SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, 00420 HELSINKI sulvi@sulvi.fi www.sulvi.fi Puh. (09) 566 0090 Faksi (09) 5660 0956 toiminnanjohtaja Hannu Sipilä hannu.sipila@sulvi.fi Puh. (09) 5660 0918 040 556 0048 Järjestötoimikunta Jarmo Kuitunen Ins.tsto Jarmo Kuitunen Oy Itsenäisyydenkatu 11 33500 TAMPERE Puh. (03) 261 7322 0400 335 711 Faksi (03) 261 7401 jarmo.kuitunen@inststokuitunen.fi Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL 25 02131 ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) 4355 5611 Faksi (09) 4355 5655 Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja 2 020400 VTT Puh. 020 722 111 0500 802 071 Sulvista entistä parempi jäsenilleen! Suomen LVI-liitto SuLVIn päätehtäviksi on määritelty toimialan koulutuspalvelujen suunnittelu ja toteutus, toimialan kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta sekä jäsenpalvelu yhteistoiminnassa jäsenyhdistysten kanssa. Koulutustarjontaan ja edunvalvontaan on viime vuosina satsattu paljon suhteessa resursseihin. Toimialamme on voimakkaan muutoksen kourissa ja sen vuoksi fokus on mielestäni ollut oikea. Sulvin haasteet SuLVIn tulevaisuuden haasteet ovat lähivuosina kansallisella tasolla. Koulutustarjontaa on paljon jo tällä hetkellä, ja koulutukset on hyvin organisoituja. Uudet talotekniikan järjestelmät ja viranomaismääräykset ovat kuitenkin jo kentällä, ja tosiasia on, että keskimääräinen osaaminen kulkee vähintään pari askelta jäljessä. Tämän vuoksi koulutuksen myynnin onnistuminen on meidän kaikkien alalla toimivien yhteinen asia. SuLVI voi tässä onnistua vain yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. SuLVIlla on erinomainen edustus kansainvälisillä areenoilla. Toimialamme edunvalvonta on ihan Euroopan kärkeä. Kansainvälinen vaikuttaminen ja siitä hyötyminen näyttäytyy kuitenkin perusjäsenen näkökulmasta melko vieraalta. Hyvin koulutetut ja kielitaitoiset nuoret olisi saatava mukaan tähän kansainväliseen toimintaan. SuLVIn yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa olisi tarjottava laajemmalle joukolle mahdollisuutta osallistua tähän toimintaan. Koulutus ja muu viestintä SuLVIn ja jäsenten välisen viestinnän kehittäminen on ollut keskeinen vaade kaikilla päivillä. Nykyinen SuLVIn IT-järjestelmä onkin tullut tiensä päähän. Uusi hankinnassa oleva tietojärjestelmä on koko toimintamme kannalta ratkaisevan tärkeä. Järjestelmän tarvemääritykset ja toimittajan valinta on tehtävä huolella, ja asiakkaan (jäsenten) tarpeet ohjauksen johtotähtenä. Lopullisen valinnan tekee ja vastuun valinnasta kantaa asiakas eli SuLVI asiantuntijan avustuksella. Sulvin/jäsenyhdistysten imago/tunnettuus SuLVIn ja jäsenyhdistysten imagojen tunnettuus näyttäytyy mielestäni epäselvänä. Uudet jäsenet usein kertovat liittyneensä SuLVIn jäseneksi vaikkapa Salvin sijaan, koska SuLVI tuntuu tutummalta ja selkeämmältä. Järjestötoimikunta ehdotti päivillä huhtikuussa yhdistysten nimien muuttamista SuLVI-alkuisiksi tai -loppuisiksi. Tässä pari esimerkkiä: SuLVI Etelä-Karjala tai Etelä-Karjalan SuLVI, SuLVI Espoo tai Espoon SuLVI. Nimen muutoksella saisimme todella suuren ja ilmaisen julkisuusarvon. Jäsenkunta liittoutuisi yhteisen nimen taakse etelästä pohjoiseen. Nimessä säilyisi paikallisuus, johon me kaikki jäsenet voisimme edelleen samaistua. Hyvä esimerkki edellä kuvatusta nimen muodostuksesta on Yrittäjillä (esim. Suomen Yrittäjät - Etelä-Karjalan Yrittäjät (alueorganisaatio) - Imatran Yrittäjät). Miltä kuulostaisi? Yhteisen asian puolesta! Jukka Itkonen Järjestötoimikunnan puh.joht. SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2013 w K KVJ w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING
Metropolian aurinkoenergialaboratorio avattiin Metropolia Ammattikorkeakoulu on rakentanut Leppävaaran kampukselle opiskelija- ja yritysyhteistyönä aurinkoenergian tutkimukseen ja testaukseen ainutlaatuisen ulkoilmalaboratorion, jonka avajaisia vietettiin 20.5.2013. Leppävaaran kampuksen kattotasanteella sijaitsevassa MetroSol-laboratoriossa on mahdollista tutkia ja testata aurinkopaneeleja ja -keräimiä ja saada arvokasta tutkimusdataa siitä, miten aurinkoenergia Suomen olosuhteissa toimii. Laboratorio on rakennettu yhteistyössä Schneider Electricin, Omnian ammattiopiston sekä FinnWind Oy:n kanssa ja tutkimusta tehdään mm. RYM Oy:n Sisäympäristö-ohjelman puitteissa. Laboratorion avajaisissa Aalto-yliopiston professori Peter Lund totesi puheessaan aurinkolaboratorion olevan ainutlaatuinen pääkaupunkiseudulla. - Laboratorio on suuri satsaus Metropolialta aurinkoenergian tutkimukseen. Metropolialla on katse tulevaisuuden energialähteiden hyödyntämisessä ja se toimii esimerkkinä muille korkeakouluille ja julkiselle sektorille, toteaa Lund. MetroSol ei toimi vain testausympäristönä alan yrityksille ja tutkijoille vaan palvelee myös opetustyötä Metropoliassa. Esimerkiksi energiatehokkuuskoulutuksessa opiskelijat voivat soveltaa teoriaa käytäntöön ja tehdä konkreettisia mittauksia. MetroSol-laboratorioon on helppo kävellä sisään. Opiskelijat voivat tutkia paikan päällä keräimiä, paneeleita, varaajia, inverttereitä ja tehdä omia mittauksia. Metropolian talotekniikan opiskelijat ovat myös tehneet projektin suunnitteluvaiheessa esimerkiksi kirjallisuusselvityksiä ja opinnäytetöitä aiheesta. Uuteen taloautomaatiojärjestelmään kytkettyä aurinkojärjestelmää voidaan seurata ja ohjata netin välityksellä mistä tahansa. Lisäksi ulko-olosuhteita mitataan Vaisalan sääasemalla ja kolmella pyranometrillä. Auringonsäteilystä lämpöä tai sähköä MetroSol-laboratoriossa auringonsäteilyä keräävät sekä lämpöä tuottavat aurinkokeräimet että sähköä jauhavat aurinkopaneelit. Vaikka teknisesti kyseessä on kaksi erilaista järjestelmää, noudattavat laitteiden sijoittaminen ja suuntaaminen samoja periaatteita. Molemmissa aurinkoenergia saadaan hyötykäyttöön säteilyä vastaanottavan pinnan avulla. MetroSolissa keräimet ja paneelit on asennettu katolle irrallisina omissa kehysrakenteissaan. Aurinkosähköpaneeliryhmät 2 x 5 kpl 240 Wp yksikidepiipaneeleita (Perinteinen aurinkopaneeli, jonka kennot on valmistettu yksikidepiistä. Kaksi viiden sarjaa, molemmat eri kulmassa (säädettävissä), 30 ja 60 astetta. Yhden sarjan nimellisteho on yhteensä noin 1,2 kw 2 x 5 kpl 240 Wp monikidepiipaneeleita (Perinteinen aurinkopaneeli, jonka kennot on valmistettu monikidepiistä. Kaksi viiden sarjaa, molemmat eri kulmassa (säädettävissä), 30 ja 60 astetta. Yhden sarjan nimellisteho on yhteensä noin 1,2 kw 2 x 5 kpl 240 Wp optiotelineryhmää (telineet valmiina vaihtoehtoisille testattaville tuotteille) Kussakin aurinkopaneeliryhmässä, joita yhteensä tällä hetkellä on 4, on omat invertterit, joista energiantuottoa mitataan erikseen ennen ja jälkeen. Aurinkolämpökeräiminä ovat 2x2m 2 tasokeräimiä (Yksi perinteinen noin 2 m 2 kokoinen tasokeräintuote kahdessa eri kulmassa, 2x2m 2 Savosolar-keräimiä (Yksi noin 2 m2 kokoinen tasokeräintuote kahdessa eri kulmassa, 2x2m 2 tyhjiöputkikeräimiä (Yksi noin 2 m2 kokoinen tyhjiöputkikeräin kahdessa eri kulmassa, 2x2m 2 option lisäkeräimille (Telineet valmiina vaihtoehtoisille testattaville tuotteille) Kaikkia keräimiä ja paneeliryhmiä pystytään säätämään ja mittaamaan erikseen. Auringon säteilyä mitataan kolmella first class -luokan pyranometrillä 0, 30 ja 60 asteen kulmissa. Paneelien ja keräimien tuottamaa tehoa verrataan auringon säteilytehoon hyötysuhteen laskemiseksi. Paikallisia ulko-olosuhteita seurataan Vaisalan sääasemalla, joka mittaa tuulen suuntaa ja voimakkuutta, lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja sademäärää. Näitä suureita tarvitaan, kun arvioidaan olosuhteiden vaikutuksia hyötysuhteeseen. Tulevaisuuden energialähde, myös Suomessa Suomi on aurinkoenergian suhteen vielä kehityksessä jäljessä. Esimerkiksi Saksa tuottaa auringonvalolla jo noin viisi prosenttia vuotuisesta sähköntarpeestaan. Suomi ei kuitenkaan, vastoin uskomuksia, ole Keski-Eurooppaa huonompi alue aurinkoenergian tuotannon kannalta. Pimeitä talvia kompensoi valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri. Vuositasolla energiasaanto on samaa luokkaa kuin Saksassa. Viileämpi ilmasto myös parantaa aurinkopaneelien tuottavuutta, kun paneelit eivät kuumene liiaksi. Aurinkoenergian kysyntä ja tarjonta kasvaa Suomessa hyvää vauhtia. Käytön yleistymisen taustalla on aurinkokennojen hyötysuhteen parantuminen ja niiden hinnan huima lasku. Myös aurinkoenergian hyödyt on tiedostettu: se on ilmaista ja riittävää, sen hyödyntäminen ei saastuta eikä sen tuottaminen synnytä melua. -Vuonna 2050 aurinkosähkön osuus saattaa olla jo neljännes maapallon kaikesta sähköstä, ennakoi Peter Lund. Metropoliasta projekti-insinöörit Harri Hahkala ja Maaria Laukkanen ovat iloisia, että Metropolia päätti investoida juuri aurinkoenergian tutkimuslaboratorioon. -Laboratorio luo erinomaiset puitteet opetusja tutkimusyhteistyölle opiskelijoiden, yritysten sekä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa sekä vahvistaa Metropolian edelläkävijyyttä energiatehokkuuden saralla. Itse olen tyytyväinen rakennusprojektin lopputulokseen muutamista viivästyksistä huolimatta ja nyt se varsinainen työ vasta alkaa järjestelmän hyödyntämisessä ja puolueettoman tiedon jakamisessa, kertoo Harri Hahkala. -Oppilaitosten voidaan oikeutetusti olettaa olevan taho, josta uusinta ja ajantasaisinta tietoa pitäisi olla saatavilla. Kun katsoo, mitä maailmalla tapahtuu ja missä ilmastohaasteessa elämme, on aurinkoenergialaboratorio tismalleen oikea suunta. Näen tässä huikeita yhteistyömahdollisuuksia niin yritysten kuin kuntien kanssa; parempia ja mielenkiintoisempia kuin vanhanaikaisilla energiajärjestelmillä, sanoo Maaria Laukkanen. Teksti: Harri Hahkala, Maaria Laukkanen, Melissa Rask Metropolia Ammattikorkeakoulu Lisätiedot: Harri Hahkala, Projekti-insinööri Metropolia Ammattikorkeakoulu p. 0400 828 636 / 020 7836 072 etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Neuvosten kevätretki Porvooseen Kevätretki suuntautui Porvooseen, jossa tutustuttiin Neste Oilin tuotantolaitoksiin, Porvoon uuteen kaavoitukseen sekä Ensto Enervent -yritykseen ja sen tuotantoon. Neste Oilin Porvoon tuotantolaitokset Porvoon tuotantolaitokset sijaitsevat Kilpilahden teollisuusalueella, joka on Pohjoismaiden suurin kemian prosessiteollisuuden keskittymä. Alueella on myös muuta alan teollisuutta. Tuotantolaitoksiin kuuluvat öljynjalostamo, säiliöalue, satama, terminaalit, voimalaitos, palokunta, tutkimustoiminnot sekä insinööritoimisto Neste Jacobs Oy. Porvoon jalostamo on yksi Euroopan nykyaikaisimpia ja monipuolisimpia jalostamoja. Porvoon tuotantolaitoksilla on laajat maanalaiset öljyvarastot kapasiteetiltaan n. 5 miljoonaa m3. Maanpäällisissä säiliöissä on varastotilaa n. 2 miljoonaa m3. Porvoon jalostamon satama on tonnimääräisesti Suomen suurin satama. Jalostamo aloitti toimintansa 1965. Tuotteet Porvoon jalostamo keskittyy korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin. Tuotannossa on kaikkia tärkeimpiä öljytuotteita liikenteen, teollisuuden ja energiatuotannon tarpeisiin: bensiiniä, dieseliä, voiteluaineiden valmistukseen perusöljyä, lentopetrolia, kevyttä ja raskasta polttoöljyä, nestekaasuja ja vetykäsittelyllä tuotettua uusiutuvaa dieseliä. Joustava jalostaja - kaikki Porvoossa jalostetut liikennepolttoaineet ovat rikittömiä - tuotanto on n. 12,5 Mtn vuodessa - raakaöljyn jalostuskapasiteetti on n. 200 000 tynnyriä päivässä - jalostamolla on yli 40 prosessiyksikköä ja valmistuksessa n. 150 eri tuotetta ja tuotekomponenttia - tuotannosta n. 60 % kotimaan markkinoille ja n. 40 % vientiin lähinnä pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan - jakeluterminaalista lähtee päivittäin n. 300 säiliöautoa - satamassa käy vuosittain 1200 1400 laivaa Erittäin mielenkiintoisesta opastuksesta vastasi Neste Oilin Porvoon jalostamon viestintäpäällikkö Marjaana Suominen. Jalostamon jälkeen syötiin maittava lounas taidetehtaalla. Lounaan jälkeen Porvoon kaupungin kaavoittaja Pekka Mikkola esitti kysymyksen Voiko kaavoituksella parantaa energiatehokkuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä? Esityksessään hän kertoi mielenkiintoisesta kohteesta Porvoossa, nimittäin Skaftskärrin alueesta, jossa kysymykseen vastataan myöntävästi. Skaftkärr-hanke etenee Kevätkummun naapuriin Kevätlaaksoon Kevätlaakson alue sijaitsee Porvoon Kevätkummun itä- ja eteläpuolella ja Toukovuoren asemakaava-alueen pohjoispuolella. Alue on laajuudeltaan noin 100 hehtaaria. Kevätlaakson asemakaavatöiden tavoitteena on tehdä alueesta energia- ja ekotehokas, tulevaisuuden asumisen alue. Pekka Mikkola totesi myös, että Porvoo on saanut rakennusvalvontaan LVI-asiantuntijan käsittelemään taloteknisiä kysymyksiä. Ensto Enerventin esitteli mielenkiintoisesti myyntipäällikkö Teemu Kuusinen. Tämän jälkeen siirryttiin Ensto Enerventin tehtaalle, jossa esiteltiin Enstoa ja Enerventin toimintaa. Tehdaskierroksella saatiin tietoa ilmastointikoneiden valmistuksesta. Mukana olijoille avautui selkeästi Enston visio: Rakennamme parempaa yhteiskuntaa parantamalla energiatehokkuutta ja suuntautumalla kestävään kehitykseen. Mielenkiintoinen päivä päättyi paluukuljetukseen Helsinkiin. Hannu Sipilä Kuvaaja kuvassa
Kuva 17. 1900-luvun alun kerrostaloille tyypillinen välipohjaratkaisu on ns. alalaattapalkisto. Välipohjan täytteiden sisällä kulkevat vesi- ja viemäriputket aiheuttavat varsinkin orgaanisissa välipohjatäytöissä vuotaessaan joskus laajoja mikrobikasvustoja ja siitä seuraavia sisäilmahaittoja. Kuva 18. Massiivilaattavälipohjassa ylemmän kerroksen kylpyhuoneen lattiakaivon vuoto näkyy alemmassa kerroksessa paikallisena maalipinnoitteen vauriona. Kuva 19. Alalaattavälipohjassa tapahtunut putkivuoto on aiheuttanut maalipinnoitteen kuplimisen. Kuva 20. Välipohjarakenteessa olevan putkivuodon aiheuttamia vaurioita kattopinnoitteessa ja väliseinissä. Kuva 21. Lämmityspatterin kytkentäjohdon pitkään jatkunut vesivuoto on aiheuttanut vakavan kosteusvaurion purutäytteisessä viime vuosisadan alkupuolen välipohjassa. Purkutyöt käynnisti seinien alaosien kosteusvauriot ja sisäilmassa aistittava homeen haju. 18 LVV-KUNTOTUTKIMUSOPAS 2013 Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin Kuva 22. Patteriverkoston nousujohto on vuotanut ja vesi on levinnyt lautaparketin alla. Tämänkaltainen vuoto voi jatkua melko pitkään aiheuttamatta erityisiä viitteitä rakenteissa, koska vesi voi levitä vaivatta ja laajalti lautaparketin alusmaton alla. Ennen pitkää ilmenee kosteusvaurioviitteitä välipohjan nousujohtojen putkiläpivientien ympäristössä sekä seinien alaosien tasoite- ja maalipinnoissa. Vesivuodosta aktivoituva homekasvu on aistittavissa myös huoneen sisäilmassa homeenhajuna. Kuva 23. Märkätilojen putkiläpivientien vedeneristyksissä esiintyy yleisesti tiivistyspuutteita. Kuva 24. Alakautta vesipisteelle tulevien pintaasennettujen putkien kiinnikkeet lävistävät vedeneristyksen ja aiheuttavat vuotoriskejä ja suihkussa kävijä voi irrottaa putkien kannakkeet. Kytkentäjohdot tulee asentaa yläkautta suihkuhanalle. Kuva 25. Viemärin tuuletusputken huolimattomasti toteutettu läpivienti aluskatteesta aiheuttaa vesikatevuodon. LVV-KUNTOTUTKIMUSOPAS 2013 Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin 19 120 sivua täyttä asiaa LVI-Golf SM-kilpailut 2013 perjantaina 6.9.2013 Rönnäsissä Kilpailu pidetään Sea Golf Rönnäsissä Ruukirannantie 4, 07750 Isnäs www.seagolf.fi Viimeinen ilmoittautumispäivä on 23.8.2013. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Pelattu tasoitus saa olla enintään 32. Tapahtuman aikataulu 07.30-8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Yhteislähtö n.14.00 Ruokailu ja palkintojen jako Kilpailumaksu Kilpailumaksu on SuLVIn jäseniltä 70 ja ei-jäseniltä 100. Laskutamme osallistumismaksut etukäteen. Maksu peritään myös, jos mukaan ilmoittautunut pelaaja jää pois ilman pätevää syytä. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen kotisivuiltamme www.sulvi.fi. Lisätietoja Hannu Sipilä/SuLVI puh. 040-566 0048 tai Pålle Björklund 0500-700 292. YHTEISTYÖSSÄ: Suomen LVI-liitto The Finnish Association of HVAC societies LVV-KUNTOTUTKIMUSOPAS 2013 Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin Välipohjat Rakennusten välipohjissa esiintyy runsaasti märkätilojen kohdalla kosteusvaurioita, joita on aiheuttanut vuotavat lattiakaivot tai lattiakaivojen vuotavat korokerenkaat tai lattian sisässä sijaitsevat vuotavat kytkentäviemärit. Massiivibetonilaattojen ollessa kyseessä, vauriot näkyvät alemman kerroksen katossa tasoite- ja maalivaurioina. Viime vuosisadan alun rakennuskannassa on välipohjarakenteena käytetty ns. alalaatta- ja kaksoislaattapalkistoja, joissa laattojen palkkivälit oli täytetty yleensä märkätilojen kohdalla kiviainespohjaisella materiaalilla. Täytteenä voi olla myös orgaanisia materiaaleja, kuten kutterilastua, purua ja sammalta. Varsinkin jälkimmäisessä tapauksessa putkivuodot johtavat täytemateriaalien homehtumiseen ja usein sisäilmaongelmiin. Myös tässä rakennetyypissä putkivuodon aiheuttama kosteusvaurio voi ilmetä myös alemman kattopinnoitteen vauriona. Tarvittaessa avustaminen lähtötietojen ja suunnitelma-asiakirjojen hankkimisessa Kohteen asukkaiden ja kiinteistön käyttäjien tiedottaminen yhdessä tilaajan kanssa - Röntgenkuvien tulkinta - Viemärikuvausten tulokset - Ultraäänipaksuusmittausten tulokset - Näytepalojen laboratoriotutkimusten tulokset - Vesinäytteet - Tutkimustulosten vertailu keskenään - Raportin läpikäyminen tilaajan edustajille niin, että tilaaja varmasti ymmärtää raportin sisällön - Osallistuminen esim. taloyhtiön hallituksen kokoukseen. - Huolellinen valmistautuminen luovutus tilaisuuteen, työ on valmis vasta kun se on luovutettu 26 LVV-KUNTOTUTKIMUSOPAS 2013 Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin Putkiläpiviennit Varsinaisten putkivuotojen lisäksi myös vesikalusteiden ja läpivientien asennukset aiheuttavat runsaasti kosteusvaurioita. Erittäin yleisiä ovat vesikatoissa varsinkin aluskatteen ja viemärin tuuletusputken tai ilmanvaihdon poistohormin puutteellisesti tehdyt läpiviennit. Vaurio ilmenee yläpohjan homevaurioina ja ylimmän kerroksen katon pinnoitevaurioina. Toinen yleinen vauriopaikka ovat märkätilavedeneristeet lävistävät vesijohto- ja lämmitysverkoston putket sekä viemärit. Hotoraudan Vääntäjien Korkean Raadin Neuvosten kesäpäivät vietetään Oulussa 16.-18.8.2013 Neuvokset seuralaisineen joukolla mukaan. Kutsut lähetetään kesäkuussa ilmoittautumisohjeineen. Hannu, Sihteerineuvos Lähtötiedot Tiedottaminen Kenttätyöt Analysointi Kaavio 2. Kuntotutkijan tehtävät, vastuut ja roolit. Raportointi Raportin luovuttaminen Jatkotoimenpiteistä vastaa tilaaja. Jos tilaaja haluaa tutkijan jatkavan hankkeessa, oli se sitten suunnittelua, valvontaa, toteuttamista tai mitä muuta tahansa tutkimuksen luovuttamisen jälkeen tehtävää työtä, on erittäin tärkeää huomata, että tutkija ei ole enää tutkija vaan esim. konsultti. Tässä ohjeessa ei ole jatkotoimenpiteiden prosessikuvausta, vaan ainoastaan tutkimuksen prosessi on käsitelty. 2.3. Tutkimusmallit Tilaajan ja huoltohenkilökunnan haastattelut - Kohteen silmämääräinen ja kokemusperäinen tarkastaminen - Tutkimuskohtien (esim. röntgenkuvaus ja viemärikuvaukset) määrittäminen - Vesinäytteet - Tutkimusten suorittaminen - Tutkimuksen yhteenveto - Tutkimustulosten eritelty esittäminen raportissa - Toimenpide-ehdotukset (kustannusarviot) - Liitteet (esim. vauriokartat jne.) - Oikoluku ja oikeakielisyyden tarkastaminen - Tarvittaessa raportin tai sen osien kääntäminen tilaajan äidinkielelle tai muulle vieraalle kielelle Kuntotutkimus (ensimmäistä kertaa tehtävä kuntotutkimus) Ensimmäinen kuntotutkimus on suositeltavaa tehdä ennen kuin putkistoissa alkaa esiintyä vuotoja tai muita vaurioita. Kun putkistojen kuntotutkimus tehdään ensimmäistä kertaa kiinteistöön, niin on sen sisältö hieman poikkeava seurantatutkimuksesta tai laadunvarmistukseen käytetystä tutkimuksesta. Kuntotutkimukset prosesseina ovat kuitenkin keskenään verrannolliset ja samat työvaiheet seuraavat toisiaan. Ensimmäistä kertaa tehtävässä kuntotutkimuksessa lähtötiedot kartoitetaan huomattavasti laajemmin ja tietolähteitä on useita, verrattuna seurantatutkimukseen. Lähtötiedoista poimitaan tarpeellista tietoa kuntotutkimuksen kenttätöiden suorittamiseksi sekä raportin kirjoittamista varten. Suurin ero seurantatutkimuksen verrattuna on kuitenkin raportoinnissa, koska kuntotutkimuksessa ei ole pohjalla aikaisempaa tutkimustietoa. Raportissa tehdyt johtopäätökset putkistojen kunnosta, jäljellä olevasta käyttöiästä ja toimenpideehdotuksista perustuvat ainoastaan tehtyyn kuntotutkimukseen, jolloin esim. korroosion eteneminen perustuu laskennalliseen malliin. Kuntotutkimuksen perusteella voi olla mahdollista, että tutkittujen järjestelmien kunto on niin huo- no, että uusintatutkimusta ei ole edes järkevää suositella. Jos kuntotutkimuksen tuloksien perusteella putkistojen jäljellä oleva laskennalliset käyttöiät ovat yli 5 vuotta, niin on seurantatutkimuksen suosittaminen tilaajalle perusteltua. Putkistojen kunnon heikkeneminen uusinta- tai korjauskuntoon ei ole välttämättä lineaarista. Ensimmäistä kertaa tehtävässä kuntotutkimuksessa tutkimustulosten perusteella laskennallisesti määritetty käyttöikä tulee olla kuitenkin lineaarinen (Kaavio 3). Rakennuksen valmistumisajankohta Putkiston heikkeneminen Todellinen kunto Putkiston laskennallinen kunto Kuntotutkimuksen ajankohta ja jäljellä olevan käyttöiän määrittäminen Putkiston ikä Putkistojen korjaamistai uusimisajankohta Lineaarisen mallin uusimisajankohdan ja todellisen uusimisajankohdan erotus (vuosia). Kaavio 3. Laskennallisen kunnon ja todellisen kunnon ero. Seurantatutkimus (putkiston jäljellä olevan käyttöiän määrittäminen ja kunnon muutosten seuranta) Seurantatutkimuksen tärkein lähtökohta on aikaisemmin tehty kuntotutkimus. Lisäksi tutkimusten välinen historiatieto tulee olla tutkijan tiedossa (vuodot, ongelmat, jne.). Seurantatutkimuksen kulku on pääasiassa sama kuin kuntotutkimuksessa. Lähtötietojen keräysvaihe on tosin suppeampi, koska lähtötietona käytetään aikaisemmin tehtyä tutkimusta. Analysointivaihe on taas laajempi, koska tutkijan tulee tutustua ja analysoida myös ensimmäisen tutkimuksen näytteet. Tästä johtuu, että seurantatutkimus ei ole kustannuksiltaan merkittävästi halvempi, vaikka kenttätyövaihe ja lähtötietojen kerääminen on kevyempi. Seurantatutkimuksen onnistumisen ehtona on, että kuntotutkimus on tehty vähintään ensimmäistä kertaa tehdyn kuntotutkimusotannan mukaisesti. LVV-kuntotutkimusopas 2013 Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin Ohessa on kuvattu tapauksia, joissa seurantatutkimuksen tulos voi johtaa vääriin johtopäätöksiin putkiston jäljellä olevasta käyttöiästä: Aikaisemmin tehty kuntotutkimus on tehty liian suppeasti tutkimusmäärät eivät alun perinkään ole olleet riittävät jäljellä olevan käyttöiän määrittämiseen samanlaisen tutkimusotannan (suppean) toistaminen ei anna toistettunakaan luotettavaa lopputulosta Aikaisemmin tehty kuntotutkimus on tehty asiallisesti, mutta putkistoa on muutettu tutkituin osin tutkimusotanta voi pienentyä merkittävästi ja luotettava lopputulos kärsii Tilaaja tai tilaajan edustaja haluavat, että seurantatutkimuksen tutkimuskohdat tai - määrät poikkeavat aikaisemmin tehdystä asianmukaisesta tutkimuksesta tutkimusotanta tulisi olla sama kuin aikaisemmin tehdyssä tutkimuksessa Seurantutkimuksen tuloksia analysoitaessa verrataan saatuja tuloksia kuntotutkimuksen tuloksiin ja tämän perusteella on mahdollista muodostaa jäljellä olevan käyttöiän arvio kahden pisteen mukaan, kuten Kaavio 4 esittää. Rakennuksen valmistumisajankohta Putkiston heikkeneminen Todellinen kunto Putkiston laskennallinen kunto Putkiston ikä Putkistojen korjaamistai uusimisajankohta Seurantatutkimuksesta laskettu putkien kunnon todellinen heikkeneminen Todellisen kunnon heikkenemisen mallin Kuntotutkimuksen ajankohta ja jäljellä uusimisajankohdan ja olevan käyttöiän lineaarisen mallin määrittäminen uusimisajankohdan erotus (vuosia) Seurantatutkimuksen ajankohta ja jäljellä olevan käyttöiän määrittäminen (todellinen kunnon heikkeneminen) Kaavio 4. Putkiston jäljellä olevan käyttöiän määrittäminen seurantatutkimuksen perusteella. LVV-KUNTOTUTKIMUSOPAS 2013 Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin 27 LVV-kuntotutkimusoppaan tavoite on opastaa ja luoda edellytykset putkien kuntotutkijalle tehdä tutkimus oikealla tavalla. Oppaaseen on yhteistyössä alan eri asiantuntijoiden kanssa koottu putkien kuntotutkimusalan viimeisin tieto, tutkimuskokemukset ja -menetelmät luotettavan kuntotutkimuksen suorittamiseksi. Opasta saa ostaa www.sulvi.fi -sivulla olevasta verkkokirjakaupasta hintaan 24 netto. SuLVIn toimisto Kannelmäessä on suljettu viikot 28, 29 sekä 30 eli 8.-28.7.2013 välisenä aikana. Toimiston väki toivottaa lämmintä kesää!! Majoitusehdotuksia Kukin hoitaa varauksensa itse! Rönnäsin Mökit ja Kokoustilat Sijainti on kävelymatkan päässä kentästä. www.ronnas.fi info@ronnas.fi + 358 400 714 673 Kokoushotelli Sannäsin Kartano Sijainti noin 15 km golfkentästä. puh. (019) 54 741 sannas@sannaskartano.fi Minimi ryhmäkoko 10 henkilöä. Muista Neuvoslounas Hotoraudan vääntäjien lounaskokoukset jatkuvat syksyllä, syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona. Jäsenhankintakilpailu, KILPAILUAIKA: 1.1.2013 30.9.2013. Kilpailu on kutakuinkin puolivälissä ja olemme tähän asti saaneet uusia jäseniä 231. Vuonna 2012 liittyi uusia jäseniä 258 koko vuoden aikana. Kilpailuaikaa on vielä hyvin jäljellä, joten olethan sinäkin mukana! Uudet puhelinnumeromme Vaihde 010 219 99 60 Faksinumero 010 219 99 69 Sipilä Hannu 010 219 99 61 sekä 040 556 0048 Ruokonen Kaija 010 219 99 62 Hoikka Jonna 010 219 99 63 Ruostetsaari Anne 010 219 99 64 Pynnönen Outi 010 219 99 65
SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 24 %:n arvonlisävero. Energiatodistuksen laatijan koulutus 17.9. Jyväskylä 18.9. Turku 19.9. Kokkola 23.9. Helsinki 24.9. Tampere 25.9. Lahti 26.9. Joensuu 27.9. Oulu syksyllä tulossa myös Vaasa (ruotsinkielinen) Hinta: Jäsenille 395, ei-jäsenille 495 Energiatodistuksen laatijan FISE-pätevyystentti 26.8. Helsinki, Oulu 11.10. Helsinki, Turku, Jyväskylä, Kokkola Hinta: Perustaso 80 ja ylempi taso (sisältää perustason) 120. Huom! ET-tenttiin haetaan pätevyyden hakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-PÄTEVYYDEN HAKEMINEN Hinta: Pätevyyshakemuksen käsittely 145 ja pätevyyden rekisteröinti 155. Lisätietoa: www.fise.fi LÄMPÖPUMPPURATKAISUT 1 pv syyskuu Helsinki Hinta: Jäsenille 395, ei jäsenille 495 KYLMÄSUUNNITTELIJAN KOULUTUS 6 pv (sis. em. lämpöpumppukoulutuspäivän) syys-marraskuu Helsinki Koulutus valmentaa b-vaativuusluokan kylmäsuunnittelijan FISE-pätevyystenttiin. Koulutukseen voi osallistua myös ilman tenttimistä. Hinta: Jäsenille 2370, ei jäsenille 2970 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON SUUNNITTELIJAKOULUTUS 3.-4.10. ja 31.10.-1.11. Pori Hinta: Jäsenille 1580, ei jäsenille 1980 FISE-PÄTEVYYSTENTIT: Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija (KVVSU) Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Energiatodistuksen laatija (ET) 29.11. Helsinki, Tampere, Vaasa Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! ET-tenttiin haetaan pätevyyden hakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. Tulevia koulutuksia: Hybridijärjestelmät Ilmanvaihtolaitteiston paloturvallisuus, E7- opas IV-laitteiden ja järjestelmien kuntotutkimusopas Korjausrakentamisen energiamääräykset Uudisrakentamisen energiamääräykset LVV-kuntotutkimusopas Pienpuhdistamohuoltajien laatumerkintäjärjestelmä Yhteistyössä Rastorin kanssa: LVV-kuntotutkimusalan koulutus 8 pv alkaen marraskuu Helsinki Hinta: 1 950, yksittäinen päivä 250 Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Heidi Pousár p. 020 7798 242 tai heidi.pousar@rastor.fi SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkko-oppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi.fi. Katso kurssikohtaisesti viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Lisätietoja anne.ruostetsaari@sulvi.fi. Tilaa energiatodistustietoisku! Laki rakennuksen energiatodistuksesta tuli voimaan 1.6.2013. Tilaa tietoisku uudesta energiatodistuslaista yhdistyksen tai yrityksen tilaisuuteen: toiminnanjohtaja Hannu Sipilä p. 040 556 0048 tai sähköpostitse hannu.sipila@sulvi.fi. Järjestämme tilauskursseja myös muista aiheista räätälöitynä juuri teidän tarpeisiin sopivaksi. Ota yhteyttä! Yhteistyössä Amicomin kanssa (hinnat sis. alv 24 %) KVV- ja IV-työnjohtaja (B-vaativuusluokka) koulutus 10.-11.10. Helsinki Hinta: 719 KVV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (KVVTY) 24.10. ja 8.11. Helsinki IV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (IVTY) 25.10. ja 8.11. Helsinki VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1) Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys 24.10. Helsinki ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2) Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus 25.10. Helsinki YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IV-työnjohtajan/- suunnittelijan pätevyydet 8.11. Helsinki Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: Lähipäivää jäsen ei-jäsen 1 490 615 2 845 1105 3 1130 1470 Huom! Mikäli ilmoittaudut 24.9. mennessä, saat 10 %:n alennuksen osallistumismaksusta. Ilmoittautumiset: www.amicom.fi koulutushaun kautta Lisätietoa: asiakaspalvelu@amicom.fi tai p. 020 7461 462/Kirsi Seppänen KIINTEISTÖN KAUKOLÄMPÖTYÖNJOHTAJAN PÄTEVYYSKOULUTUS JA TENTTI 22.11. Helsinki, vaativuusluokat a ja b Hinnat: Vaativuusluokka a: Koulutus 370 + pätevyyden haku ja tentti 190. Vaativuusluokka b: Koulutus 375 + pätevyyden haku ja tentti 120. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta www.amicom.fi koulutushaun kautta tai www.sulvi.fi. Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amicom Oy, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, 00381 Helsinki tai sähköpostitse asiakaspalvelu@amicom.fi. Koulutusten tarkemmat ohjelmat: www.sulvi.fi/koulutus