes hankkeen vaikutusten on todettu vakiintuneen. -Kyronjoen ylaosan vesistötoihin Iiittyvan hupapaatoksen perusteehia luvan saajan on tarkkaihtava yrityksen vaikutuksia Kyronjoen ja sen alapuohisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin sekà kalastukseen ja kalannousuun Malkakoskessa Pohjanmaan ehinkeino-, hiikenne- ja ymparistokeskuksen kalatalousyksikon hyvaksymahla tavahla. Ohjelman mukaista tarkkailua on jatkettava, kunnes hankkeen vaikutusten on todettu vakiintuneen. -Kalajarven altaan rakentamiseen ja saannostelyyn Iiittyvan hupapaätoksen perusteehla hakijan on tarkkailtava saannostelyn vaikutuksia Seinajoen kala- ja rapukantaan Pohjanmaan tyovoima- ja ehinkeinokeskuksen hyvaksymalla tavaiha. Ehdotettu Kyronjoen vesistötoiden tarkkailuohjelma sisältää kalatalouden osalta vuodesta 2018 alkaen: -Kauhajoessa, Kyronjoessa ja Seinäjoessa kuudehla paikahla tehtävät sähkökoekahastukset -KyrOnjoessa ja sen edustan merialueehla viidehlä paikahla tehtävät poikasnuottaukset -Kyronjoessa ja sen edustan merialueelha sekä Seinäjoessa kuudehha paikahha tehtävät verkkokoekahastukset -Kyronjoen vaehhussiikakannan tarkkailun joen ahaosahha merestä nousevien siikojen koekahastuksihha ja merkinnoihhä sekä siianpoikaspyynneihha -kahojen eiohopeapitoisuuden seurannan KyrkOsjarven, Kahajarven, PitkämOn ja Liikapuron tekoahtaihha, Seinäjärvessä ja Kyronjoessa -Seinajoessa ja Kyronjoessa kohmehha paikahha tehtävät koeravustukset -KyrOnjoessa Hiirikosken ja Majornan yähisehhä ahueehha tehtäyät nahkiaisen toukkakartoitukset -Koskenkorvan ja Mahkakosken patojen vähisen jokiosuuden vapaa-ajankahastusta koskevan kahastustiedustehun
Päätös 3 (7) 21.11.2018 628/5723/2018 ASIANOSAISTEN KUULEMINEN -Kyronjoen edustan merialueen kaupallista kalastusta koskevan kalastustiedustelun -mahdollisiin Kyronjoen alaosalla tai suistossa tapahtuviin kalakuolemlin Jiittyvat ph- ja kalalajiselvitykset. Kuulutus KyrOnjoen vesistötöiden kalataloudellisen tarkkailuohjelmaesityksen kuulemisesta ja tarkkailuohjelmaesitys pidettiin 27.6.2018-27.7.2018 välisenà aikana nähtävinä Seinajoen, Kauhajoen, Ilmajoen, Kurikan ja Vaasan kaupunkien sekä Isonkyron ja Mustasaaren kuntien ilmoitustauluilla. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys olivat nähtävinä ELY-keskuksen internet-sivustolla, ja Kyronjoen ja Merenkurkun kalastusalueille toimitettiin 20.6.2018 tarkkailuohjelmaesitysta koskeva Iausuntopyynto. Kyronjoen kalastusalue antoi asiassa lausunnon 8.8.2018. Kalojen elohopeapitoisuuteen liittyen kalastusalue katsoi, että esitettya elohopeapitoisuusseurantaa tulee täydentaa Kyrkosjarvesta ja Kalajärvestä otettavilla kuhanaytteilla, koska näissä jarvissa on runsaasti vapaa-ajankalastusta ja kuha on nykyisin näiden järvien suosituin pyynnin kohde ja runsain saalislaji sekä siten myos elintarvikkeena kaytetyin laji. Naytteenotto tulee sisal - Iyttaa ohjelmaan ahvennaytteiden tapaan joka kolmas vuosi (vähintään 5 kuhaa/jarvi/pyyntivuosi). Näytekuhien koko tulee olla 1-2 kg ja myos niiden ikä tulee määrittàä. Kalastusalueen nakemyksen mukaisesti on myos mahdollista, että kuhien elohopeapitoisuusmaaritys sisallytetaan ohjelmaan vain kertaluonteisesti, mutta silloin naytekaloja tulee olla enemmän (vähintään 15 kpl/järvi) ja en kokoluokista, jotta mahdollinen yhteys kuhan koon/iän ja elohopeapitoisuustason välillä olisi selvästi havaittavissa. Mikäli 1-2 kg kuhien elohopeapitoisuudet eivät ylita 0,5 mg/kg, ei jatkuvaan seurantaan kuhan osalta ole tarvetta. Ravun osalta kalastusalue katsoi, että heinäkuussa 2018 toteutettujen koeravustusten (E-P:n Kalatalouskeskus ry) yhteydessa Seinàjoen alaosalta tavattiin taplarapuesiintyma. Kannan tiheyden ja mahdollisen leviämisen seuraamiseksi tarkkailuohjelmaan koeravustuskohteeksi tulee lisätä esitettyjen kohteiden Iisäksi myos Seinäjoen alaosa (välillä Mallaskoski-kantatie 67:n silta). Pyyntiponnistus tulee olla koeravustusvuosina vähintään 25 mertaa kahden perakkaisen yon ajan. Kalastustiedustelun osalta kalastusalue katsoi, että kalastustiedustelun Sisältöä suunniteltaessa on hyva huomioida, että myos Kyronjoen yhteistarkkailuohjelma pitaa sisällään kalastustiedustelun, joka kohdistuu tekojärvien lisàksi luonnollisesti myos Kyronjokeen. Kalastustiedustelun tulee tuottaa tietoa kayttokelpoisessa vertailtavissa olevassa muodossa tulevien vuosien tiedustelujen kanssa. Tiedustelu tulee laatia siten, että sen pohjalta yksikkosaaliit ovat tarkeimpien lajien osalta laskettavissa pyyntim uotokohtaisesti. Esitetty tiedustelualue ja suunniteltu perusjoukko (rantakiinteistön omistajat välillä Koskenkorvan pato-malkakosken pato) ei ole kovinkaan tarkoituksenmukainen, koska rakennettuja rantakiinteistoja kyseisella jokipatkallä on jo lähtökohtaisesti suhteellisen vähän paaosan rantakiinteistöistä ouessa peltoa, joiden omistajilla ei ole todennakoisesti kovinkaan Iaheistä suhdetta kalastukseen. Kalastusalue esittää, etta tiedustelualuetta laajennetaan välille Kurikka-Ylistaro ja kalastustiedustelu kohdennetaan rantakiinteistojen omistajien sijaan paikallisten kalastusseurojen (Kurikan, Ilmajoen ja Ylistaron kalastusseurat) luvan lunastaneille henkiloille, jolloin
Päätös 4 (7) 21.11.2018 628/5723/2018 varmistetaan Se, että kyselyn saajat ovat lähtokohtaisesti tekemisissä kohdealueen kalastuksen kanssa ja ovat asiasta kiinnostuneita, jolloin vastausprosentti on todennäköisesti korkeampi. Perusjoukon ollessa mikä tahansa, on vain hyvaksyttava, että kaikkia kalastusmuotoja (jokamiehenoikeudella, kalastonhoitomaksulla tai luvanvaraisesti) harjoittavia kalastajia ei pystyta kattavasti tavoittamaan. Tulosten hyodynnettavyyden kannalta on kuitenkin oleellisempaa selvittää luvanvaraisella kalastuksella saatu saalis kuin esim. jokamiehenoikeuksin (onki/pilkki) saatu saalis. Raportoinnm osalta kalastusalue katsoi, etta Kyronjoen ja Merenkurkun kalastusalueiden Iopettaessa kalastuslain mukaisesti toimintansa vuoden 2018 lopussa Kyronjoen vesistotoiden kalataloudellista tarkkailua koskevat raportit tulee toimittaa jatkossa 2019 alussa perustettaville vastaaville kalatalousalueille. Etela-Pohjanmaan ELY-keskukselta pyydettiin 21.8.2018 vastinetta tarkkailuohjelmaesityksesta annettujen lausuntojen johdosta, ja Etela-Pohjanmaan ELY-keskus antoi vastineen 27.8.2018. Kalojen elohopeapitoisuu - den osalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi, että tekojärvien kalojen elohopeatarkkailuun ei ole mitaän velvoitetta. Vain ahventen (15-20,5 cm) elohopeapitoisuutta kaytetaan vesistojen tilan luokitteluun. Ravun osalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi, että Kalajärven rapukannan saannostelyn vuoksi Seinajoen rapukannan tilaa tulee tarkkailla. Tarkkailu on kuitenkin maaratty jokiravulle eikä myohemmin vesistöön ilmaantuneelle vieraslaji taplaravulle. Tarkkailusuunnitelmaan perustuvat luvat eivät käsitä Kyronjoen kalastusalueen esittämää tarkkailualuetta. Taplaravun esiintymisalue on vain Kyrkosjarven saännostelyn vaikutusalueella. Kalastustiedustelun osalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi, että kalastusluvan ostaneiden henkiloiden osoitetietojen saaminen kalastusseuroilta on osoittautunut kaytannossa hankalaksi. Kalastonhoitomaksun suorittaneiden kalastajien yhteystiedot voi anoa metsähallitukselta. Osoitteet voidaan tilata Kyronjoen läheisillä postinumeroalueilla asuvista talouksista. Tulvasuojeluhankkeen vaikutukset eivät kaikilta osin ole vakiintuneet esitetylla tiedustelualueella (Koskenkorvan pato-malkakosken pato) eikä muita alueita ole perusteltua sailyttaa tarkkailussa. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPARISTOKESKUKSEN RATKAISU Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskuksen kalatalousviranomainen hyvaksyy esitetyn tarkkailuohjelmaehdotuksen seuraavilla ta rken n u ksi I Ia: - Sähkökoekalastuksissa kunkin näytealan pinta-alan tulee mahdollisuuksien mukaan olla vähintään 300 m2, mielellãän yli 450 m2. Alle viisi metria leveissä kohteissa voidaan kalastettavan alueen koko màärittää pinta-alan sijaan kalastettavana joen pituutena, jolloin kalastettavan alueen tulee olla pituudeltaan vähintään 24-27 kertaa joen keskimääräinen leveys kalastettavalla kohteella. - Sähkökoekalastuskohteet valokuvataan ja kohteilta kirjataan ylos uoman perustiedot (mm. kasvillisuus, suojaisuus, pohjan laatu, vesisyvyys). Kohteiden valokuvat liitetään tarkkailuraportteihin (esim. omana liitteenään) tai tallennetaan koekalastusrekisteriin muiden tulosten ohella. - Seinajoen alaosalle lisätään yksi koeravustuspaikka välille Mallaskoskikantatie 67:n silta. Koeravustus tehdään paikalla joka toinen vuosi (alkaen
Päätös 5 (7) 21.11.2018 628/5723/2018 2019), ja pyyntiponnistus koeravustusvuosina on 50 mertayota (25 mertaa kahden perakkaisen yon ajan). - Kalojen nousua Malkakoskessa on selvitettävä, mikäli tapahtuu jokin olennainen muutos kalojen nousumahdollisuuksissa yhdistelmäpadon kohdalla. - Kyronjoen vapaa-ajankalastusta koskeva kalastustiedustelu kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan KyrOnjoen Jäheisillä postinumeroalueilla asuvien talouksien kalastonhoitomaksun suorittaneille henkilöille. Mikäli kalastonhoitomaksun maksaneiden henkilöiden yhteystietoja ei saada selville, voidaan tiedustelu vaihtoehtoisesti kohdistaa Kurikan, Ilmajoen ja Ylistaron kalastusseurojen luvan lunastaneille henkilöille. - Tiedustelualueena Kyronjoen vapaa-ajankalastusta koskevassa kalastustiedustelussa on Kyronjoki välillä Kurikka-Ylistaro. - Kalastustiedustelu tulee laatia siten, että ainakin tarkeimpien lajien yksikkösaaliit ovat laskettavissa pyyntimuotokohtaisesti. - Kyronjoen vesistotoiden kalastustiedustelun tulosten raportoinnin yhteydessä tulee mahdollisuuksien mukaan hyodyntaa Kyronjoen yhteistarkkailun kalastustiedustelun tuloksia. - Kaikki kalataloudellista tarkkailua koskevat raportit tulee toimittaa Varsinais-Suornen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle (sahköisesti) sekä Kyronjoen ja Merenkurkun kalastusalueille (vuodesta 2019 alkaen kalata- IousaIueilIe). RATKAISUN PERUSTELUT JA LAUSUNTOJEN HUOMIOIMINEN Esitetty tarkkailuohjelma antaa, mukaan lukien siihen tehdyt tarkennukset, ennalta arvioiden riittävät tiedot toiminnan kalataloudellisista vaikutuksista. Päätöksessä on huomioitu Kyronjoen kalastusalueen lausunto. Kalatalousviranomainen katsoo, ettei elohopeapitoisuusseurantaa tarvitse täydentäa Kyrkosjarvesta ja Kalajarvesta otettavilla kuhanaytteilla, sillä sitä koskevaa velvoitetta ei ole. Koekalastuksissa tulee noudattaa RKTL:n ohjeita standardinmukaisista koekalastuksista, jotta koekalastusten tulokset antavat mahdollisimman luotettavan kuvan vesistojen kalakannoista ja niissä mahdollisesti tapahtuvien muutosten syita pystyttaisiin arvioimaan mahdollisimman luotettavasti. Muun muassa sähkökoekalastusten naytealojen tulee siten olla kooltaan suositusten m ukaiset. Naytealojen kuvaukset ovat tärkeitä arvioitaessa flu - den kalastossa mahdollisesti tapahtuneiden muutosten syita. Koeravustusten osalta kalatalousviranomainen katsoo, että Seinajoen alaosalle on tarpeen lisätä koeravustuspaikka, sillä taplarapukannan seuranta on tärkeää vesiston jokirapukantojen kehityksen ja muiden ravustuspaikkojen tulosten arvioimisen kannalta. Kalastustiedustelun osalta perusjoukoksi on perusteltua valita joko kalastonhoitomaksun maksaneet tai paikallisten kalastusseurojen kalastusluvan lunastaneet henkilöt, sillä Kyronjoen kalastustiedustelulla on tärkeää seurata saaliita varsinkin sellaisten kalalajien osalta, joita ei juuri voida pyytaa ilman kalastonhoitomaksua ja joille vesistotoista voidaan katsoa aiheutu-
Päätös 6 (7) 21.11.2018 628/5723/2018 neen vaikutuksia, kuten taimenta, kuhaa ja haukea. Kalastusseuroilta luvan hankkineiden henkilöiden yhteystietojen saamisen vaikeuden vuoksi tulee tiedustelu ensisijaisesti kohdistaa kalastuksenhoitomaksun lunastaneille henkiloille. Tiedustelualueeksi tulee rajata Kyronjoki välillä Kurikka- Ylistaro, sillä jokiosuudel!e Koskenkorvan pato-malkakosken pato sijoittuvat vesistotoiden merkittävim mat kalastovaikutukset saattavat esimerkiksi kalojen vaellusten vuoksi ulottua tämän merkittävimmän vaikutusalueen ulkopuolelle. Tarkeimpien saalislajien yksikkosaaliiden Jaskeminen pyyntimuotokohtaisesti on keskeisellä sijalla arvioitaessa hankkeista Kyronjoessa harjoitettavalle kalastuksefle aiheutuneita vaikutuksia. Kyronjoen yhteistarkkailuun kuuluvan kalastustiedustelun, jossa kohdejoukkona ovat jokivarren taloudet, tulosten hyodyntämisella voidaan mahdollisesti tàydentäa kalastonhoitomaksun maksaneisiin tai kalastusseurojen luvan ostaneisun henkiloihin kohdistuvan kalastustiedustelun tuloksia. Kalojen nousua Malkakoskella on tarpeen selvittää, mikäli padon rakenteessa tai virtauksissa (Iukuun ottamatta joen virtaamassa tapahtuvia muutoksia) tapahtuu merkittäviä kalojen nousuun vaikuttavia muutoksia. Kalojen vaellusmahdo!iisuus padon ohitse on tarpeen varsinkin Kyronjoen vaelluskalakantojen elinolosuhteiden ja elvyttamisen kannalta. TARKKAILUOHJELMAN MUUTTAMINEN JA VOIMASSAOLO Päätösta voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, Iiikenne- ja ympäristokeskuksen kalatalousviranomaisen hyvaksymalla tavalla. Pieniä muutoksia tarkkaiun suorittamistapaan tai aikatauluun voidaan tehdä ilman tarkkailupaatoksen muutosta Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hyvaksymaua tavalla tai ELY-keskuksen aloitteesta. Tamä päätos on voimassa, kunnes uusi paatos asiasta on annettu. OIKEUSOHJEET KASITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU Ympäristonsuojelulaki (527/2014) 62, 64, 65 Hallintolaki (434/2003) 6h a 70, yhteensa 420, arvonlisävero 0 %. Kasittelymaksun periminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 1066/2017. Lasku Iähetetään erikseen valtion talous-ja henkilöstohallinnon palvelukeskuksesta. Tähan päätokseen sekä maksuun voidaan hakea oikaisua Lansi-ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimusosoitus liitteenä. Kalastusbiologi Mika Sivil
Päätäs 7 (7) 21.11.2018 628/5723/2018 LI ITTEET JAKELU TIEDOKSI Päätöstä ja maksua koskevat oikaisuvaaumusosoitukset Tarkkailuohjelmaesitys (Kyronjoen vesistotoiden velvoitetarkkailusuunnitelma vuodesta 2018 alkaen) PäätOs hakijalle Päätösjäljennös: Kyrönjoen kalastusalue Merenkurkun kalastusalue Seinäjoen kaupunki Kauhajoen kaupunki Ilmajoen kaupunki Kurikan kaupunki Vaasan kaupunki Isonkyron kunta Mustasaaren kunta Ilmoittaminen päätoksestä: Tieto paatoksestä julkaistaan Varsinais-Suomen elinkeino-, Iiikenne- ja ympäristokeskuksen internet-sivustolla sekä Seinäjoen, Kauhajoen, Ilmajoen, Kurikan ja Vaasan kaupunkien sekä Isonkyron ja Mustasaaren kuntien iim oitustau I u ii Ia.
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Wolffintie 35 Postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa Puhelin: 0295 018 450 Sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.
Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailusuunnitelma vuodesta 2018 alkaen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Vesistöyksikkö Vesienhoitoryhmä Mika Tolonen ja Jyrki Latvala 15.6.2018
Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Vedenlaatu... 5 3. Kasvillisuus... 11 4. Pohjaeläimet... 11 5. Kalat, ravut ja nahkiaiset... 13 Kirjallisuus... 19 2
1. Johdanto Kyrönjokea on tulvasuojeltu vuonna 1965 valmistuneen vesistötaloussuunnitelman mukaisesti. Vesistön tulvasuojeluun ovat kuuluneet muun muassa joen pääuoman ja sivujokien perkaukset ja pengerrykset, pumppaamot, eristysojat, Seinäjoen suuosan oikaisu-uoma (1968 70 ja 1975 82), Liikapuron (1966 68), Pitkämön (1968 71), Kalajärven (1971 76) ja Kyrkösjärven (1977 83) tekojärvet, sekä näihin liittyvät täyttö- ja tyhjennysuomat, säännöstelypadot ja voimayhtiöiden rakentamat voimalaitokset. Vesistötaloussuunnitelmaan kuului myös Kyrönjoen yläosan vesistötyö, jonka tarkoituksena on suojella tulvilta Ilmajoen ja Ylistaron välinen noin 30 km pitkä jokiosuus hyötyalan ollessa 6309 ha peltoa. Kyrönjoen yläosan vesistötyö valmistui vuonna 2004. Kyrönjoen varteen on rakennettu penkereet 24 km:n matkalle ja pengerrysalueiden kuivattamiseksi 21 pumppaamoa. Lisäksi on rakennettu Pajuluoman pumppaamo, jonka vedet johdetaan Seinäjoen suuosaan. Pumpattavan vesimäärän pienentämiseksi on kaivettu eristysojia ja rakennettu penkereitä. Malkakosken yhdistelmäpadon avulla vedenpinta nostettiin lähelle luonnontilaista korkeutta. Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Länsi-Suomen vesioikeus on 8.2.1968 antamallaan päätöksellä nro 5/1968 myöntänyt luvan Seinäjoen suuosan oikaisu-uoman ja sen penkereiden tekemiseen sekä Pajuluoman alueen pengertämiseen. Länsi-Suomen vesioikeus on 4.4.1984 antamallaan päätöksellä nro 4/1984 D myöntänyt luvan Kyrönjoen järjestelyyn Rintalan pengerrysalueen osalta. Länsi-Suomen vesioikeus on 27.4.1995 antamallaan päätöksellä nro 16 17/1995/2 myöntänyt luvan Kyrönjoen yläosan vesistötyö nimiseen vesistön järjestelyyn. Lupaehdon 37 mukaan luvan saajan oli viimeistään vuonna 2005 jätettävä vesioikeudelle hakemus yrityksen käyttöä koskevien lupaehtojen mahdollisesta tarkistamisesta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi lupapäätöksen (nro 110/2008/4) Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen lupaehtojen tarkistamisesta 5.11.2008. Vaasan hallinto-oikeus on 22.9.2010 antamallaan päätöksellä nro 10/0246/1 osittain muuttanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöstä. Lupapäätöksissä velvoitetaan tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia mm. vedenlaatuun ja kalastoon. Seuraavassa on lueteltu voimassa olevat Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailua koskevat kohdat päätöksittäin. Seinäjoen suuosaan liittyvä tarkkailu (Länsi-Suomen vesioikeuden 8.2.1968 antama päätös nro 5/1968, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti 5.11.2008) 15) Seinäjoen padosta on juoksutettava joen alaosaan aina vähintään 0,2 m 3 /s suuruinen virtaama, josta osa tulee ilmastaa. Tavoitteena on, että Seinäjoen alaosan veden happipitoisuus on vähintään 4 mg/l. Rintalan pengerrysalueeseen liittyvä tarkkailu (Länsi-Suomen vesioikeuden 4.4.1984 antama päätös nro 4/1984 D, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti 5.11.2008) 24) Luvan saajan on tarkkailtava Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelman mukaisesti Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Seinäjoen, Lapuan ja Vaasan kaupunkien ja Ilmajoen, Nurmon, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön, Mustasaaren ja Vöyri-Maksamaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Vaasan kaupungin vesilaitokselle. Ohjelman mukaista tarkkailua on jatkettava, kunnes hankkeen vaikutusten on todettu vakiintuneen. Jos luonnontaloudellisten vaikutusten tarkkailuista ei päästä yksimielisyyteen edellä mainittujen viranomaisten kanssa, luvan saajan on saatettava asia kiistanalaiselta osalta erikseen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 25) Luvan saajan on tarkkailtava yrityksen vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin sekä kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen 3
hyväksymällä tavalla. Ohjelman mukaista tarkkailua on jatkettava, kunnes hankkeen vaikutusten on todettu vakiintuneen. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelman mukaisesti edellä lupaehdossa 24 sanotuille viranomaisille. Mikäli tarkkailussa todetaan hankkeen aiheuttaneen sellaista kalataloudellista vahinkoa tai haittaa, jota ei ole poistettu tai korvattu, luvan saajan on pyrittävä poistamaan vahinko ja haitta sekä korvattava edunmenetykset. Jos kalataloustarkkailun ohjelmasta, toimenpiteistä tai korvauksista ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Rintalan pengerrysalueeseen liittyvä tarkkailu (Länsi-Suomen vesioikeuden 4.4.1984 antama päätös nro 4/1984 D, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti 5.11.2008 ja Vaasan hallinto-oikeus 22.9.2010) 39) Luvan saajan on 31.10.2018 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys yrityksen vaikutuksista, ehdotus tarvittavista lupaehtojen muutoksista sekä esitys mahdollisten vahinkojen ja haittojen korvaamisesta sekä selvitys rapu- ja kalakantojen elinympäristöiksi soveltuvista alueista ja ehdotus niiden kunnostussuunnitelmaksi. Kyrönjoen yläosan vesistötöihin liittyvä tarkkailu (Länsi-Suomen vesioikeuden 27.4.1995 antama päätös nro 16 17/1995/2, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti 5.11.2008) 25) Luvan saajan on tarkkailtava Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelman mukaisesti Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Seinäjoen, Lapuan ja Vaasan kaupunkien ja Ilmajoen, Nurmon, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön, Mustasaaren ja Vöyri-Maksamaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Vaasan kaupungin vesilaitokselle. Ohjelman mukaista tarkkailua on jatkettava, kunnes hankkeen vaikutusten on todettu vakiintuneen. Jos luonnontaloudellisten vaikutusten tarkkailuista ei päästä yksimielisyyteen edellä mainittujen viranomaisten kanssa, luvan saajan on saatettava asia kiistanalaiselta osalta erikseen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Kyrönjoen yläosan vesistötöihin liittyvä tarkkailu (Länsi-Suomen vesioikeuden 27.4.1995 antama päätös nro 16 17/1995/2, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti 5.11.2008 ja Vaasan hallinto-oikeus 22.9.2010) 26) Luvan saajan on tarkkailtava yrityksen vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin sekä kalastukseen ja kalannousuun Malkakoskessa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Ohjelman mukaista tarkkailua on jatkettava, kunnes hankkeen vaikutusten on todettu vakiintuneen. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelman mukaisesti lupaehdossa 25 sanotuille viranomaisille. Mikäli tarkkailussa todetaan hankkeen aiheuttaneen sellaista kalataloudellista vahinkoa tai haittaa, jota ei ole poistettu tai korvattu, luvan saajan on pyrittävä poistamaan vahinko ja haitta sekä korvattava edunmenetykset. Jos kalataloustarkkailun ohjelmasta, toimenpiteistä tai korvauksista ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 37) Luvan saajan on 31.10.2018 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys yrityksen vaikutuksista, ehdotus tarvittavista lupaehtojen muutoksista sekä esitys mahdollisten vahinkojen ja haittojen korvaamisesta sekä selvitys rapu- ja kalakantojen elinympäristöiksi soveltuvista alueista ja ehdotus niiden kunnostussuunnitelmaksi. Kalajärven altaan rakentamiseen ja säännöstelyyn liittyvä tarkkailu (Länsi-Suomen vesioikeuden 28.9.1987 antama päätös nro 45/1987/2, jota KHO muutti 12.4.1989. Länsi-Suomen 4
vesioikeus vahvisti tarkkailusuunnitelman 22.1.1990 dnro 1/1990/2, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti 21.9.2004 nro 72/2004/4) 28) Hakijan on tarkkailtava säännöstelyn vaikutuksia Seinäjoen kala- ja rapukantaan Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailua on toteutettu Tolosen ja Latvalan (2011) tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sitä jatketaan vedenlaadun tarkkailun osalta vielä vuoden 2018 ajan. Kala- ja raputaloustarkkailu on tarkoitus aloittaa vuodesta 2018 alkaen tämän uuden tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tämä tarkkailusuunnitelma on sisällöltään, menetelmiltään ja havaintopaikoiltaan pitkälti samansuuntainen kuin edeltäväkin, mutta karsintaa ja menetelmien uusintaa on tehty. 2. Vedenlaatu Pumppaamot Kuuden suurimman pumppaamon eli Seinänsuun, Tieksin, Pajuluoman, Munakan, Halkosaaren ja Iskalan kautta tulevia kuivatusvesiä tarkkaillaan automaattisella mittausjärjestelmällä virtaaman, ph:n ja lämpötilan osalta (kuva 1). Pumpatut vesimäärät ilmoitetaan kuukausittaisina keskiarvoina (m 3 /s). Automaattisen vedenlaadun seurannan anturit huolletaan ja pestään happopesulla jäätilanteen salliessa kerran kuukaudessa näytteenoton yhteydessä ja kalibroidaan keväisin ja syksyisin. Kuivatusvesien laatua tarkkaillaan ottamalla laboratoriossa määritettäviä vesinäytteitä seuraavasti: - Seinänsuulta, Tieksistä ja Pajuluomasta ph, sähkönjohtavuus, sameus ja veden lämpötila kerran kuukaudessa ja lisäksi Seinänsuulta happi kerran kuukaudessa (taulukko 1) - Seinänsuulta, Tieksistä ja Pajuluomasta toukokuussa lisäksi vaikutuksiltaan ja pitoisuuksiltaan merkittävimmät metallit (liukoiset pitoisuudet suodatetuista näytteistä: alumiini, kadmium, kupari, mangaani, nikkeli, rauta, sinkki) ja ravinteet (kokonaisfosfori- ja typpi, fosfaattifosfori, ammoniumtyppi ja nitriitti-nitraattityppi) - Munakasta, Halkosaarelta ja Iskalasta ph, sähkönjohtavuus, sameus ja veden lämpötila kuukausittain toukokuusta lokakuuhun (6 kierrosta/vuosi) Taulukko 1. Pumppaamoilta otettavista vesinäytteistä määritettävät analyysit, näytteenottoaikataulu ja pumppaamojen koordinaatit ja id-numerot. Paikkojen nimet ovat HERTTA-järjestelmästä. Paikka Analyysit Näytteenottoajankohta Näytteitä vuodessa ETRS- TM35FIN KKJ/YK Paikan id-numero Seinänsuun pumppaamo Malli 1 kerran kk:ssa, kk 1-4, 9-12 11 6971740-6974664- 4458 Malli 2 toukokuussa 1 281230 3281313 Tieksin pumppaamo Malli 3 kerran kk:ssa, kk 1-4, 6-12 11 6971885-6974809- 55298 Malli 4 toukokuussa 1 281206 3281289 Munakka pumppaamo Malli 3 kerran kk:ssa, touko-lokakuu 6 6975834-284575 6978759-3284659 64038 Halkosaaren pumppuamo Malli 3 kerran kk:ssa, touko-lokakuu 6 6977972-286166 6980898-3286251 5775 Iskala Malli 3 kerran kk:ssa, touko-lokakuu 6 6978839-287133 6981766-3287218 54487 Pajuluoma pumpp Malli 3 kerran kk:ssa, kk 1-4, 6-12 11 6971115-6974038- 4559 Malli 4 toukokuussa 1 287238 3287323 Malli 1: ph, sähkönjohtavuus, sameus, veden lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysaste Malli 2: ph, sähkönjohtavuus, sameus, veden lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, alumiini, kadmium, kupari, mangaani, nikkeli, rauta, sinkki, kokonaisfosfori- ja typpi, fosfaattifosfori, ammoniumtyppi ja nitriitti-nitraattityppi Malli 3: ph, sähkönjohtavuus, sameus, veden lämpötila Malli 4: ph, sähkönjohtavuus, sameus, veden lämpötila, alumiini, kadmium, kupari, mangaani, nikkeli, rauta, sinkki, kokonaisfosfori- ja typpi, fosfaattifosfori, ammoniumtyppi ja nitriitti-nitraattityppi 5
Automaattiasemat Vedenlaatua tarkkaillaan automaattisella mittausjärjestelmällä Kyrönjoen Malkakoskella ja Skatilassa (kuva 1). Lisäksi virtaamaa seurataan automatiikalla Hanhikoskella ja Skatilassa. Automatiikan tarkistus- ja huoltokäyntejä tehdään noin joka toinen viikko. Vedenlaadun automaattitulosten oikeellisuutta seurataan ottamalla laboratoriossa määritettäviä vesinäytteitä seuraavasti: - Malkakoski, Skatila: ph, sähkönjohtavuus, sameus ja veden lämpötila vähintään kerran kuukaudessa (taulukko 2) Taulukko 2. Automaattiasemilta otettavista vesinäytteistä määritettävät analyysit, näytteenottoaikataulu ja asemien koordinaatit ja id-numerot. Paikkojen nimet ovat HERTTA-järjestelmästä. Paikka Analyysit Näytteenottoajankohta Näytteitä vuodessa ETRS- TM35FIN KKJ/YK Paikan id-numero Malkakosken aut.mitt.as. Malli 5 kerran kk:ssa, tammi-joulukuu 12 6986123-6989052- 62265 287641 Skatila autom.mittausas. Malli 5 kerran kk:ssa, tammi-joulukuu 12 7006197-241786 Malli 5: ph, sähkönjohtavuus, sameus, veden lämpötila 3287726 7009135-3241853 55517 Kuva 1. Pumppaamojen ja automaattiasemien sijainti. Kartassa näkyvät myös Kyrönjoen vesimuodostumien nimet ja rajat. 6
Jokipaikat: Pitkämö vp 9400, Nikkola, Malkakoski, Ylistaro, Skatila, Kuljunkoski, Kiikun pato Jokiveden laadun tarkkailussa keskitytään kriittisiin ajankohtiin eli kevääseen, kesään ja syksyyn. Havaintopaikkojen valinnassa on huomioitu vesienhoidonsuunnittelun jokimuodostumat niin, että vesistötöiden vaikutusalueen jokaisessa muodostumassa olisi ainakin yksi näytteenottopiste (kuva 2). Skatilan tulosten osalta hyödynnetään myös valtakunnallista seurantaa. Näytteet otetaan kaikilta paikoilta samana päivänä. Näytteet otetaan pintavedestä 1 m syvyydestä, jos vesisyvyys on riittävä. Myös klorofyllinäytteet otetaan 1 m syvyydestä, koska kokoomanäytettä on vaikea ottaa siltapaikoilta mataluuden takia. Vesinäytteitä otetaan seuraavasti: - ph, kiintoaine, väri, CODMn, rauta, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, veden lämpötila neljästi vuodessa (huhti-, kesä-, loka-, marraskuu) (taulukko 3) - toukokuussa lisäksi kadmium (liukoinen) ja nikkeli (liukoinen) - elokuussa lisäksi klorofylli, ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi ja fosfaattifosfori Taulukko 3. Jokipaikoilta otettavista vesinäytteistä määritettävät analyysit, näytteenottoaikataulu ja paikkojen koordinaatit ja id-numerot. Paikkojen nimet ovat HERTTA-järjestelmästä. Paikka Analyysit Näytteenottoajankohta Näytteitä vuodessa ETRS- TM35FIN KKJ/YK Paikan idnumero Pitkämö vp 9400 Malli 6 huhti-, kesä-, loka-, marraskuu 4 6947184-6950098 - 4618 Malli 7 toukokuu 1 262310 3262385 Malli 8 elokuu 1 Kyrönjoki Nikkola Malli 6 huhti-, kesä-, loka-, marraskuu 4 6966322-4451 Malli 7 toukokuu 1 274910 Malli 8 elokuu 1 Malkakosken silta Malli 6 huhti-, kesä-, loka-, marraskuu 4 6985744 - Malli 7 toukokuu 1 287630 Malli 8 elokuu 1 Ylistaro vt 16 Malli 6 huhti-, kesä-, loka-, marraskuu 4 6987111 - Malli 7 toukokuu 1 272496 Malli 9 elokuu 1 Skatila vp 9600 Malli 6 huhti-, kesä-, loka-, marraskuu 4 7006195 - Malli 7 toukokuu 1 241806 Malli 8 elokuu 1 Kuljunkoski Malli 6 huhti-, kesä-, loka-, marraskuu 4 6931383 - Malli 7 toukokuu 1 303961 Malli 8 elokuu 1 Kiikun pato Malli 6 huhti-, kesä-, loka-, marraskuu 4 6976770-6969244- 3274990 6988673-3287715 6990041-3272575 7009133-3241873 6934290-3304053 57035 6979696-4411 Malli 7 toukokuu 1 285959 3286044 Malli 8 elokuu 1 Malli 6: ph, kiintoaine, väri, COD Mn, rauta, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, veden lämpötila Malli 7: ph, kiintoaine, väri, COD Mn, rauta, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kadmium (liukoinen), nikkeli (liukoinen), veden lämpötila Malli 8: ph, kiintoaine, väri, COD Mn, rauta, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, klorofylli, ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi ja fosfaattifosfori, veden lämpötila 4418 4381 4513 Malkakosken yläpuolinen jokisuvanto Malkakosken yläpuolisen jokisuvannon happi- ja rehevyystilannetta seurataan pinnan- ja pohjanläheisestä vedestä kolmella havaintopaikalla (kuva 2). Pinnanläheinen näyte otetaan 1 m:n syvyydestä, mutta elokuussa klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä 0-2 m syvyydestä. Pohjanläheinen näyte otetaan 1 m pohjasta. Näytteet otetaan maaliskuun alussa jäältä ja elokuussa veneestä. Maaliskuussa mitataan jään ja lumen paksuus. Saarakkalassa uoman suurin syvyys on noin 4,5 m, Munakan rautatiesillan ylävirran puolella 6,8 m ja Malkakosken sillan ylävirran puolella 6,8 m. Vesinäytteitä otetaan seuraavasti: - pinnasta: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kiintoaine, kokonais-, ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi, kokonais- ja fosfaattifosfori, ph, veden lämpötila ja elokuussa klorofylli (taulukko 4) - pohjalta: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kokonais-, ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi, kokonais- ja fosfaattifosfori, veden lämpötila 7
Taulukko 4. Malkakosken yläpuolisesta jokisuvannosta otettavista vesinäytteistä määritettävät analyysit, tavoitesyvyydet, näytteenottoaikataulu ja paikkojen koordinaatit ja id-numerot. Paikkojen nimet ovat HERTTA-järjestelmästä. Paikka Näytteenottoajankohta Näytteitä vuodessa Tavoitesyvyys Analyysit ETRS- TM35FIN KKJ/YK Paikan id-numero Kyrönj.Saarakkala jv.ylä 1 m 1 m* Malli 9 Malli 11 maaliskuun alku elokuu 1 1 6967131-275378 6970053-3275458 3,5 m Malli 10 maaliskuun alku, elokuu 2 Munakan rautatiesilta 1 m Malli 9 maaliskuun alku 1 6974916-6977841- 1 m* Malli 11 elokuu 1 283851 3283935 5,8 m Malli 10 maaliskuun alku, elokuu 2 Malkakosken silta 1 m Malli 9 maaliskuun alku 1 6985744-6988673- 1 m* Malli 11 elokuu 1 287630 3287715 5,8 m Malli 10 maaliskuun alku, elokuu 2 *klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä 0-2 m syvyydestä Malli 9: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kiintoaine, kokonais-, ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi, kokonais- ja fosfaattifosfori, ph, veden lämpötila, jään ja lumen paksuus Malli 10: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kokonais-, ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi, kokonais- ja fosfaattifosfori, veden lämpötila Malli 11: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kiintoaine, kokonais-, ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi, kokonais- ja fosfaattifosfori, ph, veden lämpötila, klorofylli Tekojärvet ja Seinäjärvi Tekojärvien ja Seinäjärven tarkkailussa keskitytään happi- ja ravinnetilanteen selvittämiseen maaliskuun lopulla ja elokuussa (kuva 2). Maaliskuussa mitataan jään ja lumen paksuus. Näytteet otetaan 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta ja lisäksi välisyvyyksistä Kalajärvestä, Kyrkösjärvestä ja Pitkämöstä (taulukko 5). Elokuussa klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä 0-2 m syvyydestä. Vesinäytteitä otetaan seuraavasti: - pinnasta: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, CODMn, rauta, väri, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti-nitraattityppi, veden lämpötila, lisäksi jään ja lumen paksuus maaliskuussa ja klorofylli elokuussa - välisyvyyksistä: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, veden lämpötila - pohjalta: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti-nitraattityppi, veden lämpötila 54887 4407 57035 8
Kuva 2. Vesinäytteenottopaikkojen sijainti. Kartassa näkyvät myös Kyrönjoen vesimuodostumien nimet ja rajat. 9
Taulukko 5. Tekojärvistä ja Seinäjärvestä otettavista vesinäytteistä määritettävät analyysit, tavoitesyvyydet, näytteenottoaikataulu ja paikkojen koordinaatit ja id-numerot. Paikkojen nimet ovat HERTTA-järjestelmästä. Paikka Tavoite- Analyy- Näytteenottoa- Näytteitä ETRS- KKJ/YK syvyys sit jankohta vuodessa TM35FIN Pitkämön allas syv. P6 1 m Malli 12 maaliskuun loppu 1 6947525-1 m* Malli 15 elokuu 1 264361 5m, 10m, Malli 13 maaliskuun loppu, 2 15m, 18m elokuu 1m Malli 14 maaliskuun loppu, 2 pohjasta elokuu Seinäjärvi syvänne 2 1 m Malli 12 maaliskuun loppu 1 6920898-1 m* Malli 15 elokuu 1 313244 1m Malli 14 maaliskuun loppu, 2 pohjasta elokuu Liikapuron allas 1 m Malli 12 maaliskuun loppu 1 6921256-1 m* Malli 15 elokuu 1 297352 1m Malli 14 maaliskuun loppu, 2 pohjasta elokuu Kalajärvi syvänne 1 m Malli 12 maaliskuun loppu 1 6942835-1 m* Malli 15 elokuu 1 301349 3 m Malli 13 maaliskuun loppu, 2 elokuu 1m Malli 14 maaliskuun loppu, 2 pohjasta elokuu Kyrkösjärvi syvänne 1 m Malli 12 maaliskuun loppu 1 6962695-1 m* Malli 15 elokuu 1 286565 3 m Malli 13 maaliskuun loppu, 2 elokuu 1m Malli 14 maaliskuun loppu, 2 pohjasta elokuu Paikan idnumero 4619 6950439-3264437 6923801-3313339 6924159-3297441 6945747-3301440 6965615-3286650 *klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä 0-2 m syvyydestä Malli 12: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, COD Mn, rauta, väri, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti-nitraattityppi, veden lämpötila, jään ja lumen paksuus Malli 13: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, veden lämpötila Malli 14: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriittinitraattityppi, veden lämpötila Malli 15: happipitoisuus, hapen kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, COD Mn, rauta, väri, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti-nitraattityppi, veden lämpötila, klorofylli 51410 4509 4867 4534 Vesinäytteenotto, määritysmenetelmät, akkreditointi ja tulosten rekisteröinti Näytteenottajat ovat henkilösertifioituja tai näytteenottoon hyvin perehdytettyjä. Näytteet otetaan asianmukaisilla menetelmillä ja näytteenotossa noudatetaan muutoinkin ympäristöhallinnon julkaisemia ohjeita (Kettunen ym. 2008). Näytteiden kuljettamisessa, säilyttämisessä ja esikäsittelyssä noudatetaan ympäristöhallinnon julkaisemia ohjeita (Näykki & Väisänen 2016). Näytteiden määrittämisessä käytetään akkreditoituja määritysmenetelmiä ja otetaan huomioon suositukset määritysrajoille ja mittausepävarmuuksille (Näykki & Väisänen 2016). Laboratorion tulee tuoda jo tarjousvaiheessa selkeästi esiin poikkeamat ja niiden suuruus, jos se ei joiltain osin kykene täyttämään suosituksia. Tulosten tallennuksessa Hertta-tietokantaan noudatetaan ympäristöhallinnon julkaisemia ohjeita (Näykki & Väisänen 2016). Palvelun tuottaja siirtää tulokset suoraan vedenlaaturekisteriin viimeistään yhden kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta. 10
3. Kasvillisuus Kyrönjoki Koskenkorvan ja Malkakosken välillä Putkilokasvillisuus kartoitetaan kolmelta 100 m koealalta vuosina 2022 ja 2028. Koealat sijaitsevat samoilla paikoilla kuin vuosina 2012 ja 2016 (taulukko 6, kuva 3). Tarkkailun jatkotarve arvioidaan vuoden 2028 tulosten raportoinnin yhteydessä. Koealoilla käytetään SYKEn kehittämää virtavesien kasvillisuuden maastolomaketta ja kartoittamismenetelmää, jossa 100 m pitkä jokijakso jaetaan viiteen peräkkäiseen 20 metriä pitkään osa-alueeseen, joilta kultakin kirjataan vesikasvilajien yleisyys ja lajin keskimääräisen kasvuston peittävyys. Kartoitus tehdään SYKE:n ohjeistuksen mukaan (Meissner ym. 2016). Yleisyys ja peittävyys arvioidaan lajeittain prosenttiasteikolla (0,5 / 1 / 3 / 5 / 7 / 10 / 15 / 20 / 30 / / 100%). Kohteesta tutkitaan kaikki lajit, jotka seurantahetkellä kasvavat vedessä. Rihmamaisten levien runsaus lajiryhmänä arvioidaan kolmeportaisella asteikolla. 0 = ei havaittu, 1 = jonkin verran, 2 = runsaasti. Menetelmään kuuluu myös vesisammalkartoitus, mutta se jätetään tässä kartoituksessa pois, koska vesisammalia ei esiinny kyseisillä koealoilla. Koealat valokuvataan. Seurannan tulokset tallennetaan jokimakrofyyttien tallennuspohjalle (Excel-tiedosto) ja toimitetaan SYKEen. Taulukko 6. Koealojen alarajojen koordinaatit (KKJ/YK) kasvillisuuskartoituksissa. Koeala Oikea ranta Vasen ranta 1 6963561:3270545 6963579:3270525 2 6974609:3281167 6974630:3281143 3 6981042:3286533 6981077:3286548 Kuva 3. Koealojen sijainti Kyrönjoen kasvillisuuskartoituksissa. Kartassa näkyvät myös Kyrönjoen vesimuodostumien nimet ja rajat. 4. Pohjaeläimet Kosket Näytteet otetaan Kauhajoen Harjankoskesta ja Kyrönjoen Malka-, Reinilän- ja Kolkinkoskesta (taulukko 7, kuva 4). Näytteenotossa noudatetaan standardia SFS 5077 ja SYKE:n ohjeita (Meissner ym. 2016). Näytteet otetaan joka kolmas vuosi (2020, 2023 jne.) syys- tai lokakuussa. Näytteet otetaan seuraavista pohjanlaatutyypeistä: 1) karkea kivikko (raekoko >6cm) (kasvillisuustyyppinä vesisammal tai paljas), 2) pikkukivikko. Karkean kivikon näytteet otetaan nopean virtauksen alueelta ja mieluiten vesisammaleisesta paikasta. Pikkukivikon näytteet otetaan hitaamman virtauksen alueelta kuin karkean kivikon. Jos molempia pohjanlaatutyyppejä ei löydetä koskesta, otetaan korvaava näyte 11
muulta pohjanlaatutyypiltä. Jokaiselta pohjanlaatutyypiltä otetaan kaksi näytettä/koski, jolloin näytteitä tulee 4 kpl/koski. Haavinta-aika on kolmekymmentä sekuntia. Potkinnan kuluessa liikutaan noin metrin matka ylävirtaan päin. Tarvittaessa näytteet seulotaan 0,5 mm seulalla. Näytteet säilötään maastossa n. 70% etanoliin. Näytteiden sisältämät pohjaeläimet poimitaan laboratoriossa valaisevan suurennuslasin avulla. Näytteenotot ja tulokset viedään Hertan POHJE-järjestelmään, jossa paikat ovat tallennettuna. Määritystarkkuudessa noudatetaan SYKE:n ohjeistusta ns. tavoitetaksonomia. Taulukko 7. Koskien koordinaatit (KKJ/YK) pohjaeläinnäytteenottoa varten. Paikka KKJ/YK Kauhajoki, Harjankoski 6942278 3257546 Kyrönjoki, Malkakoski 6989033 3287636 Kyrönjoki, Reinilänkoski 6997159 3263471 Kyrönjoki, Kolkinkoski 7007180 3244873 Kuva 4. Pohjaeläinnäytteenottopaikkojen sijainti. Kartassa näkyvät myös Kyrönjoen vesimuodostumien nimet ja rajat. 12
5. Kalat, ravut ja nahkiaiset Sähkökalastus Sähkökalastettavat kosket ovat Kauhajoessa, Kyrönjoessa ja Seinäjoessa (kuva 5, taulukko 8). Tavoitteena on, että jokaisesta koskesta kalastetaan vähintään 300 m 2 koeala poikkeuksena kuitenkin Rajamäenkoski, jossa menetelmälle soveltuvaa pinta-alaa on vähemmän. Pyynnissä ja saaliin käsittelyssä noudatetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antamia ohjeita (Olin ym. 2014). Kosket koekalastetaan vuosittain elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Koealat pyydetään yhden kerran. Sähkökalastus tehdään kahlaamalla ylävirtaan päin ilman sulkuverkkoja. Saaliiksi saadut kalat mitataan millimetrin tarkkuudella ja punnitaan yksilökohtaisesti vähintään 10 kpl/laji satunnaisotoksesta. Jos jotain lajia saadaan kappalemääräisesti suuri määrä, otokseen kuulumattomien yksilöiden lukumäärä lasketaan ja yhteismassa punnitaan lajeittain. Sähkökalastuksessa noudatetaan eurooppalaista CEN-standardia (Water quality-sampling Fish with Electricity, SFS-EN 14011). Koekalastuksien tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin. Taulukko 8. Sähkökoekalastettavien koskien koordinaatit. Ylistaron Kylänpäästä valitaan uusi kohde maastotarkastelun jälkeen ensimmäisenä pyyntivuonna. Paikka ETRS-TM35FIN KKJ/YK Kauhajoki, Harjankoski 6939367 257473 6942278 3257546 Kyrönjoki, Koskenkorvan padon alapuoli 6959259 267575 6962178 3267652 Kyrönjoki, Rajamäenkoski 6986838 287016 6989768 3287101 Kyrönjoki, Perttilänkoski 6992704 264535 6995636 3264611 Kyrönjoki, Voitilankoski 7007368 241736 7010306 3241803 Seinäjoki, Renko 6959244 286963 6962163 3287048 Kalojen poikasnuottaus Poikasnuottauspaikat ovat Kyrönjoen Peurala, Kitinoja, Kylänpää ja Voitila sekä Kyrönjoen edustan merialueella Österfjärden (kuva 5, taulukko 9). Kitinojalla nuotataan joka vuosi, Kylänpäässä ja Voitilassa parillisina vuosina ja Peuralassa ja Österfjärdenillä parittomina vuosina. Kaikilta paikoilta vedetään 10 nuotanvetoa heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana. Poikasnuotta levitetään paikalle, jossa on mahdollisimman paljon vesikasvillisuutta. Poikasnuotan reisien pituus on 5 m, perän pituus 4 m, nuotan korkeus 1,8 m, reisien silmäkoko 5 mm ja perän 2,2 mm. Saaliista poistetaan vanhemmat kuin 1-kesäiset kalat. Saalis säilötään etanoliin laboratoriokäsittelyä varten. 1-kesäiset kuhat ja hauet poimitaan saaliista erilleen ja mitataan millimetrin tarkkuudella. Saaliin yksilömäärät lasketaan lajeittain 2 dl:n otoksesta, tai jos näyte on pienempi, koko näytteestä. Pituus mitataan 20 satunnaiselta yksilöltä/laji/otos millimetrin tarkkuudella. Taulukko 9. Poikasnuottapaikkojen koordinaatit ja pyyntivuodet. Paikka ETRS-TM35FIN KKJ/YK pyyntivuosi Peurala 6962166 272370 6965086 3272449 parittomat Kitinoja 6982876 287350 6985804 3287435 vuosittain Kylänpää 6988973 276719 6991904 3276800 parilliset Voitila 7008053 241495 7010991 3241562 parilliset Österfjärden 7018648 247185 7021591 3247254 parittomat 13
Kuva 5. Sähkökalastus- ja poikasnuottauspaikkojen sijainti. Kartassa näkyvät myös Kyrönjoen, merialueen ja Seinäjoen vesimuodostumien nimet ja rajat. Verkkokalastus Kyrönjoen Nordic-koeverkkokalastuspaikat ovat Peurala, Kitinoja, Kylänpää ja Voitila ja Seinäjoella kalastetaan Viitalassa (kuva 6, taulukko 10). Coastal-verkoilla koekalastetaan Kyrönjoen edustan merialueella Österfjärdenillä. Kitinojalla koekalastetaan joka vuosi, Kylänpäässä ja Voitilassa parillisina vuosina ja Peuralassa, Österfjärdenillä ja Viitalassa parittomina vuosina. Pyynnissä ja saaliin käsittelyssä noudatetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antamia ohjeita (Olin ym. 14
2014). Jokaisella paikalla koekalastetaan heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Pyynnissä pidetään kymmentä Nordic-verkkoa/paikka muilla paikoilla paitsi Seinäjoen Viitalassa, jossa pidetään kuutta Nordic-verkkoa. Österfjärdenillä pyyntiponnistus on 6 Coastal-verkkoyötä. Jokaisen verkon koordinaatit kirjataan ensimmäisenä pyyntivuonna, jonka jälkeen pyyntipaikka pyritään pitämään samana. Saalis käsitellään verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Yksikkösaaliin määrittämistä varten kunkin verkon kalat lajitellaan, minkä jälkeen kunkin lajin yhteismäärät ja -painot lasketaan ja punnitaan solmuväleittäin. Kalojen pituus mitataan solmuväleittäin yhden senttimetrin tarkkuudella niin, että esimerkiksi pituusluokkaan 10 cm tulevat 10,0 10,9 cm:n mittaiset kalat. Jos jonkin lajin solmuvälikohtainen yksilömäärä yhdessä verkossa ylittää 10 yksilöä, pituusmittaukseen otetaan vähintään 10 yksilön satunnaisotos. Koekalastuksien tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin. Taulukko 10. Verkkokoekalastuspaikkojen koordinaatit, menetelmät ja pyyntiponnistus. Paikka ETRS-TM35FIN KKJ/YK Menetelmä Verkkoja, kpl pyyntivuosi Kyrönjoki, Peurala 6962166 272370 6965086 3272449 Nordic 10 parittomat Kyrönjoki, Kitinoja 6982876 287350 6985804 3287435 Nordic 10 vuosittain Kyrönjoki, Kylänpää 6988973 276719 6991904 3276800 Nordic 10 parilliset Kyrönjoki, Voitila 7008053 241495 7010991 3241562 Nordic 10 parilliset Seinäjoki, Viitala 7018648 247185 6951837 3294106 Nordic 6 parittomat Österfjärden 6948923 294018 7021591 3247254 Coastal 6 parittomat Vaellussiika Kyrönjokeen nousevan vaellussiikakannan tilaa tarkkaillaan Voitilassa vuosittain syksyisin esimerkiksi rysäpyynnillä, jos virtaamaolot ovat pyynnille suotuisat. Saaliskalojen pituus mitataan millimetrin ja punnitaan gramman tarkkuudella. Saalisyksilöiden sukupuoli määritetään. Vaellussiikoja merkitään T-ankkurimerkillä vuosittain siikojen vaellusten selvittämiseksi. Saaliista voidaan kerätä DNA-näytteitä esimerkiksi rintaevän kärjestä kannan puhtauden selvittämiseksi. Vaellussiian luontaisen lisääntymisen onnistumista seurataan keväisin heti jäiden lähdön jälkeen esimerkiksi haavimalla Voitilan ja merialueen välisellä alueella. Pyyntiä tehdään vähintään neljänä eri päivänä ja pyyntiponnistus pyritään vakioimaan. Pyynti voidaan tehdä rannalta tai veneestä. Pyynti keskitetään pieniin poukamiin, joihin vastakuoriutuneet poikaset voisivat ajautua nopeammasta virrasta. Siikojen pituus mitataan ja saantipaikkojen koordinaatit kirjataan. Kalojen elohopeapitoisuus Kyrkösjärven, Kalajärven, Pitkämön ja Liikapuron tekoaltaista, Seinäjärvestä sekä Kyrönjoen Peuralasta ja Kitinojalta pyydetään ahvennäytteitä elohopeamäärityksiin joka kolmas vuosi (2019, 2022 jne.). Jokaisesta kohteesta pyritään saamaan 10 ahventa/pyyntivuosi. Pyydettävien ahventen pituus on 15 20,5 cm. Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä noudatetaan Ympäristöministeriön antamia ohjeita (Karvonen ym. 2012). Määritystulokset tallennetaan valtakunnalliseen rekisteriin. Rapu Koeravustukset toteutetaan Kyrönjoen Kyyränkoskella ja Seinäjoen Viitalassa ja Rengossa (kuva 6, taulukko 11). Kyyränkoskella ravustetaan vuosittain, Viitalassa parillisina vuosina ja Rengossa parittomina vuosina. Kyyränkoskella pyynnissä pidetään 25 mertaa kahden peräkkäisen yön ajan. Viitalassa ja Rengossa pidetään 10 mertaa kahden yön ajan. Merrat koetaan päivittäin. Pyynti toteutetaan ravustuskauden alussa heinäkuun puolenvälin jälkeen. Mertoihin jääneet ravut mitataan millimetrin tarkkuudella otsapiikin kärjestä pyrstön kärkeen ja niiden sukupuoli määritetään. Ravut merkitään tussilla ja vapautetaan. Jos rapukanta alkaa vahvistua, pyyntipaikkoja lisätään ja koeravustusta tehdään myös kesäkuussa parhailla saalispaikoilla, jotta selviää, onnistuuko ravun lisääntyminen. 15
Taulukko 11. Koeravustuspaikkojen koordinaatit ja mertojen lukumäärä/yö. Paikka ETRS-TM35FIN KKJ/YK mertoja/yö pyyntivuosi Kyrönjoki, Kyyränkoski 6988999 275347 6991930 3275427 25 vuosittain Seinäjoki, Viitala 6948840 294210 6951754 3294298 10 parilliset Seinäjoki, Renko 6959244 286963 6962163 3287048 10 parittomat Kuva 6. Verkkokalastus- ja ravustuspaikkojen sijainti. Kartassa näkyvät myös Kyrönjoen, merialueen ja Seinäjoen vesimuodostumien nimet ja rajat. 16
Nahkiainen Nahkiaisen lisääntymisen onnistumista selvitetään ottamalla sedimentistä näytteitä varrellisella Ekman-noutimella veneestä käsin. Nahkiaisen toukat elävät joen pehmeillä pohjilla ja muodonmuutoksen jälkeen nahkiaiset vaeltavat mereen syönnökselle kevättulvien aikana. Sedimentistä otetaan näyte, joka seulotaan. Löydetyt toukat lasketaan ja mitataan. Toukkia etsitään linjoilta 0,3 1,0 m syvyydestä 10 cm:n syvyysvälein. Saalis kirjataan nostoittain ja nostojen määrä kirjataan jokaiselta linjalta, jotta toukkien esiintymistiheydestä saadaan arvio. Linjojen koordinaatit kirjataan. Toukkakartoituksissa keskitytään Hiirikosken ja Majornan väliseen alueeseen, josta toukkia on saatu eniten. Toukkia on löydetty Hiirikosken alapuolelta, Kukonsaaren läheltä, Voitilasta ja Majornasta. Kalastustiedustelut Kyrönjoen vapaa-ajankalastusta selvitetään postitiedustelulla. Tiedustelu lähetetään viiden vuoden välein siten, että ensimmäinen tiedustelu koskee vuoden 2021 kalastusta. Tiedustelut postitetaan tiedusteltavaa vuotta seuraavan vuoden alussa. Tiedustelu lähetetään Koskenkorvan ja Malkakosken patojen välisen jokiosuuden rantakiinteistöjen omistajille, joiden osoitetiedot ovat KTJ:ssä. Tiedustelu on kotitalouskohtainen eli kuhunkin osoitteeseen lähetetään yksi tiedustelu. Vastaamattomille lähetetään muistutuskirje, koska tavoitteena on saada vastaus 70 % tiedustelluista. Kyrönjoen edustan merialueen kaupallista kalastusta selvitetään postitiedustelulla. Tiedustelu lähetetään viiden vuoden välein siten, että ensimmäinen tiedustelu koskee vuoden 2021 kalastusta. Tiedustelut postitetaan tiedusteltavaa vuotta seuraavan vuoden alussa. Tiedustelu lähetetään viranomaisten ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin kuuluville henkilöille ja yrityksille, joiden postiosoite on seuraavilla postinumeroalueilla: 65650 Koskö, 66530 Koivulahti, 66540 Petsmo, 66550 Västerhankmo, 66560 Österhankmo, 66580 Kuni, 66590 Vassor, 66640 Maksamaa. Tiedustelu koskee ainoastaan rannikkoalueella tapahtuvaa kalastusta (kuva 5). Tiedustelu lähetetään suomen- ja ruotsinkielisille heidän äidinkielellään. Jos samassa taloudessa asuu useita ammattikalastajia, tiedustelu lähetetään vain yhdelle heistä. Vastaamattomille lähetetään tiedustelulomake ainakin kerran uudestaan, sillä tavoitteena on saada vastaus 70 % tiedustelluista. 17
Kuva 5. Tiedusteltavan kalastusalueen rajaus Kyrönjoen edustan merialueella. Mahdolliset kalakuolemat Jos kalakuolemia tapahtuu Kyrönjoen alaosalla tai suistossa, veden ph ja kuolleiden kalojen lajit selvitetään. Jos alhainen ph on todennäköinen syy kalakuolemaan avovesiaikana, yritetään veneestä käsin selvittää ph-kenttämittarin ja GPS:n avulla merialueen laajuus, jolla pintaveden ph 5,5. 6. Raportointi Vuosittain tehtävät tarkkailut keskeisimpine tuloksineen raportoidaan lyhyesti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (taulukko 12). Harvemmin kuin vuosittain tehtävien tarkkailujen tulokset raportoidaan omina kokonaisuuksinaan seuraavan vuoden loppuun mennessä (taulukko 13). Tarkkailusuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa vuosiraporttien laadinnan yhteydessä. Raportit toimitetaan kalatalousviranomaiselle, vesilainvalvontaviranomaiselle, Kauhajoen, Kurikan, Seinäjoen, Lapuan ja Vaasan kaupunkien ja Ilmajoen, Isonkyrön, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, Vaasan kaupungin vesilaitokselle, Kyrönjoen kalastusalueelle, Kvarkens fiskeområdetille ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle. 18