Veroilmoitus ja osakkaan vähennykset Verkkoseminaari 17.4.2018 Arto Ranta-Aho, Tanja Jämsä
Osakkaan vähennykset Arto Ranta-Aho
Esityksen rajaus Esityksessä kerrotaan pääpiirteisesti muun kuin pörssissä noteeratun elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkaana olevan luonnollisen henkilön sekä elinkeinoyhtymän yhtiömiehenä olevan luonnollisen henkilön verotuksesta, vähennyksistä ja veroilmoitusmenettelystä. Esityksessä on linkkejä Verohallinnon verkkosivuille (vero.fi) kyseiseen asiaan liittyvään tarkempaan ohjeistukseen. 3
Yleistä Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Yhtiön osakkaan verotus toimitetaan yhtiöstä erillään. Osakeyhtiön verovuosi voi poiketa kalenterivuodesta. Yhtiön osakkaana olevan luonnollisen henkilön verovuosi on kuitenkin aina kalenterivuosi. Elinkeinoyhtymän tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon ja varallisuuteen. Elinkeinoyhtymissä yhtiömiesten tulo-osuudet määräytyvät lähtökohtaisesti sen mukaan, mitä yhtiösopimuksessa on sovittu voiton jakamisesta. Vuodesta 2016 alkaen yhtiösopimusten muutokset tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun muutos on rekisteröity kaupparekisteriin. 4
Osakeyhtiön suoritukset osakkeenomistajille Osakeyhtiön osakkaita verotetaan vasta sitten, kun he nostavat tuloa yhtiöstä. Tuloa voidaan nostaa palkkana, osakaslainana tai osinkona. Yksityisotot osakeyhtiöstä eivät ole mahdollisia. Osakeyhtiön ja osakkaan välillä voidaan tehdä oikeustoimia. Ehtojen on oltava kohtuullisia ja tavanomaisia. Esimerkiksi yhtiön myydessä omaisuutta osakkaalleen, kauppahintana on käytettävä käypää hintaa. Tarkempaa tietoa vero.fi:stä: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohjehakusivu/48147/peitelty_osink2/#4.2-yhtiön-ja-osakkaan-väliset-sopimukset-jarahoitusjärjestelyt 5
Elinkeinoyhtymän suoritukset yhtiömiehelle Yhtiömiehille jaettava tulo-osuus jakautuu ansio- ja pääomatulo-osuuteen. Pääomatuloa on edellisen vuoden nettovarallisuudelle laskettu 20 prosentin vuotuinen tuotto. Käyttöomaisuuskiinteistöjen ja -arvopapereiden luovutusvoitot ovat aina pääomatuloa. Yhtiömies voi tehdä yksityisottoja elinkeinoyhtymästä. Yksityisottoja ei veroteta, mutta yksityisotoilla saattaa kuitenkin aiheuttaa veroseuraamuksia. Yhtiömies voi sijoittaa yhtiöön rahaa tai muuta omaisuutta. Yhtiön ja yhtiömiehen välillä voidaan tehdä oikeustoimia. 6
Yhtiön maksama palkka Osakeyhtiö voi maksaa palkkaa ja antaa luontoisetuja yhtiössä työskentelevälle yhtiön osakkaalle. Sama koskee myös elinkeinoyhtymien yhtiömiehiä. Palkan on oltava kohtuullinen ja vastattava työpanosta. Myös verovapaiden matkakustannusten korvausten maksaminen on yhtiön osakkaalle mahdollista. Edellyttää asianmukaisia matkalaskuja ja niiden kirjaamista palkkakirjanpitoon sekä vuosi-ilmoitusten antamista vastaavalla tavalla kuin muidenkin työntekijöiden osalta. 7
Tavanomaiset henkilökuntaedut Työntekijälle ei muodostu veronalaista etua työnantajan järjestämistä tavanomaisista ja kohtuullisista koko henkilökunnan käytössä olevista tavanomaisista henkilökuntaeduista. Etu koskee myös yhtiössä työskentelevää osakasta tai yhtiömiestä, vaikka palkkaa ei ole maksettu. Tällaisia etuja ovat muun muassa työterveyshuolto, henkilökunta-alennus, merkkipäivälahja ja työntekijän omaehtoinen liikunta- tai kulttuuritoiminta. Tuloverolaki 69 :ssä on lueteltu tavanomaiset henkilöedut. Tarkempaa tietoa: vero.fi > syventävät vero-ohjeet > Henkilökuntaedut verotuksessa 8
Osinkotulon verotus Yksityishenkilön ja kuolinpesän muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Lisäksi osinkojen verotukseen voivat vaikuttaa osakaskohtaiset oikaisut, jotka pienentävät osakkeen matemaattista arvoa. Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Jos osinko ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 %:n tuoton, ylimenevästä osasta 75 % on osingonsaajalle ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa. 9
Osinko listaamattomasta yhtiöstä Osinko listaamattomasta yhtiöstä Pääomatulo-osinko - Max 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta Ansiotulo-osinko - yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta Max 150 000 euroa yli 150 000 euroa 75 % veronalaista ansiotuloa 25 % verovapaata 25 % veronalaista pääomatuloa 75 % verovapaata 85 % veronalaista pääomatuloa 15 % verovapaata 10
Esimerkki 1. Henkilö A omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa. Loppuosa (75 %) 60 000 euroa on verovapaata tuloa. Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa, kun henkilöllä ei ole muuta pääomatuloa. 11
Osinkotulon verotus osakaskohtaiset oikaisut Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella. Matemaattinen arvo saadaan kun tarkistettu nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä. Osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään: yrittäjäosakkaan tai hänen perheenjäsenensä yhtiöstä ottama osakaslaina. Tässä tilanteessa kyseessä on yrittäjäosakas, jos osakas tai hänen perheenjäsenensä omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. osakkaan tai hänen perheensä käytössä olleen asunnon arvo, jos asunto kuuluu yhtiön varoihin. Tässä tilanteessa kyseessä on yrittäjäosakas, jos osakas ei ole työntekijäin eläkelain mukaan työsuhteessa osinkoa jakavaan yhtiöön. 12
Esimerkki 2. Henkilö A omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. A asuu yhtiön omistamassa asunnossa, jonka arvo on taseessa 600 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 900 000 (1 500 000 600 000) = 72 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten 72 000 euron osingon määrästä 25 % eli 18 000 euroa on veronalaista pääomatuloa ja 75 % eli 54 000 euroa on verovapaata tuloa. Saadun osingon 8 000 euron osalta ansiotulona verotettavaa osinkoa on 75 % eli 6 000 euroa ja loppuosa 2 000 euroa verovapaata. 13
Milloin osinko verotetaan? Yksityishenkilö ja kuolinpesä maksavat osinkotulosta veroa sinä vuonna, jolloin osinko on nostettavissa. Yhtiökokouksen osingonjakopäätöksessä määrätään, milloin osinko on nostettavissa. Ellei tätä määräystä ole, osinko verotetaan sen ajankohdan mukaan, milloin osingonjakopäätös tehdään. Tarkempaa tietoa osinkojen verotuksesta: vero.fi > syventavät vero-ohjeet > Osinkotulojen verotus 14
Osinko voi olla palkkaa (työpanososinko) Osinko verotetaan palkkana tai työkorvauksena, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (eikä omistusosuus yhtiössä). Osinko verotetaan sen henkilön tulona, jonka työpanoksesta on kysymys. Työpanososingon koko määrä on veronalaista ansiotuloa. 15
Varojen jako SVOP-rahastosta Muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saatu varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan lähtökohtaisesti osinkoa koskevien säännösten mukaan. Pääomanpalautus verotetaan kuitenkin luovutuksena, jos ja siltä osin kuin osakkeenomistaja selvittää, että - hänelle palautetaan hänen samaan yhtiöön tekemä pääomansijoitus ja - pääomansijoituksesta on kulunut enintään 10 vuotta. Kertyneiden voittovarojenjako sijoitetun ja muiden vapaan oman pääoman rahastoista verotetaan osinkona. 16
Osakkaalle maksettu vuokra Osakas voi vuokrata elinkeinotoiminnassa tarvittavaa omaisuuttaan yhtiölle. Jos vuokrauksen kohde on huoneisto tai kiinteistö, käyvän vuokran määrään vaikuttavat huoneiston/kiinteistön laatu, koko ja sijainti. Vuokran määrä tulee olla käyvän arvon mukainen. Noudatettava samoja periaatteita kuin vuokrauksessa ulkopuolisten tahojen kanssa. 17
Yhtiön palkka- vuokra-, korko- ja muut velat osakkaalle Yhtiön osakkaan palkka yhtiön hyväksi tekemästä työstä voi olla yhdeltä tai useammalta kuukaudelta tai koko vuodelta nostamatta eikä sitä nosteta vielä tilikauden lopussakaan. Kun siirtovelka on kirjattu palkkasaatavaksi ja yhtiö on maksukykyinen, kuluksi kirjattu palkka verotetaan osakastyöntekijällä. Vastaavasti yhtiön kuluksi on voitu kirjata osakkaalle maksamaton vuokra, korko tai muu suoritus. Myös nämä yhtiön ja osakkaan väliseen sopimukseen perustuvat ja kuluksi kirjatut erät verotetaan osakkaalla, jos yhtiö on ollut maksukykyinen. Palkkaa ei veroteta osakkaan tulona vielä kuluksi kirjaamisvuonna, mikäli yhtiö osoittaa osakkaan palkkojen jääneen maksamatta yhtiön maksukyvyttömyyden vuoksi. 18
Esitäytetyn veroilmoituksen palauttaminen Veroilmoituksen (verovuosi 2017) viimeinen palautuspäivä on joko 8.5. tai 15.5.2018 Palautuspäivä on merkitty veroilmoituksen etusivulle. Tarkista aina kaikki veroilmoituksessasi olevat tiedot. Jos tiedot ovat oikein eikä mitään tietoja puutu, sinun ei tarvitse tehdä muuta. Jos et palauta esitäytettyä veroilmoitusta, sinun katsotaan antaneen veroilmoituksesi sen sisältöisenä. Helpoiten palautat veroilmoituksen vero.fi-sivulta löytyvän Asioi verkossa -linkin kautta. 19
Esitäytetyn veroilmoituksen palauttaminen Yhtiön tulee antaa muun muassa vuosi-ilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista, verovapaista ja verollisista kustannusten korvauksista, jakamistaan osingoista sekä osinkoina verotettavista varojenjaoista vapaan oman pääoman rahastoista, luovutuksena verotettavista pääoman palautuksista, verovuoden päättyessä maksamatta olevista osakaslainoista ja niiden takaisinmaksuista. Kun vuosi-ilmoitukset on ajallaan annettu, tiedot siirretään osakkaiden esitäytetylle veroilmoitukselle. Jos tiedot puuttuvat esitäytetyltä veroilmoitukselta tai ne ovat virheelliset, osakkaiden on palautettava esitäytetty veroilmoitus tiedot oikeiksi korjattuina. 20
Vähennysten vaatiminen Verohallinto tekee useat vähennykset automaattisesti, jos sen käytössä on riittävät tiedot. Osa vähennyksistä saadaan vasta, jos niitä on vaadittu. Vaadittavia vähennyksiä ovat esimerkiksi kotitalousvähennys, työasuntovähennys, asunnon ja työpaikan väliset matkakulut sekä muut matkakulut, tulonhankkimiskulut ja elatusvelvollisuusvähennys. 21
Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen Osakeyhtiön osakas saa vähentää asunnon ja yrityksessä olevan työpaikkansa väliset matkakustannukset vain, jos hän on saanut verovuonna tuosta yrityksestä palkkatuloa. Elinkeinoyhtymän osakas saa vähentää asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset esitäytetyllä veroilmoituksella, vaikka yhtymästä ei olisi nostettu palkkaa. Tarkempaa tietoa: vero.fi > syventavät vero-ohjeet > Yrittajäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen 22
Elinkeinoyhtymän osakkaan työmatkojen kulut Jos kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai avoimen yhtiön osakas käyttää omaa autoaan yhtymän ajoihin, hän laskuttaa yhtymää ajetuista kilometreistä samalla tavalla kuin kuka tahansa työntekijä laskuttaisi. Mikäli yhtymä ei ole maksanut osakkaalle korvausta osakkaan omalla autolla ajamista yhtymän ajoista, voi yhtymän osakas vähentää ajoista aiheutuneet kustannukset omassa verotuksessaan tulonhankkimismenoina toteutuneiden kulujen määräisenä. Muun selvityksen puuttuessa vähennettävää määrää arvioidaan Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa esitetyllä tavalla. Yhtenäistämisohje: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje- hakusivu/48275/verohallinnon-yhten%c3%a4ist%c3%a4misohjeet-vuodelta-2017- toimitettavaa-verotusta-varten/#3.1-matkakulujen-arviointi-muun-selvityksen-puuttuessa 23
Elinkeinoyhtymän osakkaan työmatkojen kulut Kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten tilapäisestä työmatkasta aiheutuneita lisääntyneitä elantokustannuksia käsitellään verotuksessa samojen periaatteiden mukaan kuin oman auton käytöstä aiheutuneita kustannuksia. Tarkempaa tietoa: vero.fi > syventavät vero-ohjeet > Elinkeinoyhtyman osakkaan matkakulut 24
Tulonhankkimiskulujen merkitseminen Veroilmoitus verkossa -palvelussa 25
Yrittäjäosakkaan korkojen vähennysoikeus Elinkeinoyhtymän osuuden hankintaan käytetyn velan korot vastuunalainen yhtiömies voi vähentää suoraan yhtiöstä saamasta tulo-osuudesta ennen kuin yhtiön tulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi. Osakeyhtiön osakkeen hankintaan liittyvän velan korot on oikeus vähentää verotuksessa tulonhankkimisvelan korkoina. Takaajalla tai muun vakuuden asettajalla on oikeus vähentää sitoumuksensa perusteella suorittamansa velan korot, jotka ovat kertyneet siitä alkaen, kun velallinen on todettu maksukyvyttömäksi (esimerkiksi todettu ulosotossa varattomaksi) ja jotka alkuperäisellä velallisella ovat kohdistuneet elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. 26
Rahan lainaus yhtiölle Yrittäjä voi lainata rahaa yritykselleen vieraan pääoman ehdoin. Lainasta ei ole pakko periä korkoa, mikäli lainanantaja on yksityishenkilö. Verotuksessa hyväksyttävän koron määrä riippuu siitä, onko yritykselle lainattu raha sille tarpeellinen vai ei. Jos omistajayrittäjä lainaa rahaa tilanteessa, jossa yritys ei sitä välttämättä tarvitse, korkotaso saa olla enintään se, mitä yrittäjä vastaavasta sijoituksesta pankista saisi. Jos yritys tarvitsee rahaa toimintaansa, voi korkotaso olla vastaava, kuin millä yritys saisi vastaavan lainan pankista. Käyvän korkotason ylittävä korko on elinkeinoyhtymässä vähennyskelvotonta voitonjakoa ja osakeyhtiössä peiteltyä osinkoa. 27
Pääomalaina Osakeyhtiön osakas saattaa antaa yhtiölleen ns. pääomalainaa rahoituskeinona tilanteessa, jossa tavoitteena on estää yhtiön asettamisen selvitystilaan. Pääomalainalla on muita velkoja huonompi etuoikeus osakeyhtiön purkautuessa ja konkurssissa. Pääomalainan pääoman tai koron maksamisesta ei saa antaa vakuutta. Pääomalainan pääoma saadaan palauttaa ja sille maksaa korkoa vain vapaan pääoman puitteissa. Pääomalainan menetys yhtiön konkurssitilanteessa voidaan lukea osakkeenomistajan osakkeiden hankintamenoon tietyin edellytyksin. 28
Verotuksen oikaisuaika on lyhentynyt Verovuodesta 2017 alkaen verotuksen oikaisuaikaa verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi on lyhennetty. Oikaisuaika on pääsäännön mukaan kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien. Verovuoteen 2017 on haettava oikaisua viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. 29
Osakaslainat Tanja Jämsä
Mikä osakaslaina on? Osakaslainalla tarkoitetaan rahalainaa, jonka osakas on saanut osakeyhtiöltään verovuoden aikana. Laina on edelleen maksamatta verovuoden päättyessä 31.12. Tuloverolaki 53 a
Miten osakaslainaa verotetaan? Osakaslaina on lainanottajan veronalaista pääomatuloa. Pääomatulon veroprosentti 30 000 e asti 30 % ja sen ylimenevästä 34 %. Esim. nostettu osakaslainaa 100 000 euroa, verotus pääomatulona. 30 % 30 000:sta on 9 000 euroa 34% 70 000:sta on 23 800 euroa yhteensä 32 800 euroa maksettavaa veroa.
Osakkaan ja perheen määritelmä Osakkaan tai hänen perheenjäsenensä omistaa yhdessä tai erikseen vähintään 10 % osakkeista tai äänimäärästä. Lainansaajan ei itse tarvitse omistaa lainkaan. Perheenjäseniä ovat puoliso ja alaikäiset lapset (alle 17 vuotta ennen verovuoden alkua). Myös välillinen omistus lasketaan. Jos esimerkiksi perhe omistaa 50 prosenttia A Oy:n osakkeista ja yhtiö A puolestaan omistaa 20 prosenttia B Oy:n osakkeista, katsotaan perheen välillisesti omistavan 10 prosenttia B Oy:n osakkeista (50 % x 20 %).
Esimerkki omistusosuuden laskemisesta A ja B ovat puolisoita ja heillä on alaikäiset lapset C, D ja E. Vaimo B on helmikuussa saanut Y-osakeyhtiöltä rahalainan, joka on 31.12.vielä maksamatta. Y Oy:n 675 osakkeesta A omistaa 48 osaketta = 7,11 % C omistaa 15 osaketta = 2,22 % D omistaa 3 osaketta = 0,44 % E omistaa 2 osaketta = 0,29 % Yhteensä 68 osaketta = 10,06 % B:n saama laina on hänen veronalaista pääomatuloaan, koska muut perheenjäsenet yhdessä omistavat osakkeista vähintään 10 prosenttia. Omistusosuus lasketaan osakkaan verovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan.
Osakaslainan takaisinmaksu Lainansaaja saa vähentää verotuksessaan pääomatuloista takaisin maksamansa osakaslainan. Takaisinmaksun on tapahduttava viiden vuoden kuluessa lainan nostamisvuoden jälkeen. Esimerkiksi osakaslaina on nostettu ja verotettu vuonna 2017. Kun takaisinmaksu tapahtuu vuosina 2018-2022, osakas saa vähennyksen. Maksetun määrän saa vähentää pääomatuloista, vaikka 10 prosentin omistustai äänivaltaosuus lainanantajayhtiössä ei enää maksuvuonna täyttyisi. Tuloverolaki 54 c
Osakaslainan korko ja sen verovähennysoikeus Osakaslainasta ei ole pakko periä korkoa, paitsi jos se on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana. Jos 10 % omistusosuus ei täyty, korkoa on perittävä. Kohtuullisena osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa. Koron vähennysoikeutta koskevat samat säännökset kuin muitakin korkomenoja. Jos laina kohdistuu vakituisen asunnon hankkimiseen, koron saa vähentää asuntolainan korkona. Jos laina kohdistuu esim. vuokrattavan asunnon ostoon, lainasta maksetun koron saa vähentää tulonhankkimisvelan korkona. Jos laina kohdistuu auton ostoon, korkoa ei saa vähentää.
Osakeyhtiön ilmoittamisvelvollisuus Osakeyhtiön on ilmoitettava omalla veroilmoituksellaan ja annettava vuosiilmoitus uusista lainoista. Osakaslainaa saaneen osakkaan ja omaisen tiedot on ilmoitettava aina yhtiön veroilmoituksella, riippumatta omistusosuudesta. Esimerkki: Miehen osuus on 5 % ja vaimon osuus 10 %. Mies on vuonna 2013 saanut yhtiöstä lainaa 10 000 euroa. Vaimo on vuonna 2018 nostanut yhtiöstä osakaslainaa 5 000 euroa. Veroilmoituksessa ilmoitetaan sekä miehen että vaimon tiedot ja heidän lainojensa määrät tilikauden 2018 päättyessä. Lisäksi vaimon vuonna 2018 saamasta osakaslainasta on annettava vuosi-ilmoitus, koska on kyse uudesta lainasta (verotetaan henkilön pääomatulona). Osakeyhtiön veroilmoitus annetaan 4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä Vuosi-ilmoitus annetaan 24.2.2019.
Osakeyhtiön veroilmoitus annetaan OmaVerossa Ilmoitus tilinpäätöspäivän mukaan Ilmoita aina osakaslainaa saaneiden tiedot ja lainan määrät
Osakaslainan vuosi-ilmoitus (lomake 7851, verkkolomake, tietue) Vuosi-ilmoitus annetaan 24.2.2019. Tällä ilmoituksella uusi osakaslaina ja/tai takaisinmaksu tulee henkilön verotuksen
Osakkaan ilmoittamisvelvollisuus Lainansaajan on ilmoitettava uusi osakaslaina ja vanhan takaisinmaksu veroilmoituksessaan. Jos esitäytetyistä tiedoista puuttuu laina- tai takaisinmaksutietoja, ne on lisättävä ilmoitukseen. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä veronkorotus.
Veroilmoitus henkilökohtaisista tuloista
Osakaslainan vaikutuksia muualle Yrittäjäosakkaan osakkeiden matemaattista arvoa oikaistaan Osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlaskettua matemaattista arvoa oikaistaan, ennen kuin osinkotulo jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Osakkeiden arvosta vähennetään osakaslaina, jonka osakas on saanut yhtiöstä. Osakaslaina vähennetään vain silloin, jos osakas tai hänen perheenjäsenensä omistavat vähintään 10 % elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista tai äänimäärästä (TVL 33 b :n 4 ja 5 mom).
Osakaslainojen ohjeita Vero.fissä hakusanalla osakaslaina Pääomatuloksi luettava osakaslaina Osakaslainan vuosi-ilmoituksen täyttöohje 2018 Valtakunnalliset palvelunumerot auttavat Henkilöasiakkaan tuloverotus 029 497 002 Osakeyhtiön tuloverotus ja rekisteröinti 029 497 006
Veroilmoitus uudistuu keväällä 2019 Veroilmoitus verkossa -palvelu poistuu käytöstä vuonna 2019. Sen sijaan voit korjata tai täydentää veroilmoitusta OmaVero-palvelussa. Voit tehdä muutokset veroilmoitukseen myös paperilla. OmaVero on sähköinen palvelu, joka korvaa vaiheittain Verohallinnon nykyiset sähköiset palvelut. OmaVeroon kirjaudutaan samalla tavoin kuin nykyisiin palveluihin. Esitäytettyyn veroilmoitukseen on koottu samat tiedot kuin ennenkin. Ulkoasu kuitenkin muuttuu ja veroilmoitusta korjataan eri tavalla kuin aiemmin. Veronpalautuksen ja jäännösveron maksupäivät muuttuvat.