Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia 2008 2009
Esipuhe Naturewatch 2008 2009: Vesistöjen viehätystä Naturewatch-ohjelman kymmenennen toimintavuoden teemana oli Vesistöt ja Itämeri. Heti teemavuoden alussa julkaistiin uusitut Järven rannalla ja Itämeren rannalla -tehtäväpaketit, jotka ovatkin löytäneet jo mukavasti käyttäjiä. Oman työvuoteni kohokohtiin kuului elokuinen teemavuoden avaustempaus Dragsfjärdissä, jossa koulujen oppilaiden kanssa tutkimme yhdessä järven tilaa. Toinen teemavuoden merkkitapahtuma oli Elävä vesistö -kirjoituskilpailu, johon osallistui runsaasti tutkimusverkoston koulujen oppilaita. Metsässä-teema on säilyttänyt paikkansa suosituimpana tutkimusaiheena. Tämä on luonnollista, koska metsää löytyy lähes jokaisen suomalaiskoulun lähiympäristöstä. Mukavaa on ollut huomata, että vuonna 2007 julkaistu Kaupunkiluonnossa-tehtäväpaketti on vakiinnuttanut paikkansa ohjelman osana. Naturewatchin tehtäväkokonaisuuksien uudistaminen ei kuitenkaan pääty vielä tähän. Talven ja kevään aikana on laadittu kaksi uutta tehtäväkokonaisuutta, Koulussa ja Ostoksilla, jotka korvaavat vanhat Kuluttaja-tehtävät ja tuovat lisäksi aivan uusia näkökulmia Naturewatch-tutkimuksiin. Molemmat tehtäväpaketit ilmestyvät elokuussa 2009. Omasta puolestani haluan osoittaa lämpimät kiitokset kaikille WWF:n tutkimusverkostossa mukana olleille oppilaille, opettajille, partiolaisille sekä muille yhteistyökumppaneille. Teette hienoa työtä. Toimitaan jatkossakin yhdessä puhtaan ja monimuotoisen luonnon puolesta! Kuva: Suvi Huttunen/WWF Essi Aarnio-Linnanvuori Ympäristökasvattaja WWF WWF:n ympäristökasvatusohjelma Naturewatch Naturewatchin tavoitteena on tutustuttaa oppilaita lähiympäristöönsä ja lisätä kiinnostusta ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Retket ja tutkimusten tekeminen ovat lähtökohtana ympäristötietoisuuden lisäämiselle ja aktiiviseksi toimijaksi kasvamiselle. Naturewatchin tehtäväkokonaisuudet keskittyvät monimuotoisuuteen ja kestävään elämäntapaan, joita WWF haluaa edistää. Teemoina ovat metsät, suot, sisävedet, merenrannat, kaupunkiluonto sekä kestävä elämäntapa. Naturewatch-toiminta on kansainvälistä: samoja tutkimuksia tehdään Suomen lisäksi Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Monet Naturewatch-verkoston koulut Suomessa tekevät yhteistyötä ulkomaisten koulujen kanssa. Naturewatch-tehtävät on havaittu hyväksi lähtökohdaksi yhteisille ympäristöprojekteille.
Naturewatch-koulut 2009 Naturewatch- tutkimustuloksia palauttaneet koulut Dalsbruks skola Etelä-Sipoon koulu Hitis- Rosala skola Honkakosken koulu Huopalahden seurakunnan päiväleiri Itä-Suomen koulu Joensuun normaalikoulu Jokipuiston koulu Joutsan- Luhangan yläaste Juhanalan koulu Juvanpuiston koulu Kannelmäen peruskoulu Konalan ala-aste Linnajoen koulu Mankkaan koulu Mansikka-ahon koulu Mukkulan peruskoulu Paraistenseudun koulu Partiolippukunta Rantasipit Pitäjänmäen peruskoulu Pääskytien koulu Rajakylän koulu Snellmanin koulu Sorrilan koulu Taalintehtaan koulu Vuoksenniskan koulu Ytterkulla skola Suomenlinnan leirikouluissa Naturewatch- tutkimuksia tehneet koulut Auranlaakson koulu Helsingin yhteislyseo Keljonkankaan koulu Kortepohjan koulu Kvarnbackensskola Läyliäisten koulu Martin erityiskoulu Narvan koulu Paavolan koulu Salpakankaan koulu Strömbergin koulu Sääksjärven koulu Kuva: Tanja Pirinen/WWF Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori/WWF Kuva: Tanja Pirinen/WWF Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori/WWF
Vesistöt ja Itämeri Järvitutkimuksia tehtiin tänä vuonna Kemiönsaarella Dragsfjärdenin rannalla, Joensuun Pyhäselällä, Valkeakoskella Vanajavedellä sekä Imatran Immalanjärvellä. Lisäksi Porvoossa tutkittiin Porvoonjokea ja Kouvolassa koulun lähellä sijaitsevaa lampea. Yhteensä järvitutkimuksissa oli mukana 263 oppilasta. Itämeren rantoja puolestaan tutkittiin tällä kertaa Suomenlinnan leirikouluissa, Mustasaaressa Helsingissä ja Rosalassa, Turunmaan saaristossa. Itämeri-tutkimuksiin osallistui yhteensä 258 oppilasta. Rehevöitymisen merkkejä paikoittain Suurin osa järvitutkimuksista tehtiin savipohjaisilla järvillä, joissa oli myös soraa ja pikkukiviä. Tutkituista vesistöistä osa oli vähäravinteisia ja osa runsasravinteisia. Rehevöitymisen merkkejä löytyi etenkin Porvoonjoelta, ja niukkaravinteisillakin järvillä saattoi olla paikallisesti rehevöityneitä rantoja. Ravinteita ja päästöjä vesiin arveltiin joutuvan pääasiassa läheisiltä teiltä, maataloudesta, golfkentiltä, kesämökeiltä ja muusta asutuksesta. Myös veneilyllä arveltiin olevan vaikutusta järvien kuntoon. Keinoiksi vähentää päästöjä oppilaat ehdottivat osuvasti suoja-alueita peltojen laidoille, rantojen pysyvän ja kesäasutuksen jätevesien parempaa puhdistamista sekä veneiden päästöjen vähentämistä. Veden tuoksua kuvattiin useimmiten mutaiseksi ja leväiseksi. Tutkitut järvet olivat lievästi happamia. Tyypillinen ph-arvo oli 6. Veden näkösyvyys päästiin mittaamaan vain neljässä tutkimuspaikassa. Se vaihteli Porvoonjoen 0,9 metristä Dragsfjärdenin ja Vanajaveden reiluun kahteen metriin. Levät: ahdinparta punahelmilevä rakkolevä sinilevä suolilevä Linnut: Haahka Haapana Hanhi Harakka Heinäsorsa Isokoskelo Kalalokki Kesykyyhky Kuikka Kurki Kyhmyjoutsen Käpytikka Lapintiira Laulujoutsen Naurulokki Pääskynen Selkälokki Telkkä Tukkasotka Valkoposkihanhi Västäräkki Varis Varpunen Rantakasvit: isomaksaruoho jäkäliä järviruoko koivu leppä nurminata pihlaja vaahtera Selkärangattomat: Hopeaseppä Hyttysen toukka Kilkki Leväkatka Liejusimpukka Limakotilo Malluainen Merirokko Sinisimpukka Sudenkorennon toukka Sukeltaja Sydänsimpukka Vesihämähäkki Vesikirppu Vesimittari Kuva: Nina Julkunen/WWF Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori/WWF
Vesistöt ja Itämeri Rannoilla melko paljon roskia Roskia rannoilta löytyi vaihtelevasti. Pääasiassa löytyi lasia, tölkkejä, korkkeja ja tupakantumppeja. Joensuussa Itä- Suomen koulun ja Joensuun normaalikoulun oppilaat löysivät roskia peräti puoli jätesäkillistä. Siellä roskien joukossa oli myös kenkiä ja sukkia. Dragsfjärdenin rannalta puolestaan löytyi tavallisen pikkuroskan lisäksi metalliromua. Lintuhavaintoja tehtiin niukasti, mutta jonkin verran vesilintuja sentään nähtiin. Ytterkullan koulun oppilaita riemastutti tutkimusrannan yli toitottaen lentänyt kurki. Mansikka-ahon koulu Kouvolasta bongasi metsälammen rannalta käpytikan. Sorrilan koulun kolmasluokkalaiset puolestaan näkivät lintutornista kaukoputkella laulujoutsenen. Itämeren vedenlaatu ulkosaaristossa hyvä Helsingin saarten rantoja tutkineet koululaiset raportoivat veden olevan melko likaista ja levää löytyi myös runsaasti. Näkösyvyys Suomenlinnassa ja Mustasaaressa oli vain noin metrin. Mustasaaren tutkimuksia tehneet päiväleiriläiset arvioivat meriveden tuoksuvan suolaiselta ja levältä, ja vedessä oli hieman keltainen värisävy. Rosalassa veden laatu raportoitiin hyväksi ja veden väri oli kirkas. Veden tuoksua kuvailtiin raikkaaksi ja suolaiseksi. Näkösyvyydeksi mitattiin peräti 3,9 metriä. Rannoilta löytyi jonkin verran roskia; lasia, tupakantumppeja ja paperiroskaa. Roskiksia rannoilta löytyi, mutta roskat eivät kuitenkaan olleet päätyneet oikeaan paikkaan. Rosalassa pääteltiin roskista, että ihmiset, jotka käyvät eväsretkillä, eivät siivoa jälkiään. Rakkolevän määrä vaihteli vedenlaadun mukaan Rakkolevää havaittiin runsaasti Rosalassa, mutta melko niukasti Helsingin rannoilla. Rakkolevä on rehevöitymisen ja saastumisen Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori/WWF vuoksi taantunut Itämerellä. Rosalassa tehdyt havainnot veden hyvästä laadusta siis täsmäävät hyvin heidän tekemiensä rakkolevähavaintojen kanssa. Hitis-Rosalan koulun oppilaat ilmoittivatkin hienointa rannalla olevan hienon hiekan ja näköalan lisäksi juuri rannan luonnonmukaisuuden ja hyvän vedenlaadun. Mustasaaressa rannalta löydettiin jonkin verran rehevöitymisen merkkejä. Vesi oli sameaa, sinilevää havaittiin ja rihmaleviä oli runsaasti. Leiriläiset arvelivat ravinteita valuvan mereen ainakin asuintaloista sekä veneistä ja laivoista. Kaupunkiympäristössä myös liikenteen typpipäästöt ovat merkittävä vesistöjä rehevöittävä tekijä. Den bästa behållningen av dagen att missa skollektioner att få vara ute i naturen att få vara på stranden att fånga djur i vattnet att se spännande djur den pyttelilla flundran golfbollen Kuva: Anita Mäkinen/WWF Hitis-Rosala skola, åk 1-6
Metsät ja suo Metsätutkimuksiin osallistui tänä vuonna 384 oppilasta, eli Metsässä oli tänäkin lukuvuonna suosituin Naturewatchteema. Metsätutkimuksia tehtiin Espoossa, Helsingissä, Imatralla, Joutsassa, Joensuussa, Länsi-Turunmaalla, Porvoossa ja Sipoossa. Lisäksi metsän talvea tutkittiin Lahdessa ja Länsi-Turunmaalla. Tutkimuskohteena nuoria metsiä Tutkitut metsäkohteet olivat yleensä metsätalouden piirissä olevaa nuorta tai melko nuorta metsää ja sijaitsivat asutuksen läheisyydessä. Havaintoja ihmisäänistä, koirista ja liikenteen melusta tuli runsaasti. Joensuun Kanervalassa arvioitiin löytyneen jopa 80-vuotiaita mäntyjä, mutta muuten metsiä kuvailtiin nuoriksi ja puut olivat melko pieniä. Ikävä kyllä roskia löytyi jokaisesta tutkimusmetsästä: lasia, metallia, paperia, muovia ja jopa vaatteita. Myönteistä oli kuitenkin se, että roskien määrä ei ollut kovin suuri missään tutkitussa metsässä. Eniten oppilaat löysivät erilaisia paperi- ja muoviroskia. Osuvia iskulauseita roskaamisen vähentämiseksi keksittiin paljon. Älä lisää metsän tuskaa, älä sotke, älä roskaa. Joutsan-Luhangan yläasteen kahdeksasluokkalaiset Roskia, roskia, vähemmän roskia! Rajakylän koulun kakkosluokkalaiset Havaintoja ilmanlaadusta, nisäkkäistä ja linnuista Jäkälätutkimuksen perusteella tehtiin päätelmiä metsien ilmanlaadusta ja havainnot vaihtelivat paljon. Osassa metsiä ilmanlaatu arvioitiin huonoksi ja epäpuhtauksia löytyi lähes kaikista kohteista. Vain Sipoon Ruxin metsässä ilmanlaatu raportoitiin hyväksi. Nisäkkäistä tehtiin havaintoja lähinnä papanoiden, syömis- ja raapimisjälkien sekä maasta löytyneiden tunneleiden perusteella. Tavallisimmat nisäkäshavainnot olivat orava ja koira, mutta myös jäniksistä, hiiristä, myyristä ja ketuista nähtiin merkkejä. Lintuhavaintoja tehtiin hieman tavanomaista vähemmän, raporteissa mainittiin vain 14 eri lajia. Erikoisin lintuhavainto oli Joutsan- Luhangan yläasteen kahdeksasluokkalaisten näkemä mustavaris. Lajia pesii Suomessa vain runsaat tuhat paria, lähinnä maan lounais- ja länsiosissa. Lumesta ei löytynyt selkärangattomia Metsän talvi -tutkimuksia tehtiin vielä vanhan lomakkeen avulla. Talvitutkimuksissa tarkkailtiin lumen aiheuttamia merkkejä puissa, ja löydettiin sekä taipuneita että katkenneita oksia ja latvoja. Lumi oli lievästi hapanta, ph-arvoksi mitattiin noin 6. Selkärangattomien löytäminen talviaikaan osoittautui vaikeaksi, mutta puiden tunnistaminen onnistui ilman lehtiä: Paraistenseudun koulun oppilaat tunnistivat talvellakin viisi eri puulajia, ja tuloksia hyödynnettiin koulun luontokerhossa. Metsässä voi nauttia monesta eri asiasta. Ollessamme siellä olivat puolukat kypsiä, joten osa oppilaista söi niitä. Metsässä myös nautimme tunnelmasta eri aisteja käyttäen eli edellisen maistelun lisäksi haisteltiin, kuunneltiin ja tunnusteltiin. Tärkeä havainto oli myös se, että metsässä on viihtyisämpää, kun se on siisti ja roskaton. Juvanpuiston koulun retkikokemuksia Kuvat: Tanja Pirinen/WWF
Metsät ja suo Kasvit: Selkärangattomat: Linnut: ahomansikka ampiainen harakka apila etana haukka kanerva hyppyhäntäinen hippiäinen karhunsammal hyttynen korppi karpalo hirvikärpänen kurki kevätpiippo hämähäkki kuusitiainen kielo juoksujalkainen mustavaris koiranheinä kastemato lokki kotkansiipi kovakuoriaisia peippo kynsisammal kärpänen sinitiainen käenkaali kärsäkäs talitiainen leskenlehti lukki varis metsäimarre muurahainen varpunen metsäkorte mäkäräinen västäräkki metsälauha tuhatjalkainen metsäorvokki änkyrimato mustikka puolukka rönsyleinikki saniainen seinäsammal taikinanmarja vadelma tesma voikukka Erityisluokat mukana tutkimuksissa Tänä vuonna Naturewatch- tutkimuksia oli tekemässä myös muutama erityislapsiryhmä. Luontotutkimukset sopivat hyvin erityislapsille. Lapset oppivat tunnistamaan eläimiä, kuten käpytikan, eläinten jälkiä (orava, linnut, hiiret, jänis) ja tuttujen lintujen ääniä (sini- ja talitiainen). Lapset oppivat myös liikkumaan luonnossa häiritsemättä eläimiä ja pitämään luontoa niin arvokkaana, että sitä ei kannata tuhota ja sotkea. Lapset oppivat retkellä myös tekemään yhteistyötä, kuuntelemaan muita, ottamaan muiden mielipiteet huomioon ja toimimaan rauhallisesti. Upottava, rentouttava suo Suotutkimuksia innostui tänä vuonna tekemään Honkakosken koulu Pomarkusta, Länsi- Suomesta. Suotutkimus tehtiin Isonnevan soidensuojelualueella ja siihen osallistui 14 oppilasta. Honkakosken koulun tutkima suotyyppi oli räme. Tutkimuksessa löytyi runsaasti merkkejä ihmisestä: kaivetut ojat, pitkospuut, opastaulut ja roskat. Myös liikenteen melua kuului tutkitulle rämeelle. Oppilaat kuvasivat suota sanoilla upottava, märkä ja pelottava, ja myös turve tuli suosta helposti mieleen. Toisaalta suoretki koettiin rentouttavana. Monet oppilaista eivät olleet käyneet suolla moneen vuoteen. Kenties siksi suo koettiin pelottavaksi ja tuntemattomaksi se oli harvinainen ja uusi elämys monelle oppilaalle. Suolla viihtyvistä kasveista Honkakosken koulun raportissa mainittiin saniainen, kanerva ja karpalo. Tavallisimpia lintuhavaintoja olivat talitiainen, kurki ja varis. Kuva: Henna Uronen Kuva: Päivi Rosqvist/WWF
Kaupunkiluonnossa Kaupunkiluontotutkimuksia tehtiin tänä vuonna Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa, Porvoossa, Sipoossa ja Valkeakoskella. Oppilaita oli mukana yhteensä 210. Kotipihat melko yksipuolisia Luonnon monimuotoisuusmittarilla arvioitiin yhteensä 39 oppilaan pihojen monimuotoisuutta Helsingissä ja Valkeakoskella. Joukossa oli niin kerros-, rivi- kuin omakotitalojen pihoja. Useimmat tutkitut pihat olivat melko yksipuolisia, 20 30 pisteen pihoja, mutta joukossa oli myös muutama todella monimuotoinen yli 40 pisteen piha. Koulujen pihoja arvioitiin Espoossa, Kuopiossa, Porvoossa ja Sipoossa. Kaikki tutkitut pihat olivat melko yksipuolisia. Sekä omien että koulunpihojen kehittämiseksi oppilaat ehdottivat kasvien istuttamista, siivoamista, asfaltin ja hiekan vähentämistä sekä linnunpönttöjen ja eläinten pesäpaikkojen lisäämistä. Pääskytien koulussa Porvoossa päästiinkin pian tutkimustenteon jälkeen istuttamaan kukkasipuleita koulun pihalle! Kaupunkilinnut eivät arkaile Muita kaupunkiluontotutkimuksia tehtiin Helsingin Herttoniemessä ja Konalassa, Espoon Mankkaalla, Söderkullan kartanon puistossa Sipoossa, Tsasouna-puistossa Valkeakoskella, Valkeisen puistossa Kuopiossa ja Porvoon Gammelbackassa. Oppilaat tekivät melko paljon havaintoja linnuista. Osa linnuista päästi ihmisen varsin lähelle itseään, vain metrin päähän. Mankkaan koulun oppilaita kuohutti erityisesti ojasta löytynyt kuollut harmaahaikara, joka mainittiin monen tutkimusryhmän raportissa. Sen epäiltiin kuolleen nälkään liian aikaisen kevätmuuton takia. Linnut: harakka harmaahaikara (tosin kuolleena) harmaalokki kalalokki kesykyyhky mustarastas naakka naurulokki pajulintu peippo selkälokki talitiainen varis varpunen Siisteys, oma rauha ja urheilumahdollisuudet tärkeitä puistossa Puistoissa mukavia asioita olivat nurmikkoalueet, istutukset, kiviasetelmat, purot, linnunlaulu, lammet, tilan tuntu ja yleinen rauhallisuus. Tärkeinä pidettiin myös paikkoja leikille ja urheilulle. Ikäväksi koettiin purojen ja lampien epäpuhtaudet ja roskat, etenkin lasinsirut. Roskaamisen vähentämiseksi toivottiin enemmän roskapönttöjä ja opaskylttejä. Puistossa retkeily oli oppilaiden mielestä mukavaa. Todettiin, että kaupungissakin voi löytää mukavan paikan nauttia luonnosta. Yleisenä johtopäätöksenä kaupunkiluontotutkimuksissa oli, että kaupungissa on yllättävän paljon elämää, kun sitä vain pysähtyy huomioimaan. Omalta asuinalueelta saattoi löytää monenlaisia elinympäristöjä: puroja, ojia, joutomaata, puistoja, pihoja, teitä ja suota. Kuva: Anne Brax/WWF Tuttu piha näyttäytyi aivan uutena, kun sitä katseli tutkimuksen näkökulmasta - keskustelua heräsi siitä, että kuinka monimuotoinen talon pihan pitää olla. Onko se tarkoitettu vain ihmisille vai onko se myös luonnolle. Partiolippukunta Rantasipien yhteenveto kaupunkitutkimuksista
Koulussa Kannelmäen peruskoulu Helsingissä toimi pilottikouluna uuden, lukuvuodeksi 2009 2010 ilmestyvän Koulussa -teeman kehittämisvaiheessa. Kannelmäen peruskoulun 21 luokasta 13 osallistui uusien tehtävien kokeilemiseen vastaamalla energiakyselyyn. Kannelmäessä valojen sammuttelu sekä jätteiden lajittelu näyttivät olevan melko hyvällä mallilla. Useimmissa luokissa lajiteltiin paperia ja biojätettä, mutta kartonkiastioita oli niukasti. Vettä koulussa ei juoksuteta turhaan, mutta kehittämisen varaa on jonkin verran siinä, että tietokoneet ovat usein turhan päällä. Yli puolet koulun oppilaista oli jättänyt ruokalassa ruokaa kyselyä edeltäneen kuukauden aikana, joten sopivan ruokamäärän ottamista oppilaat voisivat myös vielä harjoitella. Luokat myös keksivät omia ympäristövinkkejä, joista parhaat palkittiin. Tässä valikoima hyvistä ja hauskoista vinkeistä: Tule joukkoliikenteellä kouluun. Käytä luomutuotteita. Sammuta kännykästä virta yöksi, herätys toimii silti. Tehdään lista, johon merkitään, koska paperiroskat on viety. Listaa seuraamalla pystyy tarkkailemaan, paljonko paperijätettä kertyy. Kävellään kouluun. Puolitetaan käsipyyhkeet. Lisää lajitteluastioita luokkiin (esim. Kartonki). Käsipaperit vaihdetaan kangaspyyhkeisiin. Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori/WWF
Muuta Naturewatch-toimintaa 2008 2009 Elävä vesistö -kirjoituskilpailu Vesistöteemavuoden kunniaksi WWF järjesti syyslukukaudella peruskouluille ja toisen asteen oppilaitoksille suunnatun Elävä vesistö -kirjoituskilpailun. Kilpailun herättämä kiinnostus yllätti järjestäjätkin kisaan osallistui yhteensä 376 kirjoitusta 76 eri koulusta. Kilpailutöissä oli satuja, runoja, mielipidekirjoituksia ja asiatekstejä. Mukana oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjoituksia. Korkeatasoisen kilpailun osallistujat suosivat etenkin vedenalaisesta elämästä kertovia mielikuvitustarinoita. Hait ja merenneidot seikkailivat useissa kirjoituksissa, mutta myös kotimaiset lajit olivat edustettuina. Osa kirjoituksista sijoittui tulevaisuuteen ja niissä Itämeren kohtalo näyttäytyi melko lohduttomana. Monet kirjoittajat olivat pohtineet omia vaikutusmahdollisuuksiaan, ja kirjoituksissa käsiteltiin esimerkiksi mökkeilijän ekologisia toimintatapoja ja luomuruokaa. Kirjoittajat muistuttivat pienten arjen valintojen merkityksestä esimerkiksi liikkumisen ja sähkönkulutuksen kohdalla. WWF:n raati oli vaikean työn edessä voittajia valitessaan. Raati päätyi palkitsemaan töitä, joissa seikkailivat kotoiset sisävesien tai Itämeren lajit, vaikka mukaan toki mahtui valtamertenkin asukkeja. Lopulta voittajat löytyivät Pääskyvuoren koulusta Turusta, Perniön yhteiskoulusta Salosta sekä Oulunsalon lukiosta Oulunsalosta. WWF-lähettiläät sademetsäkiertueella Kevätlukukaudella WWF:n sademetsäoperaatio jalkautui kouluihin. Tehtävää varten koulutetut WWF-lähettiläät kiersivät huhti-toukokuun aikana kouluissa ja kertoivat 5.-7.-luokkalaisille sademetsien merkityksestä. Esille tuotiin uhkien lisäksi ratkaisukeinoja ja omia toimintamahdollisuuksia. Tunnin viesti oli myönteinen: sademetsät voidaan vielä pelastaa. Sademetsätunnin tarkoituksena oli saada oppilaat tiedostamaan sademetsien merkitys sekä ihmisille että luonnolle. Lähettiläitä oli mahdollisuus kutsua kouluun Helsingissä, Espoossa, Turussa, Jyväskylässä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Aihepiiri tuntuikin kiinnostavan kouluja kovasti, ja vajaan kahden kuukauden aikana ehdittiin toteuttaa yli 350 vierailua. Kiertuetta jatketaan vielä syyslukukaudella 2009. Merihevonen Meressä elää merihevonen, ui ja kaloja kyydittää, levään kodin rakentaa. Simpukkalamppu, levämatto. Milja Melander Lähderannan koulu 2 A, Espoo Alakoulusarjan 3. sija WWF-lähettiläät 2009. Kuva: Hanna Nordström/WWF 10 Kuva: Nina Julkunen/WWF Tukea vesistöopetukseen Uusien Naturewatch-teemojen julkaisemiseen liittyi myös opettajille suunnattua koulutusta. Lukuvuoden aikana järjestettiin yhteensä kuusi Naturewatch-koulutusiltapäivää opettajille ja muille kasvattajille, joista neljä painottui rantatutkimuksiin ja kaksi metsään. Ohjelmaan päästiin tutustumaan Rantasalmella, Tammelassa, Rokualla, Hämeenlinnassa, Hangossa ja Helsingissä. Vesistöteemavuoden uudistuksiin kuului myös kuukausittain vaihtuvan ympäristökasvatustehtävän liittäminen osaksi WWF:n verkkosivuja. Teemavuoden aikana sivuille lisättiin kymmenen vesistöaiheista tehtävää sekä niihin liittyvät taustamateriaalit. Niistä on nyt koottu pieni lisätehtäväpankki Naturewatch rannalla -tehtävien täydentäjäksi.
Muuta Naturewatch-toimintaa 2008 2009 Stipendit Espooseen ja Lahteen Juvanpuiston koulu Espoosta ja Mukkulan peruskoulu Lahdesta jakoivat keskenään lukuvuoden 2008 2009 Naturewatch-stipendin. Stipendit myönnetään erityisen ansiokkaasta ympäristökasvatustoiminnasta. Juvanpuiston koulu palkittiin pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesta ympäristökasvatustyöstään. Juvanpuiston koulussa tehtiin Naturewatch-tutkimuksia ensimmäisen kerran jo vuonna 2003. Ympäristöasiat ovat saaneet koulussa muutenkin paljon painoarvoa, ja koulu on mukana myös kansainvälisessä Vihreä lippu -ohjelmassa. Mukkulan peruskoulu palkittiin pitkäjänteisestä ympäristökasvatustyöstä Naturewatch-ohjelman parissa. Koulussa on tehty Naturewatch-tutkimuksia lähiympäristössä vuodesta 2006 saman pienluokan toimesta. Oppilaat ovat saaneet tutkimuksistaan hienoja tuloksia ja onnistumisen elämyksiä. Kuva: Anne Brax/WWF Koulujen päivätyökeräys Päättyneenä lukuvuonna WWF:n päivätyökeräyksen pääkohteena oli ilmastonmuutoksen vastainen työ. Aihe koettiin kouluissa tärkeäksi ja päivätyökeräykseen osallistui ennätysmäärä, peräti 126 koulua. Koulujen lahjoitukset ovat erittäin merkittävä WWF:n ympäristötyön mahdollistaja. Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille! Päivätyökeräyksen WWF:n työn hyväksi tekivät: Ahveniston koulu, Anttolan Yhtenäiskoulu, Axxell Pargas turism, Botby högstadieskola, Elomaan koulu, Eskolanmäen koulu, Espoonlahden koulu, Etelänummen koulu, F.E. Sillanpään lukio, Gymnasiet i Petalax, Gymnasiet Lärkan, Haagan peruskoulu, Hakkalan koulu, Hakkarin koulu, Hakunilan koulu, Halikon lukio, Harjun yläaste / Harjun koulu, Harjunrinteen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Hirvelän koulu, Huutjärven koulu, Hämeenlinnan lyseon lukio, Ikaalisten yhteiskoulu, Inarin koulu, Itäkeskuksen peruskoulu, Jokiniemen koulu, Jokiniemen lukio, Jokirannan koulu, Juankosken lukio, Juhani Vuorisen koulu, Juutalainen koulu, Jyväskylän Rudolf Steiner -koulu, Jämsän lukio, Kaavin yläaste, Kalajoen lukio, Kangasalan lukio, Kannonkosken koulu, Karakallion koulu, Karigasniemen koulu, Karkkilan yhteiskoulu, Kauhajoen yhteiskoulu, Kaukolan koulu, Kemiönsaaren keskuskoulu, Keravanjoen koulu / Jaakkolan toimipiste, Kimpisen koulu, Kissakuusen koulu, Kiukaisten yhteiskoulu ja lukio, Klassillinen koulu, Koivukylän koulu, Koivusaaren koulu, Korkalovaaran peruskoulu, Kosken seudun yläaste, Kruunuhaan yläaste, Kuhalan koulu, Kuninkaantien lukio, Kuoppanummen koulukeskus, Kurikan lukio, Laajasalon yläaste, Lahden lyseo, Laurin koulu, Lavian lukio, Linnankosken lukio, Lumijoen peruskoulu, Lyseonmäen koulu, Länsi-Porin lukio, Maijamäen yläaste, Mankkaan koulu, Matti Lohen koulu, Muuramen lukio, Myllyharjun koulu, Mäntyharjun koulu, Mäntynummen koulu, Mäntysalon koulu, Niemelän yhtenäiskoulu, Nöykkiön koulu, Otanmäen koulu, Paimion lukio, Pitkäjärven koulu, Pogostan yläkoulu, Pohjankartanon koulu, Poikolan koulu, Pomarkun yläaste, Pornaisten yläkoulu, Posion peruskoulu, Punkaharjun lukio, Puolimatkan koulu, Pälkäneen yhteiskoulu, Rantasalmen yläaste, Raumankarin koulu, Raumanmeren peruskoulu, Saarijärven lukio, Sariolan koulu, Sauvon yläkoulu, Seinäjoen lukio, Seppolan koulu, Sompion koulu, Sotungin lukio, Strandnäs skola, Sursik skola, Sysmän yhteiskoulu, Sökövikens skola, Talvisalon koulu, Topeliuksen koulu, Turun lyseon lukio, Töysän yläaste, Uimaharjun koulu, Ulkosaariston peruskoulu, Utajärven lukio, Vantaan seudun steinerkoulu, Variskan koulu, Vartiokylän yläaste, Vehkojan koulu, Veikkolan koulu, Viherlaakson koulu, Viialan koulu, Viikaisten koulu, Viitasaaren keskuskoulu, Vuosaaren peruskoulu, Vöyrinkaupungin koulu. 11
WWF:n ympäristökasvatustyötä tukevat seuraavat yritykset Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki Puhelin: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 Internet: www.wwf.fi ja www.panda.org Lahjoitustili: Nordea 157230 11189 Teksti: Essi Aarnio-Linnanvuori/WWF ja Nina Julkunen/WWF Ulkoasun suunnittelu ja toteutus: Henna Uronen Kannen kuvat: Päivi Rosqvist, Jan Segerstam, Anita Mäkinen, Essi Aarnio-Linnanvuori ja Tanja Pirinen Yläpalkkien kuvat: Sandra Mbanefo, Vladimir Filonov, Mauri Rautkari, Hans Erik Nyman ja Hartmut Jungius WWF Suomi, 2009