TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelutoimikunta

2 2 SISÄLTÖ 1. TOIMINTAOHJELMAN SISÄLTÖ TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖSUOJELUVASTUU TYÖSUOJELUORGANISAATIO TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET TYÖSUOJELUN TOIMINTALINJAT TYÖSUOJELUTOIMENPITEET VUONNA TYÖSUOJELUTOIMENPITEET VUOSINA TYÖOLOJEN SEURANTAKOHTEET TYÖSUOJELUASIOIDEN HUOMIOONOTTAMINEN TOIMINNASSA SUUNNITTELU-, KEHITTÄMIS- JA HANKINTATOIMI PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖNOHJAUS KOULUTUS JA TIEDOTUS TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA JA YLLÄPITO... 8 LIITE 1 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA LIITE 2 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA...

3 3 1. TOIMINTAOHJELMAN SISÄLTÖ Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun yleiset toimintalinjat. Työturvallisuuslain (9. 3 mom.) mukaan : " Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset." Työsuojelu on työympäristön jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Työympäristön ja tuottavuuden välillä on todettu selvä yhteys: toimivassa työympäristössä on vähemmän häiriötilanteita ja työt sujuvat joustavasti. Jotta työsuojelu toteutuisi tarkoituksenmukaisesti, on tunnettava työpaikan työolojen nykytila: työviihtyvyys, työilmapiiri, ergonomia ja fyysinen työympäristö, työkykyyn vaikuttavat tekijät sekä ymmärrettävä näiden asioiden ja tuloksen tekemisen yhteys. Työsuojelun toimintaohjelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja yhtymähallituksessa. Asiakirja dokumentoidaan laatukäsikirjaan ja siitä tiedotetaan koko henkilöstölle. 2. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖSUOJELUVASTUU Työpaikan työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Esimiehillä on toimeenpanovalta ja vastuu. Myös työntekijät ovat omalta osaltaan vastuussa omasta työturvallisuudestaan ja turvallisuusohjeiden noudattamisesta. Työntekijän kannalta tärkeimmät työturvallisuusvastuut ovat: sopimusvastuu ja rikkomusvastuu, joka jakautuu vahingonkorvausvastuuseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen. Sopimusvastuu tarkoittaa sitä, että työnantaja ja työntekijä ovat keskenään sopimussuhteessa, kummankin on huolehdittava sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä uhalla, että joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Työsopimuslain 32 :n mukaan työnantajan on huolehdittava sopimusvelvoitteistaan osana työturvallisuutta. Esimerkiksi jos työnantaja ei voi osoittaa toimineensa riittävän huolellisesti työturvallisuusasioissa ja työntekijä loukkaantuu, työnantaja voidaan tuomita vahingonkorvaukseen. Vahingonkorvausvastuussa sopimussuhteen ulkopuolella toiselle aiheutettuun vahinkoon syyllinen on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Työnantajan tapaturmavakuutus kattaa huomattavan osan tapaturman työntekijälle aiheuttamista kuluista. Rikosoikeudellinen vastuu työturvallisuusasioissa määräytyy rikoslain 47 luvun 1 :n mukaisesti: "Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuus- määräyksiä tai aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Rikoslain mukainen rangaistavuus ei edellytä tapaturman sattumista, vaan työturvallisuusmääräysten rikkominen on jo sinänsä rangaistavaa. Ns. hallinnollisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaiset pakkopäätökset ja käyttökiellot kohdistuvat joko työnantajaan tai tämän edustajaan. Työsuojeluviranomaisten reagointi työoloissa havaittuihin puutteisiin hallinnollisin keinoin voi johtaa toiminnan keskeytymiseen.

4 4 3. TYÖSUOJELUORGANISAATIO TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työnantajan edustajat: Työsuojelupäällikkö Harri Siipola ( Harri Havanko ) Työsuojelutoimikunnan jäsen Saara Klemola Opetushenkilöstön edustajat: Tapani Toivonen 1.varavaltuutettu - 2. varavaltuutettu Jari Lautkankare Rauno Kivelä 1. varavaltuutettu Pia Friberg 2. varavaltuutettu Juha Haimakka Työsuojelutoimikunnan jäsen Maj Hopeala-Lehtonen 1. varajäsen Hannele Rantanen 2. varajäsen Timo Kaasinen Työsuojelutoimikunnan jäsen Varajäsen Anu Reiman Timo Eloranta Muun henkilökunnan ehdokkaat: Risto Korpineva 1. varavaltuutettu Eeva Kovala 2. varavaltuutettu Rauno Rinne Työsuojelutoimikunnan jäsen Varajäsen Matti Putovirta Aila Routamaa Työsuojeluorganisaation tehtäväjaon mukainenhenkilöluettelo on nähtävillä yhtymän eri toimipisteiden ilmoitustaululla. Oppilaille informoidaan asiasta tutorin toimesta lukukauden alkaessa. Lisäksi kerrotaan asiasta oppilaan oppaassa. Liitteessä 1 Salon Seudun koulutuskuntayhtymän työsuojelutoimikunta TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon sisältö:

5 Työnantajan on järjestettävä työntekijöille työterveyshuolto hyvän työterveyskäytännön mukaisesti Työnantajan sopimukseen kuuluu: -Lakisääteinen työterveyshuolto ( ennealtaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävää toimintaa ) terveyshuoltolain 1383/ ja VNa 1484 / 2001 luvun 1 ja 2 mukaan ( korvausluokka I ) -Yleislääkäritasoinen sairaanhoito ( korvausluokka II ) Työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä ovat: -työpaikkaselvitys -työsuojeluyhteistyö -terveystarkastukset -työhönsijoitustarkastukset -määräaikastarkastukset - muut terveystarkastukset - vajaakuntoisen työntekijän seuranta - muu työkykyä ylläpitävä toiminta - sairaanhoito - neuvonta ja ohjaus - muu toiminta Kansaneläkelaitos korvaa osan kustannuksista, joita terveydenhuolto aiheuttaa työnantajalle. Korvausperiaatteiden keskeinen tavoite on kohdentaa työterveyshuolto ennalta ehkäisevään toimintaan ja tukea työkyvyn ylläpitoa. Työpaikan yhteyshenkilö Kirsi Pitkänen. Työpaikan terveyden huollosta vastaa Työterveyslääkäri Pentti Haavisto Työterveyshoitaja Paula Schukov Fysioteraupeutti Marja Lehtinen Potilasasiamies Katja Merilä Liitteessä 2 on esitetty työterveyshuollon toimintasuunnitelma TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET Työympäristön nykytila: Salon seudun kuntayhtymän yksiköt sijaitsevat hajallaan Salon kaupungin ja Halikon kunnan alueella. Yksiköiden välisistä etäisyyksistä on haittaa erityisesti yhteisten aineiden opettajille sekä opiskelijoille. Suurin osa kiinteistöistä on peruskorjattu. Peruskorjaamattomissa kohteissa fyysinen työympäristö voi aiheuttaa työsuojelun kannalta ongelmia. Ilmavaihto ei ole riittävää ja tietyissä tiloissa esimerkiksi lämpötila saattaa nousta korkealle tai olla talvella liian alhainen. Kiinteistöjen ylläpitoon varataan riittävästi määrärahoja, jotta peruskorjattujen voidaan pitää työsuojelullisesti tyydyttävässä kunnossa. Erityisesti ilmanvaihtojärjestelmien kunnossapitoon on kiinnitettävä huomioita. Kosteus- ja homevaurioista tai mahdollisista epäilyistä on välittömästi ilmoitettava työpaikan esimiehelle, jonka on puolestaan tehtävä asiasta ilmoitus työsuojelupäällikölle, minkä jälkeen käynnistyvät selvitykset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Samalla tavalla yksikköjen pitäisi menetellä myös muissa akuuteissa työoloihin liittyvissä fyysisissä asioissa. Psykososiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita tulee käsitellä ensi työpaikkakokouksissa, tiimipalavereissa ym. vastaavissa tilaisuuksissa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä henkilöstöhallintoon, työter-

6 veyshuoltoon ja työsuojeluhenkilöstöön koulutuksien, työkykyä edistävän toiminnan, työnopastuksen ym. järjestämiseksi TYÖSUOJELUN TOIMINTALINJAT Työsuojelulle asetetaan seuraavat toimintalinjat: 1. Pidetään työ- ja tuotantovälineet sekä työtilat ja työilmapiiri kunnossa. 2. Tehdään työolojen kartoitusta. 3. Tehdään kaikki ennakoitavissa olevat toimenpiteet työtapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi. 4. Otetaan huomioon terveellisyys- ja turvallisuusvaatimukset suunnittelussa, toimintoja sijoitettaessa ja laitehankinnoissa 5. Kannustetaan henkilöstöä työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työsuojelutoimikunta suorittaa vähintään kerran vuodessa koko koulutuskuntayhtymää koskevan työsuojelutarkastuksen. Tarkastuksen luonne on ohjaava ja neuvoa-antava. 7. TYÖSUOJELUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Työsuojelutoimenpiteet vuonna 2003 Työsuojelussa toteutetaan talousarviovuonna 2003 seuraavia toimenpiteitä: 1. Työkykyä edistävän toiminnan kehittäminen. 2. Fyysiseen ja psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien haittojen ja riskien poistaminen ja ennaltaehkäisy yksiköittäin laadittavien työsuojelun toimintasuunnitelmien mukaisesti. 3. Riskien kartoituksen ja riskienhallinnan kehittäminen. 4. Tiedotuksen ja koulutuksen lisääminen työsuojeluasioissa. 5. Työolojen seurannan kehittäminen osana henkilöstötilinpäätöstä (sairaspoissaolot, tapaturmat, työilmapiiri, työkyvyn arviointi). 6. Pelastus- ja ensiapuharjoitusten järjestäminen työsuojelun, SPR:n ja pelastustoimen yhteistyönä. 7. Työnohjaustoimintaa lisätään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Työsuojelutoimenpiteet vuosina Vuosina jatketaan fyysiseen työympäristöön liittyviä toimenpiteitä (työtilat, ilmanvaihto, valaistus, kone-, laite- ja kemikaaliturvallisuus, häiriö- ja poikkeustilanteet, fyysinen kuormittuminen) sekä henkiseen työsuojeluun (työn psyykkinen kuormittavuus, työyhteisön ilmapiiri, työn organisointi ym.) liittyviä toimenpiteitä yksiköittäin laadittavien työsuojelun toimintasuunnitelmien mukaisesti. Toimintasuunnitelmat perustuvat yksikkökohtaiseen työsuojelukartoitukseen. Kartoituksen jälkeen yksiköt asettavat toimenpiteet tärkeysjärjestykseen ja aikatauluttavat niiden toteutuksen. Toimintasuunnitelmien laadintaan osallistuvat työsuojeluvaltuutetut, esimiehet ja yksiköiden henkilöstö.

7 7 8. TYÖOLOJEN SEURANTAKOHTEET Työsuojelulle asetettujen tavoitteiden (toimintalinjojen) toteutumisen seurantaan tarvitaan mittareita, joita ovat sairaspoissaolot, työtapaturmat ja läheltä piti -tapaukset, työkyvyn arviointi, työilmapiirikartoitukset ym. Seurantatietoja saadaan henkilöstöhallinnon ohjelman avulla. Seurantatietoja kokoaa työsuojelutoimikunnalle analyysejä varten työsuojelupäällikkö. Sairaspoissaolot: seurannalla pyritään selvittämään, onko työoloissa tekijöitä, jotka aiheuttavat sairaspoissaolojen kertymistä tiettyihin työpisteisiin tai tietyntyyppisistä syistä. systemaattinen seuranta on osa henkilöstötilinpäätöstä. Sairaspoissaoloista tehdään yhteenvetotaulukkoja ja graafisia esityksiä, joten tietoja ei yksilöidä. Työtapaturmat: Työpaikalla ja työmatkalla sattuneista tapaturmista tehdään tilastot vuosittain. Yleisimpiä tapaturmia ovat kaatumiset ja liukastumiset, joista seurauksena on tavallisimmin nyrjähdyksiä ja ruhjevammoja.tapaturmien seurantaa ja " läheltä piti "- tapauksia tullaan jatkossa lisäämään ja etsimään syitä tapaturmiin. Fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen: Työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen on lisääntynyt, kun henkilökunnan määrä on vähentynyt osassa yksikköjä. Kuormittumista selvitetään työyksiköittäin työsuojelun, työterveyshuollon ja henkilöstövastaavien yhteistyönä. Työkyvyn arviointi: Työkyvyn arviointia suorittaa työterveyshuolto. Työkykyä arvioidaan kuntotesteillä ja työkykykyselyillä. 9. TYÖSUOJELUASIOIDEN HUOMIOONOTTAMINEN TOIMINNASSA 9.1. Suunnittelu-, kehittämis- ja hankintatoimi Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Ensiarvoisen tärkeää on selvittää näitä asioita käyttäjien kanssa Perehdyttäminen ja työnohjaus Ammattitaito ja työn hallinta sisältävät myös sen, että työtehtävät suoritetaan turvallisesti ja terveellisesti sekä työhön liittyvät riskit tunnistetaan. Näihin asioihin voidaan tehokkaasti vaikuttaa perehdyttämis- ja työnopastustilanteissa. Työterveyshuolto järjestää työnohjausta työyksikköjen/ osastojen esittämien tarpeiden pohjalta.

8 9.3. Koulutus ja tiedotus Työsuojelua varten on oma kustannuspaikka, jonne varataan vuosittain määräraha työsuojeluhenkilöstön koulutukseen. Sen lisäksi yksiköissä on varauduttava myös henkilökunnan yleiseen työsuojelukoulutukseen. Työsuojeluhenkilöstö osallistuu työsuojelun koulutustilaisuuksiin erikseen laadittavan koulutusohjelman mukaisesti. Työsuojelun tiedotustoiminnasta vastaavat työsuojelutoimikunta ja työsuojelupäällikkö TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA JA YLLÄPITO Toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain työsuojelutoimikunnassa ja sen seurannasta ja ylläpidosta vastaa työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö.

9 9 LIITE 1 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työnantajan edustajat: Työsuojelupäällikkö Harri Siipola ( Harri Havanko ) Työsuojelutoimikunnan jäsen Saara Klemola Opetushenkilöstön edustajat: Tapani Toivonen 1. varavaltuutettu - 2. varavaltuutettu Jari Lautkankare Rauno Kivelä 1. varavaltuutettu Pia Friberg 2. varavaltuutettu Juha Haimakka Työsuojelutoimikunnan jäsen Maj Hopeala-Lehtonen 1. varajäsen Hannele Rantanen 2. varajäsen Timo Kaasinen Työsuojelutoimikunnanjäsen Varajäsen Anu Reiman Timo Eloranta Muun henkilökunnan ehdokkaat: Risto Korpineva 1. varavaltuutettu Eeva Kovala 2. varavaltuutettu Rauno Rinne Työsuojelutoimikunnan jäsen Varajäsen Matti Putovirta Aila Routamaa