Tilinpäätös 1.11.2007 31.10.2008

Tilinpäätös

Sisältö Tilinpäätös 1.11.2007 31.10.2008 Hallituksen toimintakertomus 4 6 Tietoja sijoittajille 7 Osakkeet ja osakkeenomistajat 8 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 10 Tunnuslukujen laskentakaavat 11 Konsernitilinpäätös (IFRS Konsernin tuloslaskelma 12 Konsernin tase 13 Konsernin rahavirtalaskelma 14 Laskelma oman pääoman muutoksista 15 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 16 41 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) Emoyhtiön tuloslaskelma 42 Emoyhtiön tase 43 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 44 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 46 Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 52 Tilintarkastuskertomus 53 Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

4 Takoma Oyj hallituksen toimintakertomus 1.11.2007 31.10.2008 TULOSKEHITYS JA TALOUDELLINEN ASEMA Liikevaihto ja liikevoitto Konsernin tilikauden liikevaihto oli 18,40 milj. euroa. Konsernin liikevaihdosta 45 % tuli laivanrakennus- ja offshore-teollisuudesta, 26 % nosto- ja kuljetinlaitevalmistajien sekä 26 % prosessiteollisuuden laitevalmistajien toimituksista. Suoraa vientiä konsernin liikevaihdosta oli 3,83 milj. euroa (21 %). Tilikauden alussa toteutetut liiketoimintahankinnat kattavat viidenneksen konsernin strategisesta tavoitteesta olla vuonna 2012 liikevaihdoltaan noin 100 milj. euron konepajaryhmä. Takoma Subcon toimintasegmentin liikevaihto oli 12,38 milj. euroa ja liikevoitto 0,99 milj. euroa (8,0 % liikevaihdosta). Alihankintasegmentti kasvatti liikevaihtoaan yli 12 % verrattuna kyseisen liiketoiminnan aikaisempaan kehitykseen. Volyymin noston haasteet näkyivät materiaali- ja työvoimakustannusten nousuna. Lisäksi investointien käynnistyskulut heikensivät segmentin kannattavuutta. Takoma Hydraulics toimintasegmentin liikevaihto oli 6,01 milj. euroa ja liikevoitto 0,48 milj. euroa (7,9 % liikevaihdosta). Liiketoiminnan volyymi pysyi ennallaan. Työvoimakustannusten nousu ja materiaalikulujen kasvu rasittivat segmentin kannattavuutta. Tilikauden aikana pystyttiin parantamaan merkittävästi toimitusvarmuutta huolimatta raaka-aineiden saatavuusongelmista. Tilikauden tulosta rasittavat IFRS 3 mukaiset käyvän arvon kirjaukset. Liiketoimintojen yhdistämisellä hankitun vaihto-omaisuuden arvostaminen käypään arvoon ja lopullisten hankintamenolaskelmien myötä liikearvosta eriytettyjen pitkäaikaisten asiakkuuksien poistot heikensivät konsernin liikevoittoa yhteensä 0,39 milj. euroa. Konsernin liikevoitto tilikaudella oli 0,74 milj. euroa (4,0 % liikevaihdosta). Konsernin pitkän aikavälin liikevoittotavoite on 10 %. Tilikauden voitto Konsernin nettorahoitustuotot olivat 0,28 milj. euroa. Voitto ennen veroja oli 1,01 milj. euroa ja verot 0,21 milj. euroa. Osakekohtainen tulos oli 5,2 senttiä ja sijoitetun pääoman tuotto 6,1 %. Takoma tavoittelee pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti yli 20 % sijoitetun pääoman tuottoa. Suoraan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta on vähennetty suunnattuun antiin 1.11.2007 liittyneet välittömät nettomenot (0,07 milj. euroa). Konsernin rahoitusasema Konsernin liiketoiminnan rahavirta katsauskaudelta oli 1,51 milj. euroa positiivinen. Investointien rahavirta oli -5,29 milj. euroa, josta liiketoimintojen hankinnan rahavirtavaikutus oli -3,70 milj. euroa. Muiden investointien rahavirtavaikutus oli -1,59 milj. euroa. Rahoituksen nettorahavirtaan sisältyy 2,57 milj. euroa lainojen lyhennyksiä ja emoyhtiön joulukuussa 2007 jakama osinko 0,94 miljoonaa euroa (0,06 euroa / osake). Yhtiön pääomarakenne ja maksuvalmius säilyivät tilikaudella hyvinä. Konsernin oma pääoma oli tilikauden lopussa 20,73 milj. euroa. Likvidejä varoja konsernilla oli katsauskauden lopussa 8,78 milj. euroa ja korollisia rahoitusvelkoja 2,06 milj. euroa. Katsauskauden lopussa konsernin omavaraisuusaste oli 77,4 % ja nettovelan suhde omaan pääomaan (gearing) oli -32,4 %. Konsernin pitkän aikavälin strateginen tavoite on säilyttää yli 40 % omavaraisuusaste yritysostostrategiasta huolimatta. Tilauskanta Takoman tilauskanta oli 31.10.2008 yhteensä 12,16 milj. euroa. Takoma Subcon toimintasegmentin osuus tilauskannasta oli 4,36 milj. euroa ja Takoma Hydraulicsin osuus 7,80 milj. euroa. Konsernin tilauskanta on edelleen hyvällä tasolla (12,14 milj. eur 31.10.2007), vaikka talouskriisin myötä lähinnä laivanrakennusteollisuuden asiakkaiden tilausten peruutuksia ja toimitusaikasiirtoja on realisoitunut tilinpäätöshetkeen mennessä 0,90 milj. euroa. Peruutettujen tilausten toimitukset ajoittuivat pääsääntöisesti vuodelle 2010. Investoinnit Tilikauden tärkeimmiksi investoinneiksi muodostuivat nykyisten liiketoimintojen hankkiminen 1.11.2007. Konsernin bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin katsauskaudella olivat yhteensä 10,85 milj. euroa. Tilikauden aikana hankittujen liiketoimintojen osalta bruttoinvestointeihin sisältyy 4,64 milj. euroa liikearvoa ja 0,69 milj. euroa asiakkuuksien arvoa lopullisten hankintamenolaskelmien mukaan sekä aineellista käyttöomaisuutta 3,90 milj. euroa. Tilikauden investoinnit ilman yritysostoja olivat 1,58 milj. euroa (8,6 % konsernin liikevaihdosta). Takoma Subcon toimintasegmenttiin uusinvestoinneista kohdistui kahden japanilaisen CNC-työstökeskuksen hankinta, loppukäsittelylinja sekä uusi raaka-aineiden varastorakennus. Takoma Hydraulics toimintasegmentissä on kesän aikana aloitettu tehdaslayoutin muutostyöt. Lisäksi on käynnistetty pitkän tähtäimen investointisuunnitelma, jonka tavoitteena on tuotantokapasiteetin ja tuottavuuden nosto sekä yritysostostrategian tukeminen. Konserni on sopimusteitse sitoutunut hankkimaan tuotantokoneita 0,89 milj. eurolla seuraavan tilikauden aikana. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Konsernirakenteen muutokset Takoma Oyj (entinen Suomen Helasto Oyj) aloitti toimintansa 1.11.2007. Samana päivänä uusi yrittäjävetoiseen toimintamalliin perustuva konepajaryhmä toteutti ensimmäiset yrityshankintansa ylimääräisen yhtiökokouksen 17.10.2007 valtuutusten mukaisesti. Takoma Oyj allekirjoitti 1.11.2007 Hervannan Koneistus Oy:n omistajan Kimmo Korhosen kanssa osakkeiden vaihtosopimuksen, jolla Korhonen luovutti Takomalle Hervannan Koneistus Oy:n koko osakekannan. Takoma Oyj:n hallitus päätti osakevaihdon toteuttamiseksi korottaa yhtiön osakepääomaa 159.775,50 eurolla 939.855,96 euroon toimeenpanemalla osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeavan osakeannin ja antaa Kimmo Korhoselle vastikkeena 2.662.925 uutta Takoma Oyj:n osaketta (17 % osakepääomasta ja äänistä). Osakkeen merkintähinta oli 1,84 euroa osakkeelta, joka oli Suomen Helasto Oyj:n 31.10.2007 päätöskurssi Helsingin Pörssissä. Merkintähinnasta kirjattiin osakepääoman korotukseksi 0,06 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 1,78 euroa. Tehdyn osakevaihdon arvo oli Suomen Helasto Oyj:n osakkeen päätöskurssin 31.10.2007 mukaan laskettuna 4,9 miljoonaa euroa.

5 Hallituksen toimintakertomus Osakeannissa annetut osakkeet tuottivat osakkeenomistajan oikeudet niiden tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin 28.11.2007. Osakepääoman korotuksen rekisteröimisen yhteydessä on poistunut Takoma Oyj:n osakkeita koskeva osakeyhtiölain 18 luvun 1 :n mukainen enemmistöosakkaan lunastusoikeus ja -velvollisuus. Osakkeita koskeva Rahoitustarkastuksen hyväksymä Perusesite on julkaistu 18.2.2008. Hervannan Koneistus on erikoistunut avarrettavien ja jyrsittävien kappaleiden valmistukseen ja sen toiminta on pitkälle automatisoitua. Yritys hankkii, valmistaa ja toimittaa asiakkaan antamien piirustusten ja tietojen pohjalta laadullisesti, ajallisesti ja kustannuksellisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Takoma Oyj:n tytäryhtiö Causatak Oy osti 1.11.2007 emoyhtiö Panostajaan kuuluneen Tampereen Laatukoneistus Oy:n liiketoiminnan 3,7 miljoonan euron kauppahinnalla. Liiketoiminnan ulkopuolinen varallisuus, mukaan lukien yhtiön omistama toimitila ja osa veloista, jäivät liiketoimintakaupassa myyjäyhtiöön. Tämä liiketoimintakauppa on luonteeltaan saman määräysvallan alainen liiketoimintojen yhdistäminen. Takoma Hydraulics on vaativien, laadukkaiden ja suurten laiva- ja offshore -teollisuuden hydrauliikkasylienterien valmistaja. Takoma Hydraulics toimittaa myös räätälöityjä sylinteriratkaisuja liikkuviin työkoneisiin ja prosessiteollisuuden laitteisiin. Hervannan Koneistuksen ja Tampereen Laatukoneistuksen taseet on yhdistelty ensimmäinen kerran konsernista laadittavaan osavuosikatsaukseen ajalta 1.11.2007 31.1.2008. Tuloslaskelman osalta liiketoimintayhtiöt on yhdistelty konserniin 1.11.2007 alkaen. Panostaja Oyj:n pääomanpalautus Takoma Oyj:n osakkeina ja rahana Panostaja Oyj toteutti ylimääräisessä yhtiökokouksessaan 9.6.2008 päätetyn pääomanpalautuksen Takoma Oyj:n osakkeina ja rahana. Pääomanpalautuksena saadut Takoma Oyj:n osakkeet kirjautuivat Panostaja Oyj:n osakkeenomistajien arvo-osuustileille 26.6.2008. Takoma Oyj:n osakkeita jaettiin pääomanpalautuksena 798 Panostaja Oyj:n osakkeenomistajalle yhteensä 2.189.127 kappaletta ja rahaa palautettiin 112.231,59 euroa. Pääomanpalautuksen yhteydessä järjestetyssä osakemyynnissä myytiin yhteensä 1.166 kappaletta Takoman Oyj:n osakkeita yhteensä 1.935,56 euron myyntihinnasta. Pääomanpalautuksen seurauksena Panostaja Oyj:n omistus Takoma Oyj:ssä laski 65,2 %:iin osakkeista ja äänistä. Yhtiön toimitusjohtajan Kimmo Korhosen omistusosuus säilyi 17 %:ssa. Pääomanpalautuksen jälkeen yleisön hallussa oli osakkeista ja äänistä 17,8 % ja yhtiöllä oli 3.7.2008 yhteensä 1.009 osakkeenomistajaa. Esite, joka liittyy pääomanpalautukseen ja osakemyyntiin, koostuu Rahoitustarkastuksen 1.6.2008 hyväksymästä arvopaperiliitteestä ja siihen sisältyvästä tiivistelmästä sekä 18.2.2008 päivätystä Perusesitteestä. Arvopaperiliite ja Perusesite ovat saatavilla yhtiöstä ja Takoma Oyj:n kotisivuilta www.takoma.fi. Takoma Oyj pois tarkkailulistalta Takoma Oyj:n osake poistettiin tarkkailulistalta 4.7.2008, kun NASDAQ OMX Helsinki Oy totesi Takoman osakkeen hinnanmuodostusta koskeneet puutteet poistuneiksi. Listalleottamisen hallinnon järjestämistä koskeneet tarkkailulistalle siirtämisen perusteet olivat poistuneet jo aiemmin 2.5.2008. Takoman osakkeella on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n markkinatakausohjeen mukainen markkinatakaus. HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ennen osingonjakoa ovat 18.267.006,00 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden tappio (364.818,26 eur) siirretään kertyneiden voittovarojen tilille vähennykseksi ja että osinkoa jaetaan 0,04 euroa osakkeelta. Joulukuun 17. päivänä 2008 osinkoon oikeuttavia osakkeita on 15.664.266 kappaletta. Osinkoehdotus on yhteensä 626.570,64 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallitus esittää osingonjaon täsmäytyspäiväksi 29.1.2009 ja osingonmaksupäiväksi 5.2.2009. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet ovat oikeutettuja osinkoon 31.10.2008 päättyneeltä tilikaudelta. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Takoma Oyj:n 18.12.2007 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen 1.11.2006 31.10.2007 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osinkoa päätettiin jakaa 0,06 euroa osaketta kohti. Osinko maksettiin 31.12.2007. Takoma Oyj:n hallitukseen valittiin Juha Sarsama, Veli Ollila ja Kimmo Korhonen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Metso Paper Oy:n Senior Vice President, ekonomi Harri Nikunen ja KMT Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, ekonomi Juhani Vesterinen. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Sarsaman. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT Janne Rajalahti ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Lilja. HALLITUKSEN VALTUUTUS Varsinainen yhtiökokous 18.12.2007 valtuutti hallituksen päättämään osakepääoman korottamisesta yhdellä tai useammalla maksullisella tai maksuttomalla osakeannilla tai optio- ja muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettujen oikeuksien antamisesta siten, että osakeannissa tai osakeanneissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 20.000.000 uutta 0,06 euron nimellisarvoista osaketta. Osakepääomaa voidaan korottaa enintään 1.200.000,- eurolla. Valtuutuksella ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusta osakeannista tai edellä mainittujen erityisten oikeuksien antamisesta. Hallituksella on valtuutus päättää kaikista osakeannin sekä mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien osakkeiden tai erityisten oikeuksien saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Valtuutus on voimassa kaksi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan 31.10.2008 mennessä. Varsinainen yhtiökokous peruutti yhtiökokouksen 17.10.2007 antaman valtuutuksen osakepääoman korottamisesta osakeannilla osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. HENKILÖSTÖ Takoman palveluksessa oli tilikauden päättyessä 86 henkilöä. Henkilöstöä oli keskimäärin 90 tilikauden aikana. Takoma Subcon toimintasegmentin osuus henkilöstöstä keskimäärin oli 46 ja Takoma Hydraulicsin osuus 42. Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 3 henkilöä tilikauden aikana. Toimihenkilöitä oli tilikauden aikana keskimäärin 21 ja työntekijöitä 69. Yhtiöllä ei ole osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

6 MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA Yhtiön toimitusjohtajana aloitti 1.11.2007 Kimmo Korhonen. Takoman talousjohtajana aloitti 19.11.2007 Tarja Rantala. Takoma Oyj:n kehitysjohtajana aloitti 1.8.2008 Antti Martikainen. Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja kehitysjohtaja muodostavat konsernin johtoryhmän. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Osakepääoma Takoma Oyj:n osakepääoma on tilikauden päättyessä 939 856 euroa ja liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärä 15 664 266 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 0,06 euroa. Yhtiön vähimmäispääoma on 600.000 euroa ja enimmäispääoma 60.000.000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Suunnatussa osakeannissa 1.11.2007 Kimmo Korhonen merkitsi 2.662.925 uutta Takoma Oyj:n osaketta. Tämä vastasi 20,5 % yhtiön aiemmasta rekisteröidystä osakepääomasta ja osakkeiden määrästä. Kimmo Korhosen omistusosuus osakeannin jälkeisestä osakepääomasta oli 17,0 %. Emoyhtiö Panostaja Oyj:n omistusosuus osakeannin jälkeisestä osakepääomasta oli 79,2 %. Emoyhtiö Panostaja Oyj:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 9.6.08 päätetty pääomanpalautus Takoma Oyj:n osakkeina ja rahana toteutettiin 26.6.2008. Pääomanpalautuksen seurauksena Panostaja Oyj:n omistus Takoma Oyj:ssä laski 65,2 %:iin osakkeista ja äänistä. Kurssikehitys ja osakkeiden vaihto Takoman markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 13,8 milj. euroa (23,9 milj. euroa 31.10.2007). Osakkeen päätöskurssi 31.10.2008 oli 0,88 euroa. Tilikauden ylin kaupantekokurssi oli 1,93 joulukuussa 2007 ja alin 0,85 lokakuussa 2008. Tilikauden aikana Takoman osakevaihto oli 557 612 osaketta (3,6 %:a osakekannasta) vaihtoarvoltaan 0,76 milj. euroa. Tilikauden lopussa Takoma Oyj:llä on 979 arvo-osuusjärjestelmään merkittyä osakkeenomistajaa. Vapaan vaihdannan osuus yhtiön osakkeista ja äänistä tilikauden lopussa on 17,85 %. Takoman osakkeella on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n markkinatakausohjeen mukainen markkinatakaus. Yritysosto voi epäonnistua muun muassa hankitun yrityksen integroinnin epäonnistumisen, odotettujen synergiaetujen poisjäämisen sekä asiakkuuksien ja avainhenkilöiden menetyksen myötä. Riskejä pyritään rajaamaan kohdeyhtiöiden ja niiden toimintaympäristön huolellisella selvittämisellä due diligence -vaiheessa. MERKITTÄVÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus sekä yleisen kustannustason nousu aiheuttivat haasteita toimintasegmenttien kannattavuudelle tilikauden aikana. Kuluneen jakson loppupuolella on ollut merkkejä raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuden parantumisesta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti Suomessa on rahoituskriisin aiheuttamien lomautusuutisten jälkeen hieman parantunut. Laivanrakennusmarkkinoilla toimitusaikojen siirrot ja uusien investointien rahoituspäätösten vaikeutuminen saattavat johtaa tilausten peruutuksiin myös Takoman liiketoiminta-alueilla. Viime vuosien vahvan metalliteollisuuden jakson aikana monet pk-sektorin yritykset ovat tehneet poikkeuksellisen hyviä tuloksia, mistä johtuen luopuvien yrittäjien hintatoiveet voivat edelleen olla yrityskauppatilanteissa korkeita. Rahoitusehtojen tiukentumisesta huolimatta yhtiö näkee yritysostot mahdollisiksi hintojen asettuessa oikealle tasolle. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yleisistä maailmantalouden epävarmuustekijöistä huolimatta konsernin liiketoimintayhtiöiden pitkäaikaisten asiakkaiden julkistamat tilauskannat ovat pysyneet vahvalla tasolla. Alkaneella tilikaudella Takoman liiketoiminnan volyymien uskotaan säilyvän hyvällä tasolla. Yleinen konepajateollisuuden hiljeneminen kiristää kilpailua, joka voi vaikuttaa Takoman tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun kannattavuutta heikentävästi. Rahoitusmarkkinoiden maailmanlaajuinen kriisi on tehnyt yrityskauppojen rahoittamisen haasteelliseksi. Rahoituksen hinta on noussut marginaalien ja riskilisien nousun myötä. Yhtiön taloudellinen tilanne ja vahva kassa luovat kuitenkin hyvät mahdollisuudet kasvaa yritysostoin suhdannekehityksestä huolimatta. Johdon osakeomistus Tilikauden lopussa 31.10.2008 Takoman toimitusjohtaja Kimmo Korhosen omistuksessa on 2.679.206 osaketta (17,10 % osakkeista ja äänistä), hallituksen puheenjohtaja Juha Sarsaman määräysvallan alaisen yhtiön omistuksessa on 8.971 osaketta (0,06 %) ja hallituksen jäsen Veli Ollilan omistuksessa on 5.000 osaketta (0,03 %). Muilla hallituksen jäsenillä ei ole osakeomistusta emoyhtiössä. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN Konsernissa ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia. RISKIENHALLINTA Yhtiön liiketoimintaan sisältyvät riskit on jaettu seuraaviin eri osa-alueisiin: yritysostot, operatiiviset liiketoimintariskit, avainhenkilöihin liittyvät riskit, vakuutettavat riskit ja rahoitusriskit. Rahoitusriskien hallinnasta ja tavoitteista annetaan tarkempia tietoja vuosikertomuksessa konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 24 Rahoitusriskien hallinta. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden ja strategian toteuttamiselle ja toiminnan jatkumiselle. Yhtiön strategiaan kuuluu toiminnan laajentaminen erityisesti yritysostoin. Yritysostot ovat vaativia projekteja, joihin liittyy epäonnistumisen riski.

7 Hallituksen toimintakertomus Tietoja sijoittajille Yhtiökokous Takoma Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina tammikuun 26. päivänä 2009 alkaen klo 14:00 yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Haarlankatu 1, 33230 Tampere. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 16.1.2009 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen arvo-osuustililleen, on myös rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan viimeistään kymmenen päivää ennen yhtiökokousta ilmoittaa tilapäisesti merkittäväksi osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten. Osakasluettelomerkintä on tehtävä viimeistään 16.1.2009. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava ennakolta yhtiölle viimeistään torstaina 22.1.2009 kello 12:00 mennessä kirjallisesti osoitteella talousjohtaja Tarja Rantala/Takoma Oyj, Haarlankatu 1, 33230 Tampere tai sähköpostitse osoitteella tarja.rantala@takoma.fi tai puhelimitse talousjohtaja Tarja Rantalalle puh. 040-774 9290. Ilmoittautumiskirjeen tai sähköpostin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä. Osingonjako Hallitus on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 0,04 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa osingonjaon täsmäytyspäiväksi 29.1.2009 ja osingon maksupäiväksi 5.2.2009. Oikeus osinkoon on sillä, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Taloudellisen tiedottamisen aikataulu vuonna 2009 Tilikaudelta 1.11.2008 31.10.2009 Takoma Oyj julkaisee kolme osavuosikatsausta seuraavasti: 1.11.2008 31.1.2009 (3kk) 12.3.2009 1.11.2008 30.4.2009 (6kk) 11.6.2009 1.11.2008 31.7.2009 (9kk) 10.9.2009 Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

8 Osakkeet ja osakkeenomistajat Suurimmat osakkeenomistajat 31.10.2008 Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % 1 PANOSTAJA OYJ 10 189 399 65,0 % 2 KORHONEN KIMMO 2 679 206 17,1 % 3 KOSKENKORVA MATTI 293 480 1,9 % 4 KOSKENKORVA MAIJA 249 268 1,6 % 5 KOSKENKORVA MAUNO 116 284 0,7 % 6 KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA 110 700 0,7 % 7 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA 75 000 0,5 % 8 HÄMÄLÄINEN MARKO 62 021 0,4 % 9 FIBROC OY 60 000 0,4 % 10 KOSKENKORVA MIKKO 59 600 0,4 % 10 suurinta yhteensä 13 894 958 88,7 % Muut osakkeenomistajat 1 769 308 11,3 % Yhteensä 15 664 266 100,0 % OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.10.2008 Osakkeita/osakas Omistajien lkm Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, % 1-100 77 7,9 % 3 875 0,02 % 101-1000 680 69,5 % 259 583 1,66 % 1001-10 000 180 18,4 % 562 846 3,59 % 10 001-100 000 36 3,7 % 1 189 410 7,59 % 100 001-6 0,6 % 13 638 337 87,07 % 979 100,0 % 15 654 051 99,93 % joista hallintarekisteröityjä 3 6 480 0,04 % Yhteistilillä 10 215 0,07 % Yhteensä 15 664 266 100,00 % OMISTAJARYHMÄT 31.10.2008 Omistajia kpl Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, % Yritykset 81 8,3 % 10 419 555 66,5 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 0,8 % 270 489 1,7 % Julkisyhteisöt 1 0,1 % 75 000 0,5 % Kotitaloudet 878 89,7 % 4 868 081 31,1 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 8 0,8 % 15 026 0,1 % Ulkomaat 3 0,3 % 5 900 0,0 % Yhteistilillä 10 215 0,1 % 979 100,0 % 15 664 266 100,0 %

9 Osakkeet ja osakkeenomistajat Takoman osakekurssi ja vaihto 2008 2,0 1,8 Takoma OMXH Helsinki industrials 2,0 1,8 1,6 1,6 1,4 1,4 1,2 1,2 1,0 1,0 0,8 0,8 0,6 0,6 1.11.2007 6.11.2007 30.11.2007 19.12.2007 7.1.2008 22.1.2008 7.2.2008 11.3.2008 16.4.2008 22.5.2008 12.6.2008 30.6.2008 9.7.2008 22.7.2008 5.8.2008 20.8.2008 2.9.2008 15.9.2008 29.9.2008 10.10.2008 22.10.2008 31.10.2008 Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

10 Konsernin tunnusluvut TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS (milj. euroa) Liikevaihto 18,4 Liikevoitto 0,7 % liikevaihdosta 4,0 Voitto ennen veroja 1,0 % liikevaihdosta 5,5 Bruttoinvestoinnit 10,9 2008 2007 Henkilöstö keskimäärin 90 166 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,3 111,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 6,1 90,3 RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA (milj. euroa) 2008 2007 Taseen loppusumma 26,8 16,3 Velat yhteensä 6,1 0,2 Osakepääoma 0,9 0,8 Muu oma pääoma 19,8 15,2 Omavaraisuusaste, % 77,4 98,7 Nettovelkaantumisaste (gearing), % -32,4-100,3 Korolliset nettovelat -6,7-16,1 Osingonjako, milj. euroa 0,63*) 0,94 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2008 2007 Tulos/osake, euroa 0,052 0,903 Tulos/osake, laimennettu, euroa 0,052 0,903 Oma pääoma/osake, euroa 1,32 1,24 Osinko/osake, euroa 0,04*) 0,06 Osinko/tulos, % 77,47*) 6,65 Efektiivinen osinkotuotto, % 4,5*) 3,3 P/E-luku 17,0 2,0 Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa Osakkeiden vaihto pörssissä 13,8 23,9 vaihdon arvo, milj. euroa 0,8 15,3 vaihdon määrä, 1 000 kpl 558 11 911 osuus osakkeiden kokonaismäärästä, % OSAKKEIDEN KURSSIKEHITYS (euroa) 3,6 92,4 2008 2007 ylin 1,93 1,84 alin 0,85 1,12 keskikurssi 1,36 1,28 kauden lopussa 0,88 1,84 Osakkeiden lukumäärä, osakeantioikaistu keskimäärin, 1 000 kpl 15 468 12 893 kauden lopussa, 1 000 kpl 15 664 13 001 *) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle Takoman nykyinen liiketoiminta alkoi 1.11.2007. Tunnusluvut esitetään vain nykyisen liiketoiminnan toiminta-ajalta.

11 Konsernitilinpäätös (IFRS) Tunnuslukujen laskentakaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Voitto/tappio x 100 Oma pääoman (keskimäärin vuoden aikana) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Voitto/tappio ennen veroja + rahoituskulut x 100 Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma saadut ennakot Osakekohtainen tulos, euroa Osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden lukumäärä (keskimäärin vuoden aikana) Osakekohtainen oma pääoma, euroa Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä Nettovelkaantumisaste, % Korolliset nettorahoitusvelat x 100 Oma pääoma Osinko/tulos,% Tilikaudella jaettu osinko x 100 Tilikauden tulos Efektiivinen osinkotuotto, % Osinko/osake x 100 Osakkeen kurssi tilikauden lopussa P/E-luku Osakkeen kurssi tilikauden lopussa Tulos/osake Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä x kurssi tilikauden lopussa Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

12 Konsernin tuloslaskelma TAKOMA-KONSERNI IFRS euroa Liite * 1.11.2007 31.10.2008 1.11.2006 31.10.2007 JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto 1,4 18 396 792 Liiketoiminnan muut tuotot 5 5 680 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos -167 042 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 9 594 886 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 8 4 137 499 Poistot ja arvonalentumiset 7 974 885 Liiketoiminnan muut kulut 6 2 790 966 Liikevoitto 737 194 Rahoitustuotot 9 444 200 Rahoituskulut 10-168 495 Voitto ennen veroja 1 012 899 Tuloverot 11-214 232 Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 798 667 LOPETETUT TOIMINNOT Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista 2 11 639 824 Tilikauden voitto 798 667 11 639 824 Jakautuminen emoyhtiön omistajille 798 667 11 639 824 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos 12 laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvista toiminnoista 0,052 laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, lopetetuista toiminnoista 0,903 * Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

13 Konsernitilinpäätös (IFRS) Konsernin tase TAKOMA-KONSERNI IFRS euroa Liite * 31.10.2008 31.10.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 4 831 310 96 807 Liikearvo 14 4 639 594 Muut aineettomat hyödykkeet 14 479 488 4 230 Rahoitusvarat 15 39 283 29 283 Laskennalliset verosaamiset 16 180 233 10 169 908 130 320 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 17 2 801 878 Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 4 883 394 42 583 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 136 207 Rahavarat 19 8 784 932 16 078 210 16 606 412 16 120 793 VARAT YHTEENSÄ 26 776 320 16 251 112 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 20 Osakepääoma 939 856 780 080 Ylikurssirahasto 421 849 421 849 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 902 967 229 200 Kertyneet voittovarat 14 461 285 14 602 474 Oma pääoma yhteensä 20 725 957 16 033 603 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 16 556 959 Rahoitusvelat 22 1 196 809 1 753 768 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 23 3 215 205 217 509 Varaukset 21 18 397 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 195 577 Rahoitusvelat 22 867 417 4 296 595 217 509 Velat yhteensä 6 050 363 217 509 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 26 776 320 16 251 112 * Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

14 Rahavirtalaskelma TAKOMA-KONSERNI IFRS euroa Liite * 1.11.2007 31.10.2008 1.11.2006 31.10.2007 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT JATKUVISTA TOIMINNOISTA Tilikauden voitto 798 667 Oikaisut Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 26 907 836 Rahoitustuotot ja -kulut -275 704 Verot 214 232 Käyttöpääoman muutos: Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys(-)/vähennys(+) -1 721 666 Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) 761 267 Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys(+)/vähennys(-) 1 091 026 Maksetut korot -172 152 Saadut osingot 2 535 Saadut korot 300 310 Maksetut verot -396 499 Liiketoiminnan nettorahavirta jatkuvista toiminnoista 1 509 851 INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT JATKUVISTA TOIMINNOISTA Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 3-3 703 443 Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -1 572 485 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -16 950 Luovutustulot muista sijoituksista 1 450 Investointien nettorahavirta jatkuvista toiminnoista -5 291 428 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT JATKUVISTA TOIMINNOISTA Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 705 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -867 417 Maksetut osingot -939 283 Rahoituksen nettorahavirta jatkuvista toiminnoista -3 511 700 LOPETETUT TOIMINNOT Investointien rahavirta 2 15 988 940 Lopetettujen toimintojen rahavirta 15 988 940 Rahavarojen muutos -7 293 277 15 988 940 Rahavarat kauden alussa 16 078 210 89 270 Rahavarat kauden lopussa 19 8 784 932 16 078 210 * Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

15 Konsernitilinpäätös (IFRS) Laskelma oman pääoman muutoksista TAKOMA-KONSERNI IFRS euroa Liite * Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.11.2006 768 080 421 849 3 730 730 4 920 660 Tilikauden voitto 11 639 824 11 639 824 Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 11 639 824 11 639 824 Osingonjako 20-768 080-768 080 Suunnattu anti 20 12 000 229 200 241 200 Oma pääoma 31.10.2007 780 080 421 849 229 200 14 602 474 16 033 603 Oma pääoma 1.11.2007 780 080 421 849 229 200 14 602 474 16 033 603 Tilikauden voitto 798 667 798 667 Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 798 667 798 667 Osingonjako 20-939 856-939 856 Suunnattu anti 20 159 776 4 740 007 4 899 782 Suunnattuun antiin liittyvät välittömät nettomenot 20-66 239-66 239 Oma pääoma 31.10.2008 939 856 421 849 4 902 967 14 461 285 20 725 957 * Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot KONSERNIN PERUSTIEDOT Takoma-konserni toimii hydrauliikka- ja alihankintatoimialoilla. Konsernilla on tilinpäätöshetkellä toimintaa vain Suomessa. Alihankintatoimialan (Takoma Subcon) tukijalkana on Hervannan Koneistus Oy, joka on erikoistunut avarrettavien ja jyrsittävien kappaleiden valmistukseen. Yritys hankkii, valmistaa ja toimittaa asiakkaan antamien piirustusten ja tietojen pohjalta laadullisesti, ajallisesti ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä tuotteita. Hydrauliikkatoimiala (Takoma Hydraulics) perustuu Tampereen Laatukoneistus Oy:n osaamiseen. Yhtiön valmistamia hydraulisylintereitä käytetään vaativissa laitekokonaisuuksissa kaikkialla maailmassa. Konsernin emoyritys on Takoma Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Haarlankatu 1, 33230 Tampere. Takoma Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Takoma Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiö on tunnettu aikaisemmin toiminimellä Suomen Helasto Oyj. Toiminimen muutos Takoma Oyj:ksi ja toimialan muutos on rekisteröity kaupparekisteriin 1.11.2007. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www. takoma.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Haarlankatu 1, 33230 Tampere. Takoma Oyj:n suurin osakkeenomistaja on Panostaja Oyj, kotipaikka Tampere. Takoma-konserni kuuluu Panostaja-konserniin. Takoma Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.12.2008 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen 26.1.2009 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2008 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) No 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta johdannaissopimuksia ja myytävissä olevia rahavaroja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään euroina. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelmakaavaa noudattaen. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laadintaperiaatteiden kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät. Konserni on soveltanut tai ottanut ennalta käyttöön 1.11.2007 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja: IFRS 7, Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IFRS 7 edellyttää tietojen esittämistä sekä rahoitusinstrumenttien merkityksestä yhtiön taloudelliseen asemaan ja tulokseen että rahoitusinstrumenteistä johtuvien riskien luonteesta ja laajuudesta. Standardi on lisännyt konsernin vuositilinpäätöksessä esitettävien tietojen määrää, uudet liitetiedot koskevat mm. rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, käypiä arvoja ja rahoitusriskien hallinnan kuvausta. IFRS 8, Toiminnalliset segmentit (tulee voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta, aikaisempi soveltaminen on sallittu). Standardi korvaa IAS 14 -standardin. Sen mukaan segmenttitietojen esittämisessä on käytettävä johdon lähestymistapaa, jolloin tiedot esitetään samalla tavalla kuin sisäisessä raportoinnissa. Takoma on ottanut tämän standardin ennalta käyttöön. Yhtiön aikaisempi segmenttiraportointi on muutettu vastaamaan johdon raportointia. IAS 1 -standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. EU ei ole vielä hyväksynyt standardia. Muutettu IAS 1 edellyttää tietojen esittämistä yhteisön pääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana. Säännökset ovat laajentaneet konsernitilinpäätöksen liitetietoja. IFRIC 8 IFRS2 soveltamisala. IFRIC 8 sovelletaan sellaisiin liiketoimiin, joissa myönnetään oman pääoman ehtoisia instrumentteja ja vastaanotettu yksilöity vastike alittaa kyseisten myönnettyjen instrumenttien käyvän arvon. Konsernilla ei ole ollut tulkinnan tarkoittamia järjestelyjä päättyneellä tai sitä edeltäneillä tilikausilla. IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. IFRIC 9 edellyttää, ettei kytketyn johdannaisen erottamista pääsopimuksesta tule arvioida uudelleen, ellei sopimusehtoja ole muutettu siten, että pääsopimuksen alkuperäiset rahavirrat muuttuvat merkittävästi. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 10, Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen. Tulkinta kieltää osavuoskatsauksissa liikearvosta, myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista instrumenteista ja hankintamenoonsa taseeseen merkityistä noteeraamattomista oman pääoman ehtoisista instrumenteista kirjatun arvonalentumistappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 11, IFRS2 Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta selventää omia osakkeita tai konserniyhtiöitä koskevien liiketoimien käsittelyä emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä ohjeistamalla näiden luokittelua omana pääomana maksettaviin tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

17 Konsernitilinpäätös (IFRS) Lisäksi yhtiö on ottanut käyttöön seuraavan muutoksen standardeihin, jotka on annettu vuoden 2008 aikana: IAS 39 (Muutos) ja IFRS 7 (Muutos), Reclassification of Financial Assets. Muutos mahdollistaa rahoitusvarojen luokittelun pois kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista tai myytävissä olevista rahoitusvaroista tietyin ehdoin ja vain erityisissä tilanteissa. Tällaisessa tapauksessa on annettava tilinpäätöksessä lisätietoja. Muutos on ollut sovellettavissa 1.7.2008 alkaen. Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Standardit, muutokset voimassa oleviin standardeihin ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa: Muutettu IFRS 2 Osakeperusteiset maksut (tulee voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta, aikaisempi käyttöönotto sallittua). EU ei ole vielä hyväksynyt standardia. Muutoksessa selvennetään, että oikeuden syntymisehtoihin kuuluvat palvelun suorittamista koskevat ehdot ja tulokseen perustuvat ehdot ja että yhteisön ja muiden osapuolten peruutus on käsitellä kirjanpidossa samalla tavalla. IFRS 2 ei tällä hetkellä vaikuta Takomaan, sillä yhtiöllä ei ole osakeperusteisia maksuja. IFRS 3 (uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen (tulee voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). EU ei ole vielä hyväksynyt standardia. Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Yhtiön johto on selvittämässä tämän muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 27 (uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (tulee voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). EU ei ole vielä hyväksynyt standardia. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Yhtiön johto on selvittämässä tämän muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 23, Vieraan pääoman menot standardin muutos (tulee voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). EU ei ole vielä hyväksynyt standardia. Standardin muutos edellyttää ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Näiden menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Yhtiön johto on selvittämässä tämän muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 12, Palvelutoimilupajärjestelyt (voimassa 1.1.2008 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). EU ei ole vielä hyväksynyt tulkintaa. Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta Takoman konsernitilinpäätökseen, sillä yhtiöllä ei ole palvelutoimilupajärjestelyjä. IFRIC 14, IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvat omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys (voimassa 1.1.2008 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). EU ei ole vielä hyväksynyt tulkintaa. Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta Takoman konsernitilinpäätökseen, sillä yhtiöllä ei ole etuuspohjaisia järjestelyjä. IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat (tuli voimaan 1.7.2008 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). EU ei ole vielä hyväksynyt tulkintaa. Tulkinta määrittelee liiketoimet, joissa tavaroita tai palveluita myydään asiakasuskollisuutta kannustavalla tavalla myyntisopimuksiksi, joissa on erotettavia osia. Asiakkaalta saatava suoritus kohdistetaan myyntisopimuksen eri komponenteille niiden käypiin arvoihin perustuen. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta Takoman konsernitilinpäätökseen, sillä yhtiöllä ei ole kanta-asiakasohjelmiksi luokiteltavia sopimuksia. IFRIC 16, Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation. EU ei ole vielä hyväksynyt tulkintaa. IFRS16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardin määräykset soveltuvat suojattuun erään. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRIC 15, Agreements for the Construction of Real Estate. EU ei ole vielä hyväksynyt tulkintaa. Tulkinta selventää, käsitelläänkö sopimuksia kiinteistön rakentamista IAS 11 Pitkäaikaishankkeet vai IAS 18 Tuotot standardin mukaisesti ja millä tavalla rakennusprojekteja on tuloutettava. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 39 (Muutos), Financial Instruments: Recognition and measurement Eligible Hedged Items. EU ei ole vielä hyväksynyt standardia. Sen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaamaan yksipuolista riskiä. Tällä standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Toimintasegmentit Yhtiö muodostuu kahdesta toimintasegmentistä, jotka ovat Takoma Hydraulics ja Takoma Subcon. Konsernin johtoryhmä, joka käyttää ylintä operatiivista päätäntävaltaa, seuraa sisäisesti konsernin liiketoimintoja tällä jaolla. Toimintasegmentti-informaatio on esitetty liitetietojen kohdassa 1. Konserni on päättänyt soveltaa ennenaikaisesti IFRS 8, Toiminnalliset segmentit -standardia. Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

18 TYTÄRYRITYKSET Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Takoma Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryrityksen siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. Tilinpäätöshetkellä Takomalla ei ole vähemmistöosuuksia. Yhtiön johto on IAS 8:n edellyttämällä tavalla käyttänyt harkintaansa laadintaperiaatetta valitessaan ja päättänyt soveltaa saman määräysvallan alaisiin liiketoimintojen yhdistämisiin IFRS 3 -standardia. Katsauskauden aikana tehty Tampereen Laatukoneistuksen liiketoiminnan hankinta katsotaan saman määräysvallan alaiseksi liiketoimintojen yhdistämiseksi. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUTTAMINEN Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen sekä tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernissa ei ole yhtiöitä, joiden toiminta ja esittämisvaluutta ei ole euro. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset hyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennelmat Raskaat koneet Moottoriajoneuvot Kevyet koneet, laitteet ja kalusto Atk-laitteet Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta 4-10 vuotta 4 vuotta 3-5 vuotta 3-5 vuotta 10 vuotta Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvot tarkistetaan tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5, Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. VIERAAN PÄÄOMAN MENOT Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. JULKISET AVUSTUKSET Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot kirjataan kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankintahetkellä. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot ja varainsiirtoverot. Katsauskauden aikana tehtyjen yrityshankintojen kauppahinnat on allokoitu IFRS 3 mukaisesti. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä koituu yritykselle vastaista taloudellista hyötyä. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yhtiöllä ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

19 Konsernitilinpäätös (IFRS) Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat: Asiakassopimukset 2-4 vuotta ATK-ohjelmistot 5-10 vuotta VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden hankintameno on määritelty painotettua keskihintamenetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuus perustuu tilinpäätöspäivän fyysiseen inventaariin. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralle ottajana Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Takomalla ei raportointikautena ole ollut rahoitusleasingsopimuksia. Vuokrasopimukset, joiden mukaan omistamiselle ominaiset riskit ja edut kantaa vuokralle antaja, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista syntynyt vuokravastuu on esitetty liitetietojen kohdassa 27 Muut vuokrasopimukset. Konserni vuokralle antajana Konsernilla ei ole vuokralle annettuja hyödykkeitä. ARVONALENTUMISET Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistestit tehdään aina liikearvolle ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton tai jotka ovat keskeneräisiä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta missään tilanteessa. TYÖSUHDE-ETUUDET Eläkevelvoitteet Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä, joista konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota velvoite koskee. Henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä työeläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Osakeperusteiset maksut Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä eikä muita osakeperusteisia maksujärjestelyjä. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Takuukustannukset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan välittömästi syntymishetkellään. Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella. Konserni antaa tietyille tuotteilleen maksimissaan kolmen vuoden takuun. Takuun aikana havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava tuote. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu kun konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. Takoma Oyj Tilinpäätös 2008

20 TULOVEROT Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan voimassaolevan verokannan mukaan tai sellaisen verokannan mukaan, jonka hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoista ja yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypään arvoon arvostamisista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä. TULOUTUSPERIAATTEET Myynnin tuloutusperiaatteet Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Tuotot palveluista kirjataan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan. Liikevaihto Liikevaihtona esitetään tuotteiden myynnistä ja palveluiden suorituksesta saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Korot ja osingot Korkotuotot kirjataan, kun oikeus korkoon on syntynyt ja osingot kirjataan kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä. RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT Konsernin rahoitusvarat ja velat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesi seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan alun perin käypään arvoon. Rahoitusvarat Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat-ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen yhtiön riskienhallintastrategian mukaisesti tai rahoitusvaroihin kuuluva erä, johon liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Takomalla ei tilinpäätöshetkellä ole tähän ryhmään luokiteltuja rahoitusvaroja. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Takomalla on tilinpäätöshetkellä eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia vain rahavaroissaan. Nämä sijoitukset ovat alle kolmen kuukauden maturiteetin omaavia määräaikaistalletuksia. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaatavat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka nimenomaisesti on luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Takoman myytävissä olevat rahoitusvarat tilinpäätöshetkellä sisältävät vähäisessä määrin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattuja osakkeita ja suomalaisia muita noteeraamattomia osakkeita ja ne on taseessa esitetty pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa. Noteeratut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja noteeraamattomat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon. Noteerattujen sijoitusten käypä arvo on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n tilinpäätöspäivän ostokurssi. Noteerattujen sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, pankkitilien saldoista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys,

21 Konsernitilinpäätös (IFRS) maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kaikkien rahoitusvarojen- ja velkojen käypien arvojen laskentaperiaatteet ja käyvät arvot on esitetty liitetietojen kohdassa 25 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot. JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA Konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Konsernilla on koronvaihtosopimus pitkäaikaisten pankkilainojen korkoriskiltä suojautumiseen. Sopimus arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä. Käypä arvo määritetään diskonttaamalla tulevat rahavirrat tilinpäätöshetkeen. Analyysi perustuu tilinpäätöspäivän markkinakorkoihin ja muuhun markkinainformaatioon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. OMAT OSAKKEET Konsernilla ei ole hallussaan omia osakkeita. OSAKEPÄÄOMA Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. OSINGONJAKO Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi kun yhtiökokous on päättänyt osingon määrän. LIIKEVOITTO IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Liiketoimintaan liittyvistä eristä syntyvät kurssierot sisältyvät liikevoittoon, muuten ne on kirjattu rahoituseriin. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT ARVIOT JA LAADINTAPERIAAT- TEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS -normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävimmät osa-alueet, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, ovat saman määräysvallan alaiset liiketoimintojen yhdistämiset, konsernin toimitilavuokrasopimukset ja konsernin rahoitusvarojen ja velkojen luokittelu IAS 39 mukaisesti. Yhtiön johto on IAS 8:n edellyttämällä tavalla käyttänyt harkintaansa laadintaperiaatetta valitessaan ja päättänyt soveltaa saman määräysvallan alaisiin liiketoimintojen yhdistämisiin IFRS 3 -standardia. Katsauskauden aikana tehty Tampereen Laatukoneistuksen liiketoiminnan hankinta katsotaan saman määräysvallan alaiseksi liiketoimintojen yhdistämiseksi. Konsernin toimitilavuokrasopimusten on analysoinnin jälkeen katsottu olevan muita vuokrasopimuksia IAS 17 vaatimusten mukaisesti, sillä johdon näkemyksen mukaan näihin vuokrausjärjestelyihin liittyvät merkittävät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Arvoihin liittyvät epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laadintaperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osaalueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat. Takoma Oyj Tilinpäätös 2008