Sisältö Puheenjohtajan pääkirjoitus...4 Kurssiosaston johtajan tervehdys...5 Viikkopäiväkirja...6 Viestitekninen kurssi (VTK)...10 VTH Verta, hikeä ja ketjujen kolinaa...10 Lyly Rocla-rallia ja pullojen kilinää...12 Rovajärvi Miehestä kasviksi 10 päivässä...13 Tolkkinen Laatua ja hajonneita miehiä...14 Tietotekniikkakurssi (TTK)...16 VTH, eli totuus on tuolla ulkona...16 Räyskälä 2001...17 Räyskälän järjestelmäharjoitus...18 Kouluttajat...20 Majuri Osmo Räihä...20 Yliluutnantti Jorma Nevala...20 Insinööriyliluutnantti Jukka Aho-Mantila...21 Teknikkoyliluutnantti Ari Alakoski...21 Luutnantti Aki Mäkelä...21 Luutnantti Kari Lamberg...21 Teknikkoluutnantti Jarmo Salastie...21 Ylikersantti Hannu Välimäki...21 Apukouluttajat...22 Upseerikokelas Timo Gerasimow, TTK...22 Kersantti Antti Rautiainen, VTK...22 Kersantti Tero Välkkilä, VTK...22 Tupa 1 mies singahtaa ovelle...24 Tupa 2 lepo vaan...26 Tupa 3 ns. yli 2-metriset...28 Tupa 4 hei, kuka heitti leijan??...30 Tupa 5 pieni kansainvälinen ihme...32 Släbärit...34 Valokuvia kurssilta...35 3
Puheenjohtajan pääkirjoitus Toivon, että saatte tästä julkaisusta edes pienen käsityksen kurssistamme, sen oppilaista ja itse Viestikoulusta. Tuleville saapumiserille sen verran, että nauttikaa ajastanne Viestikoulussa ja koittakaa viettää yhtä hyvää aikaa kuin oma kurssini, kuitenkin kaikki kunnialla läpi vieden. Viestikoulu on omien kokemusten puolesta loistava paikka viettää palvelusaika, jo senkin puolesta että koulussa henki ja työmoraali ovat kohdallaan, mutta myös sen hyötyjen kannalta: koulusta saa johtajakoulutuksen, josta varmasti tulee olemaan hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Lisäksi saa koulutuksen alalle josta siviilissäkin tulee olemaan hyötyä, siitä voi siis hyvin aloittaa uran, ellei jo ole alalla. Kurssin päätyttyä alkaa 6 kuukautta kestävä työharjoittelu, mistä luonnollisesti saa kokemusta ja myös työtodistuksen. Kaikki nämä yhteenlaskettuna voin siis rehellisesti väittää Viestikoulun olevan paras mahdollinen yksikkö Puolustusvoimissa suorittaa varusmiespalvelus, ainakin henkilökohtaisesti olen tätä mieltä. Vielä kiitos koko henkilökunnalle: Koulun johtajalle, kurssiosaston johtajalle, kurssin johtajalle, kaikille opettajille ynnä muulle Viestikoulun henkilöstölle. Tottakai myös kurssimme santsareille. Matti Airola, oppilaskunnan puheenjohtaja 4
Kurssiosaston johtajan tervehdys Herrat upseerikokelaat ja alikersantit Onnittelen Viestiteknisen kurssin ja Tietotekniikkakurssin suorittamisesta sekä ylennyksen johdosta. Kuluneet 21 viikkoa ovat olleet työntäyteistä aikaa. Valintanne lähteä Viestikouluun ei ole ollut helpoin tapa suorittaa varusmiespalvelusta. Koulutus tuo tullessaan vuoden kestävän palvelusajan automaattisesti. Sen lisäksi teiltä on vaadittu melkoisen paljon omaehtoista opiskelua ja paneutumista tekniikkaan, mikä ei kaikille ole ollut pelkästään vanhan kertausta. Tämä kaikki korostaa suorituksenne arvoa ja onnittelut ovat todella paikallaan. Toivon, että aktiivinen ja vastuuntuntoinen asenteenne jatkuu työharjoittelupaikoillanne. Jo yli 50 vuoden ajan on kursseja järjestetty vuosittain. Jokaisella kurssilla on ollut omat erityispiirteensä, minkä perusteella ne jäävät mieleen. Nyt päättyville kursseille on ollut ominaista avoimmuus, tunnollisuus ja erittäin hyvä henki kurssin keskuudessa. On ollut mukava todeta, miten asiat hoituvat hyvässä järjestyksessä ilman jatkuvaa käskemistä ja valvontaa. Teihin kaikkiin on voinut varauksetta luottaa, mikä ei aina ole ollut niin itsestään selvää. Lisäksi kurssi on aikaisempiin verrattuna hiukan pienempi, minkä ansiosta erilaiset, monipuoliset persoonallisuudet ovat päässeet paremmin esiin. Toivon, että Viestikoulu on tarjonnut teille mielekkään tavan suorittaa varusmiespalvelusta. Omasta ja koko Koulun puolesta toivotan teille kaikille hyvää loppukesää, hyvää loppua palvelusaikaa työharjoittelupaikoille ja onnea henkilökohtaiseen elämään. Kurssiosaston johtaja Majuri Osmo Räihä 5
Viikkopäiväkirja Maanantai 3.9.2001 - Viestitekninen kurssi ja tietotekniikka kurssi alkoivat Viestikoulussa, Riihimäen Viestirykmentissä. Uudet oppilaat saapuivat koululle entisistä joukko-osastoistaan kukin hieman erilaisen peruskoulutuksen saaneina, eikä todennäköisesti kenelläkään ollut täydellistä kuvaa siitä mihin he olivat oikeastaan tulleet. Kun kaikki olivat saapuneet paikalle lähdimme marssimaan ensimmäistä kertaa kohti Koulupajaa. Koulupajalla meille pidettiin esittely Viestikoulusta, sekä sen henkilökunnasta ja kouluttajista. Tilaisuudessa kajahti korviimme ensimmäistä kertaa myös legendaarinen "Illico perfectum - kerralla kuntoon" lausahdus. Kun esittelyt oli saatu päätökseen suuntasimme takaisin kohti viestikoulua ja seuraavaksi olikin ohjelmassa tupajaon suorittaminen. Tupajako suoritettiin perinteitä noudattaen pituusjärjestyksessä. Kun tupajako oli suoritettu, lähdettiin noutamaan varusteita sekä oppimateriaalia. Tähän härdelliin saatiin sitten kulutettua ensimmäinen päivä. 1. ja 2. viikko: Kurssi lähtee käyntiin Ensimmäisten viikkojen aikana meillä oli päätelaitekoulutusta, käsittäen LV217 ja LV217M radiot, sanomalaitteet M83/90 ja M90, sekä kenttäpuhelimet P-78, P-90, ET-10 jne. Osalle laitteet olivat tuttuja jo peruskoulutuskaudelta, mutta monelle nämä laitteet olivat täysin vieraita. Päätelaitekoulutuksen ohessa meillä oli mm. kurssinjohtajan tulohaastattelu, sulkeiset, ensiapukurssin ensimmäiset teoriatunnit, sekä sähköopin kertausoppitunteja. Tämän lisäksi apukouluttajat järjestivät meille rastikoulutusta mm. toimistokäyttäytymisestä, sekä ilmoituksen tekemisestä ulkona ja sisällä. Kävimme myös tutustumassa Riihimäen varuskuntaan apukouluttajien johdolla. Liikuntakoulutuksen osalta pääsimme mm. ensimmäistä kertaa vierailemaan legendaarisen Eko-kemin pihamaalla, kävimme kurssinjohtajan johdolla hieman suunnistamassa ja samalla valmistauduimme tulevaan Rykmentin suunnistuskilpailuun. Ensimmäisellä viikolla alkoivat päivystysvuorot ja toisella viikolla alkoivat oppilasjohtaja nakit. Tässä vaiheessa valittiin myös kurssin oppilaskunnan hallituksen jäsenet. Parin ensimmäisen viikon vilahdettua nopeasti ohi lähdettiinkin sitten ensimmäiselle viikonloppuvapaalle Viestikoululta. 3. viikko: ensimmäiset koulutyöt Kolmennella viikolla saimme tuntumaa koulutöistä tekniikka 1:n sekä yleisen palvelusohjesäännön/soks:n muodossa. Ensiapukurssi jatkui tällä kertaa käytännön harjoittelun merkeissä, eli nukkeja pumpattiin ahkerasti. Viikon aikana kävimme harjoittelemassa suunnistusta hieman lisää kiertämällä Hatlammin suon maastoa. Viikon päätteeksi lähdettiin lomille tällä kertaa VLV+HL:n merkeissä. 4. viikko: iltavapaat - lepo Viikko alkoi rattoisasti Rykmentin suunnistuskilpailulla, jonka Viestikoulun joukkue voitti ylivoimaisesti. Keskiviikkona ja torstaina pääsimme tutustumaan Riihimäen sekä Lopen maastoon Sotainvalidien syyskeräyksen muodossa. Viikolla oli myös 6
pahamaineinen sähköoppi 1:n koulutyö, josta muutamat oppilaat eivät ikävä kyllä selvinneet läpi. Viikko päättyi joidenkin osalta VAO 1:een (virka-apu osasto), oppilaat Hietala, Risunen, Tuominen, Lintunen, Lilja, Lähdemäki ja Kumpula lähtivät lisäksi Alikersantti Rautiaisen mukaan Lappeenrantaan komennukselle, Willimiesjotos 2001 nimiseen tapahtumaan. Jäljelle jääneet oppilaat lähtivät viettämään rattoisaa viikonloppuvapaata. 5. viikko: kurssia kurssin perään... Meille oli järjestetty sähkötyöturvallisuusstandardi kurssi, josta tulemme saamaan todistuksen Riihimäen ammattioppilaitokselta (ei ainakaan vielä tätä kirjoitettaessa ole kuulunut). Kyseisellä viikolla oli myös ensiapukurssin viimeiset tunnit. Myös ensiapukurssista meidän pitäisi saada EA1 kortti (jota ei myöskään ole vielä tätä kirjoitettaessa saatu). Viikon päätteeksi alkoi VAO 2:n, jossa pääsimme ensimmäistä kertaa kokemaan hälytyksien hurmaa! (tosin harjoittelun muodossa). 6. viikko: tetsaamaan!!! Tämä viikko sisälsi kurssin ehkä legendaarisimman tapahtuman; Kävimme nimittäin ensimmäisen kerran kurssin aikana tetsaamassa Hatlamminsuon maastossa! Oppilaat Lähdemäki, Tuominen ja Von Hertzen osallistuivat kurssinjohtajan kanssa Rykmentin partiosuunnistuskilpailuun ja voittivat sen. Tällä viikolla kävimme myös uimassa ja suoritimme samalla 100 metrin uinnin koulutyön. Kurssin uimariksi paljastui oppilas Jaakkola. Kurssin parhaimmat uimarit osallistuivat lisäksi Rykmentin uintikilpailuun jonka viestikoulu voitti jälleen kerran. Henkilökohtaisella tasolla oppilas Jaakkola ylsi 4. sijalle. "Pahaksi" onneksi uintikilpailuun osallistujat eivät päässeet maistamaan tetsauksen ihanuutta. 7. viikko: valmistautuminen räyskälään... Tekniikkaa... Alkuviikosta meillä oli viestiopin koulutyö. Samalla valmistauduimme myös seuraavalla viikolla alkavaan Räyskälän viestitoimintaharjoitukseen, huoltamalla mm. polkupyöriä. 8. viikko: Viestitoimintaharjoitus Räyskälässä Räyskälään siirryttiin rattoisasti 65 km pyörämarssilla josta kaikki selvisivät hengissä, jotkut tosin sirran avustamana. Kolme ensimmäistä päivää Räyskälässä kuluivat VTK:n osalta Opistoupseerioppilaiden kouluttaessa 24 metrin ja 12 metrin antennimastojen pystytystä. TTK taas sai koulutusta mm. digitaalisen pienvaihteen käyttöönotosta ja tutustui kaapelinvedon saloihin. Edellä mainittujen koulutusten ohessa opettelimme ja rakensimme myös kenttäsähköverkon jokaiseen telttaan, eli jokaisessa teltassa oli siis sähkövalot (KSE!!!!). Leirin aikana meille järjestettiin myös suojelukoulutusta ja pääsimme haistelemaan kyynelkaasua. Viikko päättyi joidenkin osalta viikonloppuvapaaseen, kun taas toisilla alkoi VAO 3. 9. viikko: iltavapaat - lepo Tällä viikolla ylennettiin oppilaat Jaakkola, Lähdemäki, Suominen, Kallinen, Rokka, Tanskanen ja Von Hertzen upseerioppilaiksi. Kurssille saapui tässä vaiheessa jälki-ruk:iin myös Alikersantti Nyysti EK:sta. Viikko alkoi todella mukavasti haravoinnin, TST-kokeen (teoria) ja pyörien rasvauksen merkeissä. Keskiviikoksi meille oli järjestetty tapakasvatuskurssi Riihimäen ammattioppilaitokselle. Illan kohokohta oli kun saavuimme tilaisuudesta yksikköön n. klo. 20.00 ja VAO hälytys annettiin välittömästi tämän jälkeen, eli joutui porukka hiukkasen sykähtämään! Torstaina oli sähköoppi 2 koulutyö ja alkoi HL+VLV. 10. viikko: lyly Upseerioppilaat alkoivat toimia apuvalvojina. VTK lähti viikon alusta Juupajoelle, Lylyn viestivarikolle työharjoitteluun. TTK jäi alkuviikoksi yksikköön harjoittelemaan mobiilimaston käyttöä, ja lähtivät loppuviikoksi Räyskälään käytännön harjoittelua varten. Viikon päätteeksi alkoi legendaarinen VAO 4. Legendaarinen siksi, että sen aikana annettiin peräti 3 oikeaa hälytystä! 7
11. viikko: Korpit ja Kersantit tuli! Viikko alkoi Paanasen, Aurassalon ja Kaszukin järjestämillä hauskoilla kisailuilla. Samana päivänä Kadetit järjestivät meille johtajatehtävä radan jossa pääsimme näyttämään johtaja taitojamme erilaisissa tilanteissa. Keskiviikkona meillä oli tekniikka 2 teoria, käytännön koulutyö sekä puolikurssijuhla päällystökerholla. Juhlassa ei ikävä kyllä voitu nauttia muuta kuin mehua koska osa porukasta oli VAO:ssa, mutta aika kului kuitenkin kohtuullisen rattoisasti biljardin ja saunomisen merkeissä. Torstaina oli tarkoitus käydä juoksemassa cooperin testi, mutta kovan lumimyrskyn vuoksi coopperia siirrettiin ja sen sijaan suoritettiinkin lihaskuntotesti. Perjantaina ylennettiin särmimmät oppilaat puolikurssin korpraaleiksi ja apukouluttaja Alikersantit Kersanteiksi. 12. viikko - 13. viikko: rovalle mars! VTK suunnisti maanantai aamuna vajaaksi kahdeksi viikoksi Rovajärven suuntaan tykistön ampumaleirille. Matka bussilla yhteen suuntaan kesti n. 12 h. TTK jäi ensimmäiseksi viikoksi yksikköön harjoittelemaan seuraavan viikon järjestelmäharjoitusta varten. Viikon päätteeksi he lähtivät viikonloppuvapaalle, kun taas VTK:n jantterit hajosivat Rovajärvellä radioitten ja puhelimien kanssa. 13. viikolla TTK lähti Räyskälään järjestelmäsotaharjoitukseen. Osa TTK:sta kävi kyseisen viikon aikana myös Hyrylän varuskunnassa vetämässä maakaapelia. VTK saapui keskiviikko iltana yksikköön ja lähti torstaina 4 päivän lomalle. 14. viikko: itsenäisyyspäivä Viikko alkoi perinteisesti sulkeisilla. Tällä viikolla myös aloitimme kouluttamaan toisillemme kevyiden aseiden käsittelyä ryhmittäin. Tällä viikolla jaettiin myös VTK:lle tekniikan ryhmätyön aiheet. Torstaina oli itsenäisyyspäivä joka oli JL päivä, jonka yksi mystinen oppilas vietti yksikössä, kaikkien muiden ollessa kotona lomilla. Viikon lopulla alkoi VAO5, jonka piti olla viimeinen VAO... Sunnuntaina saimme kokea karvaan pettymyksen kun sotilaskoti unohdettiin aukaista!! 15. viikko: Asekäsittelyä ja ammuntaa Viikolla kävimme ensimmäistä kertaa kurssin aikana ampumaradalla ampumassa pistooli ammunnat, RK3:n sekä ATT:n. Torstaina kävimme jälleen Peltosaaressa pelaamassa sählyä ja harjoittelemassa kamppailukoulutusta. Viikon lopulla oli asekäsittelyn käytännön koulutyö. Kurssin asekäsittelijäksi osoittautui niukasti oppilas Vähäkangas ajalla 3:05 min. 16. viikko: Säkylään siis... Maanantai aamuna lähdettiin Eemelin lavalla kohti Säkylän ampumaleiriä. Matka kesti n. 3 tuntia ja ulkoilman ollessa sopivassa 10 asteen pakkaslukemissa oli Eemelin lavalla miellyttävän viileä matkustaa. Säkylään saavuttuamme harjoittelimme aluksi joukkueen etenemismuotoja sekä tuliasemiin menoa. Tiistai aamuna suoritimme 3 rastia jotka olivat: kovan käsikranaatin heitto, 66 KES 88 kertasingolla harjoitusraketti- ja sisäpiippuammunnat, sekä joukkueen puolustusammunnat. Lisäksi 4 oppilasta pääsivät ampumaan kovan ontelokranaatin kertasingolla. Saavuimme tiistai iltana yksikköön heti ammuntojen jälkeen. Keskiviikkona meillä oli pitkästä aikaa pidennetty iltavapaa. Torstaina kävimme juoksemassa viimeinkin coopperin 8
testin mukavassa n. 15 asteen raikkaassa pakkassäässä. Kuten kurssin johtaja sanoi: eihän täällä nyt edes kylmä ole!. Coopperin parhaimman tuloksen juoksi Oppilas Jukarainen tuloksella 3000 m. Viikon päätteeksi lähdimme ansaitulle joululomalle: JL+JL+JL+VLV. 17. viikko: tynkä viikko... Joulun ja uudenvuoden välissä kävimme nukkumassa muutaman yön viestikoululla. Näiden kolmen päivän aikana meillä oli 3 koulutyötä: VTK:lla tekniikka 3, sulkeisten teoria, sekä ase- ja ampumakoulutuksen teoria koe. Viikko päättyi ikäviin uutisiin, eli meille ilmoitettiin että 1.4.2002 alkaa viestikoululla VAO6. Tämähän tietysti tarkoitti yhden viikonlopun palamista, eli tiedossa oli mukavaakin mukavampi tupla gines... no joka tapauksessa "viikon" päätteeksi lähdettiin sitten uutta vuotta juhlimaan, VLV+HL+JL:n muodossa. 18. viikko: VAO 6 + apukouluttajien kotiutus Oppilas Jantunen onnistui katkaisemaan uuttavuotta juhliessaan jalkansa, ja sai n. 6 viikkoa VMTL:ää. Viikko alkoi Syväjohtaja kirjoitelmalla, jonka jälkeen lähdettiin suorittamaan marssikilpailua n. 20 asteen pakkasen ollessa valloillaan. Marssikilpailun pituus oli yhteensä n. 12 km, josta aika otettiin takaisin tullessa (6 km). Kisan voitti oppilas Jukarainen ajalla 34.55. Viikon aikana oli myös elektroniikkahuollon koulutyö, ja sulkeisten käytännön koulutyö. Viikolla käytiin myös hiihtämässä ensimmäisen ja ainoan kerran kurssin aikana. Kun koitti perjantai päivä 4.1.2002, alkoi aamu oikein rattoisasti klo. 05.30 kun santsarit sekä ELSO kurssi laittoivat täysillä soimaan "mä lähden himaan" -biisin. He olivat kantaneet taukotuvan kaiuttimet päivystäjän pöydän eteen. Tätä kirjoitettaessa apukouluttajamme ovat jo siirtyneet armeijan harmaista reserviin ja me jäimme yllätys ginekseen VAO 6:n vuoksi. Tulevaisuudesta en osaa oikein muuta kertoa kuin sen, että maanantaina kurssin 19. viikolla lähtevät sekä TTK, että VTK työharjoitteluun eri puolille suomea, TTK Rovaniemelle ja VTK Tolkkisiin. Työharjoittelujen jälkeen on vuorossa 4 päivän loma, jonka jälkeen on vuorossa kurssijuhla. Kurssijuhla järjestetään Ravintola Oonassa joka sijaitsee Riihimäen keskustassa, ja tapahtuma tulee sisältämään mm. ruokaa, juomaa ja laulua. Juhlan jälkeen alkaa erikoispidennetty iltavapaa joka päättyy klo. 03.00. Palvelus alkaa tietysti normaalisti klo. 06.00 ja sinä päivänä on vuorossa varusteiden palautukset. Torstaina 24.1.2002 on vuorossa kurssilaisten ylennykset alikersanteiksi ja kokelaiksi, jonka jälkeen kukin siirtyy viikonloppuvapaan kautta seuraaviin palveluspaikkoihinsa eri puolille Suomen maata. Kirjoittanut mystisten olosuhteiden vallitessa Opp Vähäkangas, apunaan kurssin tietopankki Opp Piirainen 9
Viestitekninen kurssi (VTK) Viestitekninen kurssi on se älyllisesti vaativampi kurssi, jossa keskitytään yksinkertaisten ja itsestään selvien asioiden sijaan vikatilanteiden ratkomiseen, jotka vaativat yleensä myös hyvää tuuria ja planeettojen oikeaa sijaintia. Toisin sanoen VTK:n oppilaat mittaa ja purkaa tai hajottaa kaikki mihin ne koskevat. Koulutukseen kuuluu lähes kaikki YVI-järjestelmien laitteet sekä myös voimakoneet. Myös perinteisiä radioita ja kenttäpuhelimia rapataan koulutuksen aikana. LV-217:n mittaukset ja viritykset aiheuttavat useimmille eniten ongelmia, koska radion moduulit ja niiden tehtävät eivät ole välttämättä aivan yksinkertaisemmasta päästä. Tällä kurssilla joutuu tekemisiin db/ dbm -laskujen kanssa, joita pitäisi vielä osata laskea ilman laskukonetta. Vaikka opetukseen kuuluu paljon erilaisia laitteita, niin kuitenkin joutuu tekemisiin uusien laitteiden kanssa, joita ei ole ennemmin nähnyt esimerkiksi sotaharjoituksissa. Tällöin ei auta mikään muu kuin ottaa mappi käteen ja alkaa lukea. Tämä kurssi vaatii lähes poikkeuksetta pohjakoulutusta, mutta asiat voi oppia myös koulutuksen aikana, kunhan käyttää opiskeluun vähän enemmän aikaa. VTH Verta, hikeä ja ketjujen kolinaa Maanantai 22.10 0900, oli ajankohta, jonka varsin moni olisi toivonut olleen pelkkää pahaa unta. Silloin viesti- ja tietotekniikkakurssi aloittivat oppilas von Hertzenin johdolla pyörämarrssin kohti Räyskälää, pituutta päivän pikataipaleella oli vain 68 km. Neljän hikisen ja erittäin kylmän tunnin kuluttua olimme onnellisesti päässeet päämääräämme ja pakkiruokailun jälkeen aloitimme tukikohdan perustamisen. Tukikohtaa perustettaessa pääsimme tutustumaan, P-kaudelta tutuksi tulleeseen, ns. "jääkärihommaan", jota Viestikoulussa ei yleensä pahemmin harjoiteta (onneksi ;-). Pian olivat teltat pystyssä ja lähipuolustusasemat katsottu, joten pääsimme pimeyden turvin rakentamaan kenttäsähköverkkoa. Illan päätteeksi meitä odotti kenttäiltapala ja yöllinen vartiointi. 23.10 Tiistaina 23.10 aloitimme käytännön harjoitukset kursseittain, VTK aloitti KSL- ja YVI2-asemien mastoihin tutustumisen ja TTK opetteli vetämään kaapelia. Mastojen pysytystä harjoiteltiin opistoupseerioppilaiden johdolla. Mastojen pystytyksestä mieleenpainuvin asia oli todennäköisesti se, että Exel 24 vaati vain noin 700 kieroksen verran kammen eli veivaamon pyöritystä. Veivaamo on erään virolaisen opistoupseerioppilaan antama nimi kammelle. Tutuksi tuli myös Exel 12 masto, joka kuului ns. "KSL-urheiluauto-purkki-UAZ":in varustukseen. Tiistai ilta huipentui oppituntiin sisätiloissa Johtolassa, oppitunnin aiheena oli loppuviikosta tapahtuva viestikeskusten perustaminen. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä saimme kokea jälleen parivartioinnin ihanuuksia, tosin paranneltuna apukouluttajien hyökkäyksillä... TULIASEMIIN... "Hei täällä on pimeetä, missä mun asema on"... "Jos hyökkääjä ei tule meidän telttaa kohti, niin ei sinne tarvitse mennä.. tää on niinkuin harjoitus...". Edelliset kommentit kuvasivat yön tapahtumia pääasiassa TTK:n kurssilaisten suusta, unohtamatta seuraavaa: "Hei 10
kuka räjäytti meidän putkimiinan". 24.10 Ulkoilmassa syödyn aamupalan jälkeen VTK siirtyi opettelemaan YVI2 ja KSL-aseman perustamista ja TTK jälleen vetämään kaapelia. Torstain viestikeskusharjoituksen joukkueen- ja ryhmänjohtajat lähtivät suorittamaan maastontiedustelua majuri Räihän kanssa Pomppujen ja Vääriän maastoon. Piristystä arkeen toi sotilaskotiauton vierailu, joka tarjosi mahdollisuuden pitkään haaveiltuun munkkikahviin sekä muun tärkeän tst-materiaalin täydennyksiin. KSL-asemaharjoituksessa yhdistimme kaksi KSL-asemaa yhteen ja harjoittelimme mm. varatieradioiden pitkälanka-antennien asentamista eli käytännössä heittopainon heittelyä pitkin metsiä. YVI2 asemalla harjoiteltiin jälleen Exel 24:n pystyttämistä sekä c3 aseman asetuksien säätämistä. Illalla tulevat viestikeskusjohtajat olivat majuri Räihän puhuttelussa, jossa käsiteltiin aamupäivän maastontiedustelun tuloksia. Muut suorittavat kaluston pakkausta tulevaa viestikeskusharjoitusta varten. Illan päätteeksi pääsimme saunaan ja iltapalaksi oli tarjolla makkaraa ja lihapiirakkaa. Yö sujui rattoisasti apukouluttajien hyökkäyksiä torjuessa. 25.10 Torstai aamu alkoi iloisesti telttojen purkamisella, kun tukikohta oli saatu purettua ja loput tavarat lastattua alkoi moottorimarssi oppilas Kallioisen ja oppilas Jaakkolan johdolla kohti Pomppuja ja Vääriää. Marssitauolla harjoittelimme suojautumista ABC-aseita vastaan, koulutuksesta vastasivat opistoupseerioppilaat. Koulutus huipentui pieneen lenkkiin metsässä, jota piristivät iloiset huudot suojeluhälyytys ja suojeluvaroitus. Lopulta kyynelkaasukranaatit lentelivät ja suuriosa kurssilaisista laittoi suojanaamarin valittamatta päähänsä. Suojelukoutuksen jälkeen jatkoimme moottorimarssia, Jaakkolan osasto suuntasi kohti Vääriää ja Kallioisen Pomppujen osasto ajoi Räyskälän lentokentän ympäri, jotta saimme tuntumaa moottorimarssista. Perille saavuttua molemmat osastot aloittavat YVI2 sekä KSl-asemien pystyttämisen ja TTK aloitti (yllätys yllätys) valokaapelin vetämisen pitkin Räyskälän metsiä. Muutamassa tunnissa asemat oli saatu pystytettyä ja teknisten ongelmien jälkeen alkoivat seuraavaan aamuun kestävän viestiys operaation. Ongelmia tuottivat Pompuilla mm. radiot, radiolinkin suuntaaminen sekä UAZ:in penkki, joka ei suostunut kääntymään oikein päin kuin raakaa voimaa käyttäen. Viimeinen VTH-yö sujui mukavasti vartio/kipinä/päivystys tehtäviä suorittettaessa. Päivystyksestä voidaan mainita se, että UAZ ja NASU olivat erittäin lämpimiä paikkoja istuskella yön tunneilla. 26.10 Vihdoinkin odotettu perjantai koitti ja asemien purkaminen aloitettiin. Kun tavarat oli tarkastettu ja alue siivottu aloitettiin siirtyminen kohti Räyskälän ruokapaikkaa. Luonaan jälkeen kuorma-autoista otettiin kaikki tavarat ulos ja laskettin uudelleen. Ruokailun jälkeen osa VTK:sta aloitti moottorimarssin Nasulla ja UAZilla kohti Viestikoulua ja loput pienen tavaroiden lasku viiveen jälkeen. Näin hieno ja muutaman rintakarvan kasvattanut viikko oli ohi. Kielioppivirheet laatinut Opp Piirainen. 11
Lyly Rocla-rallia ja pullojen kilinää Sillä välin kun Tietotekniikkakurssi vietti aikaa Räyskälän maastossa Viestitekninen kurssi sai mahdollisuuden marraskuun alussa vierailla Lylyn viestivarikolla. Siirtyminen japahtui bussilla. Kyseessä oli harjoitus korjaamolinjastoilla toimimiseen ja samalla tutustuminen C-tason viestivälinekorjaamoon. Viikon pituisen harjoituksen aikana VTK majoittui läheiseen kerrostaloon. Varattuna oli kaksi kolmiota, jotka jaettiin "tasapuolisesti" 19 hengen kesken siten, että 15 oppilasta ahtautui alakerran asuntoon ja loput (2 alik + upsopp + "onnekas" au-oppilas) yläkerran asuntoon. Olosuhteet olivat kaikin puolin hyvät verrattuna normaaliin leirimajoitukseen (jäätynyt sissi- tai pj-teltta). Näihin aikoihin alkoi olla jo vähän kylmä. Suurin osa harjoituksesta kului kenttäpuhelimien ja sanomalaitteiden perusmittauksiin. Saimmen myös yleishyödyllistä juotoskoulutusta harjoituksen aikana. VTK:n käyneet ovat valtuutettuja suorittamaan B- tason huoltoa, joten saimme myös opetusta sähkövoimakoneiden huollosta. Purimme ja huolsimme voimakoneita, sekä myös tietenkin kasasimme ne uudelleen. Karstat kaavittiin moottorista puutikuilla ja erillaisia myrkkyjä käyttäen. Huoltoon kuului myös koneen koekäyttö, joka herätti huomiota oppilaiden keskuudessa. Eräissä koneissa oli nimittäin hieman käyntiongelmia, mutta nekin saimme korjattua. Vapaa-aikaa oli reilusti. Työpäivä alkoi aamuseitsemältä ja päättyi virallisesti klo. 19. Usein pääsimme kuitenkin jo aiemmin viettämään vapaa-aikaa. Mahdollisuus saunassa käymiseen oli puolessa välissä harjoitusta. Saimme myös tilaisuuden käydä vierailulla paikallisella kerholla. Makkarat paistettiin ja olut- sekä alkoholijuomat virtasi. Jotkut vähemmän ja tietyt vähän enemmän kuin pää kestäisi. Ikävä kyllä siellä oli myös Karaoke-laitteet, joita käytettiin vähän liikaakin. Kävimmen tutustumassa myös läheiseen viestimuseoon, sekä paikalliseen myymälään. Myymälässä myytiin lähes museoon kelpaavaa tavaraa siis tosi vanhoja viestilaitteita ja muuta rojua. Näiden vierailujen jälkeen jynssättiin kämppä taas asumiskelpoiseen kuntoon ja lähdettin bussilla takasin kasarmille Kirjoittanut Opp Lähdekorpi. 12
Rovajärvi Miehestä kasviksi 10 päivässä Rovajärvelle lähdettiin aamuvarhaisella, map-miehet olivat vasta tulossa lomalta, kun muut kurssilaiset olivat jo kolmirivissä pihalla. Kun korjaamotarvikkeet olivat pakattu pääsimme aloittamaan 12 tunnin moottorimarssin kohti Rovajärveä. Marssi sujui rattoisasti, sillä kahvitaukoja oli sopivasti ja bussi oli kohtuullisen mukava. Rovalle saavuttiin noin kello 21, jonka jälkeen kävimme päivällisellä. Ensimmäinen yön nukuimme sisällä tulevassa korjaamossa. Seuraavana aamuna pienen rötväyksen jälkeen aloimme kasata telttoja. Teltoissa ei ainakaan ollut ahdasta ja upseerioppilaat (pl. Jaakkola) ja herrat kersantit nukkuivat Säkylästä tulleessa natoteltassa. Lounaan jälkeen teknisen huoltokomppanian konttiarmeija saapui alueelle, joten pääsimme iltapäivästä naamioimaan kontteja ja rakentamaan korjaamolinjastoja. Illalla pääsimme tutustumaan elektroniikkahuoltoperävaunuun sekä voimakonekonttiin. Yöllä pääsimme normaaliin leirirytmiin eli vuorossa oli kiertovartio ja päivystys THE LV-elimellä. Leirin loppupuoliskolla vartiointi siirtyi ajoneuvohuolto joukkueen maastoon. Keskiviikkona pääsimme jo normaaliin RR:ään eli "Rova Rytmiin", joten seuraavan viikon tiistaihin asti tulisimme kiertämään ryhmittäin eri korjaamoissa tai Lv-elimessä. Mukana korjaamoissa oli myös kertaamassa olevia reserviläisiä. Koulutuksesta vastasivat omat kouluttajamme sekä Riihimäen korjaamolta mukaan tulleet asentajat ja upseerit. Heistä varmisti mieleenpainuvimman opetuksen saimme Riikmon voimakoneasentaja Heikkiseltä. Muita legendaarisia tapahtumia harjoituksessa olivat mm. suuren ruuvimeisselin löytyminen P-78:in sisältä ja se, että kaikille paikalla olleille jäi jokin haju KSL:n linjayksiköstä. Työtilat olivat Rovalla erinomaiset. Erityisesti elektroniikkahuoltoperävaunussa ja voimakonekontissa tunnelma oli kuin F1 varikolla. Työpäivät Rovajärvellä olivat pitkiä, sillä sotaharjoituksesta tullut materiaali piti saada takaisin kentälle mahdollisimman nopeasti. Pääosan korjattavasta materiaalista kuitenkin muodosti ns. maalikalusto, jota oli hankittu varikoilta. Maalikalustosta löytyi monia yksilöitä, joiden korjaaminen oli varsin hauskaa esim. Kuulopuhelin, jonka vikatarrassa luki "tangenttia painettaessa kiertää ja vinkuu" sekä toinen yksilö varustettuna tekstillä "RIKKI", joka sisälsi vain luurin rungon. Puhelimista voidaan mainita mm. P-78, joka oli ruosteessa, mädäntynyt, sisältä kostea ja haisi appelsiinikarkille. Muuta vähemmän eksoottista materiaalia olivat lukuisat testatut ja korjatut P-78:t, Sanlat, LV-217/ämmät, P-88:t (Huom! P-88 päästää varmasti hauskimmat äänet!), voimakoneet, kaapelit ja muu "tornimateriaali". Tosin raskas työ vaatii raskaan unen, jopa korjaamoolosuhteissa. Ei olisi korjaamoharjoitusta ilman The LV-elintä. Rovajärvellä oman lisänsä LV-elin työhön toi "pienehkö" byrokratia. Edellinen lause voidaan tiivistää seuraavaan lausahdukseen "Hei kuka unohti tilata työnumeron". Virkistystä leirielämään toi sotilaskotiauton vierailu päivittäin sekä runsaat saunomiskerrat. Keskiviikkona 28.11 oli harjoituksemme päätöspäivä. Suuren pakkaus ja laskemis urakana jälkeen tavarat lastattiin autoihin ja lopulta linja-automme lähti 12 tunnin moottorimarssille kohti Riihimäkeä. Rovajärvi oli meille ainut todellinen sotaharjoitus Viestikoulussa, tunnelmaa lisäsi se, että harjoituksessa oli tuhansia osallistujia. Rovan 10 päivää tulevat varmasti olemaan meille "intti juttujen" vakiomateriaalia tulevaisuudessa. Kijoitusviheet laatinut Opp Piirainen. 13
Tolkkinen Laatua ja hajonneita miehiä Maanantaina 7.1.2002 suuntasi VTK, hyvin nukutun VAO-viikolopun jälkeen, kohti Porvoota ja Tolkkisten varikkoa. Vuorossa oli kurssin työharjoitttelu, eli harjoitus jossa kurssilla opitut asiat tultaisiin kokeilemaan jälleen kerran käytännössä. Upseerioppilaat Lähdemäki ja Jaakkola olivat aikaisemmin suorittaneet maastontiedustelun Tolkkisiin, joten tiedossa oli ainakin se, että majoituksen osalta harjoitus olisi Lylyn tyylinen. Moottorimarssin jälkeen purimme kalusteet autoista ja siirryimme majoitukseen nauttimaan Hyrylästä tullutta lounasta. Ruokailun jälkeen aloitimme korjaamolinjastojen rakentamisen. Kun korjaamo oli valmis saapui varastojen uumenista runsaasti mitattavaa ja korjattavaa materiaalia. Korjaamotyöskentely tapahtui ryhmissä siten, että jokainen oli 2 päivää samassa korjaamossa. Kalusto, jota korjasimme oli seuraavanlaista LBpuhelimet (P-78, P-88, Pute, TA57), radiot (LV-217/ 317), Valmetin voimakoneet, Sanlat sekä KSL-laitteet. Materiaali jota tutkimme oli tarkastettu viimeksi noin 10 vuotta sitten Viestikoulun toimesta. Varsinkin radio kalustossa oli runsaasti mielenkiintoisia vikoja. Tosin yhtäkään radiota emme joutuneet lähettäämään c-tasolle. Varsinkin oppilas Kumpulan erinomainen radiotekniikan asiantuntemus auttoi asiaan, kaikista oudoimpien vikojen korjaamisessa. Harjoituksen loppuvaiheissa tehtävänä oli noin parinsadan Puten ja TA57 mittaaminen ja korjaaminen. Harjoituksen päämääränä oli laatu, jonka sisällön kaikki oppilaat tulivat lopulta ymmärtämään, ehkä. Työpäivät korjaamolla olivat yleensä kello 7:stä kello 20.00:een, tosin kahvitauoilla varustettuna. Lauantaina pääsimme käymään Porvoon uimahallissa uimassa ja hyppimässä. Uudemaan sotilasläänin komentaja kävi tutustumassa harjoitukseemme kahteen otteeseen. Raskas työ näkyi suurena hajotuksena sekä korjaamolla, että majoituksessa. Tämä tuli esiim mm. kappaleen "totuutta ja tehtävää" toistuvalla soittamisella ja Lylystä opitulla Rocla-rallilla. " Ja pahimpia on aamut joiden päättymistä ei näy mä pelkään aina ne saa mut ja niin lopulta käy ". Tiistaina 16.1 saimme vihdoinkin TA57 projektin päätökseen ja pääsimme purkamaan korjaamoa. Keskiviikkona koitti pitkään odotetu moottorimarssi kohti Riihimäkeä ja lopulta KL+KL+VLV. Kirjoittanut Opp Piirainen. 14
RPO NÄKYY JA KUULUU! Maisterinkatu 9, Riihimäki Puh. (019) *7111 www.rpo.fi
Tietotekniikkakurssi (TTK) Kurssin taidollisesti vaativampi puolisko, keskittyi lähinnä tietoteknisiin laitteisiin mallia SA-INT, kuten Exelin mobiilimastoihin, Synfonetin SDH-solmuihin (joilla oli paha taipumus mennä rusetille) sekä valokaapelihitseihin. Yleisesti ottaen hommanamme oli rakentaa jos jonkinlaista yhteyksiä jos jonkinlaisilla tavoilla toteutettuna jos jonkinlaisten VTK:n hämärien laitteiden välille ja niiltä pois. Opiskelu oli lähinnä teoriapainoitteista, tosin välillä päästiin kokeilemaan hommia myös käytännössä. VTH, eli totuus on tuolla ulkona Maanantai 22.10. valkeni kylmänä ja koleana myös meille Tietotekniikkakurssilaisille. Tämä päivä toisi tullessaan raskaan ja uuvuttavan, lähes 60 kilometrin pyörämarssin Räyskälän ihaniin(?) maisemiin, luonnollisesti keskelle metsää. Moni valmistautui jo kestämään odotettavissa olevan fyysisen rasitushuipun varaamalla mukaan makeisia ja muuta hyvää; mikään ei kuitenkaan ollut valmistanut meitä pahimman varalle: Viestiteknillinen kurssi oli tulossa mukaamme! Moninaisten tapahtumien seurauksena (Joista suurin osa oli VTK:n järjestämää pikkumukavaa) saavuimme perille määränpäähämme Räyskälän aurinkoon. Lepoa ei kuitenkaan ollut tarjolla, sillä vuorossa oli maastopäivällinen. Kun masut oli täytetty ja nestetasapaino palautettu, päivä jatkui telttojen pystyttämisellä ja kipinämikon arsenaalin täydennyksellä eli halkosouvilla. Onnistuneen tukikohdan perustamisen jälkeen oli vuorossa koulutuspläjäys, jonka pohjimmaisena tarkoituksena oli saada aikaiseksi kenttäsähköverkko tukikohdan alueelle. Tämä naamioitiin kuitenkin kouluttajien taholta harjoitukseksi, kuten normaalia. Kun olimme lopulta valmiina, vuorossa oli autuas lepo niille onnellisille, joita ei onnistanut noppapelissä. Pelin palkintoina nimittäin oli vartiovuoroja tulevalle yölle. Tiistai 23.10. toi tullessaan leirin varsinaisen tarkoituksen eli käytännön harjoitukset. VTK:n siirtyessä yrittämään saada tolppiaan seisomaan TTK paineli rehellisesti vetelemään ansalankoja viattomille eli laskemaan valo- ja esikuntakaapeleita pitkin metsiä. Harjoituksen järjestäjät, opistoupseerioppilaat, olivat selvästi suunnitelleet ohjelmiston perinpohjaisesti: onko mitään sen opettavampaa kuin tehdä alitusta roudan jäytämään tiehen, johon kenttälapiolla lyömällä saa korkeintaan sormensyvyisen kolon? Voi kyllä.. Nimittäin ylittää tie kahden sen varrella seisovan puun avulla, joiden oksat olivat ylivoimaisen korkealla heittopainoa ajatellen. Harjoituksen päättyessä olimme vastoinkäymisistä huolimatta omaksuneet kaiken olennaisen tien ylittämisestä ja alittamisesta, kun kyse on metsän ansoittamisesta kaapelilla. Tiistai-ilta vietettiin harrastamassa demokraattista suunnittelua (Kouluttajat sanoivat, me kuuntelimme) tulevana torstaina tapahtuvasta jakautumisesta itsenäisiin TTK:n ja VTK:n yksiköihin. Tästä lisää myöhemmin, torstain kohdalla luonnollisesti. Palaverin päätteeksi puolijoukkueteltan lämpö houkutteli meidät taas unten maille... Keskiviikko 24.10. valaisi kalsealla aamuvalollaan uutta harjoitusta eli tutustumista ryhmittäin Räyskälän alueelle jo vedettyyn kaapelointiin. Tämä toteutettiin lähinnä ihmettelemällä mitä eriskummallisiin paikkoihin viritettyjä ristikytkentäpaneeleja. Myös allekirjoittanut pääsi etsimään sellaista keskeltä metsää, tosin hieman huonoin seurauksin, nimittäin se ei ensin ottanut löytyäkseen. Toisaalta, keskelle pimeintä metikköä asennettu paneeli tuo kaikessa järkevyydessään mieleen trikkikuvan, josta tulisi löytää siellä olematon virhe. Lopuksi se kuitenkin löytyi ja pikaisen kokeilun jälkeen havaittiin täysin toimivaksi. Aamupäivän säätämisen ja vatsanpalvontasuorituksen (lue: ruokailun) jälkeen vuorossa oli koulutustuokio majuri Räihän johdolla. Aiheena digitaalinen pienvaihde eli DPV. Periaatteessa kyseessä oli kurkkusalaatilla naamioitu Ericssonin puhelinvaihde, joka kuitenkin kätki sisäänsä mitä mielenkiintoisempia ominaisuuksia kuten esimerkiksi virtakatkostoiminteen, jolla 230V jännitettä käyttävä vaihde saadaan toimimaan ilman virtaa... Koulutuksen jälkeen oli vuorossa kaikkien suurin odotuksin vartoma leirisauna. Puhdistautumisprosessia viivytti hieman lämpimän veden uhkaava hupeneminen. Täydelliseltä katastrofilta vältyttiin kuitenkin neuvokkain toimenpitein sytyttämällä padan alle tuli ja kaatamalla sinne kylmää vettä. Nyt vettä riitti jokaiselle, tosin ei niin paljon kuin monet olisivat toivoneet. Sauna oli kuitenkin laadukas: lämpöä riitti miltei ilman löylyäkin. Saunomisen jälkeen siirryttiin virtakatkostilaan eli telttoihin 16
nukkumaan. Tosin eräät joutuivat siirtymään yövartioon.. Torstai 25.10. saapui tyydyttävän nopeasti yövartiossa istuskeneelle sissille. Suunnitelmana oli suorittaa leirin purku ja siirtyminen vajaan neljänsadan metrin päähän uusille urille. Paikalle jätettiin vain yksi teltta, johon sijoitettiin DPV. Siitä myöhemmin. Pienenä bonuksena meille oli suunnitteilla kauan odotettu suojelukoulutus. Sen tarkoituksena oli opastaa meitä tilanteessa, jossa veli vihulainen lähettäisi meille jotain ylimääräistä ruudin sekaan piilotettuna, eli käyttäisi biologisia tai kemiallisia aseita, ydinaseet mukaanlukien. Urheat taistelijamme pääsivät myös kokeilemaan suojanaamareiden (Ystävien kesken Nasse) ilmatiiviyttä, eli kuinka tehokkaasti ne kykenevät suodattamaan hengitysilmasta kaikki haitalliset kaasut, kuten esimerkiksi hapen. Onneksi naamarilla on varma tapa osoittaa toimivuutensa: mikäli kyynelkaasu ei suodatu pois, tulee taistelijalle todellinen kiire ulos testiteltasta. Kokeilun jälkeen vuorossa oli harjoitus tyyliin "for real", eli miehet marssivat eteenpäin kouluttajan johdolla, joka sitten yllättäen (kas, kas?) laukaisi kyynelkaasupanoksen. Jos P-kauden aikana kymmenen sekuntia naamarin päähän laittamiseksi tuntui liian lyhyeltä ajalta, niin nyt se piti saada puolta nopeammin kasvoille. Vaihtoehto oli ottaa kunnon sauhut ilmassa leijailevasta kyynelkaasusta. Koulutuksen jälkeen alettiin tositoimiin. Ryhmä kolme siirtyi operoimaan DPV:tä vanhalle leirialueelle, ryhmä kaksi lähti rakentamaan parikaapeliyhteyttä VTK:n ensimmäiselle toimintakuntoon saadulle tolpalle järven toiselle puolelle ja ryhmä Rämä (korjaan: yksi) lähti suorittamaan viestimiehen leipätyötä: valokaapeli pisteestä A pisteeseen B mahdolisimman monta jokea ylittäen ja pusikon läpi ängeten. Jos jossain viestimies tarvitsee uskoa, niin siinä kun tyhjä kela selässä vaihdetaan uuteen ja todetaan "Ei ole enää kuin pari kelallista jäljellä." Lopulta pääsimme kuitenkin perille ja toimme kelat väsyneinä mutta tyytyväisinä perille. Kohtalolta ei kuitenkaan puutu ironiaa: meidän ähkiessämme metsän poikki joku, luultavasti (toivottavasti) eläin, oli tuntenut vastustamatonta vetoa valokaapelin suojakevlaria kohtaan ja päättänyt käydä jyrsimässä sen poikki. Seuraus: linja ei toiminutkaan kuin yhteen suuntaan. Meidän onneksemme korjaustoimenpiteitä ei tarvinnut lähteä suorittamaan, vaan ajankulun vuoksi oli aika ruveta pystyttämään telttoja ja suunnittelemaan vartio- ja kipinälistoja. Perjantai 26.10. oli viimein käsillä. Tiedossa oli leirin purku ja kaapeleiden poisto (Voi ei..) sekä kamojen lastaaminen. Me poistuisimme Räyskälän maisemista takaisin Viestikoulun suojiin, joten eipä muuta kuin tukikohta pakettiin, postimerkki päälle ja Eemelin lavalle istumaan. Autokyydin aikana leirin rasitus vaati veronsa ja useat taistelijat uinahtivat vain herätäkseen jälleen varuskunnan alueella, jossa oli suoritettava vielä kaapeleiden santsaus ja varusteiden sekä miesten huolto. Jotkut onnekkaat pääsivät ansaitulle viikonloppulomalle, mutta joillekin oli vuorossa extrahyvää, eli kolmas VAO-vuoro... Kirjoittanut Opp Keskinen. Räyskälä 2001 Leiriin osallistui lähes koko Viestirykmentti, sekä muutama muu joukkue, esimerkiksi Porin prikaatista. TTK:n tehtävänä leirillä oli perustaa Armeijakunnan esikunnan viestiyhteydet, sekä sanomalaiteverkko. Leiri alkoi maanantaina, jolloin oli moottorimarssi Räyskälän ilmailuopistolle. Perille päästyämme ensimmäisenä pystytimme teltat ja hakkasimme puita. Tämän jälkeen oli aika asentaa keskussanomalaite ja siihen kytkeä sanomalaitteet, jotka tuli jokaiseen huoneeseen missä oli majoitusta. Kun tämä kaikki oli saatu valmiiksi, teimme vuorolistan kipinästä ja päivystyksestä, ja aloimme valvomaan yhteyksiä. Toisena päivänä valittiin 6 hengen ryhmä, joka lähti Hyrylään asentamaan kanavakaapelia. Muiden päivä oli kokonaan yhteyksien päivystystä, se sujui ongelmitta. Keskiviikkona aamupäivä meni myös päivystäessä, mutta iltapäivällä oli edessä iso urakka. Armeijakunnan esikunnan siirtyminen Riihimäen etukasarmille, vanhalle sotilaskodille. Kun katkoslupa saatiin, aloitettiin yhteyksien purkaminen. Tällä välin Riihimäelle oli jo siirtynyt yksi ryhmä valmistelemaan paikkaa. Kaikki yhteydet purettuamme pakkasimme autot ja aloitimme moottorimarssin takaisin Riihimäelle. Siellä perustettiin armeijakunnan esikunnan yhteydet uudelleen ja jatkettiin yöllä taas päivystystä. Kasarmilla jouduimme myös vartiotehtäviin ja sisämajoituksen turvallisuuden takia käytäväpäivystykseen. Vuorot olivat siis saman mittaisia kuin alkuviikosta. Torstaina jatkoimme samaan malliin, mutta taas lähetettiin yksi ryhmä Hyrylään hoitamaan kaapelinveto loppuun. Perjantaina oli kaikkien yhteyksien purkaminen ja tavaroiden pakkaaminen, siirtyminen takaisiin yksikköön ja illalla lomille. Koko leiristä jäi hyvä kuva, kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja asiat joita tehtiin oli lähes kaikki uusia, eli käytännön harjoitusta tuli kiitettävästi. Vielä lopuksi pitää mainita että leiristä myönnettiin myös yksi kuntoisuusloma, jonka sai oppilas Tyni. Kirjoittanut Opp Airola. 17
Räyskälän järjestelmäharjoitus Leirin tarkoitus oli harjoitella käytännössä Ericssonin Mini-Link järjestelmä, sekä mobiilimaston toiminta. Kurssi jaettiin kolmeen osaan, kiinteä masto, toistinasema ja pääteasema. Ensimmäisenä päivänä oli siirtyminen, kukin ryhmä omille paikoilleen. Välimatkaa ryhmien välillä oli noin 5 kilometriä. Homma alkoi maston paikan valitsemisella, ja sen pystyttämisellä. Kaikki sujui lähes ongelmitta, mutta hommassa meni paljon aikaa. Alkoi tulla pimeää ja homma vaikeutui hieman. Masto saatiin kuitenkin pystyyn ja kaapelit ym. vedettyä YVI1-konttiin, jossa päivystimme yhteyksiä. Yhden ryhmän jäädessä suuntimaan peiliä loput lähtivät pystyttämään telttoja. Pääteasemalla teltanpystytys suoritettiin 3 hengen voimin, ja paikka johon teltta tuli, oli kapea tieura jonka molemmilla puolilla oli korkeat penkat. Hommaan meni 1,5-2 tuntia ja lopputulos oli aika omalaatuinen, teltan suuaukko oli lähes metrin korkeammalla kuin teltan muu osa, ja reunoissa oli muutamia aukkoja joista tuuli puhalsi läpi. Aukot saatiin tukittua ja kaminaan sytytettyä tuli, joten tukikohtapalvelu alkoi. Peilien suuntimisessa ei oltu edistytty lähes ollenkaan. Jännettä ei saatu muodostettua ensimmäisen yön aikana, joten homma jätettiin kesken ensimmäisen päivän osalta. Toisena päivänä jatkettiin suuntimista, mutta se ei ottanut onnistuakseen, joten päätettiin että yritetään muodostaa yhteys kiinteän maston ja pääteaseman välille. Eli masto ajettiin alas, suunnattiin peili etelään, nostettiin masto ylös ja heti saatiin todella hyvä yhteys vaikka oltiin vasta käännetty peili "sinne päin". Hetki suunnittiin taas, ja yhteys saatiin vakaaksi ja hyväksi. Jatkettiin päivystystä sekä tukikohtatoimintaa. Illalla tuli kaikille yllätyksenä käsky ajaa yhteydet alas, ja siirtyä Räyskälään kiinteälle mastolle. Kun oltiin saatu toistinasema ja pääteasema purettua, ajoimme kiinteälle mastolle, johon pystytettiin teltat ja mentiin nukkumaan. Kolmentena ja viimeisenä päivänä purettiin teltat ja aloitettiin moottorimarssi takaisin Riihimäelle. Leirin tavoite toteutui hyvin, Mini-Link järjestelmä tuli tutuksi. Kirjoittanut Opp Airola. 18
AutoLog GSM-PLC Machine control via GSM using SMS Messages!!!! The Autolog -GSM control and monitoring device now has a programmable controller which can be programmed and maintained through a GSM network, with a personal computer, or via a network operator's service page using SMS messages. The device can use its own plain text type of programming so that special programming tools are not required. Users can do everything over their GSM telephone. Typical applications might include different kind of machine manufacturers who wants to control and receive messages from their machines! Machine manufacturer can save significant sums of work and costs when the machine is self oriented to send SMS if there is failures or service is needed. FF- Automation can suit the GSM-PLC to meet different kind of I/O's, there is different HMI's available and our Hardware and Software solution can be easily suited for different kind of machines. Application Example Glass Break Detector Smoke Detector Siren AutoLog GSM-PLC Temperature Sensor Detector for Door with Accessor Motion Detector - Alarms - Controls - Programming - Reports FF-AUTOMATION LTD. Eräkuja 2, FIN-01600 VANTAA, FINLAND, Tel: Int+358-9-530 6310, Fax: Int+358-9-530 63130, e-mail: info@ff-automation.com, www.ff-automation.com
Kouluttajat Välimäki, Aho-Mantila, Nevala, Mäkelä Majuri Osmo Räihä Todellista syväjohtamista Tallinnasta käsin. Kurssiosaston johtaja, joka piti varsin mielenkiintoisia oppitunteja syväjohtamisesta ja turvallisuuspolitiikasta. Räihän tunneilla pysyi herellä vaikka sotkutaukoja ei olisi ollut, mutta olihan niitä. Hän kävi jopa juoksemassa coopperin testin samaan aikaan kuin kurssilaiset -13ºC pakkasessa. Yliluutnantti Jorma Nevala Iso J, mies laadun takana. Kurssinjohtaja ja VTK:n kouluttaja, joka osasi pitää oppilaat hereillä tenttaamalla yhtä sanaa jostakin aiheesta niin kauan kuin joku sen vihdoinkin tiesi tai arvasi. Mies todellisten lausahduksien takana Kuka tätä hommaa oikein johtaa?! Oikein Hyvä mies, vaikka tämä onkin armeijan laite, kääntäkää se penkki oikein päin Iltavapaat - lepo Eihän täällä vielä ole edes kylmä Se kasvattaa vain rintakarvoja Katsokaa käsimiehen varuskirjasta yksinkertaisen sotilaan etenemistavat Loppuanalyysi: Nomen est omen (nimi on enne). 20