SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 Kaukolämmön uusi siirtolinja rakenteilla Sivu 7 Kaapelinäyttö säästää vahingoilta Sivu 13 ENERGISTÄ PALVELUA www.kokkolanenergia.fi

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 S. 13 Julkaisija: Kokkolan Energia Postiosoite: PL 165 67101 Kokkola Katuosoite: Varastotie 3 Puhelin (06) 828 9111 Telefax (06) 828 9205 Päätoimittaja: Petri Kokko Toimittaja: Jorma Uusitalo S. 10 S. 12 Sisäsivuilla Maankäytön suunnittelu turvaa toimitusvarmuutta...s. 4 Etäluettavat mittarit pian asennettu...s. 7 Uusi kaukolämpölinja rakenteilla...s. 7 Rakentajan muistilista...s. 10 Kaapelinäyttö ehkäisee vahinkoja...s. 13 Kuvat: Esa Melametsä ja Tomi Hirvinen Ulkoasu: Mainostoimisto Fristyle Painopaikka: Art-Print Painosmäärä: 23 000 kpl. Kannen kuvassa: Matti Anttila KOKKOLAN ENERGIAN TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA: Vaihde (Kokkolan kaupunki) Puh. (06) 828 9111 Varastotie 3 (PL 165), 67100 Kokkola www.kokkolanenergia.fi etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu ma-pe klo 8-16 Puh. (06) 828 9295 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi Kaukolämpöliittymäsopimukset Puh. (06) 828 9595 Kaukolämpö tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) 828 9291 Sähköliittymäsopimukset Puh. (06) 828 9294 Sähköliittymät tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) 828 9558 Sähkönmyynti Puh. (06) 828 9746 Vikailmoitukset ja päivystys, sähkö Puh. (06) 822 0800 Vikailmoitukset ja päivystys, kaukolämpö Puh. (06) 822 0600 Oy Kokkola Power Ab Puh. (06) 822 7940

Pääkirjoitus Kova talvi takana onko infrastuktuuri kunnossa? Kulunut talvi koetteli yhteiskunnan perusinfrastuktuurin rakenteita. Rautatieliikenteen jatkuvat vaikeudet ovat tästä hälyttävä esimerkki. Rautateiden ongelmia pyritään ratkomaan hidastamalla aikatauluja ja jopa vähentämällä ajettavia junavuoroja. Energiahuollossa vastaava merkitsisi säännöstelyä. Tätä yhteiskunta tuskin hyväksyisi. Ulkopuolelta voimme vain arvailla, mistä kaikesta rautateiden vaikeudet perimmiltään johtuvat. Selvää on ainakin se, etteivät ne johdu pelkästään jostakin yksittäisestä teknisestä ratkaisusta, kuten esimerkiksi junien alkuperämaasta. Kyse on myös jostakin syvemmästä aiemmin toimivaan järjestelmään tehdystä organisatorisesta muutoksesta eli orgaanisesti toisiinsa liittyvien toimintojen eriyttämisestä toisistaan sekä toimialan koetellun johtamisjärjestelmän muodinmukaistamisesta. Vastaavia varottavia trendejä on nähtävissä myös energiatoimialalla. Energiahuoltokaan ei selvinnyt talvesta ilman ongelmia. Järvi-Suomen aluetta koetellut laaja lumiolosuhteiden aiheuttama sähkönjakeluhäiriö johti poikkeuksellisien toimien, kuten evakuointien ja puolustusvoimien virka-avun käyttöönottoon. Vaikka tilanteessa eri osapuolet toimivat ennakolta tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, kesti vikojen korjaaminen paikoittain useita päiviä. Kokkolassakaan ei talvesta selvitty täysin ilman häiriöitä. Helmikuun 23. päivän iltana kaapelivika aiheutti pääosin kaupungin läntisiä osia koskeneen sähkökatkon, joka vaikutti myös kaukolämmön jakeluun. Vaikka täysin häiriötöntä energian toimitusta ei koskaan voida taatakaan, kehitetään Kokkolan energiahuoltoa pitkäjänteisesti toimintavarmuuden parantamisesta. Osana tätä tavoitetta käynnistetään alkaneen kevään aikana sekä sähkön- että lämmönjakelun varmistamiseen tähtääviä investointihankkeita. Asiakkaille näkymättömissä jouduttiin Kokkolan voimalaitoksissa talven aikana työskentelemään ajoittain kovan paineen alaisena. Pakkanen ja lumi ovat yhdistelmä, joka aina vaikeuttaa työtä koko energiahuollon ketjussa. Huolimatta siitä, että kotimaisia polttoaineita on käytetty jo pitkään, vaatii laadultaan ja saatavuudeltaan vaihtelevaan polttoainepohjaan tukeutuminen edelleen panoksia toiminnan kehittämiseksi riittävän toimintavarmuuden saavuttamiseksi. Kokkolan paikallinen energiatuotantokapasiteetti riitti tänäkin talvena kattamaan asiakkaiden tarpeet kaikissa tilanteissa. Energian tuotantokapasiteetti pidetään kysynnän mukaisena ja energian jakelu varmistetaan tarvittavia siirtoyhteyksiä rakentamalla. Nämä tarpeet on luonnollisesti otettava huomioon yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä suunniteltaessa. Se mitä Kokkolassa tehdään ja on tehtävissä, ei yksinään riitä takaamaan häiriötöntä toimintaa kaikissa tilanteissa. Paikallinen energiahuoltovarmuus pohjautuu nykyisin joka tapauksessa toimintavarman sähkön valtakunnan verkon olemassa oloon sekä siihen, että Suomessa on riittävästi voimalaitoskapasiteettia käytettävissä myös sähkölämmityksen aikaansaamien pakkashuippujen aikana. Näitä osin tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä. Tänäkin talvena oltiin ajoittain tilanteessa, jossa sähkön tuonnin katkeaminen olisi voinut johtaa tehopulaan valtakunnan tasolla. Tiukan paikan tullen kaikki naapurimaamme asettavat omat tarpeensa sähkön viennin edelle. Ainoastaan omassa maassa olevalla kapasiteetilla voidaan taata riittävä huoltovarmuus. Tämä on syytä pitää mielessä myös silloin kuin keskustellaan eri energiamuotojen suotavuudesta ja energiantuottajille asetettavista taloudellisista rasitteista. Ideologiset tavoitteet ja julkisen sektorin rahoitustarpeet eivät välttämättä itsestään selvästi takaa valoa ja lämpöä kaikissa olosuhteissa. Petri Kokko Energiajohtaja www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 3

Sähkön toimitusvarmuus vaatii hyvää maankäytön suunnittelua Lauantai-iltaisin on luonnollista, että suomalaisissa kodeissa käännetään sähkökiuas päälle ja jäädään odottamaan saunan lämpiämistä. Kipakoiden löylyjen jälkeen on paikallaan käydä rentouttavassa suihkussa, ja löhötä sen jälkeen olohuoneessa, missä lämpöpatterit hohkaavat kodikasta lämpöä. Mutta entä sitten, jos kiuas ei joku kerta lämpenekään sähkökatkoksen takia, suihkusta tulee vain kylmää vettä ja pattereistakin on lämmön hehku kaikonnut? Eihän niin voi käydä. Tällaista ei mukavuuksiin tottunut ihminen yksinkertaisesti siedä. Täytyyhän sähkön ja lämmityksen pelata, koska nykypäivänä sähköt eivät voi mennä enää poikki. Kiinteää yhteistyötä - Ihmiset aina odottavat, ettei tällaisten perusasioiden kanssa esiinny ongelmia, eikä näiden asioiden toimivuutta osata enää oikein arvostaa. Mutta jos energia loppuu tai vesi ei tule eikä mene, silloin on katastrofi lähellä, muistuttaa Kokkolan kaupungin kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu. Ei ole sattuma, että kaavoituspäällikkö puhuu häiriöttömästä energiahuollosta. Kaavoituspäällikkö on maankäytön suunnittelusta vastaava johtava virkamies, ja energian toimitusvarmuuden turvaaminen edellyttää keskeisesti nimenomaan maankäytön suunnittelua jopa vuosikymmenien päähän. - Lähtökohtana voidaan sanoa, että kaavoitus on yleensä tilavarausta toiminnoille. Maankäytön suunnittelussa katsotaan muun muassa sitä, minne vedetään sähkölinjoja ja kaukolämpöverkostoa tai minne osoitetaan paikat varalämpöjärjestelmille. - Tapaamme säännöllisesti Kokkolan Energian edustajien kanssa, ja käymme läpi tulossa olevia hankkeita ja tarpeita. Energiahuolto ja maankäytön suunnittelu kietoutuvat koko ajan toisiinsa monin tavoin, Koivu kertoo. Maakuntakaavassa käsittelyssä ovat esimerkiksi suurjännitelinjoille tehtävät varaukset. Kokkolaan liittyy muun muassa Fingridin Kokkolan Ventusnevalta Muhokselle suunnittelema 400 kv:n voimajohtohanke. Se on osa Länsi-Suomen kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa, ja valmistuttuaan uusi voimajohto varmistaa yleistä sähkön saatavuutta länsirannikolla. Paikalliset hankkeet yleiskaavassa Kokkolan Energian tarvitsemille linjoille ja muille toiminnoille varaukset tehdään yleiskaavaan. - Tällä hetkellä meillä on tarve löytää paikkavaraukset sähköasemalle ja varalämpökeskukselle keskikaupungin itäpuolelta Piispanmäen seutuvilta. Sen jälkeen sinne pitäisi saada vielä riittävän hyvä johtoyhteys, Koivu sanoo. Hänen mukaansa myös kaukolämpö on iso tekijä silloin, kun puhutaan toimitusvarmuudesta. - Huippu- ja varalämpökeskusten tarpeellisuus tulee ilmeiseksi juuri tällaisten pakkastalvien aikana. Varalämpölaitoksen täytyy lisäksi sijaita oikeassa paikassa verkon kannalta. Veli-Pekka Koivu korostaa maankäytön suunnittelussa riittävän tiiviin yhdyskuntarakenteen tärkeyttä. Se on kustannustehokas ja helposti ylläpidettävissä. - Jos yhdyskuntarakenne on hyvin hajautunut, silloin siirtolinjat ovat pitkiä, kalliita ja epävarmoja. Myöskään kaukolämpöä ei kannata rakentaa, koska liittymiskustannukset nousevat liian korkeiksi. - Sen sijaan tiiviissä kaupunkirakenteessa voidaan kaukolämmön piiriin ottaa jopa kokonaisia omakotialueita, kuten on tehty Nuolipuron alueella Ykspihlajassa, Koivu sanoo. Kaupungin kasvuun varauduttava Entä mitä toimitus- ja huoltovarmuus ovat käytännössä? - Toimitusvarmuus on yksinkertai- Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä 4 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 www.kokkolanenergia.fi

sesti sitä, että normaaleissa olosuhteissa energiaa on asiakkaiden saatavissa aina asiakkaiden tarvitsemia määriä. - Huoltovarmuus puolestaan tarkoittaa palvelun tai toiminnan jatkuvuuden varmistamista kaikissa olosuhteissa. Energiahuollossa se tarkoittaa poikkeuksellisia ulkoisia oloja, oli kyse sitten hirmumyrskystä, ulkomaankaupan häiriöistä tai vielä pahemmasta, energiajohtaja Petri Kokko määrittelee. Kokkolan Energian näkökulmasta yksi keskeinen strateginen tavoite, johon yhdistyy maankäytön suunnittelu, on rakentaa yhtenäinen sähköverkko 110 kilovoltin tasolla. Siihen liittyy myös tänä vuonna aloitettava Kemirantien sähköaseman rakentaminen. - Lisäksi maankäytön suunnittelussa on varauduttava siihen, että sähköasemille, lämpökeskuksille ja siirtojohdoille löydetään paikkavaraukset silmälläpitäen kaupungin kasvusuuntia tulevina vuosikymmeninä Hänen mukaansa yhteistyö kaavoituksen ja maankäytön kanssa jatkuu entistä tiiviimpänä myös kaukolämmön osalta liittyen kaukolämmön saatavuuden ja tarjonnan kohdistamiseen uusilla asuntoalueilla. Kokkolan Energian sähköverkon varmuustasosta ja sen kehittämistarpeesta energiajohtajalla on selkeä näkemys. - Sähköverkko on tällä hetkellä hyvää 1990-luvun tasoa mutta ei enää välttämättä 2010-luvun tasoa. Sähköverkko ei vastaa kaikkia asiakkaiden odotuksia, koska nykyään ei pidetä normaalina olosuhteena sitä, että sähkökatkoja ylipäätään esiintyy. - On paljon tietotekniikasta riippuvaisia elinkeinoja, esimerkiksi nykyaikainen maatalous, joiden takia sähkökatkojen sieto asiakaskunnassa on alentunut likimain olemattomiin, hän muistuttaa. Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg teknisestä palvelukeskuksesta tutkii kartalta alueita, joihin on tehty varauksia muun muassa Kokkolan Energian tarvitsemille linjoille. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 5

Poikkeukselliset sääolot vauhdittivat hyvää tulosvuotta Toiminnan laajentuminen, sähkön tukkuhinta ja sääolot kasvattivat Kokkolan Energian liikevaihtoa vuonna 2010. Yhtiön liikevaihto nousi edellisvuodesta 41 prosenttia 63,3 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli hieman yli 11 miljoonaa euroa ja käyttökate kaksinkertaistui 18 miljoonaan euroon. Kokkolan Energia saavutti hyvän tuloksen ilman paikallisten kuluttajahintojen korotuksia. Alin keskilämpötila yli 20 vuoteen Viime vuoden keskilämpötila +2,7 astetta oli lähes kaksi astetta edellisvuotta alhaisempi ja alin sitten vuoden 1987. Erityisesti vuoden alku ja loppu olivat tavallista kylmempiä, mikä lisäsi kaikkien energialajien kulutusta. Vuoden 2010 heinäkuu oli kaikkien aikojen lämpimin, mikä puolestaan kasvatti jäähdytykseen käytettyä sähkön kulutusta. Sähköenergian loppukuluttajamyynti kasvoi vuoden takaisesta 6,7 prosenttia 334 gigawattituntiin. Sähköenergian kokonaishankinta, joka sisältää myös sähkön toimituksen tukkumyyntiin, kasvoi yli 22 prosenttia 586 gigawattituntiin. Kasvu johtui korkeampien tukkuhintojen lisäksi siitä, että Oy Kokkola Power Ab sisältyi viime vuonna liiketoiminnalliseen kokonaisuuteen ensimmäisen kerran koko vuoden ajan. Kokkolassa sijaitsevilla voimalaitoksilla sähköä tuotettiin 207 gigawattituntia, missä kasvua 83 prosenttia. Sähkön siirto verkkovastuualueella kasvoi 438 gigawattituntiin. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 152 kappaletta. Kaukolämmön kasvu merkittävä Kaukolämmön hankinta lisääntyi lähes 16 prosenttia 352 gigawattituntiin. Kasvusta noin kaksi kolmasosaa johtui kylmemmistä lämpötiloista, mutta myös 5,4 prosentin sääkorjattu kasvu oli merkittävä. Verkkoon liitettiin 108 uutta kaukolämpöasiakasta. TULOSLASKELMA (milj.e) Sähköenergian tukkuhinta kohosi viime vuoden alussa ajoittain poikkeuksellisen korkeaksi. Koska tukkuhinta kohosi loppuvuodestakin heikon pohjoismaisen vesivoimatilanteen takia, tukkuhinnan vuosikeskiarvo nousi 57 euroon megawattitunnilta. Edellisvuonna tukkuhinta oli 37 euroa. Sähkön ja lämmön kuluttajahinnat pidettiin Kokkolassa viime vuonna vuoden 2009 tasolla. Sen ansiosta Kokkolan Energian hintataso on kaikissa tuotteissa selvästi valtakunnallista tasoa alempi. 2009 2010 Muutos -% Liikevaihto 44,94 63,25 41 Muut tuotot 0,69 0,78 Liikekulut -40,91-52,96 Liikevoitto 4,71 11,08 135 Rahoituskulut ja tuoto -0,52-0,45 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 4,19 10,63 154 Tilinpäätössiirrot 1) -4,10-5,32 Tilikauden voitto ennen veroja 0,09 5,32 Verot 2) -0,17-0,17 Tilikauden voitto -0,09 5,15 1) Liikelaitoksen peruspääoman tuotto ja yhtiöiden poistoeron muutos 2) Yhtiöiden yhteisövero 6 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 www.kokkolanenergia.fi

Uusi kaukolämpölinja rakenteilla Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Esa Melametsä Mittariasentaja Jouko Häkkilän urakka etäluettavien mittarien asennustöissä alkaa olla loppusuoralla. Etäluentaan siirtyminen loppusuoralla Etäluettavien mittareiden asennustyöt ovat edenneet loppusuoralle. Tähän mennessä uusia mittareita on vaihdettu 88 prosenttia koko mittarikannasta. Tavoitteena on, että loputkin suunnitellut kohteet saadaan vaihdettua vielä kuluvan vuoden aikana. Reaaliaikaista tietoa energian kulutuksesta Etäluettavasta mittarista koituu monenlaista hyötyä. Asiakas muun muassa saa energiankulutuksestaan reaaliaikaista tietoa. Etäluettavien mittareiden ansiosta vaikeaselkoisina pidetyt arvio- ja tasauslaskut jäävät historiaan, ja asiakas saa laskun, joka perustuu todelliseen kulutukseen. Uudistus ei toisin sanoen vaikuta sähkölaskun suuruuteen vuositasolla, mutta kuluttajan on hyvä suunnitella omaa talouttaan sen mukaan, että sähkölaskun suuruus vaihtelee vuodenaikaisen kulutuksen mukaan. - Jo nyt on nähtävissä entistä selkeämmän laskun positiivinen vaikutus, sillä asiakkaiden sähkölaskua koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet, kertoo myyntipäällikkö Antti Rytioja. Etäluentaan perustuvan laskun myötä asiakas näkee aikaisempaa paremmin, mihin energiaa kuluu, mikä puolestaan mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen. Mittarin vaihdon jälkeen laskutus muuttuu reaaliaikaiseksi sen jälkeen, kun Kokkolan Energia on tiedottanut asiakkaalle kirjallisesti uuteen laskutuskäytäntöön siirtymisestä. Näin sen takia, että etäluentaan siirtyy kerralla kokonainen muuntopiiri. Kaukolämmön uuden siirtolinjan rakennustyöt alkoivat maaliskuun lopulla Kemirantien ja Nesteen tontin rajalta. Siirtolinja johtaa töiden aloituspisteestä Koivuhaan lämpölaitokselle ja sieltä edelleen Patamäentien ja Vasarakujan risteykseen. Ensimmäisen vaiheen reitti kulkee Kemirantien kevyenliikenteen väylää pitkin Metsäkadulle, ja sieltä edelleen Satamakatua Potinrantaan. Potinrannasta linja jatkuu voimalinjan vierustaa pitkin Koivuhakaan. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe Koivuhaan lämpölaitokselle asti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Uuden siirtolinjan teräsputken halkaisija on ensimmäisten noin 800 metrin matkalla 500 millimetriä ja sen jälkeen 400 millimetriä. - Toisen vaiheen rakennusaikataulu on vielä määrittelemättä, kertoo kaukolämpöpäällikkö Tapio Keskikuru. Uusi siirtolinja varmistaa hänen mukaansa nykyisen siirtolinjan rinnalla lämmönsyöttöä Kokkolan Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n voimalaitoksilta kaupunkiin. - Samalla säästyy sähköä kaukolämmön pumppauksessa, hän jatkaa Kokkolan Energia pahoittelee linjan rakentamisesta aiheutuvia liikenne- ja muita haittoja alueen asukkaille. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 7

Säätilastojen kertomaa Kokkolan Energialla on käytettävissään yhtenäinen sarja lämpötilatilastoja vuodesta 1984 alkaen. Lämpötilat on mitattu Kosilan lämpökeskuksen luona ja ne kuvaavat hyvin lämpötilaa Kokkolan keskustan alueella. Mikroilmasto Kokkolassa ja lähialueilla on vaihteleva. Esimerkiksi Kruunupyyn lentokentällä oleva Ilmatieteen laitoksen mittauspiste kertoo usein sisämaan mantereisemmasta ilmastosta: kesällä Kruunupyyssä on usein Kokkolaa lämpimämpää ja talvella viileämpää. Samaten Kokkolan voimalaitosten mittaukset Ykspihlajan teollisuusalueella verrattuna Kosilan mittauspisteeseen osoittavat meren lämpötiloja tasaavan vaikutuksen. Kuvassa 1. esitetään vuosien 1984-2010 keskilämpötilat Kosilan mittauspisteessä. Näiden 27 vuoden keskiarvo on 4,10 astetta. Lukijan huomio kiinnittyy helposti 1980-luvun lopun kylmiin vuosiin ja viime vuoteen 2010, jotka olivat selvästi yleistä tasoa viileämpiä. Keskiarvojen pientä vaihtelua kuitenkin kuvaa se, että vuosien 1990-2009 keskiarvo on 4,45 astetta eli vain 0,35 astetta koko aineiston keskiarvoa korkeampi. Vuoden aikana kylmät ja lämpimät jaksot tasoittuvat useimmiten kalenterivuoden mittaan niin, että vuoden keskilämpötila asettuu kolmesta viiteen lämpöasteen alueelle. Kiinnostavaa onkin tarkastella erityisesti talvikauden vaihteluita. Tyypillisesti kolmen talvikuukauden keskilämpötila on alueella kahdeksasta kahteen pakkasastetta. Kuvassa 2. esitetään joulu-helmikuun keskilämpötilat vuosilta 1985-2011. Havaitaan että talvikauden lämpötilat voivat vaihdella suuresti vuodesta toiseen aina kunnon pakkastalvista, kuten kaksi edellistä talveamme, hyvinkin leutoihin talviin, joista talvi 2007-08 oli hyvä esimerkki: joulukuun lämpötila jäi plussan puolelle eikä tammi-helmikuussakaan juuri pakkasia nähty. Myöskään kevät ei aina seuraa kalenteria: esimerkiksi vuonna 2004 maaliskuu oli vuoden kylmin kuukausi. Tämä on tyypillistä rannikkoseuduille, joilla meren lämpötila ja jäätyminen vaikuttavat lämpötilaan. Tyypillisesti syksyn kuukausien keskilämpötilat vaihtelevatkin Kokkolassa huomattavasti vähemmän vuodesta toiseen kuin talvi- ja kevätkuukausien lämpötilat. Mikä on normaalia ja kuinka paljon kuukausilämpötilat voivat vaihdella? Poikkeuksellisia kuukausien keskilämpötiloja kuvataan usein toteamalla, että kyseinen arvo voidaan saavuttaa kerran kymmenessä tai esimerkiksi sadassa vuodessa. Miten tällainen todennäköisyys tai yleisyys määritellään? Yksinkertainen tapa on järjestää aineiston havainnot suuruusjärjestykseen ja tarkastella kuinka monta prosenttia arvoista ylittää tai alittaa jonkin arvon. Kun Kokkolan 27 vuotta käsittävä aineisto järjestetään tällä tavoin, voidaan laskea Taulukossa 1. esitetty kuukausilämpötilojen jakauma. Taulukkoa voidaan nyt tulkita esimerkiksi tammikuun kohdalta niin, että viiden prosentin todennäköisyydellä alitetaan 18 asteen lämpötila. Viiden prosentin yleisyys vastaa käsitettä kerran kahdessakymmenessä vuodessa. Samalla tavoin taulukon toisesta ääripäästä voidaan todeta, että kerran kahdessakymmenessä vuodessa joulukuun lämpötila ylittää + 2 astetta. Taulukon keskimmäinen sarake 50 % voidaan ymmärtää kaikkein todennäköisimmäksi arvoksi ja siten normaaliksi. Mielenkiintoinen lämpötilavuosi 2010 Vuosi 2010 sisälsi sekä koko maassa että Kokkolassa monia poikkeuksellisia lämpötilajaksoja. Vuoden alussa jatkui jo edellisen vuoden joulukuussa alkanut poikkeuksellisen pitkä pakkasjakso, joka Kokkolassa kesti lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta noin sata päivää. Tammi- ja helmikuu olivat tasaisen kylmiä, mutta vanhoja pakkasennätyksiä 1980- luvun lopusta ei hätyytelty. Alin mitattu vuorokausilämpötila oli tammikuussa -25 astetta. Kuukausikeskilämpötilojen suhteen vuosi jatkui vielä maaliskuussa tavanomaista kylmempänä. Jakso huhti-kesäkuu oli jokseenkin normaali, mutta heinäkuu löi kaikki tähänastiset ennätykset niin Kokkolassa kuin muuallakin maassa. Heinäkuun keskilämpötila Kokkolassa + 19,8 astetta oli lämpimin ainakin tässä käytetyssä 27 vuoden aineistossa ja todennäköisesti myös pitkälle tätä edeltävään historiaan saakka. Koko maassa heinäkuu oli erityisesti sisämaan paikkakunnilla vielä huomattavasti lämpimämpi, useilla paikkakunnilla keskilämpötila nousi yli + 22 asteeseen. Vaikka tällainen keskilämpötilalukema ei välttämättä kuulosta kovin korkealta kun muistellaan kesän todella helteisiä päiviä, tulee muistaa, että keskilämpötila-arvo sisältää kaikki öiden viileämmät tunnit ja myös ne yksittäiset pilviset päivät, joina saatiin pieniä sateita. Heinäkuun helteiden jälkeen loppukesä ja alku syksy olivat lämpötilaltaan tavanomaisia, mutta marraskuun alun jälkeen alkanut korkeapainejakso laski marraskuun keskilämpötilan toiseksi alimmaksi sitten vuoden 1984. Korkeapaine piti koko joulukuun lämpötilan tasaisesti pakkasen puolella ja toikin uuden joulukuun kylmyysennätyksen, - 11,4 astetta, tässä käytettyyn tilastoaineistoon. Koko vuoden 2010 keskilämpötila jäi +2,7 asteeseen siitä huolimatta että poikkeuksellisen kuuma heinäkuu nosti vuoden keskilämpötilaa lähes 0,3 asteella. Vuosi 2010 olikin kylmin sitten vuoden 1987. Tämä muistuttaa siitä, että talveen on varauduttava, vaikka takana olisikin pari vuosikymmentä leudolta tuntuneita vuosia. 8 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 www.kokkolanenergia.fi

VUODEN KESKILÄMPÖTILA KOKKOLASSA 6 5 Astetta C 4 3 2 1 0 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 1 TALVEN KESKILÄMPÖTILA KOKKOLASSA Astetta C Kuva 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Astetta C VUOSI 2010 VERRATTUNA NORMAALIIN 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 V. 2010 Normaali Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUUKAUSILÄMPÖTILOJEN YLEISYYS KOKKOLASSA 1984 2010 5 % 25 % 50 % 75 % 95 % Tammi -18,2-8,3-4,4-2,9-0,9 Helmi -16,2-9,9-6,6-3,3 0,4 Maalis -8,1-5,1-2,7-0,7 1,4 Huhti -0,6 1,1 3,1 3,8 5,7 Touko 5,4 6,3 8,6 10,1 11,3 Kesä 10,6 12,8 13,3 14,6 16,0 Heinä 14,3 14,9 16,2 17,7 19,8 Elo 11,0 13,5 14,7 15,8 18,4 Syys 5,9 8,8 9,8 11,0 12,3 Loka -1,3 3,4 5,0 6,2 8,0 Marras -4,6-2,6-0,4 1,2 4,0 Joulu -11,3-6,7-4,5-1,4 2,4 Vuodet 1,1 3,7 4,3 4,8 5,5 Kuva 3 Taulukko 1 www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 9

Kaksi perusohjetta rakentajille: Suunnittele huolellisesti, toimi ajoissa Omakotirakentaja voi hyvällä suunnittelulla ja riittävän ajoissa toimimalla säästää selvää rahaa ja samalla varmistaa, että monet rakentamiseen liittyvät käytännön asiat sujuvat jouhevasti ilman pitkiä viivästyksiä. - Jos timpurit tulevat viikon päästä ja pitäisi saada sähköt, silloin ollaan turhan myöhään liikkeellä, sanoo Kokkolan Energian teknisessä asiakaspalvelussa työskentelevä Krister Wikström. - Kun aloitetaan rakentaminen, sähkösuunnitelman pitäisi olla valmis ja sähköurakoitsija valittu, koska perustuksia tehtäessä on laitettava maadoituskuparit ja vaadittavat putkitukset. - Ihannetilanteessa sähköurakoitsija tekee omat työnsä yhteistyössä maanrakennusurakoitsijan kanssa. Sähkösuunnitelma auttaa aikataulutusta Krister Wikströmin mukaan olisi tärkeää, että asiakas ottaa yhteyttä Kokkolan Energiaan heti sen jälkeen, kun sähkösuunnitelma on valmistunut. - Siinä vaiheessa voidaan tehdä liittymissopimus sekä suunnitella verkko ja selvittää, mistä liittymä otetaan ja milloin liittymä tarvitaan. - Rakennamme sähköverkot jo edellisenä talvena muun kunnallistekniikan Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä - Asiat saadaan etenemään parhaiten aikataulussa silloin, kun asiakas ottaa meihin yhteyttä riittävän ajoissa, Krister Wikström sanoo. 10 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 www.kokkolanenergia.fi

Rakentajan muistilista yhteydessä uusille omakotialueille, eli tontin rajalla on jo varaus valmiina odottamassa. Voimme toimia hyvinkin nopealla aikataululla silloin, kun sähkösuunnitelma on valmis ja tiedämme sähköpääkeskuksen sijainnin. Vaikka liittymiskohta sijaitsee tontin rajalla, Kokkolan Energia voi asiakkaan niin halutessa hoitaa myös liittymisjohdon rakentamisen ja asentaa pysyvän talokeskuksen. - Jos sähköurakoitsija toimittaa keskuksen, meidän on hyvä saada ajoissa urakoitsijan kirjallinen kytkentäpyyntö eli mittarointitilaus. Wikström muistuttaa, että riittävän aikainen yhteydenotto on erityisen tärkeää silloin, kun rakennetaan haja-asutusalueelle kaava-alueen ulkopuolelle. Lähellä ei ole välttämättä verkkoa, mihin uusi kohde liitetään tai vaikka olisikin, kohdetta ei pystytä välttämättä liittämään verkkoon sellaisenaan. - Jos joudumme rakentamaan uuden linjahaaran, välillä voi olla muita maanomistajia, joilta on haettava sijoitusluvat linjalle. Tuollaiset asiat eivät järjesty viikossa tai kahdessa, vaikka tilanteet ovatkin tapauskohtaisia. Sähköistyksessä ei kannata säästää Pääsulakkeen koko omakotitalossa määräytyy sähkösuunnittelijan tekemän liittymisteholaskelman perusteella. Yleisimmin omakotitaloissa käytetään 3x25 ampeerin sähköliittymää, joskus myös 3x35 ampeerin liittymää. Kokkolan Energialla on käytössään vyöhykehinnoittelu, ja asemakaavaalueella 3x25 ampeerin kohteessa liittymismaksu on tuhat euroa. - Aika paljon rakennetaan myös haja-asutusalueille, ja siellä vyöhykehinnoittelua käytetään niissä tapauksissa, missä suora etäisyys muuntamolta kohteeseen on enintään 600 metriä. Sitä pidemmillä etäisyyksillä liittymismaksu perustuu verkon rakentamiskustannuksiin, Wikström kertoo. Kesän lähestyessä alkamassa on kiireisin sesonki, vaikka rakentaminen onkin yhä enemmän ympärivuotista. Sähköistykseen liittyvät työt ovat talonrakentamisessa työvaihe, jossa Wikströmin mukaan ei kannata säästää. - On suositeltavaa, että asiakas valitsee sähköurakoitsijan, jolla on varmasti riittävä osaaminen ja joka tietää, mitä tekee. - Asiakkaan kannattaa lisäksi varmistaa, että sähköurakoitsija tekee asianmukaiset käyttöönottotarkastukset, ja että hän saa käyttöönsä pöytäkirjat tarkastuksesta sekä kohteesta täydelliset sähköpiirustukset. - Pöytäkirjat ja paikkansa pitävät piirustukset ovat kiinteistön omistajan etu, sillä viime kädessä kiinteistön haltija vastaa sähköverkostaan, Wikström muistuttaa. - Parhaassa vaihtoehdossa kaikki kaapeloinnit tehdään kerralla maatöiden yhteydessä, sähköasentaja Timo Kytömäki sanoo. ota yhteys Kokkolan Energiaan ja selvitä liittymän saanti ja hinta teetä sähkösuunnitelma valitse sähköurakoitsija ja tee kirjallinen urakkasopimus tilaa mahdollinen työmaakeskus tee liittymissopimus ja sovi alustava toimitusaika tee sähkönmyynti- ja verkkopalvelusopimus varmista, että sähköurakoitsija toimittaa täytetyn yleistietolomakkeen kytkentää ja mittarointia varten muista pyytää käyttöönottopöytäkirja ja loppupiirustukset sekä käyttöopastus urakoitsijalta www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 11

Kokkolan Energian asiakaspalvelu auttaa muun muassa sähkösopimukseen liittyvissä asioissa. Kuvassa asiakasneuvoja Susanne Tornikoski ja Susanna Kakkuri. Sähkösopimuksen tekemiseen kannattaa perehtyä huolella Kuluttajavirasto otti helmikuussa kantaa niin sanottujen monimutkaisten palveluiden myyntiin. Kuluttajavirasto katsoi kannanoton tarpeelliseksi, koska puhelinmyynti on laajentunut uusille alueille, kuten sähkösopimuksiin. Kuluttajaviraston mielestä monimutkaisia sopimuskokonaisuuksia ei pitäisi lainkaan myydä puhelimitse. Virasto korostaa muun muassa sitä, että asiakkaille täytyy kertoa heidän oikeudestaan peruuttaa sopimus 14 vuorokauden kuluessa. Kolme tapaa tehdä sopimus Sähkösopimuksen tekeminen tulee ajankohtaiseksi yleensä muuton yhteydessä tai silloin, kun kuluttaja haluaa kilpailuttaa sähköyhtiöitä. Energiateollisuus ry on laatinut sähkönmyyntiehdot, joita se suosittelee noudatettavaksi sopimusta tehtäessä. Yksi perusasioista on se, että sopimuksen voi tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisessä muodossa. Jos sähkönmyyntisopimus tehdään muutoin kuin kirjallisesti, myyjän tulee kahden viikon kuluessa sopimuksen tekemisestä lähettää käyttäjälle sopimuksen vahvistusilmoitus. Jos myyntisopimus tehdään etäviestimen avulla, kuten puhelimessa, myyjän pitää vahvistusilmoituksessa kertoa ohjeet ja tiedot kuluttajan oikeudesta peruuttaa sopimus. Sopimus astuu voimaan vahvistuksessa kerrotuin ehdoin, jollei kuluttaja huomauta sopimuksen sisällöstä kolmen viikon kuluessa. Mikäli sopimus on tehty etäviestimen avulla, kuten puhelimessa tai internetissä, on kuluttajalla oikeus peruuttaa sopimus 14 vuorokauden kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta. Peruutus tapahtuu ottamalla yhteyttä sähkönmyyjäyhtiöön. Yhtiöllä täytyy lisäksi olla yhteydenottoja varten tavoitettavissa oleva asiakaspalvelu, jos kuluttaja haluaa peruuttaa tai irtisanoa tekemänsä sopimuksen. Mikäli sopimus on jo astunut voimaan, on toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla kahden viikon irtisanomisaika, jollei muuta ole sovittu. Lisätietoa asiasta löytyy Kuluttajaviraston (www.kuluttajavirasto.fi) ja Energiamarkkinaviraston (www.energiamarkkinavirasto.fi) nettisivuilta. Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen 12 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 www.kokkolanenergia.fi

Kysy ennen kuin kaivat Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Esa Melametsä Ennen kuin kaivinkoneen kauha kuopaisee maata ensimmäisen kerran, urakoitsijan on syytä varmistaa, ettei kaivureitillä kulje esimerkiksi sähkökaapeleita tai kaukolämpöputkistoa. Kokkolan Energialla on kaapelinnäyttöpalvelu, jota käyttämällä säästytään vahingoilta ja niiden aiheuttamilta töiden viivästymisiltä sekä lisäkustannuksilta. - Sen jälkeen kun kaapelinnäyttö on tilattu, tulen työmaalle ja katsomme yhdessä kaivutyön tekijän kanssa ensin missä kaivetaan, ja sitten kartalta, missä kaapelit kulkevat, kaapelinäyttäjä Asko Kallio kertoo. Näyttötilaus riittävän ajoissa Jos kaapeleita on vedetty lähellekään sitä aluetta, missä kaivutöitä tehdään, kaapelit varoalueineen merkitään punaisella spraymaalilla. Erityisen paljon kaapeleita kulkee maan alla sähkökaappien ja muuntajien läheisyydessä. - Alkamassa on vuoden kiireisin aika ja sen takia on tärkeää, että kaapelinnäyttö tilataan hyvissä ajoin. Vähintään kaksi päivää ennen kaivutyön aloittamista. Onneksi kaapeleiden katkeamisia tapahtuu nykyään melko harvoin, yleensä muutaman kerran kesässä, Asko Kallio sanoo. Kokkolan Energian kaapelinnäytön voi tilata numerosta (06) 828 9288. Kyseisestä numerosta voi tilata sekä sähkökaapeleiden että kaukolämpöverkon kaapelinnäytön arkisin kello 8-16. Näyttötilaukset on tehtävä vähintään kaksi työpäivää ennen kaivutyön aloittamista. Kaapelinäyttäjä Asko Kallio selvittää kaapeleiden paikat yhdessä kaivutyön tekijän kanssa. Turvallisuus Mikäli kaapeli kuitenkin kaikesta varovaisuudesta huolimatta katkeaa, sillä voi olla vakaviakin seurauksia. Vaurioitunut kaapeli saattaa olla jännitteinen tai sähkö voi tulla siihen takaisin katkoksen jälkeen. Vauriokohdan läheisyydestä on poistuttava ja ilmoitettava välittömästi vahingosta Kokkolan Energian vikailmoitusnumeroon (06) 822 0800. Ilmanvaihdossa säätö on säästöä Kotitalouksien energiankulutus kasvaa jatkuvasti, vaikka tavoite on juuri päinvastainen. Kotien lämmittäminen kuluttaa noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Yksittäisen asunnon energiankulutuksesta lämmitys ja ilmanvaihto käsittää yli puolet. Energian säästäminen ei läheskään aina tarkoita mukavuudesta tinkimistä. Energian kulutusta pienentävät teot voivat olla osa arkirutiineja, mutta on myös asioita, joita on hyvä tehdä säännöllisin väliajoin esimerkiksi tiettyyn vuodenaikaan. Keväällä vedä verhot sivuun ja anna auringon lämmittää sisätiloja, jolloin lämpöpatterien tehontarve vähenee. Muista kuitenkin sulkea sälekaihtimet ja verhot yön ajaksi, se vähentää lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran. Kesäasennot käyttöön Jos asunnossa on perinteinen painovoimainen ilmanvaihto ja tuuletetaan talvikeleillä, paras tapa tuulettaa on hetkeksi kunnon ristiveto ja sen jälkeen ovet ja ikkunat kiinni, etteivät rakenteet ehdi jäähtyä. Jos seinässä on räppänät, talvisaikaan ne pidetään hieman pienemmällä ja palautetaan näin keväällä kesäasentoon. Ilmanvaihtokonetta käytettäessä säätö on säästöä: energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi pienentämällä ilmanvaihtoa asunnosta poissaolon ajaksi. Myös normaalitilassa ilmamääräasetusten on syytä olla suositusten mukaiset, ettei lämpöä tuuleteta turhaan ulos. Sähköisellä tuloilman esilämmittimellä varustetun ilmanvaihtokoneen lämmitysasetukset on myös hyvä tarkastaa. Esimerkiksi, jos koneessa on kesä-talvi pelti, niin se on manuaalisissa kohteissa keväällä avattava ja syksyllä suljettava. Myös automatiikka voi jumittaa ja se saattaa aiheuttaa jopa satojen eurojen lisälaskun vuodessa. On tehokkaampaa lämmittää kotia pääasiallisella lämmitysjärjestelmällä ja pitää tuloilman lämmitys vain käyttöohjeiden mukaisena. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä vaatii aina jonkin verran huoltoa toimiakseen tehokkaasti. Laite on imuroitava ja puhdistettava mahdollisimman usein ja suodattimet on vaihdettava säännöllisesti. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi kymmenen vuoden välein. Kosteihin tiloihin pätee nyrkkisääntö, jonka mukaan höyryn pitäisi hävitä peileistä ja lasipinnoista 10-15 minuutin kuluessa suihkusta. Silloin tietää, että ilmanvaihto toimii aika lailla oikein. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 13

Energian hinnat voimakkaassa nousussa alkuvuodesta Polttoaineiden verolliset kuluttajahinnat ovat nousseet vuoden 2011 alun aikana nopeasti. Lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn vero nousi vuoden alusta ja sen jälkeen öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea nousu on edelleen nostanut kuluttajahintoja niin, että vuodelle 2008 ajoittunut historiallinen huippu on jo ylitetty ja polttoöljy onkin nyt ennätyskallista. Tausta nousulle löytyy kehittyvien Aasian maiden jatkuvasti kasvavasta kulutuksesta. Vanhentuvien teollisuusmaiden, Japanin ja Euroopan maiden, öljyn kulutus ei enää merkittävästi kasva. Näyttääkin siltä, että jo vuoden 1973 ensimmäisestä öljykriisistä lähtien povattu öljyn hinnan huima nousu lopultakin realisoituu. Öljyn lisäksi myös kivihiilen ja maakaasun hinnat ovat noususuunnassa, mikä ajaa Euroopan sähkömarkkinoiden hintoja ylöspäin ja estää pohjoismaiden jo pitkää korkealla olleiden tukkuhintojen laskun tulevana kevätkautena. Japanin maanjäristys ja siitä seurannut ydinvoimalaitosonnettumuus ajavat edelleen voimalaitospolttoaineiden hintoja ylöspäin. Lisäksi Saksan päätös sulkea osa ydinvoimalaitoksistaan aiheutti yhdessä päivässä likimain kahdenkymmenen prosentin hinnannousun Saksan markkinoilla, josta noin puolet siirtyi Pohjoismaiden markkinoille. Energiavisa 2/2010, palkintojen voittajat: Aaltonen Aino Kokkola, Alakoski Laila, Kyröskoski, Annala Riitta Kokkola, Björk Tore, Yttermark, Björkgren Malena Turku, Karri Seija Kokkola, Korhonen Aimo Muonio, Lepojärvi Tuija, Kokkola, Poikola Liisa ja Arttu Kokkola, Pollari Lenita Kokkola, Saari Juha Kokkola, Saartoala Marja-Liisa Kokkola, Sahrio Kari Litmaniemi, Seppelin Sirpa Kokkola, Sillanpää Margaret Kokkola, Vaittinen Matti Rautia, Varila Reijo Kokkola, Viitala Kalevi Kokkola, Wiklund Lea Kokkola, Vääräniemi Ellen Kokkola. Vastauksia yhteensä 218 kpl. E-laskusopimuksen tehneiden kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi seuraavia: Kuvaja Reijo Konnevesi, Lehtisalo Jenni Turku, Mäkelä Risto Kokkola, Sillanpää Markku Kokkola, Tervamäki Janne Kokkola. Energiavisa Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Vastaukset kysymyksiin löytyvät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset viimeistään 16.5.2011. 1) Kuinka monta uutta asiakasta kaukolämpöverkkoon liitettiin viime vuonna Kokkolan Energian toimialueella? a) 18 b) 78 c) 108 2) Kuinka monen vuorokauden kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta kuluttaja voi perua etäviestimen kautta tekemänsä sähkösopimuksen? a) 7 vrk. b) 14 vrk. c) 21 vrk. 3) Mikä on yleisin omakotitaloissa käytetty sähköliittymä? a) 3x25 ampeeria b) 3x100 ampeeria c) 3x315 ampeeria 4) Jos ilmanvaihto toimii kuten pitää, kuinka pian höyryn pitäisi hävitä kosteiden tilojen lasipinnoista suihkun jälkeen? a) 1-3 minuutissa b) 10-15 minuutissa c) 40-45 minuutissa 5) Mikä yhtiö suunnittelee Kokkolan Ventusnevalta Muhokselle 400 kv:n voimajohtoa? a) Finngrip Oy b) Svegrip Oy c) Fingrid Oyj Kokkolan Energia maksaa postimaksun KOKKOLAN ENERGIA Tunnus 5010255 00003 VASTAUSLÄHETYS 14 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1 2011 www.kokkolanenergia.fi