Musiikinkustantamisen hyvä käytäntö

Samankaltaiset tiedostot
MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS B

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A

Teoston jakosääntö määrittelee teoksen oikeudenhaltijoiden väliset osuudet teokselle tilitettävistä korvauksista.

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

Käyttöluvan myöntäminen: pitkä elokuva, mainos, kaupallinen lyhytelokuva tai dokumentti

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO)

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

KUSTANNUSSOPIMUS. 1.2 Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät Tekijälle.

Musiikin esittäminen tapahtumassa

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

Mitä on tekijänoikeus?

U R H E I L I J A S O P I M U S

Luonnos KAUPPASOPIMUS 1 OSAPUOLET. Lappeenrannan kaupunki, Y-tunnus: PL 11, Lappeenranta. ( Ostaja )

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Teoston kustantaja-asiakkaaksi voi liittyä kustantaja, joka jatkuvasti harjoittaa musiikin kustannustoimintaa.

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/235. Tarkistus

1. Konserttisali 2. Konserttisalin lämpiö- ja aputilat 3. Taiteilijakahvio

Käyttöluvan myöntäminen elävän musiikin tilaisuudessa tai tapahtumassa esitettäville teoksille

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

SOPIMUS (8) Palkkiot NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, Kauniainen

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1989:11. Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto sävellyksiin liitettyjen runojen tekijänoikeudellisesta

Teoston kustantaja-asiakkaaksi voi liittyä kustantaja, joka harjoittaa musiikin kustannustoimintaa.

STT:n yleiset sopimusehdot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

5/8/2016 The Copyright Law 1

Mainoselokuvakilpailu Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Salassapitosopimus 2018

Tekijänoikeussopimukset

TILITYS- JA JAKOSÄÄNTÖ

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

1 (3) Liitteet (1 kpl)

Miksi liittyisin Teostoon?

T U O T AN T O S O P I M U S

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

EUROOPAN PARLAMENTTI

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

SUOMEN LÄÄKÄRILIITON JA LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SUOSITUS LÄÄKÄRIAMMATINHARJOITTAJAN VASTAANOTTOTOIMINNAN SOPIMUKSEKSI

KULTTUURIYRITTÄJYYS JURIDIIKKA

(1.-5. jäljempänä Maanomistajat tai Maanomistajayhtiöt ) Jäljempänä Myyjät ja Ostaja yhdessä Osapuolet ja kukin erikseen Osapuoli.

Yleisradion. digisopimus

Musiikkialan talous Suomessa 2013

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE

Tekijänoikeusseminaari. Tekijöiden oikeudet. Erilaisia suojauksia. Tekijänoikeuden kesto. Tarmo Toikkanen Itä-Suomen yliopisto

LIITTEET UNA Kaari-hankkeen kuvaus VSSHP:n alueellisen Kaari-projektin kuvaus

Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka. Sopimusjuridiikan perusteet Maarit Päivike, lakimies

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

KOPIOSTO- VALVONTA- VALTAKIRJA

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

POP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Verkkotallennuspalvelut

(luonnos , Asian valmistelija tekninen johtaja Jari Lämsä, p )

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN

50 miljoonaa euroa tuottoja. 36 miljoonaa euroa oikeudenomistajille ja tukia av-kulttuurille. 45 jäsenjärjestöä. 44 työntekijää.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

4. Kenelle tekijänoikeus. 2. Mitä tekijänoikeus suojaa? 1. Mitä on tekijänoikeus? 3. Miten tekijänoikeus syntyy?

Dnro 1455/ /2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS. Maanomistaja Pirkanmaan maakuntamuseo. 1. Sopimuksen tarkoitus. 2. Sopimuksen osapuolet

Kustantaminen on yhteispeliä Tietoa musiikinkustantajan työstä ja tehtävistä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/120. Tarkistus

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/162. Tarkistus. Jean-Marie Cavada ALDE-ryhmän puolesta

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS

TIETOSUOJAVASTAAVA PROJEKTI SOPIMUS

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Ulkopuolisten teokset

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:5

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1989:8. Julkaisuoikeuden luovutus, ylioppilasaine, opinnäyte

KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT. Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari Tapani Moisio

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

VUOKRASOPIMUS. KOY:n ja Laihian kunnan välillä

Musiikintekijän oikeudet julkaisemattomaan materiaaliinsa

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Transkriptio:

Musiikinkustantamisen hyvä käytäntö Tämän Suomen Musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n sekä Suomen Säveltäjät ry:n yhteisesti hyväksymän näkemyksen tarkoituksena on osaltaan turvata toimivat puitteet musiikin tekijän ja kustantajan sopimussuhteelle. Kyseessä on eräänlainen musiikinkustantamisen ohjenuora, jota noudattamalla osapuolet voivat ennalta ehkäistä sen, ettei sopimuksen sisällöstä ja tulkinnasta synny erimielisyyksiä. Tarkoituksena on myös tarjota aineksia sovitteluratkaisun löytämiseen, jos erimielisyyksiä kaikesta huolimatta syntyy. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu koskemaan sen allekirjoittamisen ja julkaisemisen jälkeen solmittavia kustannussopimuksia ja niiden perusteella syntyviä sopimussuhteita. Allekirjoittaneet osapuolet hyväksyvät sen, että ohjeen tekstiin vedotaan kiistoissa, jotka koskevat sen julkaisemisen jälkeen solmittuja kustannussopimuksia. Tällaiset sopimuskiistat pyritään ratkaisemaan osapuolten kesken, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös Teoston tarjoamaa sovittelumenettelyä. Osapuolet sitoutuvat myös jatkuvaan keskusteluun kustantamiseen liittyvistä käytännöistä ja normeista yhden tai useamman osapuolen kutsusta joko esimerkkitapausten valossa tai ilman. Musiikin kustantaja- ja tekijäjärjestöjen yhteinen näkemys kustantamisesta on voimassa siihen saakka, kunnes sen tekstiä allekirjoittajien yhteisellä päätöksellä muutetaan tai yksi tai useampi allekirjoittajaosapuoli sanoutuu siitä kirjallisesti irti. Järjestöjen tavoitteena on kehittää yhteistä näkemystään jatkuvana prosessina sitä mukaa kuin kehittämisen tarvetta on. Tämä Musiikinkustantamisen hyvä käytäntö -asiakirja korvaa allekirjoituspäivämäärästä alkaen samannimisen, 14.4.1999 allekirjoitetun asiakirjan. * * * * * Musiikinkustantajan toimenkuva koostuu yhdistelmästä erilaisia velvoitteita, joiden sopimuksen mukainen täyttäminen antaa kustantajalle tiettyjä taloudellisia oikeuksia. Varsin pitkään kustantamisella tarkoitettiin pelkästään nuottien painattamista ja myymistä. Vähitellen, lähinnä äänen ja kuvan tallentamistekniikoiden kehittymisen myötä, kustantajan rooli on laajentunut kattamaan myös muuta musiikkiteosten levittämistä ja markkinointia sekä hallinnointia. Pääosa kustantajien liikevaihdosta kertyy nykyään muusta kuin nuotteihin perustuvasta toiminnasta. Tyypillisiä musiikinkustantajan toimia ja velvoitteita ovat mm. tekijän tukeminen teoksen saattamisessa lopulliseen muotoonsa demoäänitteiden tekomahdollisuuden tarjoaminen tekijälle teoksen julkaiseminen ja levittäminen myytävänä ja/tai vuokrattavana nuottina teoksen saaminen tallennetuksi kaupalliselle äänitteelle (mekanisointi) teoksen saaminen tallennetuksi elokuvaan, mainokseen tai tietokonepeliin (synkronointi) teoksen käyttölupien tarjoaminen kolmansille osapuolille teoksen kotimainen ja kansainvälinen markkinointi julkisten esitysten aikaansaaminen teokselle julkisten radiointien ja televisiointien aikaansaaminen teokselle.

Sopimuksella musiikkiteoksen kustantamisesta pyritään niin musiikin tekijöiden kuin kustantajankin taloudelliseen hyötyyn. Kustannussopimuksella määritellään tekijöiden kustantajalle luovuttamat oikeudet sekä kumpaakin osapuolta sitovat velvoitteet. Esityksen kustannussopimuksen sisällöstä laatii yleensä kustantaja, jonka tulee huolehtia siitä, että sopimuksen tekijäosapuoli ymmärtää sopimuksen tarkoituksen ja on tietoinen seurauksista, joihin hän allekirjoituksellaan sitoutuu. Keskeisiä asioita ovat esimerkiksi kohdat, joissa määritellään sopimuksen voimassaoloaika sekä kustantajalle luovutettavat osuudet esitys- ja tallentamiskorvauksista. Aloittaessaan yhteistyön uuden tekijän kanssa kustantaja voi myös suositella hänelle yhteydenottoa oman alansa tekijäjärjestöön (Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry) ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kustannussopimusta laadittaessa voidaan käyttää mallina Suomen Musiikkikustantajat ry: n, Suomen Säveltäjät ry:n ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n suosittelemaa mallikustannussopimusta. Se tarjoaa luotettavan pohjan yksittäiselle tekijälle ja kustantajalle. Suosituksena on laatia kustannussopimukset tekijän äidinkielellä tai tekijän ja kustantajan yhteisesti sopimalla kielellä. Hyvä kustannussopimus on sisällöltään yksityiskohtainen ja perustuu sopijapuolten todellisiin tarkoituksiin. Osapuolet voivat vapaasti sopia siitä, onko sopimus määräaikainen vai onko se voimassa niin kauan, kuin tekijänoikeus suojaa teosta (tekijän elinaika + 70 vuotta kuolinvuoden päättymisestä). Osapuolilla on Teoston jakosäännön mukainen vapaus sopia siitä, minkä osuuden kustantaja saa esitys- ja tallentamiskorvauksista. Kustantajan osuus voidaan myös sopia porrastetuksi niin, että sen suuruus vaihtelee ajanjaksosta toiseen. Kotimaan tilityksistä kustantaja voi tiettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta saada enintään 33,33 %. Tätä korkeammaksi, kuitenkin enintään 50,00 %:iin, kustantajan tilitysosuus voi nousta vain, jos teoksen tai sen tekijän hyväksi tehdään erityisiä taloudellisia panostuksia, ja edellyttäen, että 33,33 %:n rajan ylittävä kustantajanosuus voi olla voimassa enintään viisi vuotta. Esimerkkejä tällaisista panostuksista ovat poikkeukselliset markkinointitoimenpiteet sekä suuret ennakot. Erityisen panostuksen kriteeriä ei täytä se, että teos saadaan levytetyksi kotimaiselle äänitteelle. Jos tekijä ja kustantaja tekevät edellä kuvatun määräaikaisen, yli 33,33 %:n kustantajanosuuteen perustuvan sopimuksen, kustantajan erityisistä panostuksista teoksen tai tekijän hyväksi on sovittava erikseen kirjallisesti. Vakava musiikki Kustantajan tehtävät ja velvoitteet vaihtelevat sen mukaan, millaista musiikkia hän kustantaa. Vakavan musiikin tai taidemusiikin puolella teoksen elämä alkaa yleensä vasta, kun siitä on tehty esittäjien käyttöön soveltuva graafinen esitysmateriaali. Kustannustoiminta on siten joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta voimakkaasti sidoksissa nuottiin, eikä kustantajan voida katsoa täyttäneen velvoitteitaan tekijää kohtaan, ellei teos ole sovitussa tai kohtuullisessa ajassa esittäjien käytettävissä riittävän laadukkaana nuottina tai esitysmateriaalina. Teoksen mahdolliset esitykset, nauhoitukset ja levytykset voivat toteutua vasta tämän prosessin jälkeen. Kun nuotti on julkaistu, kustantajan tulee pitää se jatkuvasti esittäjien saatavilla. Kustantajan perustoimintaan kuuluu myös asiakkaiden käyttöön tarkoitetun myyntiluettelon ylläpito sekä

nuottijulkaisujen markkinointi, jossa aktiivisin toiminta painottuu ensijulkaisun yhteyteen. Pitkään toimineilla kustantajilla saattaa olla oikeudet tuhansiin teoksiin. Niiden kaikkien mainitseminen myyntiluettelossa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Monia teoksia ei myynnin pysähdyttyä enää pidetä varastossa, vaan niistä säilytetään ainoastaan arkistokappaleet, joista nykyaikaisella tekniikalla voidaan nopeasti valmistaa myytäviä tai vuokrattavia nuottikappaleita. Hyvä kustannuskäytäntö edellyttää, että kustantaja julkaisee nuotin sovitussa ajassa ja että tekijällä tai tämän oikeudenomistajalla on oikeus vaatia teoksen julkaisemista uudelleen, mikäli se ei vaatimusta esitettäessä ole saatavilla. Tällöin kustantajan tulee joko toteuttaa oikeudenomistajan vaatimus tai neuvotella sopimuksen päättämisestä. Hyvän tavan mukaista on, että vaatimukseen reagoidaan kohtuullisen ajan kuluessa. Edellä kuvatut menettelytavat soveltuvat myös sellaiseen kevyeen musiikkiin, jossa kustantajan keskeiseksi velvoitteeksi on määritelty nuotin aikaan saaminen ja sen levittäminen. Kevyt musiikki Kevyessä musiikissa nuotin merkitys vaihtelee, mutta yleensä teos tulee tunnetuksi vasta, kun siitä on olemassa kaupallinen levytys. Kustantajan tehtävänä on saada tämä levytys aikaan. Kaupallinen levytys voi puolestaan synnyttää tarpeen valmistaa teoksesta yleisön tai ammattiesittäjien käyttöön soveltuva nuotti. Jos kustannussopimus on pitkäaikainen, kustantaja työskentelee sen hyväksi, että teokset leviävät myös uusien artistien, orkestereiden ja levy-yhtiöiden käyttöön. Tekijä voi myös pitää teoksensa kustantamattomana ja sopia sen levyttämisestä suoraan levy-yhtiön kanssa. Tällöin tekijänoikeuskorvaukset maksetaan kokonaisuudessaan tekijälle itselleen, joka toisaalta jää vaille kustantajan tarjoamia etuja ja palveluita. Melodisen kevyen musiikin kaupallisessa hyödyntämisessä nuotilla voi olla suuri merkitys. Toisaalta on myös monia musiikin lajeja, joissa kaupallisesti levitettävälle nuotille ei ole tarvetta. Usein sitä ei tarvita edes levytystä tehtäessä. On myös musiikkia, jonka nuotintaminen on mahdotonta. Jos kustannussopimuksen pääasiallisena tarkoituksena ja sisältönä on teoksen käytön edistäminen muulla tavalla kuin tekemällä siitä nuotti, on suositeltavaa kirjata sopimukseen, millainen asema teoksen nuotinnuksella on tekijän ja kustantajan sopimussuhteessa. Jos nuotin tekeminen teoksesta on mahdotonta tai epämielekästä, tämä asia on syytä todeta. Jos nuotintaminen on mahdollista mutta epätarkoituksenmukaista eikä nuotin välittömästä tekemisestä sovita, on sopimuksessa syytä olla maininta siitä, onko kustantajalla myöhemmin oikeus nuotin valmistamiseen ja miten hän tällöin menettelee. Samoin sopimukseen on suositeltavaa kirjata, onko tekijällä ja millaisin edellytyksin oikeus vaatia kustantajaa myöhemmin valmistamaan teoksesta nuotti. Tällöin on syytä sopia, miten tekijä tässä tilanteessa menettelee: miten hän ilmoittaa asiasta kustantajalle, minkä aineiston hän luovuttaa, kuka vastaa nuotintamisen eri vaiheiden kustannuksista ja minkä ajan kuluessa kustantajan on täytettävä nuotintamisvelvoite. Levy-yhtiöllä on markkinoinnin ja myynnin kautta usein kustantajaa suorempi kontakti musiikin kuluttajiin. Kustantaja toimii enemmän alan sisällä markkinoimalla musiikkia

ammattilaisille, esimerkiksi juuri levy-yhtiöille. Jos kaupallisen äänitteen tuottamisesta ja teoksen kustantamisesta vastaa sama yhtiö tai läheisten omistussuhteiden kautta kiinteä yhtiöryhmä, on kustannussopimus pidettävä erillään levytyssopimuksesta. Omaa musiikkiaan levyttävälle tekijälle on selvitettävä, mistä kummassakin sopimuksessa on kysymys ja miksi kustannussopimuksen tekeminen on perusteltua tekijän näkökulmasta. Jos kustantajaa lähellä oleva taho on jo tehnyt päätöksen teoksen julkaisemisesta, ei tekijää voida jälkikäteen velvoittaa kustannussopimuksen tekemiseen pelkästään tällä perusteella. Hallinnointi Kustantaja huolehtii tekijöiden niin halutessa uusien, aiemmin rekisteröimättömien teosten ja teosversioiden ilmoittamisesta paikallisiin tekijänoikeusseuroihin. Siltä osin, kuin hallinnointi ei kuulu tekijänoikeusseuroille, kustantaja myöntää kustannussopimuksen tai erillisen valtakirjan nojalla tekijän puolesta käyttöoikeuksia ja lupia tämän teoksiin ja valvoo, että lupaehtoja noudatetaan. Tällaisia käyttölupia ovat esimerkiksi nuottien ja sanoitusten julkaisuluvat, musiikin synkronointi elokuviin, mainoksiin ja peleihin sekä näyttämöteosten ns. suuret oikeudet. Yhdessä tekijän kanssa kustantaja valvoo, ettei tekijän moraalisia oikeuksia loukata. Kustantaja tilittää säännöllisesti tekijälle hänen teostensa käytöstä kertyneet rojaltit ja muut korvaukset sekä huolehtii siitä, että kolmansilta osapuolilta saatavat korvaukset ja tilitykset tulevat asianmukaisesti maksetuiksi. Kustantajan tekijälle maksamiin tilityksiin tulee liittää riittävän yksityiskohtainen selvitys tilitysperusteista ja kustantajalla myynnissä olevien teoskappaleiden varastotilanteesta. Tekijällä on oikeus tutustua kustantajan kirjanpitoon ja tositteisiin omien kustannettujen teostensa osalta. Helsingissä 16. päivänä huhtikuuta 2008 Suomen Musiikkikustantajat ry Suomen Säveltäjät ry Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry Tom Frisk Mikko Heiniö Janne Louhivuori Pekka Sipilä Annu Mikkonen Martti Heikkilä