EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 KÄYTÄNNÖN OHJEET JÄSENTEN MENETTELYSÄÄNNÖT

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 KÄYTÄNNÖN OHJEET JÄSENTEN MENETTELYSÄÄNNÖT Heinäkuu 2013

Näiden käytännön ohjeiden tavoitteena on auttaa jäseniä soveltamaan Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjä taloudellisten sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen alalla ( menettelysäännöt ) ja käyttämään taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitusta ( ilmoitus ). Ohjeet perustuvat kysymyksiin, joita jäsenet ovat esittäneet jäsenten toimintaa käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle ( neuvoa -antava komitea ) sekä neuvoa-antavan komitean ennakkotapauksiin ja analyyseihin. Ohjeissa käydään läpi menettelysäännöt artikla artiklalta. Ilmoitusta käsitellään osana 4 artiklaa, joka on sen oikeusperusta. Näissä käytännön ohjeissa esitettävien tietojen lisäksi jäsenillä on oikeus saada ohjeita menettelysääntöjen tulkitsemisesta ja soveltamisesta sekä ilmoituksen käyttämisestä neuvoa-antavalta komitealta luottamuksellisesti ja 30 päivän kuluessa. Pyynnöt esitetään sähköpostitse tai kirjeenä neuvoa-antavan komitean sihteeristölle: Advisory.Committee@europarl.europa.eu European Parliament Secretariat, Advisory Committee on the Conduct of Members rue Wiertz, 60 PHS 07B019 B-1047 Brussels Neuvoa-antava komitea ei tarkasta eikä seulo ilmoituksia ennen niiden jättämistä. Neuvoa-antavan komitean sihteeristö voi kuitenkin tarvittaessa antaa teknistä apua ilmoituksen kohtien täyttämisessä. 2

1 ja 2 artikla Pääperiaatteet ja jäsenten tärkeimmät velvollisuudet Edustajantointa hoitaessaan Euroopan parlamentin jäsenet noudattavat erittäin tiukkoja eettisiä normeja ja varjelevat parlamentin mainetta. Jäsenet toimivat ja äänestävät oman näkemyksensä ja yleisen edun mukaisesti eivätkä tee mitään sopimusta tai sitoumusta, joka rajoittaisi heidän vapauttaan äänestää tai toimia parlamentin elimissä. Vastaavasti jäsenten lainsäädäntötyö ja äänestyskäyttäytyminen perustuu yksinomaan yleiseen etuun: he eivät vaadi, hyväksy tai ota vastaan mitään taloudellista tai muuta palkkiota toiminnastaan parlamentin maksaman palkan ja korvausten lisäksi. Rahan hyväksyminen vastineeksi tiettyjen tekstien tai tarkistusten tukemisesta tai vaikutusvallan käyttämisestä parlamentin elimissä on jyrkästi kielletty. Avoimuuden vuoksi poliittiseen toimintaan liittyvä kolmannen osapuolen jäsenelle myöntämä tuki, olipa se taloudellista taikka annettu työvoiman tai materiaalin muodossa, sekä kyseisen kolmannen osapuolen nimi, on ilmoitettava ilmoituksen G-osassa (ks. jäljempänä sivu 10). 3 artikla Eturistiriidat Menettelysäännöissä ei kielletä eturistiriitoja vaan pyritään varmistamaan, että jäsenet ilmoittavat viipymättä ja avoimesti kaikki ilmeiset tai mahdolliset eturistiriidat. Ilmeinen eturistiriita vallitsee silloin, kun jäsenellä on henkilökohtainen intressi, joka saattaa vaikuttaa mutta ei välttämättä tosiasiassa vaikuta epäasianmukaisesti hänen edustajantoimensa hoitamiseen. Mahdollinen eturistiriita vallitsee silloin, kun jäsentä esimerkiksi pyydetään harjoittamaan toimielimen ulkopuolista toimintaa, joka saattaa johtaa ilmeiseen eturistiriitaan. Eturistiriitaa ei ole, jos jäsen hyötyy siitä, että hän kuuluu tiettyyn väestöön tai laajaan henkilöryhmään. Esimerkiksi eläkeläisille myönnettävät avustukset tai alennukset eivät aiheuta eturistiriitaa. Vastaavasti ei myöskään katsota, että esimerkiksi tietyn kehitysalueen asukkaille tai tiettyjen etnisten, 3

uskonnollisten tai sosiaalisten ryhmien jäsenille myönnettävistä etuoikeuksista aiheutuisi mahdollinen eturistiriita. Jos jäsenellä on ilmeinen tai mahdollinen eturistiriita, jota hän ei kykene ratkaisemaan, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti puhemiehelle. Ilmoitus tehdään lisäksi kirjallisesti tai suullisesti parlamentin elinten puheenjohtajille niiden parlamentaaristen menettelyjen aikana, joihin jäsen osallistuu, ja täten varmistetaan mahdollisimman suuri avoimuus ja parlamentin maine. Eturistiriitaa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa tällä tavalla, jos se käy selvästi ilmi jäsenen ilmoituksesta. 4 artikla Jäsenen ilmoitus Viimeinen jättöpäivä Kunkin jäsenen on täytettävä, päivättävä ja allekirjoitettava ilmoituslomake ja toimitettava se puhemiehelle jäsenten hallinnollisten asioiden yksikön välityksellä (toimisto: PHS 07B019, sähköposti: Administration- Deputes@europarl.europa.eu) ennen Euroopan parlamentin vaaleja seuraavan ensimmäisen istuntojakson päättymistä; tai vaalikauden aikana 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen ryhtyy hoitamaan edustajantointa Euroopan parlamentissa; sekä aina muutosta seuraavien 30 päivän kuluessa, toisin sanoen kaikkien jäsenen taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien mahdollisten muutosten jälkeen, kuten palkkion tai edustajantoimen muuttuminen, uuden ulkopuolisen toiminnan harjoittaminen, osallistuminen yritykseen, nimitys ulkopuoliseen johtokuntaan jne. (esimerkkien luettelo on viitteellinen, ei tyhjentävä). Entistä velvoitetta ilmoituksen päivittämisestä vain vuosittain ei enää sovelleta. Yhteensopimattomat tehtävät Menettelysääntöjä ei sovelleta sen määrittämiseen, onko jäsenen hoitama tehtävä tai edustajantoimi yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa, eikä asia näin ollen kuulu myöskään neuvoa-antavan 4

komitean toimivaltaan. Asiasta säädetään Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetulla säädöksellä, ja se kuuluu parlamentin oikeudellisen yksikön toimivaltaan. Vanhuuseläkkeet Vanhuuseläkettä saavat määritelmän mukaisesti henkilöt, jotka eivät enää ole työelämässä. Sitä ei voida pitää A-osassa tarkoitettuna palkkiona ammatillisesta toiminnasta eikä myöskään G-osassa tarkoitettuna kolmannen osapuolen jäsenelle myöntämänä poliittiseen toimintaan liittyvänä tukena, joten sitä ei tarvitse ilmoittaa. Jäsenillä on kuitenkin halutessaan mahdollisuus ilmoittaa vanhuuseläkkeensä ilmoituksen I-osassa. Valuutat ja vaihtokurssit Jos jäsenen on ilmoittamat määrät on ilmoitettu muuna valuuttana kuin euroina, määrät muunnetaan euroiksi soveltamalla sen päivän vaihtokurssia, jona ilmoitus toimitettiin puhemiehelle. Netto-/bruttotulot Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen ei ole tarkoitus olla ilmoitus veroista tai tuloista. Sen tarkoitus on taata mahdollisimman suuri avoimuus Euroopan unionin kansalaisia kohtaan. Koska veroperusteet ja veroasteet vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen, jäsenet ilmoittavat tulonsa bruttomääräisinä. Tuloluokat Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen eri osissa ilmoitettavat tulot kuukaudessa on jaettu seuraavaan neljään luokkaan: 500 1 000 euroa kuukaudessa; 1 001 5 000 euroa kuukaudessa; 5 001 10 000 euroa kuukaudessa; sekä yli 10 000 euroa kuukaudessa. Pääsääntöisesti menettelysäännöissä tarkoitetut sidonnaisuuksiksi katsottavat tulot on ilmoitettava, elleivät oikeudelliset tai sopimukselliset esteet estä jäsentä paljastamasta tällaisia tietoja. Mikäli tehtävä, jäsenyys, toiminta tai osallistuminen yritykseen tai yhteenliittymään on palkaton tai siitä saatavan tulon määrä on alle 500 euroa kuukaudessa, se on mainittava ilmoituksessa, mutta tuloluokkaa ei ole tarpeen osoittaa, vaikkakin jäsen voi halutessaan niin tehdä ilmoituksen I-osassa. 5

Jos jäsenen tuloa ei voida erottaa puolison tuloista (esim. aviopuolisoiden yhdessä omistaman yrityksen tapauksessa), tuloluokkaa ei ole tarpeen osoittaa, jotta säilytetään puolison oikeus pitää henkilötietonsa luottamuksellisina. Ilmoituslomake A-osa Jäsenen on ilmoitettava ammatillinen toimintansa sitä vaalikautta, jonka aikana jäsen esittää ilmoituksensa, edeltävältä kolmelta vuodelta, sekä samalta ajanjaksolta jäsenyytensä johtokunnissa tai hallituksissa. Jäsenten, jotka on valittu useampaan kertaan ja peräkkäisiksi vaalikausiksi, olisi ilmoitettava, että he ovat olleet parlamentin jäseniä kyseisten kolmen vuoden ajan. B-osa Jäsenen on ilmoitettava palkkiot, jotka hän saa edustajantoimen hoitamisesta jossain toisessa parlamentissa. Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden (puhemiehistön päätökset 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008) 2 artiklan mukaisesti olisi sanalla parlamentti tarkoitettava jäsenvaltion lakiasäätävää kansanedustuslaitosta, joka ei ole kansallinen parlamentti. Tähän luokkaan kuuluvat seuraavat parlamentit: Belgia: alueiden ja yhteisöjen parlamentit; Saksa: osavaltioparlamentit; Espanja: itsehallintoalueiden parlamentit; Italia: alueparlamentit ja autonomisten Trenton ja Bolzanon maakuntien parlamentit; Itävalta: osavaltioparlamentit; Yhdistynyt kuningaskunta: Skotlannin parlamentti, Walesin edustajakokous ja Pohjois-Irlannin kansalliskokous; Suomi: Ahvenanmaan maakuntapäivät; Portugal: Azorien saarten ja Madeiran alueparlamentit. Ilmoitus olisi tehtävä palkkion suuruudesta riippumatta. Jos jäsen hoitaa edustajantointa edustavassa elimessä, jota ei pidetä parlamenttina (esimerkiksi kaupungin- tai kunnanvaltuuston lautakunnissa tai 6

maakuntavaltuustossa), jäsen voi halutessaan ilmoittaa sen ilmoituksen I- osassa. Sanalla palkkio tarkoitetaan säännöllistä maksua tai palkkaa, ja sillä ei tarkoiteta satunnaisia korvauksia, joita on saatu esimerkiksi kokouksiin osallistumisesta tai matkoista aiheutuneiden kulujen kattamiseksi, paitsi jos ne ovat merkittävästi suurempia kuin tosiasiassa aiheutuneet kustannukset, jolloin niiden voidaan katsoa muodostavan osan palkasta. Satunnaiset korvaukset ilmoitetaan G-osassa, jos niitä voidaan pitää jäsenen poliittiseen toimintaan myönnettynä taloudellisena tukena. C-osa Ilmaisua itsenäinen ammatinharjoittaja olisi tulkittava laaja-alaisesti eikä se sisällä tiettyjä ammatteja tai toimialoja koskevia rajoituksia. Ilmaisua käytetään selventämään, että säännöllinen palkallinen toiminta olisi ilmoitettava riippumatta siitä, perustuuko palkanmaksajan ja palkansaajan/jäsenen välinen työsuhde sopimukseen vai onko se epävirallinen. Jäsenellä ei ole velvollisuutta ilmoittaa kiinteistöjen tai maa-alueen omistuksestaan tai tällaisesta omistuksesta syntyneistä tuloista, ellei tätä tuloa makseta jäsenelle omaisuuden hallinnointitoiminnasta, jota jäsen hoitaa joko palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Siinä tapauksessa omaisuuden hallinnointitoiminta ilmoitetaan C-osassa. Jäsenen on kuitenkin ilmoitettava kiinteistöjen tai maa-alueen omistuksestaan tai tällaisesta omistuksesta syntyneistä tuloista, jos ne ovat suuruudeltaan tai vaikutuksiltaan sellaisia, että niistä aiheutuu jäsenen tehtävien hoitamiseen mahdollisesti vaikuttava taloudellinen sidonnaisuus. Tästä ilmoitetaan ilmoituksen H-osassa. Tapauksissa, joissa kiinteistöjen tai maa-alueen omistuksesta tai tällaisesta omistamisesta syntyneistä tuloista ei aiheudu jäsenen tehtävien hoitamiseen mahdollisesti vaikuttava taloudellinen sidonnaisuus, jäsen voi kuitenkin halutessaan ilmoittaa ne ilmoituksen I-osassa. D-osa Euroopan parlamentin perustamien elinten jäsenyys ei kuulu tämän osan soveltamisalaan, koska näitä jäsenyyksiä ei pidetä ulkoisena toimintana. 7

E-osa Menettelysäännöissä mainitaan kirjoitus-, konferenssi- ja asiantuntijatehtävät esimerkkeinä palkallisesta toiminnasta, joka olisi ilmoitettava E-osassa. Esimerkkien luettelo on viitteellinen, ei tyhjentävä. Tämä tarkoittaa, että jäsenen edustajantoimensa ohella harjoittama kaikenlainen muu palkallinen toiminta on ilmoitettava. Tällaisena toimintana voidaan pitää esimerkiksi palkallista ja säännöllistä osallistumista tutkimuksiin tai mielipidetutkimuksiin tai osallistumista lehtiartikkeleiden laatimiseen. Kaikenlaisia korvauksia, joita jäsen saa vastineeksi toiminnastaan, pidetään palkkana. Palkalla ei tarkoiteta yksinomaan taloudellisia palkkioita, vaan se kattaa myös muunlaiset korvaukset, kuten lahjat tai kolmansille osapuolille suoritettavat maksut tai lahjoitukset. Jäsenten on ilmoitettava satunnainen palkallinen toimintansa, jos kokonaiskorvaus ylittää 5 000 euroa kalenterivuoden aikana, riippumatta siitä, miten monista tai miten pienistä osista 5 000 euron kokonaiskorvaus muodostuu. Näin ollen seuraavat kaksi tilannetta ovat mahdollisia: Jos satunnaisen palkallisen toiminnan kokonaiskorvaus ylittää 5 000 euroa kalenterivuoden aikana, jäsenen on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot kaikista toimista ja niistä maksetuista korvauksista. Jos kokonaiskorvaus jää 5 000 euron kynnysarvon alle, jäsenellä ei ole oikeudellista velvoitetta ilmoittaa ulkopuolista toimintaansa. Jäsen voi kuitenkin halutessaan ilmoittaa tämän toiminnan ilmoituksen I-osassa. Ilmauksella kalenterivuosi tarkoitetaan kuluvaa vuotta eikä parlamentaarista vuotta toimikauden aikana. F-osa Ilmaisu osallistuminen tulkitaan laaja-alaisesti, mukaan lukien yritykseen, yhteenliittymään, yritys- tai liiketoimintaan tehtävät tai niihin liittyvät sijoitukset ja oikeudet. Perheyrityksiin ei sovelleta poikkeusta, ei edes silloin, kun ne ovat pieniä tai erittäin pieniä. 8

Sijoitusomaisuus jää ilmoituksen F-osan soveltamisalan ulkopuolelle, ellei sijoitusstrategia tai toimintaselvitys anna perusteita yksilöidä sijoituksia tiettyyn talouden alaan kohdistuviksi, jolloin jäsen voi päättää ilmoittaa asiasta tai olla ilmoittamatta siitä menettelysääntöjen avoimuusperiaatteen mukaisesti. Eläkerahastoja, pitkäaikaisia valtion joukkolainoja ja muita yhteissijoitusjärjestelyjä, joiden osalta ei ole mahdollista yksilöidä varoja, ei tarvitse ilmoittaa ilmoituksen F-osassa. Jos jäsen kuitenkin katsoo, että ne ovat jäsenen tehtävien hoitamiseen mahdollisesti vaikuttava taloudellinen sidonnaisuus, hänen on ilmoitettava ne ilmoituksen H-osassa. Jäsenen on ilmoitettava osallistumisensa ja siitä saatavat tulot, jos vähintään toinen seuraavasta kahdesta edellytyksestä täyttyy: osallistumisesta aiheutuu mahdollisia seurauksia julkiselle politiikalle, mikä tarkoittaa, että yritys tai yhteenliittymä toimii alalla, jolla viranomaiset yleensä säätävät lakeja (toisin sanoen jäsen voisi mahdollisesti vaikuttaa parlamentin lainsäädäntötyöhön yrityksen tai yhteenliittymän puolesta); tai osallistuminen antaa jäsenelle merkittävää vaikutusvaltaa kyseisen elimen asioihin, mikä tarkoittaa, että jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa tämän elimen strategisten valintojen suuntautumiseen tiettyyn suuntaan (esimerkkeinä voidaan mainita rakenneuudistus, investointipäätökset, markkinointistrategiat, fuusiot ja yritysostot). G-osa Poliittiseen toimintaan liittyvä kolmannen osapuolen jäsenelle myöntämä tuki, olipa se taloudellista taikka annettu työvoiman tai materiaalin muodossa, on ilmoitettava riippumatta siitä, toteutetaanko toiminta Euroopan parlamentissa vai jossain muussa elimessä, kuten esimerkiksi edustajakokouksessa, kaupungin- tai kunnanvaltuustossa tai poliittisessa puolueessa. Vanhuuseläkettä ei pidetä poliittiseen toimintaan liittyvänä kolmannen osapuolen jäsenelle myöntämänä tukena eikä sitä näin ollen tarvitse ilmoittaa, mutta jäsen voi halutessaan ilmoittaa sen ilmoituksen I-osassa. 9

H-osa Menettelysäännöissä ei mainita poikkeuksia muihin taloudellisiin sidonnaisuuksiin eikä niiden soveltamisalaa rajoiteta millään tavalla. Yksityisiä varoja ei jätetä menettelysäännöissä taloudellisten sidonnaisuuksien soveltamisalan ulkopuolelle, mikäli ne saattavat vaikuttaa jäsenen tehtävien hoitamiseen. Yksityiset varat on näin ollen ilmoitettava, jos ne saattavat vaikuttaa jäsenen tehtävien hoitoon. Näin ollen osakeoptiot on ilmoitettava ilmoituksen H-osassa, jos niillä saattaa olla tällainen vaikutus. Sama pätee kaikkiin varoihin tai oikeuksiin, joilla on tai tulee olemaan taloudellista arvoa, sekä kaikkiin tällaisista varoista tai oikeuksista kertyviin tuloihin, jotka liittyvät ammatilliseen toimintaan, toimintaan tai jäsenyyksiin, jotka on ilmoitettu ilmoituksen aikaisemmissa osissa. Tämä tarkoittaa, että sekä rahoitusvälineiden pääoma-arvo että siirtosaamiset tai kertynyt korko olisi ilmoitettava, jos ne saattavat vaikuttaa jäsenen tehtävien hoitoon. Jäsenten on ilmoitettava tässä osassa myös kiinteistöjen tai maa-alueen omistuksesta tai tällaisesta omistamisesta aiheutuneet tulot, jos ne ovat jäsenen tehtävien hoitamiseen mahdollisesti vaikuttava taloudellinen sidonnaisuus (katso C-osa edellä). I-osa Jäsenet voivat ilmoittaa ilmoituksen I-osassa kaiken, mitä ei suoranaisesti kateta A H -osassa, riippumatta siitä, onko kyseessä taloudellinen sidonnaisuus, eturistiriita vai yleinen tieto, jonka jäsen haluaa avoimuuden vuoksi ilmoittaa. 5 artikla Lahjat tai vastaavat etuisuudet Lahjat Lahjalla tarkoitetaan mitä tahansa aineellista esinettä, jonka lahjanantaja antaa yhdellä kertaa. 10

Jäsenillä on oikeus vastaanottaa lahjoja niiden arvosta riippumatta, jos ne eivät liity heidän tehtäviensä hoitamiseen. Jäsenet voivat esimerkiksi vastaanottaa perhe- ja ystäväpiirissä tarjottuja lahjoja ilman ilmoitusvelvollisuutta niiden arvosta riippumatta. Kun jäsen, joka ei toimi parlamentin virallisena edustajana mutta joka kohteliaisuussyistä vastaanottaa lahjan tehtäväänsä hoitaessaan, hänellä on seuraavat kaksi vaihtoehtoa: jos lahjan likimääräinen arvo on yli 150 euroa, jäsenen on kieltäydyttävä vastaanottamasta sitä; jos lahjan likimääräinen arvo on alle 150 euroa, jäsen voi vastaanottaa ja pitää sen ilman ilmoitusvelvollisuutta. Tilanne on toinen silloin, kun jäsen toimii parlamentin virallisena edustajana. Tällaisia tapauksia ovat ne, joissa jäsen hoitaa puhemiehen, varapuhemiehen, kvestorin, valiokunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tai parlamenttien välisen valtuuskunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtävää tai mitä tahansa muuta tehtävää. johon parlamentti on hänet valinnut; edustaa parlamenttia puhemiehen puolesta kansainvälisissä suhteissa tai juhlatilaisuuksissa; edustaa valiokuntaa tai parlamenttien välistä valtuuskuntaa virallisella virkamatkalla, johon on saatu puheenjohtajakokouksen tai puhemiehistön lupa. Parlamentin virallisena edustajana toimivalle jäsenelle kohteliaisuussyistä annetut lahjat voidaan aina hyväksyä. Ne ovat periaatteessa parlamentin omaisuutta. Jäsenen on ilmoitettava tällaiset lahjat viimeistään lahjan vastaanottamispäivää seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä (esimerkiksi viimeistään 31. toukokuuta, jos lahja otettiin vastaan 15. huhtikuuta). Jäsenen olisi ilmoitettava lomakkeessa lahjoittajan nimi, vastaanottamispäivä, tehtävä, jota hoitaessaan jäsen otti lahjan vastaan, lahjan kuvaus sekä tieto 11

siitä, onko lahja arvo yli vai alle 150 euroa. Jäsenten hallinnollisten asioiden yksikkö ilmoittaa tämän jälkeen jäsenelle, mihin lahja on toimitettava. Mitä lahjan arvoon tulee, vaihtoehtoja on kaksi: mikäli lahjan arvo on alle 150 euroa ja sillä ei ole selkeää aineellista arvoa parlamentille, jäsen voi poikkeuksellisesti pitää lahjan. Jos lahjan arvo on epäselvä, jäsen voi jättää sen jäsenten hallinnollisten asioiden yksikön arvioitavaksi; mikäli lahjan arvo ylittää 150 euroa, lahja on yleensä varastoitava parlamentin tiloihin, mutta sääntöön voidaan sallia kaksi poikkeusta: o taiteellisesti tai kulttuurisesti arvokkaat lahjat voidaan puhemiehen päätöksellä pitää esillä sopivassa paikassa parlamentin tiloissa; o puhemies voi myöntää jäsenelle luvan pitää lahjaa esillä toimistossaan parlamentin tiloissa niin kauan kuin jäsen toimii virallisesti tehtävässä, jota hoitaessaan hän otti lahjan vastaan. Jäsenten hallinnollisten asioiden yksikkö pitää yllä rekisteriä lahjoista, jotka ovat parlamentin omaisuutta. Rekisteri julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Jäsenen, joka on tavanomaisia tehtäviään hoitaessaan ottanut hyvässä uskossa vastaan lahjan ja joka huomaa lahjan arvon olevan suurempi kuin 150 euroa, on ilmoitettava ja luovutettava lahja (katso yllä) mahdollisimman pian. Kutsut kolmansien osapuolten järjestämiin tilaisuuksiin Jäsenten on ilmoitettava osallistumisestaan kolmansien osapuolten järjestämiin tilaisuuksiin, kun kolmas osapuoli korvaa heidän matka-, majoitus- tai oleskelukulunsa tai maksaa nämä kulut suoraan. Jäsenen on jätettävä kyseinen ilmoitus vakiomuotoisella lomakkeella viimeistään tilaisuutta seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä (esimerkiksi viimeistään 31. toukokuuta, jos tilaisuus järjestettiin 15. huhtikuuta). Lomakkeessa ei velvoiteta jäsentä ilmoittamaan määriä, mutta tietoja on annettava kolmannesta osapuolesta, maksettujen kustannusten tyypistä ja tilaisuudesta, johon jäsen osallistui. Lomake julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. 12

Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan ole voimassa seuraavissa tapauksissa: kolmas osapuoli on Euroopan unionin toimielin, elin tai virasto, tunnustettu kansainvälinen järjestö (esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat tai sen elin, Euroopan neuvosto), jäsenvaltion keskus-, paikallis- tai aluehallinnon tai kunnallinen viranomainen (paitsi jos kyseinen viranomainen toimii julkisen yrityksen edustajana), poliittinen puolue tai säätiö, työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun osallistuva osapuoli (esimerkiksi ammattiyhdistys tai työnantajajärjestö) tai kirkollinen tai uskonnollinen yhteisö (paitsi jos kyse on niitä edustavista toimistoista, oikeushenkilöstä tai niitä edustamaan perustetuista verkoista); matka-, majoitus- tai oleskelukuluja ei ole maksettu tai korvattu, vaan ainoastaan aterian, pääsylipun tai vastaavan hinta, joka on pienempi kuin 150 euroa; kyse on puhemiehistön tai puheenjohtajakokouksen valtuuttamasta valtuuskunnasta, jonka jäsenten kulut kolmannet osapuolet korvaavat kokonaan tai osittain. 6 artikla Entisten jäsenten toiminta Entisillä jäsenillä on tiettyjä kulkuoikeuksia, jotka perustuvat 12. huhtikuuta 1999 tehtyyn puhemiehistön päätökseen ja jotka konsolidoitiin vuonna 2004 ja 2009. Entisillä jäsenillä on oikeus päästä parlamentin rakennuksiin kolmessa toimipaikassa sekä jäsenvaltioissa sijaitseviin parlamentin tiedotustoimistoihin tai aluetoimistoihin pyynnöstä saatavaa Euroopan parlamentin entisen jäsenen kulkulupaa näyttämällä; parlamentin ravintoloihin ja kahviloihin kolmessa toimipaikassa; parlamentin kirjastoihin/dokumentaatiokeskuksiin sekä paikoitusalueille kolmessa toimipaikassa; paikallispuheluyhteyksin varustettuun yhteiseen toimistoon (bureau de passage) kaikissa kolmessa toimipaikassa sekä käyttää parlamentin Intranetsivustoa. 13

Sen sijaan edunvalvojina tai suoraan EU:n päätöksentekoprosessiin liittyvinä edustajina ammattimaisesti toimivilla entisillä jäsenillä ei ole näitä kulkuoikeuksia niin kauan kuin he harjoittavat tällaista toimintaa. 7 artikla Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea Neuvoa-antavan komitean tehtävä on seurata menettelysääntöjen soveltamista ja noudattamista, arvioida puhemiehen pyynnöstä menettelysääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen määräysten tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Neuvoaantava komitea on elin, jonka jäsenet kuuluvat eri puolueisiin ja jotka nimitetään perussopimusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtajistosta. Varajäsenet nimitetään ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvoa-antavassa komiteassa. Jäsenten pyynnöt käsitellään luottamuksellisesti, ja jäsenillä on oikeus luottaa saamiinsa ohjeisiin, jotka annetaan aina 30 päivän kuluessa. 8 artikla Menettelysääntöjen mahdollista rikkomista koskeva menettely Puhemies päättää, ilmoitetaanko väitetystä rikkomisesta neuvoa-antavalle komitealle. Jos asiasta ilmoitetaan, neuvoa-antava komitea voi kuulla kyseistä jäsentä osana tutkintaa. Komitea antaa puhemiehelle mahdollista päätöstä koskevan suosituksen, jonka perusteella puhemies voi tehdä päätöksen jäsenelle määrättävästä seuraamuksesta. Menettelyssä noudatetaan samoja määräyksiä kuin työjärjestyksen 166 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä ja 167 artiklassa määriteltyjä oikeussuojakeinoja. 9 artikla Täytäntöönpano Puhemiehistö päättää näiden menettelysääntöjen täytäntöönpanotoimenpiteistä, kuten valvontamenettelystä, ja saattaa 14

tarvittaessa menettelysäännöissä ilmoitetut määrät ajan tasalle ja ehdotuksia menettelysääntöjen tarkistamiseksi. tekee Johdon pääosastoon kuuluva jäsenten hallinnollisten asioiden yksikkö valvoo taloudellisia sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia puhemiehen puolesta. Valvonta käsittää ilmoituksen yleisen uskottavuuden tarkistuksen, joka tehdään selvyyden vuoksi tapauksissa, joissa on syytä epäillä ilmoituksen sisältävän selkeästi virheellisiä, epäkunnioittavia, lukukelvottomia tai epäselviä tietoja. Mikäli asiaa ei ole selvitetty kohtuullisessa ajassa, puhemies päättää jatkotoimista näiden menettelysääntöjen 8 artiklan mukaisesti. 15