NURMIJÄRVEN KUNTA PITKÄAIKAISESSA LAITOSHOIDOSSA OLEVALTA PERITTÄVÄN MAKSUN PERUSTEET 2.4.2015 LUKIEN Sosiaali - ja terveyslautakunta 18.3.2015 19
NURMIJÄRVEN KUNTA 2 PITKÄAIKAISESSA LAITOSHOIDOSSA OLEVALTA PERITTÄVÄ MAKSU 1. SÄÄDÖS Pitkäaikaisen laitoshoidon maksusta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja -asetuksessa (912/1992) 2. HOITOMAKSUJÄRJESELMÄN PIIRIIN KUULUVAT Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan sellainen henkilö, jonka laitoshuollon voidaan sen alkamisesta lukien arvioida yleisen lääketieteellisen kokemuksen perusteella kestävän pidempään kuin kolme kuukautta (maksuasetus 15 3. mom.) Henkilö, jonka hoidon laitokseen otettaessa on arvioitu kestävän enintään kolme kuukautta, katsotaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi, jos hoito on jatkunut kolme kuukautta ja jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siinä määrin, että häntä on tämän vuoksi edelleenkin hoidettava laitoksessa (maksuasetus 15 4. mom.). Hoidosta vastaava lääkäri yhdessä hoitoon osallistuvan henkilökunnan kanssa arvioi hoidossa olevan toimintakyvyn heikkenemisen. Päätöksen pitkäaikaisesta laitoshoidosta tekee hoitava lääkäri. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon ne olosuhteet, joissa potilaan olisi laitoksen ulkopuolella elettävä. 3. HOITOMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN JA MUUTOKSENHAKU Pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksessa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla olevalta potilaalta perittävän maksun päättää taloussihteeri potilaan tulotietojen perusteella. Mikäli tulojen perusteella muodostuvaa maksua on alennettava tai jätettävä perimättä, tekee päätöksen hallintopäällikkö. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä siitä terveyslautakunnalle oikaisuvaatimus. 4. HOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Hoitomaksun määrä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä kuukausimaksu, joka voi olla enintään 85 % hoidossa olevan nettotuloista. Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai
NURMIJÄRVEN KUNTA 3 avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta perittävä maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista kuukausituloista. Jos molemmat puolisot ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa, muutos ei vaikuta maksujen määräytymiseen, vaan maksut määrätään enintään 85 prosenttina hoidossa olevan nettotuloista. Näin menetellään myös silloin, jos laitoshoidossa on pienempituloinen puoliso tai puolisoiden tulot ovat yhtä suuret. Laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee kuitenkin jäädä vähintään 105 euroa kuukaudessa (1.1.2014 lähtien). Hoitomaksun tarkistaminen Maksukyvyn mukaan perittävä maksu määrätään toistaiseksi ja tarkistetaan vuosittain. Maksu on myös tarkistettava silloin, kun hoidossa olevan maksukyky on olennaisesti muuttunut tai kun maksu osoittautuu virheelliseksi. Olennaisena muutoksena tuloissa pidetään esim. 5 %:n muutosta eläkkeen määrässä. Jos maksua määrättäessä on annettu virheellisiä tietoja, voidaan maksu oikaista takautuvasti, enintään yhden vuoden ajalta (maksuasetus 31 2. mom.). Laskuvirheet ja siihen verrattavat virheet voidaan korjata hallintolain mukaisesti. Hoitomaksun perusteena olevat tulot Tulojen perusteella määräytyvät maksut määrätään hoidossa olevan jatkuvien nettotulojen mukaan (tuloista vähennetty verot). Verottomat tulot otetaan myös huomioon. Eläkkeistä ja vastaavista esitetään selvitys ja pääomatulot otetaan huomioon hoidossa olevan ilmoituksen mukaan. Huomioon otettavat tulot - ansiotulot - eläkkeet - vammaisetuudet (esim. eläkettä saavan hoitotuki) - elinkorot - vakuutusyhtiön maksamat säännölliset korvaukset - kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) - muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot - pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot (korko-, osinko- ja vuokratulot) - itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot - maatilatalouden tuloverolain mukaan viimeksi toimitetussa verotuksessa todettu maatilatalouden tulo - metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005 ) 7 :n 3 momentin
NURMIJÄRVEN KUNTA 4 Sosiaali - ja terveystoimiala mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 % ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 % alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettorahaarvon erotuksen suuruinen. Metsän myyntituloa ei oteta huomioon kertaluontoisena tulona. Tuloina ei oteta huomioon - lapsilisää eikä lapsen hoitotukea - elatusapu, elatustuki - kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta - asumistukea ja asumislisää - tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoitoja tutkimuskuluja tai haittarahaa - sotilasavustusta - rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää ja veteraanilisää - opintorahan perusosaa ja opintojen perusteella suoritettavia muita avustuksia - toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta - kuntoutusrahalain mukaista ylläpitokorvausta - työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista ylläpitokorvausta - perhehoidon kustannusten korvauksia - lasten kotihoidon tukea - eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyviä huollettavista aiheutuvia korotuksia ( maksuasetus 29 ). Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon - suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset - syytinki - virallisen edunvalvojan vuosipalkkio Hoidossa olevan henkilön käyttöön jäävä osuus Kuukautta kohti lasketuista nettotuloista vähennetään hoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön jäävänä osuutena 15 %, kuitenkin vähintään 105 euroa kuukaudessa ( 1.1.2014 lähtien). Mikäli hoitomaksu on määrätty puolisoiden yhteenlasketuista tuloista, jää hoidettavan henkilön ja hänen puolisonsa käyttöön 57,5 % em. tuloista. Näin saadusta hoitomaksusta tehdään henkilön elatusvelvollisuudesta, toimeentuloedellytyksistä ja huollollisista näkökohdista johtuvat vähennykset. Vaikka eläkkeet ovat muidenkin saatavien suhteen ulosotettavissa, eläkkeistä ulosotettavien saatavien määrällä ei ole vaikutusta potilaiden hoitomaksujen suuruuteen. Hoidossa olevan maksua ei sen vuoksi alenneta. Henkilön hoitomaksu on määrättävä sen
NURMIJÄRVEN KUNTA 5 suuruiseksi, että hoitomaksun suorittamisen ja ulosmittaukseen menevän määrän jälkeen henkilön käyttöön jää tosiasiallisesti vähintään 105 euroa kuukaudessa (1.1.2014 lähtien ) (Oulun hallinto-oikeuden päätös 07/0414/1 12.9.2007). Yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus Mikäli kotiin jäävällä puolisolla ei ole riittäviä tuloja eikä varoja, varataan hänen toimeentuloaan varten täyttä kansaneläkettä vastaava rahamäärä ja lisäksi otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset. Edellä esitetyn arvioimiseksi on toimitettava puolison sekä hoidossa olevan kanssa avioliiton omaisissa olosuhteissa elävän tulotiedot ja talletukset sekä tiedot muusta omaisuudesta. Talletusten katsotaan olevan osa kotiin jäävän puolison toimeentuloa. Talletuksista vähennetään 3000 euroa ja jäljelle jäävä talletusten määrä jaetaan 12 kuukaudella, jolloin voidaan arvioida talletusten vaikutus toimeentuloon. Alaikäisille lapsille varataan 50 % kotona olevalle puolisolle varattavasta summasta kutakin lasta kohti. Määrästä vähennetään hoidossa olevan tuloihin sisältyvät ko. lapsiin kohdistuvat lapsikorotukset, joita ei ole otettu huomioon pitkäaikaismaksun perusteena oleviin tuloihin. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon 18-20 vuotiaan opiskelevan lapsen toimeentuloedellytyksiä, ellei lapsella ole tuloja tai muita toimeentuloon käytettäviä varoja. Edellä sanottua voidaan soveltaa myös hoidossa olevan kanssa avioliiton omaisissa olosuhteissa elävään henkilöön samoin kuin molempien samassa taloudessa eläviin alaikäisiin lapsiin, jos näiden toimeentulon turvaaminen sitä edellyttää. Asumismenojen huomioon ottaminen Kuljetuskustannukset Tulojen arvioiminen Jos pitkäaikaisessa hoidossa olevan avio-/avopuoliso tai alaikäiset lapset asuvat yhteisessä asunnossa, eivätkä heidän omat tulot riitä kattamaan asumismenoja, otetaan huomioon kohtuulliset asumismenot määrättäessä hoitomaksua. Lomien kuljetuskustannuksia ei oteta huomion määrättäessä hoitomaksua. Potilaan omaisen matkakulut tms. otetaan tarvittaessa huomioon. Mikäli hoidossa olevan tuloista ei saada luotettavaa selvitystä, pyritään tulot selvittämään yhteistyössä veroviranomaisten, kansaneläkelaitoksen ja muiden tulojen maksajien kanssa. Ellei tämä
NURMIJÄRVEN KUNTA 6 Tilapäiset poissaolot johda tulokseen ja jos pyynnöistä huolimatta ei saada selvitystä, käytetään korkeinta mahdollista hoitomaksua. Mikäli hoidossa oleva suostuu maksamaan korkeimman hoitomaksun, ei selvitystä tuloista ja varallisuudesta tarvitse esittää. Maksu peritään myös tilapäisiltä poissaolopäiviltä. Laitoshoidon keskeytyessä yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Maksua ei peritä lainkaan, jos poissaolo kestää koko kuukauden. Hoitopäiväksi luetaan maksua määrättäessä sekä laitoshoitoon tulopäivä että lähtöpäivä. Loma-aika lasketaan saman säännön mukaan. Kun pitkäaikaisessa hoidossa olevaa hoidetaan välillä toisessa sairaalassa tai laitoshoidon yksikössä, perii maksut hoitava yksikkö. 5. POTILAALLE ANNETTAVA HOITO Hoitomaksu kattaa hoidon, johon sisältyy - potilaan iän ja kunnon mukainen tarpeellinen tutkimus, kuntoutus, hoito ja huolenpito, mm. silmälasit - täydellinen ylläpito mukaan lukien tarpeen mukainen vaatetus, lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä muut laitoksesta saatavat palvelut - välttämätön hammashoito - kuljetuksen, kun ne ovat osa potilaan hoitoa 6. HOITOMAKSUN ULOSOTTO SEKÄ TULOJEN MAKSAMINEN LAITOKSELLE Lainsäädäntö Terveyskeskuksella ja pitkäaikaisosastoilla on oikeus periä ja nostaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle tulevat eläkkeet, elinkorot, avustukset ja muut jatkuvat ja kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset laitoshoidon keston ajalta (asiakasmaksulaki 14 ). Maksuhäiriön sattuessa ilmoitetaan tulon suorittajalle, että sitä ei saa maksaa henkilölle itselleen, vaan se maksetaan Nurmijärven terveyskeskukselle taikka pitkäaikaisosastoille. Samalla, kun tulon maksajalle lähetetään em. ilmoitus, ilmoitetaan siitä myös ao. potilaalle tai hänen edustajalleen. Tulon maksajalta saadusta tulosta on potilaan henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä hoitomaksulaskelman mukainen määrä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 Asetus sosiaali - ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992/912 Hallintolaki (434/2003)