Maakuntauudistus: Etelä-Savon tilannekuva - maakuntastrategian valmistelu 1/2018
Esityksen sisältö: 1. Alueen erityispiirteet 2. Väestö 3. Elinkeinot, työllisyys ja palvelurakenne 4. Ympäristön tila 2
1. Alueen erityispiirteet 3
Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu, metsien ja vesistöjen maakunta PINTA-ALA (2017) Maapinta-ala Metsämaan pinta-ala Sisävedet PUUSTON TILAVUUS (2009-2013) MARKKINAHAKKUUT (2015) VÄKILUKU (2016) Alle 15 v. 15-64 v. Yli 64 v. Haja-asutusalueen väestö (2015) BKT (2015*) maa- ja metsätalous teollisuus ja rakentaminen palvelut YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ (2016) TYÖPAIKAT (2015) Alkutuotanto Teollinen toiminta Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Pääosin julkiset palvelut TYÖLLISET (2015) TYÖTTÖMÄT (2015) TUTKINNON SUORITTANEET (2016) Toinen aste Korkea-aste VAPAA-AJAN ASUNNOT (2016) ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (Osuus koko maasta, %) 4,7 4,9 5,9 7,6 2,2 2,7 10,3 2,5 3,7 5,6 2,1 9,8 1,7 2,0 2,4 2,6 1,8 2,2 2,2 2,4 5,9 2,4 2,8 2,7 2,9 2,3 3,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 väestöosuus Maakuntaprofiili kuvaa Etelä-Savon suhteellista osuutta ko. teemoissa verrattuna koko maahan. 9,8 % 22.1.2018 4 14,1 Matkailun osuus BKT:sta Etelä-Savossa 3,6%, koko maassa 2,5%. (2014) Maakunnan profiilissa korostuvat metsät, alkutuotanto, vapaa-ajan asunnot ja vesistöt sekä harva mutta koko maakunnan kattava asutus.
Aidon kehityksen indikaattorin GPI:n kehitys Etelä-Savossa ja muissa maakunnissa 1960-2016 GPI-indeksi maakunnissa 1960-2016 Aidon kehityksen indikaattori (Genuine Progress Indicator, GPI) mittari on hyvinvoinnin mittari, jolla kuvataan tapahtunutta aitoa ja todellista kehitystä. Se on tarkoitettu talouden ja ympäristön kestävyyden ja erityisesti pidemmän aikavälin kehitystrendien kuvaamiseen. GPI mittaa hyvinvointia kuluttajasta käsin ja laajentaa hyvinvoinnin kuvausaluetta ottamaan huomioon tärkeimmät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset. GPI:ssä huomioitavat komponentit ovat, tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus, hyvinvointia tuottavat markkinoiden ulkopuoliset palvelut, yhteiskunnan ihmisille aiheuttamia kustannukset, ympäristön ja luonnonvarojen heikentymisestä aiheutuvat kustannukset sekä pääoman ja kaupan vaihtotaseen vaikutukset
Sijainti pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolialueen lähellä tarjoaa mahdollisuuksia 12 kuntaa 140 000 asukasta Pinta-ala 17100km 2, josta 26% vesistöjä
2. Väestö 7
Etelä-Savon väestö ikääntyy koko maata nopeammin Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee Etelä- Savossa vuoteen 2040 mennessä, myös alle 15- vuotiaiden ikäluokka pienenee. Yli 65-vuotiaiden ikäluokka kasvaa Etelä-Savossa aina vuoteen 2033 saakka, mutta pienenee sen jälkeen. Koko maan väestöstä yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa aina vuoteen 2040 saakka. 8
65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohti Työikäisiä on Etelä-Savossa vähiten suhteessa lasten ja yli 65- vuotiaiden määrään 160 140 120 100 80 60 40 20 Väestöllinen huoltosuhde 2015-2040 Etelä-Savon kunnissa ja koko maassa KOKO MAA 133,9 Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju 69,7 Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Ikääntyneiden osuuden kasvu ja samaan aikaan tapahtuva lasten ja työikäisten määrän väheneminen heikentää huoltosuhdetta. Vuoden 2015 lopussa maakunnassa oli sataa työikäistä kohden 69 lasta ja yli 64-vuotiasta. Vuonna 2040 huoltosuhdeluku tulee väestöennusteen mukaan olemaan jo yli 90. 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 vuotiaiden määrän 9
hlöä hlöä Muuttotappiot syvimmät nuorten ikäluokissa Kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin Etelä- Savossa 2005-2016 400 Kokonaisnettomuutto seutukunnittain 1990-2016 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 0-14 15-19 20-24 25-29 30-39 40-64 65+ 200 0-200 -400-600 -800-1000 48 12 196-53 -511-556 -813-946 -1 089-862 -790-656 -314-239 -373-366 -957-233 -500-99 -246-65 -4-175 -190-240 Syvimmät muuttotappiot syntyvät 20-24- vuotiaiden ikäluokassa. Maakunta saa kuitenkin muuttovoittoa 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Mikkelin seutu on pärjännyt muuttotilastoissa parhaiten ja kokonaisnettomuutto on pysytellyt viime vuodet muista seutukunnista poiketen plussalla. -1200-1 129 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Akselin otsikko ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Mikkelin seutukunta Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta 10
Maahanmuutto tasoittaa maakunnan miinusmerkkistä väestökehitystä 1000 500 Etelä-Savon väestönmuutokset 1987-2016 Lähde: Tilastokeskus Huom! Tilasto sisältää myös Heinäveden ja Joroisen 0-500 -1000-1500 -2000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Väestönlisäys -805-327 283-33 -144-5 -430-573 -813-1 108-1 253-1 500-1 602-1 405-1 259-1 205-959 -902-904 -1 025-1 600-1 249-1 026-912 -941-1 095-919 -923-1 248-1 341 Luonnollinen väestönlisäys -104-116 -21-81 -156-201 -377-62 -257-295 -307-411 -473-543 -469-549 -593-588 -665-652 -643-749 -793-813 -695-920 -854-919 -1 058-1 101 Kuntien välinen nettomuutto -702-188 273-106 -463-136 -285-587 -628-892 -1 017-1 199-1 203-979 -870-766 -530-546 -458-641 -1 221-749 -459-325 -545-579 -373-275 -557-689 Nettomaahanmuutto 1-23 31 154 475 332 232 76 72 79 71 110 74 117 80 110 164 232 219 268 264 249 226 226 299 404 308 271 367 449 Etelä-Savon väestö on vähentynyt tasaisesti, vuosina 2000-2016 vähennystä on ollut 18 900 henkilöä. Väestön vähenemistä selittää erityisesti luonnollinen väestönmuutos (kuolleiden enemmyys) Maahanmuutto on viime vuosina kasvanut ja nettomaahanmuutto on ollut ainoa positiivisen puolella pysytellyt väestönmuutosten osatekijä 11
Etelä-Savo on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta 7129 vakituisesti asuttua ruutua (37% maakunnan pinta-alasta)
Pienten marginaalien maakunnassa muutokset rakenteessa näyttäytyvät sattumanvaraisina Muutos 2005-2016 Väkiluku -10927 (-7%) Taajamissa -4648 (-4%) Haja-alueella -6279 (-14%) 714 km 2 autioitunut ja 540 km 2 asutettu
Myös alle 18-vuotiaita asuu maakunnassa hajallaan Alle 18-vuotiaita 2542 ruudussa 36% asutuista ruuduista
Vanhimmat ikäluokat painottuvat maaseudulla Vain yli 50-vuotiaita 2984 ruudussa 42% asutuista ruuduista Näistä 974 ruudussa vain yksi asukas 2318 ruudussa 1-2 asukasta (=33% kaikista asutuista ruuduista)
Ruutuja, joissa yli ½ asukkaista on yli 50-vuotiaita, on 5067 71% asutuista ruuduista
Kaupunkien keskustaajamien väestökehitys lähde:syke&tk/ykr Kaupunkien kokonaisväestökehitys 2017 aluejako lähde:tk 40000 60000 35000 32350 35052 36476 36626 37418 50000 52505 54404 55222 54455 54665 30000 25000 23521 24233 24138 23292 22450 40000 41053 41359 39575 37059 35523 20000 30000 15000 15652 16675 15488 14200 13540 20000 23781 24128 22040 19869 18801 10000 5000 10000 0 1980 1990 2000 2010 2015 0 1980 1990 2000 2010 2015 Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Mikkelin keskustaajaman väkiluku kasvaa, kaikkialla muualla väkiluku on laskussa
Maalaiskuntien keskustaajamien väestökehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaisväestökehitys 2017 aluejako lähde:tk 5000 10000 4500 4000 3500 3000 2500 3906 2999 2728 4470 4407 3744 3666 3340 3252 4117 3501 2962 3871 3323 2816 9000 8000 7000 6000 5000 9025 8156 7551 8435 7774 7266 7671 7131 6679 6962 6456 5964 6548 6159 5628 2000 4000 1500 3000 1000 2000 500 1000 0 1980 1990 2000 2010 2015 0 1980 1990 2000 2010 2015 Mäntyharju Juva Kangasniemi Mäntyharju Juva Kangasniemi Mikkelin keskustaajaman väkiluku kasvaa, kaikkialla muualla väkiluku on laskussa
Maalaiskuntien keskustaajamien väestökehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaisväestökehitys 2017 aluejako lähde:tk 2500 6000 2000 1500 1000 500 1419 1399 1317 770 447 441 1908 1821 1699 1552 1522 1433 966 973 847 719 573 553 1583 1461 1283 1245 1167 1134 914 842 667 586 497 504 5000 4000 3000 2000 1000 5473 4379 3686 3165 2868 2029 5191 3923 3431 2835 2499 2217 4587 3456 3041 2666 2178 1871 3996 2938 2477 2439 1936 1566 3733 2724 2260 2290 1817 1473 0 1980 1990 2000 2010 2015 0 1980 1990 2000 2010 2015 Rantasalmi Sulkava Puumala Rantasalmi Sulkava Puumala Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Mikkelin keskustaajaman väkiluku kasvaa, kaikkialla muualla väkiluku on laskussa
Etelä-Savo on Suomen toiseksi suosituin vapaa-ajanmaakunta 10432 ruutua, jossa vapaaajanasunto (54% maakunnan pinta-alasta)
Valtaosa maakunnasta on asuttua ainakin osan vuodesta Yhteensä 12611 asuttua ruutua 2179 ruutua, joissa vain vakituista väestöä (17% asutuista ruuduista) 5482 ruutua, joissa vain vapaa-ajanasuntoja (44% asutuista ruuduista) 4950 ruutua, joissa molempia (39% asutuista ruuduista)
Maakunnan omakotitalokauppojen hinnat ovat kääntyneet laskuun 2010 jälkeen Asunnon hankinta on edullista, mutta sijoituksen arvo ei näyttäisi säilyvän
EU:n Venäjä-pakotteiden vähennettyä venäläiskauppoja, ovat vapaa-ajanasuntokauppojen hinnat normalisoituneet maakunnassa
THL:n SAIRASTAVUUSINDEKSI 2012-2014 *Indeksisissä huomioitu seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Vakioitu. Koko maa = 100 MAAKUNTIEN HYVINVOINTITRIPLA SOTE:n TARVEKERROIN 2014 ELÄMÄNLAATU (20-64 v.) 2013-2015 * Tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden sote palvelujen tarvetta ja suhteuttaa tarpeen koko maan keskiarvoon. Vakioitu. Koko maa = 1,00 * Indikaattori kuvaa elämäänsä tyytyväiseksi kokevien osuutta 20-vuotta täyttäneestä väestöstä. Tieto perustuu ATH-tutkimuksen vuosittaisiin kyselyihin THL:n sairastavuusindeksi 2012-2014 (koko maa=100)* Alle 93 93,0-99,9 100 106,9 107 113,9 114 120,9 Yli 121 116,2 121,5 118,3 SOTE tarvekerroin sairaanhoitopiireittäin 2014 (koko maa =1,00) Alle 0,94 0,94 0,99 1,00 1,05 1,06 1,10 1,11 1,15 Yli 1,16 1,04 1,06* 1,17 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (%) maa-kunnittain 2013-2015 Yli 55 % 54,0 54,9 % 53,0 53,9 % 52,0 52,9 % 51,0 51,9 % Alle 51 % 54,7 % 55,2 % 50,7 % 87,6 105,3 108,3 106,8 129,0 117,8 0,97 1,11 1,03 1,04 1,14 1,14 55,1 % 53,1 % 50,4 % 56,1 % 53,9 % 51,3 % 69,0 97,2 97,8 95,9 97,3 82,1 107,4 108,5 110,4 97,9 1,05 0,99 0,99 1,05 1,01 0,89 1,11 1,16* 1,07 53,2 % 53,4 % 52,3 % 53,0 % 53,3 % 56,1 % 51,0 % 52,1 % 52,7 % Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripaketti Sotkanet; Chess 4.2.2016; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017
KUNTA SOSIAALITOIMEN NETTO- KUSTANNUKSET 2013-2015 TERVEYSTOIMEN NETTO- KUSTANNUKSET 2013-2015 TARVEVAKIOIDUT MENOT (KOKO MAA=100) TARVEKERROIN KOKO MAA=1,00 THL:N SAIRASTAVUUS- INDEKSI 2013 VAKIOITU KANSANTAUTI- INDEKSI VUOSINA 2013-2015 (KA.) TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT 16-64 V. (%) PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOKÄYNNIT (1000 AS. KOHDEN) ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOKÄYN-NIT (1000 AS. KOHDEN) LASTENSUOJELUN AVO- HUOLLON PIIRISSÄ 0-20 V. (%) KOTONA ASUVAT 75-VUOTIAAT (%) Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien muuttujien koostetaulukko ENONKOSKI 1783,6 2261,7 104,7 1,21 100,7 117,4 10,1 1899,3 1745,8 5,5 87,1 HEINÄVESI 2209,3 2711,1 112,2 1,40 130,6 142,8 14,9 1510,3 1491,1 7,8 86,8 HIRVENSALMI 1910,6 1813,8 92,6 1,22 106,7 98,4 11,4 1223,3 1677,2 12,9 91,4 JOROINEN 1065,5 2400,9 98,1 1,13 113,2 123,7 10,8 1464,7 1385,6 7,5 90,8 JUVA 1511,8 2269,9 96,8 1,23 108,1 115,0 10,2 1801,0 1601,8 8,0 89,1 KANGASNIEMI 1775,6 2417,4 104,3 1,29 112,7 121,6 11,0 1533,7 1531,6 6,0 89,0 MIKKELI 1358,0 1970,3 94,9 1,09 104,8 107,0 7,8 916,0 1892,8 5,6 92,0 MÄNTYHARJU 1620,2 2215,7 100,2 1,22 114,6 103,8 12,2 1315,0 1521,8 8,5 89,8 PERTUNMAA 1520,4 2468,4 104,8 1,20 110,7 111,9 12,4 1523,0 1640,8 7,3 91,7 PIEKSÄMÄKI 1921,1 2219,7 101,7 1,24 118,4 124,1 11,9 1713,3 2159,4 8,7 89,5 PUUMALA 2353,4 2000,3 113,3 1,28 117,7 111,6 12,8 1647,3 1601,5 3,9 92,3 RANTASALMI 1465,8 2863,4 120,3 1,19 107,5 109,3 10,2 1258,3 1991,5 9,7 90,0 SAVONLINNA 1586,7 2374,8 116,1 1,11 108,8 109,8 8,4 1153,3 2287,2 5,8 90,7 SULKAVA 1530,0 3151,2 115,8 1,26 135,3 113,3 11,0 1306,7 2098,1.. 87,8 ETELÄ-SAVO 1562,0 2221,0 97,9 1,16 110,4 112,8 9,4 1233,0 1945,2 6,4 90,5 ITÄ-SAVO SHP 116,2 1,14 KOKO MAAN KESKIARVO 1403,0 1843,3 100,0 1,00 100,0 100,0 6,6 1257,7 1631,0 6,7 90,5 Vihreä = kunnan arvo parempi kuin koko maan keskiarvo Keltainen = kunnan arvo max. 10 % heikompi kuin koko maan keskiarvo Punainen=kunnan arvo heikompi kuin koko maan keskiarvo
SOSIAALITOIMEN NETTOKUSTAN- NUKSET KUNNITTAIN VUOSINA 2013-2015 Muuttuja kuvaa kuntien sosiaalitoimen nettokustannuksia kunnittain vuosien 2013-2015 välisenä aikana Etelä-Savon maakunnan sosiaalitoimen nettokustannukset olivat keskimäärin 1 562 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2013-2015. Koko maan sosiaalitoimen nettokustannukset olivat keskimäärin 1 403 euroa eli 159 alhaisemmat kuin Etelä-Savon keskiarvo Sosiaalitoimen nettokustannuksissa oli 2,3 kertaiset erot Etelä-Savon kuntien ääripäiden välillä: nettokustannukset vaihtelivat vuositasolla Joroisten 1 066 eurosta Puumalan 2 353 euroon Sosiaalitoimen nettokustannukset olivat asukasta kohden alhaisimmat Joroisilla, Mikkelissä ja Ran-tasalmella sekä korkeimmat Puumalassa, Heinä-vedellä ja Pieksämäellä vuosina 2013-2015. Medi-aanikunta oli Mäntyharju (1 620 /as.) Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous; Kuntaliitto, sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2013-2015 Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
TERVEYSTOIMEN NETTOKUSTAN- NUKSET KUNNITTAIN VUOSINA 2013-2015 Muuttuja kuvaa terveystoimen nettokustannuksia euroina asukasta kohden keskimäärin vuosina 2013-2015 Etelä-Savon maakunnan terveystoimen nettokustannukset olivat keskimäärin 2 221 euroa asu-kasta kohden vuodessa vuosina 2013-2015. Koko maan keskiarvo oli 1 843 euroa eli 378 euroa al-haisempi kuin Etelä-Savon keskiarvo Terveystoimen nettokustannukset vaihtelivat alueen sisällä merkittävästi: Hirvensalmen nettomenot asukasta kohden olivat 1 814 euroa ja Sulkavalla 3 151 euroa Terveystoimen nettokustannukset olivat asukasta kohden laskettuna alhaisimmat Hirvensalmella, Mikkelissä ja Puumalassa sekä korkeimmat Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Mediaani oli Savonlinna (2 375 /as.) Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous; Kuntaliitto, sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2013-2015 Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT 2013-2015 (koko maa = 100) Muuttuja kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioituja menoja keskimäärin vuosina 2013-2015: koko maan indeksiluku on 100 Etelä-Savon sairaanhoitopiirien tarvevakioidut menot olivat Etelä-Savon kohdalla 97,9 ja Itä-Savossa 116,2: Etelä- Savon tarvevakioidut menot olivat toisin sanoen alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin ja Itä-Savon alueella korkeammat SOTE:n tarvevakioidut menot vaihtelivat erittäin paljon alueen sisällä: Hirvensalmen indeksi oli 92,6 ja Rantasalmen 120,3 Tarvevakioidut menot olivat alhaisimmat Hir-vensalmella, Mikkelissä ja Juvalla sekä korkeim-mat Rantasalmella, Savonlinnassa ja Sulkavalla. Mediaanikunta oli Enonkoski (104,7) Lähde: THL, CHESS; sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut kustannukset 2013-2015 Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON TARVEKERROIN VUOSINA 2013-2015 (koko maa = 1,00) Muuttuja kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioituja menoja, jotka on saatu suhteuttamalla kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin (1,00 = menot ja tarpeet tasapainossa). Tarvekertoimen taustalla tiedot väestön ikäja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta Etelä-Savon sairaanhoitopiirien tarvekertoimet olivat Etelä-Savon shp:n alueella 1,16 ja Itä- Savon shp:n alueella 1,14 SOTE:n tarvekerroin vaihteli kunnittain Mikkelin 1,09 ja Heinäveden 1,40 välillä: kaikkien kuntien tarvekerroin ylitti selvästi koko maan keskiarvon Tarvekerroin oli alhaisin Mikkelissä, Savonlin-nassa ja Joroisissa sekä korkein Heinävedellä, Kangasniemellä ja Puumalassa. Mediaanikunta oli Hirvensalmi ja Mäntyharju (1,22) Lähde: THL, CHESS; sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut kustannukset 2013-2015 Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
THL:N IKÄVAKIOITU SAIRAS- TAVUUSINDEKSI VUONNA 2013 THL:n sairastavuusindeksi kuvaa väestön sairas-tavuutta suhteessa koko maan tasoon (100). In-deksissä on otettu huomioon seitsemän yleisintä sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Koko maan keskiarvo on 100 Etelä-Savon maakunnan sairastavuusindeksi oli 110,4 eli ylitti selvästi koko maan keskiarvon. Koko maassa vain kuuden maakunnan indeksi jäi alle koko maan vertailuluvun 100. Etelä-Savon sairastavuusindeksi vaihteli merkittävästi kunnittain: Enonkosken indeksi oli 100,7 ja Sulkavan 135,3 Sairastavuusindeksi oli alhaisin Enonkoskella, Mikkelissä ja Hirvensalmella sekä korkein Sul-kavalla, Heinävedellä ja Pieksämäellä. Etelä-Sa-von mediaanikunta oli Kangasniemi (112,7) Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
VAKIOITU KANSANTAUTI-INDEKSI VUOSINA 2013-2015 Kansantauti-indeksi pitää sisällään diabeteksen, psykoosit, sydämen vajaatoiminnan, nivelreuman, astman, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin. Indeksi on vakioitu ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan. Koko maan suhdeluku = 100. Etelä-Savon vakioitu kansantauti-indeksi oli 112,8, joka ylitti selvästi koko maan keskiarvon Kuntien väliset erot olivat suuret alueen sisällä. Hirvensalmi oli ainoa Etelä-Savon kunta, jossa indeksi jäi alle koko maan keskiarvon. Heinäveden indeksi oli korkein (142,8) Kansantauti-indeksi oli alhaisin Hirvensalmella, Mäntyharjulla ja Mikkelissä sekä korkein Heinä-vedellä, Pieksämäellä ja Joroisissa. Etelä-Savon mediaanikunta oli Sulkava (113,3) Lähde: KELA, Kelasto raportit, terveyspuntari Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
Kunta Yhden hengen asuntokunnat, % 2015 75v. yhden hengen asuntokunnat, % 2015 Gini-kerroin 2015 Säännöllisen kotihoidon 75 v. asiakkaat, % 2015 Sairaalahoidon hoitopäivät/1000as 2015 Perusterveydenhuollon vuodeosasto hoitopäivät / 1 000 asukasta 2015 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta 2015 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta 2015 Sote nettokustannukset /as 2014 Sote hallinnon nettokustannukset /as 2014 Toimeentulotuki /asukas 2015 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /as 2015 Kotipalveluiden nettokustannukset 2015 /as Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) nettokustannukset 2015 /as Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon nettokustannukset /as 2015 Perusterveydenhuollon hammashuollon nettokustannukset /as 2015 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as 2015 Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien muuttujien koostetaulukko Enonkoski 39,3 48,8 23,1 18,2 1396 170 1060 166 4110 63 80 52 334 479 45 94 1716 Heinävesi 46,6 56,4 28,1 15,3 3699 2658 812 199 5302 34 169 201 484 493 494 64 1568 Hirvensalmi 47 59,9 25,9 14,8 2626 275 1756 276 3862 138 54 53 345 332 0 56 1532 Joroinen 38,2 54,1 24,2 19,3 3296 2429 660 176 3690 1 60 77 238 557 370 110 1353 Juva 44,2 56 24,5 15,7 2641 1685 617 164 4063 0 83 96 195 438 281 115 1428 Kangasniemi 45,4 53,8 25,2 14,3 3565 2398 653 315 4464 8 53 150 428 487 354 91 1450 Mikkeli 45 58,6 24,7 13,8 1940 795 550 321 3729 55 92 122 182 240 216 60 1484 Mäntyharju 47,3 62,7 25,9 14,1 2413 1393 603 190 4135 5 100 145 298 400 289 96 1405 Pertunmaa 48,8 58,8 26 12,8 1918 640 750 68 4363 65 41 100 338 488 177 103 1639 Pieksämäki 45,9 59,3 23,4 14,5 2035 986 767 190 4448 41 99 146 234 529 242 97 1391 Puumala 46 57 24,5 11,2 1262 230 699 92 4547 62 33 31 824 338 193 92 1329 Rantasalmi 39,7 54,8 24 15,1 1855 298 1040 311 4904 0 60 109 308 588 269 67 1675 Savonlinna 45,5 58,7 23,7 15,2 2123 927 818 339 4328 15 85 105 269 386 152 88 1708 Sulkava 43,5 53,2 23,7 22,5 5401 4279 979 116 4870 56 99-1 290 505 751 88 1816 Etelä-Savo 45 58 24,5 14,8 2250 1100 707 276 4133 35 88 116 253 374 232 80 1529 Koko maa 42,2 58 27,3 11,8 1680 671 580 227 3655 44 136 124 170 379 177 82 1209 Vihreä = kunnan arvo parempi kuin koko maan keskiarvo Keltainen = kunnan arvo max. 10 % heikompi kuin koko maan keskiarvo Punainen=kunnan arvo heikompi kuin koko maan keskiarvo
3. Elinkeinot, työllisyys ja palvelurakenne 33
Elinkeinorakenne 2015 Lähde: Tilastokeskus / Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Etelä-Savon elinkeinorakenteessa korostuu alkutuotantovaltaisuus sekä julkishallinnon työpaikkojen suuri osuus Teollisuuden työpaikkoja on 19,9%, kun koko maassa niitä on 21,3% (2015). Yrittäjien osuus työllisistä on Etelä-Savossa 16,7%, koko maassa 11,6% (2015). Myös maaseutuyritykset poislukien Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. 34
Jalostuksen osuus elinkeinorakenteesta on suurin Mäntyharjulla, Hirvensalmella ja Kangasniemellä 35
Työpaikat toimialoittain Etelä-Savossa on vajaat 54 000 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on vähentynyt vuositasolla n. tuhannella v. 2014-2015 muutos oli jopa - 1836 työpaikkaa. 36
37
Työvoiman keskittymiä on taajamien lisäksi niiden lähialueilla ja kaupunkeja ympäröivien pääteiden varsilla 38
Kaupunkien keskustaajamien työpaikkakehitys lähde:syke&tk/ykr Kaupunkien kokonaistyöpaikkakehitys 2017 aluejako lähde:tk 20000 25000 18000 16000 16685 15243 16539 17353 20000 21323 20217 21490 21406 14000 12000 15000 15039 10000 8000 11106 9263 8917 9006 10000 13175 12592 12089 6979 8769 6000 5442 5321 5154 7104 6875 6630 4000 5000 2000 0 1990 2000 2010 2014 0 1990 2000 2010 2015 Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Työpaikkakehitys on identtinen väestökehityksen kanssa, eli vain Mikkelin keskustaajaman työpaikat lisääntyvät
Maalaiskuntien keskustaajamien työpaikkakehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaistyöpaikkakehitys 2017 aluejako lähde:tk 2000 1951 3000 1800 1600 1400 1200 1749 1478 1417 1278 1273 1493 1447 1210 1458 1341 1183 2500 2000 2642 2550 2075 2369 2297 1811 2108 1953 1979 1892 1000 1500 1626 1605 800 600 1000 400 500 200 0 1990 2000 2010 2014 0 1990 2000 2010 2015 Mäntyharju Juva Kangasniemi Mäntyharju Juva Kangasniemi Työpaikkakehitys on identtinen väestökehityksen kanssa, eli vain Mikkelin keskustaajaman työpaikat lisääntyvät
Maalaiskuntien keskustaajamien työpaikkakehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaistyöpaikkakehitys 2017 aluejako lähde:tk 900 1800 800 767 1600 1585 700 600 500 400 300 200 620 601 599 568 562 516 507 506 450 452 407 307 258 256 265 272 253 253 229 227 166 154 1400 1200 1000 800 600 400 1230 992 793 644 588 1226 888 803 630 628 423 1012 966 771 707 747 602 602 582 588 576 384 338 100 200 0 1990 2000 2010 2014 0 1990 2000 2010 2015 Rantasalmi Sulkava Puumala Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Rantasalmi Sulkava Puumala Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Työpaikkakehitys on identtinen väestökehityksen kanssa, eli vain Mikkelin keskustaajaman työpaikat lisääntyvät
Työllisyys ja työttömyys Työssäkäyntitilaston luvuilla laskettu työllisyysaste, Etelä-Savo kunnittain, 31.12.2015 Työikäinen väestö Työssäkäyvät Työllisyysaste (15-64-v) yht työikäiset yht. (15-64-v) Etelä-Savon maakunta 88937 53900 60,6..Hirvensalmi 1314 775 59,0..Kangasniemi 3041 1875 61,7..Mikkeli 33741 20924 62,0..Mäntyharju 3391 2001 59,0..Pertunmaa 983 611 62,2..Puumala 1217 743 61,1 Mikkelin seutukunta 43687 26929 61,6..Joroinen 3013 1849 61,4..Juva 3665 2370 64,7..Pieksämäki 11147 6660 59,7 Pieksämäen seutukunta 17825 10879 61,0..Enonkoski 770 461 59,9..Heinävesi 1900 1069 56,3..Rantasalmi 2121 1263 59,5..Savonlinna 21141 12413 58,7..Sulkava 1493 886 59,3 Savonlinnan seutukunta 27425 16092 58,7 Koko maa 3468182 2231251 64,3 Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen seutukunnan työttömyysaste v. 2017 on 11 %, Mikkelin seutukunnan 12 % ja Savonlinnan seutukunnan 15 % työvoimasta. 42
Työllisyysastetta pitää yllä työikäisten määrän aleneminen enemmän kuin työllisten määrän kasvu. Työllisyysaste on 3-4 %- yksikköä heikompi kuin koko maassa. 43
Työllisten ikärakenne Etelä-Savossa työllisten ikärakenne on vinoutunut koko maahan verrattuna 44
Mikkelin seutukunnassa työllisten ikärakenne on hieman tasapainoisempi kuin Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa 45
Ansiotulot tulonsaajaa kohden Etelä- Savossa maakunnista toiseksi pienimmät Pääomatulot tulonsaajaa kohden neljänneksi parhaat Ansiotulojen pienuus heijastuu myös eläketuloihin 46
Työikäisen väestön (15-64 vuotiaat) koulutusaste Etelä-Savossa ja koko maassa 2016, Lähde: Tilastokeskus Etelä-Savo (15-64) Tutkinnon suorittaineita, % Erikoisammattitutkinto, % Toisen asteen tutkinto, % 1,1 0,9 44 49,6 78,2 77,6..Sulkava..Savonlinna..Rantasalmi..Puumala..Pieksämäki..Pertunmaa..Mäntyharju..Mikkeli..Kangasniemi..Juva..Joroinen..Hirvensalmi..Heinävesi..Enonkoski Työikäisen väestön (15-64 vuotiaat) koulutusaste kunnittain Etelä-Savossa 2016 Lähde: Tilastokeskus 50,7 % 50,3 % 52,7 % 50,1 % 51,8 % 53,6 % 48,6 % 47,5 % 52,1 % 53,2 % 50,3 % 47,5 % 50,2 % 51,2 % 1,1 % 1,3 % 1,0 % 0,5 % 1,1 % 0,6 % 1,0 % 0,9 % 0,9 % 1,2 % 1,2 % 0,9 % 1,0 % 0,8 % 21,7 % 27,0 % 22,7 % 25,1 % 25,0 % 20,0 % 22,6 % 31,8 % 23,7 % 22,5 % 26,0 % 21,1 % 22,4 % 21,5 % Korkea-asteen tutkinto, % 27,60 32,70-10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 80,00 90,00 Etelä-Savon maakunta KOKO MAA 49,6 % 44,0 % 1,1 % 0,9 % 27,6 % 32,7 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % Toinen aste Erikoisammattikoulutusaste Korkea-asteen tutkinto Jos tarkastellaan vain työikäistä (15-64 v.) väestöä, on Etelä-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaineiden osuus hieman koko maata suurempi Toisen asteen tutkinton suorittaneita on Etelä-Savossa koko maahan verrattuna enemmän kun taas korkea-asteen tutkinnon suorttaineiden osuus jää koko maata pienemmäksi 47
Maakunnassa on kattava tieverkko Maakunnan ylläpidettäväksi siirtyvän 4393 km:n päätieverkon lisäksi maakunnassa on kuntien katuverkko ja n. 30000 km yksityis- ja metsäautoteitä
Maakunnan taajamat ja niiden palvelut ovat verraten hyvin kansalaisten saavutettavissa 19% kansalaisista asuu yli 10 km etäisyydellä taajamien palveluista Väestön sijoittuminen suhteessa taajamien palveluihin (2016) Etäisyys Alle 18-vuotiaat 18-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kaikista < 5 km 13584 49938 26567 90089 5-10 km 4525 13320 5196 23041 10-15 km 2395 7172 3214 12781 15-20 km 1066 3654 2039 6759 20-30 km 711 2808 1779 5298 30-40 km 138 456 359 953 >40 km 16 104 92 212 Etäisyys Alle 18-vuotiaat 18-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kaikista < 5 km 61 % 64 % 68 % 65 % 5-10 km 20 % 17 % 13 % 17 % 10-15 km 11 % 9 % 8 % 9 % 15-20 km 5 % 5 % 5 % 5 % 20-30 km 3 % 4 % 5 % 4 % 30-40 km 1 % 1 % 1 % 1 % >40 km 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 %
Vapaa-ajanasunnot sijoittuvat vakituisesti asuttuja asuintoja kauemmaksi taajamien palveluista. 76% vapaa-ajanasunnoista on yli 10 km etäisyydellä taajamien palveluista Vapaa-ajanasuntojen sijoittuminen suhteessa taajamien palveluihin (2015) Etäisyys Määrä Osuus < 5 km 3092 7 % 5-10 km 7511 16 % 10-15 km 10733 23 % 15-20 km 8475 18 % 20-30 km 10174 22 % 30-40 km 3200 7 % >40 km 2890 6 %
Toiminnalliset alueet, paikallisen asioinnin ja työssäkäynnin alueet Toiminnalliset alueet, seudullisen asioinnin ja työssäkäynnin alueet Hallinnollisista rajoista riippumattomat toiminnalliset aluekokonaisuudet, jotka on rajattu päivittäisen ja viikoittaisen liikkumisen näkökulmasta sekä paikallisella että seudullisella tasolla. LÄHDE: Nuotio K. ym.: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017 22.1.2018 51
Taajamien työssäkäynnin keskittymät ovat taajamien lisäksi pääteiden varsilla 22.1.2018 52
Mikkelin keskustaajaman työssäkäyntialue on laaja ulottuen ympäröiviin taajamiin 22.1.2018 53
Savonlinnan keskustaajaman työssäkäyntialue keskittyy keskustaajama-kerimäki kk-punkaharju kk-akselille 22.1.2018 54
Pieksämäen keskustaajaman työssäkäyntialueena erottuu kunnan alueen lisäksi Varkauden taajama 22.1.2018 55
Kuntien pelastustoimen nettomenot vuonna 2016 /asukas 100 80 101,9 100,2 97,1 93,4 92,3 91 87,9 87 84,2 81,1 80,4 74,1 72,72 72,6 72,59 70,5 68,5 67,4 Valtakunnallinen ka. 76 /asukas 60 64 63,4 61,6 59,9 40 20 0
Enonkoski Hirvensalmi Sulkava Savonlinna Mikkeli Puumala Sisä-Suomen kaikki saaristokunnat sijaitsevat Etelä-Savossa; Enonkoski, Puumala ja Sulkava. Saaristo-osakunnista kolme on Etelä- Savossa; Hirvensalmi, Savonlinna ja Mikkeli. 58
Vuonna 2017 liikenneonnettomuudet yhteensä 640 kpl 59
Vuonna 2017 ensivastetehtävät yhteensä 785 kpl 60
Vuonna 2017, rakennuspalot yhteensä 68 kpl, rakennuspalovaarat yhteensä 88 kpl, maastopalot yhteensä 75 kpl, liikennevälinepalot yhteensä 68 kpl ja muut tulipalot yhteensä 68 kpl Vuonna 2017 vahingontorjuntatehtävät yhteensä 216 kpl ja avunantotehtävät yhteensä 238 kpl Vuonna 2017 autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistus tehtävät 426 kpl ja palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävät yhteensä 56 kpl 61
4. Ympäristön tila 62
Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 (lähde: LVM) Ilmastonmuutos js siihen liittyvät päästövähennystavoitteet liikenteessä ovat suuri haaste Etelä-Savon maakunnalle 63
Etelä-Savossa on Suomen parhaat vesistöt 64
Suomi Pinta-ala (km2) % Etelä-Savo Pinta-ala (km2) % Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat 250645 64 % 11876 70 % Vesialueet 84877 22 % 4329 25 % Maatalousalueet 28956 7 % 678 4 % Rakennetut alueet 4602 1 % 118 1 % Kosteikot ja avoimet suot 21735 6 % 87 1 % Yhteensä 390815 100 % 17088 100 % 65
Etelä-Savossa puuston kasvu ja poistuma ovat nykyhakkuilla tasapainossa 66
Monimuotoisuus kasvaa Lähde: SYKE Etelä-Savossa luonnonsuojelu painottuu vesistöjen suojeluun Talousmetsien luonto ei ole monimuotoista 67