Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (54) Antopäivä Päätösnumero 29.3.2018 18/0068/2 Diaarinumero 00501/16/5129 00530/16/5129 00539/16/5129 Asia Muutoksenhakijat Valitus ympäristölupa-asiassa 1. A ja B, Helsinki 2. C ja Asunto Oy CC, D (ja sama As Oy kuin valittaja C), E ja Bostads Ab EE, F ja As Oy FF, As Oy G, As Oy H, I ja J ja Kiinteistö Oy IJ, Bostads Ab K, L ja M sekä N ja O, Helsinki, yhdessä 3. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Luvan hakija Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Päätös, johon on haettu muutosta Etelä-Suomen aluehallintovirasto 16.3.2016 nro 58/2016/1 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan Santahaminan alueella suoritettaville raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille Helsingin kaupungin Santahaminan saarella kiinteistöllä 91-425-4-1 ja määräalalla 91-425-4-1-M (Haapasaari ja sen ympäristö). Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Ympäristöluvan soveltamisala Raskaalla aseella tarkoitetaan tässä päätöksessä asetta, jonka putken sisähalkaisijan pienin mitta (kaliiperi) on vähintään 20 mm ja raskaisiin aseisiin rinnastettavia räjähteitä, joissa käytetään räjähdysainetta vähintään 60 g taikka melutasoltaan vastaavia aseita ja räjähteitä. Luvan mukainen toiminta koskee puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :n kohdan 1c mukaista sotilaskoulutuksen antamista ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen antamista päätöksen kuvan 2 mukaisilla tuliasemilla (T1 T9), maalialueilla (M1 M10), räjäytysalueilla (R1 R4) ja käsikranaattien heittopaikalla. Toiminta koskee myös sotilaskoulutuksen etenemis- ja ammun-

2 (54) taharjoituksiin liittyviä raskaiden aseiden käyttöä ja tulen- ja räjähdysten kuvausammuntoja. Alueelle räjähtämättä jääneiden ammusten raivaaminen ja hävittäminen sekä puolustusvoimien muiden räjähteiden hävittäminen alueella on myös luvan mukaista toimintaa. Luvan mukainen toiminta ei koske pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammuntoja ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammuntoja, joita suoritetaan Santahaminassa ampumaratojen ulkopuolisilla alueilla. Toiminta ei koske puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain mukaisia (781/1980) yleisen turvallisuuden vuoksi tehtäviä räjäytyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta-ajat 1. Raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset ovat sallittuja alla mainittuina toiminta-aikoina. Ammunnat on toteutettava ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Mikäli toiminta-ajalle suunniteltu ammunta on keskeytynyt tai pitkittynyt, se voidaan suorittaa loppuun tässä asetettujen toiminta-aikojen estämättä. ma-to pe la su Sinkojen taistelulaukaukset 08 20 08 18 10 16 Kranaatinheittimet 08 20 08 18 10 16 Kevyen kertasingon harjoitusammukset 07 22 07 20 07 20 Kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli 07 22 07 20 07 20 Taistelukäsikranaatit ja erikoisheitteet 07 22 07 22 07 20 Räjäytykset / tulenkuvaus (60g - 200g) 07 22 07 18 10 16 Räjäytykset > 200 g - 5 kg 08 20 08 18 10 16 Räjäytykset > 5 kg 10 18 10 18 Toiminta-aikojen estämättä voidaan ampua kranaatinheittimien valaisu- ja savuammuksia sekä konekiväärin ja kranaattipistoolin muita ampumatarvikkeita kuin sirpalekranaatteja tai melutasoltaan vastaavia ampumatarvikkeita. Ammunnat raskailla aseilla on kielletty seuraavina yleisinä juhlapäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja Tapaninpäivä. Toiminta-ajoista voidaan poiketa erityisestä syystä kuten varusmiesten pimeäammunnoissa, kertausharjoituksissa ja henkilökunnan suorittamissa erityisammunnoissa yhteensä enintään 20 kertaa vuodessa. 2. Ammunnat Haapasaariin ja luotoihin Santahaminan Suurlahdella on kielletty kesäaikana 1.5. 15.8.

3 (54) Melu ja sen vähentäminen 3. Ammunnat on suunniteltava ja järjestettävä siten, että 1.5.2017 lähtien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei ylitä Santahaminan alueella asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotettua äänialtistustasoa 105 db (L CE ) eikä Laajasalon saaren alueella vastaavasti tasoa 100 db (L CE ). 4. Aktiivisen raskaiden aseiden ja räjäytysten harjoituspäivän aiheuttama melu ei saa ylittää Laajasalon saaren asuntojen piha-alueilla päivällä klo 7 22 A-painotettua keskiäänitasoa 55 db (L Aeq ). Määräystä on noudatettava 1.5.2017 alkaen. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään aseille ja räjähteille määritettyä impulssikorjausta, joka on vähintään 10 db. 5. Lupamääräysten 3 ja 4 mukaisten meluraja-arvojen saavuttaminen on todennettava laskentamallitarkastelulla. Laskentamallinnuksen on oltava avoin, dokumentoitu ja siitä on toimitettava valvontaviranomaiselle lähtötiedot, joiden perusteella viranomainen tai sen käyttämä asiantuntija voi tarvittaessa toistaa tai varmistaa laskennan tulokset. Laskentamallitarkastelu ja siihen liittyvä esitys toimenpiteistä melun rajoittamiseksi lähtötietoineen on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.4.2017 mennessä. Toimenpide-esityksessä on esitettävä ne erilaiset toimenpiteet ja pysyvät toimintatavat, joilla lupamääräysten 3 ja 4 mukaisiin meluraja-arvoihin päästään. Jos toimenpiteisiin sisältyy massiivisten meluvallien rakentamista, voidaan niitä varten jatkaa lupamääräysten 3 ja 4 meluraja-arvojen voimaantuloa 1.12.2017 saakka. Toimenpide-esitys laskentamallitarkasteluineen on toimitettava tiedoksi myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ne on oltava myös yleisesti nähtävissä luvan saajan verkkosivuilla tai muulla lähiasukkaat helposti tavoittavalla tavalla. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Käytössä olevilta tuliasemilta (T1 T9), maalialueilta (M1 M10), räjäytysalueilta (R1 R4) ja käsikranaattien heittopaikalta tulee vuosittain kerätä maaperään jääneet ammusjätteet sekä maalitaulut. Kierrätettävät ja hyödynnettävät jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn ja hyötykäytettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa loppusijoitukseen paikkaan jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain yritykselle, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon tai jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä. 7. Vaarallisten jätteiden, kuten pilaantuneeksi maa-ainekseksi luokiteltavan räjähdysainejäämiä sisältävän maa-aineksen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Vaarallisten jätteiden varastoinnissa on lisäksi noudatettava

4 (54) jätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) annettuja määräyksiä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen käsittely. Vaarallisia jätteitä ei saa varastoida ampuma-alueen tai varuskunnan alueella 12 kuukautta kauempaa. Maaperä, pinta- ja pohjavedet 8. Räjäytysalueilta R3 ja R4 on poistettava vuosittain räjähdysainepitoista pintamaakerrosta, niiltä paikoilta, joissa räjähdysaineiden, niiden hajoamistuotteiden tai ruudin ainesosien suotautuminen pohjaveteen on todennäköistä. Määräystä voidaan muuttaa ja tarvittaessa räjäytystoiminta keskeyttää, jos se on pohjaveden suojelun kannalta perusteltua sen jälkeen, kun luvan saaja on tehnyt määräyksen 9 mukaisen maaperän ja pohjaveden tilaa koskevan selvityksen. 9. Luvan saajan on selvitettävä tuliasema-alueiden (T1 T10), maalialueiden (M1 M9), räjäytysalueiden (R1 R4) sekä käsikranaattien heittopaikan maaperän ja pohjaveden perustila lupahakemuksen täydennykseen (17.7.2015) liitetyn tutkimussuunnitelman (Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue; suunnitelma maaperän ja pohjaveden tilan selvittämisestä, Ramboll, 16.6.2015) mukaisesti. Selvitykseen on liitettävä myös esitys tutkimussuunnitelmaksi, jolla saadaan tietoa ammuntojen vaikutuksista Kuvun edustan ja Haapasaarten merialueen sedimenttien haitta-ainepitoisuuksiin ja merieliöstöön pohja-alueilla. Selvitykseen on lisäksi sisällytettävä riskinarvioon perustuva esitys aluekohtaisesta maaperän suojaamis- ja kunnostustoimenpiteistä, jolla ehkäistään haittaaineiden kulkeutuminen maaperään ja pohjaveteen sekä esitys aluekohtaisesta sade- ja sulamisvesien hallinnasta, käsittelystä ja tarkkailusta. Lisäksi selvitykseen tulee liittää alueiden R3 ja R4 osalta haitallisten aineiden pohjavesien suotautumiseen liittyvä laskelma alueen sekoittumiskertoimesta (DF), arvio tai mittaustieto pohjaveteen suotautuvan veden haitta-ainepitoisuuksista ja perusteltu esitys siitä, mitkä olisivat suotautuvien aineiden hyväksyttävät tasot pohjavedessä ja vajovedessä. Laskelma on tehtävä ainakin seuraaville aineille: trinitrotolueeni (TNT), heksogeeni (RDX) ja oktogeeni (HMX). Selvitys on toimitettava 31.12.2016 mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvityksen perusteella Etelä-Suomen aluehallintovirasto voi muuttaa maaperää, pinta- tai pohjavesiä koskevia määräyksiä tai antaa niitä koskevia lisämääräyksiä. Selvitystä voidaan käyttää myös sen arvioimiseen, onko alueella tarvetta tehdä ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisia pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamistoimia. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely 10. Mikäli raskaiden aseiden suorituspaikoilla (tuliasemat, maalialueet, räjäytyspaikat, käsikranaattien heittopaikka) suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista, tulee maaperän pilaantuneisuus selvittää ennen töihin ryhtymistä.

5 (54) Maa-aineksen kaivamisesta on ilmoitettava ja maaperän laatutiedot on toimitettava ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle (viranomainen maaperää tai pohjavettä koskevissa ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun mukaisissa asioissa). Tiedottaminen ja vastuuhenkilö 11. Raskaiden aseiden ammunnoista (kaliiperi 20 mm) ja räjäytyksistä (> 200 g) on tiedotettava lähialueen asukkaita riittävän ajoissa. Suurista Santahaminassa toteutettavista harjoituksista on tiedotettava asukkaita myös jaettavin paperisin tiedottein. Tiedottamisen yksityiskohdista sovitaan valvontaviranomaisen kanssa. 12. Luvan saajan on nimettävä raskasaseammunnoista ja räjäytyksistä vastaava henkilö, joka on perehtynyt toimintaa koskeviin ympäristönsuojelusäännöksiin, lupamääräyksiin, toiminnan päästöihin, jätteisiin ja ympäristöhaittojen torjuntaan. Vastuuhenkilön ja hänen varahenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille viipymättä. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 13. Toiminnasta aiheutuvaa melua on mitattava alueen ympäristön lähimmissä häiriintyvissä kohteissa vuosina 2016 ja 2018. Mittaukset on tehtävä raskaiden aseiden ja räjäytysten aktiivisena harjoituspäivänä, meren ollessa jäätön ja niihin on sisällyttävä meluavimmalla aseella tapahtuvaa ammuntaa. Mittauspisteet on valittava melun leviämisen kannalta tarkoituksenmukaisista paikoista. Mittauspisteet on valittava siten, että niihin sisältyy myös aiemmin käytettyjä mittauspisteitä. Melusta on määritettävä yksittäisten tapahtumien C-äänialtistustasot (L CE ) ja päiväajan A-keskiäänitaso (L Aeq ). Mittaajan on oltava sertifioitu melumittaaja tai mittaajalla on oltava muuten osoitettu riittävä asiantuntemus. Melumittaussuunnitelmat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 30 päivää ennen mittausten aloittamista. Yhteenvetoon on liitettävä mittaustulokset ja siinä on otettava huomioon aikaisemmin tehtyjen melumittausten tulokset. Yhteenvetoon on sisällytettävä lisäksi vertailu siitä, kuinka mittaustulokset vastaavat laskentamallilla saatuja vastaavia arvoja ja laskelma siitä, kuinka paljon aktiivisen harjoituspäivän aikana Santahaminan pienikaliiperisten aseiden ampumarata-ammunnat voivat korottaa päiväajan keskiäänitason (L Aeq ) arvoja. Lisäksi on arvioitava, kuinka paljon kaikki toiminta, mukaan luettuna myös pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammunnat ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammunnat yhteensä voivat käytännössä korottaa keskiäänitason arvoja. Yhteenveto on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa raportin valmistumisesta.

6 (54) Mittauksia on vuosien 2016 ja 2018 jälkeen tarpeen tehdä mikäli toimintaympäristössä tai käytettävissä asejärjestelmissä tulee muutoksia tai ympäristöluvan valvontaviranomainen perustelluista syistä niitä vaatii. 14. Kuvun (A), Kissalammen (B) ja Likolammen (C) laskuojien veden laatua tarkkaillaan hakemuksen täydennyksessä (17.7.2015, liite 3) esitetyn 22.6.2015 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteistä (havaintopaikat A, B ja C) määritetään ainakin virtaama, nitraatti- ja fosfaattipitoisuus, metallien (lyijy, antimoni, arseeni, kupari, kromi, sinkki ja nikkeli) liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet sekä ainakin seuraavat räjähdysaineiden, niiden hajoamistuotteiden ja ruutien stabilisaattoreiden pitoisuudet: trinitrotolueeni (TNT), heksogeeni (RDX), oktogeeni (HMX), 2-amino-4,6-dinitrotolueeni (2-AT), 4-amino-2,6-dinitrotolueeni (4-AT), difenyyliamiini (DFA) ja etyylisentraliitti (EC). 15. Ampuma-alueen toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan hakemuksen täydennyksessä (17.7.2015, liite 3) esitetyn 22.6.2015 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteet on otettava esitetyn kolmen havaintopaikan (X014, X015 ja 1) lisäksi myös varavedenottamopisteestä. Jokaisen neljän havaintopaikan näytteestä määritetään ainakin nitraatti- ja fosfaattipitoisuus, metallien (lyijy, antimoni, arseeni, kupari, kromi, sinkki ja nikkeli) liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet sekä ainakin seuraavat räjähdysaineiden, niiden hajoamistuotteiden ja ruutien stabilisaattoreiden pitoisuudet: trinitrotolueeni (TNT), heksogeeni (RDX), oktogeeni (HMX), 2-amino-4,6-dinitrotolueeni (2-AT), 4-amino-2,6- dinitrotolueeni (4-AT), difenyyliamiini (DFA) ja etyylisentraliitti (EC). 16. Luvan saajan on toimitettava kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tämän luvan määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma, johon on koottu toiminnan käyttötarkkailu, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailut sekä lupamääräyksen 11 mukaiset tiedottamiskäytännöt. Ohjelman mukainen tarkkailu on aloitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Tarkkailusuunnitelma voidaan laatia yhteisesti Santahaminan saaren ympäristölupavelvollisista toiminnoista. Suunnitelmaan tulee liittää kartta, johon on merkitty tuliasema-, maali- ja räjäytysalueet sekä kranaattien heittopaikka ja ampumaradat, suojelualueet, lähimmät asuinalueet ja asemakaavoitetut lomaasuntoalueet, pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet sekä melun ja mahdollisen tärinän mittauspaikat. 17. Ympäristöluvassa määrätyt mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Näytteenottotulokset analyysitodistuksineen on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistumisesta ympäristöluvan valvontaviran-

7 (54) omaiselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Edellä määrätystä poiketen räjähdysainejäämiä, ruutien ainesosia ja räjähdysaineiden hajoamistuotteita koskevat tutkimukset voidaan määrittää puolustusvoimien omassa laboratoriossa kuitenkin siten, että lupamääräysten 14 ja 15 vesimääritykset teetetään vuoden 2016 aikana kertaalleen myös ulkopuolisessa akkreditoidussa laboratoriossa. 18. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 19. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä 20 tarkoitetut vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten ampuma-alueen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset ja jätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ja jätekirjanpito vähintään kuuden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 20. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva vuosiraportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: - laukausten ja räjäytysten määrät aseittain/asejärjestelmittäin eriteltyinä - ammuntapäivien lukumäärät eri suorituspaikoissa - käytetyt aseet ja ampumatarvikkeet suorituspaikoittain eriteltyinä - kertausharjoitukset, pimeäammunnat ja muut lupamääräyksen 1 perusteella tehdyt ammunnat, niiden ajankohta ja kesto - toiminnan ympäristövaikutuksia koskevien yhteydenottojen tiedot - virka-apuraivaukset ja -räjäytykset eriteltynä muusta toiminnasta - alueilta talteen otetun ammusromun ja muun materiaalin mm. haitta-ainepitoisen maa-aineksen määrät ja jatkokäsittely - toiminnassa syntyneiden muiden jätteiden laji, laatu, määrä ja toimituspaikat - tehdyt kaatopaikkakelpoisuusselvitykset - yhteenveto ampuma-alueella tehtyjen maaperän, pintaveden, pohjavesien ja vesistön tarkkailuista sekä melun ja mahdollisen tärinän tarkkailuista - suunnitellut ja toteutetut muutokset meluntorjunta- ja maaperänsuojausrakenteissa sekä vesienjohtamis- ja käsittelyjärjestelyissä Vuosiraportointi ja tulosten raportointi on tehtävä ensisijaisesti sähköisesti valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Jätteet on raportoitava ja luokiteltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisesti. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 21. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu-

8 (54) viranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan tai sen osatoiminnan lopettamista esitettävä Uudenmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jos suunnitelman johdosta on tarpeen antaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 93 :n mukaisia määräyksiä, suunnitelma tulee siirtää sen johdosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Toimintaa tai sen osatoimintaa lopetettaessa on ennen lopettamista laadittava lopettamissuunnitelma myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelman tulee sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 :n mukainen selvitys alueen pilaantuneisuudesta ja puhdistamistarpeesta. Ratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Kyseessä on toiminta, jolla ei ole aikaisempaa ympäristö- tai sijoituspaikkalupaa. Luvan saaja on hakenut Santahaminan raskaiden aseiden ja räjäytysten toiminnalle ympäristölupaa korkeimman hallinto-oikeuden vahvistaman valvontaviranomaisen hallintopakkopäätöksen perusteella. Lupaharkinta on perustunut ympäristönsuojelulakiin ja sen periaatteisiin ja asiassa on otettu huomioon annetut lausunnot ja muistutukset sekä alueen kaavoitus melumerkintöineen. Päätös ja lupaharkinta on tehty samanaikaisesti Santahaminassa sijaitsevien pienikaliiperisten aseiden ampumaratoja koskevan lupapäätöksen kanssa. Päätöksen lähtökohtana on ollut lupahakemus ja ratkaisussa on huomioitu Uudenmaan ympäristökeskuksen hallintopakkopäätös UUDELY/736/07.00/2010 ja korkeimman hallinto-oikeuden sitä koskeva ratkaisu. Luvanvaraisuus on niissä katsottu koskevan lähinnä raskaiden aseiden kovapanosammuntoja alueilla, joissa sekä ampumapaikka että maalialue ovat ennalta määrättyjä. Ratkaisussa ei ole tulkittu Santahaminan alueella tapahtuvan toiminnan luvanvaraisuutta hallintopakkopäätöstä laveammin ja raskaita aseita koskevaan luvanvaraisuuteen ei ole katsottu kuuluvan pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammuntoja ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammuntoja. Tässä ympäristöluparatkaisussa ei ole siten annettu niitä koskevia lupamääräyksiä. Luvanvaraisen toiminnan ulkopuolelle on rajattu myös virka-avusta poliisille annetun lain mukaisten (781/1980) yleisen turvallisuuden vuoksi tehtävät räjäytykset. Näiden määrä on ollut vähäinen ja toiminnasta vastaa poliisitoimi eikä puolustusvoimat. Poliisilain 872/2011 mukaan poliisin toimenpiteet on tehtävä vähimmän haitan periaatteen mukaan eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Näihin tehtäviin liittyviä toimenpiteitä ei voida kattavasti ennakoida eikä niihin ympäristöluvassa voitaisi hyvin varautua. Ympäristöluvassa ei ole varauduttu hakemuksen esityksestä poiketen tilanteisiin, joissa tasavallan presidentti on tehnyt puolustusvoimista annetun lain

9 (54) (551/2007) 31 :n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen koskien sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävää muutosta. Tähän liittyvään tilanteeseen ei ympäristönsuojelulaissa ole selkeää yleistä välitöntä menettelysäännöstä. Uudessa ympäristösuojelulaissa 4 ja 50 käsittelevät puolustusvoimia koskevia poikkeuksia ja lain soveltamisrajausta. Mahdollinen poikkeus esimerkiksi 50 :n perusteella on laitettava vireille kyseiseen säännökseen viitaten ja asiassa on pyydettävä lausunto puolustusministeriöltä. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Lain 229 :n siirtymäsäännöksen mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan uuden lain voimaantuloaikana voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Koska hakemus on tullut vireille 30.4.2014, päätöksessä on sovellettu pääsääntöisesti vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä. Luvan myöntämisen edellytykset Annetut lupamääräykset huomioon ottaen Santahaminan raskaiden aseiden käytöstä ja räjäytystoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, välitöntä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteilla varmistetaan, että maaperän ja pohjaveden pilaantuminen voidaan riittävissä määrin estää. Toiminta täyttää ennalta arvioiden riittävästi ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä luonnonsuojelulain ja sen nojalla säädetyt vaatimukset. Lupamääräysten yleiset perustelut Ampumatoiminta Santahaminassa on jatkunut pitkään. Sekä pienikaliiperisilla aseilla että raskailla aseilla ammuntoja on ollut vuodesta 1918 alkaen ja tykistön ampumarata ja kivääriampumaratoja on ollut 1820-luvulta alkaen. Toimintaa (raskaat aseet ja räjäytykset) on noin 125 päivänä vuodessa. Luvan saaja on selvittänyt vaihtoehtoisia toimintapaikkoja eteläisessä Suomessa ja todennut niiden päivittäisten käyttöasteiden olevan niin korkeita, ettei toiminnan siirtäminen alueelta ole mahdollista. Santahaminassa melua aiheuttavat raskasaseammuntojen ja räjäytysten lisäksi pienikaliiperisten aseiden ampumarata sekä ampumaratojen ulkopuolella ampuma-alueilla suoritettavat pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammunnat ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammunnat. Toiminnassa noudatetaan Santahaminan johtosäännön mukaisesti käytäntöjä, toiminta-aikoja ja alueellisia määräyksiä, joilla meluhaittoja pyritään ehkäisemään. Alueen maaperän ja pohjaveden perustila selvitetään vuoden 2016 aikana. Pinta- ja pohjaveden laatua ja toiminnan vaikutusta vesien tilaan seurataan

10 (54) ja ammunnoissa syntyvät jätteet poistetaan alueelta säännöllisesti. Melumittauksia tehdään lisää melun ja myös tärinän häiritsevyyden arvioimiseksi sekä mittaustietojen luotettavuuden parantamiseksi. Luvan saaja on ilmoittanut hakemuksen täydennyksessään 17.7.2015, että raskaat singot ovat poistuneet käytöstä. Tällä hetkellä Santahaminassa ammutaan raskailla kertasingoilla, joiden melupäästö ja laukausmäärät ovat vähäisemmät. Toiminta sijoittuu osittain Santahaminan tärkeälle I-luokan pohjavesialueelle (nro 0109103). Pohjavesialueen kemiallinen ja määrällinen tila on pohjavesitietojärjestelmän (POVET) mukaan hyvä. Alueella on vedenottamo, mutta hakijalta tutustumiskäynnillä 13.10.2015 saadun tiedon mukaan vedenottamo ei ole talousvesikäytössä. Santahamina on Helsingin kaupungin vesijohtoverkon piirissä. Uudenmaan ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan Santahamina toimii edelleen Helsingin kaupungin varavedenottamona, jonka antoisuus on hyvä. Pohjavesialue on merkitty myös Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2016 2021. Alueen pohjavesiputkessa (X016) on vuonna 2002 havaittu kohonneita kloorattujen liuottimien pitoisuuksia ja pitoisuutta pohjavedessä on tarkkailtu vuosittain. Liuotinpitoisuudet ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana olleet pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (401/2001) talousvedelle asetettua tetra- ja trikloorieteenien enimmäispitoisuutta 10 μg/l alhaisempia. Pitoisuudet ovat tarkkailun aikana laskeneet ja todettujen hajoamistuotteiden perusteella liuottimet myös hajoavat luontaisesti kohteen pohjavedessä. Hajoamistuotteista syöpävaarallisen vinyylikloridin pitoisuudet ovat kuitenkin olleet usein korkeampia kuin yhdisteelle asetettu enimmäispitoisuus 0,5 μg/l. Varuskunta-alueella olevista kolmesta pohjavesiputkesta (X016, X023, X021) on jatkossakin esitetty tarkkailtavaksi kloorattujen liuottimien pitoisuudet. Kohonneet liuotinpitoisuudet pohjavedessä eivät johdu ampuma-alueen tai ampumaradan toiminnasta. Syyksi aineiden esiintymiseen on arveltu muualta alueelle tuotuja jätetäyttöjä. Santahaminassa ei ole luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita. Saarella on kuitenkin merkittäviä luontoarvoja ja arvokkaita aluekokonaisuuksia. Arvokkaissa luontokohteissa esiintyy uhanalaisia, harvinaisia tai erityisen monipuolista lajistoa tai ne edustavat poikkeuksellisen luonnontilaisia, edustavia tai harvinaisia luontotyyppejä. Osin Santahaminan luontoarvot ovat säilyneet puolustusvoimien toiminnan ja liikkumisrajoitusten ansiota. Luparatkaisussa on otettu huomioon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 2021 ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 2021. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa, vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa haittaa. Rasituksen arvioinnissa on otettu huomioon, että toiminta on jatkunut alueella kauan.

11 (54) Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Lupamääräykset 1 21) Lupamääräykset 1 2 toiminnan ajalliseksi rajoittamiseksi on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) mukaisen kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Santahaminan ympäristössä raskaiden aseiden ja räjäytysten suositusarvon ylittävälle melulle altistuvia asukkaita oli vuoden 2012 tietojen mukaan 1 454 ja vapaa-ajan asuntoja 63. Santahaminan ampuma-alueen johtosäännössä on rajoitettu toimintaa luvan saajan aloitteesta. Ammunnat varsinkin raskaimmilla aseilla keskittyvät arkipäiviin ja päiväaikaan. Annetut rajoitukset vastaavat pääosin Santahaminan ampuma-alueen johtosääntöä. Johtosääntö ei kuitenkaan kiellä ammuntoja kokonaan hankalina aikoina vaan ammuntoja voidaan sen mukaisesti järjestää myös iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikaan, aikana, jolloin ne koetaan ympäristössä erityisen häiritseviksi. Lupamääräysten mukaiset toiminta-ajat voidaan ylittää poikkeuksellisesti, jos suunniteltu ammunta keskeytyy tai pitkittyy tai erityiset syyt, kuten pimeäammunnat sitä edellyttävät. Eräät ampumatarvikkeet on rajattu toiminta-aikarajoituksen ulkopuolelle, koska niiden käyttö ei vaikuta toiminnasta aiheutuviin melutasoihin. Ammuntoja Haapasaariin ja Isosaaren luotoihin on rajoitettu kesäaikaan, jolloin alue on lokkien ja vesilintujen pesimäaluetta ja joka on myös vilkasta veneily- ja virkistyskäyttöaikaa. Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu meluhaitan ehkäisemiseksi. Melun raja-arvot koskevat samansuuruisina sekä vakituisia asuntoalueita että loma-asuntoalueita. Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista. Paineaalto aiheuttaa äänen lisäksi tärinää. Raskaiden aseiden melulle ei ole Suomessa raja-arvoja eikä ohjearvoja. Melun keskiäänitasolle ja yksittäisen melutapahtuman äänialtistustasolle annetut tavoitearvot ovat Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi (Puolustusvoimien ohje, 2005) -ohjeen suositusarvojen mukaiset. Ympäristömelun yleinen ohjearvo perustuu päiväkeskiäänitason (L Aeq, 07 22) käyttöön. Päiväajan keskiäänitason ohjearvo asuntojen piha-alueilla on 55 db. Ohjearvo ottaa huomioon päivittäiset laukausmäärät ja erilaisten laukausten tai räjähdysten äänen energiasisällöt. Ympäristömelun impulssimaisuudesta johtuva häiritsevyys otetaan tällöin huomioon impulssikorjauksella. Asekohtaisesti määritetyn impulssikorjauksen on vastattava lukemia, joita arvioinnissa ja mallilaskelmissa käytetään yleisesti tai jotka ovat ohjearvon mukaisia. Tarkempien impulssikorjausarvojen puuttuessa, käytetään vähintään korjausta 10 db. Suomessa impulssimaisen eli lyhytkestoisen pientaajuisen melun aiheuttaman kuulovaurioriskin arvioimiseen käytetään huipputasoa, L Cpeak, jolle raja-arvo on 140 db. Santahaminassa tehtyjen melumittausten mukaan toiminnasta ei aiheudu raja-arvon ylittävää terveyshaittaa.

12 (54) Yleisenä linjana on, että pohjoismaissa (Ruotsi, Norja ja Tanska) käytetään C-painotettua yhden sekunnin äänialtistustasoa, jota verrataan ohjearvoihin. Ohjearvot vaihtelevat maittain 90 110 db riippuen tapahtumien määrästä, tapahtumista eri vuoden ja vuorokauden aikoina sekä muista tekijöistä. Ruotsissa on puolustusvoimille tehdyn selvityksen perusteella annettu ohjearvoiksi C-painotettu sekunnin äänialtistustaso 95 db (L CE ) alueille, missä yli 90 db (L CE ) laukausten määrä ylittää 100 kpl/vuosi ja arvo 100 db (L CE ) alueille, missä laukausten vuotuinen määrä on alle 100 kappaletta. Selvityksen mukaan sellaisilla alueilla, missä melualtistus ylittää em. arvot, tulee ilta- ja yöaikaan tapahtuvaa ampumistoimintaa rajoittaa. Santahaminassa eniten voimakasta melua aiheuttavat sinkoammunnat (kevyt ja raskas kertasinko) sekä 200 g 5 kg räjäytykset, joiden ampumapäiviä on kutakin lajia kohden noin 20 pv vuodessa. Määrällisesti enemmän, noin 100 päivää vuodessa ammutaan tulenkuvauksia 60 200 g, joka aiheuttaa melko voimakasta melua. Samoin melko voimakasta melua aiheuttaa kevyt kranaatinheitin, joita ammutaan noin 40 päivänä vuodessa. Tehtyjen alustavien yksittäisten mittaustulosten mukaan Jollaksessa on mitattu äänialtistustasoja yli 100 db (L CE ) raskaalla kertasingolla ammuttaessa ja 5 kg:n räjäytyksissä. Tulenkuvausten ja kevyen kranaatinheittimen mittauksissa äänialtistustaso on ollut Jollaksessa alle 90 db (L CE ). Melun raja-arvot on kohdistettu puolustusvoimien ohjesuosituksen mukaisina koskemaan vain Laajasalon saarta. Kun melua vähennetään ja melutasot saadaan raja-arvojen alle Laajasalon eteläosien asuntoalueilla ja kun raskaiden aseiden ampumasuunnat pysyvät hakemuksen mukaisina (luvan lähtökohta), niin hakemuksen mukaisten melulaskelmien mukaan raja-arvot eivät ylity tällöin muuallakaan Santahaminan ulkopuolella. Santahaminan asuntoalueilla lupapäätös sallii ohjesuositusta suuremmat enimmäismeluarvot. Tämä perustuu pitkäaikaiseen ampumatoimintaan saarella ja saaren erityisluonteeseen, joka on otettu huomioon myös maakäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty Santahaminan ampumatoiminnan melualue koskemaan koko saarta. Melualue koskee myös mm. Santahaminan itäpuolella sijaitsevia pieniä saaria (Hintholma, Hernesaari ja Neitsytsaari). Niille ei Helsingin Itäisen saariston asemakaavaehdotuksessa ole esitetty lisärakentamista melualueen vuoksi. Santahaminan asuntoalueille on määrätty suurimmaksi sallituksi äänialtistustasoksi 105 db (L CE ). Alueella on koulu ja päiväkoti ja alueella asuu alaikäisiä, jotka eivät voi valita vapaasti asuntoaluettaan. On perusteltua, että alueen enimmäismelu rajataan tasolle, joka on kohtuullisesti saavutettavissa ja suojaa riittävästi melulta. Santahaminan alueelle ei ole määrätty suurinta keskiäänitasoa, koska melulaskelmien mukaan raskaiden aseiden keskiäänitaso ei enimmäismelun vähentämistoimenpiteiden jälkeen ole alueella kohtuuton. Lupamääräys 5 on annettu, jotta voidaan todeta ja valvoa, että lupamääräykset 3 ja 4 tulevat asianmukaisesti toimeenpannuiksi pysyväisluonteisin ohjein. Ympäristöluvan määräyksissä ei ole rajoitettu tai suoraan kielletty yksittäisten aselajien käyttöä ja luvan saajalle on jätetty mahdollisuus harkita ja päättää aselajien käytöstä ja käyttömääristä melulle asetettujen raja-arvojen puitteissa.

13 (54) Lupapäätös antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön myös uusia aselajeja, jos ne vaikutustavoiltaan vastaavat suurin piirtein nykyisin käytössä olevia raskaita aseita ja räjähteitä ja niiden käyttö ei ylitä raja-arvoja. Lupamääräys lähtee siitä, että melun päästöraja-arvojen noudattaminen todennetaan ensisijaisesti laskennallisesti. Kun laskentamallinnus on läpinäkyvä ja siitä toimitetaan valvontaviranomaiselle lähtötiedot, valvontaviranomainen voi tarvittaessa varmentaa laskennan oikeellisuuden. Mallinnusta ja siihen liittyvää toimenpide-esitystä voidaan täydentää tarpeen mukaan niin, että ajanmukaiset tiedot ovat avoimesti lähiasukkaiden saatavissa. Lupamääräykset 6 ja 7 on annettu asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristöhaitan ehkäisemiseksi ja jätteiden turvallisen varastoinnin ja jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräykset 8 ja 9 on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi, kunnostustarpeen selvittämiseksi ja toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Räjähdysainepitoisen maa-aineksen säännöllinen poistaminen pohjavesialueella sijaitsevilta räjähdysalueilta on tarpeen toistaiseksi, koska toiminnassa käytetään tarvikkeita, jotka sisältävät terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita. Santahaminan maaperän ja pohjavesien tilaa ei ole kattavasti selvitetty. Alue on toiminut yhtäjaksoisesti ampuma-alueena pitkään. Osa toiminnasta (räjäytysalueet R3 ja R4) sijoittuu tärkeän pohjavesialueen muodostumisalueelle. Pohjavedestä ei ole yksittäisten näytetulosten perusteella tavattu räjähdysaineita tai muita toiminnassa käytettyjä haitallisia aineita tai niiden hajoamistuotteita. Toiminta alueella on jatkunut pitkään ja on todennäköistä, että toimintaalueen maaperässä on haitallisia aineita. Hakemukseen liitetyn riskitarkastelun perusteella on mahdollista, että haitta-aineita kulkeutuu ampuma-alueen maaperästä pohjavesiin. Lupamääräyksellä 8 on määrätty poistamaan räjähdysainepitoista maa-ainesta vuosittain toistaiseksi ja näin ehkäisemään pohjaveden pilaantumista. Toiminta-alueiden maaperän ja pohjaveden tilan selvittämistä ja kunnostustarpeen kartoittamista, vesien käsittelytarvetta, pohjavesiolosuhteita ja pohjaveteen kohdistuvaa kuormitusta on vaadittu määräyksellä 9, koska ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräyksen 9 mukaisen selvityksen perusteella, aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 55 :n perusteella täsmentää maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi annettuja lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. Hakemuksessa esitetyillä tiedoilla luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole voitu ratkaista kaikilta osin. Toiminnassa käytetään haitallisia kemikaaleja, joista yleisesti käytetty räjähdysaineyhdiste on 2,4,6-trinitrotolueeni (TNT). TNT on melko myrkyllinen ja syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi imeytyä ihon läpi aiheuttaen erilaisia oireita. Aine on myrkyllistä vesieliöille ja se voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaiku-

14 (54) tuksia vesiympäristössä. Ainetta ei saa päästää ympäristöön. Lupamääräyksellä 10 ehkäistään alueilla olevien haitta-aineiden leviämistä ympäristöön eli niiden liukenemista pohjaveteen ja ojia pitkin mereen. Määräys on annettu maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja pilaantuneiden maa-ainesten asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueilta poistettavien maa-ainesten laadusta. Alueen maaperä ja alueella sijaitsevien olemassa olevien ojien sedimentti katsotaan lähtökohtaisesti pilaantuneeksi tai mahdollisesti pilaantuneeksi maaperäksi. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen voi vaatia ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Missä määrin haitta-ainepitoisen maa-ainesten poistaminen on mahdollista ilman ilmoitusmenettelyä, on siitä sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Lupamääräys 11 ampuma-alueen toiminnasta tiedottaminen on tarpeen, että alueen asukkaat ja muut käyttäjät voivat varautua ennalta toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin ja poikkeuksellisen kovaan meluun. Luvan saaja on vastineessaan selvittänyt tiedottamisen käytäntöä vuonna 2014 ja voidaan katsoa, että voimassa oleva käytäntö toteuttaa riittävässä määrin aikataulujen ja tiedotusvälineiden suhteen määräyksen vaatimuksen. Tiedottamisen kanavat ja niiden keskinäiset painoarvot ovat jatkuvassa muutoksessa ja valvontaviranomaisen kanssa on mahdollista sopia muutoksista tiedottamiseen. Tiedottamisessa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota suuriin räjäytyksiin ja yli 100 db:n (LCE) äänitapahtumiin siihen asti, kunnes melua on rajoitettu eikä toiminta ylitä annettuja meluraja-arvoja. Lupamääräys 12 on tarpeen yleisen turvallisuuden kannalta sekä annettujen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi. Päivitetyt yhteystiedot ovat tarpeellisia nopean tiedonkulun varmistamiseksi luvan saajien ja valvontaviranomaisten välillä erityisesti poikkeustilanteissa. Tarkkailua koskevat lupamääräykset 13 20 on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten, tarpeellisten tietojen saamiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupamääräyksen 13 mittausvelvoite raskaiden aseiden ja räjäytysten aktiivisena harjoituspäivänä on annettu ympäristösuojelulain 5 ja 46 :n perusteella. Aktiivisella harjoituspäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin ammutaan kertasingolla alle 10 laukausta, kevyellä kranaatinheittimellä 20 30 laukausta, kranaattikonekiväärillä ja -pistoolilla 20 30 laukausta ja räjäytetään tulenkuvauspanoksia alle 50 päivässä. Yli 200 g:n räjäytyksiä on yksittäisiä. Melumittauksilla saadaan tietoa mittauspisteen tasosta mittausaikana. Tietoa voidaan käyttää osin tarkentamaan laskentamallilla saatuja tuloksia melutasoista ja melualuerajauksista. Ympäristöluvassa määrättyjen meluraja-arvojen noudattamista valvotaan siten ensisijaisesti lupamääräyksessä 7 tehtäväksi määrättyjen laskentamallien ja niiden mukaan määriteltyjen melualuerajausten perustella. On kuitenkin selvää, etteivät laskennallisesti määritetyt melualuerajaukset voi olla

15 (54) mittausten kanssa olennaisesti ristiriidassa keskenään ja meluarvot merkittävästi poiketa toisistaan. Melua alueen ympäristössä on mitattu useamman kerran. Toiminnan aiheuttamaa tärinää on mitattu vuonna 2011. Melumittaustulosten perusteella melun päiväajan keskiäänitaso 55 db (L Aeq ) ylittyy Laajasalon Jollaksessa ja Villingin saaren länsirannalla. Myös tärinää esiintyy Laajasalossa Jollaksen etelärannassa olevissa kohteissa tehtyjen mittausten mukaan. Tulosten mukaan tärinän yleinen havaintokynnys 66 db LʋWE ylittyi kaikissa mitatuissa rakennuksissa, mutta mitatut nopeusaltistustasot jäivät selvästi alle vaurioriskin suositusarvorajan 88 db LʋWE. Värähtelynopeuden altistustasot (LʋWE) perustuksissa tai niiden lähellä olivat enimmillään kohteissa 66 78 db (vastaten nopeuden huippuarvoja 0,5 1,7 mm/s). Eniten tärinää mittauksissa aiheutti raskas kertasinko Apilas. Asukkaat ovat muistuttaneet toiminnan melu- ja tärinähaitasta. Ympäristöluvassa ei ole kuitenkaan velvoitettu luvan saajaa mittaamaan tärinää. Luvan saaja on liittänyt tärinäselvityksen lupahakemuksensa täydennykseen 17.7.2015, joka on esitetty hakijan vastineen yhteydessä. Esitetty tärinän mittausselvitys on verrattain perusteellinen ja antaa hyvän kuvan tärinän nopeustasoista kyseisissä rakennuksissa. Kun ympäristöluvassa on rajoitettu ammuntojen enimmäisäänialtistustasoja, se käytännössä johtaa vähempienergisten räjähteiden käyttöön ja myös ammunnoissa syntyvien paineaaltojen ja siten tärinän vähenemiseen. Toiminnasta aiheutuva tärinä ei hakemuksen perusteella esitetyn selvityksen mukaan aiheuta terveyshaittaa eikä vaurioita rakenteille. Jos melusta tai tärinästä aiheutuu edelleen selkeitä haittoja ja on epäselvyyttä haitan suuruudesta ja niitä kuvaavista parametrilukemista tai, jos tärinähaitalle laaditaan viralliset ohjearvot, voi ympäristöluvan valvontaviranomainen harkintansa mukaan määrätä tekemään tarvittaessa selventäviä mittauksia lupamääräyksen 18 nojalla tai sopia niistä luvan saajan kanssa. Lupamääräykset 14 ja 15 on annettu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Pohjavesinäytteenotto on esitetty tarkkailuohjelmassa ja se liittyy osana hakijan esittämää maaperän ja pohjaveden perustilaselvitystä, joka on määrätty tehtäväksi vuoden 2016 aikana. Tietoa pohjaveden ja pintaveden räjähdysainemääristä Santahaminassa on toistaiseksi vähän. Jo tehtyjen määritysten perusteella ei ole havaittu räjähdysaineita, niiden hajoamistuotteita eikä ruudin stabilisaattoreita pinta- eikä pohjavesinäytteissä. Tarkkailutulosten perusteella voidaan myöhemmin tarkemmin arvioida toiminnan aiheuttamaa riskiä pohjaveteen ja vesistöön. Lupamääräys 16 tarkkailusuunnitelman esittämisestä on annettu valvontaa varten. Lupamääräykset 17 ja 18 on annettu, koska ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Koska räjähdysaineita tutkii Suomessa ainoastaan Puolustusvoimien tutkimuslaitos, luvan saaja on määrätty tutkimaan maaperä- ja vesinäytteiden pitoisuudet kertaalleen muussa laboratoriossa vertailututkimuksena. Tarkkailuun tehtävät muutokset on delegoitu tavanomaisen käytännön mukai-

Vaatimukset hallinto-oikeudessa 16 (54) sesti ympäristönsuojelulain 46 :n perusteella valvovalle viranomaiselle eli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkkailujen näytteenottojaksoja voidaan esimerkiksi vähentää tai tihentää, jos tarkkailun tulokset antavat siihen aihetta. Myös aluehallintovirasto voi muuttaa tarkkailumääräyksiä määräyksen 9 mukaisen selvityksen perusteella tai jos ympäristölupaa muutetaan hakemuksesta. Lupamääräykset 19 ja 20 kirjanpidosta ja raportoinnista ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jätelain 122 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä saada jätteen haltijalta tai muulta jätehuollon toimijalta lain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten tai tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Jätelain (646/2011) 118 :ssä ja 119 :ssä on annettu velvoitteet jätteiden kirjanpidosta. Raportoitaessa jätetietoja jätteet on luokiteltava siten kuin luokittelusta on määrätty jätelaissa (646/2011) ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 :ssä ja liitteessä 4. Jätelain 119 :n mukaan jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Lupamääräys 21. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä arvioida mahdollinen uuden lupakäsittelyn tarve. Osatoiminnon esimerkiksi yksittäisen räjäytysalueen käytöstä poistamisilmoitusta on vaadittu, jotta valvontaviranomainen voi antaa tarvittavat määräykset maaperän kunnostamiseksi. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin. Muut lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 1. A ja B ovat hallinto-oikeuteen 8.4.2016 saapuneella sähköpostikirjelmällä ilmoittaneet, etteivät he hyväksy Etelä-Suomen aluehallintoviraston 16.3.2016 antamia päätöksiä, joilla on myönnetty ympäristölupa Santahaminan alueella suoritettaville raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille (päätös 58/2016/1) ja Santahaminan ampumaradoille (päätös 57/2016/1). A ja B ovat ilmoittaneet täydentävänsä valitustaan myöhemmin perehdyttyään päätösaineistoon paremmin. Muutoksenhakijat ovat täydentäneet valituksiaan molemmista edellä mainituista päätöksistä kirjelmällä, joka on saapunut hallinto-oikeuteen sähköpostitse 18.5.2016. Päätökset tulee ensisijaisesti kumota ja hakemukset hylätä tai toissijaisesti asiat on palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Kaikki ampumatoiminta Santahaminassa tulee kieltää hallinnollisena turvaamistoimenpiteenä siihen asti, kunnes puolueettomat perusteet ympäristölupien myöntämisedellytyksille on saatu. Puolustusvoimien riskialttiit ammunnat pohjavesialueella ja sen lähistöllä on keskeytettävä. Asekoulutus tulee siirtää pois Santahaminasta. Hyvien kulkuyhteyksien päässä on lakkautettuja varuskunta-alueita, jossa toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle ja naapureille. Santahaminalla ei ole enää merkitystä pääkaupunkiseudun puolustukselle, sillä maanpuolustuksen tarpeet ja käytettävä aseistus ovat kokonaan muuttuneet. Ampumaharrastajien toiminta Santahaminassa on kiellettävä.

17 (54) Vaatimustensa perusteina muutoksenhakijat ovat esittäneet muun muassa seuraavaa: Päätöksissä on sivuutettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan kansalaisille turvaamat ihmisoikeudet etenkin yksityisyyden ja perhe-elämän kunnioittaminen ja otettu huomioon vain puolustusvoimien esittämät käsitykset ja vaatimukset. Aluehallintovirasto on jättänyt huomioimatta tehdyt muistutukset ja esitetyt mielipiteet. Aluehallintoviraston päätös ei täytä viranomaiselta vaadittavaa puolueettomuutta. Kansalaisen kannalta ongelmallista on se, että ympäristölupia on kaksi. Asukkaiden kokema häiriö melusta ja elinympäristön (pohjavesi, maaperä ja merialue) pilaaminen eivät ole riippuvaisia siitä, minkä tyyppisillä aseilla tai ammuksilla melua ja pilaantumista aiheutetaan. Meluhäiriö on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina eikä kysymys ole siitä, että toiminta jatkuisi entisenkaltaisena. Hakemusten kuulemisvaiheessa on tapahtunut virhe. Kun huomioon otetaan koko melulle altistunut alue, ei 318 talouden kuuleminen ole riittävä. Kuultavien piiriä ei voida rajata pelkästään melusaasteen välittömällä vaikutusalueella asuviin. Kyse on myös I-luokan pohjavesialueesta sekä meriveden ja merenpohjan suojelemisesta, joka on kansallinen intressi. Kuulemisen rajaaminen pelkästään ympäristömeluun on hallintomenettelylain mukaan kuulemisvirhe, etenkin kun rajaus perustuu puolustusvoimien toimittamaan kiistanalaiseen informaatioon. Santahaminan harjoitusratojen läheisyys naapurustoon aiheuttaa huomattavasti suuremman meluhaitan kuin rynnäkkökiväärien pauke taisteluampumaradalla, etenkin kun ammutaan ns. puupäillä. Esimerkiksi MPKK:n rata on keskusteluetäisyydellä (alle 800 m) Jollaksen rannasta. Välissä on vain kapea merenlahti, jonka yli ääni kantaa esteettä. Vuositasolla laukausten määrä on yhteensä noin 1 100 000 Santahaminan kaikilla ampumaradoilla. Melurasitus on kokonaisuutena suuri, koska meluvapaita päiviä on vuodessa vain muutamia. Melun mittaamisen osalta valituksessa on esitetty muun ohella, että melun mittauspisteet tulee valita siten, että tulokset kuvaavat asukkaisiin tai yleisöön kohdistuvaa tyypillistä melualtistusta ja antavat riittävän luotettavan ja edustavan kuvan melun alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta sekä melun syistä. Muutoksenhakijat ovat viitanneet puolustusvoimien Akukon Oy:llä vuosina 2010, 2011 ja 2014 teettämiin meluselvityksiin sekä Golder Associates Oy:n vuonna 2012 tekemään ympäristötekniseen raporttiin ja esittäneet, että puolustusvoimien teettämien tutkimusten tehtävänannot ja alkuperäiset raportit tulee välittömästi toimittaa puolueettomaan selvitykseen. Muutoksenhakijat ovat esittäneet, että aluehallintoviraston velvollisuus on tilata puolueettomilta asiantuntijoilta selvitys siitä, onko puolustusvoimille mahdollista myöntää Santahaminaan lupaa minkäänasteiselle ympäristön pilaamiselle. Asiassa tehdyt selvitykset eivät ole riittäviä eivätkä puolueettomia. Puolustusvoimien esittämien melukarttojen merkinnät ja rajaus ovat harhaanjohtavia. Muutoksenhakijat ovat selostaneet ampumamelun terveysvaikutuksia.