Jätteenkäsittely vaatii osaajia. VUOSIKERTOMUS JA YMPÄRISTÖSELONTEKO

Transkriptio

1 Jätteenkäsittely vaatii osaajia. VUOSIKERTOMUS JA YMPÄRISTÖSELONTEKO

2 6 5 8 mustankorkean alue 7 1. Jätteiden vastaanotto 2. Lajittelupiha 8 3. Ongelmajätteiden vastaanotto 4. Toimistorakennus 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely 6. Nykyinen loppusijoitusalue 7. Vanha loppusijoitusalue 8. Hyötyjätteiden käsittely 9. Kaatopaikkakaasun pumppausasema Kompostointilaitos 11. Jälkikypsytyskenttä 12. Mullan valmistus ympäristöteknologian koelaitos 14. Erotuskaivolietteiden käsittely 15. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 Toimitusjohtajalta 4 Puhtaamman luonnon puolesta jo 11 vuotta! 6 Kohokohtia vuosilta Ikinä ei ole tympinyt tulla aamulla töihin! 11 Duunarista jätealan asiantuntijaksi 12 Tarviiko sinne kahluusaappaita? 14 Jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön! 26 Talouden hallinta on osa vastuullista toimintaa VEIKKO TISSARI, TOIMITUSJOHTAJA, Mustankorkealla 12 vuotta.

4 Toimitusjohtajalta 3 NYKYAIKAINEN JÄTTEIDENKÄSITTELY EDELLYTTÄÄ RESURSSEJA JA OSAAMISTA Valtakunnallisesti tavoitteena on vähentää loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä 20 prosenttiin Jätelain tavoitteiden mukaan jätteiden kokonaismäärää pyritään pienentämään vähentämällä ensisijaisesti syntyvää jätettä. Syntyneen jätteen käsittely tulee järjestää siten, että ensin hyödynnetään jätteen sisältämä materiaali ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä hyödyntää yhdyskuntajätteestä materiaalina vähintään 50 % ja energiana 30 % siten, että kaatopaikoille loppusijoitettavaksi jäisi enintään 20 %. Suomessa yhdyskuntajätteestä hyödynnetään tällä hetkellä materiaalina 32 %, energiana 9 % ja loput 59 % menee vielä loppusijoitukseen. Mustankorkealle vuonna 2009 tulleesta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin materiaalina 49 % ja energiana 2 %. Rakennus- ja teollisuustuotannon jätteet mukaan lukien kaikista jätteistä hyödynnettiin 67 % materiaalina, 3 % energiana ja 30 % meni loppusijoitukseen. Suomi on ollut jätteenpolton kehitysmaa, mutta toivottavasti ainakin osa vireillä olevista jätteenpolttohankkeista etenisi myönteisesti. Mustankorkea Oy selvittää parhaillaan kokonaisuuden kannalta järkevää vaihtoehtoa jätteen hyödyntämiseksi energiana. Mörkökorvesta uusi loppusijoitusalue Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2008 kesäkuussa 1. vaihemaakuntakaavan, jossa uuden jätteenkäsittelyalueen sijoituspaikaksi merkittiin Laukaan kunnan Lievestuoreella sijaitseva Mörkökorven alue. Ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2009 kaavapäätöksen, joka tuli voimaan muutoksen hausta huolimatta. Ympäristölupahakemus on parhaillaan kuulutusvaiheessa. Tarve Mörkökorven alueen rakentamiseen ajoittuu 2020-luvun alkuun. Mustankorkealle tehdyt investoinnit tullaan hyödyntämään täysimääräisinä ja Mörkökorven käyttöönoton jälkeenkin on järkevää pitää tiettyjä toimintoja edelleen Mustankorkealla. Vastuullinen jätteenkäsittely edellyttää resursseja ja kustannuksia Jätelaki velvoittaa jätelaitoksia perimään jätteistä maksun, joka kattaa myös toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet, kuten kaatopaikan sulkemis- ja maisemointityöt ja ympäristövaikutusten tarkkailut. Ennen jätelain voimaan tuloa parikymmentä vuotta sitten Suomessa oli satoja kaatopaikkoja, joiden ylläpidosta ja kustannuksista vastasivat kunnat pääasiassa verovaroin. Ihmiset olivat kautta aikojen tottuneet siihen, että kaatopaikka oli ainoa jätteiden käsittelytapa, ja että se oli ilmaista. Kunnat siirsivät vähitellen jätehuoltoon liittyvät velvoitteensa perustettaville jätehuoltoyhtiöille, samalla kun jätteen käsittelyvaatimukset kiristyivät. Vastuullinen jätteenkäsittely edellyttää ympäristöstä huolehtimista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämistä ja uusien menetelmien kehittämistä. Tämä kaikki tietenkin maksaa, mitä ihmisten näyttää edelleenkin olevan vaikeaa käsittää. Onko 2,80 euroa/kk liikaa? Tarkastelin omia jätemaksujani viime vuodelta. Omakotitaloni 300 litran jäteastia tyhjennetään joka toinen viikko. Tyhjennyksen verollinen hinta oli 6,01 euroa kerta eli noin 12 euroa kuukaudessa. Totesin, että jätelaskut ovat kaikkein pienimpiä, mitä postilaatikkooni tipahtaa. Mustankorkea Oy:n osuus on laskusta noin 2,80 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi askin päivässä polttava tupakoitsija maksaa nautinnostaan noin 140 euroa kuukaudessa. Jätteidenkäsittely edellyttää vankkaa ammattitaitoa Kaikenlainen jätteidenkäsittely, lajittelu ja hyötykäyttö edellyttävät tekijöiltään vankkaa ammattitaitoa. Mustankorkean vaaka-asemalla työskentelevät ohjaavat vuosittain lähes jätteentuojaa purkamaan jätteensä oikeisiin paikkoihin, punnitsevat jätteet ja kirjaavat tiedot ylös. Biojätteen ja puhdistamolietteen laitoskompostointi ja lopputuotteen valmistus eivät todellakaan ole helppoa kuin heinänteko. Ollaan tekemisessä biologisen prosessin kanssa, jonka onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Ongelmajätteiden vastaanotto, lajittelu, pakkaus ja toimittaminen ongelmajätelaitokseen sekä pilaantuneiden maa-ainesten käsittely edellyttävät työntekijöiltä laajaa asiantuntemusta. Lajittelun ansiosta loppusijoitettavan jätteen määrää on pystytty jatkuvasti vähentämään. Jyräyksen ja esipeiton tuloksena saadaan jätepenkka tiiviiksi, estetään haittaeläimien leviämistä ja pidetään jätepenkere liikennöitävässä kunnossa. Yli n asukkaan jätteiden käsittely hoidetaan kourallisella ihmisiä Näitä tehtäviä Mustankorkealla hoitavat henkilöt eivät näy lehtien otsikoissa, vaikka he huolehtivat omalla äänettömällä tavallaan yli asukkaan jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. He ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen. Kädessäsi on nyt luettavana Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen kolmas EMASympäristöselonteko vuosilta ja vuosikertomus Kerromme tässä selonteossa niistä toimista, joita olemme ympäristöasioiden eteen tehneet ja niistä asioista, joissa meillä on vielä parantamista. Lausun lämpimät kiitokset työntekijöidemme lisäksi kaikille asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, hallitukselle ja muille sidosryhmillemme hyvästä yhteistyöstä kuluneena toimintavuonna. Veikko Tissari Toimitusjohtaja VUOSIKERTOUMUS 2009

5 4 1. Puhtaamman luonnon puolesta jo 11 vuotta! Mustankorkean tehtävä: Mustankorkea Oy käsittelee jätteitä ja edistää kierrätystä Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toimintaalueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Mustankorkean asiakkaita ovat etupäässä kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja -toiminta, teollisuus, elinkeinoelämä ja tuottajayhteisöt. Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus perustettiin vuonna Alue on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1963 Jyväskylän kaupungin yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkana. Alueen laajuus on kaikkiaan 55 hehtaaria. Jyväskylän toimipaikan lisäksi perustamisvaiheessa yhtiö otti hoitaakseen myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kaatopaikat. Toiminta niillä on päättynyt ja niille on tehty ympäristönhoidolliset sulkemistyöt, kuten pintasuojarakenteet ja vesien hallintajärjestelmät. Laukaan Mörkökorven vanhalle kaatopaikalle on rakennettu kompostointikenttä, joka toimii kompostointilaitoksen varajärjestelmäpaikkana. Omistuspohja: Mustankorkea toimii osakeyhtiön tavoin Mustankorkean omistajina ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaa, Muurame ja Vapo Oy. (Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2009 alusta.) Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on 8 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu noin asukasta. OMISTUSSUHTEET Vapo Oy % Jyväskylä... 36,6 % Laukaa... 5,8 % Muurame... 2,6 % Mustankorkean rooli: Keskisuomalaisten jätteidenkäsittelijä Mustankorkea ottaa vastaan ja käsittelee yhdyskunta-, rakennus- ja tuotantotoiminnan jätteitä. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään maa- ja kiviainesjätteitä, jotka pitävät sisällään myös pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn. Yhdyskuntajätehuollon lisäksi Mustankorkea palvelee myös elinkeinoelämän jätehuoltoa, kuten kaupan ja teollisuuden toimijoita. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Mustankorkea huolehtii yritysten ja yhteisöjen jätteistä ja tarjoaa monipuolisia kokonaispalveluratkaisuja jätehuoltoon ja jätteenkäsittelyyn. Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava peruspalvelu ja osa toimivien yhdyskuntien infrastruktuuria. Kuntien tehtävänä on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Mustankorkean osakaskunnat Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat siirtäneet yhdyskuntajätteiden käsittelyvelvoitteen Mustankorkealle. Kunnat ja Mustankorkea tekevät velvoitteen täyttämiseksi tiivistä yhteistyötä. Yhteistoiminnan kautta on luotu mahdollisuudet ja resurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön kiristyvien ympäristövaatimusten täyttämiseksi. Keräys Kuljetus Käsittely Hyödyntäminen Neuvonta Keräys... Kunnat Kuljetus... Kunnat ja yritykset Neuvonta... Kunnat Käsittely... Mustankorkea Oy Hyödyntäminen... Mustankorkea Oy Mustankorkealle tuodaan yhä enemmän uudelleen hyödynnettäviä jätteitä Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettiin jätteitä vuoden 2009 aikana yhteensä tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä laski edellisestä vuodesta 24 prosenttia. Lasku johtui yleisestä talouden taantumasta ja rakentamisen hiipumisesta. Vastaanotetuista jätteistä yhdyskuntajättei- Mustankorkea OY

6 5 VASTAANOTETUT JÄTTEET Tuotantotoiminnan jäte Rakennusjäte Maa- ja kiviainesjäte Yhdyskuntajäte osakas- ja asiakaskunnat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus Jätemäärä (tonnia) Jyväskylä TALOUDEN TUNNUSLUKUJA Jämsän vesiliikelaitos Liikevaihto, 1000 EUR Muutos % -5,2 13,5 10,1-8,3 Bruttoinvestoinnit, 1000 EUR % liikevaihdosta 6,3 4,9 29,1 17,2 Ympäristövelvoitteet, 1000 EUR Henkilöstö keskimäärin Liiketulos, 1000 EUR % liikevaihdosta 21,5 20,3 18,6 18,9 Tilikauden voitto, 1000 EUR Taseen loppusumma, 1000 EUR Liikevaihto, Me 8,1 8,6 7,6 6,9 Investoinnit, Me 0,5 0,4 2,2 1,2 Ympäristövelvoitteet, Me 0,4 0,3 0,6 0,3 tä oli tonnia, maa- ja kiviainesjätteitä noin tonnia, rakennusjätteitä oli tonnia ja tuotantotoiminnan jätteitä tonnia. Merkittävin lasku oli maa- ja kiviainesjätteissä sekä rakennusjätteissä. Tilikauden liikevaihto oli euroa. Tilikauden liiketulos ennen tilinpäätös-siirtoja ja veroja oli euroa. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Miehet Naiset Mustankorkean henkilöstön määrä 2009 Mustankorkealla on 16 vakituista ja 7 kesätyöntekijää. Mustankorkealla on myös harjoittelijoita ja opinnäytetyön tekijöitä. Määrä (kpl) VUOSIKERTOUMUS 2009

7 6 2. Kohokohtia vuosilta Vuosi 2007 Vuosi 2008 Mustankorkealle investoitiin uusi 3,3 ha:n EU-normit täyttävä loppusijoitusalue. Hyödynnetty kaatopaikkakaasun määrä vastasi yli 1100 omakotitalonvuotuista lämmöntarvetta. Kaikki Mustankorkealla vakituisesti työskentelevät osallistuivat kukin vähintään yhteen koulutustilaisuuteen. Mustankorkea täytti 10 vuotta, mitä juhlittiin vuonna vuotisjuhlavuoden 2008 aikana pyrittiin lisäämään kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tietoisuutta jätteenkäsittelystä ja sen merkityksestä. Mustankorkean juhlavuosi huipentui 2008 keväällä 10-vuotisjuhlaseminaariin. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan, jossa Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen uusi sijoituspaikka osoitettiin Laukaan Mörkökorpeen. Mustankorkea näkyi positiivisesti venäläisessä mediassa. Opastusta jätteidenlajitteluun TV Jyväskylän Raksa-ohjelmassa. Liikevaihto oli kaikkien aikojen suurin. Mustankorkea OY

8 7 Timo Nissinen, käyttöpäällikkö, Mustankorkealla 10 vuotta. Vuosi 2009 Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Jyväskylän kaupunkiin. Mustankorkealla toteutettiin ulkoinen auditointi, jossa ei havaittu yhtään poikkeamaa. Mustankorkealla toteutui kaikkien aikojen ennätys kävijämäärässä yhden päivän aikana. Mustankorkea sai positiivisen lupapäätöksen hakemistaan muutoksista ympäristölupaan. Mustankorkealla toteutettiin kaikkia toimintoja koskeva ympäristökatselmus ja vaaranarvioinnit. Mustankorkealle valmistui mullan valmistuskenttä ja hyötyjäteterminaalin varastokenttä. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikasta. Suomessa ollaan melko edistyksellisiä jätteenkäsittelyssä. Meillä hyödynnetään uutta teknologiaa ja ollaan tietoisia lajittelun merkityksestä. Ylikuluttaminen pitäisi kuitenkin saada kuriin: jätämme jälkeemme paljon syömätöntä ruokaa ja käyttämätöntä tavaraa. Kulutustottumusten muuttamisen lisäksi kaiken a ja o on lajittelu ja kierrätys, muuten jätteitä syntyy enemmän kuin pystytään tulevaisuudessa käsittelemään. VUOSIKERTOUMUS 2009

9 8 3. Ikinä ei ole tympinyt tulla aamulla töihin! Toimintavuonna Mustankorkean palveluksessa vakituisessa työsuhteessa oli 16 henkilöä, viisi kuukausipalkkaista ja yksitoista tuntipalkkaista. Jätteen loppusijoitusalueen jyräyksen hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Pilaantuneiden maa-ainesten sekä hyödynnettävien jätteiden vastaanotossa ja käsittelyssä käytetään myös urakoitsijaa. Täällä saa valita ne koulutukset, mitkä kiinnostaa. Kaikki Mustankorkean vakituisessa palveluksessa olevat henkilöt osallistuivat toimintavuoden aikana johonkin koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli yhteensä 75 ja kustannukset ilman palkka- ja matkakustannuksia euroa. Koulutustilaisuudet käsittivät asiakaspalvelukoulutusta, ongelmajätehuollon koulutusta, työsuojelu- koulutusta, ensiapukoulutusta, jätelaitosten taloushallinnon koulutusta sekä osallistumisia valtakunnallisille jätelaitos- ja jätehuoltopäiville, jätealan seminaareihin ja kenttäväen koulutuspäiville. Täällä saa valita ne koulutukset, mitkä kiinnostavat ja liittyvät omaan työhön ja kehittymiseen. Saamme myös uusinta tietoa alasta, kertoo Mustankorkean ongelmajätevastaava Timo Raitanen. Ikinä ei ole tympinyt tulla aamulla töihin, sanoo toimistosihteeri Eija Antikainen. Mustankorkea on suosittu kesätyöpaikka Kesätyöntekijöitä oli vuonna 2009 kaikkiaan 7 henkilöä ja työsuhteen kesto oli neljästä viikosta puoleen vuoteen. Työmotivaatio ja välineet kunnossa! Mustankorkean henkilöstö osallistui Vapo Oy:n henkilöstötutkimukseen vuonna 2008, jonka tulokset saatiin vuonna Tutkimus koski Vapon kaikkia toimipaikkoja. Mustankorkean henkilöstötutkimus osoitti, että koulutusmahdollisuuksiin oltiin erityisen tyytyväisiä. Mustankorkealla myös työmotivaatio on kunnossa. Eniten kehittämistä henkilöstön mielestä oli mm. sisäisessä tiedonkulussa ja yhteistoiminnassa. Kevään 2009 aikana Mustankorkea osallistui myös jätelaitosten työhyvinvointitutkimukseen. Jätelaitosyhdistys ry:n koordinoiman tutkimuksen tarkoituksena oli toteuttaa jätelaitosten yhteinen työhyvinvointitutkimus. Myös tämän tutkimuksen mukaan Mustan- Mustankorkea OY

10 9 Tässä työssä pitää tietää paljon jätteenkäsittelyprosessista. Jarmo Salminen, laitosvastaava, 9 vuotta Mustankorkealla. Mustankorkea on ollut positiivinen yllätys korkean henkilöstön työmotivaatio on suhteellisen korkea ja henkilöstö kokee, että työvälineet ovat kunnossa. Eniten kehitettävää henkilöstön mielestä oli mm. palkitsemisessa ja TYKY-toiminnassa. Tavoitteena turvallinen ja toimiva työympäristö Mustankorkean ensimmäinen päämääränä on turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen. Yhtenä tavoitteena on ollut työskentelyolosuhteiden kehittäminen. Merkittävin toimenpide tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli kompostointilaitoksen ilmanvaihdon tehostaminen vuoden 2009 aikana. Vuonna 2010 kompostointilaitoksen sisäilmasta tullaan tekemään työhygieeniset mittaukset. Tutkimuksen jälkeen voidaan arvioida ilmanvaihdon tehostamisen vaikutusta sisäilman laatuun. Juhani Pasanen, 25 v., pääsi tutustumaan Mustankorkean toimintaan neljän (4) kuukauden ajan työharjoittelujaksolla maaliskuun alusta kesäkuun loppuun Juhani opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tradenomiksi markkinointipainotteisella linjalla. Opinnäytetyö asiakaspalveluun liittyen kiinnostaisi Juhania tulevassa. Juhani toimii harjoitteluaikanaan etupäässä Mustankorkean vaaka-asemalla asiakaspalvelutyössä. Kaikki jätteet tuodaan jätteenkäsittelykeskukseen vaakaaseman kautta. Koko Mustankorkea on ollut positiivinen yllätys. Täällä on hyvä ilmapiiri työntekijöiden kesken ja olen päässyt kehittymään työntekijänä, Juhani lisää. Tämä on haastavinta työtä, mitä olen tehnyt tähän mennessä. Tärkein työni on, että neuvon asiakkaat oikeisiin paikkoihin jätekuormansa kanssa, Juhani kertoo. Juhanille oli yllätys, miten vaativaa jätteenkäsittelykeskuksen asiakaspalvelutyö on. Aiemmasta telekommunikaatioalan asiakaspalvelukokemuksesta on ollut hyötyä. Tämä on haastavinta työtä, mitä olen tehnyt tähän mennessä. Stressinsietokyky, oma-aloitteisuus ja sosiaaliset taitoni ovat parantuneet huomattavasti, Juhani sanoo. Jätteiden hinta puhuttaa Juhani kiittelee valveutuneita asiakkaita, jotka tuovat keskukseen lajiteltua jätettä uudelleen hyödynnettäväksi. En ole tiennyt, miten paljon jätteitä voi todellisuudessa hyödyntää uudelleen. Itse pyrin kierrättämään kotona kaiken. Asiakkaat esittävät eniten kysymyksiä jätteiden hinnasta. Asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä, että eivät ne jätteet itsestään katoa tai jalostu hyötykäyttöön. Hinnat ovat loppujen lopuksi melko nimellisiä, Juhani toteaa. VUOSIKERTOUMUS 2009

11 10 Henkilökohtaisesti kierrätän kaiken mahdollisen. jonna SALMINEN, vaaka-aseman hoitaja, Mustankorkealla 5 vuotta. Mustankorkea OY

12 11 4. Duunarista jätealan asiantuntijaksi Nykyaikaiseen jätteenkäsittelyyn tarvitaan asennetta, ympäristötekniikkaa ja osaajia Nykyajan jätteenkäsittely vaatii osaamista, ajan tasalla olemista sekä uusia menetelmiä loppusijoitettavan jätteen vähentämiseksi. Tämä on vähän sellainen Pelle Pelottomien ala, kun yhdessä luodaan ideoita ja jaetaan niitä jätteenkäsittelykeskuksien ja jätealan osaajien kesken, kertoo Mustankorkealla jo sen perustamisajoista ollut toimistosihteeri Eija Antikainen. Yhteistyö jätelaitosten kanssa onkin saumatonta liittyi se sitten tekniikkaan, viestintään tai osaamiseen. Tällä alalla on monipuolisia mahdollisuuksia, sijaa ideoille ja luovuudelle. Tämä ei ole mustasukkainen kenttä. Kaikki ovat sa- malla puolella ja ratkaisuja hyödynnetään avoimesti, kertoo palvelupäällikkö Piia Aho. Työtä ei opi kirjasta Tätä työtä ei kirjasta opi. Ei ole sellaista koulua, joka valmentaisi jätteenkäsittelykeskuksen ammattilaiseksi. Itse on opittava yhdessä alan muiden osaajien kanssa, toteaa Aho. Vaaka-aseman hoitaja Jonna Salminen on samaa mieltä. Hän kokee erityisen haastavaksi jätteiden tunnistamisen ja ratkaisujen tekemisen siitä, mihin mikäkin jätekuorma tulisi vaaka-asemalta ohjata, jotta jätteiden hyötykäyttöaste on korkein mahdollinen. Asiakkaat ovat työn suola Mustankorkealla tarvitaan myös asiakaspalveluosaamista. Kyllä täällä sosiaalisia taitoja tarvitaan, ja huumoria, kertoo Jonna. Vaikka nimelliset jätemaksut puhuttavatkin varsinkin keski-ikäisiä jätetuojia, kokee vaaka-aseman henkilökunta asiakaspalvelutyön mielekkäästi. Asiakkaat ovat työn suola. Joitain asiakkaita oikein odottaa aina talven jälkeen!, Jonna kertoo. Ennen ajattelin, että kaatopaikka on läjä roskia Lukiolaiset Hanna Viik, 15 v., ja Tiia Tissari, 17 v., ovat kesäkuun 2009 ajan kesätyössä Mustankorkealla. Heidän työnsä liittyy etupäässä roskien keräämiseen ympäristöstä. Tämä on Hannalle ensimmäinen kesätyö ja työkokemus. Hanna ei ole myöskään aiemmin käynyt Mustankorkealla. Minulle on ollut yllätys, miten järjestelmällistä ja siistiä kaikki on. Ennen ajattelin, että kaatopaikka on läjä roskia, kertoo Hanna. Tiia on yllättynyt siitä, miten paljon ihmiset heittävät käyttökelpoista tavaraa pois. Tiia on ollut kesätöissä Mustankorkealla jo aiemminkin. Tiia viihtyy Mustankorkealla, koska työporukka on mukavaa ja kesätyöntekijät otetaan hyvin vastaan. Kesätyö opettaa työelämään Niko Suvannolle, 18 v., ja Joonas Huttuselle, 18 v., kesätyö Mustankorkealla toimii erityisesti työelämään tutustumisena. Me pidetään pihaa ja ympäristöä siistinä, kertoo Niko ja Joonas. Kyllä tämä opettaa työelämään, sanoo ammattiopistossa sähkölinjalla opiskeleva Niko. Lukiolainen Joonas nyökyttelee. VUOSIKERTOUMUS 2009

13 12 5. Tarviiko sinne kahluusaappaita? Nykyaikainen jätteenkäsittelylaitos ei ole enää kaatopaikka Joskus jätteenkäsittelystä elää vielä varsin vanhakantaisia käsityksiä. Asiakkaat saattavat soittaa tänne ja kysyä, että millaiset varustukset sinne kannattaa laittaa päälle, kun tulee jätettä tuomaan. Tarvitaanko sinne kahluusaappaita?, kertoo toimistosihteeri Eija Antikainen. Mustankorkealla vastataan toki mielellään kaikenlaisiin kysymyksiin, mutta tällaiset kysymykset kertovat kuntalaisten päivittymättömästä tiedosta liittyen nykyaikaiseen jätteenkäsittelyyn. 20 vuotta sitten jätteenkäsittely oli ihan erilaista kuin se on nyt tänä päivänä. Jäte on nyt uudelleen hyödynnettävää ja sillä on markkina-arvoa, sanoo ongelmajätevastaava Timo Raitanen. Kuluttajilla on monenlaisia harhaluuloja jätteenkäsittelystä Harhaluuloja saattaa syntyä, kun samaan jätteenkeräilyautoon ("pakkariin") otetaan kiinteistöltä sekä biojätettä että kuivajätettä. Ihmiset luulevat, että jätteet sekoitetaan keskenään. Todellisuudessa kyseessä on ns. kaksikammioauto, jossa biojätteelle on oma säiliönsä. Jätejakeet puretaan Mustankorkealla eri käsittelykohteisiin, kertoo toimitusjohtaja Veikko Tissari. Yksi harhaluulo liittyy myös siihen, että kuvitellaan, että jätteiden tuonti on kallista. Jätemaksut ovat kuitenkin nimellisiä ja niillä katetaan vain toiminnan kustannuksia kuten jäteveroa, henkilökunnan palkkoja ja laitteistoja. Jätteet eivät katoa ilmaiseksi ja itsestään Jätteet eivät häviä itsestään ja jätelaitoksen toimintaa ei tueta verovaroin, kertoo vaakaaseman hoitaja Pekka Janatuinen. Meidän täytyy huolehtia alueen jätteistä esimerkiksi loppusijoitusalueella vielä 30 vuotta tästä eteenkin päin. Nämä ovat pitkäjänteisiä asioita, kertoo palvelupäällikkö Piia Aho. Viitseliäisyydellä pidetään kaikille yhteinen luonto puhtaampana Mustankorkealle saavuttaessa pysähdytään ensin vaaka-asemalla, josta jätekuormat ohjataan eteenpäin oikeaan kohteeseen. Lajittelupiha on kotitalouksien tuomia jätteitä varten. Mustankorkea OY

14 13 Kuluttajilla on monenlaisia harhaluuloja jätteenkäsittelystä. Eija Antikainen, toimistosihteeri, Mustankorkealla 14 vuotta. VINKKEJÄ JÄTTEIDEN TUOJILLE Lajittelupihalla on opasteet kunkin jätteen lajittelusta. Sinne on helppo lajitella niin mm. sähköromu, puutavara, ongelmajäte kuin metallitavara ja pahvi. Monesti lajittelu on vain viitseliäisyydestä kiinni. Jokainen meistä osaa kierrättää, muistuttaa laitosvastaava Jarmo Salminen. Nuoret ovat vastuullisimpia jätteidentuojia Nuoret ihmiset ovat vastuullisia ja myös valmiimpia maksamaan jätteiden tuonnista. He ajattelevat enemmän ympäristöä eivätkä ole valmiita dumppaamaan jätettä metsään muutaman euron tähden, kertoo vaaka-aseman vastaava hoitaja Pekka Janatuinen. Kannattaa kysyä ensin jätemaksuista ennen kuin kärrää pesukoneen metsään. Siellä se taatusti tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi. Mustankorkealla koneesta pääsisi eroon maksutta. - Pekka Janatuinen, vaaka-aseman vastaava hoitaja. Ohjekyltit on hyvä lukea alueella tarkasti. Ne ovat täällä jätteentuojia varten, että jätteet löytäisivät oikeaan osoitteeseen. Joskus ihmiset hieman laiminlyövät ohjeita ja jätteet joutuvat vääriin paikkoihin. - Jonna Salminen, vaaka-aseman hoitaja. VUOSIKERTOUMUS 2009

15 14 6. Jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön! REG.NO. FI Yleisiin asenteisiin voisi vaikuttaa vaihtamalla jätesana joksikin toiseksi. Timo Raitanen, ongelmajätevastaava, MUSTANKORKEALLA 4 VUOTTA. Ympäristönäkökohtien merkittävyys 2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä 1 = vaikutus ei-kiireellinen tai vähäinen 0 = ei merkittävä MUSTANKORKEAN MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT: jätteiden loppusijoitus > jätteiden hyödyntämiseen materiaalina ja energiana sekä kaatopaikkakaasun keräyksen tehostaminen jätteenkäsittelytoimintojen ympäristövaikutukset > ongelmajätteiden käsittelyn ja kompostoinnin kehittäminen ympäristöriskit > varautuminen riskeihin ja toiminta vahinkotilanteissa henkilöstön ja asiakkaiden tietoisuus jäteasioista > tiedotuksen ja valistuksen kehittäminen Mustankorkea OY

16 15 Mustankorkean toimintapolitiikka perustuu vastuullisuuteen Mustankorkea Oy:n toiminta perustuu hallittujen ja turvallisten jätteenkäsittelypalvelujen tarjoamiseen sekä jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseen. Toiminnan vastuullisuus. Tarkkailemme toimintamme ympäristövaikutuksia, asetamme uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita ja arvioimme niiden toteutumista. Sitoudumme toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen yhtiön toimintojen kaikissa vaiheissa. Huolehdimme, että toimintamme täyttää kaikilta osin ympäristölainsäädännön vaatimukset ja seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Toiminnan kehittäminen. Hankimme tietoa toimintamme ympäristövaikutuksista ja kehitämme toimintaamme soveltuvaa teknologiaa. Osallistumme aktiivisesti toimialan kehittämiseen ja parhaan taloudellisesti saatavilla olevan tietämyksen ja teknologian hyödyntämiseen. Osaava henkilöstö. Henkilöstömme hoitaa tehtäviään vastuullisesti. Henkilökuntamme on motivoitunutta, pätevää ja sitoutuu sovittujen toimintatapojen noudattamiseen. Huolehdimme, että henkilöstöllä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja yhdessä kehitämme jatkuvasti myös työturvallisuuteen liittyviä asioita. Avoimuus ja vuorovaikutus. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää ja se tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Viestimme ympäristöasioistamme totuudenmukaisesti ja avoimesti sekä julkaisemme keskeiset ympäristötiedot ympäristöselonteossamme. Toimitusjohtaja Veikko Tissari Mustankorkea Oy Jyväskylässä 6. maaliskuuta 2007 Johtamisjärjestelmät ovat tarkoin määriteltyjä Mustankorkean tavoitteena on hallita toimintansa ja tuotteidensa ympäristövaikutukset sekä huolehtia toiminnan laatunäkökohdista kattavasti ja järjestelmällisesti. Tärkeimpänä työkaluna on yhtiön sertifioitu toimintajärjestelmä, joka sisältää ympäristö- ja laatuasiat. Toimintakäsikirja täyttää ympäristöasioissa ISO standardin sekä EMAS-asetuksen vaatimukset ja laatuasioissa ISO 9001-standardin vaatimukset. Toimintajärjestelmässä on vahvasti mukana myös turvallisuusasiat. Toimintajärjestelmä tarkastetaan ulkopuolisen arvioijan toimesta vuosittain. Vuoden 2009 ulkoinen arviointi toteutettiin Arvioinnissa ei todettu yhtään poikkeamaa. Arvioinnin toteutti Inspecta Sertifiointi Oy. Toimintaa seurataan säännöllisesti Säännölliset katselmukset eli auditoinnit ovat tärkeä osa ympäristö- ja laatutoimintaa. Auditointien avulla pyritään takaamaan työntekijöille ympäristöystävällinen, laadukas ja turvallinen työympäristö. Auditointien tarkoituksena on selvittää, onko katselmuksen kohteena oleva toiminta lainsäädännön, laatu- ja ympäristöperiaatteiden ja toimintajärjestelmän ohjeiden mukaista. Samalla selvitetään, voidaanko kohteen toimintaa kehittää edelleen ympäristömyönteisemmäksi, laadukkaammaksi ja turvallisemmaksi. Sisäiset auditoinnit toteutetaan vähintään kerran vuodessa yhtiössä hyväksytyn auditointisuunnitelman mukaisesti. Auditoinneissa on mukana Mustankorkean koko henkilökunta. Auditoinnin tuloksista laaditaan raportti, johon kirjataan kehityskohteet sekä myönteiset havainnot. Kehityskohteille laaditaan toimenpide-ehdotukset ja aikataulutukset, joiden toteutusta valvoo laatupäällikkö. Ulkopuolinen auditoija tekee katselmuksen kerran vuodessa ja arvioi, onko toiminta standardien mukaista. Lakien ja säännösten mukaisuutta valvovat viranomaiset. Mustankorkeaa tekee jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa ja vaatimusten täyttymistä seurataan mm. vuosittain pidettävien tarkastuskäyntien yhteydessä. yrityksen ympäristöasioiden nykytilaa arvioitiin Vuonna 2009 toteutettiin laaja ympäristöasioiden seurantakatselmus, jossa selvitettiin yrityksen ympäristöasioiden nykytila sekä arvioitiin vuosien ympäristöohjelman toteutuminen. Ympäristökatselmuksessa selvitettiin ympäristönäkökohtia kahdesta näkökulmasta: yrityksen sisäiset toiminnot ja yrityksen ulkopuoliset toiminnot. Sisäisissä toiminnoissa selvitettiin tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia sekä varautumista poikkeustilanteisiin. Ulkopuolisessa toiminnassa tarkastettiin lain asettamat vaatimukset sekä sidosryhmien vaatimukset ympäristönäkökohdille. Samassa yhteydessä toteutettiin työturvallisuusvaarojen arvioinnit. Ympäristökatselmuksen lopputuloksena saatiin selville, mitkä ovat oman toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat eli sellaiset toiminnot, joilla on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja joihin yritys itse voi vaikuttaa. Merkittävien ympäristönäkökohtien pohjalta laadittiin uusi ympäristöohjelma vuosille Ympäristöntarkkailu kuuluu Mustankorkean arkeen Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan monipuolisin ympäristötutkimuksin sekä Mustankorkean oman henkilöstön että asiantuntijoiden toimesta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöntarkkailu kuuluu osana Mustankorkean henkilökunnan työtehtäviin ja se toteutetaan ympäristöluvan vaatimalla tavalla. Normaalista toiminnasta poikkeavat havainnot kirjataan ja käsitellään sähköisessä poikkeamakannassa. Järjestelmään kirjataan myös sidosryhmiltä tulleet VUOSIKERTOUMUS 2009

17 16 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN VESITASE Sadanta Jätevesi viemäriin yhteydenotot ja havainnot. Poikkeamat käsitellään Mustankorkean johtoryhmässä ja henkilöstöpalavereissa. Ympäristöpoikkeamat ja huolenilmaisut toimitetaan tiedoksi myös Mustankorkean lupaviranomaiselle. Määrä (m 3 ) Veden kierrätys, haihdunta ja maastoon johdettu puhdas vesi Vesijohtoveden kulutus Sadannalla suuri merkitys syntyvien jätevesien määrään Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely on järjestetty siten, että puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Ulkoalueilla sijaitseville jätteenkäsittelytoiminnoille on toteutettu asianmukaiset pohjarakenteet ja veden talteenottojärjestelmät. Rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat jätevedet valu pois jätekeskuksen alueelta. Kaikki loppusijoitusalueiden suotovedet, käsittely- ja varastokenttien valumavedet, laitosten prosessivedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Jyväskylän kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Mustankorkea OY

18 17 Jätteenkäsittelykeskuksen vesitaseessa voi huomata sadannan vaikutuksen käsittelyyn johdettaviin vesimääriin. Sadannan lasku vuonna 2009 vaikutti merkittävästi myös vesitaseen osioiden viemäröity jätevesi sekä veden kierrätys, haihdunta ja maastoon johdettu puhdas vesi määrään, kun kenttäalueiden sadevesiviemäreistä päätyi huomattavasti vähemmän vesiä käsittelyyn. Ympäristöpaneeli seuraa ja raportoi Lähialueen asukkaista on muodostettu ympäristöpaneeli, joka seuraa ja raportoi jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamia häiritseviä hajuja, melua, pölyä ja roskaantumista sekä muita mahdollisia haittoja. Paneelin tulokset käsittelee ja raportoi ulkopuolinen asiantuntija. Vuoden 2009 huhtikuusta lähtien ympäristöpaneelin toiminnasta on vastannut Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus. Vuoden 2009 syyskuun panelistien lukumäärä nousi 21 panelistiin. Uusia panelisteja haettiin lähialueen asukkaille jaetun tiedotteen avulla elokuussa Asukaspanelistien lukumäärä on vaihdellut 16 ja 31 panelistin välillä vuosina Panelistien määrä oli korkeimmillaan vuonna Hajuhavaintojen tekeminen on osa ympäristöseurantaa Ympäristöpaneelin mukaan vuoden 2009 aikana hajuhavaintopäiviä asuinalueilla oli yhteensä 54 eli 9 päivää enemmän kuin vuonna Useimmin hajuhaittaa koettiin Ylä-Myllyjärvellä. Hajupäiviä Ladun Majan seurantapisteessä oli vuonna 2009 kaikkiaan 49 hajupäivää. Eniten hajuhavaintoja tehtiin maaliskuussa, jolloin myös Ladun Majan käyttö oli aktiivisinta. Vuonna 2008 Ladun Majalla oli 53 hajupäivää. Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Merkittävimmät mahdollisia hajuhaittoja aiheuttavat toiminnot Mustankorkean jätekeskuksessa ovat jätteen loppusijoitus ja loppusijoitusalueen sulkemistyöt, kompostointi, pilaantuneiden maa-ainesten käsittely ja jätekeskukseen saapuvat jätekuormat. Hajuhavainnot liittyivät edellisten toimintojen lisäksi kompostointilaitoksella toteutettuihin korjausrakentamisiin, jonka aikana kompostoitavat massat jouduttiin ajamaan heti tunnelivaiheen jälkeen ulos. Hajuhavaintopäivien kasvuun saattaa olla osasyynä myös panelistien määrän kasvu. Ympäristöpaneelin lisäksi Mustankorkean jätekeskukseen ilmoitettiin vuoden 2009 aikana 4 hajuhavaintoa. Havainnoista 3 voitiin kohdistaa Mustankorkean toiminnoista aiheutuviksi. Yksi havainnoista tuli Jyväskylän keskustan alueelta ja hajulähteeksi osoittautui Äänekosken paperitehtaat. Hajuhavainnot on kirjattu Mustankorkean sähköiseen poikkeamakantaan. VUOSIKERTOUMUS 2009

19 18 Lukumäärä (kpl) HAJUHAVAINTOPÄIVÄT ASUINALUEILLA Hajuhavaintopäivät Panelistien lukumäärä Tammikuussa ympäristöpaneelissa kirjattiin havaintoja Ylä-Myllyjärvellä Mustankorkealta kantautuvasta melusta. Melu oli junttaus-, isku- tai koputusääniä, ja lisäksi autojen peruutusäänet kuuluivat asuinalueelle. Meluhavaintoja tehtiin myös helmikuussa, jolloin havaittiin kolinaa ja työkoneitten ääniä iltaaikaan. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman melun (liikenne ja jätteenkäsittelytoiminnot) lisäksi melua lähialueille aiheutuu Jyväskylän kaupungin liikelaitoksen Aluetekniikan (ALTEK) maa- ja kiviaineksen murskausalueelta, joka sijaitsee Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vieressä Soidenlammella. Alueella louhittiin kalliota vuoden 2009 aikana. Toiminnasta aiheutui melua lähialueille. Myös työkoneiden peruutusmerkkiäänet koetaan ajoittain häiritseviksi. Työturvallisuussyistä ei kyseistä varoitusääntä voida kuitenkaan poistaa. Lintutarkkailua on tehty vuodesta 2004 Hajuhaittojen vähentämiseksi ja minimoimiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Uusimpana kehitysideana on lämmittää kompostointilaitoksen kasteluvettä prosessissa syntyvällä hukkalämmöllä. Lämpimän veden oletetaan nopeuttavan kompostoitumista ja parantavan kompostin laatua varsinkin talviaikoina, jolloin biojätekuormat ovat usein jäisiä. Järjestelmän rakentaminen saadaan käyttöön alkuvuodesta Kehitystyöllä uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia myös hajuihin. Loppusijoitustoiminnan hajuhaittoja ehkäistään mm. peittämällä jätetäyttöä maa-aineksilla. Myös pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyä on tehostettu vuoden 2009 aikana. Mustankorkealla toteutettiin vuosien aikana tutkimus, jolla selvitettiin pilaantuneiden maa-ainesten aumakompostoinnin tehostamista. Toimintamallin ja aumarakenteen avulla vähennetään myös käsittelyssä syntyviä hajuja. Sääolosuhteet vaikuttavat hajujen kulkeutumiseen ja inversiolla näyttäisi olevan hajujen kannalta epäedullisia seurauksia. Inversio on ilmakehässä tilanne, jossa lämpötila kasvaa ylemmäs mentäessä. Normaalisti lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Inversio on siis normaaliin verrattuna päinvastainen tilanne. Inversioita syntyy kylmän ilmamassan tunkeutuessa lämpimän alle tai lämpimän vyöryessä kylmän päälle. Maanpinnan lähelle syntyy pintainversio silloin, kun säteilyjäähtyminen jäähdyttää maanpintaa, joka puolestaan jäähdyttää alimpia ilmakerroksia. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Inversiotilanteissa ilma on stabiilia eivätkä ilmassa leijuvat partikkelit, esimerkiksi hajupartikkelit, sekoitu paksuun ilmakerrokseen vaan jäävät lähelle maanpintaa. Inversiotilanteet voisivat olla selitys sille, miksi Mustankorkean jätekeskuksen normaalit toiminnot aiheuttavat toisinaan hajuhaittoja lähialueelle ja toisinaan taas eivät. Melutaso ei ylitä ohjearvoja Jätteenkäsittelyssä merkittävimpiä melulähteitä ovat kuorma-autoliikenne ja erilaisten työkoneiden aiheuttamat äänet. Kertaluonteisessa meluselvityksessä vuodelta 2007 on todettu, että jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen keskiäänitasot eivät kuitenkaan ylitä päivä- tai yöajan ohjearvoja. Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry suorittaa vuosittain linnustoseurantaa jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tarkkailua on tehty vuodesta 2004 alkaen viisi kertaa vuodessa maastotyönä suoritetuin laskennoin. Seurannassa lasketaan varis- ja lokkilintujen määrät ja tunnistetaan eri lajit. Laskentakertojen edetessä lintumäärissä on havaittu runsastumista. Runsastuminen koskettaa erityisesti lokkilintuja, vaikka lintujen lukumäärissä on yllättävää vaihtelua eri suuntiin eri laskentavuosina. Vaihtelu voi olla vaikutusta useista seurantaan liittyvistä sekä jätteenkäsittelykeskuksen ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Yksi selitys voisi olla varis- ja lokkilintujen yleinen lisääntyminen viime vuosina yhdistettynä loppusijoitusalueen väheneviin ravinnonhakumahdollisuuksiin, toinen laskenta-ajankohdan osuminen huippuesiintymiskohtiin ja -olosuhteisiin eri vuosien muutto- ja pesäpoikasaikoina, jolloin vaihtelua lukumäärissä on eniten, ja kolmas mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus. Haittalintujen torjunnasta on vastannut Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry. Kantaa on rajoitettu varisten ja harakoiden osalta. Vuoden 2009 aikana myös harmaalokkien kantaa rajoitettiin. Harmaalokin kannan rajoittamiselle oli poikkeuslupa Keski-Suomen riistanhoitopiiriltä. Haittalintujen torjunta kuuluu osana Mustankorkean ympäristöluvan vaatimuksiin. Mustankorkea OY

20 19 Mustankorkea on varma työnantaja. pekka Janatuinen, vaaka-aseman vastaava hoitaja, mustankorkealla 13 vuotta. VUOSIKERTOUMUS 2009