Inarin kunta Ympäristöyksikkö Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 Päivitys vuodelle 2016 Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto XXXXXX
Sisällys 1. Johdanto 3 2. Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö (ympäristöyksikkö) 3 2.1 Toimialue 3 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät 4 2.3 Koulutus, pätevyydet 6 2.4. Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä 6 2.5 Viestintä 6 2.5.1. Erityistilanteiden viestintä 6 2.6 Valvonnan maksullisuus 6 2.6.1 Elintarvikelain (23/2006 ja 352/2011) mukaan 7 2.6.2 Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan 7 2.6.3 Tupakkalain (693/1976) mukaan 8 2.6.4 Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan 8 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 8 3. Valvonnan toimialat 8 3.1. Yleistä 8 3.1.1 Riskinarviointi 9 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 9
3.1.3. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet 10 3.2 Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat 10 4. Erityistilanteisiin varautuminen 10 5. Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 11
1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain, kuluttajaturvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Seuraavaa toimintakautta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. 2. Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö (ympäristöyksikkö) Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma laaditaan ottaen huomioon eri lakien mukaiset vaatimukset, keskusvirastojen ohjeet ja valvonnan painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Valvontasuunnitelmat hyväksytään Inarin sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostossa. Jaosto päättää myös tavasta, miten valvontasuunnitelman toteutumista seurataan. Hyväksytty valvontasuunnitelma toimitetaan Lapin aluehallintovirastolle ennen ohjelmakauden alkua ja kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä mikäli 5 -vuotiseen suunnitelmaan on tehty muutoksia seuraavalle vuodelle. 2.1 Toimialue Ympäristöyksikön toimialueeseen kuuluvat Inarin ja Utsjoen kunnat. Henkilöstön määrä (yhteensä n. 5 henkilötyövuotta ympäristöterveydenhuollossa, lisäksi hallinto- ja toimistosihteeri auttavat tukipalveluissa) ei täytä valtioneuvoston periaatepäätöksen (30.10.2003) vaatimuksia, mutta maantieteellisistä syistä johtuen suuremman yksikön perustaminen ei ole mahdollista.
Inarin ja Utsjoen ympäristöyksikön toimialue on maantieteellisesti ja elinkeinorakenteensa perusteella erityislaatuinen. Alue on laaja, joten etäisyydet ovat pitkät. Alueen elinkeinoista tärkeimpiä ovat matkailuun liittyvät palvelut ja porotalous. Sesonkiluonteisuus asettaa erityisiä haasteita ympäristöterveydenhuollon toiminnalle. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Ympäristöyksikön henkilöstö on esitetty taulukossa 1. Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset, hakemusten ja ilmoitusten käsittely sekä toimijoiden / kuntalaisten neuvonta ja ohjaus. Inarin ja Utsjoen ympäristöyksikön voimavarat eivät riitä kaikkien toimialojen (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu- ja kuluttajaturvallisuusvalvonta, tupakkalain valvonta) kattavaan valtakunnallisten ohjelmien mukaiseen valvontaan. Valvonnan pääpaino on elintarvikevalvonnassa. Terveydensuojeluvalvontaa suunnataan korkean riskin kohteisiin. Tupakkalain mukaista valvontaa tehdään elintarvikevalvonnan käyntien yhteydessä. Kuluttajaturvallisuuden valvonta ollaan valtiollistamassa v. 2016 Pitkät etäisyydet kuluttavat valvonnan resursseja. Kokonaistyöpanostarve on vähintään 1,5-kertaa kohteiden tarkastukseen tarvittava aika. Taulukko 1. - Ympäristöyksikön henkilöstö v. 2016 Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat nimi virkanimike erityisosaaminen/vast uualue Minna Saramo ympäristöyksikön yleis-, talous- ja johtaja henkilöstöhallinto, elintarvike- ja tupakkavalvonta, asumisterveys, vs. Paula Niskala v. 2016 osin sijaisjärjestelyin terveydensuojelu-tarka staja maataloussihteeri elintarvike-, tupakka-, terveydensuojelu- ja kuluttajaturvallisuus-v alvonta, asumisterveys, maaseutuhallinnon tehtävät Venla Jyrkinen 1.kunnaneläinlääkäri virkaeläinlääkärin tehtävät muuta v. 2016 terveydensuojeluvalvonta ja kutu-valvonta v. 2016 painotus elintarvikevalvonnas sa sijaisjärjestelyistä johtuen toimipaikka Ivalo
Marja Nuorgam 2. kunnaneläinlääkäri virkaeläinlääkärin tehtävät valmiuseläinlääkäri Eva Kenk avoimen viran hoitaja Yhteensä käytettävissä 3. kunnaneläinlääkäri virkaeläinlääkärin tehtävät toimipaikka Utsjoella, tarvittaessa Ivalossa, ympäristöyksikön johtajan sijainen toimipaikka Ivalo 5 henkilötyövuotta Hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö Eira Oikarinen sosiaali- ja terveysosaston hallintosihteeri Valtteri Huhtamella toimistosihteeri kokousasiat, tiedottaminen (ympäristöjaoston sihteeri), talous- ja toimintasuunnitelman valmistelu, yleisasiat yleiset toimistotehtävät maaseututoimen tehtävät Taulukko 2. - Valvonnan voimavarojen jakaminen v. 2016 Elintarvikevalvonta - muut kuin hyväksytyt laitokset - liha- ja kalalaitokset ja maidontuotantotilat Käytettävissä kokonaisuudessa htv kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan htpv Valvonnan tarve riskinarvioinni n perusteella htpv 1,1 240 200-250 0,2 40 20-30 Terveydensuojelun valvonta 0,2 40 50 Tupakkavalvonta 0,05 10 10-20 Kuluttajaturvallisuusvalvont 0,05 10 20 a - poronlihan tarkastus (avin vastuualue, kunnaneläin-lääkärit toimivat sivu-toimisina tarkastus-eläinlääkäreinä) 0,25 50 40-60 Valtion valvontatehtävät (elsu, eläintaudit, kuljetukset jne.) 0,25 50 40-60
Yhteensä valvonnan voimavarat, eläinlääkärit valvonnan voimavarat, tarkastajat 0,7 150 (jos 3 el.lääkäriä) 100-150 1,4 300 280-370 100 % x %
2.3 Koulutus, pätevyydet Henkilöstön jatkuva ja monipuolinen kouluttautuminen on tärkeää ympäristöyksikön toiminnalle. Täydennyskoulutus pyritään suuntaamaan valvonnan kannalta keskeisiin aiheisiin. Pitkät etäisyydet ja niukat koulutusmäärärahat rajoittavat valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin osallistumista. Koulutuksia pyritään kuitenkin järjestämään 5-8 päivää / henkilö / vuosi. Näistä osa on etäyhteyksillä tapahtuvaa ja osa valtakunnallisia tai alueellisia koulutuksia eri paikkakunnilla (alueen kollegojen verkostoituminen on tärkeää pienissä yksiköissä). Inarin kunnan henkilöstölle on laadittu v. 2014 koulutussuunnitelma jota pyritään noudattamaan. 2.4. Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Ympäristöyksikön käytössä on Digia Tarkastaja ohjelma, jonka avulla kohde- ja valvontatiedot voidaan siirtää valtakunnalliseen rekisteriin. Valvontakohteiden ja valvonnan tiedot on pääsääntöisesti siirretty Tarkastajaan vuoden 2014 aikana. Järjestelmät (KUTI, YHTI) pyritään päivittämään valtakunnallisten aikataulujen mukaan. 2.5 Viestintä Ympäristöterveydenhuollon viestinnän tarkoituksena on kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja lisätä ympäristöterveydenhuollon tunnettavuutta. Aktiivisella tiedottamisella erityistilanteissa varmistetaan turvallisuuden ja terveyden kannalta tärkeän tiedon jakaminen. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Kunnan www-sivuille on lisätty yleistietoa ympäristöyksiköstä ja sen toiminnasta. Sivuille on myös laitettu toimijoille ja kuntalaisille suunnattua ohjeistusta ja lomakkeita. Sivuja päivitetään säännöllisesti. Viestinnässä noudatetaan Inarin kunnan viestintäohjetta ja sosiaali- ja terveystoimen strategiassa mainittuja periaatteita. Inarin kunta on nelikielinen kunta. Ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan kielilain mukaan neljällä eri kielellä. Lähtökohtana on, että kaikki kuntalaisille tarkoitettu perusinformaatio kunnan palveluista annetaan suomen kielellä ja tarvittaessa saamen kielillä. Kaikessa viestinnässä käytetään selkeää, ja ymmärrettävää kieltä. Ympäristöyksikkö ottaa huomioon omassa toiminnassaan Utsjoen kunnan erityisaseman saamenkielen osalta. 2.5.1. Erityistilanteiden viestintä Erityistilanteista tiedotetaan tapauskohtaisesti erityistilanteita koskevan ohjeen mukaisesti. 2.6 Valvonnan maksullisuus
Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa päivitetään säännöllisesti (viimeisin päivitys astunut voimaan 1.5.2013). Voimassa oleva maksutaksa on Inarin kunnan www-sivulla. Valvontamaksut määritellään siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Matkakustannukset sisältyvät jaettaviin yleiskustannuksiin, jolloin ne tulevat mukaan tuntihintaan, eikä matkalaskua kohdenneta suoraan toiminnanharjoittajalle. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään: 1.1..1 Elintarvikelain (23/2006 ja 352/2011) mukaan laitosten hyväksymisestä elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittelystä kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta; Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta. Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. 28 artiklan mukaan kaikesta elintarvikelain mukaisesta lisävalvonnasta, myös kehotuksen perusteella tehdystä, voidaan periä maksu: Kun paljastunut säännösten noudattamatta jättäminen aiheuttaa virallisia valvontatoimia, jotka ylittävät toimivaltaisen viranomaisen tavanomaisen valvontatoiminnan, toimivaltaisen viranomaisen on perittävä virallisista lisävalvontatoimista aiheutuvat kustannukset säännöksiä noudattamatta jättäneiltä toimijoilta tai se voi periä kyseiset kustannukset lisävalvontatoimia suoritettaessa tuotteet omistavalta tai niitä hallussaan pitävältä toimijalta). 2.6.2 Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista (laivatarkastukset);
6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen; 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta; 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta; 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). 2.6.3 Tupakkalain (693/1976) mukaan 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämisestä 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan valvonnasta (vuosittainen valvontamaksu) 14a :ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista; 14a :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. 2.6.4 Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan valvonta poistumassa kunnilta v. 2016 valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista lain 6 :n mukaisten ilmoitusten käsittelystä 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Ympäristöyksikön viranomaisvalvonnassa ottamat näytteet, myös toiminnanharjoittajien maksamat näytteet toimitetaan tutkittavaksi Eviran hyväksymiin laboratorioihin, joita ovat mm. Ahma Ympäristö Oy:n laboratorio Rovaniemellä ja Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Lihantarkastukseen liittyvät näytteet toimitetaan Eviran Oulun aluelaboratorioon. Erityismäärityksiä varten käytetään tarvittaessa myös muita ympäristövalvonnan laboratorioita, joilla on akkreditointi tai Eviran hyväksyntä kyseisten määritysten suorittamiselle.
3. Valvonnan toimialat 3.1. Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Lainsäädäntö on esitetty tarkkaan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. 3.1.1 Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Elintarvike- ja kuluttajaturvallisuuslain kohteiden osalta on tehty alustava kohdekohtainen riskinarviointi, jota täydennetään kohteiden tarkastusten yhteydessä. Kohdekohtainen tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai hyvä turvallisuuskulttuuri pienentävät riskejä ja siten vähentävät suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuskertomuksessa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Taulukko 3.1.2 Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen. Tarkastettavat kohdat on jaettu 18 asiakokonaisuuteen. Oiva -tarkastuksella tarkastetaan joka kerta tilojen ja laitteiden päivittäistä puhtaanapitoa, henkilökunnan työtapoja, työvaatteita ja käsihygieniaa, kylmien ja kuumien tuotteiden oikeaa säilytystä, ruoan jäähdytystä sekä allergeenihallintaa. Muita kohtia tarkastetaan valvojan harkinnan mukaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Muiden kohteiden osalta tarkastukset tehdään noudatellen Eviran
tarkastusohjeita. Terveydensuojelun-va lvonta Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Mikäli tarkastuksessa todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, antaa terveydensuojeluviranomainen haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset tai -määräykset. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Vesilaitosten (asetus 401/2001 ja 461/2000) valvontasuunnitelman mukaisella tarkastuksella tarkoitetaan kokonaisuuden tarkastamista, johon voi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä esim. asiakirjatarkastuksia kuten näytetulosten läpikäyntiä Kuluttajaturvallisuusvalvonta - poistumassa kunnilta v. 2016 Tupakkalain valvonta Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Tarkastuksen tarkoituksena on varmistua, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Toiminnanharjoittajan tulee pystyä esittämään, millä menettelyillä riittävä turvallisuustaso saavutetaan ja ylläpidetään. Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarvittaessa annetaan ohjeita, toimenpidekehotuksia ja määräyksiä, jotta lain edellytykset toteutuvat. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Valtakunnallisen eläinten terveydenhuolto-ohjelman mukaiset eläinlääkärin säännölliset käynnit ja toimenpiteet hyötyeläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi 3.1.3. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Tarkastustiheydet on pääsääntöisesti määritetty kohdetyyppikohtaisesti. Yksittäisen valvontakohteen tarkastustiheyden määrittelyssä otetaan huomioon mm. 1) toiminnan laajuus 2) omavalvonnan tai muun omaehtoisen valvonnan taso; 3) henkilökunnan asiantuntemus 4) aikaisempi valvonta
5) tilat ja olosuhteet sekä varustuksen kunto. Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu ohjeelliset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella kunkin toiminta-alan valvontasuunnitelmaan. Viranomaiselle ilmoitetut uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävää ensimmäistä tarkastusta voidaan suunnitelmallisena tarkastuksena, josta peritään maksu. 5).2 Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat Toimialakohtaiset päivitykset vuodelle 2016 (elintarvikevalvonta, terveyden-suojelu, ja kuluttajaturvallisuus-valvonta) ovat tämän suunnitelman liitteinä 2-4. Tupakkalain valvontasuunnitelmaan ei tule muutoksia. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on huomioitu vuosittaisten valtakunnallisten tai alueellisten valvontaprojektien toteuttaminen. 4. Erityistilanteisiin varautuminen Ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna 2014. Tarvittavat muutokset on tehty myös tartuntatautityöryhmän kokoonpanoon sekä toimintaohjeeseen. Valmiussuunnitelma tarkistetaan kolmen vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Valmiussuunnitelma löytyy kunnan valmiussuunnitelmien yhteydestä sekä ympäristöyksikön sähköisestä tiedostosta. Valmiussuunnitelmien paperiversiot säilytetään ympäristöyksikön toimitiloissa. 5. Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Ympäristöjaosto arvioi valvontaohjelman toteutumista vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat tekijät: 1. tarkastusten määrä kohdetyypeittäin 2. tarkastusten kattavuus 3. valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen 4. Valvonnan voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus 5. Toiminnan kehittämistarpeet Edellisen lisäksi talouden ja toiminnan toteutumista seurataan Inarin kunnassa noudatettavan käytännön mukaisesti. Mikäli suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, toteutumisen arvioinnissa on tuotava esille mahdollisia syitä. Ohje: Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista. Toteutumista arvioidaan ympäristöterveydenhuollosta vastaavissa monijäsenisissä toimielimissä. Arviointia hyödynnetään paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden
varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Arvioinnissa tulee kuvata tarkastusten kattavuutta, tarkastusten ja näytteiden määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Kattavuutta kuvataan esimerkiksi liittämällä arviointiin selvitys toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä valvontakohdetyypeittäin, selvitys näytteenotosta valvontakohdetyypeittäin ja valvontaprojekteihin osallistumisesta. Lisäksi tarkastellaan, onko kaikkien toimialojen valvontaa tehty kattavasti. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet (esimerkiksi päätökset, voimavaralisäykset, toiminnan muuttuminen ja painopisteiden tarkentaminen), jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Arviointikriteereitä ovat myös valtakunnallisten painopisteiden ja omien paikallisten painopistealueiden valvonnan toteutuminen. Arvioinnissa on hyvä tarkastella myös erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytettyä aikaa ja verrata sitä suunniteltuun ajankäyttöön. Lisäksi voidaan esittää tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määriä ja laatua sekä kunnan viranomaisten toimenpiteitä näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi lainmukaiselle tasolle.
LIITTEET Liite 1: Lainsäädäntö Liite 2: Elintarvikevalvonta - tarkastussuunnitelma vuodelle 2016 Liite 3: Terveydensuojelu - tarkastussuunnitelma vuodelle 2016 Liite 4: Kuluttajaturvallisuus - tarkastussuunnitelma vuodelle 2016
Liite 1: Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Ympäristöterveydenhuollon määrittävä lainsäädäntö 1) Kansanterveyslaki (66/1972) 2) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä 1) Elintarvikelaki (23/2006) 2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006) 4) Alkutuotantoasetus (134/2006) 5) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 6) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) 7) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 9) Ensisaapumisasetus (118/2006) 10) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) 11) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) 12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002 13) Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista 15) MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus 37/EEO/2006) 16) MMM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus 28/2009) 17) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) 18) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista, VNa 1258/2011 Terveydensuojelun lainsäädäntöä 1) Terveydensuojelulaki (763/94) 2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (muutos 1.9.2014) Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet
STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet STM:n asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (ns. EU uimarantavesien valvontaan) ja STM:n asetus 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. STM:n asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (asumisterveysasetus) Tupakka- ja nikotiinivalvonnan lainsäädäntöä 1) Tupakkalaki (693/1976) 2) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) 3) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 4) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999) 5) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53) 6) Lääkelaki (395/1987) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä Eläinlääkintähuolto Muuta 1) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) 2) Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011) 3) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) 4) Laki lelujen turvallisuudesta (287/1997) 5) Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005) 6) KTM:n asetus kosmeettisista valmisteista (75/2005) 1) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 2) Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta (1031/2009) 3) Eläintautilaki (55/80) 4) Eläinsuojelulaki (247/1996). 1) Hallintolaki (434/2003) 2) Kuntalaki (365/1995) 3) Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (N:o 665/2006)
4) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (N:o 664/2006) 5) Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009)
Inarin kunta Ympäristöyksikkö Liite 2 Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma 2015 2019 Päivitys vuodelle 2016 Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto xx.xx.2015 x
1. Elintarvikevalvonta vuonna 2016 Tässä suunnitelmassa kuvataan Inarin ja Utsjoen kuntien elintarvikevalvonta vuodelle 2016. Suunnitelma perustuu ohjelmakaudelle 2015 2019 laadittuun Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen elintarvikevalvontasuunnitelmaan. Vuosille 2015 2019 laadittu elintarvikevalvontaohjelma sisältää tarkemmat tiedot mm. valvonnan lakisääteisistä perusteista, valvontaa toteuttavasta henkilöstöstä, valvonnan maksullisuudesta, valvontakohteista ja painopistealueista, tarkastusten sisällöstä valvonnan toteutumisen arvioinnista. Näitä tietoja ei ole tarkoituksenmukaista toistaa tässä suunnitelmassa. 2. Tarkastussuunnitelma vuodelle 2016 Vuoden 2016 tarkastussuunnitelma on laadittu Eviran riskinarviointiohjetta soveltaen. Valvontakohdetyypin tarkastustiheyttä on joissakin tapauksissa vähennetty tai lisätty paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi perustuu kokemukseen kohteista ja tarkastuksilla tehtyihin havaintoihin. Taulukko 1. Kohderyhmät Kohteiden määrä Tarkastukset/vuosi 2016 LT* Keskuskeittiöt 108.60 3 2-3 6 1-2 Catering-palvelut 108.60 5 0,3 0 0 Valmistuskeittiöt 108.50 11 1-2 5 1-2 Jakelukeittiöt - RP/AP 108.70 5 0,5-1 4 0 Tarjoilukeittiöt - muut 108.70 8 0,3 0 0 Ravintolat 108.10 57 1-3 74 2-5 Kahvilat 108.30 23 0,35-1 9 1-3 Pikaruokalat 108.20 6 1-2 8 1-2 Myymälät (palvelutiski) 106.80 9 1-2 16 1-5 Myymälät 100-1000 (itsepalvelu) 106.60 5 0,5-2 5 1-2 Myymälät (pienet) 106.60 3 0,35 1 0 Liha-alan laitokset 101.xx 7 1-2 11 1-3 Kala-alan laitokset 102.xx 5 2 9 1-3 Pakkasvarastot 110.xx 2 0,35 0 0 Ulkomyynti 106.90 5 0,2 0 0 Suuret yleisötapahtumat 106.90 16 0,35 4 0 Yhteensä 170 152 *Lisätarkastukset / jälkivalvonta tarpeen mukaan.
Inarin kunta Ympäristöyksikkö Liite 3 Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen terveydensuojelun valvontasuunnitelma 2015 2019 Päivitys vuodelle 2016 Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto xx.xx.2015 x
1. Terveydensuojeluvalvonta vuonna 2016 Tässä suunnitelmassa kuvataan Inarin ja Utsjoen kuntien terveydensuojeluvalvonta vuodelle 2016. Suunnitelma perustuu ohjelmakaudelle 2015 2019 laadittuun Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan. Koko ohjelmakautta koskevan suunnitelman laatimisen jälkeen on tullut voimaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (ns. asumisterveysasetus), joka tarkentaa asumisterveysvalvontaan liittyviä näkökulmia. Vuosille 2015 2019 laadittu terveydensuojelun valvontasuunnitelma sisältää tarkemmat tiedot mm. valvonnan lakisääteisistä perusteista, valvontaa toteuttavasta henkilöstöstä, valvonnan maksullisuudesta, valvontakohteista ja painopistealueista, tarkastusten sisällöstä valvonnan toteutumisen arvioinnista. Näitä tietoja ei ole tarkoituksenmukaista toistaa tässä suunnitelmassa. 2. Tarkastussuunnitelma vuodelle 2016 Vuodelle 2016 laaditussa tarkastussuunnitelmassa on esitetty Valviran arvioima vuosittainen tarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin ja valvontakohdetyypin riskiluokka, jonka perusteella on tehty kohdetyyppikohtainen valvontasuunnitelma Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueelle. Valvontakohdetyypin tarkastustiheyttä on joissakin tapauksissa vähennetty tai lisätty paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi perustuu kokemukseen kohteista ja tarkastuksilla tehtyihin havaintoihin. Yksityiskohtaista, järjestelmällistä riskinarviointia ei ole tehty. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Toimintaluokka Toimintatyyppi: : Talousveden jakelu ja käyttö Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000): EU-vesilaitokset (vedentoimitus > 1000 m 3 /d tai vähintään 5000 käyttäjää) Muut vesilaitokset (vedentoimitus 10-1000 m 3 /d tai 50 5000 käyttäjää) Talousvettä toimittava laitos (asetus 402/2000) Riski-l uokka Ympäristöyksikön tark.- tiheys/vuosi Tarkastuksee n keskim. käytettävä aika (tuntia) Kohteiden lkm Suunnite tarkastu vuonna 2 3 2-1 8-15 0 0 3 2-1 (0,5*) 4-8 11 3 2 1-0,5 (0,3*) 2-6 2 2
Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumis-huo neistot Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset Majoitustoiminta, majoitus-huoneis tot Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset Sosiaalihuollon palvelut Liikunta ja virkistystoiminta Pienet vesilaitokset (vedentoimitus < 10 m 3 /d tai <50 käyttäjää) Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus 2 0,3 2-4 13 1 2-1 0,3 5-15 12 5 Hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne. 2-1 0,2 2-4 81 20 Kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely ja hoito Lasten päiväkodit ja vastaavat Lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat Vanhainkodit ja vastaavat Muut sosiaalialan yksiköt Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), yli 100 uimaria päivässä Pienet yleiset uimarannat, väh. kuin 100 uimaria päivässä Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas 2-1 0,3 2-3 3 0 2 0,5-0,3 2-6 24 5 2 1 2-4 3 2 3 1 4-5 3 4 Yleiset saunat 2 1 2-3 1 0 Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila 1 0,25 2-4 6 3 YHTEENSÄ 168 44 *Jos ainoastaan jakelua
Riskiluokat: Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski) Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala riski). Tarkastustiheys: 2=kaksi kertaa vuodessa; 1=kerran vuodessa; 0,5=joka toinen vuosi; 0,3=kerran kolmessa vuodessa; 0,25=kerran neljässä vuodessa; 0,2=kerran viidessä vuodessa
Inarin kunta Ympäristöyksikkö Liite 4 Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 2015 2019 Päivitys vuodelle 2016 Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto xx.xx.2015 x
1. Kuluttajaturvallisuusvalvonta vuonna 2016 Tässä suunnitelmassa kuvataan Inarin ja Utsjoen kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta vuodelle 2016. Suunnitelma perustuu ohjelmakaudelle 2015 2019 laadittuun Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelmaan. Suunnitelmassa on huomioitu lisäksi kuluttajaturvallisuusvalvonnan uudelleenjärjestelyä koskeva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä laiksi terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta (luonnos laadittu 26.6.2015, lausuntoaika päättynyt 20.8.2015, uudet lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2016) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ympäristöterveydenhuollon alueellisilla koulutuspäivillä (1.-2.9.2015, Oulu) antama ohjeistus hallituksen esityksen vaikutuksista vuoden 2016 valvonnan suunnitteluun. Vuoden 2016 valvonnan tavoite on hallita alueen kuluttajaturvallisuuspalvelujen suurimmat ja keskeisimmät riskit. Varsinaista suunnitelmallista valvontaa ei suoriteta, vaan valvonta toteutetaan Tukesin ohjeistuksen mukaan reaktiivisena eli valvontaa kohdennetaan mahdollisten kuluttajilta tai muilta viranomaisilta saatujen ilmoitusten perusteella. Lisäksi valvotaan niin ikään Tukesilta saadun ohjeistuksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä tehdyillä tarkastuksilla havaittujen suurimpien puutteiden korjaaminen. Kaikkien kehotusten toteuttamista ei valvota (mm. kehotukset turvallisuusasiakirjan täydentämiseksi), vaan valvonta kohdennetaan tapauskohtaisen riskinarvioinnin perusteella keskeisimpien puutteiden korjaamiseen. Vuosille 2015 2019 laadittu kuluttajaturvallisuuden valvontaohjelma sisältää tarkemmat tiedot mm. valvonnan lakisääteisistä perusteista, valvontaa toteuttavasta henkilöstöstä, valvontaan käytettävästä ajasta sekä valvontakohteiden kartoittamisesta, tarkastustiheydestä ja riskinarvioinnista. Suunnitelmassa esitetään myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontakohdeluokat ja sekä valtakunnallinen että Inarin kunnan ympäristöyksikön riskinarviointiin perustuva kohteiden tarkastustiheys. Näitä tietoja ei ole tarkoituksenmukaista toistaa tässä suunnitelmassa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan työnjako selvinnee vuoden 2016 aikana. Mikäli luonnos hallituksen esitykseksi kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtiollistamiseksi toteutuu, siirtyy valvonta kunnilta Tukesille 1.5.2016. Toistaiseksi, kun kuluttajaturvallisuusvalvonnan järjestäminen tulevaisuudessa on epäselvää, valvontaa toteutetaan pääasiassa reaktiivisena edellä esitetyn, Tukesilta ympäristöterveyden-huollon alueellisilla koulutuspäivillä saadun ohjeistuksen mukaan.