Lääkejakeluselvitys 2018 Selvitysryhmän väliraportin julkistaminen Selvitysryhmä: Liisa Hyssälä, Reijo Kärkkäinen, Heikki Ruskoaho ja Lauri Pelkonen Toimeksiantaja: Päivittäistavarakauppa ry.
Lääkejakeluselvitys taustaa Viime vuosina useita apteekkitoimintaa käsitteleviä selvityksiä, kannanottoja ja näkemyksiä apteekkitoimintaa tulisi kehittää > erilaisia näkökulmia miten ja missä laajuudessa Julkisuudessa vilkas keskustelu apteekkisääntelyn ajanmukaisuudesta PM Sipilän hallituksen linjaukset Hallituspuolueiden apteekkityöryhmän ehdotukset 24.4.2017: apteekkitoiminnan kehittäminen nykyrakenteiden pohjalta Hallituksen toimintasuunnitelma 28.4.2017: Apteekkijärjestelmän ja apteekkipalveluiden uudistaminen Toimintaympäristö muutoksessa: palvelujärjestelmä, rahoitus, digitalisaatio, asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja uudistuva lääkehoito
Lääkejakeluselvityksen tarkoitus ja tehtävä Tavoite: julkisen keskustelun tueksi ja päätöksentekijöille tietoa ja arvioita apteekkisääntelyn kehittämistarpeista Aikataulu: 1.11.2017 30.6.2018 Toteutus: selvitysryhmä toimii riippumattomana asiantuntijaryhmänä Tehtävä: apteekkitoiminnan tehtävät ja merkitys lääkehoidossa, sen toiminta ja toimintatavat sekä suhde niin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin kaupallisilla markkinoilla toimimiseen ottaen huomioon eurooppalaiset esimerkit. sääntelyn uudistaminen ja apteekkitoiminnan kehittämistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä (asiakkaiden tarpeet, palvelujärjestelmä digitalisaatio, eurooppalainen sääntely-ympäristö ja talouden kestävyys) Selvitystyön rajaukset: Lääketukkukauppatoiminta > Fimean selvitys ja ehdotukset 11/2017 Sairaala-apteekkitoiminta > rooli, tehtävät ja toiminnan kehittäminen osa SOTEa
Lähtökohdat apteekkitoiminnan uudistamiselle Lääkeala on tiukasti säännelty toimiala eli sääntelylle edelleen tarve Lääkehuolto ml. apteekkitoiminta oltava kiinteä osa terveydenhuoltoa ja roolia vahvistettava Sääntelyn oltava oikeasuhtaista, tarkoituksenmukaista ja laatua tukevaa Laadukas ammattimaisesti toimiva lääkejakelujärjestelmä turvattava maankattavasti Apteekkipalveluita ja lääkeinformaatiota kehitettävä Järjestelmän edistettävä lääkitysturvallisuutta ja lääkkeiden saatavuutta Apteekkijärjestelmän tulee toimia kustannustehokkaasti Sääntelyllä mahdollistettava uudenlaiset toimintamallit, innovaatiot (uusi teknologia, digitalisaatio, robotiikka & tekoäly)
Avohuollon apteekkijärjestelmän nykytila
Suomen avohuollon apteekkijärjestelmä Suomen apteekkiverkosto: pääapteekit (613), sivuapteekit (201) ja apteekkien palvelupisteet (107) sekä apteekkien verkkokaupat (yli 100) lisäksi apteekkien yhteydessä toimii n. 250 erillisyhtiötä osana kokonaisuutta vapaaehtoiset apteekkiketjut vuodessa n. 60 milj. asiakaskäyntiä ja 59 milj. reseptiä toimitettu Avohoidossa käytettävien lääkkeiden vähittäismyynti on apteekkien yksinoikeus (poikkeus: nikotiinivalmisteet) Apteekkitoiminta on luvanvaraista ja lupa voidaan myöntää proviisorille lupa on henkilökohtainen (ei voi myydä eikä vuokrata) ja päättyy apteekkarin täyttäessä 68 vuotta apteekkarilla ammatillinen ja taloudellinen vastuu toiminnasta pääapteekin lisäksi voi olla oikeus enintään 3 sivuapteekkiin omistukseen perustuvat apteekkiketjut ja pelkästään verkossa toimivat apteekit eivät ole sallittuja lupaan sisältyy velvoitteita mm. lääkkeiden saatavuus, turvallisen käytön tuki, hintaneuvonta Yliopiston apteekkien oikeus perustuu suoraan lakiin Fimea päättää apteekkien perustamisesta tarveharkinta ja alueellinen ohjaus (sijaintialue) 2000-luvulla apteekkien määrä kasvanut maltillisesti sekä uutena palvelupisteet ja verkkoapteekit
Apteekkien tulonmuodostus Lääkkeiden myynnistä kertyvä apteekin kate perustuu lääketaksaan ja apteekkiveroon (apteekkimaksu) Lääketaksasta päättää valtioneuvosto ja se perustuu lääkkeen valtakunnalliseen tukkuhintaan lääkkeen tukkuhinnan päättää Hila tai lääkeyritys apteekin myyntikate suhteellisesti pienenee tukkuhinnan noustessa lääkkeen hinta on kaikissa apteekeissa sama (ns. samahintaisuusperiaate) Apteekkivero maksetaan valtiolle ja määräytyy liikevaihdon perusteella. progressiivinen vero, jota kaikkein pienimmät apteekit eivät maksa veroa tasaa eri kokoisten apteekkien tuloja parantaen pienempien apteekkien toimintaedellytyksiä Toimijoiden osuus lääke-eurosta 16 % 21 % 63 % Tukkuhinta Apteekki Valtio
Apteekkitoiminnan talous (Lähde: Apteekkien tilinpäätösanalyysi 2013-2016, Fimea) Lääkemyynti kasvanut maltillisesti muutamia vuosia lukuun ottamatta reseptilääkkeet -1,3 % (2017) Ajalla 2013 2016 keskimääräinen liikevaihto kasvanut 9 % ja liikevoitto 5,8 % Liikevoitto (2016) keskim. 260.000 (vaihteluväli -0,2 1,4 milj. ), liikevoitto 6,7 % apteekkien yhteydessä olevien erillisyhtiöiden keskimääräinen liikevaihto 0.8 milj. ja liikevoitto n. 0,2 milj. ja liikevaihto nousi ajalla 2013 2016 n. 20 % Apteekkitoiminta pääosin kannattavaa ja apteekit vakavaraisia 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Lääkemyynti 2007-2016 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Pohjoismaat apteekkisääntelyn uudistaminen
Islanti 1996 Apteekkien määrä ja sijainti Apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta. Lupa edellyttää alueviraston hyväksyntää. Apteekin omistajuus Apteekkilupa edellyttää farmaseuttista koulutusta, mutta omistajuutta ei säännellä. Lääkkeiden vähittäismyyntihinnat Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu ja reseptilääkkeille määritelty enimmäishinta. Norja 2001 Ruotsi 2009 Tanska 2015 Apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta. Apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta. Apteekkien määrää/sijaintia säännellään; apteekkarilla oikeus perustaa 7 sivuapteekkia. Apteekin voi omistaa muu kuin lääkäri tai lääkeyritys. Apteekin voi omistaa muu kuin lääkäri tai lääkeyritys. Apteekin omistajuus säännelty, vain farmaseuttisen koulutuksen saanut henkilö voi omistaa. Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu ja reseptilääkkeille määritelty enimmäishinta. Itsehoitolääkkeiden ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden hinnat vapautettu ja korvattavilla reseptilääkkeillä enimmäishinta. Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu niiden valmisteiden osalta, joita saadaan myydä apteekkien ulkopuolella. Muilta osin hinnat säänneltyjä (samahintaisuus). Suomi Apteekkien määrää ja sijaintia säädellään. Lähde: Fimea 2017 Apteekin omistajuus mahdollista vain proviisorille. Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu niiden valmisteiden osalta, joita saadaan myydä apteekkien ulkopuolella (nikotiinikorvaushoito). Muilta osin hinnat säänneltyjä (samahintaisuus).
Apteekkiverkosto vuonna 2015 Lähde: OECD Health data 2017 Per 100 000 population 50 45 47,2 45,0 43,9 41,8 40 35 30 25 20 15 10 37,5 35.7 34,0 31,5 29,9 28,0 26,7 24,8 24,7 23,6 23,1 22,1 21,3 19,2 16,9 15,4 15,0 14,9 13,3 11,7 10,1 6,0 5 3,9 0
Ruotsin apteekkijärjestelmäuudistus (2009) Uudistus paransi palveluiden saatavuutta: uusia toimipisteitä ja aukioloajat pidentyneet lääkkeiden saatavuudesta ja hintakehityksestä käyty keskustelua samanaikaisesti korvausjärjestelmämuutos harva-alueilla palvelut säilyivät (erityinen tuki) Mitä opittavaa Ruotsin apteekkiuudistuksesta? yhteys terveydenhuoltoon jäi vähemmälle huomiolle kaupalliset ja myynnilliset tekijät korostuivat suhteessa farmasiaan (laatu, neuvonta) ammatillinen täydennyskoulutus farmaseuttinen henkilöstö kriittinen (työolosuhteet ja työn fokus) Verkkoapteekkitoiminta kasvussa - vaikutus apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuuteen, kustannuksiin? Yhteiskunnan tahtotila: apteekkitoiminta lähemmäksi terveydenhuoltoa (lakiesitys 3/2018) uusia velvoitteita apteekeille: saatavuus, toiminnan laatu ja lääkeneuvonta
Apteekkien kate Ruotsissa ja Suomessa alustava vertailu Apteekin kate, tukkuhinta alle 100 Apteekin kate, tukkuhinta yli 1.000 Strattera 18 x 28 Galafold 123 x 14 Xarelto 10 mg 30 Klexane 100 /10x1 Levemir Flexpen 100 / 5x3 Lantus 100 / 5x3 Alvesco 80 / 120 Revlimid 15 mg x 21 Zytiga 500 / 56 Replagal 1 x 3,5 Dymista 125+25 / 120 Bricanyl Turbuhaler 0,25 x 200 Repatha 140 x 6 Marevan 3 mg/100 / Warfarin Orion 2,5 mg/100 Noin 84 % korvausjärjestelmässä olevista pakkauksista ja noin 25 % alle 10 Ruotsi 0 5 10 15 20 25 30 Suomi Noin 4 % korvausjärjestelmässä olevista pakkauksista 0 500 1000 1500 2000 HUOM! Vertailu ei ota huomioon Suomen apteekkiveroa (n. 7 %) eikä Ruotsin mahdollisia alennuksia (karkea arvio n. 2-3 %). Vertailusta puuttuu Suomessa lääkkeen hintaan vaikuttava toimitusmaksu (2,17 ) sekä Ruotsissa geneeriseen lääkkeeseen liittyvä palkkio (11,50 kr). Lähde: TLV ja Hila verkkosivut. Ruotsi Suomi
Apteekkitoiminnan kehittäminen 1. Sääntelyn lähdettävä potilaan ja asiakkaan näkökulmasta 2. Apteekkitoiminta kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa 3. Sääntely toimittava oikean asian puolesta 4. Apteekkitalouteen oikeat kannusteet 5. Suomessa lähdettävä uudistuksen tielle
Sääntelyn lähdettävä potilaan ja asiakkaan tarpeista Lääkeala ml. lääkejakelu tiukasti säännelty toimiala lääkejakelu ja apteekkitoiminta edellyttää vahvaa sääntelyä jatkossakin lääke on terveydenhuollon tuote, jota käytetään sairauksien hoitamiseen, ja siksi eroaa yleisestä kauppatavarasta (kansanterveysnäkökulma) Potilaan voitava luottaa, että saa oikeita ja turvallisia lääkkeitä sekä niihin liittyvän ohjeistuksen turvattava oikeus ja aito mahdollisuus lääkeneuvontaan riippumatta miten lääke hankitaan itsehoitolääkkeiden asema tulisi tarkastella tästä näkökulmasta Uusi teknologia, digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly luo uusia mahdollisuuksia nykyistä parempaan ja turvallisempaan lääkejakeluun hyödyt ja innovaatiot myös lääkehuoltoon vaatii resursseja kustannustehokkuus turvattava
Apteekkitoiminta kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa Lääkehoito yleisesti käytetty hoitomuoto ja keskeinen osa terveydenhuollon kokonaisuutta Apteekki olisi nähtävä monipuolisempana toimijana ja resurssina osana terveydenhuollon hoitoketjua moniammatillinen yhteistyö hoitomyöntyvyyden, hoitoon sitoutuneisuuden ja kustannusvaikuttavuuden paraneminen Lainsäädännössä lääkejakelu (apteekkitoiminta) määriteltävä terveydenhuollon palveluksi apteekkitoiminta on nähty osaksi terveydenhuoltoa, mutta asiasta ei ole suoranaisesti säädetty
Sääntely toimii oikean asian puolesta Apteekkitoiminta tarvitsee sääntelyä, joka riittävän vahvasti turvaa potilaan ja yhteiskunnan tarpeet tunnistettava sääntelyn ydin: mm. lääkkeiden saatavuus, laatu, ammatillinen osaaminen, lääkitysturvallisuus, alueellinen kattavuus ja kustannustehokkuus Apteekki SOTEn myötä verrattavissa yksityiseen terveydenhuoltoon Arvioitava lääkejakelua koskevan sääntelyn uudistamistarve Onko perusteita terveydenhuollon eri hoitomuotojen/palveluiden erilaiselle sääntelylle (esim. keskosten hoito, aivokirurgia, syöpäsairaala ja lääkemyynti)? Potilaan ja yhteiskunnan kannalta voi merkitä myös sääntelyn tiukentamista Voidaanko väljentää toiminnan harjoittamista koskevaa sääntelyä, jos yhteiskunnan ja potilaan keskeiset intressit turvataan lailla?
Apteekkitalouteen oikeat kannusteet Apteekin palkkio (lääketaksa) perustuu pääosin lääkkeen hintaan eli lähtökohtaisesti kalliimmasta lääkkeestä korkeampi palkkio Apteekkitoiminnan ansaintalogiikkaa (lääketaksa, apteekkivero ja lääkkeiden hinnoittelu) tulisi tarkastella kokonaisuutena uudelleen avohuollon apteekkitoimintaan käytettävät resurssit ovat yli 500 milj. apteekkipalkkiossa tulisi painottaa apteekin tuottamaa palvelua palkkion hintasidonnaisuuden vähentämistä harkittava (lääketaksauudistus 2014) apteekkiveron tarpeellisuus arvioitava osana kokonaisuutta > kehitetty 40-luvulla sodanjälkeiseen Suomeen Osa kokonaisuutta myös apteekkilupajärjestelmä, joka on toiminut urakiertojärjestelmänä ja kannustanut harva-alueiden apteekkeihin alalle pääsyä säännellään voimakkaasti > vaikutukset kilpailuun apteekkitoimialalla
Apteekkiuudistukselle tarve miten eteenpäin Väliraporttiin koottu selvitysryhmän näkemykset lääkejakelun uudistamislinjauksista Selvitysryhmän työn jatkuu: väliraportissa esitettyjä alustavia analyyseja ja arvioita syvennetään: mm. sääntelyympäristö, KV-ympäristö, apteekkitalous, kilpailunäkökulma sekä toimintaympäristö ja tulevaisuuden kehittämistarpeet (asiakasnäkökulma ja teknologian uudet mahdollisuudet) analysoidaan / arvioidaan väliraportista tulevaa palautetta selvitysryhmän ehdotusten konkretisointi ja vaikutusten arviointi Selvitysryhmä luovuttaa loppuraporttinsa kesään 2018 mennessä.