Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015

Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan työryhmä ja yhteyshenkilö... 4 3. JUUAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA... 4 3.1. Väestö... 4 3.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne... 5 3.3. Koulutustaso Juuassa vuonna 2010... 7 4. KOULUTUSTOIMINTA... 7 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU JUUASSA... 8 5.1. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2012 2015 Juuassa... 8 6. OHJAUS JA NEUVONTA... 9 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA... 9

1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on vastata korkeakoulujen osaamisella Pohjois- Karjalan väljästi asuttujen alueiden asukkaiden, elinkeinoelämän sekä julkisen että kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Maakuntakorkeakoululla on kolme tehtävää: aikuiskoulutus, aikuisopiskelijan neuvonta ja ohjaus sekä tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta (TKI-palvelut). Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi seudulla laaditaan koulutus-, kehittämisja innovaatiosuunnitelma. Suunnitelmassa on kolme kokonaisuutta: koulutustoiminta, ohjaus ja neuvonta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Maakuntakorkeakoulun tehtävänä on välittää suunnitelmiin kootut koulutus- ja kehittämistarpeet koulutus- ja kehittämistoimijoille sekä etsiä yhteistyössä joustavia tapoja vastata näihin tarpeisiin. Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Innovaatiopalvelujen tavoitteena on tukea alueella syntyvien käytäntölähtöisten innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutus- sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus sekä Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu toimii osana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Työelämäpalveluja. Toimintaa koordinoi ja kehittää maakuntakorkeakoulukoordinaattori.

2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN 2.1. Seudulliset ohjausryhmät Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-Polvijärvi), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). Seudullisten ohjausryhmien tehtävänä on toimia seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen vuorovaikutusfoorumina sekä koota ja päivittää seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. 2.2. Juuan työryhmä ja yhteyshenkilö Työryhmä toimii seudullisen ohjausryhmätyöskentelyn tukena mm. vastaamalla Juuan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelman vuosittaisesta päivittämisestä ja järjestämällä opiskelija-yrittäjä-kunta -tapaamisia. Liitteessä 1 on työryhmän kokoonpano. Juuassa Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun yhdyshenkilönä toimii Juuan kunnan sivistysjohtaja Marja Kononen. 3. JUUAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Joensuun seutukuntaan kuuluva Juuka tunnetaan vuolukivestä ja vuolukiviyrityksistä sekä yritysmyönteisestä ilmapiiristä. Teollisia työpaikkoja on kunnassa noin 800. Luonteenomaista Juualle on hyvä palveluvarustus, vaikka sisäiset välimatkat ovat pitkiä. Tulevaisuuden tavoitteena on turvata laadukkaat ja riittävät peruspalvelut sekä toimiva asuin- ja elinympäristö. Juuassa tulevaisuuden painopisteenä on myös luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuvan yrittäjyyden kehittäminen. 1 3.1. Väestö Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Juuan kunnan asukasluku oli 5456 henkilöä joulukuussa 2011 ja vuoden 2011 aikana kunnan asukasluku laski 114 henkilöllä. 2 Väestön 1 Juuan kunnan verkkosivut. 2 Väestörekisterikeskus (3.2.2012) http://www.vrk.fi/default.aspx?id=278

ikärakenne on vinoutumassa. Ikääntyvien ihmisten suhteellinen osuus koko väestöstä kasvaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 noin 41 % on yli 65-vuotiaita. 3 Taulukossa 1 on esitetty kuntien väestöennusteet vuoteen 2040 saakka. Väestöennuste osoittaa, että väestön määrä Juuassa vähenee. Väestön ikärakenteessa ikääntyvien ihmisten osuus kasvaa koko ajan. Taulukko 1. Juuan väestöennuste vuosille 2010-2040. Tilastokeskus. 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Pohjois-Karjala 165 286 163 632 162 485 161 684 160 874 159 726 158 184 Juuka 5577 5200 4929 4718 4544 4390 4250 Joensuun seutu 117 121 118 536 119 529 120 304 120 779 120 803 120 390 3.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne Juuan työpaikkaomavaraisuus on noin 103 % (2009) 4. Työttömyysasteen muutos Joensuun seutukunnassa ja Juuassa vuosina 2004-2011 on nähtävissä kuviossa 1. Samana ajanjaksona koko Pohjois-Karjalan työttömyysaste on pudonnut 2004 vuoden 17,1 prosentista 13,4 prosenttiin (2011) 5. Juuan työvoima oli 2232 ja työttömyysaste 15,4 prosenttia tammikuun lopussa 2012. Samana aikana Joensuun seutukunnassa oli työttömänä yhteensä 8143 henkilöä, mikä on 225 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten ja lähes 200 enemmän kuin vuodenvaihteessa. Seutukunnan kunnista työttömyys väheni Ilomantsissa, Juuassa, Outokummussa ja Polvijärvellä. 6 3 Tilastokeskus Väestöennuste (PXweb-tietokanta): http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp 4 Josek. Tilastokeskus 19.10.2011. http://www.stat.fi/tup/seutunet/download/josek/t_omav.ppt 5 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Työttömyystilasto (25.1.2012) 6 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Työllisyyskatsaukset. Tammikuu 2012..

Työttömyysaste kunnittain syyskuussa 2004-2011 25 Työttömyysaste (%) 20 15 10 Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk. 5 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuvio 1. Työttömyysaste kunnittain syyskuussa 2004 2011. Juuan suurimmat teolliset työnantajat ovat Tulikivi Oyj ja Nunnanlahden Uuni Oy. Kiviteollisisa työpaikkoja kunnassa on n. 500. Muita suurempia yrityksiä ovat Puljonki Oy (elintarviketeollisuus), Juuan Metalli Ky (metalliteollisuus) ja Pielisen Oma-Keskus Oy (POK) (sähköteollisuus). Perinteisesti Juuka on työpaikkaomavarainen (työpaikkaomavaraisuus 100 %). Juuassa suurin yksittäinen toimiala on teollisuus. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat maa-, riista- ja metsätalous, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Juuan kunta työllisti 2011 vakituisesti 350 työntekijää. 7 Teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2008 noin sadalla ja niitä oli vuonna 2009 noin 600. 8 Elinkeinoelämän kehittäminen ja luontaisiin vahvuuksiin perustuvan yrittäjyyden kehittämisessä keskeisellä sijalla on kaivannaisteollisuus. JOSEK Oy koordinoi seudullista elinkeinon kehittämistyötä Joensuun seudulla. Kehittämisyhtiön toiminnan perustana on elinkeinorakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä seudun kilpailukyvyn kehittäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen. JOSEK Oy:llä on toimipiste Juuassa, jossa käytännön yritysneuvonnasta vastaa yritysneuvoja. 7 Juuan kunnan tilinpäätösluonnos 29.3.2012. 8 http://www.stat.fi/tup/seutunet/josek_tyomarkkinat.html

3.3. Koulutustaso Juuassa vuonna 2010 Juuassa on koko maan ja Joensuun ydinseudun lukuja alhaisempi koulutustaso. Taulukosta 2 nähdään, että tutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on Juuassa 54,7 %. Pohjois- Karjalassa tutkinnon suorittaneita väestöstä on 66,2 % ja koko maassa 67 %. Korkeaasteen tutkintoja on Juuassa (14,2 %) suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Pohjois- Karjalassa (22,3 %) ja koko Suomessa (27,8 %). Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan vuonna 2010. 2010 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä Näistä tutkinnon suorittaneita yhteensä Tutkinnon suorittaneet % Keskiaste % Korkea-aste % Koko maa 4 487 599 3 004 903 67 39,2 27,8 POHJOIS-KARJALA 141 079 93 394 66,2 43,9 22,3 Juuka 4 850 2 653 54,7 40,5 14,2 Lähde: Tilastokeskus. Statfin-tilastotietokanta. Koulutus / väestön koulutusrakenne 2010 4. KOULUTUSTOIMINTA Juuan lukio tarjoaa perusasteen jälkeistä koulutusta. Juuan kansalaisopisto tarjoaa vapaan sivistystyön opintoja. Juuan lukiossa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa kurssitarjonnan monipuolistamiseksi ja opiskelumatkojen lyhentämiseksi. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö hyödyttää muitakin koulutuksen järjestäjiä. Ammatillisen toisen asteen ja korkeaasteen koulutuksen osalta maakunnassa koulutusta on eniten tarjolla Joensuussa. Pohjois-Karjalassa toimii kolme korkea-asteen tutkintotavoitteista koulutusta tarjoavaa organisaatioita: Humanistinen ammattikorkeakoulu (toiminta siirtyy Kuopioon elokuusta 2013 alkaen asteittain) Joensuun kampus, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston tarjonta on saavutettavissa muun muassa monimuoto- ja verkko-opintoina. Käytettävissä on myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan Kesäyliopiston tarjonta. Lisäksi korkeakoulut järjestävät täydennys- ja henkilöstökoulutusta. Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on lisätä koulutustoimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa niiden alueellista palvelutoimintaa osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen tehtävää.

5. MAAKUNTAKORKEAKOULU JUUASSA Juuan kunnan tulevaisuuden osaamisen haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää, että luodaan yhteistyötä eri koulutustoimijoiden välille. Verkostomaisella yhteistyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella rakennetaan keskinäistä luottamusta toimijoiden välille. Osaamista ja resursseja tulee jakaa ja hyödyntää yhteisesti. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmien laatimisen yhteydessä sekä muutenkin koko maakuntakorkeakoulun toiminnan aikana on jatkuvasti kerätty tietoa sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin että yksittäisten aikuisopiskelijoiden koulutustarpeista. Juukalaiset ovat osallistuneet Pielisen Karjalan seudulla järjestettyihin erilaisiin koulutuksiin esimerkiksi Osaava-hankkeen järjestämiin opettajien VESO-koulutuspäiviin ja avoimen ammattikorkeakoulun kautta järjestettyihin sairaanhoitajan perusopintoihin. Lisäksi Juuassa on järjestetty Työhyvinvointi-iltapäivä, vuosittaiset avoimen korkeakouluopetuksen infotilaisuudet ja opiskelijatreffit syksyllä 2010 ja 2011. Juuan yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi tehtiin koulutustarvekysely vuonna 2011. 5.1. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2012 2015 Juuassa 2012 - Yrittäjille esitellään maakuntakorkeakoulun mahdollisuuksia keväällä 2012 ja tiedustellaan kiinnostusta esimerkiksi Verkkokauppakoulutukseen ja Yrittäjän työkalupakki - koulutukseen. - Esimiesvalmennuksen aloittaminen yhteistyössä Juuan kunnan kanssa - Opiskelija-yrittäjä-kunta -tapaaminen syksyllä 2012 - Informoidaan kuntalaisia haettavana olevista monimuoto-opinnoista (erityisesti sairaanhoitajakoulutus) ja muista koulutuksista - Maakuntakorkeakoulun toimintaa esitellään Juuan yrittäjille. 2013 - Esimiesvalmennus jatkuu - Hyödynnetään Ilomantsissa saatuja kokemuksia Yrittäjän työkalupakki -koulutuksesta. Korkea-asteen koulutuksen lisäksi Juuassa on tarvetta mm. oppisopimuskoulutuksena järjestettävästä perhepäivähoitaja-, lähihoitaja- ja laitoshuoltajakoulutuksesta. Samoin tarvetta on kiinteistöhuoltohenkilöstön koulutukselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella kehitetään kotona asumista tukevia palveluja mm. yhteistyössä ESR-rahoitteisen Osakeprojektin kanssa.

6. OHJAUS JA NEUVONTA Koulutustarjonta on laajaa ja sirpalemaista, jolloin myös tieto mahdollisuuksista on hajallaan eri lähteissä. Aikuisopiskelijoiden neuvonnassa yhteistyön merkitys korostuu. TEtoimistolla on keskeinen rooli neuvonnassa ja ohjauksessa. Myös kirjaston kautta pääsee tiedon lähteille. Lisäksi yhteistyötä tehdään järjestämällä erilaisia infotilaisuuksia esimerkiksi Joensuussa olevan AIVO (Aikuiskoulutuksen voima) -palvelupisteen kanssa. Juuassa monimuoto-opinnoissa tarvittavaa ohjaus- ja opintopiiritoimintaa voidaan järjestää Juuan lukion tiloissa (atk-luokka). Lisäksi videoneuvottelulaitteet on kunnan talolla ja kansalaisopistolla on käytössä tietoliikenneyhteyksillä varustettu neuvotteluhuone terveyskeskuksessa. 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) pyritään vastaamaan liiketoimintaan liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Samalla pystytään paremmin vahvistamaan paikallista yrityskantaa tulevaisuuden haasteiden varalle. TKI-toiminnan käytännön toteuttamistapoja ovat esimerkiksi opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt, harjoittelujaksot sekä opintoihin liitettävät projektityöt. Tätä tuetaan järjestämällä esimerkiksi vuosittain Juuasta lähtöisin oleville opiskelijoille opiskelijatreffit. Innovaatiotoiminnan kehittäminen käytäntölähtöiseksi toiminnaksi on elinkeinoelämän näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Palvelutoiminnan osalta puolestaan esimerkiksi ikääntymiseen ja ikärakenteen muutoksiin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon kaipaa tarkastelua innovatiivisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. Kotona asumista tukevia palveluja kehitetään Osake-projektissa. Juuan kunta on Joensuun seudun elinkeinojen kehittämisestä vastaavan JOSEK Oy:n osakas. JOSEK Oy:n Juukaa koskevana kuntavastaavana toimiva elinkeinoneuvoja voi auttaa ideoiden arvioimisessa ja neuvoa asiakasta niin yritys kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokysymyksissä. Lisäksi kunnan maaseutusihteeri voi auttaa yhteyshenkilönä Leadertoiminnan (Vaara Karjalan Leader), kylien kehittämisen tukena kolmannen sektorin ja erilaisten yhdistysten luotsaamien kehityshankkeiden suunnittelussa ja rahoituskanavien etsimisessä.

LIITE 1 Maakuntakorkeakoulun Juuan työryhmä Yhteisö Varsinainen jäsen Varajäsen Juuan kunta Marja Kononen marja.kononen@juuka.fi Pirjo Halonen pirjo.halonen@juuka.fi Juuan kunta Pekka Pietiäinen pekka.pietiainen@juuka.fi Aki Jäppinen aki.jappinen@juuka.fi Juuan kunta Pirjo Halonen pirjo.halonen@juuka.fi Jouko Pesonen jouko.pesonen@juuka.fi JOSEK Oy Jouni Luoma jouni.luoma@josek.fi Juuan yrittäjät ry Matti Tuominen matti.tuominen@hydlub.fi Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Antero Kallinen antero.kallinen@te-toimisto.fi Antero Kaikkonen antero.kaikkonen@te-toimisto.fi Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Mervi Lätti mervi.latti@pkamk.fi