Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotantoympäristöt ja kierrätys GTK/219/03.01/2016 Kuopio 15.6.2018 11/2018 Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa Teemu Karlsson, Päivi Kauppila, Marja Lehtonen, Mia Tiljander, Pekka Forsman, Tatu Lahtinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 15.6.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Teemu Karlsson, Päivi Kauppila, Marja Lehtonen, Mia Tiljander, Pekka Forsman, Tatu Lahtinen KUVAILULEHTI 15.6.2018 / GTK/219/03.01/2016 Raportin laji GTK:n työraportti Toimeksiantaja Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät projekti / EAKR Raportin nimi Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa Tiivistelmä Kaivostoiminnassa syntyy suuria määriä mineraalijätettä, jonka hyötykäyttöä tulisi lisätä. Kaivannaisjätteiden ominaisuuksien ja käyttäytymisen tunteminen on oleellinen osa hyötykäytön suunnittelua. Jäteaineksen pitkäaikaiskäyttäytymistä voidaan arvioida esimerkiksi pidempikestoisten kineettisten testien avulla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pidempikestoisten, kenttäolosuhteisiin asennettujen lysimetrien toimivuutta kaivannaisjätteiden ominaisuuksien arvioinnissa. Tutkimuksen painopisteenä oli Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien sisältämien haitta-aineiden liukoisuuksien selvittäminen. Lysimetritestien tulosten mukaan Hituran kiillegneissikasan muokkaaminen, esimerkiksi pintaosia muotoilemalla, saattaa aiheuttaa haitta-aineiden mobilisoitumista ympäröiviin vesistöihin. Toisaalta Hituran serpentiniittikasan muokkaaminen ei todennäköisesti aiheuttaisi vastaavaa ilmiötä, joten serpentiniitti voisi sopia hyötykäytettäväksi kaivosalueella esimerkiksi kiillegneissikasan muotoilussa. Tulosten perusteella murskatun sivukiven hienoaineksen määrä vaikuttaa haittaaineiden liukenemiseen. Haitta-aineita sisältäviä sivukiviä tulisikin käyttää mahdollisimman suuressa raekoossa ja minimoida reaktiivisemman hienoaineksen osuus. Lysimetritestit osoittivat myös, että kiviaineksen vedenpidätyskyky saattaa muuttua aineksen rapautuessa. Koska vedenpidätyskyvyllä on suoria vaikutuksia esimerkiksi suotoveden ominaisuuksien ja määrän mallinnukseen, tulisi ilmiötä tutkia tarkemmin. Lysimetrikokeet osoittautuivat varteenotettavaksi menetelmäksi sivukivien pitkäaikaiskäyttäytymisen tarkasteluun. Tarkastelujakson olisi kuitenkin suositeltavaa olla pidempi kuin kaksi vuotta, jotta sulfidien rapautumiseen liittyvät prosessit voitaisiin havaita luotettavasti. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kaivannaisjäte, karakterisointi, hyötykäyttö, suotovesi, AMD, lysimetri, Hitura, Kevitsa Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi; Sodankylä (Kevitsa), Nivala (Hitura), Kuopio Karttalehdet Q4144 (Hitura), U4443 (Kevitsa)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 15.6.2018 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Aineistot ja tutkimusmenetelmät 2 2.1 Tutkimuskohteet 3 2.1.1 Hitura 3 2.1.2 Kevitsa 4 2.2 Näytteenotto ja näytemateriaalit 6 2.3 Lysimetritutkimukset 6 2.4 Lysimetreissä käytettyjen materiaalien karakterisointi 9 2.4.1 Geokemialliset analyysit 9 2.4.2 Mineralogiset analyysit 11 3 Tulokset 12 3.1 Lysimetreissä käytettyjen sivukivien ominaisuudet 12 3.1.1 Sivukivien tiheys ja raekoko 12 3.1.2 Sivukivinäytteiden geokemia 13 3.1.3 Sivukivinäytteiden mineralogia 17 3.2 Lysimetrien suotovedet 19 3.2.1 Hitura 20 3.2.2 Kevitsa 26 4 Tulosten tulkinta 31 4.1 Hituran kiviainekset ja niiden käyttäytyminen lysimetrikokeissa 31 4.2 Kevitsan kiviaines ja sen käyttäytyminen lysimetrikokeissa 33 4.3 Sivukivien karakterisointi ja lysimetrikokeet 34 5 Johtopäätökset 35 6 Lähteet/Kirjallisuusviitteet 36 7 Liitteet 41

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 1 15.6.2018 1 JOHDANTO Kaivostoiminnassa syntyvät jätteet ja niihin liittyvät ympäristölle mahdollisesti haitalliset suotovedet ovat merkittävin ympäristöllinen haaste kestävän, paikallisesti hyväksyttävän, ympäristömyönteisen kaivostoiminnan kehittämisessä. Kestävää kaivostoimintaa voidaan edistää kaivannaisjätteiden hyötykäytöllä, joka vähentää kaivannaistoiminnassa syntyviä jätevirtoja ja neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Mahdollisten arvometallien lisäksi kaivostoiminnan jätteet voivat sisältää myös muuta hyödyntämiskelpoista mineraaliainesta, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Usein kaivannaisjätteille löytyy hyödyntämismahdollisuuksia kaivosalueelta, jossa tarvitaan huomattavia määriä erilaisia maa- ja kiviaineksia mm. jätealueiden pohja-, pato- ja jälkihoitorakenteissa. Rakentamiselle asetettavat kriteerit täyttäviä neitseellisiä materiaaleja ei yleensä kuitenkaan ole saatavilla riittäviä määriä kaivosalueen läheisyydestä, jolloin kuljetuskustannukset voivat muodostua haasteeksi. Kaivostoiminnassa muodostuvien jätejakeiden käyttöä kaivosalueen maarakentamisessa saattavat kuitenkin rajoittaa geotekniset ominaisuudet, sekä jätteiden sisältämät ympäristölle haitalliset aineet ja niiden liukeneminen (Kauppila et al. 2011). Geoteknisten ominaisuuksiensa puolesta jätemateriaalit voisivat sen sijaan useasti sopia korvaamaan niin maarakentamisessa käytettävää soraa, hiekkaa ja mursketta, kuin myös muiden teollisuuden alojen tarvitsemia luonnonmineraaleja, kuten kvartsia. Kaivannaisjätteiden ominaisuuksien tunteminen on lähtökohtana jätteiden hyötykäytölle (Kauppila et al. 2011). Ominaisuuksien selvittämiseen on nykyisin tarjolla laaja valikoima erilaisia menetelmiä, joista keskeisimpiä ovat jätteiden pitkäaikaiskäyttäytymistä arvioivat testit. Ne voidaan pääpiirteissään jakaa kahteen ryhmään: staattisiin ja kineettisiin testeihin (Price 2009, ks. myös Kauppila et al. 2018, Munirruzzaman et al. 2018). Staattisilla testeillä tarkoitetaan lyhytaikaisia, usein standardoituja laboratoriotestejä, esimerkiksi jäteaineksen hapontuottopotentiaalin arviointiin soveltuvia ABA- ja NAG-testejä (Price 2009). Kineettiset testit ovat monimutkaisempia, pidempikestoisia testejä, joita ei yleensä ole standardoitu (pois lukien kosteuskammiotestit) ja jotka suunnitellaan siten useimmiten tapauskohtaisesti (Lapakko 2002). Kaivannaisjätteiden ominaisuuksien määrittelystä on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013:n liite 3, Vna 2013b). Laboratoriossa tehtävien testien olosuhteet eivät yleensä vastaa luonnon olosuhteita (esim. Kempton 2012, Kirchner & Mattson 2015, Lapakko & Olson 2015, Pearce et al. 2015). Sen vuoksi on kehitetty erilaisia kenttämenetelmiä kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkimiseen. Esimerkiksi lysimetritestien tarkoituksena on kuvata laboratoriotestejä realistisemmin kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymistä, sillä lysimetrit asennetaan luonnollisiin olosuhteisiin ja niitä seurataan pidemmän aikaa. Lysimetrien avulla voidaan myös havainnollistaa laboratoriotestien ja suurempimittakaavaisten kenttätestien eroavaisuuksia (Hansen et al. 2000, Lapakko 2002, Karlsson 2017). Tämä tutkimus on osa EAKR-rahoitteista Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projektia (KaiHaMe), jonka tavoitteena on kaivannaisjätteiden hyödyntämisen edistäminen ja

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 2 15.6.2018 läjitettävien jätteiden määrän vähentäminen. Tässä raportissa kuvattavassa osatutkimuksessa selvitettiin haitta-aineita sisältävien sivukivien hyötykäyttömahdollisuuksia arvioimalla mm. haitta-aineiden liukenemista sivukivistä kenttäoloissa ja selvittämällä raekoon vaikutusta liukenemiseen. Tutkimuskohteina olivat Kevitsan kaivoksen nikkeli- ja kuparipitoset, alle 0,3 % rikkiä sisältävät sivukivet, sekä Hituran kaivoksen nikkelipitoiset serpentiniitti- ja kiillegneissisivukivet. Laboratoriokokeiden lisäksi kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymistä tutkittiin uusilla, aiemmin Suomessa testaamattomilla luonnonolosuhteisiin asennettavilla kenttälysimetreillä, joiden rakentamisessa hyödynnettiin MEND -raportin ohjeita 1.2 (Price 2009). KaiHaMe -projekti toteutettiin v. 2015 2018 ja sitä rahoittivat EAKR:n ohella Boliden Kevitsa Mining Oy (aiemmin FQM Kevitsa Mining Oy), Endomines Oy, Kemira Oyj sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK). 2 AINEISTOT JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksessa asennettiin Kuopion GTK:n piha-alueelle kenttälysimetrit, joilla tutkittiin Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien pitkäaikaiskäyttäytymistä. Tutkimuskohteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tutkimuskohteet Hituran ja Kevitsan kaivokset sekä lysimetrien asennuspaikka Kuopio. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja HALTIK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 3 15.6.2018 2.1 Tutkimuskohteet 2.1.1 Hitura Hituran nikkelikaivos sijaitsee Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaivos oli toiminnassa muutamia seisakkeja lukuun ottamatta vuosina 1970 2013, ja se tuotti pääasiassa nikkeliä ja kuparia ultramafisesta sulfidimalmiesiintymästä. Kaivoksen toiminta alkoi avolouhoksena ja siirtyi vuonna 1991 maanalaiseen louhintaan (Ahma ympäristö Oy 2013). Kaivoksen viimeisenä omistajana oli Belvedere Mining Oy / Hituran kaivos, joka asetettiin konkurssiin loppuvuonna 2015, ja valmistelut kaivosalueen sulkemiseksi aloitettiin. Hituran esiintymä koostuu serpentiniitistä sekä vähemmissä määrin amfiboleista ja kiillegneisseistä (Papunen 1970). Hituran kaivostoiminnassa syntyneitä sivukiviä on läjitetty kahdelle läjitysalueelle (Kuva 2), joista toisessa on pääasiassa serpentiniittiä ja toisessa kiillegneissiä. Kiillegneissin läjitysalue sijaitsee louhoksen eteläpuolella sisältäen noin 3,5 Mm 3 gneissikiveä ja 3 Mm 3 maanpoistomassoja. Serpentiniitin läjitysalue sijaitsee louhoksen lounaispuolella ja sisältää noin 2,2 Mm 3 kiviainesta. (Ahma ympäristö Oy 2013) Hituran alue kuuluu keskiboraaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Vuosien 1981 2010 aikana lämpötilat kaivoksen läheisellä Haapaveden mittausasemalla ovat olleet keskimäärin tammikuussa -9,4 C, huhtikuussa 1,6 C, heinäkuussa 16,1 C ja lokakuussa 2,8 C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on ollut kyseisellä jaksolla keskimäärin 527 mm (Pirinen et al. 2012). Kuva 2. Hituran kaivoksen sivukivialueet. Pohjakartat Maanmittauslaitos ja Haltik.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 4 15.6.2018 2.1.2 Kevitsa Kevitsan nikkelikuparikaivos aloitti tuotantonsa Sodankylässä vuonna 2012. Vuonna 2015 kaivoksella louhittiin 6,7 Mt malmia, josta tuotettiin 8 805 t nikkeliä, 17 205 t kuparia, 400 kg kultaa, 992 kg platinaa ja 784 kg palladiumia. Nykyisin Bolidenin omistamaan laitokseen kuuluu kaivos ja rikastamo, joiden tuottama rikaste jalostetaan Bolidenin sulatolla Harjavallassa. (Boliden 2016) Kevitsan kerrosintruusio on muodostunut noin 2 058 Ma sitten ja se sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivialueen itäosassa. Esiintymä koostuu pääasiassa hienorakeisista, veteen kerrostuneista fylliiteistä ja mustaliuskeista. Intruusion kivilajeihin kuuluu pääasiassa gabroja ja ultramafisia kumulaatteja, lähinnä oliviinipyrokseniitteja (Manninen et al. 1996, Lehtonen et al. 1998, Mutanen & Huhma 2001). Kevitsan intruusioon liittyvän suuren ja suhteellisen matalapitoisen Ni-Cu-PGE malmin metallit ovat sitoutuneet pirotteisiin sulfidimineraaleihin, jotka esiintyvät intruusion ultramafisissa kumulaateissa, lähinnä oliviinipyrokseniiteissa (Lappalainen & White 2009). Vuonna 2014 annetun ympäristöluvan (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014) mukaan kaivoksen toiminta-aikana syntyvän sivukiven määrä on noin 465 Mt. Sivukivet koostuvat pääasiassa oliviinipyrokseniitista, muuttuneesta oliviinipyrokseniitista, oliviiniwebsteriitista, gabrosta sekä duniitista. Sivukivet jaetaan rikkipitoisuuden perusteella kolmeen eri luokkaan: S < 0,3 % (n. 170 Mt), S 0,3 0,8 % (n. 215 Mt) ja S > 0,8 % (n. 80 Mt). Rikkipitoisuuden ollessa yli 0,8 % katsotaan sivukivellä olevan rapautumisriski, joka aiheuttaisi haitta-aineiden liukenemista. Rikkipitoisuuden ollessa 0,3 0,8 % rapautumisriski on vähäisempi. Rikkipitoisuuden ollessa alle 0,3 % on sivukivien rapautuminen epätodennäköistä ja haittaaineiden liukeneminen hidasta. (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014) Eri sivukivilajit eivät poikkea kovinkaan paljon toisistaan mineralogian eivätkä kemian osalta (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014). Sivukivien päämineraalit sekä arvioidut prosenttiosuudet louhinnasta koko kaivostoiminnan aikana on esitetty taulukossa 1. Sivukivet on läjitetty yhdelle alueelle avolouhoksen luoteispuolelle (Kuva 3). Taulukko 1. Kevitsan kaivoksen sivukivien päämineraalit sekä arvioidut prosenttiosuudet louhinnasta koko kaivostoiminnan aikana (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014). Kivilaji Päämineraalit Arvioitu osuus sivukivistä Oliviinipyrokseniitti Klinopyrokseeni, ortopyrokseeni, oliviini 56 % Muuttunut ol.pyrokseniitti Klinopyrokseeni, ortopyrokseeni, oliviini (+amfiboli, serpentiini, talkki, kloriitti ja karbonaatti) 27 % Oliviiniwebsteriitti Klinopyrokseeni, ortopyrokseeni, oliviini 11 % Gabro Plagioklaasi, klinopyrokseeni, oliviini, ortopyrokseeni 3 % Duniitti Oliviini, klinopyrokseeni (+plagioklaasi) 3 %

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 5 15.6.2018 Ilmasto Kevitsan alueella on subarktinen. Vuosien 1981 2010 aikana lämpötilat Sodankylän Lokan mittausasemalla ovat olleet keskimäärin tammikuussa -13,7 C, huhtikuussa -2,5 C, heinäkuussa 13,7 C ja lokakuussa -0,2 C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on 536 mm (Pirinen et al. 2012). Kuva 3. Kevitsan sivukivialue. Pohjakartat Maanmittauslaitos ja Haltik.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 6 15.6.2018 2.2 Näytteenotto ja näytemateriaalit Lysimetrikokeisiin otettiin Hituran kaivokselta sivukivinäytteet (serpentiniittiainesta noin 1 m 3 ja kiillegneissiainesta noin 2 m 3 ) kauhakuormaajan avulla sivukivikasojen pintaosista (Kuva 4). Kasojen aines oli selkeästi rapautunutta: serpentiniittilohkareet olivat hapertuneet helposti mureneviksi paloiksi ja kiillegneissikasan aines värjäytynyt ruosteenruskeaksi. Lysimetrinäytteiden raekoko oli sekalainen, suurimpien kivien ollessa halkaisijaltaan noin 10 20 cm. Tätä suuremmat kivet poistettiin näyteaineksesta. Kevitsan kaivos toimitti lysimetrikokeisiin vähärikkisestä (S < 0,3 %) sivukivestä kaksi eri raekokoon murskattua näytettä. Toinen näyte (Lysimetri 5) koostui tasalajitteisesta, noin 2 cm raekokoon murskatusta kiviaineksesta (näytekoko noin 1,0 m 3 ), ja toinen (Lysimetri 6) noin 5 cm raekoon sekalajitteisemmasta aineksesta (näytekoko noin 0,6 m 3 ). Kuva 4. Lysimetritesteihin otettiin kiviainesta kauhakuormaajan avulla Hituran serpentiniittikasasta (A) ja kiillegneissikasasta (B) (Kuvat Teemu Karlsson, GTK) 2.3 Lysimetritutkimukset Lysimetrikokeiden tavoitteena oli testata sivukivien käyttäytymistä pitkällä aikavälillä luonnon olosuhteissa niiden hyötykäyttömahdollisuuksien arvioimiseksi. Kokeissa asennettiin GTK:n Kuopion toimipisteessä sijaitsevalle koekentälle kuusi 1 m 3 kokoista lysimetriä (Kuva 5). Kuopion ilmasto on Hituraan ja Kevitsaan verrattuna lämpimämpi ja sateisempi, joten kiviainesten rapautuminen saattaa olla hieman nopeampaa verrattuna näihin kaivosalueisiin. Vuosien 1981 2010 aikana lämpötilat Kuopion lentoaseman mittausasemalla ovat olleet keskimäärin tammikuussa -9,2 C, huhtikuussa 2,0 C, heinäkuussa 17,5 C ja lokakuussa 4,1 C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on 630 mm (Pirinen et al. 2012).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 7 15.6.2018 Kuva 5. Lysimetrien koekenttä GTK:n toimipisteessä Kuopiossa kesällä 2016. 1) Serpentiniittinäyte, 2) kiillegneissinäyte + serpentiniittipeitto, 3) kiillegneissinäyte, 4) tyhjä taustapitoisuusnäyte, 5) hienompirakeinen Kevitsan sivukivi ja 6) karkeampi Kevitsan sivukivi. Lysimetrien läpi valuva sadevesi kerättiin kanistereihin, joista otettiin tasaisin väliajoin näytteet laboratoriomäärityksiä varten. (Kuva Teemu Karlsson / GTK) Lysimetrikokeet käynnistettiin 11.11.2015 täyttämällä lysimetri 5 Kevitsan lajittuneella noin 2 cm;n murskeella (1,0 m 3 ) ja lysimetri 6 Kevitsan sekalajitteisella noin 5 cm:n murskeella (0,65 m 3 ). Lysimetri 4 jätettiin tyhjäksi taustanäytteenottoa varten. Hituran kiviaineksen osalta tutkimus käynnistyi 3.12.2015, jolloin täytettiin lysimetrit 1 3. Lysimetriin 1 läjitettiin 0,7 m 3 serpentiniittiä ja lysimetreihin 2 ja 3 kumpaankin 0,75 m 3 kiillegneissikasan kiviainesta. Toisella kiillegneissilysimetrillä (lysimetri 2) testattiin kiillegneissin päälle läjitetyn serpentiniitin vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen läjittämällä myöhemmin kokeen aikana kiillegneissin päälle noin 10 cm peittokerros serpentiniittisivukiveä (0,1 m 3 ) (Kuva 6). Peittokerros asennettiin huhtikuussa 2016 viisi kuukautta lysimetrikokeiden alkamisesta, jotta peitettävän lysimetrin lähtötaso saatiin ensin varmistettua. Lysimetreihin läjitetyistä kiviaineksista otettiin noin 10 litran kokoomanäytteet kemiallisiin ja mineralogisiin määrityksiin sekä 5 litran näytteet raekoko- ja tiheysmäärityksiin. Lysimetreihin 2 ja 3 jaetun kiillegneissikasan aineksen oletettiin olevan samankaltaista kummassakin lysimetrissä, joten niistä ei otettu erillisiä näytteitä. Samoin lysimetrissä 2 käytetyn serpentiniittipeittokerroksen oletettiin olevan laadultaan samankaltaista kuin lysimetriin 1 läjitetty serpentiniitti. Lysimetrien läpi virtaava sadevesi kerättiin kanistereihin, joista otettiin tasaisin väliajoin näytteet laboratoriomäärityksiä varten haitta-aineiden liukenemisen määrittämiseksi. Näytteitä otettiin yhteensä 15 kertaa noin kaksi vuotta kestäneen monitorointijakson aikana. Ensimmäinen näyte otettiin 16.11.2015 ja viimeinen 14.11.2017. Laboratorionäytteenottojen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 8 15.6.2018 välissä vesistä määritettiin lisäksi ph, EC, redox ja happipitoisuudet YSI-kenttämittarilla ja alkaliniteetti titraamalla yhteensä seitsemän kertaa. Jokaisen näytteenotto- ja mittauskerran jälkeen kanisterit tyhjennettiin ja vesimäärä kirjattiin ylös. Syksyllä 2016 lysimetrien päälle asennettiin rastasverkko estämään putoavien lehtien kertyminen lysimetrinäytteiden päälle. Vesinäytteiden laboratorioanalyysien ja näytteenoton tarkkuutta seurattiin ottamalla noin joka kymmenennestä näytteestä rinnakkaisnäyte. Kontaminaatioriskiä tarkkailtiin näytteenkäsittelyn aikana ottamalla ns. nollanäyte joka toisella näytteenottokerralla. Nollanäyte käsiteltiin samoissa olosuhteissa ja samoin menetelmin kuin muutkin vesinäytteet, mutta näytteen vetenä käytettiin puhdasta näytteenotossa mukana kulkenutta Milli-Q vettä. Näin selvitettiin, aiheuttiko jokin näytteenotossa systemaattista virhettä. Kuva 6. Huhtikuussa 2016, noin viisi kuukautta lysimetrikokeen käynnistämisen jälkeen toisen kiillegneissinäytteen (LY2) päälle läjitettiin noin 10 cm serpentiniittiä (Kuva Teemu Karlsson / GTK)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 9 15.6.2018 2.4 Lysimetreissä käytettyjen materiaalien karakterisointi 2.4.1 Geokemialliset analyysit Näytteiden geokemialliset ominaisuudet analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa (Labtium Oy). Laboratorioanalyysit esikäsittelyineen on koottu taulukkoon 2. Geokemiallisia analyysejä varten sivukivinäytteet kuivattiin ensin < 40 C:ssa, jonka jälkeen ne hienomurskattiin (>70 % >2 mm, murskaimen leuat Mn-terästä) ja jauhettiin karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa. Jauhetuista näytteistä määritettiin haitta-aineiden pidättymistä ja fraktioita eri vahvuisilla uutoilla. Käytetyt uutot olivat (heikoimmasta vahvimpaan): 1 M NH4- asetaattiuutto ph 4,5:ssä, joka liuottaa karbonaatteihin pidättyneet faasit ja vaihtokykyisen fraktion sisältäen kemiallisesti adsorboituneet faasit ja pintakompleksit (Dold 2003, Heikkinen & Räisänen 2008); 0,2 M NH4-oksalaattiuutto, joka liuottaa rautasaostumiin pidättyneet faasit (Dold 2003, Heikkinen & Räisänen 2008); NH4-sitraattivetyperoksidiuutto, joka liuottaa erityisesti magneettikiisuisen sulfidifraktion (Penttinen et al. 1977, Labtium 2016); ja kuningasvesiuutto, joka liuottaa sulfidifraktion (Doležal et al. 1968, Heikkinen & Räisänen 2009). Lisäksi näytteille tehtiin liukoisuustesti standardin SFS-EN 12457-3 mukaan (kaksivaiheinen ravistelutesti). Alkuaineiden pitoisuudet määritettiin kaikista liuoksista joko ICP-OES tai ICP-MS tekniikalla. Kiviainesnäytteiden alkuaineiden kokonaispitoisuudet määritettiin lisäksi XRF-menetelmällä. Kuningasvesiuuttoisia pitoisuuksia käytetään arvioitaessa kaivannaisjätteiden luokittelua pysyväksi tai ei-pysyväksi kaivannaisjätteeksi (ks. Vna 2013b). Rikin ja hiilen kokonaispitoisuudet määritettiin polttotekniikalla IR-detektoinnilla (ns. Lecomääritys; ISO 15178, ISO 10694). Karbonaattihiilen määrä analysoitiin sivukivinäytteistä laskennallisesti kokonaishiilen ja ei-karbonaattisen hiilen erotuksena. Ei-karbonaattihiili määritettiin näytteen suolahappokäsittelyn jälkeen polttotekniikalla IR-detektoinnilla (ISO 10694, Räisänen et al. 2010). Kiviainesten kykyä tuottaa hapanta kaivosvalumaa määritettiin standardin SFS-EN 15875 eli ns. ABA-testin pohjalta. Menetelmässä neutraloimispotentiaali (NP) määritettiin titrausmenetelmällä ja hapontuottopotentiaali (AP) rikkianalysaattorilla kokonaisrikkipitoisuuden mukaan. Näiden perusteella laskettiin neutralisoimispotentiaalisuhde (NRP = NP/AP) sekä nettoneutraloimispotentiaali (NNP = NP- AP). Hapontuottoa arvioitiin lisäksi yksivaiheisen NAG-testin (AMIRA 2002) perusteella. Neutraloimispotentiaalisuhdetta sekä nettoneutraloimispotentiaalia käytetään happaman valuman todennäköisyyden ennustamiseen. Mikäli NP/AP on pienempi kuin 1, on aines todennäköisesti happoa muodostavaa, samoin kuin, mikäli NNP on negatiivinen. Jos NP/AP on suurempi kuin 3 tai NNP positiivinen, on aines todennäköisesti happoa tuottamatonta. Hapontuottokyvyn arvioimiseen liittyy yleensä epävarmuutta, mikäli NP/AP on 1-3, tai NNP - 20 +20 (ns. uncertainty zone ) (Price 2009). NAG-testin perusteella kiviaines on potentiaalisesti happoa tuottavaa, jos NAG-testin ph on < 4,5 ja nettohaponmuodostuspotentiaali (NAPP = MPA-ANC) on >0 (AMIRA 2002). MPA ( Maxiumun potential acidity ) vastaa ABA-testin hapontuottopotentiaalia ja ANC

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 10 15.6.2018 neutralointipotentiaalia ( Acid neutralising capacity ), mutta yksikkönä käytetään kg H2SO4/t (AMIRA 2002). Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetyt laboratoriomenetelmät (SSR = solid solution ratio, kiinteän näyteaineksen ja nesteen suhde) Laboratorioanalyysi Koodi (Labtium Oy) Vesianalyysit Liuenneet alkuaineet 139PM ICP-OES + ICP-MS; SFS-EN ISO 11885 ja SFS-EN ISO 17294.2 mukaan Menetelmä Suodatus Kestävöinti 0,45 µm CA-S FP30 0.5 ml suprapurtyppi -happoa Alkuaineiden kokonaispitoisuus 150PM ICP-OES + ICP-MS, SFS-EN ISO 15587-2 0.5 ml suprapurtyppi -happoa Ferrorauta (Fe 2+ ) 095C Spektrofotometrinen määritys 0,45 µm PVDF GD/XP Liuennut orgaaninen hiili (DOC) 142L Pyrolyyttisesti IR detektoinnilla, SFS EN 1484 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 142L Pyrolyyttisesti IR detektoinnilla, SFS EN 1484 Anionit 143R Ionikromatografinen määritys SFS-EN ISO 10304-1 mukaan Sivukivien geokemian analyysit Alkuaineiden kokonaispitoisuus 175X WD-XRF -tekniikalla puristeesta Kuningasvesiuuttoiset pitoisuudet 512PM 90 C modifioidun ISO-11466:2007 standardin mukaan; ICP-OES + ICP-MS NH4-sitraattiuuttoiset pitoisuudet 240P ICP-OES NH4-oksalaattiuuttoiset 224PM 0,2 M, ph 3, 1:100 SSR, ICP-OES + ICPpitoisuudet MS NH4-asetaattiuuttoiset pitoisuudet 201PM 1 M, ph 4.5, 1:60 SSR, ICP-OES + ICP-MS 0,45 µm PVDF GD/XP 4,0 ml suolahappoa 1,0 ml fosforihappoa 1,0 ml fosforihappoa Liukoisuustesti/2-vaiheinen ravistelutesti 228 SFS-EN 12457-3, alkuaineet ICP-MS, anionit ionikromatografisesti, DOC pyrolyyttisesti Kokonaishiili 811L C-analysaattorilla; poltto ja IR detektointi Karbonaattinen hiili 811L+816 L Kok-hiili C-analysaattorilla, ei-karb.-hiilen määritys suolahappokäsittelyn jälkeen C-analysaattorilla, karb.-hiili laskennallisesti Kokonaisrikki 810L S-analysaattorilla; poltto ja IR detektointi ABA-testi hapontuottopotentiaalin 827T CEN pren 15875 arviointiin Yksivaiheinen NAG-testi hapontuottopotentiaalin arviointiin 826T1 AMIRA ARD Test Handbook, Project P387A, 2002 Kiviaineksista määritettiin raekoot GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa Outokummussa märkä- ja kuivaseulonnan yhdistelmällä. Käytettyjen seulojen reikien läpimitat vaihtelivat 100 mm:stä 0,075 mm:iin. Huoneilmassa kuivattujen kiviainesten tiheys määritettiin punnitsemalla 5 litraa näyteainesta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 11 15.6.2018 Lysimetrien suotovesistä analysoitiin laboratoriossa alkuaineiden liukoiset pitoisuudet sekä anionit yhteensä 14 kertaa tarkkailujakson aikana. Tarkkailujakson alussa kaikista lysimetreistä ja tarkkailujakson puolessa välissä lysimetristä 3 analysoitiin myös alkuaineiden kokonaispitoisuudet, Fe 2+ sekä orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet (TOC) ja liuenneet pitoisuudet (DOC). Sähkönjohtavuus, ph ja alkaliteetti määritettiin kentällä. Sähkönjohtavuus ja ph mitattiin kannettavalla YSI-kenttämittarilla (YSI Professional Plus) ja alkaliteetti titraamalla Hachin digitaalisella titraattorilla (vain vesille joiden ph > 4,5). YSI-, alkaliteetti- ja vesimäärämittauksia tehtiin satunnaisesti myös laboratorionäytteenottojen välillä. Laskettaessa lysimetreistä liuenneiden haitta-aineiden massoja oletettiin sellaisen vesimäärämittauksen, jolloin laboratorioanalyysejä ei tehty, haitta-ainepitoisuudeksi edellisen ja seuraavan laboratoriossa analysoidun haitta-ainepitoisuuden keskiarvo. 2.4.2 Mineralogiset analyysit Lysimetreihin läjitettyjen kiviainesten mineralogia tutkittiin kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskoopilla (FE-SEM; JEOL JSM 7100F Schottky), johon oli liitetty energiadispersiivinen spektrometri (EDS; Oxford Instruments EDS-spektrometri X-Max 80 mm 2 ). Analytiikkaa varten näytteistä valmistettiin epoksiin valetut ja kiillotetut vertikaaliset pintahieet (viipalehieet), jotka päällystettiin grafiitilla sähkönjohtavuuden aikaansaamiseksi. Analyysissä käytettiin geokemiallisia määrityksiä varten otettuja ja jauhettuja näytteitä. Lisäksi Hituran kiillegneissiaineksesta seulottiin <1 mm fraktio tarkempaan, sekundäärisiin mineraaleihin keskittyvään tutkimukseen, josta SEM-määrityksen lisäksi tehtiin XRDmääritys. XRD-määritys tehtiin Brukerin D8 Discover A25 laitteistolla kulmaväliltä 2θ 2-70 CuKα. Generaattorin asetukset olivat 40 kv / 40 ma, mittausväli 0,02 ja mittausaika 0,2 s. Näytteessä esiintyvän savimineraalin tunnistamiseksi tehtiin näytteen hienoaineksesta ns. suunnattu näyte laskeuttamalla. Suunnatulle näytteelle tehtiin etyleeniglykoli (EG) käsittely 60 C:ssa yli 16 h ajan sekä kuumennus 550 C:ssa 1 h. Suunnattu näyte ja sen käsittelyt ajettiin kulmavälillä 2θ 2-20 CuKα samoilla asetuksilla kuin alkuperäinen suuntaamaton näyte. SEM-näytteistä mitattiin summaspektri sekä alkuainejakaumakartta 10 mm x 10 mm kokoiselta alueelta Aztec-ohjelmistolla. Analyysin laatu on semikvantitatiivinen eikä mittaustuloksessa ole mukana hiiltä (näytteiden päällystyksestä johtuen), klooria (epoksista johtuen) eikä berylliumia tai sitä kevyempiä alkuaineita. Summaspektrissä on mukana rakeiden välitilat. Kustakin näytteestä analysoitiin lisäksi n. 10 000 yksittäistä mineraaliraetta (partikkelia) Feature-ohjelmistolla modaalimineralogisen koostumuksen selvittämiseksi. Myös näiden analyysien laatu on semikvantitatiivinen ja tulokset on normalisoitu 100 %:iin. SEM-analyysin mineraalitunnistus perustuu EDS-spektristä konvertoidun numeerisen alkuainekoostumuksen vertaamiseen GTK:n sisäiseen mineraalitietokantaan. Teknisistä syistä johtuen lähes aina 5 10 % analyyseista jää luokittelematta eli menee luokittelussa unclassified -luokkaan. Pääasiassa luokka sisältää useammista eri mineraalifaaseista generoituneita seka-analyyseja. Unclassified-analyysien määrä on yleensä suurempi hienorakeisilla ja/tai mineralogialtaan kompleksisilla näytteillä. Mineraalien tarkka

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 12 15.6.2018 identifioiminen EDS-spektrin perusteella ei ole aina mahdollista, koska esim. niiden mahdollisesti sisältämät hiili sekä OH- ja H2O-ryhmät eivät tule esiin analyysissa. Em. epävarmuustekijät tulee huomioida tarkasteltaessa tässä raportissa esitettyjä tuloksia. XRD-analyysissä faasien tunnistamiseen käytettiin Brukerin EVA-ohjelmaa, jossa käytetään ICDD:n (International Center for Diffraction Data) mineraalitietokantaa PDF-4 Minerals 2015. Röntgendiffraktiolla voidaan tunnistaa vain kiteisessä olomuodossa olevia faaseja. Amorfisia (ei-kiteisiä) aineita ei voida määrittää. 3 TULOKSET 3.1 Lysimetreissä käytettyjen sivukivien ominaisuudet 3.1.1 Sivukivien tiheys ja raekoko Lysimetreistä liukenevien haitta-aineiden määrien laskemiseksi määritettiin lysimetreihin läjitettyjen ainesten massat ja raekoot. Lysimetrinäytteiden lyhenteet, näyteaineksen tiheys ja määrä on esitetty taulukossa 3 ja näyteainesten raekokokäyrät kuvassa 7. Hituran lysimetrinäytteen SRP tiheys oli tutkituista näytteistä pienin, noin 1,4 kg/l ja näytteen KG tiheys noin 1,6 kg/l. Kevitsan kiviaines oli hieman Hituran kiviaineksia tiheämpää, näytteen KE2 aineksen ollessa tiheintä, 1,8 kg/l. Hyvin lajittuneen ja näin ollen paljon rakoja sisältäneen näytteen KE tiheys oli vain 1,5 kg/l. Raekokoanalyysien perusteella Kevitsan näyte KE1 oli hyvin lajittunutta ainesta d50 -raekoon (raekoko, jonka kohdalle osuu läpäisyprosentti 50) ollessa noin 15 mm ja näytteiden KE2 (d50 noin 20 mm), SRP (d50 noin 11 mm) ja KG (D50 noin 28 mm) aines hyvin sekarakeista. Näyteainekset eivät olleet ns. luonnollisia maalajeja, mutta lähinnä rakennustekniikan käyttöön kehitetyn geoteknisen maalajiluokituksen (Korhonen et al. 1974) perusteella näytteen KE1 raekoko vastaisi geoteknisen maalajiluokituksen soraa ja näytteiden KE2, SRP ja KG raekoko soramoreenia. Hituran näytteiden SRP ja KG hienoaineksen seulontaa hankaloittivat runsaana esiintyvät kiillesuomut ja humus. Taulukko 3. Lysimetrinäytteiden lyhenteet, näyteaineksen tiheys ja määrä. Lysimetri Lyhenne Aines Geokem. Lyhenne Tiheys kg/l Näytemäärä l Lysimetri 1 LY1 Hituran serpentiniitti SRP 1,4 700 980 Lysimetri 2 LY2 Näytemäärä kg Hituran kiillegneissi + serp.peitto 1,6/1,4 750+100 1200+140 Lysimetri 3 LY3 Hituran kiillegneissi KG 1,6 750 1200 Lysimetri 4 LY4 Tyhjä taustanäyte Lysimetri 5 LY5 Kevitsan hienompi murske KE1 1,5 1000 1500 Lysimetri 6 LY6 Kevitsan karkeampi murske KE2 1,8 650 1170

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 13 15.6.2018 Kuva 7. Lysimetrien näyteainesten raekokokäyrät seulonnan perusteella. KE1 = Kevitsan hienompi ja vähemmän hienoainesta sisältävä murske (LY5), KE2 = Kevitsan karkeampi sekarakeinen murske (LY6), SRP = Hituran serpentiniittikasan aines (LY1 ja 10 cm kerros LY2:ssa), KG = Hituran kiillegneissikasan aines (LY2 ja LY3). 3.1.2 Sivukivinäytteiden geokemia Kiviainesnäytteiden geokemiallisia analyysituloksia potentiaalisesti haitallisten aineiden (ns. PIMA-alkuaineet + molybdeeni) osalta on esitetty taulukossa 4. Taulukkoon on koottu lysimetreihin läjitetyn kiviaineksen ja sivukivien kokoomanäytteiden XRF-menetelmällä määritetyt kokonaispitoisuudet, kuningasvesiuuttoiset pitoisuudet sekä lisäksi heikkouuttotuloksia ja ravistelutestin tulokset. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty liitteessä 1. Taulukossa 5 on kuvattu lysimetrien kiviainesten sisältämien haitta-aineiden kokonaismassamääriä, jotka toimivat lähtötasona lysimetrien suotovesille.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 14 15.6.2018 Sekä Kevitsan että Hituran sivukivet luokittuivat ei-inerteiksi kaivannaisjätteiksi, sillä niissä esiintyi inertin kaivannaisjätteen raja-arvon (vrt. Vna 2013b), eli ns. PIMA-asetuksen (Vna 2007) mukaisen kynnysarvon, ylittäviä kuningasvesiuuttoisia pitoisuuksia ympäristölle haitallisia metalleja (Taulukko 4). Molempien kaivoskohteiden kivissä keskeisimmät haittaaineet olivat Ni, Cu, Cr ja Co. Kevitsan sivukivissä lysimetrinäytteen KE1 kuningasvesiuuttoisissa tuloksissa koboltti ylitti PIMA -kynnysarvon ja kromi, kupari ja nikkeli ylemmän PIMA -ohjearvon. Kevitsan näytteen KE2 kuningasvesiuuttoisissa tuloksissa koboltti ja kupari ylittyvät PIMA -kynnysarvon, ja kromi ja nikkeli ylemmän PIMA -ohjearvon. Hituran serpentiniitissä Ni ylitti ylemmän PIMA-ohjearvon ja Cr, Cu ja Co alemman ohjearvon. Kiillegneississä Ni ja Cu ylittivät ylemmän PIMA-ohjearvon, Cr alemman ohjearvon ja Co kynnysarvon. Uuttotestien perusteella S, Cu, Co ja Ni esiintyivät sekä Hituran kiillegneississä että Kevitsan sivukivissä pääasiassa sitoutuneina sulfidifraktioon (Kuva 8). Serpentiniitissä sulfidifraktiossa oli noin 40 50 % rikistä ja näistä metalleista. Nikkelistä oli sekä Kevitsan kivissä että Hituran serpentiniitissä noin 15 20 % sulfidien lisäksi sitoutuneena heikommin liukeneviin silikaattimineraaleihin, samoin pääosa kromista (yli 80 %) (Kuva 8). Sitraattiuutto, jonka on ajateltu liuottavan erityisesti nikkelipitoisia sulfidimineraaleja, erityisesti magneettikiisua (Penttinen et al. 1977, Labtium 2016), vapautti noin kolmasosan Hituran kiillegneissin ja Kevitsan näytteiden sisältämästä sulfidisesta (ts. kuningasvesiuuttoisesta) rikistä (Kuva 8). Hituran serpentiniitissä vastaava luku oli noin 60 %. Sitraattiuuttoinen kuparipitoisuus oli hyvin lähellä kuparin kokonaispitoisuutta muissa kivissä paitsi Hituran serpentiniitissä. Sitraattiuuttoiset koboltti- ja nikkelipitoisuudet olivat sen sijaan noin 50 65 % sulfidisista (kuningasvesiuuttoisista) pitoisuuksista Kevitsan kivissä, mutta noin 85 88 % Hituran kiillegneississä (Kuva 8). Hituran serpentiniitissä vastaava luku oli koboltille noin 80 %, mutta nikkelille 55 %. Kevitsan näytteiden osalta oksalaatti- ja asetaattiuuttoiset sekä liukoisuustestissä mobilisoituneiden alkuaineiden pitoisuudet olivat melko pieniä (Taulukko 4). Lisäksi liukoisuustestin perusteella kummankin näytteen kiviaines täytti pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvot (Vna 2013a). Hituran serpentiniitissä esiintyi erityisesti kobolttia, kuparia ja nikkeliä oksalaattiuuttoisessa fraktiossa (noin 25 30 %) ja rikkiä asetaattiuuttoisessa fraktiossa (noin 23 %) (Kuva 8). Liukoisuustestin tuloksissa haitta-aineet eivät nousseet kovinkaan korkeisiin pitoisuuksiin ja serpentiniitti täytti täten pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvot. Myös Hituran kiillegneississä esiintyi kobolttia, kuparia, nikkeliä ja rikkiä oksalaatti- ja asetaattiuuttoisissa fraktioissa (Taulukko 4). Lisäksi liukoisuustestissä liukeni haitta-aineita myös kohonneina pitoisuuksina. Erityisen korkea oli nikkelin pitoisuus, joka oli lähellä vaarallisen jätteen kaatopaikan raja-arvoa (40 l/kg). Kiviainesten sisältämien alkuaineiden liukenemista eri uutoissa on esitetty kuvassa 8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 15 15.6.2018 Taulukko 4. Lysimetrien kiviainesten kemiallisten analyysien tulokset sekä ns. PIMA-alkuaineiden raja-arvot (mg/kg) (vrt. Vna2007 ja 2013b). Pääalkuaineiden (Ca-Fe) mg/kg-pitoisuudet on laskettu XRF:n oksidi %-tuloksista. XRF Ca Mg K Al Fe S Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Mo Mn SRP 3850 226130 560 7090 91570 1500 <100 <20 2660 170 <20 1010 110 40 <10 980 KG 10980 53370 19090 67710 85280 22400 <100 30 530 770 <20 2290 170 120 <10 500 KE1 93550 129650 1680 15580 69590 2730 <100 <20 2570 370 <20 970 50 130 <10 1120 KE2 93330 129650 1990 18150 63820 2030 <100 <20 2680 150 <20 740 50 130 <10 1000 Kuningasvesiuutto PIMA kynnysarvo 2 5 1 20 100 100 60 50 200 100 PIMA alempi ohjearvo 10 50 10 100 200 150 200 100 250 150 PIMA ylempi ohjearvo 50 100 20 250 300 200 750 150 400 250 SRP 3490 199000 394 3940 80600 1480 <0,2 3,0 0,2 109 255 166 1,0 869 49 9,4 0,1 965 KG 2010 37600 11500 25000 75100 24400 0,3 23 0,3 90 257 777 16 2260 135 82 2,3 384 KE1 10500 45800 1540 6310 41300 3020 <0,2 0,7 0,1 69 476 375 1,7 791 16 36 0,2 459 KE2 11000 44000 1760 6580 38400 2230 <0,2 0,4 0,0 55 511 142 1,4 585 14 39 0,1 410 Amm.sitraattiuutto SRP 65 3310 916 86 80 481 295 KG 896 10800 8920 79 650 1930 30 KE1 391 3120 996 41 327 473 95 KE2 393 2380 715 36 130 377 87 Amm.oksalaattiuutto SRP 118 49000 37 152 24600 524 0,1 2,6 <0,01 63 21 76 0,6 400 45 1,4 0,1 420 KG 98 4800 583 2170 20800 1660 0,3 26 0,05 18 20 102 4,0 391 26 6,0 0,4 52 KE1 76 10300 123 657 10750 48 <0,05 0,1 <0,01 5,0 84 9,3 0,1 69 5 8,0 0,1 135 KE2 74 8850 118 642 9890 37 <0,05 0,1 <0,01 5,1 87 4,5 <0,05 43 5 8,7 0,1 115 Amm.asetaattiuutto SRP 3060 5830 <20 10 865 407 <2 0,6 0,07 25 7,0 30 0,3 157 20 0,1 <0,01 224 KG 390 1660 387 480 2700 1020 <2 2,0 0,05 8,3 4,9 31 2,6 213 7 0,4 <0,01 33 KE1 7030 4070 101 207 2200 35 <2 0,3 0,01 1,8 12 8,5 0,5 26 1 0,9 0,01 103 KE2 7740 3390 90 181 1650 29 <2 0,3 0,01 1,9 9,7 4,9 0,4 15 3 0,7 0,02 91 Liukoisuustesti (L/S 10) SRP 87 212 19 <2,0 <2,0 68 <0,05 <0,05 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,07 <0,06 <0,05 <0,05 <0,2 KG 66 193 270 <2,7 4,0 555 <0,05 <0,05 <0,04 1,7 <0,05 0,3 <0,05 40,00 <0,9 <0,05 <0,05 5,0 KE1 74 44 87 <2,0 <2,0 31 <0,05 <0,05 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,08 <0,6 <0,05 <0,05 <0,2 KE2 70 42 85 <2,0 <2,0 25 <0,05 <0,05 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,6 <0,05 <0,05 <0,2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 16 15.6.2018 SRP % 0.8 1.8 100 46.8 3.1 2.3 100 90.4 79.3 6.5 1.8 3.4 100 69.7 2.6 100 88 21.7 9.6 3.8 1.7 100 29.2 3.6 0.9 100 88 26.8 34.9 27.1 4.5 100 98.7 61.1 23.1 57.3 78.9 100 0.8 0.3 100 9.6 47.3 44.7 17.5 100 98.2 15.6 0.01 47.7 39.6 100 86.1 AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI KG % 1.1 2.7 0.6 100 31.1 100 2.2 0.4 3.1 2 0.01 100 60.2 9 3.1 0.4 100 70.5 100 3.6 0.6 0.4 0.2 12.7 24.4 3.2 0.01 100 88 6.8 4.2 2.3 100 100 36.6 19.4 9.2 1.9 100 87.8 3.8 0.9 100 48.6 13.1 3.9 0.04 100 100 83.7 17.1 9.3 1.7 100 98.7 84.3 AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI KE1 % 40.4 2.5 4.2 1.3 0 11.2 11 4.3 0.08 7.3 6 5.2 35.3 7.9 3.1 0.03 15.6 4.6 3.8 1 59.3 4.5 15.4 3.2 0 34.9 1.7 1.2 1.1 59.4 7.2 2.6 0 18.5 3.3 0.5 0 2.5 2.3 0 49 7.2 2.7 0.01 100 100 100 91.7 100 100 100 100 106 100 100 100 100.5 87.7 100 82 AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI KE2 % 1 0 2.2 3.5 100 36.3 0.08 8.3 0.07 100 11.8 5.9 4.5 4.3 100 88.4 6.8 2.6 0.03 100 33.9 4.2 3.6 1 100 14 3.7 2.6 0 15.5 100 6 1.8 1.4 1.2 100 106.2 34 9.3 3.5 0 100 65.5 3.2 0.4 0 100 17.8 3 3.2 0 100 94 86.1 5.8 2 0 100 79.1 50.9 AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI XRF AR Sitr Oks Aset Liuk Kuva 8. Valittujen alkuaineiden eri uutoissa ja liukoisuustestissä liuenneet pitoisuudet osuuksina kokonaispitoisuuksista. Koboltille ei ollut saatavilla XRF-tulosta, joten kokonaispitoisuutena on käytetty kuningasvesiuuton pitoisuutta. Rikin kokonaispitoisuus on esitetty rikkianalysaattorilla määritetyn kokonaisrikkipitoisuuden perusteella. XRF = kokonaispitoisuus, AR = kuningasvesiuuttoinen fraktio, Sitr = sitraattiuuttoinen fraktio, Oks = oksalaattiuuttoinen fraktio, Aset = asetaattiuuttoinen fraktio, Liuk = ravistelutestissä liuennut osa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 17 15.6.2018 Taulukko 5. Lysimetrien kiviainesten sisältämien haitta-aineiden kokonaismassamääriä (grammaa). Massat on laskettu XRF-tuloksen perusteella tai kuningasvesiuuton tulosten perusteella, mikäli XRF analyysin määritysraja on ollut liian korkea. Lysimetri Kiviaines Sb 1 As 1 Cd 1 Co 1 Cr 2 Cu 2 Ni 2 LY1 SRP 2,9 0,2 107 2607 167 990 LY2 KG+SRP 0,4 27,6+0,4 0,4 108+15 636+372 924+24 2748+141 LY3 KG 0,4 27,6 0,4 108 636 924 2748 LY5 KE1 1,1 0,2 104 3855 555 1455 LY6 KE2 0,5 64 3136 176 866 1 Kuningasvesiuuton perusteella 2 XRF-tuloksen perusteella ABA- ja NAG-testin tulokset sekä kokonaisrikkipitoisuus on esitetty taulukossa 6. Hituran kiillegneissikasasta peräisin olevan näytteen KG rikkipitoisuus oli tutkituista näytteistä suurin, 2,28 %. Sen sijaan Hituran serpentiniitin ja Kevitsan sivukivimurskeiden rikkipitoisuus oli melko matala (SRP 0,14 %, KE1 0,29 % ja KE2 0,21 %). Sekä ABA-testin että NAG-testin perusteella Hituran kiillegneissikasan näyte oli potentiaalisesti happoa tuottava ja Hituran serpentiniitti sekä Kevitsan sivukivimurske happoa tuottamatonta. Taulukko 6. Lysimetrien kiviainesten kokonaisrikkipitoisuus, hapontuottopotentiaali AP, neutralointipotentiaali NP, nettoneutraloimispotentiaali NNP (NP-AP), neutraloimispotentiaalisuhde NPR (NP/AP) sekä nettohapontuottotestin NAG-pH. Näyte S % AP NP NPP NPR NAG-pH SRP 0,14 4,4 124 119,6 29 9,7 KG 2,28 71,1 15,7-55,4 0.2 2,7 KE1 0,29 9,0 65,9 56,9 7,4 10,6 KE2 0,21 6,7 57,5 50,8 8,6 10,7 3.1.3 Sivukivinäytteiden mineralogia Sivukivinäytteiden modaalimineralogian tulokset päämineraalien suhteen on esitetty taulukossa 7. Mukana ovat ne mineraalit, joita esiintyi näytteissä vähintään yhden prosentin pitoisuutena. Lisäksi taulukossa on esitetty hapontuotto- ja neutralointipotentiaalin kannalta oleelliset sulfidi- ja karbonaattimineraalit myös < 1 %:n pitoisuuksina. Tarkemmat mineralogian analyysitulokset on esitetty liitteessä 2. Tutkituissa näytteissä esiintyi runsaasti mineraaleja, joiden tarkka identifioiminen ja luokittelu EDS-analyysin perusteella ei ollut mahdollista. Näitä olivat mm. erilaiset Mg-silikaatit

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 18 15.6.2018 (serpentiini, Mg-amfibolit ja Mg-pyrokseenit). Ylipäätään amfibolien ja pyrokseenien luokittelu on lähinnä suuntaa antava, esim. rajanveto tremoliitin ja diopsidin välillä semikvantitatiivisen analyysin pohjalta on epävarma. Taulukko 7. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto (% näytteen massasta). Mukana yli 1 %:n pitoisuuksina esiintyvät mineraalit sekä karbonaatti- ja sulfidimineraalit myös pienempinä pitoisuuksina. Mineraali SRP KG KG (<1 KE1 KE2 Kvartsi 25,4 16,4 ) Pyrokseeni 59,7 53,6 Biotiitti 12,8 17,5 Plagioklaasi 22,6 12,2 1,9 1,4 Amfiboli 10,7 13,8 Oliviini/Serpentiini 74,6 3,3 7,5 13,3 15,5 K-maasälpä 2,1 3,7 Talkki 13,1 2,3 1,9 1,2 1,8 Muskoviitti 5,1 4,5 Kloriitti 2,0 4,8 11,1 1,7 2,3 Mg-cummingtoniitti 4,0 3,8 Rautaoksidi (magnetiitti/hematiitti) 1,9 2,9 Tremoliitti 1,1 2,7 Mg-Antofylliitti 1,0 1,5 Kalsiitti 0,94 0,06 0,23 0,30 Dolomiitti 1,01 0,18 Magnesiitti 0,25 0,05 0,03 Rikkikiisu 0,50 0,71 0,03 Magneettikiisu 0,01 0,86 0,39 0,09 0,16 Pentlandiitti 0,01 0,10 0,20 0,02 0,04 Kuparikiisu 0,10 0,11 0,01 0,01 Muut 0,8 6,7 5,7 2,2 3,5 Tunnistamaton 5,5 8,3 7,1 7,9 7,4 Yht. 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Sulfideja esiintyi Hituran serpentiniittinäytteessä vähän, vain muutamia prosentin kymmenestai sadasosia pentlandiittia ja kuparikiisua. Hituran kiillegneissikasan näytteessä sulfideja oli selkeästi enemmän, noin 1,6 %, ja <1 mm fraktiossa noin 1,4 %. KG-näytteessä esiintyi sulfideista runsaimmin magneettikiisua (0,86 %), kun taas näytteessä KG <1 mm oli runsaimmin pyriittiä (0,71 %). KG-näytteistä identifioitiin lisäksi todennäköisesti sulfidien muuttumistuloksena syntynyttä rikkiä sisältävää götiittiä sekä K-jarosiittia yhteensä n. 0,5 %.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 19 15.6.2018 Kummassakin Kevitsan pyrokseniittinäytteessä sulfideja esiintyi noin 0,2 % (0,15 % näytteessä KE1 ja 0,21 % näytteessä KE2). Pyrokseniittinäytteissä sulfideista esiintyi runsaimmin magneettikiisua, jonka jälkeen vähäisemmissä määrin pentlandiittia ja kuparikiisua. Näytteessä KE1 oli lisäksi rikkikiisua. Karbonaattien pitoisuus ylitti näytteissä sulfidien pitoisuuden (näytteessä SRP oli karbonaatteja 1,19 %, näytteessä KE1 1,29 % ja näytteessä KE2 0,51 %), paitsi Hituran näytteessä KG, jossa ei havaittu yhtään karbonaattimineraaleja, ja näytteessä KG <1 mm, jossa havaittiin 0,06 % kalsiittia. Karbonaateista runsaimmin esiintyi kalsiittia (enemmän näytteissä SRP ja KE2) ja dolomiittia (enemmän näytteessä KE1) sekä hieman magnesiittia. Aiemmin esitettyjen hapontuottopotentiaalia mittaavien staattisten laboratoriotestien lisäksi myös mineraalimäärien suhteiden perusteella näytteiden SRP, KE1 ja KE2 kiviainesta voi pitää happoa tuottamatonta myös pitkällä aikavälillä. Näissä näytteissä neutraloimispotentiaalia omaavia karbonaatteja ja silikaatteja (esim. oliviini, serpentiini ja pyrokseenit) oli runsaasti enemmän verrattuna happoa tuottaviin sulfidimineraaleihin (Taulukko 7). Hituran kiillegneissikasan näytteen <1 mm fraktiosta erotetusta hienoaineksesta tunnistettiin kipsi, jota ei kuitenkaan havaittu suuntaamattomassa <1 mm fraktiossa. Näytteelle tehtyjen käsittelyjen perusteella havaittiin paisuvahilainen savimineraali smektiittikloriitti. Näytteen muut faasit olivat plagioklaasi, kvartsi, tremoliitti, serpentiini, biotiitti, talkki, glaukofaani ja gibsiitti. Näytteen KG (<1 mm fraktio) XRD-tulokset täsmäsivät pääpiirteissään FE-SEM:llä määritettyjen tulosten kanssa. FE-SEM:llä ei tunnistettu mitään gibbsiittiin viittaavaa eikä sillä saatu havaintoa myöskään XRD:llä näytteen hienoaineksesta identifioidusta kipsistä. Em. mineraalit esiintyvät mahdollisesti niin hienorakeisina (<3 µm), ettei niitä pystytty analysoimaan FE-SEM:llä. EDS-spektreihin tulee kuitenkin yleisesti mukaan kontaminaationa rikkiä muutamia prosentteja, mikä saattaa viitata hienorakeiseen kipsiin. Tosin syynä saattaa olla jokin muukin S-pitoinen faasi, koska selkeää korrelaatiota ei havaittu S ja Ca esiintymisen suhteen. FE-SEM tuloksissa havaittiin noin 2 % pitoisuutena Fe-oksidia, joka täsmää koostumukseltaan parhaiten götiittiin, joka on mahdollisesti syntynyt sulfidien muuttumistuloksena. Pienen pitoisuuden vuoksi se ei tullut esiin XRD:llä. Lisäksi on mahdollista, että se on amorfinen, jolloin sitä ei voi tunnistaa XRD:llä. XRD:llä havaittu smektiittiryhmän mineraali, johon oli sekoittunut kloriittia, määrittyy FE-SEM:llä kokonaisuudessaan kloriitiksi, eikä ole arvioitavissa, kuinka suuri osuus siitä on smektiittiä. Epäsuoria viitteitä FE-SEM:llä smektiitin olemassaolosta saadaan kuitenkin mm. kloriitin kohonneina Si-pitoisuuksina. 3.2 Lysimetrien suotovedet Lysimetreistä kerättyjen suotovesien määrä vaihteli runsaasti (Kuva 9). Seurantajakson alussa kiviainesta sisältävien lysimetrien suotoveden määrä ylitti ajoittain tyhjän sadevesilysimetrin (LY4) vesimäärän. Tämä saattoi johtua esimerkiksi kiviainesnäytteiden mahdollisesti sisältämästä lumesta ja jäästä, joka sulaessaan aiheutti kohonneita

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 20 15.6.2018 suotovesimääriä tai vuotavasta lysimetristä 4. Silmämääräisesti vuotoja ei kuitenkaan havaittu. Hituran lysimetrien (LY1 LY3) suotovesien määrät olivat usein alhaisempia kuin muissa lysimetreissä (LY4 LY6), erityisesti keväällä 2016 alkukesällä 2017. Lysimetrien LY1 LY3 ei havaittu esimerkiksi vuotavan, joten havaitut erot saattavat johtua näyteainesten erilaisista raekokojakaumista ja vedenpidätyskyvystä. Suotovesiä kerättiin 20 litran kanistereihin, jotka olivat usein täyttyneet kokonaan ja näin ollen vuotaneet yli. Tästä johtuen tarkkoja massamääriä lysimetrien kiviaineksista liuenneille haittaaineille ei voitu laskea. Tarkemmat suotovesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. Litraa 25 20 15 10 5 0 Kertynyt suotovesi LY1 LY2 LY3 LY4 LY5 LY6 Kuva 9. Kertyneen suotoveden määrä eri lysimetreissä eri näytteenottoajankohtina. Keräysastioiden tilavuus oli 20 litraa, jonka ylittävää määrää ei voitu mitata. (LY 1 3 Hituran lysimetrit, LY4 taustalysimetri, LY 5 6 Kevitsan lysimetrit). 3.2.1 Hitura Hituran lysimetreistä kerättyjen suotovesien sekä sadeveden keskiarvopitoisuudet kahden vuoden seurantajakson aikana on esitetty taulukossa 8. Kuvissa 10 15 on esitetty näytteenottokertakohtaisia tuloksia valikoiduille parametreille. Serpentiniittikasan aineksella täytetyn lysimetrin LY1 suotovesien metallipitoisuudet olivat suhteellisen matalia, joitakin kymmeniä mikrogrammoja litrassa. Nikkeliä ja booria lukuun ottamatta metallien (esim. Co, Cu, Zn) pitoisuudet olivat noin kymmenen kertaa suurempia

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 21 15.6.2018 kuin suomalaisissa purovesissä (Taulukko 8, purovesien mediaanit Lahermo et al. 1996). Alkaliteetti vaihteli välillä 82 205 CaCO3, laskien yleensä hieman sulfaattipitoisuuden noustessa ja päinvastoin (Kuva 12). Nikkelin pitoisuus oli keskimäärin 16,7 (minimi 4,2, maksimi 70,6 ) ja boorin 276. Niiden pitoisuudet olivat selvästi kohonneita verrattuna suomalaisiin purovesiin (Taulukko 8). Tarkkailujakson loppupuoliskolla nikkelin pitoisuuksissa oli suurta vaihtelua (Kuva 13). Kuparin keskimääräinen pitoisuus oli 8,4 korkeimpien pitoisuuspiikkien seuraillessa LY4:n taustapitoisuuksien muutoksia (Kuva 14). Suotovesi oli lievästi emäksistä, ph:n ollessa pääsääntöisesti noin 8 (Kuva 10). Kiillegneissikasan aineksella täytettyjen lysimetrien LY2 ja LY3 suotovedet olivat hyvin metallipitoisia koko kaksi vuotta kestäneen seurantajakson ajan. Erityisesti nikkelin pitoisuudet olivat huomattavan korkeita verrattuna esimerkiksi suomalaisiin purovesiin (Lahermo et al. 1996) tai serpentiniittilysimetrin vesiin, keskimäärin noin 50 60 luokkaa (LY2 maksimi 109, minimi 24,3, LY3 maksimi 130, minimi 24,5 ) (Taulukko 8). Kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuudet vaihtelivat 1 molemmin puolin. LY2:n ja LY3:n suotovesi oli hapanta, ph:n ollessa pääsääntöisesti noin 4,5 (kuva 10). Alhaisen ph:n vuoksi alkaliteettia oli 0. Sähkönjohtavuus seuraili melko tarkasti sulfaatin pitoisuuden vaihteluita, jotka olivat matalampia keväällä ja kohosivat kesän mittaan (Kuva 11). Myös nikkelin ja kuparin pitoisuudet seurailivat sulfaatin pitoisuuksia (Kuvat 13 ja 14). Lysimetrien LY2 ja LY3 suotovesien laatu oli hyvin samankaltaista, vaikka LY2:ssä kiillegneissi peitettiin serpentiniitillä keväällä 2016. Ainoastaan boorin määrä nousi hieman LY2:n suotovedessä suhteessa LY3:een serpentiniittipeiton asentamisajankohdan jälkeen (Kuva 15). Tyhjästä lysimetristä LY4 otettujen taustanäytteiden sinkkipitoisuudet olivat korkeita (joitakin satoja mikrogrammoja litrassa) johtuen luultavasti lysimetrien sinkitystä metallista koostuvasta tukirakenteesta. Samoin alumiinin ja kuparin määrät olivat hieman koholla verrattuna lysimetriin 1. Taustalysimetrin suotovesien ph-arvot nousivat loppukesällä johtuen luultavasti lysimetriin kertyneestä orgaanisesta aineksesta (mm. puiden lehdet; Kuva 10). Taulukko 8. Hituran lysimetreistä kerättyjen suotovesien sekä sadeveden keskiarvopitoisuuksia kahden vuoden seurantajakson aikana. Suomalaisten purovesien mediaanipitoisuudet on esitetty vertailuksi (Lahermo et al. 1996). Ca Fe K Mg Na Cl SO4 Al Co Cu Mn Ni Zn B Aines LY1 SRP 16,5 <0,05 12,4 59,3 0,7 2,6 161 4,0 7,1 8,4 7,2 16,7 19,3 276 LY2 KG+SRP 80,8 0,1 78,4 304,9 6,5 4,8 1730 3337 1824 1028 3280 65614 1222 180,8 LY3 KG 89,2 0,2 83,9 329 7,2 4,9 1916 4329 1900 1388 3434 77679 1336 162,7 LY4 Sadevesi 0,6 <0,05 2,0 0,2 0,2 0,3 0,9 11,1 0,2 14,9 4,4 1,9 219,3 <5 Purovedet 4,06 0,68 0,70 1,39 2,1 1,4 3,5 95 0,17 0,64 29 0,52 3,6 2,78

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 22 15.6.2018 SO 4 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov-17 12 10 8 6 4 2 0 ph LY1 (SO4) LY2 (SO4) LY3 (SO4) LY4 (SO4) LY1 (ph) LY2 (ph) LY3 (ph) LY4 (ph) Kuva 10. SO 4 vs. ph Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle. SO 4 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov-17 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 EC µs/cm LY1 (SO4) LY2 (SO4) LY3 (SO4) LY4 (SO4) LY1 (EC) LY2 (EC) LY3 (EC) LY4 (EC) Kuva 11. SO 4 vs. sähkönjohtavuus Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 23 15.6.2018 250 250 SO 4 200 150 100 50 200 150 100 50 Alkalinity CaCO3 0 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov-17 0 LY1 (SO4) LY4 (SO4) LY1 (alk) LY4 (alk) Kuva 12. SO 4 vs. alkaliniteetti Hituran serpentiniitin (LY1) lysimetrivesissä. Ni (LY2 & LY3) 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov-17 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ni (LY1 & LY4) LY2 LY3 LY1 LY4 Kuva 13. Nikkelin liukoiset pitoisuudet Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Vasen pystyakseli LY2 ja LY3, oikea pystyakseli LY1 ja LY4. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 24 15.6.2018 Cu (LY2 & LY3) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov-17 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Cu (LY1 & LY4) LY3 LY2 LY4 LY1 Kuva 14. Kuparin liukoiset pitoisuudet Hituran sivukivien lysimetrivesissä, vasen pystyakseli LY2 ja LY3, oikea pystyakseli LY1. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle. 600 500 400 B ug/l 300 200 100 0 Oct-15 Jan-16 May-16 Aug-16 Nov-16 Mar-17 Jun-17 Sep-17 Dec-17 LY1 LY2 LY3 LY4 Kuva 15. Boorin määrä Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 25 15.6.2018 Taulukossa 9 on esitetty tarkkailujakson alussa ja lysimetristä 3 tarkkailukauden keskivaiheilla mitattuja kokonaispitoisuuksia verrattuina suodatettuihin liukoisiin pitoisuuksiin. Metallien osalta kokonaispitoisuuksien ja liuenneiden pitoisuuksien välillä ei ollut suuria eroja. Raudan kokonaispitoisuus oli kuitenkin 5.10.2016 lysimetristä 3 otetussa näytteessä huomattavasti liukoista määrää suurempi, sillä näyte sisälsi huomattavan määrän rautasakkaa (LY2 ja LY3 suotovesinäytteet olivat usein värjäytyneet oransseiksi), joka suodattui pois liuenneen näytteen näytteenotossa. Lysimetreissä 1 3 liukoisen kuparin määrä oli hieman kokonaismäärää suurempi, samoin liukoisen rikin. Myös 5.10.2016 lysimetristä 3 otetun näytteen liukoinen nikkeli oli kokonaispitoisuutta suurempi. Tämä luultavasti selittyy analyysien virhemarginaalilla ja kokonais- ja liukoisten pitoisuuksien pienillä eroilla. Liuenneen orgaanisen hiilen määrä oli kaikissa lysimetreissä aina hieman pienempi kuin orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus. Taulukko 9. Lysimetrivesien kokonais- ja liuenneet pitoisuudet (OC = orgaaninen hiili). (LY 1 3 Hituran lysimetrit, LY4 taustalysimetri). Viivalla merkittyjä parametrejä ei mitattu. Lysimetri Näyte pvm Fe () S () Cu (ug/l) Ni (ug/l) OC () Fe 2+ () LY1 8.12.2015 Tot. <0,05 24,8 <5 19,9 2,0 - Liuennut <0,05 25,9 4,1 13,2 1,2 0,02 LY2 8.12.2015 Tot. 0,1 369 677 47700 0,5 - Liuennut <0,05 397 678 47100 0,2 0,03 LY3 8.12.2015 Tot. 0,1 376 1130 55350 0,7 - Liuennut 0,08 393 1190 54800 <0,2 0,04 5.10.2016 Tot. 65,3 908 1750 90050 - - Liuennut 0,06 919 2020 108000 - - LY4 16.11.2015 Tot. <0,05 <1 13,8 <5 1,1 - Liuennut <0,05 <1 7,4 2,09 <0,2 0,03 Taulukossa 10 on esitetty Hituran lysimetrien sivukivistä liuenneiden haitta-aineiden (Co, Cr, Cu, Ni) kokonaismassat verrattuna lysimetrien kiviaineksen sisältämään massamäärään. Koska suotoveden keräysastiat olivat usein vuotaneet yli, ei tarkkoja massamääriä pystytty laskemaan, vaan taulukossa 10 esitetyt arvot perustuvat eri näytteenottokerroilla mitattuihin vesimääriin ja vedestä mitattuihin haitta-ainepitoisuuksiin. Lysimetreistä todellisuudessa liuenneiden haitta-aineiden määrät ovat siis hieman taulukon määriä suuremmat. Kahden vuoden seurantajakson aikana serpentiniittiä sisältävästä lysimetristä 1 liukeni melko pieniä määriä metalleja. LY1:n sisältämästä koboltista liukeni noin 0,0005 % ja nikkelistä noin 0,0004 %. Kromia ja kuparia ei liuennut käytännössä lainkaan. Tyhjästä taustalysimetristä 4 liukeni enemmän kuparia kuin lysimetristä 1. Lysimetrin tukirakenteesta liuennut kupari siis luultavasti pidättyi lysimetrin kiviainekseen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 26 15.6.2018 Kiillegneissiä sisältävistä lysimetreistä 2 ja 3 liukeni huomattavia määriä erityisesti nikkeliä (LY2 0,6 % ja LY3 0,7 % nikkelin kokonaismassasta), kobolttia (LY2 0,4 % ja LY3 0,5 % koboltin kokonaismassasta) ja kuparia (LY2 0,03 % ja LY3 0,04 % kuparin kokonaismassasta). Vaikka LY2:sta liuenneiden metallien määrä oli hieman LY3:n metallimääriä pienempi, ei LY2:n serpentiniittipeitolla ollut merkittävää vaikutusta, sillä LY2:n pitoisuudet olivat hieman pienempiä jo ennen serpentiniittipeiton asennusta. Kromi oli niukkaliukoinen kummassakin kiillegneissilysimetrissä. Taulukko 10. Taustalysimetrien ja Hituran lysimetrien liuenneiden haitta-aineiden kokonaismassat (g) verrattuna kiviaineksen sisältämään massaan ja osuudet kiviaineksen massoista (%). Kivistä liuenneiden massojen laskemiseksi liukoisessa muodossa olevista kokonaismassoista on vähennetty taustalysimetristä mitattu kokonaismassa (liuennut tausta). Lysimetri Co Cr Cu Ni LY4 Tausta g 0,00006 0,00006 0,0077 0,00088 Sadevesi LY1 Kiviaineksessa g 107 2607 167 990 SRP Liuennut totaali g 0,00063 0,00006 0,0018 0,0044 Liuennut - tausta g 0,00057 0 <0 0,00352 Liuennut % 0,0005 0 <0 0,0004 LY2 Kiviaineksessa g 108 636 924 2748 KG+SRP Liuennut tot. g 0,439 0,00013 0,269 16,76 Liuennut - tausta g 0,439 0,00007 0,261 16,76 Liuennut % 0,4 0,00001 0,03 0,6 LY3 Kiviaineksessa g 108 636 924 2748 KG Liuennut tot. g 0,517 0,0002 0,377 19,89 Liuennut - tausta g 0,517 0,00014 0,369 19,89 Liuennut % 0,5 0,00002 0,04 0,7 3.2.2 Kevitsa Taulukossa 11 on esitetty Kevitsan vähärikkisellä sivukiviaineksella täytettyjen lysimetrien 5 ja 6 suotovesien sekä taustalysimetristä mitattuja sadeveden keskiarvopitoisuuksia kahden vuoden seurantajakson aikana. Kuvissa 16 20 on esitetty näytteenottokertakohtaisia tuloksia valikoiduille parametreille. Lysimetrien KE1 ja KE2 suotovedet olivat koko tarkkailujakson ajan lievästi emäksisiä, niiden ph:n ollessa keskimäärin noin 8,5 (Kuva 16), ja niissä esiintyi suomalaisiin purovesiin (Lahermo et al. 1996) ja taustalysimetrin sadeveteen verrattuna kohonneita pitoisuuksia mm. sulfaattia, nikkeliä, kupari, sinkkiä, kobolttia ja kloridia (Taulukko 11). Sulfaatin ja sen myötä myös sähkönjohtavuuden arvot olivat kesäkauden koholla (Kuva 17). Suotovesien alkaliteetit ( CaCO3) vaihtelivat LY5:ssä välillä 60 300 ja LY6:ssa välillä 47 308 laskien yleensä hieman sulfaattipitoisuuden noustessa ja päinvastoin (Kuva 18). Metallipitoisuudet

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 27 15.6.2018 (lähinnä Ni ja Cu), sulfaatti ja sähkönjohtavuus olivat lysimetrien asentamisen jälkeen muutaman viikon koholla, mutta laskivat tämän ns. first flush -ilmiön jälkeen nopeasti (Kuvat 19 ja 20). Kuparin pitoisuudet laskivat taustapitoisuuden tasolle. Nikkelin pitoisuudet jäivät hieman koholle verrattuna taustapitoisuuksiin, ollen seurantakauden lopulla 10 20. Taulukko 11. Kevitsan lysimetreistä kerättyjen suotovesien sekä taustalysimetrin sadeveden keskiarvopitoisuuksia kahden vuoden seurantajakson aikana. Suomalaisten purovesien mediaanipitoisuudet on esitetty vertailuksi (Lahermo et al. 1996). Ca Fe K Mg Na Cl SO4 Al Co Cu Mn Ni Zn Aines LY5 KE1 18,5 <0,05 38,1 60,2 28,7 93,2 116,4 1,9 1,2 24,2 7,9 33,9 34,7 LY6 KE2 17,6 <0,05 42,4 51,5 21,4 38,2 132,3 3,8 1,7 9,3 7 20,6 17,9 LY4 Sadevesi 0,6 <0,05 2,0 0,2 0,2 0,3 0,9 11,1 0,2 14,9 4,4 1,9 219,3 Purovedet 4,06 0,68 0,70 1,39 2,1 1,4 3,5 95 0,17 0,64 29 0,52 3,6 SO 4 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 ph LY4 (SO4) LY5 (SO4) LY6 (SO4) LY4 (ph) LY5 (ph) LY6 (ph) Kuva 16. SO 4 vs. ph Kevitsan lysimetrien vesissä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 28 15.6.2018 450 400 350 300 1200 1000 800 SO 4 250 200 600 EC µs/cm 150 400 100 50 200 0 0 Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 LY4 (SO4) LY5 (SO4) LY6 (SO4) LY4 (EC) LY5 (EC) LY6 (EC) Kuva 17. SO 4 vs. EC Kevitsan lysimetrien vesissä. SO 4 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 350 300 250 200 150 100 50 0 Alkalinity CaCO3 LY4 (SO4) LY5 (SO4) LY6 (SO4) LY4 (alk) LY5 (alk) LY6 (alk) Kuva 18. SO 4 vs. alkaliniteetti Kevitsan lysimetrien vesissä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 29 15.6.2018 100 90 80 70 60 Ni ug/l 50 40 30 20 10 0 Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 LY4 LY5 LY6 Kuva 19. Nikkelin liukoiset pitoisuudet Kevitsan lysimetrien vesissä. 160 140 120 100 Cu ug/l 80 60 40 20 0 LY4 LY5 LY6 Kuva 20. Kuparin liukoiset pitoisuudet Kevitsan lysimetrien vesissä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 30 15.6.2018 Taulukossa 12 on esitetty tarkkailujakson alussa lysimetrien suotovesistä mitattuja kokonaispitoisuuksia verrattuna suodatettuihin liukoisiin pitoisuuksiin. Metallien osalta kokonaispitoisuuksien ja liuenneiden pitoisuuksien välillä ei ollut suuria eroja. Samoin kuin Hituran lysimetrien suotovesissä, myös Kevitsan lysimetreissä 5 ja 6 joidenkin alkuaineiden liuenneet pitoisuudet olivat suurempia kuin niiden kokonaispitoisuudet (LY6 Cu, Ni ja orgaaninen C). Myös Kevitsan lysimetreissä ilmiö luultavasti selittyy analyysien virhemarginaalilla ja kokonais- ja liukoisten pitoisuuksien pienillä eroilla. Taulukko 12. Totaali- ja liuenneiden pitoisuuksien vertailua Kevitsa lysimetrien suotovesissä marraskuussa 2015. (OC = orgaaninen hiili) Näyte pvm Fe () S () Cu (ug/l) Ni (ug/l) OC () Fe 2+ () LY4 16.11.2015 Totaali <0,05 <1 13,8 <5 1,1 Liuennut <0,05 <1 7,4 2,09 <0,2 0,03 LY5 16.11.2015 Totaali 0,05 145 154 101 4,4 Liuennut <0,05 143 137 88,5 3,1 0,05 LY6 16.11.2015 Totaali <0,05 143 17,2 58,4 0,9 Liuennut <0,05 124 25,1 61,4 1,3 0,02 Taulukossa 13 on esitetty Kevitsan lysimetreistä liuenneiden haitta-aineiden (Co, Cr, Cu ja Ni) kokonaismassoja verrattuna lysimetrien kiviaineksen sisältämään massamäärään. Koska suotoveden keräysastiat olivat usein vuotaneet yli, ei tarkkoja massamääriä pystytty laskemaan, vaan taulukossa 13 esitetyt arvot perustuvat eri näytteenottokerroilla mitattuihin vesimääriin ja vedestä mitattuihin haitta-ainepitoisuuksiin. Kuten Hiturankin lysimetrien tapauksessa, myös Kevitsan lysimetreistä todellisuudessa liuenneiden haitta-aineiden määrät ovat siis hieman taulukon määriä suuremmat. Kevitsan lysimetrien tapauksessa todelliset liuenneiden haitta-aineiden määrät ovat luultavasti hieman suuremmat suhteessa Hituran lysimetreihin, sillä Kevitsan lysimetrien suotovesien keräysastiat olivat vuotaneet yli useammin. Kahden vuoden seurantajakson aikana lysimetreistä 5 ja 6 liukeni melko pieniä määriä metalleja (Taulukko 13). Hienompirakeisen, mutta hyvin lajittuneen, LY5:n liuenneet metallimäärät olivat hieman vähäisempiä verrattuna hieman karkeampaan, heikosti lajittuneeseen LY6:een. Kromia liukeni huomattavan vähäisiä määriä. Kuparia kummastakin Kevitsan lysimetristä liukeni vähemmän kuin tyhjästä taustalysimetristä 4, joten suurin osa lysimetrien metallisista tukirakenteista liuenneista haitta-aineista sitoutui sivukiviainekseen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 31 15.6.2018 Taulukko 13. Taustalysimetrin ja Kevitsan lysimetrien liuenneiden haitta-aineiden kokonaismassat (g) verrattuna kiviaineksen sisältämään massaan ja osuudet kiviaineksen massoista (%). Kivistä liuenneiden massojen laskemiseksi liukoisessa muodossa olevista kokonaismassoista on vähennetty taustalysimetristä mitattu kokonaismassa (liuennut tausta). Co Cr Cu Ni LY4 Tausta g 0,00006 0,00006 0,0077 0,00088 Sadevesi LY5 Kiviaineksessa g 104 3855 555 1455 KE1 Liuennut tot. g 0,00031 0,00009 0,0046 0,0091 Liuennut - tausta g 0,00025 0,00003 <0 0,0082 Liuennut % 0,000002 0,0000008 <0 0,0006 LY6 Kiviaineksessa g 64 3136 176 866 KE2 Liuennut tot. g 0,00058 0,00019 0,004 0,0084 Liuennut - tausta g 0,00052 0,00013 <0 0,0075 Liuennut % 0,0008 0,000004 <0 0,0009 4 TULOSTEN TULKINTA 4.1 Hituran kiviainekset ja niiden käyttäytyminen lysimetrikokeissa Hituran kiillegneississä Co, Cr, Cu ja Ni olivat keskeisimmät haitta-aineet. Niistä Co, Ni ja Cu esiintyivät hapettumispelkistysolosuhteiden muutoksille herkässä muodossa, sillä ne olivat pääasiassa sitoutuneina kuningasvesiuuttoiseen fraktioon eli lähinnä sulfidimineraaleihin (Doležal et al. 1968, Heikkinen & Räisänen 2009). Osa niistä (noin 15 20 %) oli uuttotulosten perusteella sitoutuneena myös sekundäärisiin, sulfidihapettumisen seurauksena muodostuneisiin mineraaleihin, kuten götiittiin, jarosiittiin ja gibsiittiin, jotka ovat alttiita ph:n muutoksille. Verrattuna muihin näytteisiin kiillegneississä esiintyi myös vesiliukoista nikkeliä (1,7 %). Noin puolet kromista oli sitoutuneena heikosti liukeneviin silikaatteihin ja noin puolet herkemmin liukeneviin silikaatteihin, luultavasti kiilteisiin kuten kloriittiin (Koljonen et al. 1992, Heikkinen & Räisänen 2008). Kiillegneissiä sisältävien lysimetrien suotovedet olivat happamia ja metallipitoisia, kuten liukoisuus- ja hapontuottotestien tulokset osoittivat. Suotovesien ph pysyi tasaisesti 4,5:n paikkeilla, mikä viittaisi kiillegneissistä havaitun gibsiitin toimivan pääasiallisena ph-puskurina (Dold 2017). Hapan ph edistää metallien liukenemista (Stumm & Morgan 1996). Laboratoriotestien perusteella serpentiniittikasan kiviaineksen haitalliset alkuaineet (Ni, Co, Cu) olivat kromia lukuun ottamatta sitoutuneita pääosin sulfideihin. Kuitenkin jopa noin 45 60 % nikkelistä, koboltista ja kuparista oli sitoutuneena sekundäärisiin, ph:n muutoksille alttiisiin mineraaleihin. Tästä huolimatta ravistelutestin vesiliuoksen pitoisuudet jäivät mataliksi Ravistelutestin ph oli lähes 10, mikä edesauttoi haitta-aineiden niukkaliukoisuutta. Kromista

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 32 15.6.2018 suurin osa oli sitoutuneena heikkoliukoisiin silikaatteihin ja todennäköisesti myös oksideihin, kuten kromiittiin (vrt. Heikkinen & Räisänen 2008), ja vain noin 10 % liukeni kuningasvesiuutossa. Vaikka laboratoriotestien perusteella serpentiniittiaineksen haitalliset alkuaineet olivat suhteellisen heikosti sitoutuneessa muodossa, olivat serpentiniittiä sisältävän lysimetrin suotoveden metallipitoisuudet matalia. Tämä johtuu mm. emäksisestä ph:sta, sillä emäksisessä ph:ssa kationiset haitta-aineet pidättyvät tehokkaasti sekundäärisiin mineraaleihin (Dzombak & Morel 1990). Maastotutkimusten (Karlsson et al. 2017) perusteella Hituran kiillegneissialueen suotovedet ovat happamia ja metallipitoisia. Tästä huolimatta sivukivialueen vaikutus vastaanottavaan vesistöön on nykyisellään kuitenkin melko vähäinen. Kiillegneissikasan vieressä virtaavan Töllinojan sähkönjohtavuus ja metallipitoisuudet erityisesti nikkelin osalta kohoavat ainoastaan vähän kaivosalueen jälkeen. Lysimetritulosten perusteella kiillegneissikasan muokkaaminen esimerkiksi muotoilemalla saattaisi aiheuttaa haitta-aineiden, erityisesti nikkelin, koboltin ja kuparin mobilisoitumista ympäröivään vesistöön. Testin perusteella odotettavissa voisi olla pidempiaikainen ilmiö, jonka aikana haitta-ainepitoisuudet pysyisivät todennäköisesti korkealla. Tulosten perusteella kiillegnessikasan aines ei sovellu huonojen ympäristöominaisuuksiensa vuoksi maanrakennuskäyttöön edes kaivosalueella. Serpentiniittikasan kiviaines voisi sopia maanrakennuskäyttöön kaivosalueella, mutta näytteenotossa tehtyjen havaintojen perusteella kiviaines ei vaikuta geoteknisiltä ominaisuuksiltaan kovinkaan kestävältä. Vaikka haitta-aineet eivät lysimetritestissä liuenneetkaan, saattaa laboratoriotestien perusteella haitta-aineita mobilisoitua esim. pholojen muuttuessa happamammaksi. Tämän vuoksi serpentinittiainesta ei tulisi esimerkiksi sijoittaa kiillegneissikasan happamien suotovesien vaikutuksen alaisuuteen. Kiillegneissiaineksen päälle tehdyllä serpentiniittipeitolla (LY2) ei tarkkailujakson kuluessa ollut havaittavia vaikutuksia kiillegneissikasan aineksen suotovesien laatuun. Vaikka LY2:sta liuenneiden metallien määrä olikin hieman verrokkina olleen LY3:n metallimääriä alhaisempi, ei ero selittynyt serpentiniittipeitolla, sillä LY2:n pitoisuudet olivat hieman matalampia jo ennen peittokerroksen asennusta. Toisaalta, koska myöskään haitallisia vaikutuksia ei näyttänyt olevan, voitaisiin esimerkiksi mahdollinen kiillegneissikasan muotoilu toteuttaa serpentiniitin avulla. Serpentiniittikasan muokkaaminen kiviainesta siirtelemällä ei lysimetritulosten perusteella aiheuta merkittävissä määrin haitta-aineiden mobilisoitumista. Lysimetrien tarkkailua on tarkoitus jatkaa myös KaiHaMe-projektin päättymisen jälkeen. Serpentiniittiaineksen suotovesien alkaliteetti, joka kuvaa veden puskurikykyä, eli veden kykyä neutraloida siihen lisättyä happoa (Langmuir 1997), oli suhteellisen korkea. Sopivan laatuisten vesien hyötykäyttöä happamien suotovesien käsittelyssä on testattu esimerkiksi Walesissa, jossa tulokset olivat lupaavia: meriveden avulla happamasta suotovedestä saatiin saostettua esimerkiksi rautaa ja alumiinia (Sapsford 2017). Serpentiniittikasan suotoveden hyötykäyttöä kiillegneissikasan suotovesien käsittelyssä (esim. ph:n nosto, haitallisten aineiden saostaminen) voisi harkita jatkotutkimuksissa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 33 15.6.2018 4.2 Kevitsan kiviaines ja sen käyttäytyminen lysimetrikokeissa Kevitsan kiviaineksen sisältämät haitta-aineet, erityisesti Ni ja Cu, ovat pääasiassa sitoutuneina sulfideihin (erityisesti magneettikiisuun, pentlandiittiin ja kuparikiisuun), ja niiden liukeneminen liittyy sulfidien hapettumiseen. Lysimetrien suotovesiseurannan perusteella testatun kiviaineksen haitta-aineet eivät esiinny kovinkaan helposti liukenevassa muodossa: tarkkailukauden aikana metallien pitoisuudet olivat matalia, suotoveden ph lievästi emäksinen ja puskurikyky oli hyvä. Vaikka sulfidien hapettuminen sulfaattipitoisuuksien kohoamisen perusteella kiihtyi kesäkaudella, pysyivät nikkelin ja kuparin pitoisuudet suotovesissä alhaisella tasolla. Tämän perusteella voidaan olettaa, että sulfaatin muodostumisesta vastasi pääasiassa suhteellisen herkästi rapautuvan magneettikiisun hapettuminen, joka ei vaikuta sisältävän korkeita määriä nikkeliä tai kuparia. Toisaalta, emäksiset olosuhteet luultavasti vaikuttivat nikkelin liikkuvuuteen, joka yleensä kasvaa ph:n madaltuessa (Stumm & Morgan 1996). Kiviaineksen neutralointipotentiaali riitti puskuroimaan haponmuodostusta eikä lysimetrien suotovesien ph juurikaan muuttunut. Sulfidimineraalien reaktiivisuus vaihtelee helpoiten hapettuvasta hitaimmin hapettuvaan seuraavasti: magneettikiisu > lyijyhohde > sinkkivälke > borniitti (Cu5FeA4) > pentlandiitti > arsenopyriitti > markasiitti > rikkikiisu > kuparikiisu > molybdeenihohde (Jambor 1994, Moncur et al. 2009). Koska pentlandiitin hapettuminen on magneettikiisua hitaampaa, saattaa kahden vuoden tarkkailujakso olla liian lyhyt sen ja Ni-pitoisuuksien nousun havaitsemiseen. Koska kuparikiisun pitoisuudet kiviaineksessa olivat hyvin matalia ja se hapettuu suhteellisen hitaasti (Jambor 1994, Plumlee 1999, Moncur et al. 2009), on todennäköistä, että kuparin liukeneminen ja pitoisuudet suotovesissä pysyvät nikkeliä matalammalla tasolla. Lysimetrien tarkkailua on tarkoitus jatkaa myös KaiHaMe-projektin päättymisen jälkeen, jotta Kevitsan sivukivien käyttäytymisestä saadaan pidemmän aikavälin tulokset. Kaivoksella on havaittu erityisesti nikkelin liukenemista sivukivistä pidemmällä aikavälillä (U. Syrjälä, suullinen tiedonanto). Kiviaineksen hienoaineksen määrällä voitiin havaita olevan vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen. Vähän hienoainesta sisältäneen LY5:n Kevitsan kiviaineksesta liuenneet suhteelliset metallimäärät olivat hieman vähäisempiä verrattuna enemmän hienoainesta sisältäneen LY6:n Kevitsan kiviainekseen. Hienoaineksen määrällä on suora vaikutus mineraalien reaktiivisen pinta-alan määrään: mitä enemmän aineksella on pinta-alaa, sitä nopeammin kemialliset reaktiot tapahtuvat (Stumm & Morgan 1996, Banwart et al. 2002). Kiviaineksen partikkelikoon kasvaessa sulfidien hapettumisasteen on havaittu vähenevän, sillä suurempi partikkelikoko lisää hapen ja veden kulkeutumismatkaa sulfidien pinnoille (esim. Kempton 2012). Halkaisijaltaan yli 200 mm:ä olevien kivien on arvioitu vaikuttavan ainoastaan vähän suotovesien laatuun usean sadankaan vuoden kuluessa (Davis & Ritchie 1987). Tuoreempien tutkimusten mukaan vain halkaisijaltaan alle 20 30 mm:n sivukivipartikkelit huuhtoutuvat kokonaan kivikasan läpi tihkuvan veden vaikutuksesta, mikä suhteellisesti vähentää isompien kuivempana pysyvien kivien rapautumista (Hollings et al. 2001, Stockwell et al. 2003, Kempton 2012). Tämän perusteella kiviaines tulisi käyttää mahdollisimman isoina partikkeleina ja minimoida murskeen sisältämän hienoaineksen määrä, jos haitta-aineita sisältävää kiviainesta murskataan hyötykäyttöön.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 34 15.6.2018 4.3 Sivukivien karakterisointi ja lysimetrikokeet Kiviaineksista tehtyjen kuningasvesiuuttoisten pitoisuuksien on pääasiassa havaittu korreloivan hyvin sen kanssa, mitkä haitta-aineiden pitoisuudet ovat koholla myös suotovesissä (Karlsson & Kauppila 2016). Ravistelutestin ei sen sijaan ole havaittu soveltuvan tuoreelle kiteiselle kiviainekselle, sillä testissä käytetty vesi ja testin lyhyt aika eivät riitä liuottamaan haitta-aineita, jolloin niiden pitoisuudet jäävät usein alle määritysrajan (Karlsson & Kauppila 2016). Lysimetritutkimuksen perusteella Kevitsan sivukivestä ja Hituran serpentiniitistä tehtyjen kuningasvesiuuttotestien tulokset eivät suoraan korreloineet lysimetrien suotovesissä havaittujen matalien haitta-ainepitoisuuksien kanssa. Kuningasvesiuuton perusteella esimerkiksi Kevitsan vesissä olisi odottanut näkevän nikkeliä, mutta nikkelin pitoisuudet olivat niissä alhaiset. Yksi syy tähän saattoi olla lysimetritestien liian lyhyt kesto, jonka aikana esimerkiksi pentlandiitti ei vielä ehtinyt hapettumaan. Lisäksi on otettava huomioon, että ph vaikuttaa suuresti metallien liukoisuuteen. Emäksisissä olosuhteissa, jotka vallitsivat muissa paitsi Hituran kiillegneissiainesta sisältävissä lysimetreissä, nikkelin, koboltin ja kuparin mobilisoituminen on rajoittunut erilaisten adsorptioja saostumisprosessien johdosta (esim. Alpers et al. 1994, Heikkinen & Räisänen 2008). Kiillegneissiaineksesta liukeni ravistelutestissä muita testattuja aineksia enemmän haittaaineita verrattuna uuttotesteihin. Laimeat vesiuutot soveltuvatkin hyvin lähinnä rapautuneiden sulfidipitoisten kaivannaisjätteiden testaamiseen (Hageman et al. 2015). Sitraattiuuttomenetelmä on tarkoitettu erityisesti sulfideihin sitoutuneen nikkelin liuottamiseen (Penttinen et al. 1977, Labtium 2016). Kevitsan kiviaineksista saatujen tulosten perusteella sitraattiuutto näyttäisi tehoavan erityisen hyvin kuparikiisuun, sillä sitraattiuuttoinen kuparipitoisuus oli hyvin lähellä kokonaispitoisuutta. Sitraattiuuttoiset koboltti- ja nikkelipitoisuudet olivat sen sijaan noin 60 % sulfidisista (kuningasvesiuuttoisista) pitoisuuksista. Ennen laajempaa käyttöä sitraattiuuttomenetelmän toimintaa tulisi tarkastella tarkemmin ja hyödyntää sen rinnalla esim. mikroanalysaattoritekniikkaa eri sulfidimineraaleihin sitoutuneiden metallien tunnistamiseksi. Kromi oli niukkaliukoinen sekä Kevitsan sivukivissä että Hituran serpentiniitissä, sillä se esiintyi niissä niukkaliukoisissa silikaateissa ja oksideissa (esim. kromiitti). Kromi esiintyy kivissä kuitenkin hyvin tyypillisesti niukkaliukoisessa muodossa, jolloin kromia sisältävien kivien hyötykäytölle voitaisiin sallia nykyisin käytettävää ns. PIMA-kynnysarvoa korkeampia pitoisuuksia. Tämä edellyttää kuitenkin, että kromin esiintyminen eri mineraaleissa selvitetään tarkasti mineralogisilla menetelmillä. Osa kromista voi esiintyä myös herkemmin liukenevissa silikaateissa (esim. kloriitti) tai em. sekundäärisissä mineraaleissa, jolloin se voi mobilisoitua esim. ph-muutosten seurauksena. Esimerkiksi Hituran kiillegneississä osa kromista oli sitoutuneena kloriittiin. Tarkkailukauden aikana lysimetreistä 1 3 suotautui ajoittain huomattavan vähän vettä verrattuna lysimetreihin 4 6. Koska selkeitä vuotoja ei havaittu, saattoi syynä olla erot kiviainesten vedenpidätyskyvyssä. Kevitsan kiviainekseen verrattuna Hituran kiviaines oli rapautunutta ja sisälsi hieman enemmän hienoainesta. Kiviaineksen kyky pidättää vettä riippuu merkittävästi raekoosta: mitä hienompaa aines on, sitä paremmin se pidättää vettä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 35 15.6.2018 (Leeper & Uren 1993). Myös rapautuneemmissa aineksissa olevien ionien määrä ja laatu saattavat vaikuttaa kiviaineksen vedenpidätyskykyyn. Esimerkiksi anionien K +, Na +, Ca 2+, Mg 2+ ja Cl - on havaittu vähentävän ja anionien HCO3 - ja CO3 2- lisäävän maannoksen vedenpidätyskykyä (Xing et al. 2017). Sivukivikasojen mallinnuksessa ei ehkä oteta riittävästi huomioon kiviaineksen vedenjohtavuus ja -pidätyskyvyn muutoksia kiviaineksen rapautuessa. Lysimetrien rakenteesta näytti liukenevan runsaasti sinkkiä. Sinkki oli luultavasti peräisin lysimetrien sinkityistä metallikehikoista. Koska lysimetritestien rakenteista voi liueta merkittäviä määriä haitta-aineita, tulisi tämä ottaa huomioon testejä suunniteltaessa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Hituran kiillegneissikasaan sitoutuneet haitalliset alkuaineet, kuten Co, Ni ja Cu, esiintyivät pääosin sitoutuneina sulfidimineraaleihin, mutta osin myös sekundäärissä saostumissa. Nikkeliä esiintyi myös herkkäliuokoisessa muodossa, joka mobilisoitui ravistelutestissä. Lysimetrikokeiden perusteella kiillegneissikasan muokkaaminen/sekoittaminen esimerkiksi muotoilemalla saattaa aiheuttaa haitta-aineiden mobilisoitumista ympäröivään vesistöön. Tulosten perusteella kiillegneissikasan aines ei sovellu huonojen ympäristöominaisuuksiensa vuoksi maanrakennuskäyttöön edes kaivosalueella. Hituran serpentiniittikasan kiviainekseen sitoutuneet haitalliset alkuaineet esiintyivät myös suurimmaksi osaksi sulfidimineraaleissa, mutta merkittävä osa niistä oli myös sekundäärisissa saostumissa eli ph:n muutoksille alttiissa fraktiossa. Serpentiniittiä sisältävän lysimetrin suotovedet olivat kuitenkin emäksisiä ja siten suotovesien metallipitoisuudet olivat alhaisia. Serpentiniittikasan muokkaaminen kiviainesta siirtelemällä ei lysimetritulosten perusteella aiheuttaisi merkittävissä määrin haitta-aineiden mobilisoitumista. Kiviaines voisi sopia maanrakennuskäyttöön kaivosalueella, mutta geoteknisiltä ominaisuuksiltaan se ei vaikuta kovinkaan kestävältä. Serpentiniittiä ei tulisi kuitenkaan sijoittaa esimerkiksi kiillegneissikasan happamien suotovesien vaikutuksen alaisuuteen, sillä haitta-aineita saattaa mobilisoitua ph:n muutoksen myötä. Kiillegneissiaineksen päälle tehdyllä serpentiniittipeitolla ei havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia lysimetrin suotoveden laatuun. Serpentiniittikasan ainesta voitaisiin kuitenkin hyötykäyttää esimerkiksi mahdollisessa kiillegneissikasan muotoilussa kiillegneissiaineksen päälle läjitettynä. Serpentiniittikasan emäksisten suotovesien hyötykäytöstä kiillegneissikasan suotovesien käsittelyssä (esim. ph:n nosto, haitallisten aineiden saostaminen) voisi selvittää mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Kevitsan kiviaineksen sisältämät haitta-aineet, erityisesti Ni ja Cu, olivat pääasiassa sitoutuneina sulfideihin ja niiden liukeneminen liittyy siten sulfidien hapettumiseen. Lysimetrien suotovesiseurannan perusteella kiviaineksesta ei mobilisoitunut merkittäviä määriä haitta-aineita kahden vuoden seurantajaksolla. Pentlandiitin hapettumisen ja Nipitoisuuksien seuraamista tulisi kuitenkin vielä jatkaa tai tarkastella esimerkiksi geokemiallisen mallinnuksen avulla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 36 15.6.2018 Kiviaineksen sisältämällä hienoaineksen määrällä on vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen. Jos potentiaalisia haitta-aineita sisältävää kiviainesta murskataan hyötykäyttöön, tulisi kiviaines käyttää mahdollisimman isoina partikkeleina ja minimoida murskeen sisältämän hienoaineksen määrä. Lysimetritutkimuksen perusteella Kevitsan sivukivestä ja Hituran serpentiniitistä tehtyjen uuttokokeiden tulokset eivät suoraan korreloineet lysimetrien suotovesissä havaittujen matalien haitta-ainepitoisuuksien kanssa. Tämä saattoi johtua lysimetritestien liian lyhyestä kestosta, jonka aikana esimerkiksi pentlandiitti ei olisi vielä ehtinyt hapettumaan. Lisäksi haitta-aineiden mobilisoitumista ilmeisesti hidasti niiden pidättyminen lysimetrien kiviainekseen ja lysimetreissä mahdollisesti muodostuviin saostumiin emäksisten olosuhteiden seurauksena. Uuttotesteihin verrattuna ravistelutestissä liukeni kiillegneissiaineksesta muita testattuja aineksia enemmän haitta-aineita. Sitraattiuuttomenetelmä, joka on tarkoitettu erityisesti sulfideihin sitoutuneen nikkelin liuottamiseen, tehoaa hyvin myös kuparikiisuun. Menetelmää tulisi vielä tarkemmin validoida. Sivukiviaineksen vedenpidätyskyky saattaa muuttua aineksen rapautuessa, mikä vaikuttaa esimerkiksi sivukivikasan vesitaseen ja suotovesien mallintamiseen. Rapautumisen vaikutusta vedenpidätyskykyyn tulisi tutkia tarkemmin. Lysimetrikokeet osoittautuivat varteenotettavaksi menetelmäksi sivukivien pitkäaikaiskäyttäytymisen tarkasteluun. Tarkastelujakson olisi kuitenkin suositeltavaa olla pidempi kuin kaksi vuotta, jotta sulfidien rapautumiseen liittyvät prosessit voitaisiin havaita luotettavasti. Lysimetrien rakenteista voi liueta merkittäviä määriä haitta-aineita, joka tulisi huomioida testejä suunniteltaessa. 6 LÄHTEET/KIRJALLISUUSVIITTEET AMIRA 2002. ARD Test Handbook. Project P387A Prediction & Kinetic Control of Acid Mine Drainage. AMIRA international May 2002. 42 s. Ahma Ympäristö Oy 2013. Belvedere mining Oy Hituran avolouhoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Ahma Ympäristö Oy. 72 s. Alpers, C. N., Blowes, D. W., Nordstrom, D. K. & Jambor, J. L. 1994. Secondary Minerals and Acid Mine-water Chemistry. Teoksessa: Jambor, J. L. & Blowes, D. W. (toim.) 1994. The Environmental Geochemistry of Sulfide Mine-wastes. Mineralogical Association of Canada. Short Course Handbook, Vol. 22, 247 270. Banwart, S., Evans, K. & Croxford, S. 2002. Predicting mineral weathering rates at field scale for mine water risk assessment. Teoksessa: Younger, P. L. & Robins, N. S. (toim.) Mine Water Hydrogeology and Geochemistry. Geological Society, London, Special Publications, 198, 137 157. Boliden 2016. Metals & Innovation for the Future Annual Report 2016. 124 s.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 37 15.6.2018 Davis, G. B. & Ritchie, A. I. M., 1986. A model of oxidation in pyritic mine waste: Part 1 Equations and approximate solution. Applied Mathematical Modelling 10, 314 322. Dold, B. 2003. Speciation of the most soluble phases in a sequential extraction procedure adapted for geochemical studies of copper sulfide mine waste. Journal of Geochemical Exploration 80, 55 68. Dold, B. 2017. Acid rock drainage prediction: A critical review. Journal of Geochemical Exploration 172, 120 132. Doležal, J., Provondra, P. & Šulcek, Z. 1968. Decomposition techniques in inorganic analysis. Iliffe Books Ltd, London. 224 s. Dzombak, D. A. & Morel, F. M. 1990. Surface complexation modeling: hydrous ferric oxide. Wiley, New York, 393 s. Hageman, P. L., Seal, R. R., Diehl, S. F., Piatak, N. M. & Lowers, H. A. 2015. Evaluation of selected static methods used to estimate element mobility, acid-generating and acidneutralizing potentials associated with geologically diverse mining wastes. Applied Geochemistry, 57, 125 139. Hansen, J. B., Holm, P. E., Hansen, E. A. & Hjelmar O. 2000. Use of lysimeters for characterization of leaching from soil and mainly inorganic waste materials, Nordtest Technical Report 473. 53 s. Heikkinen, P. M. & Räisänen, M. L. 2008. Mineralogical and geochemical alteration of Hitura sulphide mine tailings with emphasis on nickel mobility and retention. Journal of Geochemical Exploration 97, 1 20. Heikkinen, P. M. & Räisänen, M. L. 2009. Trace metal and As solid-phase speciation in sulphide mine tailings Indicators of spatial distribution of sulphide oxidation in active tailings impoundments. Applied Geochemistry 24, 1224 1237. Hollings, P., Hendry, M. J., Nicholson, R. V. & Kirkland, R. A. 2001. Quantification of oxygen consumption and sulphate release rates for waste rock piles using kinetic cells: Cluff Lake uranium mine, northern Saskatchewan, Canada. Applied Geochemistry 16, 1215 1230. Jambor, J. L. 1994. Mineralogy of Sulfide-rich Tailings and Their Oxidation Products. Teoksessa: Blowes, D. W. & Jambor, J. L. (toim.) 1994. Environmental Geochemistry of Sulfide Mine-wastes, Mineralogical Association of Canada Short Course Vol. 22, 59 102. Karlsson, T. 2017. Field scale investigations and lysimeters. Teoksessa: Mine Closure Wiki by the Geological Survey of Finland. Luettu 7.11.2017. http://wiki.gtk.fi/web/mineclosedure/wiki/-/wiki/wiki/field+scale+investigation+and+lysimeters. Karlsson, T. & Kauppila, P. M. 2016. Waste Rock Characterization versus the Actual Seepage Water Quality. In: Drebenstedt, C. & Paul, M. (toim.): IMWA 2016 Mining Meets Water Conflicts and Solutions, Freiberg/Germany (TU Bergakademie Freiberg), 402 406.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 38 15.6.2018 Karlsson, T., Kauppila, P. & Lehtonen, M. 2017. Assessment of the effects of mine closure activities to waste rock drainage quality at the Hitura Ni-Cu mine, Finland. Teoksessa: Wolkersdorfer, C., Sartz, L., Sillanpää, M, Häkkinen, A. (toim.) Proceedings, IMWA 2017, Mine Water and Circular Economy; Lappeenranta, Finland 2017, 664 671. Kauppila, P., Räisänen, M. L., Myllyoja, S. (Toim.) 2011. Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 213 s. Kauppila, P. M., Taskinen, A., Korhonen, T., Kurhila, M. & Tiljander, M. 2018. Environmental properties of arsenic containing flotation tailings from Kuikka 2 gold deposit: Effect of polyacrylamide based chemical. GTK Open File Work Report, 30 s. Kempton, H. 2012. A Review of scale factors for estimating waste rock weathering from laboratory tests. Teoksessa: Price, W. A., Hogan, C. & Tremblay, G. 2012 (toim.). 9 th International Conference on Acid Rock Drainage (ICARD 2012), Ottawa, Ontario, Canada, 20 26 May 2012. Volume 1 of 2, 1026 1038. Kirchner, T. & Mattson, B. 2015. Scaling geochemical loads in mine drainage chemistry modelling: An empirical derivation of bulk scaling factors. Teoksessa: Brown, A., Bucknam, C., Burgess, J., Carballo, M., Castendyk, D., Figueroa, L., Kirk, L., McLemore, V., McPhee, J., O Kane, M., Seal, R., Wiertz, J., Williams, D., Wilson, W. & Wolkersdorfer, C. (toim.) Proceedings of 10th ICARD & IMWA 2015 conference, Santiago, Chile, 21-24 April 2015, 1495 1503. Koljonen, T., Gustavsson, N., Noras, P. & Tanskanen, H. 1992. Alkuainekuvaukset ja geokemialliset kartat. Teoksessa: Koljonen, T. (toim.) 1992. Suomen geokemian atlas, osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 143 217. Korhonen, K. H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maaluokitus. Geotekniikan laboratorio, tiedonanto 14, 20 s. Labtium 2016. The analysis of commodity elements grade in the actual feasible mineralogical phase can be the most important analytical information both for exploration and mining. Luettu 16.11.2016: http://www.labtium.fi/en/our-services/exploration-andmining/exploration/additional-analyses/chemical-phase-analyses Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus 1996, Espoo. 150 s. Langmuir, D. 1997. Aqueous Environmental Geochemistry. Prentice-Hall 1997. 600 p. Lapakko, K. 2002. Metal Mine Rock and Waste Characterization Tools: An Overview. Minnesota Department of Natural Resources, US. April 2002 No. 67. 31 s. Lapakko, K. & Olson, M. 2015. Scaling laboratory sulfate release rates to operational waste rock piles. Teoksessa: Brown, A., Bucknam, C., Burgess, J., Carballo, M., Castendyk, D., Figueroa, L., Kirk, L., McLemore, V., McPhee, J., O Kane, M., Seal, R., Wiertz, J., Williams,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 39 15.6.2018 D., Wilson, W. & Wolkersdorfer, C. (toim.) Proceedings of 10th ICARD & IMWA 2015 conference, Santiago, Chile, 21 24 April 2015, 1480 1494. Lappalainen, M. & White, G. 2009. 43-101 Technical Report on Mineral Resources of the Kevitsa Ni-Cu-PGE Deposit, Finland. First Quantum Minerals Ldt. 146 s. Leeper, G. W. & Uren, N. C. 1993. Soil Science: An Introduction. 5th edition. Melbourne University Press, Melbourne, 312 s. Lehtonen, M., Airo, M.-L., Eilu, P., Hanski, E., Kortelainen, V., Lanne, E., Manninen, T., Rastas, P., Räsänen, J. & Virransalo, P. 1998. Kittilän vihreäkivialueen geologia: Lapin vulkaniittiprojektin raportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 140. 147 s. Malmström, M. E., Destouni, G., Banwart, S. A. & Stromberg, B. 2000. Resolving the scaledependence of mineral weathering rates. Environmental Science and Technology 34, 1375 1378. Manninen, T., Hyvönen, E., Johansson, P., Kontio, M., Pänttäjä, M. & Väisänen, U. 1996. Keivitsan alueen geologia. Geologian tutkimuskeskus. 70 s. Moncur, M. C., Jambor, J. L., Ptacek, C. J. & Blowes, D. W. 2009. Mine drainage from the weathering of sulfide minerals and magnetite. Applied Geochemistry 24, 2362-2373. Morin, K. A. & Hutt, N. M. 1994. An empirical technique for predicting the chemistry of water seeping from mine-rock piles. Teoksessa: Proceedings, America Society of Mining and Reclamation, 1993, 12 19. Luettu 4.7.2017: http://www.asmr.us/portals/0/documents/conference-proceedings/1994-volume-1/0012- Morin.pdf. Muniruzzaman, M., Karlsson, T & Kauppila, P. M. 2018. Prediction of the Drainage Water Quality from Mine Wastes with Reactive Transport Modelling. GTK Open File Work Report 12/2018. 69 s. Mutanen, T. & Huhma, H. 2001. U-Pb geochronology of the Koitelainen, Akanvaara and Keivitsa layered intrusions and related rocks. Teoksessa: Radiometric age determinations from Finnish Lapland and their bearing on the timing of Precambrian volcano-sedimentary sequences. Geological Survey of Finland. Special Paper 33, 229-246. Papunen, H. 1970. Sulfide mineralogy of the Kotalahti and Hitura nickel-copper ores, Finland. Annales Academiæ Scientiarum Fennicæ AIII, Geologica-Geographica 109, 74 s. Pearce, S., Scott, P. & Weber, P. 2015. Waste rock dump geochemical evolution: matching lab data, models and predictions with reality. In: Brown, A., Bucknam, C., Burgess, J., Carballo, M., Castendyk, D., Figueroa, L., Kirk, L., McLemore, V., McPhee, J., O Kane, M., Seal, R., Wiertz, J., Williams, D., Wilson, W. & Wolkersdorfer, C. (toim.) Proceedings of 10 th ICARD & IMWA 2015 conference Agreeing on solutions for more sustainable mine water management, Santiago, Chile, 21 24 April 2015, 1469 1479.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 40 15.6.2018 Penttinen, U., Palosaari, V. & Siura, T. 1977. Selective Dissolution and determination of sulphides in nickel ores by the bromine-methanol method. Bulletin of Geological Society of Finland 49 (2), 79 84. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 2010. Ilmatieteenlaitoksen raportteja 2012:1. 96 s. Plumlee, G. S. 1999. The environmental geology of mineral deposits. Teoksessa: Plumlee, G.S. & Logsdon, M.J. (toim.). The Environmental Geochemistry of Mineral Deposits. Part A: Processes, Techniques, and Health Issues, Reviews in Economic Geology, vol. 6A. Society of Economic Geologists, Inc., s. 71 116 (Chapter 3). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2014. Kevitsan kaivoksen tuotannon laajentamisen ympäristö- ja vesitalouslupa sekä töiden ja toiminnan aloittamislupa, Sodankylä. Dnro PSAVI/144/04.08/2011, 11.7.2014. 247 s. Price, W. A. 2009. Prediction Manual for Drainage Chemistry from Sulfidic Geologic Materials. Natural Resources Canada. MEND Report 1.2. 579 s. Räisänen, M. L., Kauppila, P. M. & Myöhänen, T. 2010. Suitability of static tests for acid rock drainage assessment of mine waste rock. Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol 82, 101 111. Sapsford, D. 2017. Mine water treatment and mine waste characterization. Presentation at GTK Kuopio, 10 th of September 2017. Stockwell, J., Beckie, R. & Smith, L. 2003. The hydrogeochemical characterisation of an unsaturated waste rock pile, Key Lake, Saskatchewan, Canada. Teoksessa: Sixth International Conference Acid Rock Drainage, Cairns, Australia, 12-18 July 2003: proceedings, 927 938. Stumm, W. & Morgan, J. J. 1996. Aquatic chemistry. New York: Wiley. 1022 s. Vna 2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007. Annettu 1.3.20017. Finlex, Suomen sähköinen säädöskokoelma. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070214 Vna 2013a. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 2.5.2013/331. Finlex, Suomen sähköinen säädöskokoelma. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130331 Vna 2013b. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 14.3.190/2013. Finlex. Suomen sähköinen säädöskokoelma. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130190 Xing, X., Kang, D. & Ma, X. 2017. Differences in loam water retention and shrinkage behavior: Effects of various types and concentrations of salt ions. Soil and Tillage Research, 167, 61 72.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/2018 41 15.6.2018 Tekstissä esiintyvät standardit ISO 10694. Soil quality -- Determination of organic and total carbon after dry combustion (elementary analysis) (ISO 10694:1995). ISO 15178. Soil quality -- Determination of total sulfur by dry combustion. ISO 15178:2000. SFS-EN 1484. Vesianalyysi. Ohjeita orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) ja liuenneen orgaanisen hiilen (COD) määritykseen. (in Finnish) SFS-EN 12457-3. Characterisation of waste. Leaching. Compliance test for leaching of granular waste materials and sludges. Two stage batch test at a liquid to solid ratio of 2 l/kg and 8 l/kg for materials with a high solid content and with a particle size below 4 mm (without or with size reduction) SFS-EN 15875. Characterization of waste. Static test for determination of acid potential and neutralization potential of sulfidic waste. SFS-EN ISO 10304-1. Water quality. Determination of dissolved anions by liquid chromatography of ions. Part 1: Determination of bromide, chloride, fluoride, nitrate, nitrite, phosphate and sulfate (ISO 10304-1:2007). SFS-EN ISO 11885. Water quality. Determination of selected elements by inductively couple plasma optical emission spectrometry (ICP-OES) (ISO 11885:2007). SFS-EN ISO 15587-2. Water quality. Digestion for the determination of selected elements in water. Part 2: Nitric acid digestion (ISO 15587-2:2002) SFS-EN ISO 17294-2. Water quality. Application of inductively coupled plasma mass spectrometry (ICP-MS). Part 2: Determination of selected elements including uranium isotopes (ISO 17294-2:2016). SFS-ISO 11466. Soil quality. Extraction of trace elements soluble in aqua regia. (SFS-ISO 11466:2007) 7 LIITTEET Liite 1: Sivukivinäytteiden kemialliset analyysitulokset Liite 2: Sivukivinäytteiden mineralogiset analyysitulokset Liite 3: Lysimetrien suotovesien analyysitulokset

Liite 1: Sivukivinäytteiden kemialliset analyysitulokset GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 01.02.2016 12:28:24 Kuopio Karlsson Teemu PL 1237 70211 Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 45543 VIITE: V155040329 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 402 NÄYTETYYPPI: Sivukivi NÄYTTEITÄ: 4 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ 11 4 31 4 35 4 50 4 175X 4 201 4 201M 4 201P 4 224 4 224M 4 224P 4 240 4 240P 4 512 4 512M 4 512P 4 + 810L 4 810Ls 4 + 811L 4 816L 4 826M 4 826P 4 826R 4 826T1 4 827T 4 901GTK 1 908 1 995 1 Kansilehti 45543 1/18

Labtium Oy Susanna Arvilommi Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Labtium Oy Tekniikantie 2 PL 1500 02150 ESPOO 70211 KUOPIO Puh. 01065 38000 Puh. 01065 38000 Kansilehti 45543 2/18

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45543 Raportointipäivä: 01.02.2016 12:28:24 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 15.12.2015-29.01.2016 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 11 Näytteen kuivaus <40 C:ssa 31 Hieno murskaus (> 70 % < 2mm), leuat Mn-terästä 35 Erillinen ositus rännijakolaitteella 50 Jauhatus teräsastiassa kiekkomyllyllä (max. 4 kg) 175X Monialkuainemääritys XRF-menetelmällä (briketti) 201 1 M ammoniumasetaattiuutto, ph 4.5 Uutto on tehty uuttosuhteella 1 g näytettä : 60 ml uuttoliuosta 201M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 201P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 224 Hapan 0.2 M ammoniumoksalaattiuutto Uutto on tehty uuttosuhteella 1 g näytettä : 100 ml uuttoliuosta 224M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 224P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 240 Ammoniumsitraattiuutto. 240P Monialkuainemääritys ICP-OES tekniikalla. 228 Ravistelutesti SFS-EN 12457-3, erillinen raportti 512 Kuningasvesiliuotus 90 C:ssa 512M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 512P Monialkuainemääritys ICP-OES -tekniikalla + 810L S:n määritys rikkianalysaattorilla 810Ls Sulfidisen rikin määritys rikkianalysaattorilla (poltto 810 C) + 811L C:n määritys hiilianalysaattorilla 816L C karb ja C ei karb määritys hiilianalysaattorilla 826T1 Yksivaiheinen NAG-testi, ARD Test Handbook, Project P387A, 2002 826M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 826P Monialkuainemääritys ICP-OES -tekniikalla 826R Anionien määritys IC-tekniikalla, Alihankinta 827T ABA-testi, SFS-EN 15875 AP on laskettu kokonaisrikkipitoisuudesta (menetelmä 810L) NPR = NP/AP 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan 995 Tuntityö/ /kemisti/ tarjous Info 45543 3/18

Labtium Oy Laboratorion Näyteaines Tilaajan As Be Bi Cd Li Mo Pb Rb Sb Se Th Tl U V Al näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201P L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 0.32 <0.06 <0.07 0.007 4 0.01 0.49 0.72 <2 <0.09 0.06 <0.006 0.025 0.851 208 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 0.31 <0.06 <0.07 0.008 4 0.01 0.50 0.73 <2 <0.09 0.05 <0.006 0.025 0.844 206 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 0.29 <0.06 <0.07 0.007 1 0.02 0.43 0.74 <2 <0.09 0.06 <0.006 0.019 0.743 181 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 0.62 <0.06 <0.07 0.069 0.08 <0.01 0.29 5 <2 0.26 0.08 0.079 0.200 0.062 10 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 1.98 0.09 0.32 0.051 1.39 <0.01 2.55 3.39 <2 0.35 0.20 35 0.269 0.407 480 Tulokset 45543 4/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 B Ba Ca Co Cr Cu Fe K Mg Mn Na Ni P S Si mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P <2 3.0 7000 1.8 12.3 7.6 2200 101 4070 103 117 26 18 34 815 <2 3.0 7060 1.7 12.2 9.3 2200 100 4070 102 117 26 17 35 816 <2 2.7 7740 1.9 9.7 4.9 1650 90 3390 91 168 15 18 29 737 12 2.8 3060 25.2 7.0 29.5 865 <20 5830 224 <20 157 <10 407 681 <2 13.9 390 8.3 4.9 30.6 2700 387 1660 33 58 213 <10 1020 401 Tulokset 45543 5/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 Sr Ti Zn As Be Bi Cd Li Mo Pb Rb Sb Se Th Tl mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 6.3 1.1 1 2 < < <0.01 0.2 0.09 0.05 0.81 <0.05 < 5 <0.01 6.4 <1 1 0 < < <0.01 0.2 0.07 0.05 0.82 <0.05 < 4 <0.01 6.2 <1 3 2 < < <0.01 0.2 0.07 <0.05 0.82 <0.05 < 0.25 <0.01 2.4 <1 20 2.64 < < <0.01 0.2 0 0.63 9 0.06 0.2 0.20 0.07 1.5 <1 7 26.00 0.2 0.6 0.05 2.6 0.41 3.98 4.11 0.32 0.4 1.22 2 Tulokset 45543 6/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 U Al B Ba Ca Co Cr Cu Fe K Mg Mn Na Ni P mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 224M 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 0.04 652 <5 1.7 74 4.7 85 8.9 10800 120 10300 135 137 70 22 0.04 661 <5 1.8 78 5.2 83 9.6 10700 125 10300 135 143 68 24 0.04 642 <5 1.5 74 5.1 87 4.5 9890 118 8850 115 196 43 23 0.20 152 27 1.8 118 62.5 21 75.6 24600 37 49000 420 <50 400 27 0.45 2170 <5 12.4 98 17.5 20 102.0 20800 583 4800 52 91 391 145 Tulokset 45543 7/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 S Si Sr Ti V Zn Al Co Cu Fe Mn Ni S S S mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % 224P 224P 224P 224P 224P 224P 240P 240P 240P 240P 240P 240P 240P + 810L 810Ls 49 2870 <0.5 16.4 8.2 5 386 41 333 3130 95 478 1010 0.29 0.03 46 2930 <0.5 16.1 7.8 5 396 40 321 3110 95 468 982 0.28 0.02 37 2470 <0.5 15.6 8.7 5 393 36 130 2380 87 377 715 0.21 <0.01 524 2370 <0.5 1.7 1.4 45 65 86 80 3310 295 481 916 4 <0.01 1660 1720 1.1 38.7 6.0 26 896 79 650 10800 30 1930 8920 2.28 1.93 Tulokset 45543 8/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 C C non carb C carb Ag As Be Bi Cd Mo Pb Sb Se Th Tl % % % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg + 811L 816L 816L 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 0.36 <0.05 0.34 <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 <0.004 3 <0.01 <0.04 0.55 <0.2 <0.02 0.38 <0.05 0.36 <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 <0.004 5 <0.01 <0.04 0.52 <0.2 <0.02 0.35 <0.05 0.32 <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 <0.004 0.06 <0.01 <0.04 0.37 <0.2 <0.02 0.22 <0.05 8 <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 <0.004 0.04 <0.01 <0.04 0.20 <0.2 <0.02 0.46 0.42 <0.05 <0.01 0.05 0.31 <0.03 0.320 0.03 0.39 <0.04 3.11 <0.2 0.35 Tulokset 45543 9/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 U Al Ba Ca Co Cr Cu Fe K La Li Mg Mn Na Ni mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 826M 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P <0.004 15 3 2450 <1 14 <1 <50 1040 <1 <1 15 <1 192 <2 <0.004 17 3 2500 <1 14 <1 <50 1000 <1 <1 12 <1 190 <2 <0.004 19 2 2480 <1 12 <1 <50 1150 <1 <1 <10 <1 258 <2 <0.004 <10 2 1510 <1 2 <1 <50 238 <1 <1 55 <1 88 <2 0.545 601 11 699 79.4 11 546 928 2690 <1 9 3960 61 191 1980 Tulokset 45543 10/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 P Rb S Sc Sr Ti V Y Zn Zr Cl SO4 F EC mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m 25 C 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826R 826R 826R 826T1 <20 5 1240 <0.5 4.1 <1 1 <0.5 <1 <1 260 3300 <10 19.80 <20 5 1230 <0.5 3.9 <1 <1 <0.5 2 <1 260 3300 <10 20.30 <20 5 1040 <0.5 3.4 <1 1 <0.5 <1 <1 310 2730 <10 21.30 <20 2 565 <0.5 1.6 <1 <1 <0.5 19 <1 210 1560 <10 9.96 <20 14 13800 <0.5 2.5 <1 <1 <0.5 60 <1 65 33000 18 137.00 Tulokset 45543 11/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 NAGpH NAG (ph 4,5) NAG (ph 7,0) AP NP NPR Ag As Be Bi Cd Mo ph kg H2SO4/t kg H2SO4/t kg CaCO3/t kg CaCO3/t mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 826T1 826T1 826T1 827T 827T 827T 512M 512M 512M 512M 512M 512M 10.50 0 0 9.07 66.1 7.29 <0.2 0.8 0.03 0.07 0.05 6 10.60 0 0 8.86 65.7 7.41 <0.2 0.6 0.02 0.07 0.04 5 10.70 0 0 6.66 57.5 8.64 <0.2 0.4 <0.01 <0.05 <0.04 0.09 9.70 0 0 4.36 124 28.5 <0.2 3.0 0.23 4 8 0.05 2.65 16.5 28.7 71.1 15.7 0.22 0.5 22.7 0.79 1.22 0.34 2.28 Tulokset 45543 12/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 Pb Sb Se Tl U Al B Ba Ca Co Cr Cu Fe K La mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 512M 512M 512M 512M 512M 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 1.7 <0.2 1.0 <0.8 0 6190 <5 27 10300 68 465 373 41000 1540 1.4 1.6 <0.2 1.2 <0.8 1 6420 <5 27 10600 69 486 377 41500 1540 1.4 1.4 <0.2 0.5 <0.8 1 6580 <5 25 11000 55 511 142 38400 1760 1.5 1.0 <0.2 0.4 <0.8 0.77 3940 44.8 9 3490 109 255 166 80600 394 2.5 16.4 0.3 5.3 1.1 1.70 25000 <5 144 2010 90 257 777 75100 11500 16.7 Tulokset 45543 13/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 Li Mg Mn Na Ni P Rb S Sc Sr Ti V Y Zn Zr mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 3 45600 454 452 791 51 7 3010 3 13.7 369 35.3 1.1 16 2 4 46100 462 508 791 51 7 3030 3 14.5 398 35.6 1.2 16 2 4 44000 410 653 585 <50 8 2230 3 13 455 39.3 1.4 14.2 2 3 199000 965 76 869 97 <2 1480 4 3.8 68.5 9.4 1.3 49.4 1 59 37600 384 552 2260 284 67 24400 7 11.1 1460 82 5.8 135 9 Tulokset 45543 14/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 Na2O MgO Al2O3 SiO2 P2O5 K2O CaO TiO2 MnO Fe2O3 % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 0.415 21.5 2.96 46.9 0.014 0.203 13.17 0.3071 48 9.96 0.413 21.5 2.93 46.8 0.014 0.201 13.06 0.3061 4 9.95 0.63 21.5 3.43 47.2 <0.01375 0.24 13.09 0.3461 29 9.13 0.035 37.5 1.34 38.3 0.022 0.068 0.54 0.04201 26 13.1 2.06 8.85 12.8 52.7 0.081 2.3 1.54 0.4641 0.065 12.2 Tulokset 45543 15/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 S Cl Sc V Cr Ni Cu Zn Ga As % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 0.2758 0.0934 0.0039 0.0124 0.257 0.0964 0.0374 0.0052 <0.002 <0.002 0.2696 0.0963 0.0028 0.0125 0.256 0.0965 0.0372 0.0038 <0.002 <0.002 0.2025 206 0.0033 0.0132 0.268 0.074 0.0151 0.0047 <0.002 <0.002 5 502 <0.002 0.0036 0.2658 009 0.0169 0.0105 <0.002 <0.002 2.244 0.0141 <0.002 0.0117 0.0529 0.229 0.0771 0.0168 0.0021 0.0029 Tulokset 45543 16/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba La % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 0.0017 0.0032 0.0008 0.0024 <0.0007 <0.001 <0.002 <0.01 <0.003 <0.003 0.0018 0.0033 0.0008 0.002 <0.0007 <0.001 <0.002 <0.01 <0.003 <0.003 0.0021 0.0025 <0.0007 0.0024 <0.0007 <0.001 <0.002 <0.01 <0.003 <0.003 0.0015 <0.001 <0.0007 <0.001 <0.0007 <0.001 0.0021 <0.01 <0.003 <0.003 0.0106 0.0188 0.0017 0.011 <0.0007 <0.001 0.0024 <0.01 0.0398 <0.003 Tulokset 45543 17/18

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L15097901 KE1 GK_TEKA-2015-1 L15097901U KE1 toisto GK_TEKA-2015-1 L15097902 KE2 GK_TEKA-2015-11.1 L15097903 SRP GK_TEKA-2015-12.1 L15097904 KG GK_TEKA-2015-13.1 Ce Pb Bi Th U % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 0.0054 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 Tulokset 45543 18/18

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025 SELVITYS SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

2 LABTIUM OY SELVITYS SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA Tilaaja: Geologian tutkimuskeskus Teemu Karlsson Neulaniementie 5 70211 Kuopio Labtiumin analyysitilausnumero: 45543 Tekijän yhteystiedot: Labtium Oy Susanna Arvilommi PL 1500 70211 Kuopio puh. 050 572 2265 sähköposti: susanna.arvilommi@labtium.fi Kuopio 2016

3 Toimeksianto Labtium Oy:n Kuopion laboratorio sai 7.12.2015 Geologian tutkimuskeskuksen toimeksiannon selvittää menetelmällä SFS-EN 12457-3 sivukivinäytteiden liukoisten aineiden laatua ja määrää. Näytteet olivat tilaajan ottamia ja niillä oli tilaajan antamat näytetunnukset: GK_TEKA-2015-1, m näyte = 1,420 kg GK_TEKA-2015-11.1, m näyte = 1,021 kg GK_TEKA-2015-12.1, m näyte = 0,769 kg GK_TEKA-2015-13.1, m näyte = 0,877 kg KE1 KE2 SRP KG Testi- ja mittaustulokset Liukoisuustestin SFS-EN 12457-3 tulokset on esitetty tämän raportin taulukoissa 1-2. Testi tehtiin 13.-26.1.2016 välisenä aikana. Laadunvalvontatulokset on esitetty liitteessä 1. Liukoisuustestin SFS-EN 12457-3 kuvaus Standardi SFS-EN 12457-3. Jätteiden karakterisointi. Liukoisuus. Jauhemaisten tai rakeisten jätemateriaalien ja lietteiden liukoisuuden laadunvalvontatesti. Osa 3: Kaksivaiheinen ravistelutesti uuttoliuoksen ja kiinteän jätteen suhteessa 2 ja 8 L/kg jätteille, joiden kiinteä osuus on suuri ja raekoko alle 4 mm (raekoon pienentäminen tarvittaessa). Liukoisuustestin ensimmäisessä vaiheessa uutetaan kiinteää < 4 mm raekokoon murskattua, seulottua ja homogenoitua testimateriaalia ravistelijassa 6 tuntia L/S (liuos/kiinteä) suhteella 2 ja pyöritysnopeudella 10 kierrosta minuutissa. Tämän jälkeen näyte suodatetaan 0,45 µm suodattimen läpi. Testin toisessa vaiheessa uutetaan uudelleen testin ensimmäisessä vaiheessa käytettyä kiinteää materiaalia 18 tuntia L/S suhteella 8 ja pyöritysnopeudella 10 kierrosta minuutissa. Tämän jälkeen näyte suodatetaan 0,45 µm suodattimen läpi. Testi tehdään huoneen lämpötilassa (20 ± 5 o C). Uuttoliuoksena käytetään deionisoitua vettä, jonka ph on säädetty typpihapolla arvoon 4.0. Molempien vaiheiden suodoksista mitataan ja lasketaan liuenneiden aineiden pitoisuudet uuttosuhteille L/S = 2 ja L/S = 10. Kemialliset analyysit Liukoisuustestin liuoksista mitattiin alkuainepitoisuudet ICP-MS -tekniikalla. Anionit mitattiin ionikromatografilla (IC) ja DOC pyrolyyttisesti.

4 Virhearvio Liukoisuustestin uuttoprosessin ja alkuainemittauksen yhteisvirhe on ± 30 %. Näytteenoton ja näytekäsittelyn virhe ei sisälly virhearvioon.

5 Testitulokset GK_TEKA-2015-1 KE1 Taulukko 1. Liukoisuustesti SFS-EN 12457-3 Näytteen kosteus: 0,09 % Näytteen massa: 175,2 g Uuttoliuos L/S 2: ph 9,72 ja sähkönjohtavuus 23,7 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 9,83 ja sähkönjohtavuus 10,1 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al < 0,2 < 0,2 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 2 25 B < 0,05 < 0,05 < 0,5 Ba 0,01 0,007 0,08 20 100 300 Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 8,2 7,2 74 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0,04 1 5 Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 70 Cu < 0,005 < 0,005 < 0,05 2 50 100 Fe < 0,2 < 0,2 < 2,0 K 15,3 7,3 87 Li < 0,02 < 0,02 < 0,2 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 9,5 3,3 44 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 30 Na 12,7 1,1 32 Ni 0,01 0,008 0,08 0,4 10 40 P < 0,08 < 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 50 S 7,9 2,0 31 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0,6 4 50 200 DOC 1,4 0,8 8,8 500 800 1000 Cl - 24 1,4 19 800 15000 25000 F - < 0,02 < 0,02 < 0,2 10 150 500 2- SO 4 9,7 1,0 25 1000 20000 50000

6 GK_TEKA-2015-11.1 KE2 Taulukko 2. Liukoisuustesti SFS-EN 12457-3 Näytteen kosteus: 0,1 % Näytteen massa: 175,2 g Uuttoliuos L/S 2: ph 9,77 ja sähkönjohtavuus 22,6 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 9,90 ja sähkönjohtavuus 9,6 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al < 0,2 < 0,2 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 2 25 B 0,09 < 0,05 < 0,6 Ba 0,008 0,006 0,07 20 100 300 Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 7,3 6,9 70 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0,04 1 5 Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 70 Cu < 0,005 < 0,005 < 0,05 2 50 100 Fe < 0,2 < 0,2 < 2,0 K 15 7,1 85 Li < 0,02 < 0,02 < 0,2 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 8,6 3,2 42 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 30 Na 19,7 1,6 48 Ni < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,4 10 40 P < 0,08 < 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 50 S 6,2 1,7 25 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0,6 4 50 200 DOC 1,5 0,7 8,2 500 800 1000 Cl - 32 1,5 69 800 15000 25000 F - < 0,02 < 0,02 < 0,2 10 150 500 2- SO 4 6,0 0,7 17 1000 20000 50000

7 GK_TEKA-2015-12.1 SRP Taulukko 2. Liukoisuustesti SFS-EN 12457-3 Näytteen kosteus: 0,6 % Näytteen massa: 176,1 g Uuttoliuos L/S 2: ph 9,88 ja sähkönjohtavuus 25,2 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 9,99 ja sähkönjohtavuus 9,7 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al < 0,2 < 0,2 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 2 25 B 0,4 0,2 2,7 Ba 0,01 0,02 0,2 20 100 300 Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 8,6 8,8 87 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0,04 1 5 Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 70 Cu < 0,005 < 0,005 < 0,05 2 50 100 Fe < 0,2 < 0,2 < 2,0 K 5,0 1,3 19 Li 0,08 < 0,02 < 0,3 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 62,6 13,2 212 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 30 Na 0,7 0,4 4,3 Ni 0,005 0,007 0,07 0,4 10 40 P < 0,08 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 50 S 16,8 4,9 68 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0,6 4 50 200 DOC 2,3 0,7 9,8 500 800 1000 Cl - 11,5 8,0 12 800 15000 25000 F - 0,03 0,03 < 0,3 10 150 500 2- SO 4 48 12 179 1000 20000 50000

8 GK_TEKA-2015-13.1 KG Taulukko 2. Liukoisuustesti SFS-EN 12457-3 Näytteen kosteus: 0,8 % Näytteen massa: 176,5 g Uuttoliuos L/S 2: ph 4,7 ja sähkönjohtavuus 88,7 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 5,7 ja sähkönjohtavuus 21,2 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al 0,7 < 0,2 < 2,7 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 2 25 B 0,1 < 0,05 < 0,6 Ba 0,05 0,04 0,4 20 100 300 Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 23,7 3,5 66 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0,04 1 5 Co 0,5 0,1 1,7 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 70 Cu 0,1 0,01 0,3 2 50 100 Fe 0,7 0,3 4,0 K 57,3 21,5 270 Li 0,2 0,05 0,8 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 70,1 10,0 193 Mn 1,8 0,3 5,0 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 30 Na 6,0 1,6 23 Ni 13,6 2,2 40 0,4 10 40 P < 0,08 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,5 10 50 S 174 33,9 555 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se 0,01 < 0,005 < 0,06 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn 0,3 < 0,06 < 0,9 4 50 200 DOC 4,4 1,4 19 500 800 1000 Cl - 1,4 0,3 4,4 800 15000 25000 F - 0,1 < 0,02 < 0,3 10 150 500 2- SO 4 420 1,4 1257 1000 20000 50000

9 Yhteenveto tuloksista Verrattaessa näytteestä liukoisuustestissä liuenneiden haitallisten aineiden pitoisuuksia säädöksen 331/2013 /1/ (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista) määrittämiin liukoisuusraja-arvoihin, voidaan todeta seuraavaa: GK_TEKA-2015-1 Raja-arvojen ylityksiä ei havaittu. GK_TEKA-2015-11.1 Raja-arvojen ylityksiä ei havaittu. GK_TEKA-2015-12.1 Raja-arvojen ylityksiä ei havaittu. GK_TEKA-2015-13.1 Sulfaatin liukoisuus ylittää pysyvän jätteen kaatopaikalle säädetyn raja-arvon. Kuopio 26.1.2016 Susanna Arvilommi Laboratoriopäällikkö /1/ Säädös 331/2013: Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (Annettu Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2013). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130331

10 LABTIUM OY LIITE 1 Liukoisuustestin SFS-EN 12457-3 laadunvalvontanäytteiden tulokset. Taulukko 3. Sokeanäyte ja uusintanäyte Haitallinen aine Sokeanäyte Uuttoliuos L/S 2 Sokeanäyte Uuttoliuos L/S 8 U-näyte, GK_TEKA- 2015-1 L/S 10 mg/kg Al 0,1 0,06 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 B < 0,05 < 0,05 < 0,5 Ba < 0,005 < 0,005 0,07 Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca < 0,1 < 0,1 74 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cu < 0,005 < 0,005 < 0,05 Fe < 0,05 < 0,05 < 2,0 K 0,2 0,3 83 Li < 0,02 < 0,02 < 0,2 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 Mg < 0,05 < 0,05 42 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 Na 0,2 0,2 30 Ni < 0,005 < 0,005 < 0,05 P < 0,005 < 0,005 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 S < 0,08 < 0,08 31 Sb < 0,01 < 0,01 < 0,05 Se < 0,01 < 0,01 < 0,05 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0,6 ph 4,04 4,00 L/S 2 9,77 L/S 8 9,90 Johtokyky ms/m 5,73 5,02 L/S 2 22,6 L/S 8 9,6

Liite 2: Sivukivinäytteiden mineralogiset analyysitulokset Geologian tutkimuskeskus Tutkimuslaboratorio/ Elektronioptiikan laboratorio EMA-2016-52-S 12.5.2016 Tilaaja: Teemu Karlsson GTK ANALYYSITULOKSIA PROJEKTI: FE-SEM-EDS-analyysituloksia KaiHaMe-projektin sivukivinäytteistä LIMS/työnumero: 919 MENETELMÄ: OPERAATTORI: TULOKSET TARKISTANUT: RAPORTTI: FE-SEM-EDS Marja Lehtonen Marja Lehtonen Marja Lehtonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2016-52-S Mineraalitekniikka ja materiaalit FE-SEM-EDS 1 (6) Marja Lehtonen 12.05.2016 FE-SEM-EDS-analyysituloksia KaiHaMe-projektin sivukivinäytteistä 1 Näytteet Tässä raportissa käsitelty näyteaineisto on listattu taulukossa 1. Taulukko 1. Näyteaineisto. LabID GTK:n analyysitunnus Paikkakunta / paikka Kivilajityyppi 2016-0226 GK_TEKA-2015-1 Kevitsa KE1 Kiilleliuske 2016-0227 GK_TEKA-2015-11.1 Kevitsa KE2 Kiilleliuske 2016-0228 GK_TEKA-2015-12.1 Hitura SRP Serpentiniitti 2016-0229 GK_TEKA-2015-13.1 Hitura KG Kiillegneissikasa (sekamateriaali) 2 Analyysimenetelmä Kenttäemissio-pyyhkäisyelektronimikroskooppi (FE-SEM), johon on liitetty energiadispersiivinen spektrometri (EDS). 2.1 FE-SEM-EDS JEOL JSM 7100F Schottky, johon on yhdistetty Oxford Instrumentsin EDS-spektrometri X- Max 80 mm2 (SDD). Vacuum: HV Accelerating voltage: 20 kv Working distance: 10 mm Probe current: 10 (1 na) Analytiikkaa varten näytteistä valmistettiin epoksiin valetut ja kiillotetut vertikaaliset pintahieet (viipalehieet), jotka päällystettiin grafiitilla sähkönjohtavuuden aikaansaamiseksi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2016-52-S 12.05.2016 2 (6) Kustakin näytteestä mitattiin summaspektri sekä alkuainejakaumakartta 10 mm x 10 mm kokoiselta alueelta Aztec-ohjelmistolla. Analyysin laatu on semikvantitatiivinen eikä mittaustuloksessa ole mukana hiiltä (näytteiden päällystyksestä johtuen), klooria (epoksista johtuen) eikä berylliumia tai sitä kevyempiä alkuaineita. Summaspektrissä on mukana rakeiden välitilat. Kustakin näytteestä analysoitiin lisäksi n. 10 000 yksittäistä mineraaliraetta (partikkelia) Feature-ohjelmistolla modaalimineralogisen koostumuksen selvittämiseksi. Myös näiden analyysien laatu on semikvantitatiivinen ja tulokset normalisoitu 100 %:iin. Mineraalitunnistus perustuu EDS-spektristä konvertoidun numeerisen alkuainekoostumuksen vertaamiseen GTK:n sisäiseen mineraalitietokantaan. Teknisistä syistä johtuen lähes aina 5-10% analyyseista menee luokittelussa unclassified -luokkaan. Pääasiassa luokka sisältää useammista eri mineraalifaaseista generoituneita seka-analyyseja. Unclassified-analyysien määrä on yleensä suurempi hienorakeisilla ja/tai mineralogialtaan kompleksisilla näytteillä. Mineraalien tarkka identifioiminen EDS-spektrin perusteella ei ole aina mahdollista, koska esim. niiden mahdollisesti sisältämät hiili sekä OH- ja H 2 O-ryhmät eivät tule esiin analyysissa. Em. epävarmuustekijät tulee huomioida tarkasteltaessa tässä raportissa esitettyjä tuloksia. 3 Tulokset Kunkin näytteen tuloksista on tässä raportissa lyhyt yhteenveto. Näytteistä mitatut alkuainejakaumakartat ja BSE-kuvat toimitetaan erikseen kuvatiedostoina. Täydelliset modaalimineralogian listaukset on koottu Liitteeseen I. Siinä jokaisen näytteen tulokset on esitetty omalla välilehdellään. Havainnollisia BSE-kuvia ja niihin liittyviä EDS-analyysejä on koottu Liitteeseen II. Näytteiden BSE-montage-kuvat (1a-1d) on muodostettu liittämällä yhteen 130 100-kertaisella suurennoksella otettua kuvaa. Kuva-aloilta mitatut EDS-spektriin perustuvat semikvantitatiiviset alkuainekoostumukset on esitetty taulukossa 2, ja modaalimineralogian tulokset päämineraalien suhteen taulukoissa 3 (Kevitsa), 4 (Hitura, serpentiniitti) ja 5 (Hitura, kiillegneissikasa). Mukana ovat ne mineraalit, joita esiintyy vähintään prosentin pitoisuutena. Huom. Kevitsan näytteiden modaalimineralogia ei vastaa niille nimettyä kivilajityyppiä (kiilleliuske). Tutkituissa näytteissä esiintyy runsaasti mineraaleja, joiden tarkka identifioiminen ja luokittelu EDS-analyysin perusteella ei ole mahdollista. Näitä ovat mm. erilaiset Mg-silikaatit (serpentiini, Mg-amfibolit ja Mg-pyrokseenit). Ylipäätään amfibolien ja pyrokseenien luokittelu on lähinnä suuntaa antava, esim. rajanveto tremoliitin ja diopsidin välillä semikvantitaviisien analyysin pohjalta on epävarma. Olisikin suositeltavaa varmentaa ainakin päämineraalien identifiointi mikroanalysaattorilla. Sulfideja näytteissä esiintyy vähän (Liite I): näytteissä TEKA 1-12.1 vain muutamia prosentin kymmenesosia, näytteessä TEKA 13.1 (Hituran kiillegneissikasa) niitä oli selkeästi eniten, n. 1.5%. Näytteestä identifioitiin pyrrotiitin, pyriitin, pentlandiitin ja kuparikiisun ohella

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2016-52-S 12.05.2016 3 (6) muuttuneita (hapettuneita) sulfideja sekä todennäköisesti niiden muuttumistuloksena syntynyttä S-sisältävää götiittiä sekä jarosiittia yhteensä n. 0.5 %.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2016-52-S 12.05.2016 4 (6) A B C D Kuvat 1a-d. a) TEKA 1 Kevitsa b) TEKA 11.1 Kevitsa c) TEKA 12.1 Hitura d) TEKA 13.1 Hitura. BSE. Montage.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2016-52-S 12.05.2016 5 (6) Taulukko 2. Näytteiden summaspektreistä konvertoidut alkuainekoostumukset. Weight % TEKA 1 TEKA 11.1 TEKA 12.1 TEKA 13.1 O 54.94 56.24 57.66 53.70 Na 1.35 Al 10.78 10.73 19.26 4.72 Mg 1.41 1.59 0.61 5.60 Si 18.46 17.89 15.61 21.86 S 0.77 0.72 0.75 2.76 K 6 0.27 1.63 Ca 7.61 7.00 0.32 0.90 Ti 9 Cr 0.23 0.33 Fe 5.64 5.05 5.80 7.48 Total 100.00 100.00 100.00 100.00 KE1 KE2 SRP KG Taulukko 3. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto. Kevitsan näytteet. KE1 KE2 TEKA 1 TEKA 11.1 Class % total area % total area 109_Diopside 35.96 34.90 117_Tremolite 19.92 17.62 215_Serpentine 10.02 13.74 113_Mg-Anthophyllite 5.01 4.71 116_Mg-Hornblende 3.46 6.41 213_Olivine 3.32 1.72 110_Augite 2.86 0.74 112_Actinolite 2.19 2.51 118_Chlorite (clinochlore) 1.74 2.25 102_Plagioclase 1.32 0.78 216_Talc 1.17 1.82 202_Dolomite 1.01 8 300_Fe-oxide (magnetite/hematite) 0.48 1.28 Other 3.69 3.88 Unclassified 7.86 7.44 Total 100.00 100.00

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2016-52-S 12.05.2016 6 (6) Taulukko 4. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto. Hituran serpentiniitti. Class % total area 214_Serpentine 73.21 216_Talc 13.14 118_Chlorite (clinochlore) 1.99 300_Fe-oxide (magnetite/hematite) 1.85 213_Olivine 1.35 113_Mg-Anthophyllite 1.00 201_Calcite 0.94 Other 1.06 Unclassified 5.46 Other 100.00 Taulukko 5. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto. Hituran kiillegneissikasa. Class % total area 100_Quartz 25.42 106_Biotite 12.80 101_Albite 11.78 102_Plagioclase (other than albite) 10.77 107_Muscovite 5.09 118_Chlorite (clinochlore) 4.83 114_Mg-cummingtonite 3.97 216_Talc 2.26 214_Serpentine 2.22 103_K-feldspar 2.09 213_Olivine 1.11 117_Tremolite 1.05 119_Chlorite (chamosite) 0.99 Other 7.28 Unclassified 8.33 Total 100.00

Mineralogian tutkimus näytteestä KG (<1 mm) Geologian tutkimuskeskus Mineraalitekniikka ja materiaalit / Tutkimuslaboratorio, Espoo EMA-2017-115-S 18.12.2017 Tilaaja: Teemu Karlsson GTK ANALYYSITULOKSIA PROJEKTI: Hituran kiillegneissikasan lysimetrinäytteen tutkiminen FE-SEM-EDS:llä. KaiHaMeprojekti. LIMS/työnumero: 1215 MENETELMÄ: OPERAATTORI: TULOKSET TARKISTANUT: RAPORTTI: FE-SEM-EDS Marja Lehtonen Marja Lehtonen Marja Lehtonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2017-115-S Mineraalitekniikka ja materiaalit FE-SEM-EDS 1 (6) Marja Lehtonen 18.12.2016 Hituran kiillegneissikasan lysimetrinäytteen tutkiminen FE-SEM-EDS:llä. KaiHaMe-projekti. 1 Näytteet Tässä raportissa käsitelty näyteaineisto on listattu taulukossa 1. Näyte on analysoitu aiemmin röntgendiffraktiolla. Tulokset on esitetty tämän raportin liitteenä I (EMA-2017-111-X / Tiljander). Taulukko 1. Näyteaineisto. LabID GTK:n näytetunnus Paikkakunta Kuvaus 201701062 GK_TEKA-2015-13.2 Hitura kiillegneissi; lysimetrinäyte KG (<1mm) 2 Analyysimenetelmä Kenttäemissio-pyyhkäisyelektronimikroskooppi (FE-SEM), johon on liitetty energiadispersiivinen spektrometri (EDS). 2.1 FE-SEM-EDS JEOL JSM 7100F Schottky, johon on yhdistetty Oxford Instrumentsin EDS-spektrometri X- Max 80 mm2 (SDD). Analysointiolosuhteet: vakuumi HV; kiihdytysjännite 20 kv; työskentelyetäisyys 10 mm; probivirta 10 (0.5 na). Analytiikkaa varten näytteestä valmistettiin epoksiin valettu ja kiillotettu vertikaalinen pintahie (viipalehie). Näytteen valmistuksessa käytettiin alkoholia, jotta mahdolliset veteen liukenevat mineraalit eivät tuhoutuisi. Vertikaalihie päällystettiin grafiitilla sähkönjohtavuuden aikaansaamiseksi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2017-115-S 18.12.2017 2 (6) Näytteestä mitattiin summaspektri sekä alkuainejakaumakartta n. 10 mm x 10 mm kokoiselta alueelta Aztec-ohjelmistolla. Analyysin laatu on semikvantitatiivinen eikä mittaustuloksessa ole mukana hiiltä (näytteiden päällystyksestä johtuen), klooria (epoksista johtuen) eikä berylliumia tai sitä kevyempiä alkuaineita. Näytteestä analysoitiin lisäksi n. 10 000 yksittäistä mineraaliraetta (partikkelia) INCA Mineralohjelmistolla modaalimineralogian selvittämiseksi. Myös näiden analyysien laatu on semikvantitatiivinen ja tulokset normalisoitu 100 %:iin. Mineraalitunnistus perustuu EDSspektristä konvertoidun numeerisen alkuainekoostumuksen vertaamiseen GTK:n sisäiseen mineraalitietokantaan. Teknisistä syistä johtuen lähes aina 5-10% analyyseista menee luokittelussa unclassified -luokkaan. Pääasiassa luokka sisältää useammista eri mineraalifaaseista generoituneita seka-analyyseja. Unclassified-analyysien määrä on yleensä suurempi hienorakeisilla ja/tai mineralogialtaan kompleksisilla näytteillä. EDS-spektri generoituu minimissään n. 3 µm alueelta, joten sitä pienempiä mineraalirakeita ei pystytä luotettavasti analysoimaan. Mineraalien tarkka identifioiminen EDS-spektrin perusteella ei ole aina mahdollista, koska mm. niiden mahdollisesti sisältämät hiili, OH- ja H2O-ryhmät sekä alkuaineiden hapetusasteet eivät tule esiin analyysissa. Em. epävarmuustekijät tulee huomioida tarkasteltaessa tässä raportissa esitettyjä tuloksia. 3 Tulokset Kuvassa 1 on esitetty näytteestä koottu elektronien takaisinsironta (BSE) -kuva n. 10 x 10 mm alueelta (montage) sekä sen alueelta mitattujen pääalkuaineiden jakauma. Alkuainejakaumakuvassa sulfidit näkyvät kirkkaan punaisina, kvartsi kellanvihreänä, Feoksidi kirkkaan keltaisena, plagioklaasi (albiitti) vaaleanpunertavana, kalimaasälpä lilana, kiilteet turkooseina; serpentiini ja kloriitti lehdenvihreän eri sävyissä. Kuva-alalta mitattu semikvantitatiivinen summaspektri on esitetty taulukossa 2. FE-SEM:illä määritetyt modaalimineralogian tulokset on esitetty taulukossa 3. Ne täsmäävät pääpiirteissään XRD-tulosten kanssa (plagioklaasi 45%, kvartsi 15%, smektiitti(-kloriitti) 12%) tremoliitti 8 %, serpentiini 5%, biotiitti 4%, talkki 4%, glaukofaani 4% ja gibbsiitti 3 %). Eniten eroavaisuutta XRD- ja FE-SEM-tulosten välillä on mineraalien määräsuhteissa. FE- SEM:illä ei tunnistettu mitään gibbsiittiin viittaavaa eikä sillä saatu havaintoa myöskään XRD:llä näytteen hienoaineksesta identifioidusta kipsistä. Mahdollisesti em. mineraalit esiintyvät niin hienorakeisena (<3 µm), ettei niistä pystytty FE-SEM:illä analysoimaan. EDSspekreihin tulee kuitenkin yleisesti mukaan kontaminaationa rikkiä muutamia prosentteja mikä saattaa viitata hienorakeiseen kipsiin. Tosin syynä saattaa olla jokin muukin S-pitoinen faasi, koska selkeää korrelaatiota ei havaita S ja Ca esiintymisen suhteen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2017-115-S 18.12.2017 3 (6) FE-SEM-tuloksissa havaitaan n. 2 prosentin pitoisuutena Fe-oksidia, joka täsmää koostumukseltaan parhaiten götiittiin. Faasi on mahdollisesti syntynyt sulfidien muuttumistuloksena. Pienen pitoisuuden vuoksi se ei tule esiin XRD:llä; lisäksi on mahdollista, että se on amorfinen. Terveitä sulfideja esiintyy yhteensä n. 1 prosentin pitoisuutena. Suurin piirtein saman verran esiintyy hapettuneita sulfideja (sulfaatteja?), joiden spektriin tulee mukaan runsaasti happea. Lisäksi esiintyy K-jarosiittia erittäin pienenä pitoisuutena. XRD-tulosten perusteella näytteessä esiintyy smektiitti-ryhmän mineraali, johon on sekoittunut kloriittia. FE-SEM:illä kyseinen seosfaasi menee kokonaisuudessaan kloriitiksi eikä ole arvioitavissa, kuinka suuri osuus siitä on smektiittiä. Epäsuoria viiteitä smektiitin olemassaolosta saadaan kuitenkin mm. kloriitin kohonneina Si-pitoisuuksina. FE-SEM-tulosten suuri määrä tunnistamattomia analyysejä (n. 7%) johtuu näytteen sisältämästä suuresta määrästä päämineraalien muodostamia (hienorakeisia) sekarakeita. Plagioklaasi on Na-pitoista, joko albiittia tai oligoklaasia. Näytteessä havaittu punertava väri saattaa selittyä sekä götiitin että savimineraalin esiintymisellä näytteessä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2017-115-S 18.12.2017 4 (6) Kuva 1. BSE-montage-kuva Hituran lysimetrinäytteestä GK_TEKA-2015-13.2 sekä sen alueelta mitattujen pääalkuaineiden jakaumakartat.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2017-115-S 18.12.2017 5 (6) Taulukko 2. Kuvan 1 alueelta mitattu EDS-summaspektri. Element O Na Mg Al Si S K Ca Ti Fe Ni Total Wt% 44,41 1,03 6,70 5,99 25,20 2,72 1,92 0,82 0,25 10,73 0,23 100,00 KG (<1 mm) Taulukko 3. Hituran lysimetrinäytteen modaalimineralogian tulokset. Class % total area % total mass 100_Quartz 17,85 16,40 106_Biotite 15,50 17,53 118_Chlorite 11,58 11,05 102_Plagioclase (oligoclase) 9,89 9,43 214_Serpentine 8,43 7,45 107_Muscovite 4,57 4,52 103_K-feldspar 4,24 3,74 114_Mg-cummingtonite_Enstatite 3,42 3,75 101_Plagioclase (albite) 3,06 2,81 112_Tremolite 2,45 2,68 302_Fe-oxide (göthite/limonite) 2,16 2,90 216_Talc 1,89 1,87 217_Cordierite 1,30 1,24 113_Anthophyllite 1,30 1,47 104_Feldspar, mixed 0,78 0,69 108_Phlogopite 0,73 0,72 116_Mg-Hornblende 0,53 0,60 513_Oxidized Fe-sulphide 0,50 0,76 225_Glaucophane 0,48 0,52 500_Pyrite 0,40 0,71 501_Pyrrhotite 0,24 0,39 210_Tourmaline 0,23 0,26 516_Jarosite 0,18 0,19 218_Almandine 0,13 0,18 510_Pentlandite 0,12 0,20 308_Corundum 0,12 0,17 300_Fe-oxide (magnetite/hematite) 0,09 0,16 503_Chalcopyrite 0,07 0,11

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA-2017-115-S 18.12.2017 6 (6) 115_Fe-Hornblende 0,07 0,08 201_Calcite 0,06 0,06 120_Cr-chlorite 0,05 0,05 200_Apatite 0,05 0,05 306_Chromite 0,03 0,05 219_Spessartine 0,02 0,02 304_Rutile_Ti-Ox 0,02 0,02 206_Epidote 0,02 0,02 401_Monazite 0,01 0,02 208_Titanite 0,01 0,01 110_Augite 0,01 0,01 224_Kaolinite 0,01 0,01 Unclassified 7,45 7,10 Total 100,00 100,00

Liite 3: Lysimetrien suotovesien analyysitulokset Näytteenotto 16.11.2015 GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 18.12.2015 9:03:27 Espoo Karlsson Teemu PL 1237 70211 Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 45527 VIITE: V155040224 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 3 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ ALIH 3 095C 4 4 + 139M 4 108 + 139P 4 28 + 142L 4 12 + 143R 4 20 150 4 150M 4 104 150P 4 28 901GTK 1 908 1 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie 2 02150 ESPOO Puh. 01065 38000 Kansilehti 45527 1/8

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45527 Raportointipäivä: 18.12.2015 9:03:27 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 18.11.2015-18.12.2015 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. ALIH Alihankintatyön toimitus 150 Vesinäytteen märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 150M Alkuaineiden määritys vedestä ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 150P 095C Alkuaineiden määritys vedestä ICP-OES-tekniikalla Spektrofotometrinen määritys + 142L Kokonais- (TOC) ja/tai liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määritys, SFS-EN 1484 + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en + 139P=+ 139Pp 150P=150Pp Info 45527 2/8

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Fe++ Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn näytetunnus näytetunnus 095C + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L15088303 LY4 VE_TEKA-2015-6.1 0.03 <0.01 <1 <0.02 <5 1.43 <0.05 <1 <0.02 0.49 < 7.26 34.8 <0.05 1.23 L15088303U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.1 0.02 <0.01 1.12 <0.02 <5 1.37 <0.05 <1 <0.02 2.16 < 7.44 28.9 <0.05 1.25 L15088304 LY5 VE_TEKA-2015-7.1 0.05 <0.01 1.62 2.34 9.26 28.2 <0.05 <1 <0.02 6.44 < 137 981 5.14 28.7 L15088305 LY6 VE_TEKA-2015-8.1 0.02 <0.01 <1 1.53 <5 22.7 <0.05 <1 <0.02 4.59 < 25.1 174 4.28 22.1 Tulokset 45527 3/8

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L15088303 LY4 VE_TEKA-2015-6.1 L15088303U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.1 L15088304 LY5 VE_TEKA-2015-7.1 L15088305 LY6 VE_TEKA-2015-8.1 Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P 0.03 1.18 148 < 8 <2 0.08 0.96 <2 <0.02 <0.005 <0.02 591 0.40 <0.05 0.05 2.99 149 0 0.21 <2 0 1.06 <2 <0.02 <0.005 <0.02 566 0.40 <0.05 10.4 88.5 33.1 4.49 186 <2 3.41 75.7 <2 <0.02 0.05 0.08 62.5 21.7 <0.05 16.1 61.4 <20 1.61 142 <2 7.73 44.1 <2 <0.02 0.08 7 24.0 16.7 <0.05 Tulokset 45527 4/8

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L15088303 LY4 VE_TEKA-2015-6.1 L15088303U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.1 L15088304 LY5 VE_TEKA-2015-7.1 L15088305 LY6 VE_TEKA-2015-8.1 K Mg Na Si S TOC DOC TIC Br Cl F SO4 NO3 Al As B + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P + 142L + 142L + 142L + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R 150M 150M 150M <0.5 0.07 <1 < <1 1.1 <0.2 <0.2 < 0.37 < 1.5 1.3 27.1 1.77 <10 <0.5 0.07 <1 < <1 1.1 0.3 <0.2 < 0.41 < 1.5 1.3 21.2 2.2 <10 86.2 261 226 7.99 143 4.4 3.1 4.4 6.5 870 0.94 310 150 11.6 3.02 12.4 61.3 168 138 8.09 124 0.9 1.3 5.5 1.8 350 0.76 410 72 <10 1.76 <10 Tulokset 45527 5/8

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L15088303 LY4 VE_TEKA-2015-6.1 L15088303U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.1 L15088304 LY5 VE_TEKA-2015-7.1 L15088305 LY6 VE_TEKA-2015-8.1 Ba Be Bi Cd Ag Co Cr Cu Li Mn Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 2.01 1.45 6.28 1.67 1.09 12.2 2.27 14.0 3.42 2.77 3.20 <5 540 2.77 <0.5 <10 1.74 3.91 <10 2.60 1.00 7.66 0.48 0.67 4.25 1.20 13.6 1.20 2.15 2.52 <5 414 1.76 <0.5 <10 0.50 2.14 <10 32.9 <0.5 <5 0.34 1.07 8.60 1.88 154 6.16 31.4 27.9 101 157 8.73 202 <10 2.70 86.3 <10 22.7 <0.5 <5 <0.2 0.36 5.31 1.05 17.2 4.44 21.3 31.1 58.4 116 2.76 137 <10 5.79 44.1 <10 Tulokset 45527 6/8

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L15088303 LY4 VE_TEKA-2015-6.1 L15088303U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.1 L15088304 LY5 VE_TEKA-2015-7.1 L15088305 LY6 VE_TEKA-2015-8.1 Tl U V Zn Ca Fe K Mg Na S Si 150M 150M 150M 150M 150P 150P 150P 150P 150P 150P 150P 1.82 <0.05 <0.2 693 0.66 <0.05 <0.5 3 1.53 <1 1 0.64 <0.05 <0.2 428 0.22 <0.05 <0.5 <0.05 <1 <1 < 0.43 0.06 9.07 56.2 22.7 0.05 86.4 263 236 145 6.81 <0.2 0.09 5.30 12.3 17.0 <0.05 60.3 169 138 143 7.05 Tulokset 45527 7/8

Eränumero: 26042 Asiakas: Labtium Oy Näytevastaanotto Tyyppi: Vesi Näyte Viite Saapunut Tuote Ammonium, NH4 Kokonaistyppi, N Fosfaattifosfori, PO4-P 0,45µm Kiintoaine ph Sähkönjohtavuus Alkaliteetti 26042-1 LY4 VE_TEKA-2015-6.1 19.11.2015 Vesinäyte 0,18 0,38 0,053 < 2 5,9 0,9 < 0,1 26042-2 LY5 VE_TEKA-2015-7.1 19.11.2015 Vesinäyte 19 47 < 0,010 < 2 8,4 353,0 6,3 26042-3 LY6 VE_TEKA-2015-8.1 19.11.2015 Vesinäyte 7,1 20 < 0,010 < 2 8,4 208,5 5,4 Alihankittu Metropolilab:sta Alihankintatulokset 45527 8/8

Näytteenotto 21.2015 GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 22.12.2015 10:33:47 Espoo Karlsson Teemu PL 1237 70211 Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 45535 VIITE: V155040257 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 3 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M 4 108 + 139P 4 28 + 143R 4 4 901GTK 1 908 1 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie 2 02150 ESPOO Puh. 01065 38000 Kansilehti 45535 1/5

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45535 Raportointipäivä: 22.12.2015 10:33:47 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 26.11.2015-22.12.2015 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en + 139P=+ 139Pp Info 45535 2/5

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L15091871 LY4 VE_TEKA-2015-6.2 0 4.24 0.03 6.44 1.21 0.26 <1 0.24 5 7 6.51 30.2 0.45 2.87 4.38 L15091871U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.2 0.04 4.12 <0.02 <5 1.11 0.26 <1 7 5 6 6.49 30.7 7 2.58 1.10 L15091872 LY5 VE_TEKA-2015-7.2 0.32 <1 2.12 5.75 12.5 <0.05 <1 <0.02 1.41 < 50.4 244 2.99 12.9 9.47 L15091873 LY6 VE_TEKA-2015-8.2 <0.01 <1 1.92 <5 12.3 <0.05 <1 <0.02 1.91 0.23 11.1 64.4 3.39 13.3 15.4 Tulokset 45535 3/5

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L15091871 LY4 VE_TEKA-2015-6.2 L15091871U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.2 L15091872 LY5 VE_TEKA-2015-7.2 L15091873 LY6 VE_TEKA-2015-8.2 Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K Mg + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P + 139P 0.71 71.9 0.44 6 <2 0.05 0.76 <2 0.49 <0.005 0.49 417 < <0.05 <0.5 <0.05 0.76 72.4 0.34 6 <2 <0.05 0.75 <2 0.20 <0.005 0.38 416 < <0.05 <0.5 <0.05 53.9 <20 2.32 101 <2 0.86 34.9 <2 0.02 0.01 0.35 25.5 10.6 <0.05 43.8 78.5 39.2 <20 0.84 118 <2 3.90 21.8 <2 <0.02 0.03 0.55 12.2 8.35 <0.05 47.1 87.5 Tulokset 45535 4/5

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L15091871 LY4 VE_TEKA-2015-6.2 L15091871U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.2 L15091872 LY5 VE_TEKA-2015-7.2 L15091873 LY6 VE_TEKA-2015-8.2 Na Si S SO4 + 139P + 139P + 139P + 143R <1 < <1 1.3 <1 < <1 1.3 67.0 8.37 54.2 120 76.9 8.75 52.8 170 Tulokset 45535 5/5

Näytteenotto 1.12.2015 GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 32.2015 11:22:50 Espoo Karlsson Teemu PL 1237 70211 Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 45542 VIITE: v155040294 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 3 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M 4 108 + 139P 4 28 + 143R 4 4 901GTK 1 908 1 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiakkuuspäällikkö - Teollisuus Labtium Oy Tekniikantie 2 02150 ESPOO Kansilehti 45542 1/5

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45542 Raportointipäivä: 32.2015 11:22:50 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 16.12.2015-32.2015 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en + 139P=+ 139Pp Info 45542 2/5

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L15094421 LY4 VE_TEKA-2015-6.3 6 <1 0.42 <5 1.55 <0.05 24.2 0 0 < 10.4 3.06 <0.05 1.15 3.02 L15094421U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.3 0.04 <1 0.24 <5 1.51 <0.05 7.98 0.04 0.07 < 10.4 3.07 <0.05 1.14 1.10 L15094422 LY5 VE_TEKA-2015-7.3 0.07 <1 1.90 <5 13.0 <0.05 12.5 0.02 1.07 0 37.9 22.4 2.31 10.2 3.71 L15094423 LY6 VE_TEKA-2015-8.3 <0.01 8.98 1.72 <5 9.65 0.05 2.51 <0.02 0.96 0.22 9.14 4.36 2.38 8.38 4.85 Tulokset 45542 3/5

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L15094421 LY4 VE_TEKA-2015-6.3 L15094421U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.3 L15094422 LY5 VE_TEKA-2015-7.3 L15094423 LY6 VE_TEKA-2015-8.3 Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K Mg + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P + 139P 0.82 39.7 0.25 0.08 <2 1.22 0.44 <2 2 <0.005 6 236 < <0.05 <0.5 <0.05 0.65 38.2 < 0.09 <2 0.5 0.37 <2 0.03 <0.005 1 238 < <0.05 <0.5 <0.05 49.9 <20 2.39 79.0 <2 1.08 33.6 <2 0.07 0.01 0.21 27.8 11.3 <0.05 31.4 59.6 23.4 <20 1.39 91.7 <2 2.81 37.9 <2 0.02 0.01 0.41 7.24 7.06 <0.05 34.2 58.0 Tulokset 45542 4/5

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L15094421 LY4 VE_TEKA-2015-6.3 L15094421U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.3 L15094422 LY5 VE_TEKA-2015-7.3 L15094423 LY6 VE_TEKA-2015-8.3 Na Si S SO4 + 139P + 139P + 139P + 143R <1 < <1 1.1 <1 < <1 1.2 28.3 7.83 28.3 90 27.1 8.48 18.9 68 Tulokset 45542 5/5

Näytteenotto 8.12.2015 GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 22.1.2016 10:36 Espoo Karlsson Teemu PL 1237 70211 Kuopio Tämä testausseloste korvaa 32.2015 päivätyn selosteen. Tähän selosteen on korjattu näytteen VE_TEKA_2015-8.4 ( L15096231) Ni tulos. Aikaisemmin toimitettu seloste on mitätöitävä. ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 45545 VIITE: V155040359 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 6 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ ALIH 3 095C 3 3 + 139M 8 215 + 139P 7 49 + 142L 4 12 + 143R 8 40 150 4 150M 4 104 150P 4 28 901GTK 1 908 1 Labtium Oy Kaarina Fagerholm Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Tekniikantie 2 02150 ESPOO Puh. 01065 38000 Kansilehti 45545 1/8

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45545 Raportointipäivä: 22.1.2016 10:36 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 12.2015-32.2015 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. ALIH Alihankintatyön toimitus 150 Vesinäytteen märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 150M Alkuaineiden määritys vedestä ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 150P 095C Alkuaineiden määritys vedestä ICP-OES-tekniikalla Spektrofotometrinen määritys + 142L Kokonais- (TOC) ja/tai liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määritys, SFS-EN 1484 + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en + 139P=+ 139Pp 150P=150Pp Info 45545 2/8

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Fe++ Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn näytetunnus näytetunnus 095C + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L15096229 LY4 VE_TEKA_2015-6.4 - <0.01 2.55 0.05 <5 0.46 <0.05 <1 <0.02 0 0.44 3.74 5.42 <0.05 0.42 L15096229U LY4 toisto VE_TEKA_2015-6.4 - <0.01 2.82 <0.02 <5 0.71 <0.05 <1 <0.02 <0.01 0.53 3.45 4.33 <0.05 0.58 L15096230 LY5 VE_TEKA_2015-7.4 - <0.01 1.38 1.29 <5 13.0 <0.05 <1 <0.02 1.01 0.29 13.5 1 1.64 9.45 L15096231 LY6 VE_TEKA_2015-8.4 - <0.01 20.5 1.35 <5 9.87 <0.05 <1 <0.02 10.6 0.95 16.3 5.11 3.82 21.1 L15096232 LY3 VE_TEKA_2015-9.1 0.04 <0.01 2510 0.69 66.9 10.5 1.35 <1 4.86 1420 0.88 1190 <2 209 1970 L15096232U LY3 toisto VE_TEKA_2015-9.1 - - - - - - - - - - - - - - - L15096233 LY2 VE_TEKA_2015-1 0.03 <0.01 2020 0.44 68.1 11.8 1.33 <1 4.69 1200 0.78 678 <2 198 1880 L15096234 LY1 VE_TEKA_2015-11.1 0.02 <0.01 3.47 8 165 11.1 <0.05 <1 <0.02 0.39 0.78 4.13 3.86 4.56 1.24 Tulokset 45545 3/8

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L15096229 LY4 VE_TEKA_2015-6.4 L15096229U LY4 toisto VE_TEKA_2015-6.4 L15096230 LY5 VE_TEKA_2015-7.4 L15096231 LY6 VE_TEKA_2015-8.4 L15096232 LY3 VE_TEKA_2015-9.1 L15096232U LY3 toisto VE_TEKA_2015-9.1 L15096233 LY2 VE_TEKA_2015-1 L15096234 LY1 VE_TEKA_2015-11.1 Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P <0.02 3.11 30.7 < 0.06 <2 <0.05 0.24 <2 <0.02 <0.005 0 222 < <0.05 <0.02 2.98 30.7 < 0.06 <2 <0.05 0.21 <2 <0.02 <0.005 0.07 220 < <0.05 0.96 58.8 <20 1.18 65.1 <2 0.95 37.4 <2 <0.02 <0.005 7 26.5 12.4 <0.05 2.88 19.8 <20 0.60 83.0 <2 2.41 17.1 <2 <0.02 0.02 0.37 16.1 7.80 <0.05 <0.02 54800 <20 1.03 276 <2 14.3 98.2 <2 1.01 2.10 1 1100 81.6 0.08 - - - - - - - - - - - - - - - <0.02 47100 <20 1.95 254 <2 13.3 112 <2 0.83 1.31 0.04 883 89.1 <0.05 <0.02 13.2 <20 0.39 32.5 <2 2.38 25.9 <2 5 0.01 0.05 12.4 16.6 <0.05 Tulokset 45545 4/8

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L15096229 LY4 VE_TEKA_2015-6.4 L15096229U LY4 toisto VE_TEKA_2015-6.4 L15096230 LY5 VE_TEKA_2015-7.4 L15096231 LY6 VE_TEKA_2015-8.4 L15096232 LY3 VE_TEKA_2015-9.1 L15096232U LY3 toisto VE_TEKA_2015-9.1 L15096233 LY2 VE_TEKA_2015-1 L15096234 LY1 VE_TEKA_2015-11.1 K Mg Na Si S TOC DOC TIC Br Cl F SO4 NO3 Al As B Ba + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P + 142L + 142L + 142L + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R 150M 150M 150M 150M <0.5 <0.05 <1 < <1 - - - < 0.5 < 0.83 1.1 - - - - <0.5 <0.05 <1 < <1 - - - < 0.5 < 0.84 1.1 - - - - 25.6 49.5 16.3 7.50 20.7 - - - < 29 < 76 4.1 - - - - 30.3 53.9 15.2 8.09 14.6 - - - < 18 < 53 4.7 - - - - 47.6 235 3.75 26.0 393 0.7 <0.2 0.2 < 2.3 0.2 1600 0.6 2520 3.90 74.7 13.5 - - - - - 0.7 <0.2 0.3 < 2.3 0.2 1600 0.6 2470 1.69 66.0 10.3 46.0 230 3.74 25.8 397 0.5 0.2 <0.2 < 2.3 0.2 1500 0.5 2010 0.92 69.3 12.1 6.54 47.3 <1 1.60 25.9 2.0 1.2 4.9 < 3.1 < 95 1.5 <10 0.39 146 11.0 Tulokset 45545 5/8

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L15096229 LY4 VE_TEKA_2015-6.4 L15096229U LY4 toisto VE_TEKA_2015-6.4 L15096230 LY5 VE_TEKA_2015-7.4 L15096231 LY6 VE_TEKA_2015-8.4 L15096232 LY3 VE_TEKA_2015-9.1 L15096232U LY3 toisto VE_TEKA_2015-9.1 L15096233 LY2 VE_TEKA_2015-1 L15096234 LY1 VE_TEKA_2015-11.1 Be Bi Cd Ag Co Cr Cu Li Mn Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3.19 248 7.34 0.63 1430 3.68 1130 206 1790 21.6 55500 <100 4.65 274 <10 18.6 102 <10 4.01 1.52 37.1 5.50 < 1410 1.59 1130 203 1770 34.7 55200 <100 5.64 272 <10 12.8 96.6 <10 5.24 0.86 15.3 4.76 < 1220 1.33 677 188 1680 <0.2 47700 <100 2.88 251 <10 10.7 112 <10 1.16 <0.5 7.76 <0.2 < 0.50 <1 <5 5.17 1.63 <0.2 19.9 <100 <1 31.7 <10 1.16 25.5 <10 <0.2 Tulokset 45545 6/8

Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L15096229 LY4 VE_TEKA_2015-6.4 L15096229U LY4 toisto VE_TEKA_2015-6.4 L15096230 LY5 VE_TEKA_2015-7.4 L15096231 LY6 VE_TEKA_2015-8.4 L15096232 LY3 VE_TEKA_2015-9.1 L15096232U LY3 toisto VE_TEKA_2015-9.1 L15096233 LY2 VE_TEKA_2015-1 L15096234 LY1 VE_TEKA_2015-11.1 U V Zn Ca Fe K Mg Na S Si 150M 150M 150M 150P 150P 150P 150P 150P 150P 150P - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2.07 2.46 920 78.5 45.5 213 3.53 375 24.3 2.03 3.84 916 77.6 45.5 214 3.51 376 24.0 1.35 0.21 737 85.4 42.8 210 3.49 369 23.5 <0.05 <0.2 11.6 15.5 <0.05 6.05 43.3 <1 24.8 1.45 Tulokset 45545 7/8

Eränumero: 27918 Asiakas: Labtium Oy Tyyppi: Vesi Näyte Lysimetri Viite Saapunut Ammoniumtyppi Kokonaistyppi Fosfaattifosfori GF/A ph Sähkönjohtavuus Alkaliteetti NH4-N N PO4-P 27918-1 LY3 VE_TEKA-2015-9.1 11.12.2015 0,27 0,16 0,010 < 2 4,5 210,9 < 0,1 27918-2 LY2 VE_TEKA-2015-1 11.12.2015 0,21 0,18 < 0,010 3,8 4,6 210,0 < 0,1 27918-3 LY1 VE_TEKA-2015-11.1 11.12.2015 0,010 0,34 < 0,010 < 2 8,1 46,7 3,1 Alihankittu Metropolilab:sta Alihankintatulokset 45545 8/8

Näytteenotto 21.12.2015 GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 22.01.2016 10:36:07 Espoo Karlsson Teemu PL 1237 70211 Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 45547 VIITE: V155040401 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 6 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M 7 189 + 139P 7 49 + 143R 12 49 901GTK 1 908 1 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiakkuuspäällikkö - Teollisuus Labtium Oy Tekniikantie 2 02150 ESPOO Puh. 01065 38000 Kansilehti 45547 1/5

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45547 Raportointipäivä: 22.01.2016 10:36:07 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 05.01.2016-21.01.2016 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en + 139P=+ 139Pp Info 45547 2/5

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L15099927 LY4 VE_TEKA-2015-6.5 0.01 1.91 0.09 <5 0.96 <0.05 <1 <0.02 0.06 < 7.00 2.70 <0.05 0.97 0.84 L15099927U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.5 <0.01 1.90 0.07 <5 0.96 <0.05 <1 <0.02 0.06 < 6.85 2.77 <0.05 0.97 0.34 L15099928 LY5 VE_TEKA-2015-7.5 <0.01 <1 1.56 5.02 17.1 <0.05 <1 <0.02 1.17 5 8.15 7.87 2.36 11.5 1.56 L15099928U LY5 toisto VE_TEKA-2015-7.5 - - - - - - - - - - - - - - - L15099929 LY6 VE_TEKA-2015-8.5 0.04 <1 1.87 5.40 12.8 0.08 <1 1 0.86 0.28 7.10 4.12 3.40 9.07 2.48 L15099929U LY6 toisto VE_TEKA-2015-8.5 - - - - - - - - - - - - - - - L15099930 LY3 VE_TEKA-2015-9.2 0.01 3500 0.72 79.0 10.8 1.71 <1 5.83 1780 0.91 1300 <2 302 2660 0.21 L15099930U LY3 toisto VE_TEKA-2015-9.2 - - - - - - - - - - - - - - - L15099931 LY2 VE_TEKA-2015-10.2 0.01 2850 0.62 83.5 12.9 1.29 <1 6.05 1630 0.49 900 <2 286 2660 <0.02 L15099931U LY2 toisto VE_TEKA-2015-10.2 - - - - - - - - - - - - - - - L15099932 LY1 VE_TEKA-2015-11.2 <0.01 1.22 0.34 221 14.4 <0.05 <1 <0.02 0.40 0.29 3.34 3.36 6.51 0.87 0.27 L15099932U LY1 toisto VE_TEKA-2015-11.2 - - - - - - - - - - - - - - - Tulokset 45547 3/5

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L15099927 LY4 VE_TEKA-2015-6.5 L15099927U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.5 L15099928 LY5 VE_TEKA-2015-7.5 L15099928U LY5 toisto VE_TEKA-2015-7.5 L15099929 LY6 VE_TEKA-2015-8.5 L15099929U LY6 toisto VE_TEKA-2015-8.5 L15099930 LY3 VE_TEKA-2015-9.2 L15099930U LY3 toisto VE_TEKA-2015-9.2 L15099931 LY2 VE_TEKA-2015-10.2 L15099931U LY2 toisto VE_TEKA-2015-10.2 L15099932 LY1 VE_TEKA-2015-11.2 L15099932U LY1 toisto VE_TEKA-2015-11.2 Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P 0.59 24.2 3 0.05 <2 0.36 0.23 <2 <0.02 <0.005 3 145 < <0.05 <0.5 0.59 25.4 0 0.05 <2 7 0.23 <2 <0.02 <0.005 2 144 < <0.05 <0.5 5 <20 0.91 72.4 <2 2.19 48.7 <2 0.02 <0.005 0.22 10.3 13.8 <0.05 26.2 - - - - - - - - - - - - - - - 20.0 <20 0.49 96.0 <2 3.09 23.4 <2 2 0.01 0.55 5.21 10.3 <0.05 33.1 - - - - - - - - - - - - - - - 67100 <20 0.69 387 <2 18.2 136 <2 1.24 2.6 6 1510 98.1 2 60.5 - - - - - - - - - - - - - - - 60700 <20 2.79 361 <2 17.6 150 <2 1.16 1.81 0.09 1260 103 0.05 56.1 - - - - - - - - - - - - - - - 11.5 <20 < 47.0 <2 4.25 32.8 <2 0.28 0.01 6.85 20.2 <0.05 9.28 - - - - - - - - - - - - - - - Tulokset 45547 4/5

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L15099927 LY4 VE_TEKA-2015-6.5 L15099927U LY4 toisto VE_TEKA-2015-6.5 L15099928 LY5 VE_TEKA-2015-7.5 L15099928U LY5 toisto VE_TEKA-2015-7.5 L15099929 LY6 VE_TEKA-2015-8.5 L15099929U LY6 toisto VE_TEKA-2015-8.5 L15099930 LY3 VE_TEKA-2015-9.2 L15099930U LY3 toisto VE_TEKA-2015-9.2 L15099931 LY2 VE_TEKA-2015-10.2 L15099931U LY2 toisto VE_TEKA-2015-10.2 L15099932 LY1 VE_TEKA-2015-11.2 L15099932U LY1 toisto VE_TEKA-2015-11.2 Mg Na Si S Br Cl F SO4 NO3 + 139P + 139P + 139P + 139P + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R <0.05 <1 < <1 < 0.29 < 0.68 1.1 <0.05 <1 < <1 < 0.31 < 0.67 1.1 46.3 13.1 7.51 21.4 0.2 31 < 79 4.8 - - - - - 30-78 4.8 50.2 10.4 9.53 14.2 < 15 < 52 4.7 - - - - < 15-52 4.7 264 4.72 28.1 481 < 2.8 0.22 1700 0.3 - - - - < 2.9-1600 <0.2 261 4.50 28.2 487 < 2.9 0.22 1800 0.3 - - - - - 2.8 - - - 61.6 <1 2.05 37.7 < 4.0 < 130 1.2 - - - - - 4.0-130 - Tulokset 45547 5/5

Näytteenotto 1.3.2016 31.03.2016 12:34:41 GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys 50403001 Espoo Karlsson Teemu PL 96 02151 ESPOO SUOMI ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 45555 VIITE: V165040172 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 5040300131 NÄYTTEITÄ: 7 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M 8 216 + 139P 8 56 + 143R 8 40 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie 2 02150 ESPOO Puh. 01065 38000 Kansilehti 45555 1/5

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45555 Raportointipäivä: 31.03.2016 12:34:41 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 14.03.2016-29.03.2016 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en + 139P=+ 139Pp Info 45555 2/5

Labtium Oy Laboratorion Lysmetrit Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L16015194 LY4 VE_TEKA-2016-6.1 <0.01 2.89 0.06 <5 0.77 <0.05 <1 0.02 0.05 < 6.20 <2 <0.05 0.95 <0.02 L16015194U LY4 toisto VE_TEKA-2016-6.1 <0.01 2.97 0.05 <5 0.78 <0.05 <1 0.02 0.05 < 6.20 <2 <0.05 0.96 <0.02 L16015195 LY5 VE_TEKA-2016-7.1 <0.01 <1 0.83 <5 5.69 <0.05 <1 <0.02 0.36 < 0.84 3.59 1.73 2.25 0.57 L16015196 LY6 VE_TEKA-2016-8.1 <0.01 <1 0.73 <5 2.43 <0.05 <1 <0.02 0.27 < 1.29 2.09 1.97 2.40 1.02 L16015197 LY3 VE_TEKA-2016-9.1 <0.01 1080 0.26 38.1 4.79 0.71 <1 2.08 662 0.25 470 <2 136 953 <0.02 L16015198 LY3 tupla VE_TEKA-2016-9.2 <0.01 1080 0.27 38.4 4.90 0.67 <1 2.10 656 0.25 462 <2 137 964 <0.02 L16015199 LY2 VE_TEKA-2016-1 <0.01 801 0.23 37.2 4.95 0.57 <1 2.04 598 4 361 <2 123 915 <0.02 L16015200 LY1 VE_TEKA-2016-11.1 <0.01 <1 0.23 153 3.51 <0.05 <1 <0.02 0.23 < 0.80 2.26 4.68 0.27 0.31 Tulokset 45555 3/5

Labtium Oy Laboratorion Lysmetrit Tilaajan näytetunnus näytetunnus L16015194 LY4 VE_TEKA-2016-6.1 L16015194U LY4 toisto VE_TEKA-2016-6.1 L16015195 LY5 VE_TEKA-2016-7.1 L16015196 LY6 VE_TEKA-2016-8.1 L16015197 LY3 VE_TEKA-2016-9.1 L16015198 LY3 tupla VE_TEKA-2016-9.2 L16015199 LY2 VE_TEKA-2016-1 L16015200 LY1 VE_TEKA-2016-11.1 Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P <0.5 25.4 < 0.05 <2 0.05 0.48 <2 <0.02 <0.005 0.07 176 1 <0.05 <0.5 <0.5 26.1 < 0.05 <2 <0.05 0.49 <2 <0.02 <0.005 0.07 176 2 <0.05 <0.5 18.8 <20 < 39.6 <2 0.91 15.4 <2 <0.02 <0.005 0.09 1.18 4.63 <0.05 18.1 9.01 <20 < 45.5 <2 1.17 4.78 <2 <0.02 <0.005 6 <1 2.36 <0.05 20.2 27300 <20 0.59 157 <2 7.46 46.5 <2 0.48 0.45 0.04 505 42.5 <0.05 30.0 26900 <20 0.55 158 <2 7.59 46.5 <2 0.49 0.47 <0.02 512 42.3 <0.05 30.2 24300 <20 0.78 140 <2 6.81 46.0 <2 0.43 0.37 0.04 463 42.3 <0.05 27.1 6.89 <20 < 29.9 <2 3.30 8.18 <2 4 0.01 0.08 11.2 4.38 <0.05 7.41 Tulokset 45555 4/5

Labtium Oy Laboratorion Lysmetrit Tilaajan näytetunnus näytetunnus L16015194 LY4 VE_TEKA-2016-6.1 L16015194U LY4 toisto VE_TEKA-2016-6.1 L16015195 LY5 VE_TEKA-2016-7.1 L16015196 LY6 VE_TEKA-2016-8.1 L16015197 LY3 VE_TEKA-2016-9.1 L16015198 LY3 tupla VE_TEKA-2016-9.2 L16015199 LY2 VE_TEKA-2016-1 L16015200 LY1 VE_TEKA-2016-11.1 Mg Na Si S Br Cl F SO4 NO3 + 139P + 139P + 139P + 139P + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R <0.05 <1 < <1 < 0.29 < 0.79 1.0 <0.05 <1 < <1 < 0.29 < 0.84 0.9 34.2 6.05 5.97 7.70 0.2 15 < 28 1.9 27.1 4.19 4.31 7.79 < 6.2 < 20 1.9 115 2.46 9.02 181 < 1.3 900 0.3 116 2.48 9.09 182 < 1.4 880 0.3 109 2.25 7.02 173 < 1.0 < 620 0.3 49.5 <1 1.16 26.1 < 2.8 < 130 0.8 Tulokset 45555 5/5

Näytteenotto 13.4.2016 GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys 5040300131 Karlsson Teemu PL 96 02151 ESPOO SUOMI ANALYYSITULOKSIA 07.06.2016 14:05:10 Espoo TILAUSNUMERO: 45568 VIITE: V165040300 PROJEKTI/HANKE: 50403-3004323 VASTUUALUE: 5040300131 NÄYTTEITÄ: 6 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M 7 189 + 139P 7 49 + 143R 8 40 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiakkuuspäällikkö - Teollisuus Labtium Oy Tekniikantie 2 02150 ESPOO Puh. 01065 38000 Kansilehti 45568 1/5

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 45568 Raportointipäivä: 07.06.2016 14:05:10 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 05.05.2016-07.06.2016 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en + 139P=+ 139Pp Info 45568 2/5

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L16023628 LY4 VE_TEKA-2016-6.3 <0.01 9.16 0.05 <5 3.13 <0.05 <1 <0.02 0.04 4 6.57 3.59 <0.05 1.10 <0.02 L16023628U LY4 toisto VE_TEKA-2016-6.3 <0.01 9.46 0.05 <5 3.11 <0.05 <1 <0.02 0.04 4 6.64 3.43 <0.05 1.11 <0.02 L16023629 LY5 VE_TEKA-2016-7.3 <0.01 <1 0.99 5.52 17.4 <0.05 <1 0.07 0.73 0.22 24.5 11.0 2.93 9.55 0.75 L16023630 LY6 VE_TEKA-2016-8.3 <0.01 <1 1.02 5.29 10.7 <0.05 <1 <0.02 0.37 6 9.64 4.62 4.63 6.15 0.85 L16023631 LY3 VE_TEKA-2016-9.3 <0.01 2010 0.38 78.8 9.54 1.11 <1 3.25 1190 1.24 708 <2 303 1840 <0.02 L16023632 LY2 VE_TEKA-2016-10.3 <0.01 1590 0.33 74.9 9.74 1.00 <1 3.12 1080 0.65 628 <2 279 1740 <0.02 L16023633 LY1 VE_TEKA-2016-11.3 <0.01 1.19 0.24 204 11.0 <0.05 <1 <0.02 0.54 0.35 1.95 4.87 7.67 3.57 0.43 L16023633U LY1 toisto VE_TEKA-2016-11.3 - - - - - - - - - - - - - - - Tulokset 45568 3/5

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L16023628 LY4 VE_TEKA-2016-6.3 L16023628U LY4 toisto VE_TEKA-2016-6.3 L16023629 LY5 VE_TEKA-2016-7.3 L16023630 LY6 VE_TEKA-2016-8.3 L16023631 LY3 VE_TEKA-2016-9.3 L16023632 LY2 VE_TEKA-2016-10.3 L16023633 LY1 VE_TEKA-2016-11.3 L16023633U LY1 toisto VE_TEKA-2016-11.3 Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P <0.5 109 < <0.05 <2 <0.05 0.58 <2 <0.02 <0.005 1 74.7 0.25 <0.05 <0.5 <0.5 109 < 0.05 <2 <0.05 0.61 <2 <0.02 <0.005 1 75.4 0.25 <0.05 <0.5 27.8 <20 2.12 57.8 <2 1.25 51.9 <2 <0.02 <0.005 0.09 71.8 18.2 <0.05 27.0 12.2 <20 0.53 67.3 <2 0.75 24.3 <2 <0.02 <0.005 0.20 15.2 13.3 <0.05 27.6 48500 <20 1.10 301 <2 11.7 92.2 <2 0.75 1.28 <0.02 796 56.7 0.08 49.1 43100 <20 1.34 268 <2 10.7 82.5 <2 0.73 1.06 0.02 738 51.5 0.05 43.8 12.2 <20 < 40.9 <2 3.67 24.0 <2 0.24 <0.005 <0.02 2.67 15.4 <0.05 9.16 - - - - - - - - - - - - - - - Tulokset 45568 4/5

Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L16023628 LY4 VE_TEKA-2016-6.3 L16023628U LY4 toisto VE_TEKA-2016-6.3 L16023629 LY5 VE_TEKA-2016-7.3 L16023630 LY6 VE_TEKA-2016-8.3 L16023631 LY3 VE_TEKA-2016-9.3 L16023632 LY2 VE_TEKA-2016-10.3 L16023633 LY1 VE_TEKA-2016-11.3 L16023633U LY1 toisto VE_TEKA-2016-11.3 Mg Na Si S Br Cl F SO4 NO3 + 139P + 139P + 139P + 139P + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R <0.05 <1 < <1 < <0.2 < 0.63 0.9 <0.05 <1 < <1 < <0.2 < 0.64 0.9 45.8 7.80 7.48 12.8 0.2 27 < 34 2.7 32.5 2.85 9.17 5.17 < 3.9 < 15 1.5 170 4.10 23.5 327 < 2.3 < 950 <0.2 151 3.66 22.4 300 < 2.3 < 940 0.3 53.8 <1 1.92 37.0 < 2.3 < 120 0.6 - - - - < 2.2 < 110 0.6 Tulokset 45568 5/5

Testausseloste Näytteenotto 17.5.2016 1 (4) Raporttinumero: 001281 22.6.2016 Saaja: GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys Tilauksen tiedot: Asiakas: GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys Tilaus: S16-00319 Asiakkaan viite: V165040420 Tilausnumero: 45576 Vastaanottopvm: 27.5.2016 GTK VA: GTK hanke: Results Suorite: Suoritteen kuvaus: Standardiviite: 139M(1, GTK) Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla SFS-EN ISO 17294-2 LY4 LY5 LY6 LY3 LY2 LY1 LY6 tupla 0-näyte Näytetunnus Ag * >0.01 Al * >1 As * >0.05 VE_TEKA-2016-6.4 <0.01 33.9 0.540 <5 2.11 VE_TEKA-2016-7.4 <0.01 <1 1.88 8.11 17.1 VE_TEKA-2016-8.4 <0.01 <1 2.11 8.62 11.6 VE_TEKA-2016-9.4 <0.01 2490 1.40 177 7.91 VE_TEKA-2016-10.4 <0.01 1850 1.15 179 7.95 VE_TEKA-2016-11.4 <0.01 <1 0.570 483 11.0 VE_TEKA-2016-12.1 <0.01 <1 2.16 10.2 10.8 VE_TEKA-2016-13.1 <0.01 <1 0.0600 <5 <0.05 Näytetunnus Be * >0.05 Bi * >0.5 Cd * >0.02 B * >5 VE_TEKA-2016-6.4 <0.05 1.63 0.0300 0.240 0.350 VE_TEKA-2016-7.4 <0.05 <0.5 0.0500 0.640 <0.2 VE_TEKA-2016-8.4 <0.05 <0.5 <0.02 0.280 <0.2 VE_TEKA-2016-9.4 2.18 <0.5 4.28 1840 0.800 VE_TEKA-2016-10.4 1.84 <0.5 3.66 1570 0.460 VE_TEKA-2016-11.4 <0.05 <0.5 <0.02 0.800 0.430 VE_TEKA-2016-12.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.390 0.210 VE_TEKA-2016-13.1 <0.05 <0.5 <0.02 0.0400 <0.2 Co * >0.02 Ba * >0.05 Cr * >0.2 Cu * I * Li * Mn * Mo * > >2 > >0.02 >0.02 Näytetunnus VE_TEKA-2016-6.4 34.9 7.36 60 7.11 0.500 VE_TEKA-2016-7.4 8.51 9.66 4.78 11.7 1.09 VE_TEKA-2016-8.4 8.58 5.26 9.06 4.91 1.84 VE_TEKA-2016-9.4 1030 <2 652 2820 1.21

Testausseloste 2 (4) Raporttinumero: 001281 22.6.2016 Cu * I * Li * Mn * Mo * > >2 > >0.02 >0.02 Näytetunnus VE_TEKA-2016-10.4 841 <2 608 2540 0.730 VE_TEKA-2016-11.4 16.8 2.74 19.2 3.05 0.740 VE_TEKA-2016-12.1 9.47 4.24 10.3 5.59 1.66 VE_TEKA-2016-13.1 < <2 < <0.02 0.370 Ni * P * Pb * Rb * Sb * >0.05 >20 >0.05 >0.01 >2 Näytetunnus VE_TEKA-2016-6.4 2.17 959 0.360 1.27 <2 VE_TEKA-2016-7.4 32.2 <20 0.320 83.1 <2 VE_TEKA-2016-8.4 15.9 <20 10 109 <2 VE_TEKA-2016-9.4 61300 <20 0.660 370 <2 VE_TEKA-2016-10.4 50500 <20 1.01 336 <2 VE_TEKA-2016-11.4 15.3 41.7 0.0900 68.2 <2 VE_TEKA-2016-12.1 19.9 <20 0.0900 106 <2 VE_TEKA-2016-13.1 1.30 <20 <0.05 0.0300 <2 Se * Sr * Th * Tl * U * >0.5 > >2 >0.01 >0.01 Näytetunnus VE_TEKA-2016-6.4 <0.5 3.97 <2 <0.01 <0.01 VE_TEKA-2016-7.4 2.86 62.5 <2 0.0100 <0.01 VE_TEKA-2016-8.4 2.38 36.5 <2 0.0100 0.0100 VE_TEKA-2016-9.4 18.3 109 <2 0.810 1.29 VE_TEKA-2016-10.4 15.3 93.0 <2 0.730 0.930 VE_TEKA-2016-11.4 5.08 34.2 <2 0.250 <0.01 VE_TEKA-2016-12.1 2.31 35.9 <2 0.0100 0.0100 VE_TEKA-2016-13.1 <0.5 < <2 <0.01 <0.01 V * Zn * >0.05 >0.2 Näytetunnus VE_TEKA-2016-6.4 0.340 280 VE_TEKA-2016-7.4 70 46.4 VE_TEKA-2016-8.4 0.430 17.9 VE_TEKA-2016-9.4 0.0600 1060 VE_TEKA-2016-10.4 <0.05 1200 VE_TEKA-2016-11.4 40 26.3 VE_TEKA-2016-12.1 0.480 18.8 VE_TEKA-2016-13.1 0.0500 <0.2

Testausseloste 3 (4) Raporttinumero: 001281 22.6.2016 Suorite: Suoritteen kuvaus: Standardiviite: Näytetunnus 139P(1, 1) Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla SFS-EN ISO 11885 139P * Ca * > 139P * Fe * >0.03 139P * K * >0.01 139P * VE_TEKA-2016-6.4 0.760 0.0450 1.96 50 0.280 VE_TEKA-2016-7.4 16.9 <0.03 26.5 41.5 8.22 VE_TEKA-2016-8.4 14.0 <0.03 34.8 35.4 4.42 VE_TEKA-2016-9.4 68.7 0.270 63.8 204 5.51 VE_TEKA-2016-10.4 57.7 60 56.2 195 4.92 VE_TEKA-2016-11.4 17.0 <0.03 12.1 69.2 0.640 VE_TEKA-2016-12.1 13.8 <0.03 34.4 34.7 4.35 VE_TEKA-2016-13.1 < <0.03 0.0400 <0.05 <0,2 Mg * >0.05 139P * Na * >0,2 139P * Si * > Näytetunnus VE_TEKA-2016-6.4 < VE_TEKA-2016-7.4 7.73 VE_TEKA-2016-8.4 9.02 VE_TEKA-2016-9.4 30.4 VE_TEKA-2016-10.4 28.7 VE_TEKA-2016-11.4 2.08 VE_TEKA-2016-12.1 9.28 VE_TEKA-2016-13.1 < Suorite: Suoritteen kuvaus: Standardiviite: 143R(1, 1) Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO 10304-1:en SFS-EN ISO 10304-1 143R * Br * 143R * Cl * 143R * F * 143R * NO3 * 143R * SO4 * > >0.2 > >0.2 > Näytetunnus VE_TEKA-2016-6.4 < 0.28 3 <0.2 2.1 VE_TEKA-2016-7.4 < 33 3 3.7 80 VE_TEKA-2016-8.4 < 12 3 7.3 53 VE_TEKA-2016-9.4 < 2.9 0.89 <0.2 1200 VE_TEKA-2016-10.4 < 3.0 8 <0.2 970 VE_TEKA-2016-11.4 < 2.2 4 0.91 140 VE_TEKA-2016-12.1 < 12 2 7.3 55 VE_TEKA-2016-13.1 < <0.2 6 <0.2 0.72 * Akkreditoitu

Testausseloste 4 (4) Raporttinumero: 001281 22.6.2016 22.6.2016 Satu Korteniemi Jakelu GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys 5040300131