TuuliWatti Oy Simon Putaankankaan tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön tuulivoimapuiston Simon kunnan Simonkylän ja Kuuselanmäen pohjoispuoliselle Putaankankaan metsäalueelle 4-tien läheisyyteen Voimalat olisivat tehoiltaan 2,5-3 MW Tornivaihtoehtoina ovat 100 m korkea betoni-teräshybridi- tai teräslieriötorni tai 120-145 m korkea teräsristikkotorni
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Asutus Lähin asuinrakennus 800 m voimalasta nro 1 (loma-asuntona), välissä metsää n. 10 asuinrakennusta Kirkkotien varrella 0,9-1,2 km etäisyydellä voimalasta nro 1, voimalat näkyvät joihinkin pihapiireihin peltojen takaa metsän yläpuolella (ks. kohta Maisema)
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Luonto Lähimmät Natura 2000 -alueet: Simojoki FI1301613 (SCI), etäisyys lähimmillään n. 2 km Perämeren saaret FI1300302 (SPA/SCI), etäisyys lähimmillään n. 3,5 km Nikkilänaapa FI1301605 (SCI), etäisyys lähimmillään n. 8 km Iso Saarisuo-Hoikkasuo-Musta-aapa FI1301604 (SPA/SCI), etäisyys lähimmillään n. 12 km Musta-aapa FI1300507 (SCI), etäisyys lähimmillään n. 12 km Kirvesaapa, FI1300505 (SPA/SCI), etäisyys lähimmillään n. 13 km Kyyttikarinnokka FI1101406 (SCI), etäisyys n. 13 km Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat FI1301602 (SPA/SCI), etäisyys lähimmillään n. 15 km Tuliaapa-Iso Heposuo FI1101402 (SPA/SCI), etäisyys lähimmillään n. 15 km Muut lähiseudun Natura 2000 alueet sijaitsevat yli 20 km päässä Putaankankaan alueelta Alueelta laadittiin kesällä 2010 luontoinv entointi (FCG Oy/biologi Minna Tuomola, erillinen liite): Ei LsL 29, MetsäL 10 tai VesiL 15a tai 17a mukaisia luontotyyppejä eikä luontotyyppien Suomen uhanalaisuusluokituksessa erityisesti huomioitavia luontotyyppejä Kokonaisuudessaan tehokkaassa metsätalouskäytössä, pääosin hakkuualueita, taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, ko steikkojuotit ojitettu Kalliomänniköt voisivat olla edustavia maisemallisesti, mutta niiden puusto on vastikään hakattu Eläimistö tavanomaista talousmetsien lajistoa
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Maisema Alue on loivapiirteistä talousmetsäaluetta Voimalat näkyvät kaukomaisemassa kahdesta kohdasta Kirkkotielle ja paikoin sen varrella oleville pihapiireille peltoaukean takaisen metsän yläpuolella (havainnekuvat) Voimalat näkyvät vt 4:lle lähimaisemassa ohituskaistaosuuden kohdalla (havainnekuvat seuraavalla sivulla) Voimalat näkyvät Kirkkotieltä otetussa havainnekuvassa kaukomaisemassa peltoaukean takaa. Ylemmässä kuvassa 100 m korkea teräslieriötorni, alemmassa kuvassa 140 m korkea teräsristikkotorni
Maisema TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Voimalat näkyvät 4-tien ohituskaistaosuudelle lähimaisemassa. Ylemmässä kuvassa 100 m korkea teräslieriömasto, alemmassa kuvassa 140 m korkea teräsristikkomasto
Alueidenkäyttö TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Länsi-Lapin seutukaavassa (kaav a v ahvistettu ympäristöministeriössä 25.2.2003) suunnittelualue on määritelty maa- ja metsätalousv altaiseksi alueeksi (M) eli pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuiksi alueiksi, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta my ös muihin tarkoituksiin Seutukaav assa on osoitettu arv okas maisema-alue Onkalon-Simonkylän-Simoniemen ja Simojoen suistosaariston alueelle (am), maisema-alueen raja sijoittuu lähelle eteläisimmän tuulivoimalan paikkaa. Suunnittelualueella on v oimassa oikeusvaikutteinen Simoniemi-Simonky län y leiskaava (hyv. 27.1.2003) Yleiskaav assa alue on määritelty metsätalousalueeksi (M), Putaankankaan kallioalueella on luo-merkintä (luonnon monimuotoisuuden kannalta arv okas alue), mutta alue on v astikään hakattu ja luontoarvomerkitys on menetetty (ks. luontoselvitys) Oheiselle y leiskaavaotteelle on sijoitettu suunnitellut tuuliv oimaloiden paikat
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Muinaismuistot Alueella ei ole ennestään inventoituja muinaismuitoja tiedossa Voimaloiden ja teiden alueilla tullaan tekemään arkeologinen inventointi syksyn 2010 aikana Kulttuurihistorialliset kohteet Simojoen suun kulttuurimaisemat, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, raja lähellä eteläisimmän tuulivoimalan paikkaa Kuivaniemen Pohjoisrannan kylä ja Kirkonkylä, rakennettu kulttuuriympäristö, lähimmillään n. 8,5 km päässä välissä metsäaluetta Iin Olhavan kylä, rakennettu kulttuuriympäristö, n. 25 km
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Tuulivoimaloiden meluvaikutukset Tuulivoimalan tuottama melupäästö riippuu tuulen nopeudesta siten, että melupäästö kasvaa tuulen nopeuden noustessa noin 10 m/s saakka, jonka jälkeen melupäästö ei todennäköisesti enää kasva. Tyypin WWD3 (esimerkki, WinwinD in 3 MW voimala 100 m tornilla) tuulivoimalan melupäästö eli A-painotettu äänitehotaso LWA on 104,9 db tuulen nopeudella 9,5 11,5 Tuulivoimala on pistemäinen melulähde, jonka melu vaimenee 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Yhden WWD3 tuulivoimalan aiheuttama melutaso 10 metrin etäisyydellä on teoreettisesti laskien noin 74 db ja tästä edelleen johtaen melutaso 500 metrin etäisyydellä on noin 40 db ja 1 km etäisyydellä noin 34 db (LVT Oy, Tervolan Varevaaran ympäristöselvitys) Iin Olhavassa tehty vastaava melutason mallinnus 2,2 ja 3 MW voimaloilla (Ramboll Oy) osoitti, että 2,2 MW voimaloilla melutaso jäi alle 40 db:n tason n. 600-700 m päässä voimaloista ja oli 3 MW voimaloilla n. 40-45 db vastaavalla etäisyydellä (tuulen nopeus 8 m/s) Teoreettisen melutarkastelun perusteella tuulivoimalan aiheuttama melutaso ei tule ylittämään asuinalueilla valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asetettuja melutason ohjearvoja, jotka asumiseen käytetyillä alueilla ovat päiväsaikaan 55 db ja yöaikana 50 db Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutason ohjearvo on päiväsaikaan 45 db ja yöaikaan 40 db. Lähimmän loma-asunnon kohdalla yöaikainen loma-asutuksen melutason ohjearvo saattaa hieman ylittyä navakoilla pohjoistuulilla.
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Tuulivoimaloiden vilkkumisvaikutukset Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvan varjon vaikutukset koetaan subjektiivisesti; herkät henkilöt voivat kokea sen häiritsevänä, toisia henkilöitä se ei taas häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tahi onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen: Mikäli sää on pilvinen tai tuulen suunta painaa roottorin tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Ilmiötä ei luonnollisesti esiinny tyynellä säällä kun tuulivoimala on pysähdyksissä. Varjo ulottuu pisimmälle, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen varjostus, Real Case). Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen varjostus, Real Case). Iin Olhavassa vastaavanlaisella alueella tehdyn vilkkumismallinnuksen (Ramboll Oy, Real caselaskenta) mukaan todellinen varjostuksen esiintymissäde on tämän kokoisilla rakennelmilla käytännössä noin 500 1000 metriä. Pisimmillään varjostusvaikutukset ulottuvat ilta- ja aamuyön aikoina kesäisin kaakon ja lounaan suuntiin sijoittuvilla kapeilla vyöhykkeillä. Putaankankaan tapauksessa Kirkkotien varrella olevat rakennukset, joille voimala näkyy, sijoittuvat niin kauas, ettei vilkkuminen ulotu niiden pihapiireihin. Lähempänä olevien rakennusten pihapiireihin voimalat eivät näy metsän takaa.
TuuliWatti Oy, Putaankankaan tuulivoimalahanke Sähkönsiirto Sähkönsiirto tapahtuu keskijänniteverkossa 20 kv jännitteellä, voimajohtoa ei tarvitse rakentaa Tuulivoimala-alueen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein olevaan ilmajohtoverkkoon saakka vuokrasopimusten palstoilla Siirtojohdon reittivaihtoehto kulkee valtatien E75 varrella, alittaa radan vanhan johtoreitin kohdalla, kiertää taajaman pohjoispuolelta ja ylittää Simojoen vanhaa johtoaukkoa noudattaen Rantakairan Sähkö Oy:n 20 kv:n siirtojohto uusitaan tuulivoimapuiston liityntäpisteestä Simon sähköasemalle, noin 4,3 km Tuulivoimapuiston siirtojohto ja Rantakairan Sähkö Oy:n 20 kv:n uusittava siirtojohto rakennetaan vanhaan johtoaukkoon, rakenne on 2 X PAS (kuva alla) Sähköasemalle lisätään kytkentää varten yksi 20 kv:n katkaisijakenttä, sähköasemalla on laajennusvaraa Uusi 20 kv johtoyhteys tuulivoimapuiston liityntäpisteestä Simon sähköasemalle rakennetaan eristetyin johtimin kapeassa johtokäytävässä.
TuuliWatti Oy, Putaankankaann tuulivoimalahanke Muut tuulivoimahankkeet lähistöllä TuuliWatti Oy:llä on kehitysvaiheessa lähialueilla seuraavat tuulipuistohankkeet -Iin Olhavassa (8 x 2,5-3 MW), toteutus todennäköisesti 2011-2012 -Tervolan Varevaaralla (10 x 2,5-3 MW), toteutus todennäköisesti 2012-2013 -Simon Onkalon kylän eteläpuolella (3 x 2,5-3 MW), toteutus mahdollisesti 2011-2012 Iin Olhavan kohde sijoittuu n. 20 km päähän, Tervolan Varevaaran kohde noin 55 km päähän ja Onkalon kohde noin 6 km päähän suunnitellusta Putaankankaan tuulivoimapuistosta Tiedossa olevia muiden toimijoiden hankkeita lähiseudulla: - Kemi, Ajos: toiminnassa oleva PVO:n tuulipuisto, 8 x 3 MW, etäisyys n. 20 km - Tornio, Röyttä: rakenteilla oleva Rajakiirin tuulipuisto, 8 x 2,5 MW, etäisyys n. 35 km - Ii, Olhava: luvitusvaiheessa oleva Fortumin tuulipuisto, 8 x 2,5-3 MW, etäisyys n. 20 km - Ii, Myllykangas: käyntiin lähdössä Metsähallituksen tuulipuisto, n. 20-30 yksikköä, etäisyys n. 20-25 km