Kavalkadi Kahteenkymmeneen
Teknologiakeskustoiminta käynnistyy Ensimmäinen teknologiakeskus vanhaan meijerirakennukseen v. 1982. Teknologiakeskuksen, yo:n, tutkimuslaitosten ja yritysten silta vahvistuu...
Kaupungilla on vaikutusta Paikallisen yliopiston ohella toinen päävaikuttaja keskusten syntyyn on tavallisesti sijaintikaupunki Kaupungin rooli on korostunut erityisesti toiminnan alkuvaiheessa ja keskuksia suunniteltaessa. (Vuorinen Tikka Lovio: Suomen teknologiakeskukset. Sisäasiainministeriö. Aluepoliittisia tutkimuksia ja selvityksiä 1989:5, s. 23)
Yliopistoyhteys Yhteistä Suomen kaikille teknologiakeskuksille on läheinen suhde yliopistoon tai korkeakouluun. Jo teknologiakeskusten perustamisidea on usein lähtöisin paikallisen korkeakoulun professoreilta. (Vuorinen Tikka Lovio: Suomen teknologiakeskukset. Sisäasiainministeriö. Aluepoliittisia tutkimuksia ja selvityksiä 1989:5, s. 23) Avainhenkilöt yhteistyössä Teknologiakeskus Hermian synnyssä ja nousussa merkittäviä olivat sekä yksittäisten henkilöiden panokset että tiiviin yhteistyön malli alusta saakka. Tampereella avainhenkilöt löytyivät yliopiston, kaupungin ja paikallisen VTT:n yksiköstä. (Professori Yrjö Neuvo, työskenteli TTKK:n, nyk. Tampereen teknillisen yliopiston professorina vuodesta 1976 ja siirtyi sieltä Nokian palvelukseen 1993. Toimii OSKE-työryhmän johtajana.)
TEKEL syntyy v. 1988 Alussa: the seven science parks of Finland - Strategioiden ja sääntöjen kehittäminen - Teknologian siirron edistäminen - TEKESin ja TEKELin välinen yhteistyö - Kansainvälinen kanssakäyminen Yhtä perhettä Meillä oli yhteinen missio kehittää teknologiakeskustoimintaa. Olimme kuin perhe: jaoimme aidosti asioita ja opimme toisiltamme. 1. kokous Turussa (Pertti Huuskonen, Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja ja sitä edeltäneen Oulun Teknologiakylä Oy:n toimitusjohtaja.)
TEKEL organisoituu TEKELin toiminta siirtyi uuteen vaiheeseen vuonna 1996, jolloin TEKELin toimisto perustettiin ja henkilökunta aloitti työnsä. Aluksi verkosto kehitti yhdessä teknologiakeskuksia. Sittemmin painopiste siirtyi teknologiakeskustoimintaan laaja-alaisemmalla otteella. (Kyösti Jääskeläinen, TEKELin toimitusjohtaja vuodesta 1996 alkaen.) IASP pre conf. Turku 10. 6. 1992 DCC tj. Kyösti Jääskeläinen 1990
Etappeja Näen TEKELin kehityksessä kolme eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa perustettiin yhdistys ja keskityttiin kotimaankentän kehittämiseen. Toisessa vaiheessa suuntauduttiin maailmalle. Kolmas vaihe on ollut keskusten voimakkaan kasvun aikaa. Framin peruskiven muuraus, Seinäjoen Teknologiakeskus (Pertti Huuskonen, Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja ja sitä edeltäneen Oulun Teknologiakylä Oy:n toimitusjohtaja.)
Vain pommi pistää Kareltekin matalaksi Kareltek kasvoi erittäin voimakkaasti, mutta lama rysähti päälle 90-luvun alussa. Laman kurjimuksessa myös teknologiakeskukset joutuivat tapetille. Monella suunnalla niiden tarve alueilla kyseenalaistettiin. Muistan, kuinka jouduin raivokkaasti puolustamaan teknologiakeskustoimintaa monilla eri foorumeilla. (Marjut Hannelin, Teknologiakeskus Kareltek Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1991 2005, Technopolis Kareltek Oy:n toimitusjohtajana vuoteen 2008 saakka.) Tietoviikko 18.2.1993
Suomalainen malli Suomeen kehittyi alusta saakka omanlaisensa malli. Konsepti perustuu vahvasti paikallisuuteen. Kullakin keskuksella on ominaispiirteensä ja omanlaisensa lähtökohdat ja vahvuudet toimintaansa. (Henrik Elfving, Otaniemen Teknologiakylä Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1986 1991.) Tulevaisuuden tehtaan peruskiven muuraus, Kareltek
Mukana kansallisten ohjelmien toteutuksessa
Teknologiahautomot yritysten kasvualustoina Vuoden hautomoyritys 2007 -kilpailun parhaat Silverang, Hakkarainen, Niemelä, Nokso-Koivisto ja vuoden 2005 kisa
Tieto ja osaaminen kaiken a ja o Tieto ja osaaminen ovat olleet alusta saakka kaiken a ja o teknologiakeskustoiminnassa. Muistan kuinka alussa pohdittiin, että riittääkö vain palo tehdä tätä asiaa. Joku vuori neuvos kuitenkin totesi, että täytyy olla talo jota näyttää eli tarvitaan myös toimivia, edustavia tiloja. (Professori Yrjö Neuvo, työskenteli TTKK:n, nyk. Tampereen teknillisen yliopiston professorina vuodesta 1976 ja siirtyi sieltä Nokian palvelukseen 1993.) Innova-rakennus Jyväskylässä
Ajatus OSKEsta syntyy Tavoitteenamme oli nostaa osaaminen vahvasti etusijalle, toimitilarakentamisen edelle. Valtio puolestaan pohti kuumeisesti, miten lamasta selvitään ja mitä aluepolitiikassa voitaisiin tehdä tilanteelle. TEKELin hallitus kävi läpi ministeriöt ja esitti niille A4:n, jonka ydinkysymys kuului: miten Suomi voi hyödyntää teknologiakeskuksia? OSKEn syntyminen sai vipinää alueille. Ohjelma nousi tärkeään rooliin heti lamasta nousun käynnistyttyä. Kenties se jopa osaltaan auttoi nousua. (Marjut Hannelin, Teknologiakeskus Kareltek Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1991 2005, Technopolis Kareltek Oy:n toimitusjohtajana vuoteen 2008 saakka.)
Tuloksellinen symbioosi Osaamiskeskustoiminta on alusta saakka linkittynyt vahvasti teknologiakeskuksiin. Osaamiskeskusohjelma toi mukanaan laajempaa sitoutumista asiaan ja saanut paikalliset vaikuttajat puhaltamaan yhteen hiileen. OSKE on myös parantanut teknologiakeskusten vaikuttavuutta mm. alueiden työllisyyden näkökulmasta. On syntynyt hyvä symbioosi. Ohjelmalla on virallinen status, se toimii valtakunnallisesti ja sen tulokset ovat olleet hyviä. (Professori Yrjö Neuvo TTKK:n, nyk. Tampereen teknillisen yliopiston professorina vuodesta 1976, siirtyi sieltä Nokian palvelukseen 1993. Toimii OSKE-työryhmän puheenjohtajana.)
Sinunkaupat robottien ja mönkijäisten kanssa ELEKTRONIIKKAKYLÄ TÄNNE HERVANTAAN pitäisi saada, sanoo Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtori, professori OSMO HASSI mietteliäänä ja katsoo vieressään istuvaa nuorta professoria YRJÖ NEUVOA. Tämä haastattelutilaisuus on saanut alkunsa siitä huolesta, jota korkeakoulun piirissä viime vuosina on tunnettu nuorten, ammattiin valmistuvien insinöörien työllisyysmahdollisuuksista. Tuo Neuvo on tehnyt sinunkaupat miltei kaikkien robottien ja mönkijäisten kanssa niin Amerikassa kuin Euroopassakin ja hän kertoi nähneensä tällaisen kylän. Osaisipa vielä sanoa miten sellaisen saisimme tänne Tampereelle. (Tammerkoski n:o 5/1979, ingressi Helvi Jokisen artikkelista ELEKTRONIIKKA- KYLÄ TAMPEREELLE! )
Voimakasta kasvua Nokian yksikkö sijoittui Teknologiakeskus Hermiaan. Sijoittumiseen vaikutti oleellisesti Hermian vahva silta TTKK:uun ja erityisesti sen signaalienkäsittelyosastoon. Alku lähti pienestä, mutta kokonaisuus kasvoi räjähdysmäisesti. (Professori Yrjö Neuvo) Hermia
Oulu Linnanmaa, Smarthouse by night Kohtaaminen Hermiassa
Ministeri Pekkarisen wapputervehdys Anssi Paasivirta ja Ilkka Kanerva (2006) Sirkka-Liisa Anttila ja Risto Volanen
Chance-seminaari Prizztechissä Densyn vuosiseminaari 2007 Merinovassa
Biovian koeputket, Turku Science Park Navicore Personal autossa, Teknia Heikki Ruotoistenmäki, Lasse Leppäkorpi ja Finsor Oy:n Dyfos-sensori Virtuaaliluola potkuri, Seinäjoen Teknologiakeskus
Audiovisual relaxation system, Prodetec StickTechin lasikuitulujite Mona Lisa FogScreenin sumuverhossa
Korkean tason vierailuja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov teki virallisen valtiovierailun Suomeen 1989 lokakuussa. Hän halusi ulottaa vierailunsa Ouluun, ennen kaikkea tutustuakseen teknologiakylään ja täkäläiseen teknologiaan. (Lähde: Technopoliksen historiikki Technopolis. Ideasta kyläksi ja kylästä polikseksi. vuodelta 2002, s. 25.) Gorbatshov Helsingissä
Käärittiin hihat ja ryhdyttiin hommiin Suomen ensimmäinen IASP-kokous oli erilainen kuin järjestön aiemmat kokoukset: yleensä juhlapuheita yli puolet kokonaisajasta, mutta Suomessa jakauduttiin workshoppeihin, käärittiin hihat ja ryhdyttiin todella hommiin. IASP Helsinki 2006 (Kyösti Jääskeläinen, TEKELin toimitusjohtajana vuodesta 1996 ja sitä ennen DataCity Centerin toimitusjohtaja.)
IASP Suomessa 1992 ja 2006 Maailman Teknologiakeskusten Liiton IASP:n kongressissa 2006 IASP Bergamossa 2004 Barcelonassa 2007 Pertti Huuskonen avajaisissa 2006
African Technology Policy Studies Network Delegation and Mr Jääskeläinen Teknia Zhangjiang Agreement
TEKEL tänään Teknologiakeskukset ovat osoittautuneet nykyajan onnistuneimmaksi teollistamispolitiikaksi. Niiden kautta yliopistojen tuottaman tiedon vaikutus on tuonut konkreettisella tavalla taloudellista kasvua yliopistojen lähiympäristöihin. (Lainaus Keskisuomalainen-lehden pääkirjoituksesta 4.2.2008)
TEKEL-verkosto pähkinänkuoressa TEKEL-jäsenkeskuksissa (vuonna 2007) 1 305 000 m² 750 asiantuntijaa 2 400 asiakasyritystä ja -organisaatiota joissa 44 000 työntekijää 20 teknologiahautomoa joiden yrityksissä 1 800 työntekijää 14 400 yritystä verkostossa
Parhaita käytäntöjä palkitaan Jaakko Helenius, Riku Rinta-Jouppi ja Best Practice -kisan voitokas esitys Helsinki REACH Center Keith Silverang ja Technopolis Ventures -tiimin voitto
Hallitus 2008 Paasivirta, Neuvo, Salmi 2006 Juhlat Jyväskylässä Silverang, Janhunen, Jääskeläinen 2006
20-vuotiaan haasteista päällimmäisinä: kansainvälisesti kilpailukykyisten, toiminnallisesti ja infrastruktuurinsa puolesta ylivertaisten innovaatioympäristöjen rakentaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen suomalaisten innovaatioympäristöjen kansainvälisen tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen kansainvälisen vuorovaikutus eri muodoissaan. Tulevaisuus on tehtävä
Kavalkadi kahteenkymmeneen esitettiin TEKELin 20-vuotisjuhlassa ja Waikuttajien Wapun Waraslähtö -tapahtumassa 25. 4. 2008. TEKELin tarinaa tilaisuudessa kertoivat Henrik Elfving, Marjut Hannelin, Pertti Huuskonen, Yrjö Neuvo sekä Kyösti Jääskeläinen. Toimitus: TEKEL, Pia Pere-Vanhanen Taitto & logoanimaatio: Design Reform Oy Kuvatiedot: Sivu 2 Meijerirakennus: Technopolis Oyj 2 Oulun Teknologiakylä -lehden kansi, 1983: Technopolis Oyj 3 Karttakuva: julkaisu Vuorinen Tikka Lovio: Suomen teknologiakeskukset. Sisäasiainministeriö. Aluepoliittisia tutkimuksia ja selvityksiä. 1989:5 5, 6, 9 Otaniemessä ilmestyneitä julkaisuja & Teknologiakeskus Kareltek Oy:n uutislehtiä 6 Turun linna: Turun maakuntamuseo 7 TEKEL organisoituu -kuvat: Turku Science Park Oy 8 Framin peruskiven muuraus: Seinäjoen Teknologiakeskus Oy 10 Vain pommi pistää Kareltekin matalaksi -uutinen: Tietoviikko 18.2.1993 11 Tulevaisuuden tehtaan peruskiven muuraus, Kareltek: Technopolis Oyj, Lappeenranta 12 TULI-esitteen kansi (Tekes ja TEKEL) ja YRKE-hankkeen esitteen kansi (Sitra) 13 Vuoden hautomoyritys -kuvat: TEKEL, kuvaaja Heikki Tuuli 14 Innova-rakennus: Jyväskylä Innovation Oy ja Technopolis Oyj, Jyväskylä 17 Tammerkoski-lehti n:o 5/1979, kansi 18 Ilmakuva Hermiasta Tampereelta: Teknologiakeskus Hermia Oy 19 Oulu, Linnainmaa: Technopolis Oyj, Oulu 19 Kohtaaminen Hermiassa: Teknologiakeskus Hermia Oy 29 Waikuttajien Wapun Waraslähtö 2006: TEKEL, kuvaaja Petri Puromies 21 Chance-seminaari: Prizztech Oy, kuvaaja Marko Mikkola 21 Densy-seminaari: Teknologiakeskus Oy Merinova Ab 22 Dyfos-sensori-kuva: Keksintösäätiö, kuvaaja Juha Rahkonen 22 Koeputket: Turku Science Park Oy / Biovia Oy 22 Kännykkä: Technopolis Kuopio Oy / Navicore Oy 22 Virtuaaliluola: Seinäjoen Teknologiakeskus Oy 23 Lasikuitulujite: Turku Science Park Oy / StickTech Oy 23 Audiovisual Relaxation: Prodetec Oy 23 Monalisa sumuseinässä: Seinäjoen Teknologiakeskus Oy / FogScreen Oy 24 Oulun Teknologiauutiset vuodelta 1989, kansi 24 Gorbatshov ja kännykkä: Nokia Oyj 25, 26 IASP 2006 -kuvat: TEKEL, kuvaaja Elisa Luotonen 26 IASP 2004: TEKEL, kuvaaja Asta Sjöblom 27 ATPS-vierailu: TEKEL, kuvaaja Pia Pere-Vanhanen 27 Teknia Zhangjiang Agreement: Kuopio Innovation Oy 28 Innopoli-alue, Otaniemi: Technopolis Oyj 29 Kartta: TEKEL 30 TEKEL Best Practice -kuvat: TEKEL, kuvaajat Heikki Tuuli ja Petri Puromies 31 Hallitus: TEKEL, kuvaaja Pia Pere-Vanhanen 31 Juhlat Jyväskylässä: Jyväskylä Innovation Oy 31 Waikuttajien Wapun Waraslähtö 2006: TEKEL, kuvaaja Petri Puromies