LIIKUNTATIEDE JA -TUTKIMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston analyysi Kevät 2015
Sisällys 1 LIIKUNTATIETEEN JAOSTON TEHTÄVÄ OSANA VALTION LIIKUNTANEUVOSTOA 2011 2015... 1 2 LIIKUNTATIETEEN JA TUTKIMUKSEN KOKONAISUUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA... 2 3 ERI RAHOITUSMUOTOJEN TARKASTELU 2007 2014... 3 3.1 Liikuntatieteellisille yhteisöille... 3 3.2 Liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille... 7 3.3 Liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen...16 3.4 Liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen...16 3.5 Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin...17 3.6 Tieteellisiin kansainvälisiin kongresseihin...18 3.7 Muut avustukset...18 4 LIIKUNTATIEDE MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ JA TULEVAISUUDEN HAASTEET...20 5 LIIKUNTATIETEEN JAOSTON SUOSITUKSET...22
1 LIIKUNTATIETEEN JAOSTON TEHTÄVÄ OSANA VALTION LIIKUNTANEUVOSTOA 2011 2015 Valtion liikuntaneuvosto on liikuntalaissa määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin. Valtioneuvosto asettaa liikuntaneuvoston eduskunnan toimikaudeksi. Liikuntalain (1054/1998) mukaisesti liikuntaneuvostolla on toimikaudellaan 2011 2015 liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan ja liikuntatieteen jaosto. Valtion liikuntaneuvosto käsittelee liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita. Neuvoston ja sen jaostojen tehtävänä on muun muassa seurata liikunnan kehitystä, tehdä esityksiä ja aloitteita liikunnan kehittämiseksi, antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä sekä arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusta liikunnan alueella. Lisäksi liikuntaneuvosto tekee aloitteita ja antaa lausuntoja liikuntapolitiikkaa, erityisryhmien liikuntaa ja liikuntatiedettä koskevissa asioissa ja osallistuu ministeriön osoittamiin kansainväliseen liikuntayhteistyöhön liittyviin tehtäviin. Liikuntaneuvostolla on oma julkaisusarjansa, jossa julkaistaan liikuntapoliittisesti relevantteja selvityksiä, arviointeja ja tietoiskuja. Liikuntatieteen jaosto toimii liikuntatieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelimenä ja sen tehtävänä on erityisesti antaa lausunto liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntalääketieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista. Liikuntatieteen jaoston itsenäinen asema liikuntaneuvoston kokonaisuudessa on korostunut siinä, että valtion liikuntaneuvoston muiden jaostojen valmistellessa lausuntonsa valtion liikuntaneuvostolle, liikuntatieteen jaosto on antaa liikuntaasetuksen 6 :n 3 momentin perusteella lausuntonsa liikuntatieteellisistä valtionavustuksista suoraan ministeriölle. Käytännöstä on sovittu neuvoston toimikausittain. Tämän lisäksi jaosto pyrkii toimillaan edistämään liikuntatieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä, kehittämään kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä sekä toimimaan aloitteentekijänä ja asiantuntijaelimenä tiedepoliittisissa kysymyksissä. Vuonna 2015 voimaan astuvassa uudessa liikuntalaissa on luovuttu perinteisestä liikuntaneuvoston toimintaa suuntaavasta lakiin kirjatusta jaostorakenteesta. Uudistuksen myötä jaostoja ei nimetä laissa. Valtion liikuntaneuvosto julkaisi joulukuussa 2013 arvioinnin, joka kohdentui tarkastelemaan liikuntatoimen kasvaneiden määrärahojen tuloksia ja vaikutuksia liikunnan alueella vuosina 2007 2011. Valtion rahoitus liikuntaan kasvoi tarkastelukaudella yli 40 miljoonaa euroa kirjastojen valtionosuuksien siirryttyä veikkausvoittovaroista yleisen budjetin puolelle. Raportissa arvioitiin määrärahojen kasvun tuloksia suhteessa liikuntapoliittisiin tavoitteisiin. Liikuntatieteelliseen toimintaan kohdistettujen valtionavustusten kokonaismäärä nousi tarkastelujaksolla 50 %, 4,7 miljoonasta eurosta 7,1 miljoonaan euroon. Osuus on noin 5 % liikuntabudjetista. Liikuntatieteellisen toiminnan avustukset kohdentuvat liikuntatieteellisten yhteisöjen yleisavustuksiin, liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin, Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin ja kansainvälisten kongressien avustuksiin. Valtion liikuntaneuvosto toteuttaa toimikaudellaan (2011 2015) arvioinnin koko valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan alueella. Tämä tarkoittaa kaikkien hallinnonalojen linjausten, toimenpiteiden ja resursoinnin arviointia liikunnan edistämisen näkökulmasta. Liikuntatieteen jaosto tuottaa arvioinnin tueksi liikuntalääketieteellisten keskusten analyysin sekä käsillä olevan liikuntatieteen ja - tutkimuksen analyysin, jossa tarkastellaan vuosina 2007 2014 opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan hallinnonalalta liikuntatieteellisen toimintaan kohdistettuja valtionavustuksia. 1
2 LIIKUNTATIETEEN JA TUTKIMUKSEN KOKONAISUUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA Valtion talousarvion mukaisesti liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille. Valtion talousarviossa 2014 yksi liikuntapolitiikan kolmesta vaikuttavuustavoitteesta on osaamisen ja tietopohjan vahvistaminen, johon kohdistetaan yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Tästä osuudesta 7,3 miljoonaa euroa kohdennetaan suoraan liikuntatieteelliseen toimintaan ja -tutkimukseen 1. Liikuntatieteellistä toimintaa rahoitetaan myös muilta liikuntapolitiikan vaikuttavuustavoitteiden alueilta. Esimerkiksi kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämiskeskukselle myönnetään yleisavustusta liikuntatieteelliseen toimintaan liikunnan ja urheilun osallistamisen tavoitealueen alta. Tämän lisäksi ministeriö myöntää erityisavustuksia esimerkiksi liikuntalääketieteen keskusten laitehankintoihin ja yksittäisiin tutkimus- ja selvitystöihin. Kuviossa 1 on esitetty opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatieteelliseen toimintaan suunnatut yleis- ja erityisavustukset vuosina 2007 2014. Avustukset nousivat tarkastelujaksolla 43 % eli noin 3,5 miljoonaa euroa. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteisöt (yleisavustukset) Liikuntatieteelliset tutkimusprojektit Suomen Akatemian tutkimushankkeet Liikuntapaikkarakentamise n tutkimus Liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen (2012->) Kansainväliset kongressit Muut avustukset 2014 0 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 10 000 000 12 000 000 Kuvio 1. OKM:n liikuntatieteellisen toiminnan rahoitus ( ) vuosina 2007 2014 (indeksikorjattu). 1 Analyysissä ei ole huomioitu Suomen Akatemialle osoitettua määrärahaa liikuntatieteellisten tutkimusten tieteellisen tason arvioinnista tai urheiluoikeuden professuuriin, Suomen Urheilumuseosäätiölle sekä Suomen Urheiluilmailuopistoille myönnettäviä yleisavustuksia. 2
3 ERI RAHOITUSMUOTOJEN TARKASTELU 2007 2014 3.1 Liikuntatieteellisille yhteisöille Valtion liikuntatoimen talousarviossa varaudutaan vuosittain avustamaan liikuntatieteellisten ja liikuntatieteen tiedonvälitysyhteisöjen toimintaa harkinnanvaraisin yleis- ja erityisavustuksin. Liikuntatieteen jaosto antaa ministeriölle lausunnon tiedonvälitykseen sekä liikuntalääketieteelliseen toimintaan myönnettävistä yleisavustuksista. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto on toteuttanut erillisen liikuntalääketieteen keskusten analyysin. Analyysissä on käsitelty tarkemmin keskusten toimintaa, tehtäviä, ohjausta ja rahoitusta. 3.1.1 Liikuntalääketieteen keskuksille Liikuntalääketieteen keskusten 2 toiminnan avustamisella tuetaan yhteisöjen yleishyödyllistä toimintaa eli pääosin liikuntalääketieteellistä tutkimusta, liikuntalääketiedettä koskevaa tiedeviestintää, liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä sekä näihin kohdentuvia hallintokuluja. Yleisavustusta ei päätöksessä kohdenneta yhteisön yksittäisiin toimintoihin vaan se on käytettävissä toimintaan yleisesti. Lisäksi keskuksille on myönnetty erityisavustuksia mm. tutkimuslaitteiston hankinnasta aiheutuneisiin kuluihin. Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty keskuksille myönnetyt yleis- ja erityisavustukset vuosina 2007 2014. 700 000,00 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö 600 000,00 Urheilulääketieteen säätiö / Helsingin urheilulääkäriasema 500 000,00 400 000,00 300 000,00 Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö / Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Paavo Nurmi -keskuksen kannatusyhdistys ry / Paavo Nurmi -keskus 200 000,00 100 000,00 0,00 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 2. Liikuntalääketieteen keskusten yleisavustukset ( ) 2007 2014 (indeksikorjattu) Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö / Tampereen Urheilulääkäriasema Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö / Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka 2 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Oulun diakonissalaitoksen säätiö ODL, Paavo Nurmi -keskuksen kannatusyhdistys ry PNK, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö KuLTu, Urheilulääketieteen säätiö HULA, Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö/Tampereen urheilulääkäriasema TaULA 3
Keskusten yleisavustusten määrä on kasvanut 32 131% tarkastelujaksolla. Suurin nousu (LIKES 131%) johtuu vuoden 2012 yleisavustuksen korottamisesta kun LINET-tutkimuskeskuksen toimintaan kohdistettu erityisavustus sisällytettiin yleisavustukseen. Perusteluna tähän oli se, että LINETin henkilöstö on LIKESin vakinaista henkilöstöä ja sen toiminta on vakiintunutta. Lisäksi katsottiin, että muutoksen myötä LIKES voi entistä joustavammin ja sujuvammin toteuttaa liikuntapoliittista päätöksentekoa palvelevia tutkimus- ja selvityshankkeita yleisavustuksensa sisällä. 700 000,00 600 000,00 500 000,00 400 000,00 300 000,00 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Urheilulääketieteen säätiö / Helsingin urheilulääkäriasema Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö / Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Paavo Nurmi -keskuksen kannatusyhdistys ry / Paavo Nurmi -keskus 200 000,00 100 000,00 0,00 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö / Tampereen Urheilulääkäriasema Kuvio 3. Liikuntalääketieteen keskusten erityisavustukset ( ) 2007 2014 (indeksikorjattu) Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö / Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Keskusten saamien erityisavustusten määrä on pääsääntöisesti laskenut. LIKESin kohdalla erityisavustusten määrä on puolestaan noussut merkittävästi. Suurimman osan LIKESin erityisavustuksista muodostivat vuonna 2014 liikuntatieteellisten tutkimusprojektien ja liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen (sektoritutkimukset) myönnetyt avustukset. Kuviossa 3 esitettyjen erityisavustusten lisäksi LIKES on saanut muita avustuksia (ks. luku 3.7) eri ohjelmien koordinointiin, seurantaan ja arviointiin mm. Liikkuva Kouluohjelma (2010 2014), seuratuen seuranta ja arviointi (2009, 2011, 2013 2014), Kunnossa Kaiken Ikää - ohjelman toteutus (2007 2014), maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeen seuranta ja arviointi (2011) ja lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi (2007 2011). 3.1.2 Liikuntatieteelliselle Seuralle Opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa vuosittain liikunnan tiedonvälitysyhteisönä Liikuntatieteellistä Seuraa (LTS) sekä yleisavustuksella että erityisavustuksin. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti LTS:n tarkoituksena on edistää suomalaisten liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia liikuntatieteiden avulla. Seura on pyrkinyt profiloitumaan liikuntatieteiden, liikuntakulttuurin ja liikuntapolitiikan seuraajana, arvioitsijana, kehittäjänä sekä tiedonvälitykseen erikostuneena asiantuntijana. Kuviossa 4 on esitetty LTS:lle myönnetyt yleis- ja 4
erityisavustukset vuosina 2007 2014. Valtionavustusten osuus LTS:n kokonaistuloista on viime vuosina ollut noin 80 prosenttia. 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Erityisavustus Yleisavustus Kuvio 4. Liikuntatieteelliselle Seuralle myönnetyt yleis- ja erityisavustukset ( ) 2007 2014 (indeksikorjattu) Vuodesta 2013 lähtien LTS:n ohjaus on perustunut opetus- ja kulttuuriministeriön aloittamaan tavoiteohjaukseen sekä valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston vuosittaiseen tutkimustoiminnan arviointiin. Tavoiteohjauksella ministeriö tukee LTS:n toimintaa ensisijaisesti liikuntatieteellisen tiedon viestijänä. Tavoiteohjauksen tarkoituksena on ollut vahvistaa ministeriön ja LTS:n vuorovaikutusta. Tavoitteena on ollut lisätä LTS:n toiminnan tuloksellisuutta sekä liikuntatieteellisen tiedon saavutettavuutta ja vaikuttavuutta liikunta- ja urheilukulttuurissa sekä yhteiskunnassa yleensä. Vuosina 2013 2014 LTS:n toiminnan päämääräksi asetettiin liikunta-alan toimijoiden osaamisen kehittäminen välittämällä liikunnan edistämistä tukevaa tietoa sekä vahvistamalla liikunnan edistämisen tietopohjaa kokoamalla, analysoimalla ja arvioimalla tietoa. Tiedeviestinnällä tarkoitetaan tapoja, joilla tieteellinen tieto kytkeytyy ympäröivän yhteiskunnan toimintoihin. LTS:n tiedeviestinnässä keskeiseksi toiminnaksi määriteltiin liikuntatieteestä ja uusista tutkimustuloksista viestiminen yleistajuisesti erilaisille kohderyhmille, mm. päätöksentekijöille. Professori Jari Stenvall toteutti valtion liikuntaneuvoston toimeksiannosta LTS:n arvioinnin 3. Arvioinnin keskeinen tulos osoittaa, ettei LTS ei ole kaikilta osin onnistunut fokusoimaan toimintaansa tiedonvälitykseen ministeriön tavoiteohjauksen suunnassa. Arvioinnin mukaan valtionohjauspolitiikka vaatii kehittämistä sekä ministeriön että LTS:n näkökulmista ja raportti voidaan nähdä tavoiteohjauksen kehittämisen työkaluna. Liikuntaneuvosto painotti arvioinnin julkaisun yhteydessä, että OKM:n ja LTS:n välillä on löydettävä yhteisesti jaettu tavoitetila, jonka toteuttamiseen sitoudutaan. 3.1.3 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiölle Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön (KIHU) tehtävä on toiminta-ajatuksensa mukaan edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua innovatiivisella, eettisesti vastuullisella ja korkeatasoisella soveltavalla tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. KIHU johtaa Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikön Osaamisohjelmaa vastaten suomalaisen huippu-urheilun T&K-toiminnasta ja osallistuvan asiantuntijuuden kehittämisestä ja toteutuksesta urheilijan polulla. Liikunnan ja kansanterveyden 3 Liikuntatieteellisen Seuran arviointi, Jari Stenvall, Valtion liikuntaneuvosto julkaisuja 2014:7 5
edistämissäätiö erikoislääkärikoulutuksen päättyessä koulutuksen käynnistämistä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön järjestämänä valmistellaan vuoden 2015 aikana. Ministeriö tukee kilpa-ja huippu-urheilua tukevaa KIHUa yleis- ja erityisavustuksin. Yleisavustuksen tarkoitus on mahdollistaa huippu-urheilua tukevan liikuntatieteellisen, liikuntalääketieteellisen sekä yhteiskuntatieteellisen tutkimus- ja selvitystyön toteuttaminen, sekä tutkimustiedon siirtäminen suoraan huippu-urheiluvalmennuksen käyttöön osallistamalla KIHUn tieteellisiä asiantuntijoita maajoukkueiden käytännön valmennusprosesseihin. Kuviossa 5 on esitetty KIHU:lle myönnetyt yleis- ja erityisavustukset vuosina 2007 2014. 2000000 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Erityisavustus Yleisavustus Kuvio 5. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiölle myönnetyt yleis- ja erityisavustukset ( ) 2007 2014 (indeksikorjattu) Vuodesta 2013 lähtien KIHUn ohjaus on perustunut opetus- ja kulttuuriministeriön aloittamaan tavoiteohjaukseen. Tavoiteohjauksella ministeriö tukee KIHUn toimintaa monialaisena huippu-urheilun tutkimusta sekä kehittämis- ja palvelutoimintaa tekevänä yhteisönä sekä vuoden 2013 alusta lukien Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön osaamisohjelman toteuttajana. Tavoiteohjauksen tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua ministeriön ja KIHUn kesken. Tavoitteena on lisätä KIHUn toiminnan tuloksellisuutta sekä huippu-urheiluun liittyvän tiedon, asiantuntemuksen ja osaamisen vaikuttavuutta liikunta- ja urheilukulttuurissa. Vuosina 2013 2014 KIHUn toiminnan päämääräksi asetettiin KIHUn roolin vahvistaminen huippu-urheilun asiantuntijoiden ja tutkijoiden toiminnan valtakunnallisessa koordinaatiossa sekä tiedon, asiantuntijuuden ja osaamisen kiinnittäminen osaksi huippu-urheilun päivittäisiä käytäntöjä. Liikuntatieteen jaosto on antanut lausunnon KIHU:n tieteellisestä toiminnasta vaihtelevasti eri vuosina, edellisen kerran vuoden 2013 yleisavustushakemuksen käsittelyn yhteydessä. Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön tieteellinen toiminta ja jatkossa mahdollinen liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus arvioidaan jatkossa muiden liikuntatieteellisten yhteisöjen tapaan. Tätä tukee myös liikunta-asetukseen valtion liikuntaneuvostolle kirjattu tehtävä edistää liikuntaa ja huippu-urheilua koskevaa tutkimusta sekä sen hyödyntämistä. 6
3.2 Liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille 3.2.1 Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehitys Liikuntatutkimuksen nykyinen hallintojärjestelmä muotoutui 1960-luvulla, mistä lähtien ministeriö on tukenut liikunnan tiedonvälitystä. Vuonna 1967 perustettiin valtion liikuntatieteellinen toimikunta (VLTT), jonka tehtävänä oli toimia liikuntatieteellisenä asiantuntijaelimenä ja kehittää liikuntatieteellistä toimintaa. VLTT:n asettama työryhmän mietinnössä (1971) muodostettiin raamit liikuntatieteelliselle tutkimukselle: "Liikuntatieteellisen tutkimuksen tärkeimpiä päämääriä on ihmisen hyvinvointiin tähtäävän liikuntapolitiikan tukeminen tuottamalla päätöksentekoon tarvittavaa tietoa". Sen jälkeen suomalaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämislinjoja on hahmotettu ministeriössä liikuntatieteellisen tutkimuksen suunnitelma- ja suunta-asiakirjoilla. Vuonna 1982 valtion liikuntatieteellinen toimikunta muuttui valtion liikuntatieteelliseksi neuvostoksi. Vuonna 1991 aloitti toimintansa valtion liikuntaneuvosto ja sen liikuntatieteellinen jaosto, joka on sittemmin vastannut suunta-asiakirjan tuottamisesta. Neli- tai viisivuotiskausiksi tehdyt strategiset tutkimuspainopisteitä linjaavat suunta-asiakirjat ovat nostaneet esiin aikansa liikuntatieteiden ajankohtaisia haasteita (kuvio 6). Tähän mennessä suunta-asiakirjoja on ollut käytössä kymmenen. Kuvio 6. Liikuntatieteen suunta-asiakirjojen painotukset 4 Vuosikymmenten saatossa liikuntatieteellinen toimintakenttä on merkittävästi laajentunut ja tietopohja liikunnasta lisääntyy jatkuvasti. Nykypäivänä liikuntaa tutkitaan yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisten sekä biolääketieteen ja terveystieteen tieteenalojen näkökulmista sekä niiden rajapinnoilla. Liikuntatutkimusta tekevät useat yliopistot, erityisesti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunta, liikuntalääketieteen keskukset, UKK-instituutti, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Liikunnasta on 2000- luvulla valmistunut noin 200 väitöskirjaa. Varsinaisen liikuntatutkimuksen lisäksi eri ikäryhmien fyysistä 4 Itkonen, H. (2013). Suunta-asiakirjat liikuntatutkimuksen viitoittajina. Liikunta ja Tiede, 4/2013 (4), 14 19. 7
aktiivisuutta seurataan monissa kansallisissa, säännöllisesti toistettavissa väestötutkimuksissa (esim. aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -tutkimus). 3.2.2 Tutkimuksen ohjaus, arviointi, seuranta ja raportointi Ohjaus Ministeriö on vahvistanut tutkimushankkeiden rahoitusohjaustaan vuodesta 2009 alkaen, jolloin se linjasi lähtökohdakseen tukea tieteellisesti korkeatasoiseksi arvioitua soveltavaa liikunnan tutkimusta, joka tarjoaa päätöksenteon tueksi relevanttia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa 5. Uusimman, vuonna 2013 julkaistun, suunta-asiakirjan valmistelun yhteydessä ministeriö kuitenkin totesi, etteivät vuoden 2009 suunta-asiakirjassa linjatut tavoitteet tutkimuksen sisällöistä ole kaikilta osilta toteutuneet. Tätä tuki myös havainto siitä, että edelleen vuonna 2012 suuri osa ministeriön vastaanottamista liikuntatieteellisistä tutkimushankehakemuksista kohdistui aiheiltaan suunta-asiakirjan ulkopuolelle. Ministeriö koki, että tieteellisesti tuotetun tiedon hyödynnettävyys liikuntapoliittisessa päätöksenteossa onkin jäänyt melko ohueksi. Uusimmassa suunta-asiakirjassa Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017 6 ministeriö linjaa rahoittamansa liikuntatutkimuksen suuntaa entistä vahvemmin ja jatkossa tutkimuksen tulee suuntautua liikuntatoimen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisesti. Tavoitealueista on johdettu teema-alueita (kuvio 7), jotka liittyvät koko väestön liikunnan edistämiseen, liikunnan saavutettavuuteen sekä liikunta- ja urheilukulttuurin erityispiirteisiin. Lisäksi tietoa tarvitaan liikuntapolitiikan eri teema-alueita poikkileikkaavista kokonaisuuksista kuten liikunnan edistämistoimien vaikuttavuudesta ja poikkihallinnollisuudesta. Rahoitettavien tutkimushankkeiden tulee keskeisiltä osiltaan käsitellä liikuntaa ja noudattaa julkaisun linjauksia. Tutkimuksen tulee olla myös liikuntatieteellisesti korkeatasoista ja innovatiivista sekä sovellettavuusarvoltaan korkeaa. 5 Uusi suunta liikuntatutkimukseen; Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Opetusministeriön julkaisuja 2009:18. 6 Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017. Liikuntatutkimuksen suunta-asiakirja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:15. 8
Kuvio 7. Liikuntatutkimuksen teema-alueet ja poikkileikkaavat tietotarpeet Arviointi Rahoitusohjauksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on aloittanut vuonna 2013 yhteistyön Suomen Akatemian kanssa liikuntatieteellisten tutkimusprojektien valtionavustushakemusten tieteellisen tason arvioinnissa. Arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuodelle 2014 myönnettävien valtionavustusten yhteydessä. Akatemian paneeliarviointi mahdollistaa hakemusten tieteellisen tason kansainvälisen vertailtavuuden, mikä on olennainen perustelu liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden rahoittamiselle. Samalla päätöksentekoprosessi on saatu läpinäkyvämmäksi ja esteellisyydet arvioinnissa on ratkaistu aiempaa selkeämmin (kuvio 8). Suomen Akatemia Suomen Akatemia vastaanottaa hakemukset verkkoasiointiinsa Hakemusten tieteellisen tason arviointi kv-paneeleissa Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntatieteen jaosto antaa lausuntonsa ministeriölle huomioiden hankkeen kohdentumisen teema-alueisiin, rahoitussuunnitelman realistisuuden, tulosten hyödyntämisen mahdollisuudet liikuntapoliittisessa päätöksenteossa, tutkimustulosten käyttöön saattamisen ja tiedonvälityksen sekä hankkeessa tehtävän kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön Ministeriö tekee asiassa päätökset Kuvio 8. Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien arviointi 9
Suomen Akatemian paneelit arvioivat hakemusten tieteellisen tason samalla tavoin kuin Akatemialle osoitettujen hakemusten kohdalla. Kuviossa 9 on esitetty opetus- ja kulttuuriministeriölle vuosille 2014 2015 osoitettujen hakemusten saamat arvosananjakaumat Suomen Akatemian tieteellisen tason arviointipaneeleissa. Paneeleissa käsiteltyjen Suomen Akatemialle ja ministeriölle osoitettujen hakemusten välillä ei ollut merkittävää eroa tieteellisen tason suhteen. Arvosanoja 4-6 saaneita hakemuksia pidettiin kansainvälisesti vertaillen hyvinä. Niin Akatemian kuin ministeriön hauissa oli sekä vahvoja että heikkoja hakemuksia. Suomen Akatemialle osoitettuja liikuntatieteellisiä hakemuksia ei ole ennen vuotta 2014 arvioitu omissa liikuntatieteeseen keskittyvissä paneeleissa. Uudistuksen ansiosta Akatemiaan syntyi kaksi liikuntatieteeseen perustuvaa arviointipaneelia. Suomen Akatemia on jakanut vuosina 2006 2010 noin 0,5 miljoonaa euroa vuosittain liikuntatieteelle. 16 14 12 10 8 6 2014 2015 4 2 0 6 5 4 3 2 1 Kuvio 9. Vuosille 2014 2015 OKM:ltä haettujen valtionavustusten hakemusten arvosananjakauma Suomen Akatemian tieteellisen tason arviointipaneelissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta kilpailtiin ennen suomenkielisillä hakemuksilla. Arviointiyhteistyön myötä hakemusten kieli muuttui englanniksi ja hakemuspohjat pääosin yhteneväiseksi Suomen Akatemian käytäntöjen kanssa. Hakemusten kirjoittaminen englanniksi kansallisessa haussa mahdollistaa jatkossa myös pohjoismaisten ja eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien paremman hyödyntämisen. Kansainvälisten paneelien lausunnoista tutkijat saavat lisäksi tärkeää tietoa siitä, mitä tutkimussuunnitelmilta vaaditaan kansainvälisissä yhteyksissä. Paitsi, että tämä auttaa tutkijoita kehittymään hakemusten laatimisessa, voi korkeatasoisella palautteella olla myös laajemmin vaikutusta tieteenalan kehitykseen Suomessa. Seuranta ja raportointi Nykyisellään käynnissä olevien tutkimusten seuranta rajoittuu vuosittaiseen arviointiin jatkorahoituksen hakemisen yhteydessä. Tutkimusprojektien loppuraporttikäytäntöjä muutettiin vuonna 2009, minkä jälkeen rahoituksen päätyttyä tutkimushankkeet ovat toimittaneet rahoitusselvityksen ja tutkimusraportin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tutkimushankkeilta on edellytetty tiedejulkaisemisen raportoinnin lisäksi myös hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuuden arviointia eli kuinka tutkimus on palvellut valtionhallinnon liikuntapoliittista päätöksentekoa. Tutkimusten seuranta- ja raportointikäytäntöjä tulee jatkossakin kehittää. Uuden liikuntalain myötä valtion liikuntaneuvoston arviointitehtävä korostuu ja neuvostolle on kirjattu tehtävä edistää liikuntaa ja huippu-urheilua koskevaa tutkimusta sekä sen hyödyntämistä. Jatkossa tuleekin pohtia sähköisen seurantajärjestelmän kehittämistä, johon tutkijat 10
raportoisivat tutkimustuloksia tutkimusprojektin aikana ja sen jälkeen. Rekisterin ylläpito sopisi Liikuntatieteellisen Seuran tehtäviin. Liikuntatieteen jaosto pitää myös tärkeänä, että valtion liikuntaneuvosto yhdessä ministeriön kanssa järjestää jatkossa vuosittain tutkijaseminaarin alan tutkijoille ja päätöksentekijöille. 3.2.3 Myönnetyt avustukset 2007 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosina 2007 2014 rahoittanut yhteensä 120 uutta tutkimusprojektia liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin suunnatusta rahoituksesta. Vuoden 2014 ministeriön liikuntatieteellisten tutkimusprojektien valtionavustushakuun saapui yhteensä 64 hakemusta. Hakemusmäärät ovat lähes puolittuneet vuoteen 2009 verrattuna (kuvio 10). Hakemusmäärien laskun myötä myös myöntöjen kappalemäärät ovat laskeneet, mutta samaan aikaan myöntösummat nousseet (kuvio 11). 140 120 100 80 60 Jatkohakemukset Uudet hakemukset 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Saapuneet hakemukset vuosittain 2007 2014 (kpl) 70 60 50 40 30 20 10 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Myöntösumma keskiarvo ( ) Myöntöjä kpl 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Myöntöjen määrä (kpl) ja myöntösummien keskiarvot ( ) vuosittain 2007 2014 (indeksikorjattu) 11
Rahoitettavien tutkimushankkeiden määrän lasku ja myöntösummien nousu ovat seurausta edellisen liikuntatieteen jaoston (2007 2011) tekemästä linjauksesta, jossa tutkimusrahoitusta keskitettiin määrätietoisesti suuremmille, verkostoituneille ja monitieteisille tutkimushankkeille. Tällä haluttiin taata rahoitettaville hankkeille riittävät toteutumisedellytykset ja lisätä tutkimuksen teon tavoitteellisuutta. Kuviossa 12 on esitetty myönnettyjen avustusten jakautuminen uusien ja jatkohakemusten kesken. 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 Jatkohakemukset Uudet hakemukset 500000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 12. Rahoituksen jakautuminen uusien ja jatkohakemusten kesken 2007 2014 ( indeksikorjattu). 3.2.4 Tutkijakyselyn tulokset Liikuntatieteen jaosto toteutti alkuvuodesta 2015 vuoden 2011 jälkeen OKM:n rahoitusta saaneille tutkijoille kyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoja tutkimusten etenemisestä ja tuloksista sekä hankkeiden itsearviointia niiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta liikuntapolitiikan näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 34/43 vuoden 2011 jälkeen rahoitetusta tutkimushankkeesta. Kuviossa 13 ja 14 on esitetty tutkimusten kohdentuminen liikuntalain (1054/1998), eri ikäryhmien ja liikuntatutkimuksen suuntaasiakirjan teema- ja painopistealueiden mukaisesti. 12
Liikunnan edistäminen Kilpa- ja huippu-urheilu Kansalaistoiminta Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen liikunnan avulla Tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistäminen liikunnan avulla Kulttuurien moninaisuuden ja ympäristön kestävän kehityksen tukeminen 0 5 10 15 20 25 30 Kuvio 13. Tutkimusten kohdistuminen liikuntalain (1998) 1 määriteltyihin alueisiin (N=35) 0-6-vuotiaat 7-18-vuotiaat 19-29-vuotiaat 30-63-vuotiaat yli 64-vuotiaat Ei mihinkään ikäryhmään Kuvio 14. Tutkimusten kohdistuminen eri ikäryhmiin (N=35) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Voimassa oleva suunta-asiakirja Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017 julkaistiin vuonna 2013 ja se ohjasi rahoituksen suuntaamista varsinaisesti vuoden 2014 myönnöissä. Tutkijakyselyssä vastaajia kuitenkin pyydettiin arvioimaan tutkimustaan suhteessa voimassa olevaan suunta-asiakirjaan (kuviot 15 ja 16), vaikka asiakirja ei ollut voimassa vuosina 2011 2013 myöntöjä tehtäessä. 13
Liikunta- ja urheilukulttuurin muutokset ja osallisuuden edistäminen Liikunnan saavutettavuus ja polarisaatio Väestön liikunnan edistäminen Poikkileikkaavat tietotarpeet Muu 0 5 10 15 20 25 30 Kuvio 15. Tutkimuksen kohdistuminen suunta-asiakirjan teema-alueisiin (N=35) 14
Liikunnan edistämiseksi toteutettavien toimien vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus koko yhteiskunnan kannalta Liikunnan edistämisen poikkihallinnollisuuden toteutuminen julkisen sektorin rakenteissa ja päätöksenteossa Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilu muuttuvassa liikuntakulttuurissa Liikunnan kansalaistoimintojen muutossuunnat ja osallisuuden edistäminen Liikunnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen Liikunnasta syrjäytymisen ilmentymät ja syyt Alueellinen ja paikallinen liikunnan palvelutuotanto sekä aluerakenteen muutosten vaikutukset liikunnan saavutettavuuteen Liikkumista edistävät toimintamallit ja -käytännöt eri ikäryhmissä, elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä Liikunnallisen elämäntavan ja liikuntasuhteen rakentumiseen ja rakentumattomuuteen vaikuttavat tekijät Fyysinen aktiivisuus eri ikäryhmissä, painopisteenä lapset ja nuoret sekä iäkkäät Muu 0 5 10 15 20 25 Kuvio 16. Tutkimusten kohdistuminen teema-alueiden painopistealueisiin (N=35) Lisäksi tutkijoita pyydettiin kuvaamaan tutkimuksesta saatuja tuloksia sekä tulosten käytännön merkitystä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta liikuntapolitiikan näkökulmasta: Alle kouluikäisiin lapsiin (0-6-vuotiaat) kohdistuneita tutkimuksia oli vähiten eri ikäryhmiä vertailtaessa. Tutkimuksissa ikäryhmän fyysistä aktiivisuutta tutkittiin päiväkoti- ja kotiolosuhteissa (mm. vanhempien tavat ja heille annettava neuvonta, varhaiskasvatushenkilöstön rutiinit ja käytänteet) sekä pitkittäistutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden rakentumisesta varhaislapsuudesta kouluikään. Tutkimusten tulokset vahvistavat tietopohjaa alle kouluikäisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta. Lapsiin ja nuoriin (7-18-vuotiaat) kohdistuneissa tutkimuksissa tutkittiin mm. koululiikuntaa, suomalaista urheilujärjestelmää, liikkumisympäristöjä, liikkumista nuorisokulttuurin ja vaihtoehtolajien näkökulmasta sekä fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä koulumenestykseen, koulutukseen ja työelämään. Eri tutkimuksista 15
saatavat tulokset palvelevat lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämistä eri hallinnonaloilla mm. liikkumisolosuhteiden, koulujen ja seuratoiminnan näkökulmista. Nuoriin aikuisiin ja työikäisiin (19 63-vuotiaat) kohdistuneissa tutkimuksissa tutkittiin mm. voima- ja kestävyysharjoittelua, liikuntaa osana terveyden edistämistä, liikuntaneuvontaa, liikuntakampanjoita, fyysistä aktiivisuutta ja istumista sekä liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksista saatavat tulokset palvelevat eri hallinnon aloja mm. liikuntapolitiikkaa (fyysisen aktiivisuuden määrä objektiivisesti mitattuna, valmennus, huippu-urheilu), sosiaali- ja terveyspalveluita (terveyshyödyt) ja liikenne- ja ympäristösuunnittelua. Iäkkäisiin (yli 64-vuotiaat) kohdistuneet tutkimukset käsittelivät pääasiassa ikääntyneiden elinpiirejä ja liikkumisympäristöjä sekä harjoittelua. Saatavat tutkimustulokset palvelevat erityisesti liikkumisolosuhteiden sekä ikääntyneiden liikuntasuositusten kehittämistä. 3.3 Liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen Valtion liikuntatoimen talousarvioissa on vuodesta 2012 alkaen osoitettu 700 000 euron vuosittainen määräraha liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen. Määrärahan tarkoituksena on edesauttaa liikuntapolitiikan ja -alan eheän strategisen tason tiedollisen kokonaisuuden rakentamista. Liikunnan strategiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (ns. liikunnan sektoritutkimukseen) sisältyy niin lyhytkestoista ja nopeatempoista kuin pidemmän aikajänteen hankkeita, joiden avulla pyritään kartoittamaan nykytilaa uusista ilmiöistä sekä löytämään ratkaisuja merkittäviin liikunta-alan haasteisiin ja ongelmiin. Kokonaisuuden valmistelussa otetaan huomioon kotimainen ja kansainvälinen selvitys- ja tutkimustoiminta sekä keskeisten alan sidosryhmien vuorovaikutus ja yhteistyö. Hankkeita voidaan rahoittaa julkisen haun kautta tai suoraan vastuualueen omien tiedontarpeiden pohjalta. Rahoituksen päätyttyä hankkeet toimittavat ministeriöön selvityksen valtionavustuksen käytöstä. Liitteenä tulee toimittaa vapaamuotoinen selvitys tai raportti hankkeesta. Osa liikunnan strategisen selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeiden tuloksista on raportoitu valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa. Saapuneet hakemukset on arvioitu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Vuonna 2012 määrärahasta rahoitettiin 12 hanketta (532 000 ), vuonna 2013 ei yhtään hanketta ja vuonna 2014 11 hanketta (700 000 ). Syksyllä 2014 ministeriö pyysi liikuntatieteen jaostolta lausuntoa hankehakemusten tieteellisestä tasosta. Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että hakemusten tieteellinen taso arvioidaan myös jatkossa. Arviointikriteerejä olivat hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haettavaan tutkimusaiheeseen ja sen tavoitteenasetteluun, hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus ja täsmällisyys, hankkeen laatu ja laajuus sekä hankkeen toteuttajien edellytykset toteuttaa hanke. 3.4 Liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen Valtion liikuntamäärärahoista myönnetään vuosittain avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen, ylläpitoon tai käyttöön kohdistuvaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Viime vuosina liikuntapaikkarakentamiseen liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varattu määräraha on ollut vuositasolla 800 000 euroa. Määrärahaa käytetään ensisijaisesti sellaisten kohteiden kehittämiseen, jotka perustuvat Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa 7 määritellyille painopistealueille. Tutkimus- ja kehittämishankkeet painottuvat liikuntapaikkarakentamisen tekniseen ja toiminnalliseen laatuun sekä 7 Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:4 16
elinkaaritalouteen. Muita tutkimuksen ja kehittämisen alueita ovat liikuntapaikkojen turvallisuus-, ympäristö- ja tasa-arvokysymykset. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankeavustuksen kriteeristö: tuloksena on liikuntapaikan rakentamisopas, korjausopas tai ylläpito-opas, tuloksena on liikuntapaikan RT-kortti tai yleisesti rakentamista ohjaava käsikirja, hanke edistää liikuntapaikan rakentamisen tai käytön teknistaloudellista, toiminnallista tai ekologista laatua, tuloksena on ratkaisu liikuntapaikan rakentamista tai käyttöä koskevaan ajankohtaiseen ongelmaan, tuloksena on liikuntapaikan rakentamista koskeva ministeriön ohje, tuloksena on liikuntapaikan rakentamiseen tai ylläpitoon liittyvä toteutusmalli, tuloksena on liikuntapaikkatyypin käyttöä valtakunnallisesti kartoittava tutkimus, tuloksena on liikuntapaikan tasa-arvoista ja erityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoista käyttöä valtakunnallisesti kartoittava tutkimus tai tuloksena on tutkimus liikuntapaikan vaikutuksista väestön liikuntakäyttäytymiseen. Viime vuosina näkökulma liikuntaan kannustavasta yhdyskuntarakenteesta ja erityisesti liikenne- ja kaavoitusratkaisuista on noussut keskeiseen asemaan väestön arkiliikkumisen näkökulmasta. Tämä on johtanut liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämismäärärahasta rahoitettujen tutkimushankkeiden ja liikuntatieteellisten tutkimusprojektien aihealueiden lähenemiseen. Esimerkiksi ihmisten luontaisten elinpiirien, kuten pihojen, ulkoilureittien ja asuinalueiden merkitystä fyysiseen aktiivisuuteen tutkikaan ja rahoitetaan molemmista rahoitusmuodoista. Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että rahoitusmuodot ja niiden rajapinnat arvioidaan päällekkäisen rahoittamisen välttämiseksi. Myös hakemusten tieteellinen tason arviointia tulee jatkossa hyödyntää soveltuvin osin tässä rahoitusmuodossa. 3.5 Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin Opetus- ja kulttuuriministeriö teki yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa vuosina 2008 2013 rahoittamalla kahta tutkimusohjelmaa liikuntatieteellisen tutkimuksen tason ja rahoituspohjan vahvistamiseksi sekä liikuntatutkijoiden verkostoitumisen edistämiseksi (kuvio 17). Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) 2008 2011 oli monitieteinen tutkimusohjelma, joka kohdistui työn, hyvinvoinnin ja terveyden välisien yhteyksien tutkimiseen ylläpidetään nykyistä paremmin ja miten työuraa voidaan pidentää. Lasten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) 2010 2013 ohjelmalla ministeriö haki vaikuttavaa, väestötason kattavaa tutkimustietoa lasten liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen kokonaisaktiivisuuden tilasta sekä liikunnan vaikutuksista lasten kokonaisvaltaiseen, niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. 17
2008 2009 2010 2011 WORK SKIDI-KIDS 2012 2013 0 100000 200000 300000 400000 500000 Kuvio 17. Suomen Akatemian tutkimusohjelmarahoitus (indeksikorjattu) Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu rahoitusyhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa liikuntatieteellisen tutkimuksen edistämiseksi myös jatkossa. 3.6 Tieteellisiin kansainvälisiin kongresseihin Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuksia Suomessa järjestettävien kansainvälisten liikuntatieteellisten sekä muiden kansainvälisten urheilun ja liikunnan alan kongressien ja kokousten järjestämiseen vuosittain noin 200 000 euroa. Vuodesta 2012 lähtien kansainvälisten liikuntatieteellisten kongressien valtionavustusten jakaminen siirtyi osaksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tehtäviä. Hakemusten laadun voidaan katsoa nousseen siirron jälkeen. Taulukossa 1 on esitetty haettujen avustusten ja myöntöjen määrät 2012 2014. Taulukko 1. Myönnöt liikuntatieteellisiin kansainvälisiin kongresseihin (kpl) 2012 2014. 2012 2013 2014 Saapuneet hakemukset 13 8 7 Myönnöt 10 5 4 Rahoitusta voi hakea TSV:lta kahdesti vuodessa. Etusijalla ovat kansainvälisten tieteellisten järjestöjen toistuvat kongressit, joita suomalaiset omalla vuorollaan järjestävät Suomessa. Avustuksella voi kattaa korkeintaan 30 % kuluista eikä valtion taholta tuleva rahoitusosuus saa kokonaisuudessaan ylittää 30 %. Avustusta myönnetään vain Suomessa järjestettäviin tapahtumiin. 3.7 Muut avustukset Edellä kuvattujen avustusmuotojen lisäksi ministeriö myöntää rahoitusta myös muuhun liikuntatieteelliseen tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan liikunnan muista määrärahoista, kuten yleisistä projektimäärärahoista, lasten ja nuorten liikunnan sekä terveyttä edistävän liikunnan määrärahoista (kuvio 18). Valtaosa, miltei 90 %, muista myönnetyistä avustuksista on myönnetty liikuntatieteellisille yhteisöille. Yhteisöistä eniten avustuksia saa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, joka vastaa eri ohjelmien koordinoinnista, seurannasta ja arvioinnista. 18
3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 18. Muuhun liikuntatieteelliseen tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan ( ) 2007 2014 (indeksikorjattu) Ministeriö on vahvistanut merkittävästi liikunnan osaamisen ja tietopohjan resursointia vuodesta 2007. Vuonna 2012 liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen on osoitettu määrärahoja omalta talousarvioriviltään, kun vielä vuonna 2011 näitä tutkimuksia rahoitettiin liikunnan yleisistä projektimäärärahoista (700 000 ). Liikuntatieteen jaosto katsoo, että jatkossa valtion liikuntaneuvoston tai sille myöhemmin nimitettävän jaoston tulee käsitellä myös muut liikuntatieteelliseen toimintaan myönnettävät avustushakemukset valtioneuvoston liikunnan edistämisestä (550/2015) antaman asetuksen mukaisesti. Käytännöllä vahvistettaisiin liikuntatieteellisen tutkimuksen kokonaiskoordinointia ja tieto siirtyisi luontevasti osaksi päätöksentekojärjestelmää sekä valtion liikuntaneuvoston toimintaa. 19
4 LIIKUNTATIEDE MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Liikuntakulttuuri on laajentunut voimakkaasti 1960-luvulta lähtien. Sen rajaviivat ovat hämärtyneet ja se ulottuu yhä laajemmin yhteiskunnan eri alueille. Liikunnan itseisarvoisen tavoitteen (liikuntaharrastus) rinnalle on lisätty harrastusta laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita. Perinteisen liikunnan yhteiskunnallista asemaa korostavan terveyttä edistävän perustelun rinnalle ovat nousseet uudet näkökulmat, kuten liikunnan positiiviset vaikutukset oppimiseen, eri-ikäisen väestön toimintakyvyn säilyttämiseen työelämässä sekä edelleen vähäisen fyysisen aktiivisuuden kokonaisvaikutuksista kansantalouteen. Viime vuosikymmeninä liikunta onkin pitkälti tutkimuksen avulla raivannut itselleen yhteiskunnallisen perustelunsa. Liikunnan lisääntynyt merkitys ja tehtävien monipuolistuminen sekä liikuntakulttuurin sisällä tapahtunut eriytyminen ja laajentuminen uusille alueille tarjoavat liikuntatutkijoille runsaan tutkimuskentän nyt ja tulevaisuudessa. Liikuntatieteen tila on arvioitu viime vuosina eri arvioinneissa. Esimerkiksi yhteispohjoismaisessa liikuntatieteen tieteenala-arvioinnissa 8 nostettiin esiin viitteitä liikuntatieteen aseman heikkenemisestä kansainvälisessä vertailussa. Arvioinnissa korostuvat myös eri tutkimusalueiden väliset suuret tasoerot. Suomen Akatemian julkaiseman Tieteen tila 2014 raportin 9 mukaan liikuntatieteen julkaisumäärät ovat pysyneet samalla tasolla vuosia ja alan kansainvälinen painoarvo on liukunut alle maailman keskitason viittausindeksien mukaan arvioiden. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmuodot ovat vain osa liikuntatieteellisen tutkimuksen kokonaisuutta ja ministeriön lisäksi liikuntatutkimusta rahoittavat yliopistot, muut ministeriöt, lukuisat säätiöt ja rahastot sekä Suomen Akatemia, Euroopan unioni ja Tekes. Liikuntatieteen kokonaisrahavirtojen analysointi on vaikeaa, koska suurin osa liikuntaan keskeisesti liittyvästä tutkimuksesta ei tilastoidu liikuntatutkimukseksi. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 myöntämistä avustuksista vain 530 000 tilastoitui liikuntatieteeseen tilastokeskuksen tiedonkeruussa tutkimusmenoista rahoituslähteittäin 10. Tiedonkeruissa tutkijalle ilmoitetaan vain pääasiallinen tieteenala ja vaikka henkilö silti tekee myös liikuntatieteellistä tutkimusta, ei se tule näkyviin tilastossa. Tämä on erityisesti pienten tieteenalojen yleisesti tunnistettu ongelma. Tilastoimatonta tutkimusta tehdään mm. työhyvinvoinnin, fysiologian, kansanterveyden, kuntoutuksen, biolääketieteen ja elintapojen tutkimuksen alueilla. Liikuntatieteen jaosto esittää, että suomalaisen liikuntatieteen nykytilasta tulee laatia kokonaisarviointi yhteispohjoismaisen liikuntatieteen tieteenala-arvioinnin suuntaisesti. Arvioinnin tulee sisältää syventävät kuvaukset liikuntatieteen tilasta sen eri tutkimusalueilta, tutkijakoulutuksesta ja urakehityksestä, tutkimusrahoituksesta, yhteistyöstä ja tutkijoiden liikkuvuudesta sekä tutkimusinfrastruktuurista. Arvioinnin tulee tuottaa kokonaiskuva liikuntatieteen tilasta sekä osoittaa toimintaympäristön kehittämismahdollisuudet. Liikuntatieteen merkittävimmät tulevaisuuden haasteet liittyvät alan rahoituspohjaan, liikuntatieteen yleiseen tasoon ja innovatiivisuuteen, tutkimusinfrastruktuuriin sekä tutkimuksen ja yhteiskunnan riittämättömään vuorovaikutukseen. 8 Suomen Akatemian julkaisuja 1/12_Sport Sciences in Nordic Countries. Evaluation Report 9 Suomen Akatemia Tieteen tila 2014 http://www.aka.fi/tiedostot/tieteentila2014/aka_tieteen_tila_yhteenveto_2014_web.pdf 10 Tilastokeskus 2013 20
Liikuntatieteellisen toiminnan kehittymisen kannalta olennaista on, että hakijat hakevat ja saavat monipuolisesti kansallista ja kansainvälistä rahoitusta eri lähteistä korkeatasoisilla hakemuksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön 1960-luvulla käynnistämä erillinen tukimuoto liikuntatieteelliseen tutkimukseen oli pitkään ja on osin yhä osalle hakijoita ainut hakukanava, josta rahoitusta haetaan. Ministeriön rahoituksella on selkeä tarkoitus: tuottaa yhteiskunnallista päätöksentekoa palvelevaa, korkeatasoista liikuntaa käsittelevää tutkimusta. On tärkeää, että esimerkiksi liikunnan perustutkimusta koskien ministeriö pyrkii yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa löytämään ratkaisuja liikuntatieteen aseman vahvistamiseksi. Tutkimusrahoittajien tulee puolestaan tukea alan kehitystä lisäämällä keskinäistä yhteistyötä ja kehittämällä tukimuotoja. Suomalaista liikuntatiedettä leimaa edelleen myös yhteistyön vähäisyys ja toimiminen pienissä erillisissä yksiköissä. Resurssien lisäämiselle ei voida katsoa olevan perusteita ennen kuin kentän työnjako ja toimijoiden roolitukset ovat nykyistä kirkkaammat. Suomeen on muodostettava suurempia ja vahvempia tutkimusyksiköitä rakenteellisen kehittämisen ja profiloinnin keinoin. Liikuntatieteellisen tutkimuksen innovatiivisuuskehityksen näkökulmasta olennaista on huolehtia siitä, että tutkijakenttä käy avoimesti vuoropuhelua muiden tieteenalojen edustajien kanssa ja että kilpailu rahoituksesta pidetään kovana. Liikuntatutkimuksen yhteyttä eri alojen kovatasoisiin tutkimusryhmiin on edelleen vahvistettava. Uusien avausten mahdollistamiseksi eri tutkimusrahoittajilta vaaditaan myös rohkeutta kohdistaa määrärahoja tutkimusalueille, joissa havaitaan orastavaa potentiaalia. Liikuntatieteellinen tutkimus on sidottava jatkossa entistä tiukemmin osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja vuorovaikutusta. Erityisen tärkeää on laajentaa viestintää tutkimusten suunnitelmista, vaiheista ja keskeisistä tuloksista paitsi tiedeyhteisölle, mutta myös yleisesti ymmärrettävässä muodossa laajemmille käyttäjäryhmille, kuten päätöksentekijöille, kehitystyötä tekeville ja medialle. Tutkimusten sovellettavuusmahdollisuudet tulee kuvata käytännön esimerkein. Liikuntatieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallinen momentum on käsillä kun uuden liikuntalain myötä ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimana liikunta sidotaan entistä vahvemmin osaksi eri hallinnonalojen toimintaa ja vastaavasti liikuntatieteelliset kysymykset osaksi valtion liikuntaneuvoston kokonaisuutta.. 21
5 LIIKUNTATIETEEN JAOSTON SUOSITUKSET Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto esittää, että suomalaisen liikuntatieteen nykytilasta tulee laatia kokonaisarviointi yhteispohjoismaisen liikuntatieteen tieteenala-arvioinnin suuntaisesti. Arvioinnin tulee sisältää syventävät kuvaukset liikuntatieteen tilasta sen eri tutkimusalueilta, tutkijakoulutuksesta ja urakehityksestä, tutkimusrahoituksesta, yhteistyöstä ja tutkijoiden liikkuvuudesta sekä tutkimusinfrastruktuurista. Arvioinnin tulee tuottaa kokonaiskuva liikuntatieteen tilasta sekä osoittaa toimintaympäristön kehittämismahdollisuudet. Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että valtion liikuntaneuvosto antaa lausunnon liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntatieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista valtioneuvoston liikunnan edistämisestä (550/2015) antaman asetuksen mukaisesti. Liikuntatieteen jaosto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien liikuntatieteellisten yhteisöjen tavoiteohjauskäytäntöä hyvänä kehityksenä ja tavoiteohjausta tulee jatkossa kehittää yhteistyössä ministeriön, valtion liikuntaneuvoston ja yhteisöjen kesken. Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että myös kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön tieteellinen toiminta ja mahdollinen liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus arvioidaan jatkossa muiden liikuntatieteellisten yhteisöjen tapaan. Ministeriön tulee jatkossa kehittää työväline liikuntatutkimuksen tulosten seuraamiseksi. Esimerkiksi sähköinen raportointijärjestelmä tukisi myös valtion liikuntaneuvoston korostuvaa arviointitehtävää edistää liikuntaa ja huippu-urheilua koskevaa tutkimusta sekä sen hyödyntämistä. Valtion liikuntaneuvoston yhdessä ministeriön kanssa tulee järjestää seminaareja ja tapaamisia alan tutkijoille ja päätöksentekijöille tutkimustiedon hyödyntämisen edistämiseksi. Jaosto katsoo, että liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen myönnettävien määrärahojen hakuprosessia tulee jatkossa selkiyttää ja hakijoille viestiä selvästi rahoitusmuodon hakuohjeista (hankkeiden rahoittaminen julkisen haun kautta vs. suoraan). Hakemuksen tieteellinen taso tulee jatkossa arvioida. Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että liikuntapaikkarakentamisen tutkimuksen ja liikuntatieteellisten tutkimusten projektirahoituksen rajapinnat arvioidaan päällekkäisen rahoittamisen välttämiseksi. Hakemusten tieteellinen taso tulee jatkossa arvioida soveltuvin osin. Liikuntatieteen jaosto pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu aktiivisesti rahoitusyhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa liikuntatieteellisen tutkimuksen edistämiseksi myös jatkossa. 22