Kerro, millainen on hyvä ilmastoteko
Kirjoituskilpailu 7.-10. - luokkalaisille Syksyllä 2013 Energiateollisuus ry ja Motiva käynnistivät 7-10. -luokkalaisille avoimen kirjoituskilpailun. Kilpailussa nuorilta pyydettiin kirjoitusta aiheesta: Millainen tai mikä on hyvä ilmastotai ympäristöteko. Kirjoittajia ohjeistettiin, että kilpailutyö saattoi olla esimerkiksi todellinen tai kuvitteellinen lehtihaastattelu, kertomus, uutinen, artikkeli tai mielipidekirjoitus. Tekstin lisäksi kilpailutyössä oli mahdollista käyttää täydennyksenä nuorten ottamia valokuvia tai tekemiä piirroksia.
Kirjoituskilpailun voittajina palkittiin Aada Ukkonen Suininlahden koulun 7. luokalta, Niina Halla-aho ja Jenni Lauri Raumankarin koulun 8. luokalta ja Kiira Halenius Mäntysalon koulun 9. luokalta. Palkinnoksi nuoret saivat lahjakortit Suomen Polkupyörätukkuun Helkama Jopo pyörien ostoa varten (Aada ja Kiira) sekä 200 euron lahjakortit Intersportiin (Niina ja Jenni). Kilpailun tausta Kirjoituskilpailu on osa Energiateollisuuden Vuoden ilmastoteko ohjelmaa. Ohjelmassa etsitään ja palkitaan energia-alaan liittyviä hankkeita, tekoja tai panostuksia, joilla torjutaan ilmastonmuutosta. Ohjelman rinnalla järjestetään nuorille vuosittain kilpailu. Tänä vuonna järjestettävällä kirjoituskilpailulla halutaan nostaa esille nuorten ajatuksia ilmasto- ja ympäristöteoista.
Kirjoituskilpailun voittajat Missä jätteiden koti on? Äiti hääräili keittiössä perheen yhdeksän vuotiaan kuopuksen katsellessa uutisia televisiosta. - Äiti, miksi roska-autojen kaatopaikalle viemät roskat litistetään tuollaisilla koneilla ja ne peitetään maalla? Eiväthän ne sieltä mihinkään häviä siis muovi ja metalli. Ja entä kun kaikkialta maailmasta loppuu tila? - Kaikki jätteet eivät suinkaan päädy maan alle. Suuren osan jätteesta voi kierrättää. - Mitä kierrättäminen on? - Kierrättäminen tarkoittaa jonkun asian uudelleen käyttöä. Esimerkiksi biojätteet eli maatuvajäte, metalli, kartonki ja lasi ovat kierrätettäviä. Biojäte kompostoidaan biojätelaitoksella mullaksi ja maanparannusaineeksi, tiilet ja betoni murskataan ja käytetään uudelleen, lasi ja metalli sulatetaan, lasista tehdään eristevillaa eli lasivillaa ja metalli käytetään uudelleen. - Mitä ne kaatopaikalle menevät jätteet sitten ovat? - Ne ovat sekajätettä eli kuivajätettä. Vain ne menevät roska-autojen mukana kaatopaikalle eli jätteenkäsittelylaitokselle. Siellä ne litistetään, että ne veisivät vähemmän tilaa ja etteivät rotat tai muut haittaeläimet pääse niihin käsiksi. Lopuksi ne peitetään maalla. - Jos roskien joukossa on nestettä, nehän imeytyvät maahan ja saattavat joutua vesistöön?! Silloinhan ne pilaavat veden. - Niin. Roskien alle on laitettu vedenpitävä asfalttikerros juuri siksi, etteivät mahdolliset likavedet pääse rehevöittämään ja likaamaan vesistöjä. Nykyisille jätteenkäsittelylaitoksille on porattu reikiä, jotka putkitetaan, jolloin kaasu saadaan talteen lämpöenergiaksi. Se on hyödyllistä. Suunnitteilla on, että tulevaisuudessa sekajäte poltetaan sekajätepolttolaitoksessa ja siitäkin saadaan lämpöenergiaa. Joka tapauksessa tila ei tule koskaan loppumaan. - Eli ei siis tarvitse katsoa mitä roskikseen laittaa? - Kyllä todellakin täytyy katsoa! Vaaralliset jätteet, lääkkeet, paristot ja ympäristölle vaaralliset aineet eivät missään nimessä saa joutua ympäristöön, joten tietenkin on katsottava mitä sinne roskikseen laittaa. - Minne vaaralliset jätteet, esimerkiksi lääkkeet
täytyy viedä, kun niitä ei saa laittaa roskikseen? - Lääkkeet viedään apteekkiin ja jokainen vaarallinen jäte omaan keräyspisteeseensä. On hyvin tärkeää tietää minne mikäkin menee. En myöskään tarkoita, että pitäisi aloittaa roskaaminen, koska tila ei lopu koskaan. Kannatan kierrättämistä ja jätteiden lajittelua. Suosin tavaroita, joissa ei ole käytetty ylimääräistä pakkausmateriaalia. Ei ole kannattavaa ostaa esimerkiksi teepusseja, jotka on pakattu ensin muoviin, sitten pahvipakkaukseen ja vielä lopuksi omiin erillisiin pusseihinsa. Se on energiantuhlausta ja tuottaa turhaa jätettä. Turhaa jätettä ei synny, jos kierrättää, lajittelee jätteet ja kuluttaa järkevästi. - Äiti lähdetäänkö lenkille? Samalla voisimme viedä tyhjät maitopurkit ja säilykepurkit kaupan vieressä olevaan kierrätyspisteeseen. - Lähdetään vain. Se on oikein hyvä idea! 7. luokat Aada Ukkonen, Suininlahden koulun Fossiileista puhtaaseen ympäristöön Eliöistä fossiiliin ja fossiileista paineeseen, ja siitä meille tärkeään mustaan kultaan Ethän meiltä maasta lopu, muuten meille tulee luontoa pilaava erisopu Kun ihminen jätteitä maahaan kaataa, niin bakteerit keskenään jätteen kanssa raataa Jos banaanin kuoret maassa törröttää niin nosta se koriin vihreään Älä purkkaa asfalttiin litistä niin ei tarvitse luonnon kitistä. Meidän koulu ei ole mikään luonnon varas, vaan se on luonnolle yksinkertaisesti paras Metsän eläimetkin meille kumartaa saattaa, kun me emme rakasta luontoa saastaa Moottoritien yllä sankka kaasu kohoaa se kasvihuoneilmiötä edesauttaa Auto on elämälle kuin paha uni, sen takia saastuu mustaksi lumi Kun kilsa sulla on matkaa, älä ympäristöä saastaa vaan jatka kävellen matkaa Vesisade pian tulla saattaa, ympäristö silloin juhlat kattaa Kun vanha vaate kirpparille kilahtaa, tyttö uuden vaateen kanssa kotiin vilahtaa
Uusiokäyttö on kaiken a ja o palauta pullot kauppaan niin kaikki on ok Valot kannattaa aina sammuttaa, muuten se sähkölaskua kasvattaa ja luontoa masentaa. Sama missä ikinä oletkin, älä luontoa KOSKAAN unohda Muovi, pahvi ja lasi myös kaikki omaan astiaansa lyö, se on kunnon työ Vihreät kasvit korkeana kohoaa, aurinko, maa ja vesi sitä kasvattaa Olit sitten liikkeellä autolla, lentokoneella taikka moottoriveneellä, muista säännöt näin luonto on edellä Sen takia meidän lipputangossa vihreä lippu lumoaa, ja kaikki katsojansa komeudellaan kumoaa Jos kaikki samalla lailla roskaa, mieti kuinka paljon vuosien päästä on moskaa Mieti aina mikä on luonnolle parasta, joten älä tulevilta sukupolvilta varasta! 8. luokat Niina Halla-aho ja Jenni Lauri, Raumankarin koulu Kynttilä Katselin pientä lepattavaa kynttilän liekkiä. Sen valo leikki seinillä ja keittiön esineillä. Aloin itse asiassa jo pitää pienestä ystävästäni. Lumimyrskyn aiheuttama sähkökatkos oli kestänyt jo muutaman päivän. Joka päivä töistä tultuani olin laittanut kynttilän pöydälle palamaan ja siinä se oli palanut kunnes olin mennyt nukkumaan. Ensimmäisenä päivänä oli ollut vaikeaa, kun kaikkialla oli ollut pimeää eivätkä mitkään sähkölaitteet toimineet. Oli pitänyt kännykässäni olevan taskulampun kanssa etsiä kynttilöitä ja sytkäri. Siinä se suurin homma olikin ollut. Sitten oli pitänyt siirtää jääkaapista ja pakastimesta tavarat ulos parvekkeelle. Onneksi ulkona oli pakkasta. Toisaalta jäätynyttä maitoa ei ollut kovin mukava juoda ja samalla kämppäkin viileni rutkasti. Hymähdin. Ainakin seuraava sähkölasku tulisi olemaan miellyttävä yllätys. Päiväkodin hoitajan palkka ei ollut kovin kummoinen ja vaikka asuinkin yksin, sähkölaskusta pääteltynä olisi voinut uskoa asunnossa asuvan kaksi henkilöä. Sähköjen ollessa pois huomasin, kuinka paljon itse asiassa käytin sähkölaitteita. Nyt kun niitä ei ollut, olin taas muistanut, kuinka paljon rakastinkaan kirjoja. Olin joka päivä istunut keittiön pöydän ääressä lukemassa jotain mukavaa rakkausnovellia kynttilän valossa. Ainoa romanttinen asia elämässäni, totta puhuen.
Katsahdin seinään. En ollut kovinkaan kiinnostunut sisustamisesta, mutta kynttilä sopi kyllä mukavasti pöydälleni ja se muutti asunnon tunnelmaa hyvinkin paljon. Ehkä voisin polttaa kynttilöitä hieman useamminkin. Yhtäkkiä kaikkiin lamppuihin syttyi valo. Hetkeen en nähnyt mitään ja jouduin räpyttelemään silmiä rajusti tottuakseni yhtäkkiä tulleeseen kirkkaaseen valoon. Jääkaappi hurahti käyntiin ja televisio toisessa huoneessa meni päälle. Nousin tuoliltani. Silmiä räpytellen kävelin makuuhuoneeseeni. Sielläkin oli valo sekä katto- että pöytälampussa. Käytinkö oikeasti näin paljon sähkölaitteita samaan aikaan? Ei ihme, että sähkölasku oli aina niin suuri! Sammutin valot ja television ja menin takaisin keittiöön. Kynttilässä oli edelleen liekki, mutta nyt sen valo oli jäänyt kirkkaan kattolampun varjoon. Sytytän kynttilän keittiön pöydälle. Ulkona alkaa hämärtyä, mutta kello on kahdeksan kesä on viimein tulossa. Sähkökatkoksen jälkeen olen alkanut säästää sähköä, sillä katkoksen aikana huomasin, miten helppoa se oikeastaan on. Ja muistutukseksi siitä sytytän yleensä kynttilän, kun pimeä alkaa laskeutua. Sähkölaskuni on ollut paljon pienempi ja energiansäästöhän on hyväksi luonnolle, eikö olekin? Olen oikeastaan iloinen talvella olleesta sähkökatkoksesta. Sen jälkeen olen muuttanut elämäntapojani ja minulla on parempi olo ihmisenä. Sammutan keittiön valon, otan kirjan, istahdan tuolille ja syvennyn taas yhteen rakkausnovelliin, kynttilän valaistessa lämpimästi kirjan sivuja. 9. luokat Kiira Halenius, Mäntysalon koulun
Lisätietoja Energiateollisuus ry, Milka Kortet milka.kortet@energia.fi Mainostoimisto Laine 2014