EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005



Samankaltaiset tiedostot
EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006

Lahden seudun kierrätyspuisto

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

HINNASTO 1/ alkaen

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

HINNASTO YRITYKSILLE 5/

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2017

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2016

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2018

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi

Ympäristölautakunta

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski

Oulun läänin jätesuunnitelman

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

JÄMSÄN KAUPUNKI ENERGIAKÄYTTÖÖN TOIMITETTAVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN VARAS- TOINTI JA SIIRTOKUORMAUS

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161, Loppujäte kaatopaikalle 78,00 96,72

Kierrätys ja kompostointi

Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko päivitystiedot 2008

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittely vaatii osaajia. VUOSIKERTOMUS JA YMPÄRISTÖSELONTEKO

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa alkaen

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

JÄTEKESKUKSEN TSV-TAKSA

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti.

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

KUKKUROINMÄEN ALUEJÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa alkaen

Ekopistejätteen jätemaksu sisältää sekä käsittely- että kuljetusmaksun.

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2014

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161, Eristevillat 100,00 124,00

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN JÄTETAKSA 2013

JÄTEMAKSUTAKSA. Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa Voimassa alkaen

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Kaavoitus ja jätehuolto

Emas-raportti 2011 Nokian-tehdas

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa alkaen

Oulun Jätehuollon tarveprofiili. Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi Kompostoinnilla kestävää kehitystä.

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset alkaen

Transkriptio:

EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen ensimmäinen ympäristöselonteko. Tässä vuosiyhteenvedossa on kerrottu lyhyesti vuoden 2005 tärkeimmistä ympäristöasioista ja ympäristötavoitteiden toteutumisesta sekä vuodelle 2006 asetetuista ympäristötavoitteista. Uusi ympäristölupapäätös sai lainvoiman Vuosi 2005 oli Mustankorkea Oy:n kahdeksas toimintavuosi. Vuoden merkittävin asia oli uuden, kaikkia toimintoja koskevan ympäristöluvan saaminen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle. Siihen saakka toimittiin vuonna 1998 myönnetyn ympäristöluvan mukaan, jonka hakijana oli aiempi toimija Jyväskylän kaupunki. Uusi lupa ohjaa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Jätteiden loppusijoitus päättyy nykyisellä täyttöalueella 31.10.2007, minkä jälkeen toimintaa jatketaan nykyisen alueen vieressä olevaan kalliolouhokseen rakennettavalla loppusijoitusalueella. Täyttötilavuutta uudella alueella riittää pariksi kymmeneksi vuodeksi. Myös nykyisen täyttöalueen maisemointia jatketaan edelleen. Uusi ympäristölupa mahdollistaa myös entistä tehokkaamman jätteiden hyötykäytön. Hyötykäyttöaste jatkaa nousuaan Mustankorkea Oy:n vastaanottamat jätemäärät tonneina 2005 2004 2003 2002 2001 Loppusijoittettava jäte 59 680 53721 54256 55784 56132 kuivajäte 38 406 35723 33988 33631 31233 rakennusjäte 10 316 9072 10968 10224 9253 teollisuusjäte 8 285 5687 6352 9142 13108 erityis- ja muu jäte 2 674 3239 2948 2787 2538 Hyödynnettävät jätteet 54 746 45419 40687 39937 33881 biojäte 12 541 12266 11818 11414 10740 puhdistamoliete 15 785 16219 15631 15780 13624 betoni-ja tiilijäte 17 968 8916 5996 5524 4106 valimohiekka 1 774 1744 2580 2758 844 puujäte 3 725 3440 2572 2640 2800 risujäte 927 1041 1005 947 967 puutarhajäte 556 631 461 237 273 metalli 522 525 530 571 486 lasijäte 566 512 0 0 0 sähkö- ja elektroniikkaromu 362 105 69 47 13 paperi ja pahvi 21 19 25 20 28 Erotuskaivo lietteet 4 616 4031 3580 3752 3047 hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet 4 460 3932 3461 3620 2910 öljynerotuskaivolietteet 156 99 119 132 137 Edelleen toimitettavat ongelmajätteet 402 400 315 286 156 tavanomaiset ongelmajätteet 147 164 181 184 156 kyllästetty puu 255 235 135 102 0 Pilaantuneet maat 54 870 62511 115824 54682 61372 öljyiset maat 8 721 29760 50349 30817 11333 raskasmetallimaat 39 429 31548 62950 22166 45411 muut orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneet maat 6 721 1203 2524 1699 4627 Puhtaat maa-ainekset 29 226 26544 29846 35739 33971 puhtaat hoitomaat 16 439 14414 11977 16900 16370 puhtaat rakennemaat 0 115 440 4618 7468 puhtaat ylijäämämaat 3 820 3376 3558 3482 3469 asfalttimurske 8 967 8638 13872 10739 6664 Yhteensä 203 540 192626 244508 190180 188559 Vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia 119 444 103571 98838 99759 93215 Hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia 46 % 44 % 41 % 40 % 36 %

Vuonna 2005 jätteenkäsittelykeskukseen toimitettiin jätteitä yhteensä noin 119 000 tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä on kasvanut edellisvuodesta lähes 16 000 tonnia. Mustankorkea vastaanotti lisäksi käsiteltäviä pilaantuneita maamassoja lähes 55 000 tonnia, joka on noin 10 % vähemmän kuin vuonna 2004. Ongelmajätteisiin sisältyy myös kyllästetty puu. Edellisvuosien tapaan jätteen hyötykäyttöaste on noussut. Hyötykäyttöön ohjattiin 54 700 tonnia, joka on 46 % vastaanotetusta jätteen määrästä. Biojätteen määrä on jatkanut lievää kasvuaan, puhdistamolietteen määrän pysyessä lähes ennallaan. Hyödynnettävien jätteiden osuutta on nostanut voimakkaasti kasvanut vastaanotetun rakennusjätteen määrä. Hyötykäyttöön ohjatut jätteet 2003-2005 Hyötykäyttöön ohjatut jätteet 2003-2005 60 000 määrä [tonnia] 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2003 2004 2005 Biojäte Puhdistamoliete Muut hyödynnettävät jätteet Sähkö- ja elektroniikkaromun maksuton vastaanotto alkoi Vastuu kodintekniikan jätehuollosta siirtyi kunnilta tuottajille 13.8.2005. Tuottajat voivat hoitaa jätehuoltovelvoitteensa liittymällä yhteen tuottajayhteisöksi. Tuottajayhteisöt ovat luoneet keräyspistejärjestelmän, jonne sähkö- ja elektroniikkaromut voi toimittaa maksutta. Tuottajayhteisöt noutavat Mustankorkean vastaanottamat sähkö- ja elektroniikkaromut edelleen jatkokäsittelyyn. Vuoden loppuun mennessä on vastaanotettu yhteensä 362 tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua. Vastaanotettu romu jakautui seuraavasti: 89 tonnia kylmälaitteita, 71 tonnia kuvaputkilaitteita, 105 tonnia kodin sähkölaitteita sekä 53 tonnia ICT-laitteita. Ennen maksuttoman keräyksen aloittamista Mustankorkealle vastaanotetut 44 tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua toimitettiin Väentupa ry:lle käsiteltäväksi. Uudet lietteiden käsittelyaltaat otettiin käyttöön Mustankorkealle rakennettiin kesällä kaksi lietteiden vastaanottoallasta. Altaisiin toimitetaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä. Altaisiin ei oteta vastaan öljynerotuskaivojen tai -altaiden lietteitä. Elokuussa käyttöönotettuihin altaisiin otettiin vastaan 1739 tonnia lietteitä. Uudet käsittelyaltaat mahdollistavat lietteiden hyötykäytön. Käsittelyaltaissa kiintoaines erotetaan nesteestä suodattamalla ja neste johdetaan viemäriin. Kiintoaine poistetaan altaasta ja kompostoidaan. Kompostoitu massa hyödynnetään jätetäyttöalueen rakennusmateriaalina. Kompostointilaitokselle uusi jälkikypsytyskenttä Uuden ympäristöluvan tultua voimaan otettiin käyttöön kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentän laajennus. Kentän laajennuksen yhteydessä rakennettiin myös vesitiivis tasausallas, johon kerätään jälkikypsytyskentän valumavedet. Uusi päällystetty alue on pinta-alaltaan noin 1,8 ha. Laajennuksen jälkeen käytettävissä olevan jälkikypsytyskentän kokonaispinta-ala on noin 4 ha. Laajennus mahdollistaa entistä tehokkaamman jälkikypsytyksen.

Kompostia eroosionestoon Valtatie 4:n Jyväskylän ja Kirrin välinen moottoritie otettiin käyttöön marraskuussa 2005. Kesän ja syksyn 2005 aikana moottoritien tieluiskiin levitettiin Mustankorkean bio- ja lietekompostia lähes 10 000 tonnia. Tieluiskissa komposti torjuu tehokkaasti sadevesieroosiota ja toimii ravinteikkaana kasvualustana. Ympäristön tilan seuranta on osa normaalia toimintaa Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan monipuolisin ympäristötutkimuksin. Jätteenkäsittelykeskuksen normaalin käyttötarkkailun suorittaa Mustankorkean oma organisaatio, ympäristötutkimukset teetetään kansallisilla asiantuntijoilla. Vuoden 2005 ympäristönseurantaan kuuluivat muun muassa: viemäröitävien vesien laadun tarkkailu pinta- ja pohjavesien tarkkailu loppusijoitusalueen vesien tarkkailu kaasunkeräysjärjestelmän kautta imetyn kaatopaikkakaasun laadun tarkkailu kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin laadun tarkkailu kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston toimintatehokkuuden mittaukset öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan veden laadun tarkkailu pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely järjestetään edelleen siten, että puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Jätetäyttöalueen suotovedet johdetaan Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Jätteenkäsittelykeskuksen vesitase 450000 400000 350000 300000 250000 m3 200000 150000 100000 50000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Jätevesi [m3] Haihdunta ja maastoon johdettu puhdas vesi [m3] Sadanta [m3]

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön tilaa tarkkailee myös lähialueen asukkaista koostuva ympäristöpaneeli. Ryhmä raportoi ympäristössä esiintyvästä hajuhaitasta, melusta, roskaantumisesta, pölyhaitasta sekä muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvista vaikutuksista. Maaliskuusta 2004 lähtien asukkaiden lisäksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen opiskelijoista koottu ryhmä on tehnyt kenttähavaintoja. Lisäksi Mustankorkean eteläpuolella olevalla ulkoilualueella sijaitsevalla Ladun Majalla on lomake, johon kävijät voivat halutessaan kirjata havaintonsa. Asukaspanelistit raportoivat vuonna 2005 keskimäärin 2 havainnosta kuukaudessa. Tämä on 4 havaintoa vähemmän kuin vuonna 2004. Kaatopaikkakaasulla lämmitetään jo 700 omakotitaloa Kaatopaikkakaasua toimitettiin Jyväskylän Energia Oy:lle yhteensä 2,84 milj.m 3. Toimitetun kaasun energiamäärä oli 15 GWh ja kaasunpumppausaseman käyttöaste oli 98 %. Kaasu hyödynnettiin kaukolämmöntuotannossa Keltinmäen lämpökeskuksessa. Kaasun energiamäärä vastasi noin 700 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Kerätyn kaatopaikkakaasun määrän kasvu on seurausta keräysjärjestelmän laajentamisesta sekä käyttöasteen parantumisesta. 2005 2004 2003 Kerätyn kaatopaikkakaasun 15,3 GWh 11,4 GWh 7,7 GWh energiamäärä Sähkönkulutus 2,51 GWh 2,63 GWh 2,94 GWh Jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus pienentyi edellisvuodesta lähes 5 %. Säästöä syntyi edellisen vuoden tapaan kompostointilaitoksen käytön optimoinnilla. Ympäristöasioiden johtamisjärjestelmä käytössä jo kolme vuotta Mustankorkealla on ollut käytössään ympäristöjärjestelmä vuodesta 2002 lähtien. Vuosien 2002-2005 välisenä aikana panostettiin ympäristöasioissa toiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseen, hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistamiseen, henkilöstön osaamisen ja tietotaidon lisäämiseen sekä ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten noudattamiseen. Merkittävimpiä saavutuksia ovat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen tulevan jätteen hyötykäyttöasteen nousu ja vanhojen loppusijoitusalueiden sulkemisien ja kaatopaikkakaasun talteenoton myötä vähentyneet päästöt. Vuoden 2005 loppupuolella toteutettiin ympäristöasioiden seurantakatselmus, jonka tavoitteena oli tarkastella kolme vuotta käytössä olleen toimintajärjestelmän vaikutuksia toimintoihin ja ympäristönäkökohtiin. Seurantakatselmuksen tuloksena laadittiin uusi ympäristöohjelma vuosille 2006 2008. Uuden ympäristöohjelman kehityskohteita ovat; 1. Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen 2. Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen 3. Koulutuksen ja opastuksen tehostaminen Liikevaihto ja ympäristöinvestoinnit 2005 2004 2003 Liikevaihto, Me 7,5 6,8 6,8 Investoinnit, Me 0,6 1,1 0,9 Ympäristövelvoitteet, Me 0,6 0,7 0,8 Kulunut vuosi oli taloudellisesti varsin tyydyttävä. Mustankorkean talous on pysynyt pitkään vakaana, minkä ansiosta vanhojen jätetäyttöalueiden sulkemisia ja muita ympäristönhoitotöitä on pystytty toteuttamaan ripeässä aikataulussa. Investointeihin ja ympäristövelvoitteiden hoitoon sijoitettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ympäristövelvoitteisiin sisältyy vanhojen kaatopaikkaalueiden sulkemistyöt.

Uusia ideoita jätteenkeräilyyn ja -käsittelyyn Vuonna 2005 Mustankorkea osallistui yhdessä VTT Prosessien ja Keski-Suomen liiton (Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta) kanssa hankkeeseen, jonka päätavoitteena oli synnyttää uusia jätteenkeräilyn ja -käsittelyn tuote- ja menetelmäkehitysideoita. Hankkeen tuloksena syntyi kolme taustaselvitystä. Ensimmäisessä osaselvityksessä kartoitettiin tuote- ja menetelmäkehitysideoita nykyisen jätteenkeräyksen toimivuuden pohjalta. Toisessa osaselvityksessä selvitettiin erilaisia muutospaineita, jotka vaikuttavat jätehuollon kehittämiseen. Kolmas oli esiselvitysluontoinen tilanne- ja kustannuskatsaus jätteiden paalaamisesta ja varastoimisesta paalattuna. Jatkohankkeena on näillä näkymin toteutumassa jätteiden älykkääseen lajitteluun sekä pienien biojätemäärien joustavaan käsittelyyn liittyvä osaselvitys. Mapa-projektilla vauhtia yhdyskunta- ja teollisuusj ätteiden hyödyntämiselle Mustankorkea osallistui vuoden aikana Mapa-projektiin (materiaalipankki), jossa tarkasteltiin yhdyskuntien ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä niihin pohjaavan materiaalipankin liiketoiminnallisia edellytyksiä alueellisesti Keski-Suomen maakunnan alueella. Mustankorkealla teollisuuden sivutuotevirtoja on hyödynnetty ympäristörakentamisessa. Muun muassa paperiteollisuudessa syntyvä kuitusavi hyödynnetään kaatopaikan pintasuojarakenteissa ja murskattu betonijäte tie- ja kenttärakenteissa. Jätteen tuojan on osoitettava jätteen kaatopaikkakelpoisuus EU:n Neuvoston päätös kaatopaikkadirektiivin mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille astui voimaan vuonna 2004. Tämä päätös täsmentää kaatopaikkadirektiivissä ja kaatopaikkapäätöksessä mainittuja yleisiä puitteita. Päätöksen mukaan jätteiden tuojalla on velvollisuus antaa riittävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Päätöstä on sovellettava jäsenvaltioissa viimeistään 16.7.2005. Kansalliset soveltamisohjeet ovat vielä tekeillä ja yhtenäinen käytäntö vielä sopimatta. Mustankorkea on tilannut konsulttityönä selvityksen kaatopaikkakelpoisuuden tuomista muutoksista toimintaan. Selvityksessä kuvataan lyhyesti uudet menettelyt ja arviointitavat sekä laaditaan suunnitelma niiden käyttöönotosta Mustankorkea Oy:n eri toimintoihin. Ympäristöselonteon päivitystietojen vahvistamispäätös Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-001) tarkastanut Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmän ja vuoden 2003 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot 2005. Tarkastuksen perusteella on todettu 2006-05-10, että ympäristöjärjestelmä ja päivitystiedot täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset. Yhteystiedot: Mustankorkea Oy Ronsuntaipaleentie 204 PL 22, 40101 Jyväskylä puh. (014) 411 59 13 fax. (014) 411 59 22 Piia Aho, palvelupäällikkö etunimi.sukunimi@mustankorkea.fi www.mustankorkea.fi