Ympäristö- ja tekninen lautakunta 14 12.02.2013 Ympäristölupapäätös; Lemminkäinen Infra Oy, Ruokola Rn:o 26:29 202/5/543/2012 YMPTEKLT 14 Ympäristötarkastaja Asia Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Sotkamon kunnan Alasotkamon kylässä Kuolaniemessä tilalle Ruokola Rn:o 26:29 betonin, jäteasfaltin, tiilen ja muun kiviaineksen vastaanottoon, murskaukseen ja hyödyntämiseen maarakentamisessa, sekä muun rakennusjätteen välivarastointiin sen lajittelemiseksi ja toimitettavaksi edelleen käsittelypaikkoihin. Päätös sisältää YSL:n 101 :n mukaisen ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan hakija Lemminkäinen Infra Oy PL 169 00181 HELSINKI Luvan yhteyshenkilö: Kati Kahri, Päivölänkatu 35, 60120 Seinäjoki Laitoksen yhteyshenkilö Juha-Pekka Salminen Lastaajantie 7 88610 Vuokatti Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 2 mom. 4) kohta Ympäristönsuojeluasetus 1 13 f) kohta Toimivaltainen viranomainen Lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (YSA 7 1 mom ja YSA 7 13) c-kohta). Asian vireilletulo Hakemus on saapunut kuntaan 12.11.2012. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Luvat Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Kaavoitus Hakemuksessa esitetään kaavoituksesta seuraavaa. Kainuun 29.4.2009 vahvistetussa maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Alueella ei ole
yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Sopimukset Sotkamon kunnanhallitus on tehnyt 23.10.2012 235 päätöksen, jossa on päättänyt vuokrata 15 vuodeksi Lemminkäinen Infra Oy:lle noin 4900 m² määräalan Sotkamon kunnan omistamasta Ruokola Rn:o 26:29 -tilasta, ehdolla, että toiminnalle myönnetään ympäristölupa. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminta sijoittuu Sotkamon kunnan Alasotkamon kylässä tilalle Ruokola Rn:o 26:29. Tilan omistaa Sotkamon kunta. Toimintaa varten tilalta Ruokola Rn:o 26:29 vuokrataan noin 0,5 hehtaaria (70 m * 70 m) kokoinen alue. Sijaintikartta on esityslistan liitteenä. Hankealue sijaitsee Sotkamon Kuolasalmentien eteläpuolella Sotkamon kunnan entisen suljetun kaatopaikan alueella. Liikennöinti alueelle tapahtuu Kuolasalmentieltä erkanevan tieyhteyden kautta. Tie on suljettu lukittavalla portilla. Tällä hetkellä alueella toimii Kainuun jätehuollon kuntayhtymän lajitteluasema/välivarastointipaikka, jossa mm. otetaan vastaan betonijätettä, jota sitten hyödynnetään alueella maarakentamisessa. Alueella on myös Sotkamon kunnan maan- ja lumenkaatopaikka. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 750 metrin päässä hankealueesta. Hankealueen länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee junarata. Kaatopaikka-alueen ympäristö on metsämaata. Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse vedenottamoita tai yksityiskaivoja. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei luvanhakijan tietojen mukaan esiinny suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja eikä muinaisjäännöksiä. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000- alueita tai muitakaan luonnonsuojelualueita. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta käsittää rakennus- ja purkujätteiden vastaanottoa alueelle sekä niiden lajittelua ja käsittelyä. Betoni-, asfaltti- ja tiilijätteille sekä muille kiviainespohjaisille jätteille haetaan lupaa niiden murskaamiseksi ja käyttämiseksi alueella maarakentamiseen. Muiden rakennusjätteiden osalta haetaan lupaa niiden vastaanottamiseen, lajitteluun sekä välivarastointiin. Betonin, asfaltin, tiilien ja muiden kiviainespohjaisten jätteiden vastaanotto ja käsittely Toimintaa tapahtuu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin, satunnaisesti voidaan alueella toimia myös viikonloppuisin. Murskaustoimintaa voidaan harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 6-22 ja sitä on alueella noin 5-15 päivää vuodessa. Alueelle tuodaan rakennus- ja purkukohteista käytöstä
poistettua betonia, asfalttia ja tiilijätettä sekä mahdollisesti vähäisiä määriä muita kiviainespohjaisia jätemateriaaleja (ylijäämäkivi, kipsi, flinkkeri). Materiaalit voivat tulla omina kuorminaan tai olla sekaisin muiden rakennusjätteiden kanssa, joista ne erotellaan alueella. Kuormat puretaan hankealueelle, jossa niiden laatu voidaan tarkistaa. Materiaalia kerätään alueelle riittävä määrä jokaista murskauskertaa varten ja kun sitä on riittävästi tuodaan alueelle murskauslaitos, jolla materiaalit murskataan alle 150 mm palakokoon. Murskaus pyritään toteuttamaan mahdollisimman lähellä varastokasoja. Materiaaleihin ei ennen tai jälkeen murskauksen lisätä eikä niistä poisteta mitään. Materiaalit murskataan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Materiaalit hyödynnetään paikanpäällä maatäyttöihin ja alueelle rakennetaan niiden avulla kantava varastokenttä. Kenttä sijoittuu Kainuun jätehuollon kuntayhtymän vastaavan kentän välittömään yhteyteen. Mikäli materiaali on alueelle tuotaessa alle 150 mm raekoossa, ajetaan se suoraan alueen täyttöön. Varastokentän pohjaan käytetään murskattuja materiaaleja korkeintaan 80 cm kerroksena. Täytöstä on tarkoitus tehdä päällystämätön rakenne. Tällä täytöllä alueelle voidaan sijoittaa jätemateriaaleja noin 4 000-5000 m³. Kierrätysbetoni, asfalttijäte ja tiilijäte murskataan murskaimella, jossa on voimakkaat magneetit betoniraudoitusten poistamiseksi. Betonijätteestä erotettu rautajäte toimitetaan hyötykäyttöön. Betoni- ja tiilijätettä syntyy pääosin erilaisissa rakennetun ympäristön purkukohteissa. Asfalttijätettä syntyy, kun poistetaan vanhaa asfalttia piha- ja katualueiden pohjatöitä tehtäessä tai esim. poistettaessa asfalttia uutta päällystettä tehtäessä. Päällystyskautena vanhaa asfalttia kertyy koko ajan. Sen lisäksi, että materiaaleja hyödynnetään hankealueella varastoalueen pohjarakenteiden täyttönä, materiaaleja voidaan myös luovuttaa muuhun maanrakennustoimintaan hyödynnettäväksi tai asfalttijätettä uusioasfaltin valmistukseen, vastaanottoon tai hyödyntämiseen luvat omaavalle taholle. Muiden rakennus- ja purkujätteiden välivarastointi ja lajittelu Vastaanotto- ja lajittelutoimintaa voidaan toteuttaa ympäri vuoden. Toimintaa on pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 6-22. Myös viikonloppuisin voi olla vähäistä toimintaa. Alueelle otetaan varastokentän rakentamiseen käytettävien materiaalien lisäksi muita purkukohteissa syntyviä rakennusjätteitä, kuten: - maalaamatonta ja maalattua puuta - pahvia ja paperia - muovia - rautaa - kattohuopaa (asbestiton) Pääosa tällaisesta jätteestä on puuta. Näitä purkujätteitä lajitellaan ja välivarastoidaan alueella, jonka jälkeen ne toimitetaan niiden lopullisiin
käsittely-/loppusijoituskohteisiinsa. Lajittelussa syntyvät materiaalit pyritään toimittamaan eteenpäin alueelta mahdollisimman nopeasti, mutta vähintään kerran vuodessa. Puujätettä voidaan varastoida alueella pidempään ja kun sitä on saatu kokoon riittävä määrä, tuodaan alueelle haketuslaitteisto, jolla puujätteet haketetaan ja kuljetetaan hakkeena pois alueelta. Puujätettä ei kuitenkaan varastoida alueella missään tapauksessa 3 vuotta kauempaa. Alueelle tulevien lajittelemattomien rakennusjätteiden seassa olevat betonija tiilijätteet sekä muut mahdolliset kiviainespohjaiset jätteet voidaan lajittelun jälkeen laittaa näiden materiaalien varastokasaan, josta ne myöhemmin murskataan ja käytetään edellä kuvatun varastokentän rakentamiseen. Usein purkukohteissa sekä tilarajoitukset, että aikataulu aiheuttaa sen, että materiaalien lajittelu itse purkukohteessa ei onnistu ja tällaisissa tilanteissa tuodaan materiaali hankealueelle lajiteltavaksi ja välivarastoitavaksi. Jätteet kuljetetaan lajittelun jälkeen kohteisiin, joissa ne loppukäsitellään tai hyödynnetään. Jätteiden vastaanotto Materiaaleja otetaan vastaan seuraavasti: Betonijäte: keskimäärin 2 000 t/a, enintään 7 700 t/a Asfalttijäte: keskimäärin 500 t/a, enintään 1 000 t/a Tiilijäte: keskimäärin 100 t/a, enintään 200 t/a Muut kiviainespohjaiset materiaalit (ylijäämäkivi, kipsi, klinkkeri): keskimäärin 50 t/a, enintään 99 t/a Muut rakennusjätteet (pääosin puuta): keskimäärin 500 t/a, enintään 1 000 t/a Murskauskalusto ja murskausmäärät Murskaukseen käytetään siirrettävää murskauslaitosta, joka tuodaan alueelle tarvittaessa. Käytettävät murskauslaitokset voivat vaihdella, mutta yleisesti tällaiseen murskaustoimintaan käytetään tela-alustaista mobiilimurskaa sekä tarvittavia seuloja ja tarvittaessa mangneettierottelua betonirautojen erottamiseksi. Laitteiston käyttöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä aggregaatilla. Ennen murskauslaitokseen syöttämistä tulee osa materiaalista esikäsitellä kaivinkoneeseen kiinnitetyllä murskainkouralla. Murskausmäärät riippuvat materiaalin kertymisestä eikä murskaukselle ole välttämättä vuosittain tarvetta. Alueella työskentelee murskauslaitoksen lisäksi kaivinkone ja pyöräkuormaaja materiaalin kuormaamisessa laitokseen ja murskatun materiaalin sijoittamisessa maahan. Puun haketuksessa käytettävä laitteisto tuodaan alueelle tarvittaessa, kun murskattavaa puumateriaalia on kertynyt tarpeeksi. Puun haketusta alueelle on noin 2-3 päivää vuodessa ja sen hoitaa ulkopuolinen toiminnanharjoittaja.
Polttoaineet ja kemikaalit Murskauslaitteiston käyttämä sähkö tuotetaan aggregaatilla. Aggregaatti käyttää polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Polttoöljyä varastoidaan enimmillään 9 m³ kerrallaan kaksoisvaipallisessa tai kiinteällä suoja-altaalla varustetussa säiliössä. Murskauslaitoksen polttoöljysäiliö kulkee siirrettävän laitoksen mukana ja on kiinteistöllä ainoastaan murskausjaksojen aikana. Työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan myös kaksoisvaippasäiliöissä tai kiinteillä suoja-altailla varustetuissa säiliöissä. Työkoneiden kevyt polttoainesäiliö on tilavuudeltaan 2-5 m³. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Voiteluaineita ja hydrauliöljyjä säilytetään omissa astioissaan, jotka sijoitetaan katettuihin suoja-altaisiin. Energian käyttö Murskauslaitteisto käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Energiankäytössä pyritään mahdollisimman suureen tehokkuuteen, koska se on myös merkittävä toiminnan kustannustekijä. Vedenhankinta ja viemäröinti Kierrätysmateriaalien murskaus ei käytä vettä tai aiheuta jätevesiä. Alueen hulevedet imeytyvät maahan päällystämättömällä alueella. Autoja tai muita laitteita ei huolleta eikä pestä työmaalla eikä alueelle sijoiteta sosiaalitiloja. Alueen pintavedet johtuvat alueen ympärillä kulkevaan ojaan, josta vedet kulkeutuvat suljetun kaatopaikan vesienkäsittelyjärjestelmään. Liikenne ja liikennejärjestelyt Alueelle kuljetaan Kuolasalmentieltä erkanevaa tieyhteyttä pitkin. Alueella on lukittava portti ja aita, joten materiaalien tuominen ilman lupaa alueelle ei ole mahdollista. Alueelle kulkevan tieyhteyden varrella ei ole asutusta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta ja ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP) Kaikki käytettävät koneet ja apulaitteet murskausyksikköön on valmistettu tai peruskorjattu aivan viime vuosina eikä saatavilla ole merkittävästi parempia laitteita. Korjausten ja huoltojen yhteydessä uusitaan asemien varustelutasoa sitä mukaa kun tekniikka kehittyy. Alueella toimittaessa pyritään minimoimaan toiminnasta aiheutuvat päästöt ja pitämään alue mahdollisimman siistinä koko toiminnan ajan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin Murskaustoiminta tai maaperään sijoitettavat materiaalit eivät aiheuta haitallisia päästöjä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Toiminta ei aiheuta päästöjä vesistöön tai viemäriin. Toiminta-alueen hulevedet imeytyvät maahan entiseen tapaan ja johtuvat alueen ympärillä kulkevaan ojitukseen, josta vedet johtuvat suljetun kaatopaikan vesienkäsittelyjärjestelmiin.
Päästöjä maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua laitteiden käytöstä ja niissä käytettävistä polttoaineista tai käsiteltävistä materiaaleista. Riskiä polttoaineiden pääsemisestä maaperään ehkäistään säilyttämällä polttoaineet kaksoisvaipallisissa, ylitäytönestimillä varustetuissa säiliöissä. Alueella säilytetään myös öljynimeytysmateriaalia vuototapausten varalle. Betoni- ja tiilijätettä käytetään yleisesti maarakentamiseen. Toiminta ei aiheuta merkittävää riskiä maaperän tai pohjaveden pilaantumiselle. Kierrätysasfaltin on tutkimuksissa todettu olevan haitatonta eikä siitä liukene haitallisia aineita maaperään tai sitä kautta pohjaveteen. Muiden purkujätteiden välivarastoinnista ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Materiaalit eivät sisällä ongelmajätteitä, eikä näin merkittävää riskiä haitallisten aineiden pääsemisestä maaperään tai pohjaveteen ole. Materiaalien säilytysaika paikalla ei myöskään ole pitkä. Melupäästöt ja tärinä Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Murskauslaitoksen aiheuttama tärinä on havaittavissa ainoastaan joidenkin metrien päässä laitoksesta. Murskauslaitoksen äänitehotaso kierrätysmateriaaleja murskattaessa on 113-120 db (A) riippuen käytettävästä laitteistosta. Asutukselle ja ympäristölle ei toiminnasta aiheudu häiriötä. Puunhaketuksesta aiheutuva melu on murskauslaitoksen aiheuttamaa melua vähäisempää. Murskaus ja haketustoimintaa on alueella harvoin ja melko lyhytaikaisesti kerrallaan, jonka vuoksi toiminnasta aiheutuvaa melua ei pidetä merkittävänä häiriönä ympäristölle. Päästöt ilmaan Murskauslaitoksen energia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä, siitä aiheutuu polttoaineen palamisesta johtuvia ilmapäästöjä (CO2, SO2, NOx, hiukkaset). Pölyä syntyy kierrätysmateriaalien kuljetusliikenteestä, joka aiheuttaa pölyä ja pakokaasupäästöjä, materiaalin kuormauksesta ja sen murskauksesta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole muuta alueen ilmanlaatuun vaikuttavia toimijoita. Toiminnassa syntyvät jätteet Kaikki alueelle tuotava rakennusjäte lukuunottamatta betoni-, asfaltti- ja tiilijätettä toimitetaan pois alueelta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Metalliromua syntyy noin 10 tonnia vuodessa, kun betonista poistetaan betoniraudoitukset murskauksen yhteydessä. Raudat varastoidaan siirtolavalla, josta ne menevät hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät sekajätteet kerätään säiliöön ja kuljetetaan pois alueelta. Ongelmajätteet (jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot) toimitetaan ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteistä voimassa
olevan jätelain ja -asetuksen mukaisesti. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksessa on arvioitu toiminnan ympäristövaikutuksia seuraavasti: Toiminnan sijainnista johtuen sillä ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten viihtyisyyteen tai terveyteen. Toiminnan laajuus huomioon ottaen kyse ei ole merkittäviä päästöjä aiheuttavasta toiminnasta. Alue ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella tai muun luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä eikä sen välittömässä läheisyydessä ole havannoituja muinaismuistoja tai suojeltuja eläin- tai kasvilajeja. Toiminnalla ei ole vaikutuksia vesistöihin. Laitoksen lähimaastossa saattaa pölyä laskeutua sekä murskaustoiminnan, että liikenteen vaikutuksesta. Kierrätettävien jätemateriaalien kokoluokan ollessa näin pieni, ei ilmaan johtuvia päästöjä tule ajallisesti kuin muutamana päivänä vuodessa. Kierrätystoiminnasta ilmaan johtuvilla päästöillä ei ole vaikutuksia ympäristössä. Materiaalin kierrätystoiminnalla ei katsota olevan merkittävää vaikutusta alueen maaperään tai pohja- ja pintavesiolosuhteisiin. Kaikki toiminnassa käsiteltävät materiaalit ovat puhtaita, eivätkä aiheuta haitallisia päästöjä maaperään tai pohja- ja pintavesiin. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Alueelle vastaanotetuista jätekuormista pidetään kirjaa, josta ilmenee milloin ja mistä kuorma on tuotu, sekä kuorman koko ja laatu. Vastaanotettujen materiaalien laadun tarkastamiseksi tehdään purkukohteissa ja alueella tarkastuksia, joiden avulla voidaan varmistua jätteen olevan ennalta sovittua laatua. Käsittelyalueelle tuotava ja maarakenteisiin sijoitettava jäte ei saa sisältää ongelmajätteiksi luokiteltavia materiaaleja, kuten asbestia tai PCB-pitoisia saumaus- tai muita rakennusmateriaaleja. Tällaiset materiaalit tulee ohjata ongelmajätekäsittelyyn suoraan purkukohteesta. Betonijätteessä saa olla mukana betonin sisältämiä betoniteräksiä ja tiilijätteen mukana muurauslaastia. Mikäli jäte sisältää jotain siihen kuulumatonta, kuten roskia (>1-%) tai ongelmajätteitä (esim. saumausmassat) ei jätettä oteta vastaan vaan se tulee toimittaa sen käsittelyyn luvat omaavalle toimijalle. Murskauslaitoksen käyttötarkkailua suoritetaan päivittäin ja työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, josta ilmenee päivittäin valmistetut tonnimäärät, aseman toiminta-aika, tuotantolajikkeet, käytetyt raaka-aineet sekä ongelmajätetiedot. Työmaapäiväkirjaan kirjataan merkittävät häiriöt.
Alueelta poiskuljetetuista jätteistä pidetään myös kirjaa, mistä selviää poisvietyjen jätteiden laatu ja määrä, kohde johon jäte toimitetaan sekä poisviennin ajankohta. Suuri osa kierrätysmateriaaleista hyödynnetään omassa toiminnassa hankealueella maatäyttöihin. Mikäli tuotteita luovutetaan muille, huolehditaan että vastaanottajalla on asianmukaiset luvat ottaa vastaan tuotteita. Luvanhakija on tietoinen lain vaatimuksista kierrätysmateriaalin hyödyntämisen suhteen. Päästötarkkailu Tuotantoa ja polttoainemääriä tarkkaillaan. Polttoainemäärien perusteella voidaan laskennallisesti arvioida ilmapäästöjä. Melupäästöjen tai ilmapäästöjen tarkkailuun mittauksin ei nähdä tarvetta toiminnan laajuuden ja sijainnin huomioon ottaen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Sotkamon kunnan ilmoitustaululla 29.11.2012-2.1.2013, sekä tiedotettu erikseen asianosaisille. Tarkastus Lupahakemusalueella on tehty tarkastus 10.1.2013 ympäristötarkastajan ja vesihuoltoteknikon toimesta. Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunto Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä ympäristöterveydenhuollolta. Kainuun Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Lemminkäinen Infra Oy hakee ympäristölupaa betonin, jäteasfaltin, tiilen ja muun kiviaineksen vastaanottoon, murskaukseen ja hyödyntämiseen maarakentamisessa. Lisäksi lupaa haetaan muun rakennusjätteen välivarastointiin sen lajittelemiseksi ja toimitettavaksi edelleen käsittelypaikkoihin. Toiminta sijoittuu Sotkamossa Alasotkamon kylässä Kuolaniemessä tilalle Ruokola Rn:o 26:29. Kainuun ELY- keskus katsoo, että kyseessä oleva alue soveltuu lupahakemuksen mukaiseen toimintaan. Alueen välittömässä läheisyydessä on jo aiemmin ollut samankaltainen ympäristölupa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kympillä. Alueen lähistöllä sijaitsee Sotkamon kunnan lumen- ja maankaatopaikat sekä suljettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka.
Kainuun ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen liittyen, kun toiminta toteutetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Toimijan on huolehdittava siitä, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Hakemuksessa esitettyjen tietojen pohjalta arvioituna on luultavaa, etteivät ohjearvot ylity. Muutoin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista hankkeesta kunhan noudatetaan sitä mitä hakemuksessa esitetään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Annettujen lausuntojen johdosta ei ole katsottu tarpeelliseksi kuulla hakijaa. Palvelualuejohtaja Ehdotus Ympäristö- ja tekninen lautakunta myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betonin, jäteasfaltin, tiilen ja muun kiviaineksen vastaanottoon, murskaukseen ja hyödyntämiseen maarakentamisessa, sekä muun rakennusjätteen välivarastointiin sen lajittelemiseksi ja toimitettavaksi edelleen käsittelypaikkoihin tilalle Ruokola Rn:o 26:29. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen mukaisesti, jollei lupamääräyksissä toisin määrätä. LUPAMÄÄRÄYKSET Jätteiden vastaanotto 1. Laitoksella voidaan ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksen mukaisia jätejakeita alle 10 000 tonnia vuodessa. Muiden kuin hakemuksessa esitettyjen jätteiden vastaanotto ja käsittely laitoksella on kielletty. Vastaanotettava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää vaarallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä eikä asbestia tai jätettä, joka on likaantunut öljyllä tai on muutoin luokiteltu ongelmajätteeksi. (YSL 43, 45 ) 2. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jokaisen jäte-erän vastaanottoa varmistua jäte-erän vastaanottokelpoisuudesta. Mikäli jätteen vastaanotto- ja
hyödyntämiskelpoisuudesta ei voida varmistua, ei jätettä saa ottaa vastaan. Mikäli laitokselle tuotavien jätteiden joukossa on muita kuin määräyksessä mainittuja jätteitä, on jäte-erä palautettava välittömästi jätteen tuottajalle tai toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen. (YSL 43, 45, JL 13, 15 ) Jätteiden käsittely ja varastointi 3. Kaikkia laitoksella vastaanotettavia ja hyödynnettäviä sekä toiminnassa muodostuvia jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten, että toiminnasta ei aiheudu epäsiisteyttä eikä roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle tai lähialueen muille toiminnoille. (YSL 43, YSL 45, JL 13 ) 4. Eri jätejakeet on säilytettävä toisistaan erillään niille varatuissa paikoissa. Murskattu asfalttijäte tulee toimittaa edelleen hyödynnettäväksi viipymättä. (YSL 43, 45, JL 15 ) 5. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet ja hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Ongelmajätteet tulee kerätä, pakata ja säilyttää omina lajeinaan. (YSL 43, 45, JL 13, 15, 16, 17 ) 6. Jätteen murskaustoimintaa saa harjoittaa arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00-22.00. Purku ja lastaustoimintaa saa harjoittaa myös muina aikoina. (YSL 42, 43 ) Jätteen maanrakennuskäyttö 7. Hankealueen varastoalueen maarakennustöihin, pysyvästi maahan sijoitettavaksi saa käyttää vähintään 150 mm:n palakokoon murskattua betoni- ja tiilijätettä sekä muuta kiviainespohjaista jätettä enintään hakemuksessa esitettynä 80 cm kerroksena. Murskattu betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. Jätemateriaaleja ei saa sijoittaa maarakenteisiin pohjaveden pinnan alapuolelle. Rakenteet on peitettävä vähintään 10 cm paksuisella kerroksella luonnon kiviainesta. Maarakentamisessa hyödynnettäväksi tarkoitetun betoni- ja tiilimurskeen laatua ja ympäristökelpoisuutta tulee seurata eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. Murskausjaksokohtaiset laadunvalvontatutkimukset tulee toimittaa Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseessä olevaa vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Tiedot murskeiden laadusta ja ympäristökelpoisuudesta on annattava murskeen vastaanottajalle. (VNA 2006/591)
Meluntorjunta ja pölypäästöjen ehkäisy 8. Lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asuntojen piha-alueilla ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä kello 07-22 välisenä aikana eikä 50 db yöllä kello 22-07 välisenä aikana. (VNp 993/1992) 9. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Toiminnassa muodostuvan pölyn määrää on tarkkailtava. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä pölyn määrää rajoittaviin toimenpiteisiin esim. kastelemalla murskattavaa materiaalia. (YSL 4, 7 ja 43, NaapL 17 ) Päästöjen estäminen maaperään ja vesiin 10. Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden tulee olla kaskivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Suoja-altaiden tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin säiliöiden tilavuus. Sadeveden pääsy suoja-altaisiin on oltava estetty. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaittein. (YSL 7, 8, 43 ) 11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Ympäristöön mahdollisesti päässeet polttonesteet on kerättävä välittömästi talteen ja käytetyt imeytysaineet toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä. (YSL 43 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, ettei mahdollisessa vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa ympäristölle. Alueella tapahtuneista häiriö-, vahinko- tai onnettomuustilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa terveydelle on ilmoitettava viipymättä Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. (YSL 43, 46, YSA 30 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 45 ) 14. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa. Laitoksen on toimitettava Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta. Vuosiyhteenvedossa tulee esittää ainakin seuraavat asiat: - vastaanotetun jätteen määrä jätelajeittain, jätteiden alkuperä ja luovuttaja
- laitokselta lähtevien jätteiden lajit, määrät, jätteiden toimituspaikasta ja ajankohdat - laitoksella vuoden lopussa olevien varastoitujen jätteiden laji ja määrä - maanrakentamiseen laitosalueella käytetyt jätteet - murskauslaitteiden toimintapäivät ja päivittäiset toiminta-ajat - tehdyt selvitykset jätteen koostumuksesta - vuoden aikana mahdollisesti sattuneet häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet. (YSL 46, YSA 19, JL 122 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15. Luvahaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 4, 43 ) Toiminnan lopettaminen 16. Toiminnanharjoittajan on toiminnan päätyttyä tyhjennettävä alue jätteistä ja muutenkin saatettava alue sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen poistovaatimus ei koske maarakenteisiin hyväksytysti sijoitettua materiaalia. Toiminnan muuttamisesta, laajentamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 90 ) ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Lausuntojen huomioiminen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä terveydensuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty. Tämän päätöksen ja lupahakemuksen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan vaarantumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa
tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Toiminnanharjoittajalla voidaan katsoa olevan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 perustuu ympäristönsuojelulain 45 :ään, jonka mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Lupamääräys 2 on annettu toiminnassa hyödynnettäväksi sallittujen jätteiden laadun varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi oltava selvillä vastaanottamansa ja hyödyntämänsä jätteen soveltuvuudesta laitoksella hyödynnettäväksi. Lupamääräys 3 on annettu toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Lupamääräys 4 on annettu jätteiden turvallisen varastoinnin ja käsittelyn varmistamiseksi, määräys perustuu jätelakiin. Lupamääräys 5 on annettu ympäristölle ja terveydelle vaarallisten ongelmajätteiden turvallisen jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräykset 6 ja 8 on annettu naapurustolle aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 7 :Kiviainespohjainen rakennus- ja purkujäte saattaa sisältää ympäristölle haitallisia aineksia. Maarakentamisessa käytettävistä jätteistä ei saa aiheutua haittaa maaperälle eikä pohjavedelle, tämän vuoksi tulee riittävässä määrin varmistua, että maarakentamisessa käytettävät jätteet eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineksia. Lupamääräys 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 10 ja 11 on annettu maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Lupamääräys 12: Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Toiminnanharjoittajan tulee suunnitelmallisesti varautua toimintansa aiheuttamiin riskeihin. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi poikkeustilanteisiin tulee varautua etukäteen. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on myös ilmoitettava tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista valvontaviranomaiselle. Lupamääräys 13: Jätteen hyödyntämistä harjoittavalla on jätelainsäädännön mukaisesti oltava nimettynä toiminnasta vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastuuhenkilö on tarpeen myös toiminnanharjoittajan ja valvovan viranomaisen välisen tiedonkulun toimivuuden varmistamiseksi. Lupamääräys 14: Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi ja luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Lupamääräys 15: Soveltamalla alansa parasta käyttökelpoista tekniikkaa varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista. Lupamääräys 16: Määräykset toimista toiminnan mahdollisesti päättyessä ovat tarpeen yleisen ympäristönsuojelullisen tason säilyttämisen vuoksi. Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa luvan valvojalle, jolloin laitokselle voidaan tehdä lopputarkastus. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle mainitussa tilanteessa. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Ympäristö- ja tekninen lautakunta määrää luvanhakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijan on asetettava hakemuksessa esittämänsä 1000 euron pankkitakaus tai muu hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen luvan kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Perustelu Toiminta ei aiheuta merkittävää häiriötä tai riskiä ympäristölle. Aloittaminen vakuutta vastaan ei myöskään tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 101 ) JÄTEHUOLLON VAKUUS Hakijan tulee asettaa asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi toiminnalle hakemuksessa esittämänsä 5000 euron vakuus kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Perustelu Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja
toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle 30.1.2023 mennessä. KÄSITTELYMAKSU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 2150 euroa. Käsittelymaksu perustuu Sotkamon kunnan ympäristö- ja teknisen lautakunnan 28.4.2012 71 hyväksymään ympäristölupamaksutaksaan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 86/2000: 4, 5, 7, 8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 101, 105 :t Ympäristönsuojeluasetus 169/2000: 1, 7, 16-19, 23, 30 :t Jätelaki 646/201: 13, 15, 16, 17, 122 :t Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920: 17 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista VNp 993/1992 Päätös Lautakunta hyväksyi palvelualuejohtajan ehdotuksen. Ympäristötarkastaja Taina Huttunen oli asiantuntijana tämän pykälän aikana. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 14.2.2013. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Päätös lähetetään hakijalle Jäljennös päätöksestä Kainuun ELY -keskus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollonkuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto Tieto päätöksen antamisesta Ympäristölupahakemuksesta YSL 38 2 momentin perusteella tiedon saaneet.
Päätöksen antamisesta kuulutetaan Sotkamon kunnan ilmoitustaululla ja Sotkamon kunnan internetsivuilla. TIEDOKSIANTO JA VALITUSOSOITUS Päätöksen antamispäivä 14.2.2013. Ympäristö- ja teknisen lautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ympäristö- ja teknisen lautakunnan päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 18.3.2013. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Sotkamon ympäristöja tekniselle lautakunnalle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - ympäristö- ja teknisen lautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Maksu
Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeusviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Sotkamon ympäristö- ja teknisen lautakunnan osoite: Markkinatie 1 (PL 24), 88600 SOTKAMO (88601 SOTKAMO) Puh. (08) 615 5811/vaihde, Fax. (08) 615 58120, sähköposti. kirjaamo@sotkamo.fi