MIKKELIN ERÄMIEHET ry:n SÄÄNNÖT 1. SEURAN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Mikkelin Erämiehet ry ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2. SEURAN TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää jäsenilleen mahdollisimman laajat ja monipuoliset metsästysharrastusmahdollisuudet sekä harjoittaa omistamillaan ja vuokraamillaan metsästysmailla järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää yhdistystoimintaa, luonnonsuojelua ja ampumaurheilua sekä muuta näitä edistävää yhteistoimintaa jota näissä säännöissä kutsutaan sidosryhmäyhteistyöksi. 3. TOIMINTATAVAT Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: 1) edistää ja valvoo metsästyslain ja hyvien metsästystapojen noudattamista, 2) verottaa riistaa kannan vuosituoton kulloinkin sallimissa rajoissa, 3) riistakannan lisäämiseksi parantaa riistan elinympäristöä, tarvittaessa järjestää talviruokintaa, vähentää vahinkoa tuottavia eläimiä, suorittaa riistanistutuksia, sekä metsästyksen valvontaa ja huolehtii järkiperäisen metsästyksen ja riistanhoidon edellyttämästä luonnonsuojelusta, 4) harjoittaa riistanhoidollisesti ja hyvien metsästystapojen mukaista valistusta maanomistajien ja jäsenistön keskuudessa, 5) edistää puhdasrotuisten metsästyskoirien pitoa, koulutusta, käyttöä ja jalostusta toimeenpanemalla koiranäyttelyitä ja kokeita, 6) kehittää jäsenistönsä keskuudessa metsästysaseiden oikeaa käyttöä ja järjestää metsästys- ja urheiluammunnan harjoittelu-, suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, 7) voi hankkia omistukseensa kiinteää omaisuutta, vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia sekä toimeenpanna toimintansa tukemiseksi arpajaisia ja myyjäisiä, 8) voi kuulua tarkoituksensa toteuttamiseksi ja päämääriensä edistämisen kannalta tärkeisiin yhteisöihin ja sidosryhmiin, 9) tallentaa omaa ja kotipaikkakuntansa metsästysperinnettä ja -tietoutta tulevien sukupolvien käyttöön. 4. JÄSENYYS Yhdistykseen voi kuulua enintään 100 maksavaa varsinaista jäsentä. Lisäksi yhdistykseen voi kuulua kunniapuheenjohtaja sekä kunnia-, maanomistaja-, kannattaja-, nuoriso- ja koejäseniä. Kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäseniä lukuun ottamatta jäsenet yhdistykseen otetaan kirjallisten hakemusten perusteella. Hakemuksessa tulee olla kunnia- tai varsinaisena jäsenenä yhdistyksessä vähintään kaksi vuotta toimineen kahden jäsenen suositus. Varsinaiseksi jäseneksi tulee valituksi henkilö, jonka vuosikokous johtokunnan esityksestä suljetuin lipuin suoritetussa äänestyksessä yksinkertaisella enemmistöllä hyväksyy. Varsinaiseksi jäseneksi hyväksymisen edellytyksenä on anojan hyvä maine, aktiivinen kiinnostus metsästystä ja siihen liittyviä järjestötoimintoja kohtaan ja hyväksytty koejäsenyyskausi.
Maanomistaja-, kannattaja- tai nuorisojäsenyys voidaan johtokunnan harkinnan mukaan lukea koejäsenyyttä korvaavaksi jäsenyydeksi ko. jäsenten mahdollisesti hakiessa varsinaiseksi jäseneksi. Kutsuminen kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi tapahtuu johtokunnan esityksestä vuosikokouksessa. Varsinaisilla jäsenillä, kunniapuheenjohtajalla, kunnia- ja maanomistajajäsenellä on yhdistyksessä äänioikeus. 5. KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSENET Yhdistys voi johtokunnan esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen tai sen tarkoitusperiä merkittävästi edistäneen jäsenensä. Kunniapuheenjohtajia voi yhdistyksellä olla samanaikaisesti enintään yksi (1) ja kunniajäseniä enintään viisi (5). Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. 6. MAANOMISTAJAJÄSENET Yhdistyksen maanomistajajäseneksi voi johtokunta valita hyvämaineisen henkilön, joka vuokraa vastikkeetta yhdistykselle omistamiensa tai hallitsemiensa metsästysalueiden kaiken metsästysoikeuden sekä henkilön, joka erityisesti voi edistää yhdistyksen metsästysalueiden laajenemista tai säilyttämistä. Maanomistajajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa puhe- ja äänioikeus sekä yhdistyksen edustusoikeus kilpailu- ja kenneltoiminnoissa. Lisäksi maanomistajajäsenellä on metsästysoikeus yhdistyksen metsästysalueilla vuosittain vahvistettavan metsästyssäännön puitteissa ja oikeus saaliin jako-osuuksin kuulua yhdistyksen hirvieläin- ja suurpetoseurueisiin. Maanomistajajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Maanomistajajäsen on erotettava tai maanomistajajäsenyys muutettava jäsenen suostumuksella yhdistyksen muuksi jäsenyydeksi mikäli ko. metsästysalueiden omistusoikeus vaihtuu tai vuokrasopimus päättyy tahi vuokrasopimus olennaisesti supistuu oikeuksiltaan. 7. KANNATTAJAJÄSENET Yhdistyksen kannattajajäseneksi voi johtokunta valita erillisen kirjallisen anomuksen perusteella yhdistyksen varsinaisen- tai maanomistajajäsenen. Kannattajajäseneksi johtokunta voi kutsua yhdistykseen entuudestaan kuulumattoman henkilön, jolla on erityisen merkittävät ansiot metsästysharrasteissa tai metsästykseen liittyvissä järjestötoimissa tai joka muutoin voi ansiokkaasti edesauttaa seuran toimintaa. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa puhe- vaan ei äänioikeutta. Lisäksi kannattajajäsenellä on yhdistyksen metsästysalueilla vuosittain vahvistettavan metsästyssäännön puitteissa pienriistan metsästysoikeus maksettuaan etukäteen kultakin metsästyspäivältä vuosittain määrättävää vierasmaksua vastaavan maksun. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen edustusoikeus kilpailu- ja kenneltoiminnoissa sekä ilman vierasmaksua kuulua yhdistyksen hirviseurueeseen. Kannattajajäsenmaksun vahvistaa vuosikokous, erillistä liittymismaksua ei ole.
8. KOEJÄSENET Yhdistyksen koejäseneksi voi johtokunta erillisen kirjallisen anomuksen perusteella valita hyvämaineisia, metsästystä ja siihen liittyviä järjestötoimintoja aktiivisesti harrastavia henkilöitä, joiden tarkoituksena on varsinaiseksi jäseneksi pyrkiminen. Jäsenanomuksessa tulee olla kunnia- tai varsinaisena jäsenenä yhdistyksessä vähintään kaksi vuotta toimineen kahden jäsenen suositus. Koejäsenyyskausi, joka on johtokunnan harkinnan mukaan yhdestä kolmeen vuotta, määritellään koejäsenyyshakemuksen yhteydessä. Koejäsenyyskausi alkaa jäsenyyden hyväksymisestä ja päättyy vuosikokoukseen, jolloin on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Koejäsenellä on yhdistyksen kokouksissa puhe- vaan ei äänioikeutta sekä yhdistyksen edustusoikeus kilpailu- ja kenneltoiminnoissa. Lisäksi koejäsenellä on metsästysoikeus yhdistyksen metsästysalueilla vuosittain vahvistettavan metsästyssäännön puitteissa ja oikeus saaliin jako-osuuksin kuulua yhdistyksen hirvieläin- ja suurpetoseurueisiin. Koejäsenen liittymismaksu on kolmasosa vuosikokouksen määräämästä varsinaisen jäsenen liittymismaksusta. Vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden määrää vuosikokous. Aikaisemmin maksettua liittymismaksua ei palauteta, vaan sen suuruus vähennetään sen vuoden liittymismaksusta, jos koejäsen valitaan varsinaiseksi jäseneksi. 9. NUORISOJÄSENET Yhdistyksen nuorisojäseneksi voi johtokunta erillisestä kirjallisesta anomuksesta valita 10-25 vuotiaita hyvämaineisia henkilöitä. Jäsenanomuksessa tulee olla kunnia- tai varsinaisena jäsenenä yhdistyksessä vähintään kaksi vuotta toimineen kahden jäsenen suositus. Nuorisojäsenellä on yhdistyksen kokouksissa puhe- vaan ei äänioikeutta sekä yhdistyksen edustusoikeus kilpailu- ja kenneltoiminnoissa. Lisäksi nuorisojäsenellä on metsästysoikeus yhdistyksen metsästysalueilla vuosittain vahvistettavan metsästyssäännön puitteissa ja oikeus saaliin jako-osuuksin kuulua yhdistyksen hirvieläin- ja suurpetoseurueisiin. Nuorisojäsenyys päättyy hallituksen päätöksen mukaisesti sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin nuorisojäsen täyttää 25 vuotta. Tällöin nuorisojäsen on erotettava tai nuorisojäsenyys on jäsenen kirjallisesta anomuksesta muutettava yhdistyksen muuksi jäsenyydeksi. Alle 25-vuotias voi myös suoraan hakea seuran muuta jäsenyyttä tai nuorisojäsenyys voidaan ennen sen päättymistä muuttaa jäsenen suostumuksella yhdistyksen muuksi jäsenyydeksi. Nuorisojäsenen liittymismaksu on kolmasosa vuosikokouksen määräämästä varsinaisen jäsenen liittymismaksusta. Vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden määrää vuosikokous. Aikaisemmin maksettua liittymismaksua ei palauteta, vaan sen suuruus vähennetään sen vuoden liittymismaksusta, jos nuorisojäsen valitaan varsinaiseksi jäseneksi.
10. JÄSENEN VELVOLLISUUDET Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä hyviä metsästystapoja. Varsinaiseksi jäseneksi liittyessään jäsen on velvollinen 1) suorittamaan liittymismaksun ja huhtikuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, jotka yhdistyksen vuosikokous vuosittain määrää, 2) pitämään luetteloa verottamastaan riistasta, tekemästään riistanhoitotyöstä, tekemistään riistakantahavainnoista sekä osallistumisestaan yhdistyksen eri toimintoihin sekä 3) toimittamaan luettelot vuosittain tai tarvittaessa yhdistyksen johtokunnalle tai sen määräämälle luottamushenkilölle. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Muutettu syyskokouksessa 2013 muotoon: Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä hyviä metsästystapoja. Varsinaiseksi jäseneksi liittyessään jäsen on velvollinen suorittamaan liittymismaksun ja huhtikuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, jotka yhdistyksen vuosikokous vuosittain määrää. Lisäksi varsinainen-, koe- ja nuorisojäsen on velvollinen osallistumaan johtokunnan järjestämiin talkoisiin vähintään kerran kalenterivuodessa tai suorittamaan seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä toimimattomuusmaksun jonka suuruuden yhdistyksen vuosikokous vuosittain määrää. 11. VIERASKORTTI Kunniapuheenjohtajalla, kunnia-, maanomistaja- ja varsinaisilla jäsenillä on oikeus ottaa yhdistyksen metsästysalueille vieraaksi henkilökohtaisen metsästysvieraansa lunastamalla ennen metsästyksen alkamista nimeämälleen henkilölle vieraskortin. Jäsenellä on oikeus lunastaa metsästyskauden aikana enintään kymmenen (10) vieraskorttia, ellei syyskokous määrää rajoita. Yhdistyksen metsästysvieraaksi kutsumisesta ja vierasmaksusta päättää johtokunta tapauskohtaisesti etukäteen maanomistajia kuultuaan. 12. HIRVIELÄIN- JA SUURPETOJAHTI Yhdistyksen hirvieläinten ja suurpetojen metsästysseurueeseen pääsevät kaikki yhdistyksen jäsenet. Hirvieläinten ja suurpetojen metsästyksen saaliin jako-osuuksiin oikeutettuja ovat seurueeseen kuuluvat yhdistyksen jäsenet. Hirvieläinten ja suurpetojen metsästys tapahtuu erillisen, vuosikokouksessa vahvistetun metsästyssäännön mukaan. 13. JÄSENEN EROTTAMINEN Jäsenen, joka rikkoo a) metsästyslainsäädäntöä ja sen nojalla annettuja määräyksiä ja lupaehtoja, b) hyviä metsästystapoja, c) yhdistyksen sääntöjä ja vuosittain kokousten hyväksymiä ohjesääntöjä tai kokousten tekemiä päätöksiä tai d) jättää jäsen- tai muut sääntöperusteiset maksunsa suorittamatta, voi yhdistyksen johtokunta erottaa.
Mikäli rikkomuksen laatu, olosuhteet ja kaikki tapaukseen liittyvät seikat huomioon ottaen on sellainen, että erottaminen olisi liian ankara toimenpide, voi johtokunta antaa tällaiselle jäsenelle varoituksen tai kieltää rikkomukseen syyllistyneen jäsenen metsästyksen enintään vuodeksi. Mikäli jäsen on tyytymätön johtokunnan päätökseen, on hän velvollinen saattamaan päätöksen yhdistyksen seuraavan kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla asiasta johtokunnalle kirjallisesti kahden (2) viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvalta toimikaudelta eikä hänellä ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta. 14. JOHTOKUNTA Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen asioita ja sitä edustaa sen lainmukaisena hallituksena johtokunta, johon vuosikokous yhdeksi vuodeksi kerrallaan valitsee puheenjohtajan ja kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuusi (6) muuta johtokunnan jäsentä, joista kaksi on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä ja toisena vuonna erovuorossa olevat määrätään arvalla, tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu yhdistyksen sihteerin ja rahastonhoitajan. Sihteeri ja rahastonhoitaja voivat olla myös johtokunnan ulkopuolelta, jolloin heillä ei ole johtokunnan kokouksissa puhe- eikä äänioikeutta. Yhdistyksen vuosikokous valitsee johtokuntaa avustamaan tarvittavat jaostot ja toimikunnat. Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai henkilö, jolle johtokunta erikseen antaa siihen oikeuden, kukin yksin. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla. Äänten tasan sattuessa ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Johtokunnan on jätettävä tilit viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joiden tulee palauttaa ne lausuntoineen viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 15. YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja syyskokous. Johtokunta kutsuu yhdistyksen jäsenet kokouksiin vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenelle lähetetyllä kirjallisella kokouskutsulla tai sanomalehti-ilmoituksella yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä. 16. VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokous pidetään tammi-helmikuun aikana, jolloin käsitellään seuraavat asiat: 1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri, 2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) vahvistetaan osanottajaluettelo, jossa merkitään erikseen ääni- ja puheoikeutettujen jäsenten lukumäärä sekä vahvistetaan mahdollisesti muiden kuin jäsenten läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa, 4) valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 5) esitellään ja käsitellään johtokunnan laatima toimintakertomus kuluneelta toimikaudelta, 6) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto kuluneelta tilikaudelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilipäätöksen vahvistamisesta, 7) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille, 8) toimitetaan puheenjohtajan vaali ja johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle, 9) toimitetaan kahden varsinaisen tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaali, 10) päätetään varsinaiseksi jäseneksi hakeneen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja esitellään muut johtokunnan jäsenvalinnat, 11) todetaan jäsenyydestä luopuneet ja mahdollisesti erotetut jäsenet, 12) vahvistetaan toiminta- ja riistahoitosuunnitelma alkanutta toimikautta varten, 13) käsitellään toimikauden talousarvio, määrätään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus sekä päätetään yhdistyksen toimi- ja luottamushenkilöiden palkkioiden määristä, 14) käsitellään mahdolliset metsästyssääntöasiat, 15) valitaan tarpeelliset jaostot ja toimikunnat, 16) valitaan yhdistyksen edustajat ja heidän varamiehensä tarvittaviin edustustehtäviin, 17) valitaan henkilöt riistanhoitoyhdistyksen kokouksista estyneitä yhdistyksen jäseniä edustamaan, 18) käsitellään muut johtokunnan tai yhdistyksen jäsenten johtokunnalle vähintään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta kirjallisesti esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat, 19) käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä. 17. SYYSKOKOUS Yhdistyksen syyskokous pidetään elokuun aikana ja siinä käsitellään seuraavat asiat: 1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) vahvistetaan osanottajaluettelo, jossa merkitään erikseen ääni- ja puheoikeutettujen jäsenten lukumäärä sekä vahvistetaan mahdollisesti muiden kuin jäsenten läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa, 4) valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 5) esitellään uudet koejäsenet ja koejäseninä jatkavat jäsenet ja muut johtokunnan jäsenvalinnat, 6) todetaan jäsenyydestä luopuneet ja mahdollisesti erotetut jäsenet, 7) Todetaan jäsen- ja muut maksunsa laiminlyöneet jäsenet, 8) Vahvistetaan yhdistyksen vierasoikeusjärjestelmä riistayksikkökiintiöineen alkavalle metsästyskaudelle, sekä päätetään alkavan metsästyskauden metsästyssäännöistä,
9) Päätetään rauhoitusalueista, lajikohtaisista rauhoituksista ja rajoituksista sekä muista mahdollisesti tarvittavista suojelutoimista, 10) käsitellään muut johtokunnan tai yhdistyksen jäsenten johtokunnalle vähintään kolme (3) viikkoa ennen syyskokousta kirjallisesti esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat, 11) käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä. 18. YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään: a) milloin yhdistyksen aikaisempi kokous on niin päättänyt, b) milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai c) milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsu toimitetaan 15 :ssä mainitulla tavalla. 19. SEURAN VELVOLLISUUDET Yhdistys pitää luetteloa kaadetusta riistasta, suoritetuista riistanhoidosta ym. toiminnasta. 20. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN TAI SEURAN LAKKAUTTAMINEN Näiden sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen, kun johtokunta on asian käsitellyt ja asiasta on mainittu kokouskutsussa. Päätöstä tulee kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. 21. SEURAN PURKAMINEN Jos yhdistys puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Yhdistyksen arkisto on siirrettävä Suomen metsästysmuseoyhdistyksen Jaktmuseförening i Finland ry:lle. Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaiselle. 22. ERINÄISET SÄÄNNÖKSET Johtokunta voi toimivaltansa rajoissa antaa näitä sääntöjä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. Muilta osin noudatettakoon, mitä yhdistys- ja kirjanpitolaissa on säädetty.