KOISTINEN 2/2013 Koististen Sukuseura ry
2 KOISTINEN 2/30.11.2013/16. vuosikerta/issn 1456-0615 SISÄLTÖ Koististen Sukuseura ry:n vuosikokouspäätöksiä 15.6.2013... 3 Sukuseura Muuruveden Kivennavalla (Anssi Koistinen ja Esko Koistinen)... 4 Koistiset vesillä. Heinäveden Kanavasoutu 19.-21.7. (Irma Koistinen, kuvat Anssi Koistinen)... 6 Oulujoen Koistiset juhlivat (Esko Koistinen)... 10 Koististen Sukuseura ry:n toimihenkilöt, yhteys- ja tilitiedot... 11 Hannu Koistinen sukuseuran hallitukseen... 12 Kansikuva: Pentti Koistinen valmistautuu Kanavasoutuun tekemällään veneellä. Kuva Anssi Koistinen. JULKAISIJA: Koististen Sukuseura ry PÄÄTOIMITTAJA: Esko Koistinen, Messuportinkatu 8 B 19, 70840 Kuopio Puhelin: 040-521 4124, Sähköposti: esko.koistinen@gtk.fi ILMESTYMINEN: 2 kertaa vuodessa PAINATUS: Juankosken Kirjapaino Oy SUKUSEURAN JÄSENTUOTTEITA SAATAVANA Sukuseuran jäsentuotteet ja hinnat ovat seuraavat: isännänviiri 80,-, vaakunataulu 25,-, sukupuukuvioinen t-paita 15,-, vaakunakuvioinen t-paita 13,-, lippalakki 13,-, postikortti 0,50, kynä 3 ja tarrat 1 /kpl (5 /kuuden liuska, 9 /12 kpl). Lisäksi laskutetaan postikulut. Tuotteita voit tilata Pentiltä. OSOITTEENMUUTOKSET Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesta sihteerille jäseniä on kateissa! MUISTATHAN JÄSENMAKSUN Vuoden 2013 jäsenmaksu on 15,- ja sen eräpäivä 31.12.2013. Käytä viitenumeroa, jotta maksu kirjautuu oikein. Jos jäsenmaksu on maksettu etukäteen vaikkapa vuosikokouksessa, lehden osoitetarrassa on *-merkki. Maksu ei koske kunnia- eikä ainaisjäseniä. Jos maksat poikkeuksellisesti ilman viitenumeroa, esimerkiksi maksaessasi jäsenmaksun toisen puolesta, kirjoita tiedonanto-osaan jäsenen nimi ja osoite. Sukuseuran uudeksi jäseneksi voit liittyä ottamalla yhteyttä sukuseuran sihteeriin, joka lähettää sinulle ilmoittautumis- ja pankkisiirtolomakkeen.
KOISTISTEN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUSPÄÄ- TÖKSIÄ 15.6.2013 3 Kuva Anssi Koistinen. Sukuseuran hallituksen puheenjohtaja Esko Koistinen avasi kokouksen. Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki poisnukkuneiden muistoksi. Esko valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja sukuseuran sihteeri Pirkko Markkanen sihteeriksi. 5. Sihteeri luki sukuseuran toimintakertomuksen, joka on julkaistu Koistinen 1/2013 lehdessä. 6. Sukuseuran rahastonhoitaja Jaakko Koistinen esitteli tilinpäätöksen ja toiminnantarkastajien lausunnon vuodelta 2012. Tilikauden tulos osoittaa 2615,86 euroa alijäämää. Taseen loppusumma on 5667,70 euroa. 7. Tilinpäätös vahvistettiin ja myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille. 8. Sukuseuran hallitukseen valittiin: puheenjohtaja Esko Koistinen, varapuheenjohtaja Irma Koistinen, sihteeri Pirkko Markkanen, rahastonhoitaja Jaakko Koistinen. Hallituksen muut jäsenet: Tuija Kainulainen, Hannu Koistinen, Pentti Koistinen, Veikko Keinänen, Sirpa Kuittinen, Heikki Turunen ja Pirjo Räsänen. 9. Vuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion (Koistinen 1/2013 lehdessä). Jäsenmaksuksi vahvistettiin 15 euroa ja ainaisjäsenmaksuksi 150 euroa. Hallitus esittää, että edellisten tilikausien ylijäämällä varaudutaan sukututkimuksen toimittamiseen. Vuosikokous valitsi toimikuntien puheenjohtajat (ja hallituksen kokous myöhemmin samana päivänä jäsenet). Toimikuntiin tulivat valituiksi seuraavat henkilöt: Sukututkimustoimikunta: Puheenjohtaja Heikki Turunen, jäsenet Eeva-Liisa Höytämö, Veikko Keinänen, Pirjo Räsänen ja Ulla Tuomainen. Kokous- ja tapahtumatoimikunta: Puheenjohtaja Irma Koistinen, jäsenet Tuija Kainulainen, Anssi Koistinen ja Maire Koistinen. Tuotetoimikunta: Puheenjohtaja Pentti Koistinen, jäsenet Jaakko Koistinen, Hannu Koistinen ja Tatu Koistinen. Julkaisu- ja tiedotustoimikunta: Puheenjohtaja Esko Koistinen, jäsenet Arto Koistinen, Liisa Koistinen ja Olavi Koistinen. 10. Toiminnantarkastajiksi valittiin Matti Koistinen ja Pentti Puustinen sekä varalle Jaana Koistinen ja Pekka Koistinen (Kuopio). 11. Heinäveden Kanavasoutuun osallistumista päätettiin tukea maksamalla osa osallistumismaksuista, 50 /henkilö (+ paita ja lippis). 12. Seuraava sukukokous / vuosikokous päätettiin pitää 5. - 6.7.2014 Rantasalmella Lomakeskus Järvisydämessä (Poronsalmentie 313, Rantasalmi).
SUKUSEURA MUURUVEDEN KIVENNAVALLA Anssi Koistinen ja Esko Koistinen 4 Vuosikousväkeä 2013 Kartanohotelli Kivennavalla. Isäntäpari Kaija (os. Koistinen) ja Martti Kähönen (vas.).
5
KOISTISET VESILLÄ Heinäveden Kanavasoutu 19-21.7. - seuran uusi perinne? Irma Koistinen, kuvat Anssi Koistinen 6 Heinäveden Kanavasoutu järjestettiin neljännen kerran viime kesänä. Ajankohta oli heinäkuun 19.-21. päivä. Koististen sukuseurasta mukana oli 7 soutajaa. Pentti Koistisen veneessä soutivat Pirkko Markkanen, Pauli Koistinen, Anssi Koistinen ja itse Pentti. Pirjo Räsänen, Jaakko Koistinen ja tekstin kirjoittaja olivat mukana Suomi-Unkari seuran kirkkoveneessä ensimmäisen soutupäivän. Jaakko oli mukana aloituspäivän, me Pirjon kanssa jatkoimme soutamista, kuten myös Pentti joukkoineen. Pentin venekunta oli harjoitellut yhdessä soutamista muutaman kerran. Sen kyllä huomasi, sillä niin livakkaa oli Pentin veneen meno! Pirjo oli ollut vesillä kajakillaan kesän aikana. Omasta pidemmästä soutumatkasta oli ehtinyt kulua lähes kymmenen vuotta, joten hieman pelotti tuleva soutu-urakka. Mutta luottavaisin mielin lähdin matkaan. Soututapahtuma alkoi perjantaina Valamon luostarin rannasta. Arkkimandriitta Sergei suoritti matkaan lähtijöiden siunaamisen. Kajakit ja kanootit läksivät ensimmäisinä matkaan, sitten pien- ja kirkkoveneet. Soututapahtuma alkoi leppoisen sään vallitessa, pilvipoutainen sää ja lämpötila soutamiseen sopiva. Matkan varrella oli kaikkiaan seitsemän kanavaa. Ensimmäinen sulutus oli Taivallahden kanavalla, 9 kilometrin päässä Valamosta. Taivallahden sulutuksessa jouduimme etsimään sadevaatteita suojaksi hetken ajaksi. Onneksi kyseessä oli vain pieni sadekuuro. Alkumatka oli kirkkoveneessämme yhteisen sävelen etsimistä. Vähitellen soutamiseen alkoi löytyä yhteinen rytmi. Veneessämme oli mukana Heinäveden ystävyyskaupungin Körmendin pormestari Istvan Bebes puolisoineen. Siispä veneemme perässä oli Unkarin lippu rinnallaan Pirkon tekemä sukuseuramme kyltti. Samanlainen kyltti oli Pentin veneessä. Taivallahdesta oli vain 3 kilometrin soutumatka seuraavalle etapille Varistaipaleen
7 kanavalle. Siellä oli pidempi tauko tankata ruokaa ja juomaa. Aikaa oli myös tutustua Varistaipaleen kanavamuseoon ja ottaa valokuvia. Anssi olikin innokas valokuvaaja koko soututapahtuman ajan. Kanavamuseo oli erittäin mielenkiintoinen. Sinne voisi palata uudelleen pidemmäksi aikaa. Museorakennus on aikoinaan ollut kanavanvartijan asunto. Varistaipaleen kanava on Suomen korkein (14,5m) ja ainoa nelisulkuinen. Taivallahden ja Varistaipaleen kanavat rakennettiin vuosina 1911-1916. Matka jatkui kohti Karviota, matkaa 6 kilometriä kaunista vesireittiä soudellen. Perillä Karviossa olimme klo 16 paikkeilla. Karvion kanavassa oli kolmas sulutus. Kanava valmistui reitistön kanavista ensimmäisenä v. 1896. Karvionkoski on suosittu lohen kalastuskoski ympäri vuoden. Karviossa toimii aktiivinen kesäteatteri. Siellä esitettiin toista kautta Valamotrilogian 1. osa Isän varjo. Ensimmäinen soutupäivä oli pulkassa. Olimme soutaneet noin 18 kilometriä ja tunnelma oli korkealla! Illalla pääsimme Karviossa saunaan, nautimme hyvää lohisoppaa ja saimme kuunnella Martti Issakaisen ansiokasta luentoa Heinäveden reitin nimien historiasta. Illan mittaan löytyi vanha-uusi tuttava vuosikymmenten takaa. Oli riemullista tavata henkilö, jonka oli tavannut joskus lapsuusvuosina. Hän osallistui meloen soututapahtumaan. Lauantaiaamu alkoi pilvipoutaisena, tuulta oli luvassa. Maittavan aamupalan jälkeen kokosimme Pirjon kanssa varusteemme ja suuntasimme venerantaan. Veneemme perämies oli ilmoittanut meille edellissiltana, että soudamme seuraavan päivän toisessa, suuremmassa kirkkoveneessä. Mieleen alkoi hiipiä outo aavistus, kun melojat ja muut soutajat alkoivat lähteä matkaan, mutta meidän veneellä ei näkynyt riittävää miehistöä. Veneeseen mahtui 7 soutuparia ja perämies. Lopulta paikalle tuli meidän lisäksi 1 soutupari (nainen ja mies) ja perämies (nainen)! Niinpä läksimme matkaan kahden soutuparin ja perämiehen voimin.
8 Suuren kirkkoveneen soutaminen oli melkoinen voimainponnistus tuolla kokoonpanolla. Kermajärvellä oli vastatuulta, joten pahimman osuuden yli (6 km) huoltovene hinasi venettämme. Lopulta pääsimme taukopaikkaan Viitalahteen. Matkaa sinne oli 14 kilometriä Karviosta. Oli autuaallinen tunne päästä maittavien voileipien ja muun tarjoilun äärelle. Viitalahdessa tehtiin uudelleenjärjestelyjä veneiden suhteen. Meidän veneeseen yhdistettiin edellispäivän pienemmän kirkkoveneen soutajat. Näin pääsimme jatkamaan matkaa täydellä miehistöllä kohti Heinäveden kirkonkylää. Matkaa sinne oli 9 kilometriä. Matkalla Viitalahdesta Heivävedelle oli aavaa ulappaa, joten tuuli tuntui siellä eniten. Heinäveden kirkonkylän satamassa oli yleisöäkin seuraamassa melojien ja soutajien satamaan saapumista. Rantakahvilassa oli ajoittain jopa ruuhkaa. Noin tunnin mittaisen tauon jälkeen matka jatkui kohti toisen päivän päätepistettä Kermaa, soutumatkaa noin 11 kilometriä. Onneksi reittimme kulki lähempänä rantoja ja saarten suojassa, joten tuuli ei haitannut matkan tekoa. Kerman kanavan sulutuksessa tunnelma oli korkealla. Kanavalle oli tullut mies kitaroineen. Hän sai soututapahtuman osallistujiakin mukaan yhteislauluun. Paula Koivuniemen Aikuinen nainen jäi mieleen. Kermaan soudellessa huomio kiinnittyi virran rannalla näkyvään ruskeaan sahajauhokasaan. Kasa on jäänne Kermassa toimineesta vesisahasta. Saha oli rakennettu Kermankoskeen 1790-luvulla ja se toimi vuoteen 1913 asti. Kermassa useat soutajat ja melojat majoittuivat Kermankeitaalla. Siellä saunoimme ja illastimme. Toimitsijat olivat järjestäneet soututapahtuman yhteisen illanvieton Kermankeitaalle. Ohjelmassa oli mm. arpajaiset. Arpaonni taisi suosia kaikkia muita sukuseuramme soutajajäseniä paitsi minua. Hyvin nukutun yön ja aamiaisen jälkeen edessä oli kolmas soutupäivä. Sunnuntaiaamuna sää oli kaikkein epävarmin. Niinpä Pirjon kanssa varustauduimme
9 jo matkan alusta sadeviittoihin. Pientä tihkusadetta olikin ajoittain päivän aikana. Kermasta oli vain 2 kilomertin matka Vihovuonteen kanavalle ja sieltä 1 kilometri Vääräkosken avokanavalle. Matkan viimeiselle kanavalle Pilppaan oli matkaa 10 kilometriä. Pilpassa olimme puolen päivän aikaan. Tauko oli tarpeen, sillä monet olivat kylmissään, koska tihkusade oli seurannut meitä aamupäivän ajan. Lämmin kahvi ja tee maistui voileipien kera. Soutumme jatkui Koukunpolven upeiden maisemien kautta kohti Säynämöä, matkamme päätepistettä. Viimeinen 13 kilometriä tuntui välillä pitkältä, mutta sitkeästi soudimme. Oli kertakaikkiaan mahtava tunne, kun Säynämön rantaviiva alkoi näkyä. Me teimme sen, soudimme noin 80 kilometriä (paitsi se hinausmatka)! Säynämössä ruokailimme yhdessä ja saimme kunniakirjat. Kiitos sukuseuramme soutajille! Yhdessä oli mukavaa taukopaikoilla ja välillä voimme tsempata toisiamme matkan varrella soudun edetessä. Selvisin ilman rakkoja tai lihaskipuja. Uskallan suositella mukaan tulemista muillekin vähän soutaneille. Soututapahtumaan osallistujien ikähaitari vaihteli 15 vuodesta yli 70- vuotiaisiin. Näin kertoi tapahtuman pääjärjestäjä Risto Kinnunen. Toiveemme on, että ensi kesäksi saisimme enemmän sukuseuran jäseniä mukaan soututapahtumaan. Olisi hienoa edustaa sukuseuraamme jopa omalla kirkkoveneellä. Ensi vuonna soutu järjestetään 18.-20.7. Samana viikonloppuna Varistaipaleessa vietetään kanavan valmistumisen 100-vuotisjuhlaa. Tervetuloa mukaan mahtavaan kokemukseen! Ota yhteyttä!
10 OULUJOEN KOISTISET JUHLIVAT Esko Koistinen Matti Matts Koistinen laskee Oulujokea kohti Oulua. Paluumatka Kajaanin markkinoilta sujuu myötävirtaan soutaen helpommin kuin menomatka vastavirtaan. Todennäköisesti meren ja kaukomaiden tuotteita on vaihdettu sisämaasta saataviin, perheelle tarpeellisiin tuotteisiin. Matts on jo melkein kotona nykyisellä Vapaasalon tilalla, kun joki näyttää oikukkaan, tappavan voimansa. On vuosi 1868. Kun Mattsin vaimokin pian kuolee 1872, jää perheeseen kaksi orpoa poikaa, Matti 9- ja Aabo 5-vuotiaana. Pojat lähetetään Amerikkaan setiensä kasvatettaviksi. Matti palaa Amerikasta synnyinseudulleen1880- luvulla ja menee rengiksi Juuruksen tilalle, mistä saa myöhemmin torpan paikan. Matti vihitään 8.7.1891 Loviisa Luomajoen kanssa ja kuolee 26.7.1945 lavantautiin. Aabo jää Amerikkaan. Ainoa tieto Aabosta on saatu Henry Koistisen Mr. Matti Koistiselle Ouluun lähettämästä kirjeestä Ameriikasta tammikuun 4. Päivänä 1922: Henryllä oli tieto Aabon kuolemasta. Heinäkuun 26. päivänä 2013 saavumme Heikki Turusen kanssa navigaattorin ohjaamana turvallisesti Maikkulan kartanoon. Seutu Oulujoen varrella Oulussa on sama, johon Matts ei palannut. Mattsin isän, Matti Matinpoika Koistisen (s. 1.4.1809, k. 24.11.1854) jälkipolvi on kokoontunut kartanoon sukujuhlaan. Alkumaljojen jälkeen Arto Koistinen esittelee sukuhaaran omaa sukututkimusta. Heikin kanssa olemme juhlassa kutsuttuina sukuseuran edustajina. Minä kerron sukuseuran toiminnasta ja esittelen seuran tuotteita. Heikki esittelee seuran sukututkimusta ja sukukirjat. Juhlivan sukuhaaran sukutieto yhdistyy Heikin tulkitsemana nopeasti muuhun Koististen suvun tietoon. Sukuseura oli selvittänyt mm., että Matti Matinpoika (s. 1.4.1809) oli syntyjään Korhosia. Naituaan Koistisen tyttären Annan (s. 29.3.1810) ja tultuaan taloon isännäksi, otti Matti ajan tavan mukaan talon nimen. Kerromme, kuinka sukuseuralla on myös kontakteja juhlivan suvun Amerikan serkkuihin: Martin Koistinen ja Janie Phillips (os. Koistinen) ovat vierailleet Suomessa sukuseuran vieraina (Koistinen 2/2001). Janien isoisän isä on Juho Matinpoika (s. 16.7.1838). Martin on puolestaan Janien veljen poika. Juho Matinpoika on yksi sedistä, joiden kasvatettaviksi orpopojat Matti ja Aabo lähetettiin. Helteisen ja hengeltään lämpimän juhlapäivän kääntyessä iltaan juhlat jatkuvat tanssin merkeissä. Heikki ja minä suuntaamme navigaattorin ohjaamina jo Savoa kohti.
11 KOISTISTEN SUKUSEURA RY TOIMIHENKILÖT, YHTEYS- JA TILITIEDOT http://suvut.genealogia.fi/koistinen Tehtävä ja nimi Osoite Puhelin Sähköposti Puheenjohtaja Messuportinkatu 8 B 19 040-521 4124 esko.koistinen@gtk.fi Esko Koistinen 70840 Kuopio Sihteeri Pirkko Markkanen Metsärinteentie 44 78500 Varkaus 044-210 8766 pirkko.markkanen @luukku.com Rahastonhoitaja Jaakko Koistinen Ritoniementie 50 71200 Tuusniemi 044-066 1022 jaakko.koistinen @luukku.com Varapuheenjohtaja Myllärintie 1 C 10 050-325 3787 irmakois@hotmail.com Irma Koistinen 80400 Ylämylly Hallituksen jäsen Tuija Kainulainen Paatsamatie 5 80130 Joensuu 050-355 4233 tuija.kainulainen @karelia.fi Hallituksen jäsen Soutumiehentie 8 016-374 106 veikka48@gmail.com Veikko Keinänen 96460 Rovaniemi 0400-215 619 Hallituksen jäsen Pentti Koistinen Sarvikummuntie 15 79940 Vihtari 017-565 171 040-521 0662 pentti.koistinen @suomi24.fi Hallituksen jäsen Hannu Koistinen Borginkatu 15 D 78300 Varkaus 0400-577 317 hannu.koistinen @storaenso.com Hallituksen jäsen Löydönraitti 109 pirjo.rasanen@surffi.fi Pirjo Räsänen 52320 Vitsiälä Hallituksen jäsen, Saaristokatu 36 B 10 040-537 4632 heikki.turunen sukututkimus Heikki Turunen 70840 Kuopio @dnainternet.net - Sukuseuran pankkitili: FI83 4787 0010 005990 Koististen Sukuseura ry - Jäsenmaksut: varsinainen jäsen 15,-, perheenjäsen 15,-, ainaisjäsen 150,- - Jäsenmäärä 195 henkilöä - Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesta sihteerille, kiitos! Sukuseuran toimihenkilöt kiittävät saamastaan postista. Toivomme edelleen sukuseuran arkistoon sukuselvityksiä ja muuta suvun historiasta kertovaa materiaalia. Toivomme myös tarinoita, muistelmia ja vanhoja valokuvia julkaistavaksi seuran lehdessä.
12 2-POSTI HANNU KOISTINEN SUKUSEURAN HALLITUKSEEN Hannu Koistinen (53) Varkaudesta valittiin Sukuseuran hallitukseen. Tutuksi mies on tullut tuotetoimikunnan jäsenenä. Hannu on syntynyt Outokummussa sukupuun tauluun n:o 255. Perheeseen kuuluu vaimo ja yksi lapsi. Ammatiltaan Hannu on suojelupäällikkö ja toimipiste Stora Enso Oyj Varkauden tehdas. Hannu on toiminut palo- ja pelastusalalla jo vuodesta 1972 lähtien, suorittanut pelastustoimen virkatutkinnot Valtion Palo-opistossa (miehistö, alipäällystö ja päällystö) ja erikoistunut suurteollisuuden riskienhallintaan. Järjestötoiminnasta on kokemusta 2000 luvulta alkaen mm. Pohjois- Savon Pelastusalan liiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsenyyden myötä. Harrastuksena miehellä on puulaakiurheilu, luonto ja nykyisin myös Citroen 2CV. SUKUKIRJAT SAATAVANA tilaukset rahastonhoitaja Jaakko Koistiselta Koististen Suku * Sukupuu (777 sivua) 50,- + postikulut Koististen Suku * Historia (112 sivua, neliväri) 25,- + postikulut