Museoaineiston digitointi Museovirasto, Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto 8.12.2010 Maisema muuttuu Uusi teknologia mahdollistaa uutta käyttäytyminen muuttuu vain välineiden kautta Kustannus per transaktio laskee tehon (Mooren laki), automatisoinnin ja yhteensopivan IT:n avulla pakottaa uuteen Loppukäyttäjien valmiudet (e-tottumus) hyvät (varsinkin Suomessa) ja paranevat diginatiivien myötä mahdollistavat ja pakottavat uuteen Standardit mahdollistavat automatisointia ja pakottaa uuteen Verkottunut talous pakottaa yhteistyöhön ja yhteistarjontaan Social Web mahdollistaa uutta sisältöä ja pakottaa uuteen ajatteluun
Digitoinnin muutosajurit Teknologia Talousfaktat Ihmisten valmiudet, odotukset ja tarpeet Standardit Julkisen sektorin strategia Edistävät yhdessä digitalisointia Digitointistrategia / digitointisuunnitelma Mitä ja miksi digitoidaan Kuka digitoi Miten digitoidaan Mihin digitoitu aineisto talletetaan Miten aineisto tuodaan esille Miten aineiston säilyvyys turvataan Miten digitointi organisoidaan
Digitointiprojekti Digitointiprojekti on kuin mikä tahansa projekti Projektilla on: Tavoitteet Resurssit Organisaatio Aikataulu (alku ja loppu) Kaikkea ei kannata keksiä itse ota selvää mitä muut ovat jo tehneet, todennäköisesti joku on jo tehnyt vastaavan hankkeen Kaikkea ei kannata tehdä itse yhteistyöllä tavoitteeseen voi päästä nopeammin ja edullisemmin Mitä ja miksi digitoidaan Priorisointi Tuhoutumisvaara Alkuperäisaineiston suojelu Aineiston käyttö Museon oman toiminnan tarpeet, näyttelyt Fyysisen objektin (esine, kuva, taideteos, luonnontieteellinen näyte) digitointi Metatietojen digitointi
Kuka digitoi Digitoidaan itse Vaatii investointeja Vaatii oman osaamisen hankintaa +Osaaminen karttuu (?) Ostetaan digitointi palveluna Oma osaaminen ei kartu +Kustannukset kertyvät vain projektin ajalta +Mahdollistaa korkean laatutason Miten digitoidaan Huomattava osa digitointikustannuksista syntyy aineiston käsittelystä (esille otto, puhdistus, kuljetus) Kun työ otetaan tehtäväksi, niin se kannattaa tehdä kerralla oikein Manuaalinen digitointi, esineiden digitoinnille ei käytännössä muita vaihtoehtoja Massadigitointi, sopii mikrofilmeille, osalle valokuvia, kirjoja ja paperi aineistoa
Digitoinnin laadulla on väliä James Stevenson SEPIA Conference Helsinki 17th Sept 2003 James Stevenson SEPIA Conference Helsinki 17th Sept 2003 Käsitteitä - Värikylläisyys Värikylläisyys kertoo montako erilaista väriä tai harmaan sävyä jokainen pikseli voi saada. Yleisimmät värimäärät ovat: 8 -bitin kuva: jokaiselle pikselille varataan 8 bittiä informaatiota, mahdollistaa 256 väriä tai harmaan sävyä 24 -bitin kuva: jokaiselle pikselille varataan 24 bittiä informaatiota, mahdollistaa noin 16 miljoonaa väriä tai harmaan sävyä. 24 bitin kuva, 16 miljoonaa väriä 8 bitin kuva, 256 väriä 1 bitin kuva, musta ja valkoinen
Käsitteitä - Resoluutio Resoluution ilmoittaa kuvan tarkkuuden. Resoluutio saadaan jakamalla pikselimäärä kuvan pinta-alalla. Yleisimmin ilmaistaan pisteiden määränä tuumaa kohti dpi (dots per inch). 600 dpi 300 dpi 150 dpi 60 dpi 30 dpi Käsitteitä pakkaaminen Suuri resoluutio ja värikylläisyys vaativat tallennettaessa paljon levytilaa. Pakkaamisella erilaisten matemaattisten algoritmien avulla tiedon määrää vähennetään. Osa menetelmistä kadottaa tiedon kokonaan, osa menetelmistä mahdollistaa periaatteessa alkuperäisen tiedon palauttamisen. Pakkaamaton kuva (3,0 MB) Pakattu kuva (121 KB)
Mihin talletusmuotoon digitoidaan Digitaaliset kuvat tulisi tallentaa pakkaamattomaan tiff-tiedostomuotoon Digitaalisesta originaalista voidaan ottaa haluttu määrä kopioita eri käyttötarkoituksiin eri talletusmuodoissa (jpg, jpg2000, rpg) Hallinnollinen metadata Hallinnollinen metadata Tekninen metadata, kuvaa digitaalisen objektin ominaisuuksia, syntyy ja tulisi tallettaa digitaalista objektia luotaessa Lähde metadata, kuvaa digitoidun kohteen ominaisuuksia Digitaalisen objektin hiotoriametadata Oikeuksien metadata, digitaalisen kohteen oikeuksia koskeva metadata Pitkäaikaissäilytyksen metadata Rakenteellinen metadata (pitkäaikaissäilytys)
Hallinnollinen metadata esimerkki 1 Hallinnollinen metadata esimerkki 2
Kuvaileva metadata Kuvaileva metadata Perinteinen museoiden luettelointi ja kuvailutieto Tulisi kiinnittää huomiota tietojen rakenteellisuuteen Tulisi käyttää yhteisiin yleisiin sanastoihin ja luokitusjärjestelmiin Tietojen tallennus - Millainen on hyvä kokoelmahallintajärjestelmä 1 Toiminnalliset vaatimukset Järjestelmän tule kattaa kokoelmahallinnan eri osa-alueet (Kohteiden luetteloinnin, Hankintatiedot, Esineiden sijaintiedot (myös historia), Konservoinnin tiedot, Oikeuksien hallinta, Näyttelyt, Lainat, Poistamisen) Datan hallinta (Tietorakenne, Tietojen tarkistamien, Termien kontrollointi (esim. alasvetovalikot), Auktoriteetti tietojen kontrolli, Sanastojen käytön kontrolli (ontologialinkitys), Erilaisten tiedostotyyppien liittämismahdollisuus) Käyttöliittymä (Opastustoiminto ja ohjeet, Käyttäjäkohtainen muunneltavuus, Kieliversiot) Haut (Merkkijonohalu, Haku usean muuttujan avulla, Boolen haku, Hakutulosten järjestäminen) Raportit (Etukäteen määritellyt ns. vakioraportit, Käyttäjän määrittämät raportit)
Tietojen tallennus - Millainen on hyvä kokoelmahallintajärjestelmä 2 Tekniset vaatimukset Yleisesti käytössä olevat tietokantaratkaisut Yleisesti käytössä olevat ohjelmistoteknologiat Tiedon siirtomahdollisuudet (sisään ja ulos) Usean organisaation yhteiskäyttömahdollisuus Etäkäyttömahdollisuus Toiminnan jatkuvuutta koskevat vaatimukset Järjestelmää koskevat vaatimukset (Käyttöoikeushallinta, Tietoturva, Turvakopiointi, Järjestelmä on hyvin dokumentoitu) Toimittajaa koskevat vaatimukset (Järjestelmän tuki vakaalla pohjalla, Toimittajalla voimavaroja ja kiinnostusta järjestelmän kehittämiseen) Kokoelmahallintaohjelmiston hankintatavat 1. Lisenssien hankinta omaan käyttöön Perinteinen tapa Hyvä ratkaisu silloin kun museolla tai sen taustayhteisöllä on mahdollisuuksia ylläpitää riittävä teknistä infrastruktuuria 2. Lisenssien yhteishankinta Museot hankkivat yhdessä yhteisen ohjelmiston käyttöoikeudet ja jakavat myös ohjelmiston käyttöympäristön Tämä edellyttää ohjelmistolta riittäviä teknisiä ominaisuuksia, jotta yhteiskäyttö on mahdollista ja tarvittavat tietoturvaominaisuudet ovat käytettävissä 3. Sovellusvuokraus Ohjelmistoa käytetään palvelun tarjoajan ohjelmistolla ja laiteympäristössä
Ohjelmistojen elinkaarista Museo-objekti Kuvailukäytäntö Kokoelmanhallintaohjelmisto Aika Tietojen esittäminen Verkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Suomen museot online Museon omat hakupalvelut / myyntipalvelut Verkkonäyttelyt Tuotteet
Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaiskuva Asiakasliittymän looginen kokonaisuus www.kdk2011.fi
Säilyttämisen tavoitteet Bittien säilyttäminen: Alkuperäinen bittijono voidaan toistaa nykyaikaisilla laitteilla, mutta ei takeita siitä voidaanko sisältöä tulkita. Säilyttämisen perusta ja optio tulevaisuuteen: antaa mahdollisuuden nostaa vaatimustasoa myöhemmin jos tarvetta ja rahaa on. Sisällön ymmärrettävyyden säilyttäminen: Teksti, kuvat ja muu olennainen sisältö voidaan tulkita. Ymmärrettävyys riippuu myös kohdeyleisöstä. Käytön ja uuden tiedon tuottamisen kannalta yleensä tärkein taso. Alkuperäisen käyttökokemuksen säilyttäminen: Kalvoesityksen tehosteet toistuvat alkuperäisessä muodossaan. Vanha tietokonepeli näyttää ja kuulostaa samalta kuin 30 vuotta sitten. Vaativin, mutta tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen taso. Pitkäaikaissäilytyksen looginen kokonaisuus www.kdk2011.fi
Tietojen säilyttäminen Digitaalinen materiaali on hyvä tallettaa kahdelle erilaiselle medialle Digitaalisia varmuuskopioita on syytä pitää kahdessa eri paikassa Digitaalisessa muodossa olevan tiedon säilyttäminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä Esimerkki, cd / dvd Cd/dvd eivät sovellu digitaaliseen pitkäaikaissälytykseen, ne ovat tiedonsiirronvälineitä Tehdasvalmis valamalla valmistettu CD Tietokoneen polttavalla asemalla valmistettu CD
Tietojen säilyttäminen Kiitos. vesa.hongisto@nba.fi http://www.nba.fi https://www.kuvakokoelmat.fi http://www.kdk2011.fi