Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus"

Transkriptio

1 Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Vanhempi versio Antopäivä: Diaarinumero: A37/200/2013 Voimassaolo: toistaiseksi Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 2 mom. Korvaa ohjeen: Dnro 563/32/2011, Tässä ohjeessa käsitellään hallintoelimen jäsenyydestä ja toimitusjohtajan tehtävästä maksetun palkkion sekä eräiden muiden henkilökohtaisten palkkioiden verokohtelua. Tämä ohje korvaa annetun samannimisen Verohallinnon ohjeen dnro 563/32/2011. Johtava veroasiantuntija Tero Määttä Ylitarkastaja Janne Myllymäki Sisällys 1 Yleistä 2 Hallintoelimen jäsenen palkkio 2.1 Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2011: Aikaisempi oikeus- ja verotuskäytäntö 2.3 Ratkaisun KHO:2011:31 vaikutukset verotuskäytäntöön Hallituksen jäsenen palkkio Hallintoneuvoston jäsenen palkkio 3 Toimitusjohtajan palkkio 3.1 Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2013:1 3.2 Aikaisempi oikeus- ja verotuskäytäntö 3.3 Ratkaisun KHO:2013:1 vaikutukset verotuskäytäntöön 4 Yhtiökokouksen puheenjohtajan palkkio 5 Selvitysmiehen palkkio 5.1 Selvitysmiestä koskeva yhtiöoikeudellinen sääntely 5.2 Aikaisempi oikeus- ja verotuskäytäntö 5.3 Ratkaisujen KHO:2013:1 ja KHO:2011:31 vaikutukset 6 Muut yhteisöt 7 Asunto-osakeyhtiö ja muut kiinteistöosakeyhtiöt 7.1 Isännöitsijän palkkio 7.2 Muun kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtajan palkkio 7.3 Hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio 8 Veronalaisen tulon määrä 8.1 Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkka 8.2 Kokonaistoimeksiannosta maksettu korvaus 9 Saman määräysvallan alaiset yhtiöt 10 Palkkioiden maksaminen kansainvälisissä tilanteissa 10.1 Yleisesti verovelvolliselle maksettu palkkio 10.2 Rajoitetusti verovelvolliselle maksettu palkkio 10.3 Verosopimusten vaikutus palkkioiden verotukseen 10.4 Konserniyhtiöt eri valtioissa

2 11 Oikaisuja edellyttävät tilanteet 11.1 Yleistä 11.2 Hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajan toimineen luonnollisen henkilön verotus 11.3 Palkkion maksaneen yhtiön verotus 11.4 Konsulttiyhtiön verotus 11.5 Esimerkki oikaisuista eri verovelvollisten verotukseen 12 Ratkaisun KHO:2013:1 soveltaminen 1 Yleistä Tuloverolain (1535/1992, TVL) 61 :n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka. Ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 13 :n 1 momentissa on säädetty niistä suorituksista, joita pidetään palkkana ennakonpidätystä toimitettaessa. Kyseisen säännöksen mukaan määräytyy myös se, milloin suoritus on tuloverolaissa tarkoitettua palkkaa. Ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin mukaan palkkana pidetään kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Tämän lisäksi lainkohdassa on erikseen säädetty, että palkkana pidetään hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota ja toimitusjohtajan palkkiota. Hallintoelimen jäsenyydestä maksetulla palkkiolla tarkoitetaan muun ohessa osakeyhtiön tai muun yhteisön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenyydestä maksettua palkkiota. 2 Hallintoelimen jäsenen palkkio 2.1 Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2011:31 Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun KHO:2011:31 (KHO taltio 911). Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio hallituksen jäseneksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa vai hänen työnantajansa elinkeinotuloa, kun palkkio maksettiin hänen työnantajalleen. Henkilökohtaisen tulon verotus - Hallituksen jäsenen palkkio - Tulon kohdistaminen - Pääomasijoitustoiminta A työskenteli pääomasijoitustoimintaa harjoittavan X Oy:n palveluksessa. Hänen oli tarkoitus toimia Y Oy:n hallituksessa X Oy:n nimittämänä jäsenenä. Kun otettiin huomioon ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin 2 kohdan säännös sekä osakeyhtiön hallituksen jäsenyyden luonne henkilökohtaisena tehtävänä, jossa voi toimia vain luonnollinen henkilö, palkkio hallituksen jäsenyydestä oli A:n henkilökohtaista palkkaa eikä X Oy:n elinkeinotuloa. Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja Äänestys 4-1. Tuloverolaki 61 2 momentti Ennakkoperintälaki 13 1 momentti 2 kohta Osakeyhtiölaki 6 luku 10 1 momentti Ratkaisussa hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio katsottiin hallituksen jäseneksi nimetyn luonnollisen henkilön palkaksi. Ratkaisun perustelujen mukaan lopputuloksen kannalta ratkaisevaa oli ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin 2 kohdan säännös sekä osakeyhtiön hallituksen jäsenyyden luonne henkilökohtaisena tehtävänä, jossa voi toimia vain luonnollinen henkilö. Keskeistä oli siten ennakkoperintälain sanamuoto ja se, että osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 6 luvun 10 :n 1 momentin mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö. Merkitystä oli myös sillä, että hallituksen jäsen on toiminnastaan niin yksityisoikeudellisessa kuin rikosoikeudellisessakin vastuussa, jota ei voi siirtää sen enempää työnantajayhtiölle kuin millekään muulle taholle.

3 Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu koski valitusta keskusverolautakunnan antamasta päätöksestä 18/2010. Keskusverolautakunnan päätöksessä hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio katsottiin hallituksen jäseneksi nimetyn henkilön henkilökohtaiseksi palkkatuloksi. Keskusverolautakunnan päätöksen perustelujen mukaan keskeinen syy tähän oli se, että kysymys ei ollut tilapäisestä järjestelystä. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta. Korkeimman hallintooikeuden päätöksen perustelut sen sijaan poikkesivat keskusverolautakunnan päätöksen perusteluista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ilmenee, että järjestelyn tilapäisyydellä ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko suoritusta pidettävä palkkana. Myöskään sillä seikalla, että hallituksen jäsenyydestä maksettu korvaus oli osa konsultointitoimeksiannosta maksettua kokonaiskorvausta, ei ollut merkitystä. Edelleen myöskään sillä, miten osakkeenomistajat pyrkivät hallituksen jäsenten valinnalla ja näiden avulla toteuttamaan omia tavoitteitaan yhtiössä, ei ollut merkitystä hallituspalkkion tuloverotuksen kannalta. Ratkaisussa oli kysymys tulon kohdistamisesta ja tulon luokittelusta palkaksi. Hallituksen jäsenyydestä maksettu korvaus on ratkaisun perusteella hallitukseen nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa, vaikka se maksetaan tämän työnantajalle. Sillä seikalla, kenelle korvaus maksetaan, ei siten ole merkitystä tulon kohdistamisen ja luonteen kannalta. 2.2 Aikaisempi oikeus- ja verotuskäytäntö Hallituksen jäsenyydestä maksettua palkkiota ei ollut ennen ratkaisua KHO:2011:31 verotuskäytännössä poikkeuksetta pidetty hallituksen jäsenen palkkana. Palkkiota oli tiettyjen edellytysten täyttyessä pidetty hallituksen jäsenen työnantajan tulona. Samoin oli tietyin edellytyksin hyväksytty myös se, että palkkio oli maksettu hallituksen jäsenen omistamalle yhtiölle. Hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio oli voitu katsoa hallituksen jäsenenä toimineen henkilön työnantajan tuloksi esimerkiksi silloin, kun hallitustyöskentely oli liittynyt konsultointitoimeksiantoon ja hallitustyöskentelystä maksettu korvaus oli ollut osa toimeksiannosta maksettua kokonaiskorvausta (katso esimerkiksi KHO 1994-B- 548). 2.3 Ratkaisun KHO:2011:31 vaikutukset verotuskäytäntöön Hallituksen jäsenen palkkio Verohallinto muutti korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2011:31 perusteella tulkintaansa annetulla ohjeella siten, että hallituksen jäsenen tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan hallituksen jäseneksi nimetyn henkilön palkaksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan. Siten esimerkiksi hallituksen jäsenen työnantajalle tai hallituksen jäsenen omistamalle yhtiölle maksettu korvaus on aina hallituksen jäsenen veronalaista palkkatuloa (katso Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus, Verohallinnon ohje dnro 563/32/2011, ). Hallituksen jäsenyydestä maksettu korvaus on hallitukseen nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, onko se osa kokonaistoimeksiannosta maksettua korvausta. Myöskään hallituksen jäsenyyden ajallinen kesto tai jäsenen valinnan tarkoitus ei muuta korvauksen luonnetta palkasta muuksi suoritukseksi, eikä muun henkilön kuin hallitukseen nimetyn luonnollisen henkilön tuloksi. Korvaus on hallitukseen nimetyn henkilön palkkaa, vaikka kyseessä on lyhytaikainen konsultointitoimeksianto, josta maksetaan korvaus tämän omistamalle osakeyhtiölle. Myöskään sillä seikalla, kenen intressissä hallituksen jäsen on valittu, ei ole merkitystä tulon luonteelle ja kohdistamiselle Hallintoneuvoston jäsenen palkkio

4 Osakeyhtiölain 6 luvun 1 :n 1 momentin 2 virkkeen mukaan osakeyhtiöllä voi olla hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto on ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettu hallintoelin. Hallintoneuvoston jäseneen sovelletaan samansisältöisiä kelpoisuusvaatimuksia kuin hallituksen jäseneen (katso OYL 6:24 :n viittaussäännös OYL 6:10 :ään). Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hallintoneuvoston jäseneksi voidaan valita vain luonnollinen henkilö. Kun otetaan huomioon, että hallintoneuvosto on hallituksen tapaan ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettu hallintoelin eikä hallintoneuvoston jäsenen palkkion osalta ole olemassa omaa oikeuskäytäntöä, hallintoneuvoston jäsenyydestä maksetun korvauksen verokohtelu määräytyy samalla tavoin kuin hallituksen jäsenyydestä maksetun korvauksen. Hallintoneuvoston jäsenyydestä maksettu korvaus on siten aina hallintoneuvostoon nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa. 3 Toimitusjohtajan palkkio 3.1 Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2013:1 Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun KHO:2013:1 (KHO taltio 65). Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkkio toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa vai hänen omistamansa yhtiön elinkeinotuloa, kun palkkio maksettiin hänen omistamalleen yhtiölle. Ennakkoperintä - Ennakkoratkaisu - Ennakonpidätys ja työnantajan sosiaaliturvamaksu - Asianajotoimisto - Konsulttisopimus - Määräaikainen vuokratoimitusjohtaja - Palkka Työkorvaus A Oy aikoi solmia määräaikaisen konsulttisopimuksen B Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan B Oy:n omistaja C tuli toimimaan A Oy:n toimitusjohtajana. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että konsulttisopimuksen perusteella maksettavaa korvausta oli pidettävä C:n toimitusjohtajan tehtävästä saamana palkkana, josta A Oy:n oli toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Ennakkoratkaisu vuoden 2011 loppuun. Ennakkoperintälaki 13 1 momentti 2 kohta Tuloverolaki 61 2 momentti Osakeyhtiölaki 6 luku 10 1 momentti ja 19 1 momentti Ratkaisussa toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkkio katsottiin toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkaksi. Ratkaisun perustelujen mukaan lopputuloksen kannalta ratkaisevaa oli ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin 2 kohdan säännös ja osakeyhtiön toimitusjohtajan työn luonne henkilökohtaisena tehtävänä, jossa voi toimia vain luonnollinen henkilö. Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisun KHO:2013:1 perusteluissa muun muassa seuraavaa: Osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 19 :n 1 momentin mukaan toimitusjohtajaan sovelletaan lisäksi, mitä hallituksen jäsenestä säädetään kelpoisuutta koskevassa osakeyhtiölain 6 luvun 10 :n 1 momentissa. Viimeksi mainitun lainkohdan nojalla hallituksen jäsenenä voi olla vain tuossa säännöksessä asetetut edellytykset täyttävä luonnollinen henkilö. Toimitusjohtaja on toiminnastaan niin yksityisoikeudellisessa kuin rikosoikeudellisessakin vastuussa, jota ei voida siirtää sen enempää työnantajayhtiölle kuin millekään muullekaan taholle. Toimitusjohtajan palkkion tuloverotuksen kohdistamisessa ei myöskään ole ratkaisevaa palkkion mahdollinen maksaminen toimitusjohtajan työnantajalle. Sillä seikalla, että kysymys on määräaikaisesta työskentelystä, ei ole asiassa merkitystä. Korkeimman hallinto-oikeuden toimitusjohtajan palkkiota koskevan vuosikirjaratkaisun KHO:2013:1 perustelut olivat siten vastaavat kuin hallituksen jäsenen palkkiota koskevassa vuosikirjaratkaisussa KHO:2011:31. Toimeksiannon määräaikaisuudella tai palkkion maksamisella toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön

5 työnantajayhtiölle, toimitusjohtajan tehtävän hoitamisen liittymisellä konsultointitoimeksiantoon tai toimitusjohtajana toimineen henkilön erityisellä osaamisella ei ollut merkitystä. 3.2 Aikaisempi oikeus- ja verotuskäytäntö Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä on hyväksytty se, että toimitusjohtajan tehtävistä maksettu korvaus on voitu tiettyjen edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti maksaa toimitusjohtajan työnantajalle tai toimitusjohtajan omistamalle yhtiölle. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkkio on voitu katsoa muuksi kuin palkaksi silloin, kun kyseessä on ollut tilapäinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty sitä, että toimitusjohtajan tehtävät ovat tänä aikana poikenneet niistä tehtävistä, joita toimitusjohtajalle yleensä kuuluu (KHO 1982-B-II-571). Esimerkiksi yrityksen saneeraustilanteessa toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on voitu katsoa ulkopuolisen konsulttiyhtiön tuloksi (KHO 1982-B-II-576). Jos kyseessä on ollut pitkäaikainen järjestely, korvaus on aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa (KHO 1985 B II 611 ja KVL 93/2005). Vastaavansisältöinen kanta on todettu myös ennakkoperintälain säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 126/1994 vp.). Verohallinnon käsityksen mukaan korvaus toimitusjohtajan tehtävien hoitamisesta voitiin myös hallituksen jäsenen palkkiota koskevan ratkaisun KHO:2011:31 jälkeen katsoa poikkeuksellisesti toimitusjohtajan työnantajan tai toimitusjohtajan omistaman yhtiön tuloksi ainakin silloin, kun korvaus on maksettu yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerauksen ajalta (katso Verohallinnon ohje dnro 563/32/2011, ). 3.3 Ratkaisun KHO:2013:1 vaikutukset verotuskäytäntöön Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:2013:1 perusteella toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkaksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan. Esimerkiksi toimitusjohtajan työnantajalle tai tämän omistamalle yhtiölle maksettu korvaus on siten aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön veronalaista palkkatuloa. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, onko se osa kokonaistoimeksiannosta maksettua korvausta. Myöskään tehtävän ajallinen kesto tai toimitusjohtajan valinnan tarkoitus ei muuta korvauksen luonnetta palkasta muuksi suoritukseksi eikä muun henkilön kuin toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkatuloksi. Korvaus on toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa, vaikka kyseessä on lyhytaikainen konsultointitoimeksianto, josta maksetaan korvaus tämän omistamalle osakeyhtiölle. Myöskään sillä seikalla, kenen intressissä toimitusjohtaja on valittu, ei ole merkitystä tulon luonteelle ja kohdistamiselle. Edellä mainittua kantaa sovelletaan toimitusjohtajan palkkion verokohteluun kaikissa yhteisömuodoissa. Siten esimerkiksi osuuskunnan toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi. Samoin henkilönyhtiön toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on aina toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa. 4 Yhtiökokouksen puheenjohtajan palkkio Osakkeenomistajat käyttävät määräysvaltaansa yhtiökokouksessa (OYL 5:1). Yhtiökokoukselle on valittava puheenjohtaja (OYL 5:23). Yhtiökokouksen puheenjohtava voi olla hallituksen jäsen, osakkeenomistaja tai täysin ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asianajaja tai yliopiston professori. Osakeyhtiölaissa ei ole erikseen säädetty yhtiökokouksen puheenjohtajan kelpoisuusvaatimuksista, mutta käytännössä kokousta voi johtaa vain luonnollinen henkilö. Yhtiökokouksen puheenjohtajan tehtävästä maksettu palkkio on ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kokouspalkkio. Yhtiökokouksen aikana tapahtuvasta kokouksen johtamisesta maksettu

6 palkkio on siten aina puheenjohtajaksi valitun luonnollisen henkilön palkkaa. Muista kokoukseen liittyvistä tehtävistä maksettujen palkkioiden verokohtelu on sen sijaan ratkaistava tapauskohtaisesti erikseen. 5 Selvitysmiehen palkkio 5.1 Selvitysmiestä koskeva yhtiöoikeudellinen sääntely Selvitystilasta säädetään osakeyhtiölain 20 luvussa. Osakeyhtiölain 20 luvun 9 :n 1 momentin nojalla yhtiölle on selvitystilan ajaksi valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen ja mahdollisen toimitusjohtajan tilalle. Selvitysmies korvaa siten edellä mainitut osakeyhtiön hallintoelimet. Osakeyhtiölain 20 luvun 9 :n 1 momentin mukaan selvitysmieheen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, jollei kyseisen luvun säännöksistä johdu muuta. Selvitysmieheen sovelletaan siten hallituksen jäsentä koskevia osakeyhtiölain 6 luvun 10 :n kelpoisuusvaatimuksia. Selvitysmieheksi voidaan tämän vuoksi valita ainoastaan luonnollinen henkilö. Selvitysmies on myös hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan tavoin toiminnastaan niin yksityis- kuin rikosoikeudellisessa vastuussa. 5.2 Aikaisempi oikeus- ja verotuskäytäntö Selvitysmiehen tehtävästä maksettu korvaus on aikaisemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä voitu tiettyjen edellytysten täyttyessä katsoa selvitysmiehenä toimineen henkilön omistaman yhtiön tai selvitysmiehen työnantajan tuloksi (KHO taltio 1700 ja Verohallinnon ohje dnro 563/32/2011). 5.3 Ratkaisujen KHO:2013:1 ja KHO:2011:31 vaikutukset Selvitysmies on hallituksen tapaan ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettu hallintoelin. Selvitysmiehen kelpoisuusvaatimukset vastaavat osakeyhtiölaissa säädettyjä hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimuksia. Selvitysmiehen tehtävä kuitenkin poikkeaa luonteeltaan olennaisesti hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan tehtävästä. Selvitysmiehen tehtävä on luonteeltaan tilapäinen tehtävä, jossa tehtävät liittyvät lähinnä yhtiön toiminnan lopettamiseen. Kun edellä mainitun lisäksi otetaan huomioon selvitysmiestä koskeva nimenomainen oikeuskäytäntö sekä se, että Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuissa KHO:2011:31 ja KHO:2013:1 ei ole otettu kantaa selvitysmiehen palkkioon, Verohallinto katsoo, että viimeksi mainitut ratkaisut eivät muuta selvitysmiehen tehtävästä maksetun korvauksen verokohtelua. Selvitysmiehen tehtävästä maksettu palkkio voidaan siten myös jatkossa katsoa esimerkiksi asianajotoimiston tuloksi. 6 Muut yhteisöt Edellä mainittuja periaatteita sovelletaan osakeyhtiön ohella myös muiden yhteisöjen hallintoelimiin. Esimerkiksi osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentin mukaan oikeushenkilö ei voi olla osuuskunnan hallituksen jäsenenä. Näin ollen osuuskunnan hallituksen jäsenen tehtävästä maksettu korvaus on aina osuuskunnan hallitukseen nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa riippumatta siitä, kenelle korvaus hallituksen jäsenyydestä on maksettu. Vastaavia periaatteita sovelletaan lähtökohtaisesti myös erityisosakeyhtiöissä, esimerkiksi vakuutusosakeyhtiössä. Ainoan poikkeuksen voivat muodostaa tietyt kiinteistöosakeyhtiöt. 7 Asunto-osakeyhtiö ja muut kiinteistöosakeyhtiöt 7.1 Isännöitsijän palkkio

7 Asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, AsOYL) mukaan asunto-osakeyhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa. Asuntoosakeyhtiölain 7 luvun 1 :n 1 momentin mukaan yhtiön juoksevia asioita hoitamaan voidaan valita isännöitsijä. Myös nykyistä asunto-osakeyhtiölakia edeltäneen vanhan asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 52 sisälsi säännökset, joiden nojalla yhtiölle voitiin valita isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrättiin tai yhtiökokous niin päätti. Nykyisen asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 20 :n 2 momentin nojalla isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö. Asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (1600/2009) 1 :n 1 momentin mukaan asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 20 :n 2 momentin säännös yhteisön valitsemisesta isännöitsijäksi tulee kuitenkin voimaan vasta valtioneuvoston asetuksella säädettynä ajankohtana. Vanhan asunto-osakeyhtiölain isännöitsijän kelpoisuutta koskevassa 53 :ssä ei ollut säännöksiä siitä, oliko isännöitsijän oltava luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö. Verotuskäytännössä on vakiintuneesti hyväksytty, että kokouspalkkiot sisältyvät isännöitsijätoimiston kokonaislaskutukseen, jolloin ne ovat isännöitsijätoimiston tuloa. Kyseinen tulkinta on lausuttu myös useissa Verohallinnon ohjeissa (katso Verohallinnon ohjeet dnro 2118/31/2004 ja dnro 563/32/2011). Tulkintaa on sovellettu sekä vanhan että voimassaolevan asunto-osakeyhtiölain aikana. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuissa KHO:2011:31 ja 2013:1 ei ole ollut kyse isännöitsijätoimiston saaman palkkion verotuksesta, joten ratkaisut eivät aiheuta muutoksia isännöitsijän palkkioiden verotukseen. Isännöitsijän tehtävästä maksettu palkkio voi siten jatkossakin olla isännöintiyhtiön tuloa. Jos isännöitsijälle maksetaan palkkiota asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyydestä, korvaus on kuitenkin aina hallitukseen nimetyn henkilön palkkaa. 7.2 Muun kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtajan palkkio Muita kiinteistöosakeyhtiöitä ovat keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja niin sanottu tavallinen kiinteistöosakeyhtiö. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on asunto-osakeyhtiön tavoin osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa. Lisäksi yhtiön jokaisen osakkeen on yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuotettava oikeus hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä yhtiön rakennuksessa olevaa huoneistoa taikka muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö eroaa asunto-osakeyhtiöstä lähinnä siinä, että yhtiön huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolta ei ole määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi (AsOYL 28:2). Keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön voidaan yhtiöjärjestyksen määräyksistä riippuen soveltaa joko asunto-osakeyhtiölakia tai osakeyhtiölakia (AsOYL 28:1). Tavallinen kiinteistöosakeyhtiö on puolestaan sellainen kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkeet eivät tuota oikeutta hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä yhtiön rakennuksessa olevaa huoneistoa taikka muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Tavalliseen kiinteistöosakeyhtiöön sovelletaan osakeyhtiölakia. Keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä, jossa sovelletaan osakeyhtiölakia ja tavallisessa kiinteistöosakeyhtiössä yhtiöön ei voida valita isännöitsijää, vaan toimitusjohtaja. Käytännössä myös näissä yhtiöissä yhtiön toiminta rinnastuu kuitenkin suurelta osin asunto-osakeyhtiön toimintaan. Samoin toimitusjohtajan tehtävät vastaavat käytännössä suurelta osin isännöitsijän tehtäviä. Toimitusjohtajan palvelut ostetaan yleensä isännöintitoimistolta, jolloin toimitusjohtajaksi valitaan isännöintitoimiston palveluksessa oleva henkilö. Edellä mainitussa tilanteessa toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus sisältyy isännöintitoimiston kokonaislaskutukseen, joka koostuu pääosin kirjanpito- ja muista toimistopalveluista maksetusta vastikkeesta. Verohallinnon käsityksen mukaan kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtajan palkkio voidaan tällöin katsoa

8 isännöintitoimiston tuloksi samaan tapaan kuin isännöitsijän palkkio. Tulkinta soveltuu tyypillisesti silloin, kun yhtiön tilat ovat kokonaan tai lähes kokonaan asuinkäytössä. Jos toimitusjohtajan tehtävät kuitenkin koostuvat isännöitsijälle tyypillisesti kuuluvien tehtävien sijaan pääosin yhtiön toiminnan johtamisesta, palkkio on kuitenkin toimitusjohtajan palkkaa. 7.3 Hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio Asunto-osakeyhtiön tai muun kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio on aina hallitukseen nimetyn luonnollisen henkilön veronalaista palkkatuloa. Hallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio on siten hallituksen jäsenen palkkaa myös silloin, kun palkkio maksetaan isännöintitoimistolle osana kokonaistoimeksiantoon perustuvaa korvausta. 8 Veronalaisen tulon määrä 8.1 Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkka Hallituksen jäsenyydestä ja toimitusjohtajan tehtävästä saaduksi palkaksi katsotaan korvaus kaikista sellaisista tehtävistä, jotka kuuluvat hallitustyöskentelyyn. Vastaavaa periaatetta sovelletaan myös hallintoneuvoston jäsenen, yhtiökokouksen puheenjohtajan ja selvitysmiehen palkkioon. Hallituksen tehtävistä säädetään osakeyhtiölain 6 luvun 2 :n 1 momentissa. Kyseisen lainkohdan mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Lisäksi hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Jos yhtiölle ei ole valittu toimitusjohtajaa, hallitus vastaa myös toimitusjohtajalle kuuluvista tehtävistä. Hallituksen tehtäviin kuuluu vakiintuneesti muun muassa asianmukaisen organisaation luominen ja strategian suunnittelu. Hallitus myös yleensä päättää yhtiön kokoon nähden merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista, olennaisesta toiminnan laajentamisesta ja supistamisesta sekä tärkeimmistä rahoitusta koskevista päätöksistä ja merkittävimmistä sopimuksista. Hallituksen tehtävät vaihtelevat yhtiön koosta riippuen. Pienissä yhtiöissä hallituksen jäsenet osallistuvat yleensä hyvinkin aktiivisesti yhtiön päivittäisten asioiden hoitoon. Toimitusjohtajan tehtäviä koskevat säännökset ovat osakeyhtiölain 6 luvun 17 :n 1 momentissa. Lainkohdan mukaan toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta). Lisäksi toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tämän tarkemmin tehtävistä ei ole laissa säädetty. Käytännössä toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu yleensä muun muassa ylemmän johdon päätösten toimeenpano ja yhtiön toiminnan käytännön organisoinnista huolehtiminen, sopimuksista neuvotteleminen sekä henkilöstön rekrytointi. Osakeyhtiölaissa on edellä mainittujen tehtävien lisäksi säädetty useista hallitukselle ja toimitusjohtajalle kuuluvista erityistehtävistä. 8.2 Kokonaistoimeksiannosta maksettu korvaus Hallituksen jäsenyys tai toimitusjohtajan tehtävä saattaa liittyä konsultointia koskevaan kokonaistoimeksiantoon. Hallituksen jäsenen palkaksi katsotaan tällaisessa tilanteessa vähintään se osa toimeksiannosta maksetusta kokonaispalkkiosta, joka perustuu hallitustyöskentelyyn. Se osa palkkiosta, joka on korvausta muusta kuin hallitustyöskentelystä, on tilanteesta riippuen joko palkkaa tai työkorvausta. Samaa sovelletaan toimitusjohtajan palkkioon. Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan tehtäviä ei ole tarkasti määritelty osakeyhtiölaissa. Tämän vuoksi palkaksi katsottavaa osuutta kokonaiskorvauksesta voi olla joissain tilanteissa vaikea määrittää. Hallituksen jäsenen palkan määrittämisessä lähtökohtana voidaan pitää yhtiökokouksen päättämää palkkion määrää, joka ilmenee

9 yhtiökokouksen pöytäkirjasta. Vastaavasti, toimitusjohtajan palkkaa määritettäessä voidaan lähtökohtana pitää johtajasopimuksessa sovittua. Jos palkan määrä ei ilmene edellä mainituista asiakirjoista tai sovittu palkkio ei vastaa sitä osaa kokonaispalkkiosta, joka tosiasiallisesti perustuu hallitustyöskentelyyn tai toimitusjohtajan tehtävään, on otettava huomioon myös muita seikkoja. Palkkiota voidaan esimerkiksi verrata aikaisempina vuosina maksettuihin palkkioihin. Hallituksen jäsenyydestä maksetun palkkion määrää voidaan arvioida myös vertaamalla sitä muille hallituksen jäsenille maksettuihin palkkioihin. Niiden määriä ei kuitenkaan voida pitää palkaksi katsottavan palkkion osuuden enimmäismääränä, sillä hallituksen jäsenten tehtävät ja jäsenille maksettujen palkkioiden määrät voivat poiketa toisistaan. Palkan määrää määritettäessä on myös otettava huomioon se, että hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa laajasti. 9 Saman määräysvallan alaiset yhtiöt Saman määräysvallan alaisissa yhtiöissä on tavallista, että yhden yhtiön palveluksessa oleva henkilö toimii toisen saman määräysvallan alaisen yhtiön hallintoelimen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Konsernin emoyhtiön työntekijä saattaa esimerkiksi toimia tytäryhtiön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Vastaavasti sama henkilö voi toimia useiden samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden hallitusten jäsenenä tai toimitusjohtajana. Näissä tilanteissa hallintoelimen jäsenen tai toimitusjohtajan palkan saattaa kokonaisuudessaan maksaa yksi konserniyhtiö. Edellä mainituissa tilanteissa hallintoelimen jäsenyydestä tai toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on aina palkkaa. Ennakkoperintälain 14 :n mukaan työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Saman määräysvallan alaisissa yhtiöissä työnantajana pidetään sitä yhtiötä, jonka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja henkilö on. Saman määräysvallan alaisissa yhtiöissä hallituksen jäsenyydestä ja toimitusjohtajan tehtävästä maksetun palkan voi kuitenkin maksaa varsinaisen työnantajan sijaan myös samaan konserniin kuuluva sijaismaksaja. Sijaismaksajana toimiva yhtiö on tällöin velvollinen toimittamaan palkasta ennakonpidätyksen ja antamaan vuosi-ilmoituksen (EPL 9.2 ja laki verotusmenettelystä (1558/1995) 15.1, VML). Esimerkki: Konsernissa on kaksi yhtiötä: emoyhtiö A Oy ja tytäryhtiö B Oy. A Oy:n työntekijä X on B Oy:n hallituksen jäsen. B Oy maksaa hallitustyöskentelystä euron suuruisen palkkion A Oy:lle. A Oy maksaa X:lle palkkaa euroa, mikä sisältää myös suuruisen palkkion B Oy:n hallituksen jäsenyydestä. A Oy toimittaa ennakonpidätyksen palkan yhteismäärästä eli eurosta ja antaa siitä vuosi-ilmoituksen. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1963, StmL) 4 :n 1 momentin nojalla työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun maksettujen palkkojen yhteismäärän perusteella. Palkalla tarkoitetaan ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, palkkiota ja korvausta (StmL k.). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 4 :n 3 momentin mukaan palkkana ei kuitenkaan pidetä sairausvakuutuslain (1224/2004) 11 luvun 2 :n 4 momentissa mainittuja eriä. Kyseisen lainkohdan nojalla palkkana ei pidetä hallintoelimen jäsenyyden perusteella saatua palkkiota, jos hallintoelimeen jäseneen sovellettavan työeläkelain mukaan palkkion perusteella ei tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua. Hallituksen jäsenen palkkiosta ei siten suoriteta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Esimerkki: A Oy maksaa kalenterivuonna X:lle palkkaa euroa, joka sisältää myös euron suuruisen palkkion samaan konserniin kuuluvan B Oy:n hallituksen jäsenyydestä. A Oy maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun X:lle maksamastaan palkasta, eli eurosta. B Oy:n hallituksen jäsenyydestä maksetusta euroa palkkiosta ei makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Toimitusjohtajan palkkion perusteella on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Ennakkoperintälain 14 :n mukaan työnantaja on vastuussa työnantajan sosiaaliturvamaksun maksamisesta. Toimitusjohtajan työnantajaksi katsotaan se konserniyhtiö, jonka toimitusjohtajana hän on toiminut, vaikka palkan maksaisi ja ennakonpidätyksen

10 toimittaisi muu samaan konserniin kuuluva yhtiö. Tämän vuoksi velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun on aina se konserniyhtiö, jonka toimitusjohtajan tehtävästä korvaus on maksettu. Esimerkki: Konsernissa on kaksi yhtiötä: emoyhtiö A Oy ja tytäryhtiö B Oy. A Oy:n työntekijä Y on B Oy:n toimitusjohtaja. A Oy maksaa Y:lle palkkaa euroa, joka sisältää euron suuruisen palkkion B Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. A Oy maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun eurosta ja B Oy eurosta. Edellä mainittua voidaan soveltaa ainoastaan silloin, jos kaikki yhtiöt ovat saman määräysvallan alaisia tai kyseessä on samansuuruisin osuuksin omistettu yritys (niin sanottu yhteisyritys). Lisäksi edellytetään, että hallintoelimen jäsenyydestä tai toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus tosiasiallisesti maksetaan kokonaisuudessaan edelleen hallintoelimen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi nimetylle henkilölle saman kalenterivuoden aikana, jolloin palkkio tulee verottavaksi hänen tulonaan. 10 Palkkioiden maksaminen kansainvälisissä tilanteissa 10.1 Yleisesti verovelvolliselle maksettu palkkio Suomeen yleisesti verovelvollinen henkilö on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa Suomesta ja ulkomailta saamistaan tuloista (TVL k.). Suomessa yleisesti verovelvollisen saama palkkio hallintoelimen jäsenyydestä tai toimitusjohtajan tehtävästä on siten Suomessa veronalaista tuloa riippumatta siitä, onko se saatu Suomesta vai ulkomailta. Verosopimukset voivat kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta (ks. kohta 10.3). Se, pidetäänkö tuloa Suomen verotuksessa palkkana, ratkaistaan aina Suomen verolainsäädännön mukaan. Jos ulkomainen yhteisö tai muu juridinen henkilö esimerkiksi maksaa korvausta Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön hallitustyöskentelystä, kyseistä suoritusta pidetään lähtökohtaisesti palkkana Suomen verotuksessa. Jos yhtiön asuinvaltion lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa oikeushenkilön nimittämisen hallintoelimen jäseneksi, hallintoelimen jäsenen tehtävään perustuva korvaus voidaan poikkeuksellisesti katsoa myös oikeushenkilön tuloksi Rajoitetusti verovelvolliselle maksettu palkkio Rajoitetusti verovelvollinen henkilö on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa ainoastaan sellaisesta tulosta, joka on saatu Suomesta (TVL k.). Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saaman tulon verottamisesta säädetään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa (627/1978, LähdeVL). Tuloverolain 10 :n 4 a) kohdan mukaan Suomesta saatua tuloa on muun ohessa palkkio, joka on saatu suomalaisen yhteisön tai yhtymän hallituksen tai siihen rinnastettavan muun hallintoelimen jäsenen tehtävästä. Lainkohdassa tarkoitettu palkkio on Suomessa veronalaista tuloa, vaikka työ olisi tehty ulkomailla. Esimerkiksi suomalaisen osakeyhtiön hallituksen kokoukseen osallistumisesta maksettu palkkio on siten Suomessa veronalaista tuloa myös silloin, kun kokous on pidetty toisessa valtiossa. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkkio on tuloverolain 10 :n 4 kohdan perusteella Suomesta saatua tuloa silloin, kun työ on yksinomaan tai pääasiallisesti suoritettu Suomessa täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun. Sitä, onko toimitusjohtajan Suomessa työskentely yksinomaista tai pääasiallista, voidaan arvioida palkanmaksukausittain (KHO 1994-B-556). Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkka on Suomesta saatua tuloa myös silloin, kun suomalaisen yhtiön käyttöön vuokratulle toimitusjohtajalle maksetaan palkkaa Suomessa tehdystä työstä (TVL 10 4 c k.). Suomesta saadusta hallintoelimen jäsenen tai toimitusjohtajan palkkiosta peritään 35 prosentin suuruinen lähdevero (LähdeVL 3 ja k.). Toimitusjohtajan tehtävästä maksetusta palkasta voidaan ennen lähdeveron perimistä vähentää 510 euroa kuukaudelta tai, jos tulo on kertynyt alle kuukauden ajalta, 17 euroa päivältä.

11 Vähennyksen tekemisen edellytyksenä on, että palkan saaja esittää maksajalle lähdeverokortin. Hallintoelimen jäsenyydestä maksetusta palkasta ei voida milloinkaan tehdä vähennystä (LähdeVL 6 ) Verosopimusten vaikutus palkkioiden verotukseen Suomella on tällä hetkellä verosopimus noin 70 valtion kanssa. Verosopimukset voivat rajoittaa Suomen oikeutta verottaa hallintoelimen jäsenyydestä ja toimitusjohtajan tehtävästä maksettuja palkkioita. Hallintoelimen jäsenyydestä maksetun palkkion ja muun samanluonteisen suorituksen verotuksesta on pääsääntöisesti erityismääräykset Suomen tekemissä verosopimuksissa. Yleensä määräykset ovat verosopimuksen 16 artiklassa. Verosopimusten mukaan hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio ja muu vastaava suoritus voidaan verottaa suorituksen maksajan asuinvaltiossa. Suomalaisen yhtiön hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio voidaan siten verottaa Suomessa riippumatta siitä, mikä on hallintoelimen jäsenen verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Toimitusjohtajan tehtävästä maksetun palkan verotusoikeus määräytyy palkkatulon verotusta koskevan verosopimusartiklan mukaan. Kyseessä on yleensä verosopimuksen 15 artikla. Verosopimusten mukaan toimitusjohtajan tehtävästä maksettua palkkaa voidaan verottaa palkan maksavan yhtiön asuinvaltiossa, jos työ on tehty kyseisessä valtiossa. Näin ollen suomalaisen yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä maksettua palkkaa voidaan verottaa Suomessa, jos työ on tehty Suomessa. Verosopimusten mukaan hallintoelimen jäsenyydestä ja toimitusjohtajan tehtävästä maksettua palkkaa voidaan pääsääntöisesti verottaa myös hallintoelimen jäsenen tai toimitusjohtajan asuinvaltiossa. Suomella on siten yleensä oikeus verottaa myös toisessa valtiossa asuvan yhtiön hallituksen jäsenyydestä tai toimitusjohtajan tehtävästä maksettua palkkaa, mikäli hallintoelimen jäsenen tai toimitusjohtajan verosopimuksen mukainen asuinvaltio on Suomi. Tällaisessa tilanteessa myös ulkomaisen yhtiön asuinvaltiolla on pääsääntöisesti oikeus verottaa palkkaa. Mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan tällöin Suomessa joko hyvitys- tai vapautusmenetelmällä riippuen sovellettavasta verosopimuksesta. Kun Suomesta saatu hallintoelimen jäsenen tai toimitusjohtajan palkkio maksetaan henkilölle, jota pidetään toisessa verosopimusvaltiossa asuvana, ratkaistaan sovellettava verosopimusartikla Suomen verolainsäädännön mukaan. Sillä seikalla, miten tuloa verotetaan henkilön asuinvaltiossa, ei ole merkitystä. Näin ollen suoritusta pidetään Suomen verotuksessa palkkana, vaikka sitä verotettaisiin henkilön asuinvaltiossa muuna tulona Konserniyhtiöt eri valtioissa Kansainvälisissä konserneissa on mahdollista, että sama henkilö työskentelee useisiin eri valtioihin sijoittautuneiden konserniyhtiöiden palveluksessa. Jos Suomessa asuva henkilö toimii toisessa valtiossa asuvan yhtiön hallintoelimen jäsenenä tai toimitusjohtajana, tästä työskentelystä maksettu palkka saatetaan maksaa sijaismaksajana toimivan samaan konserniin kuuluvan suomalaisen yhtiön kautta. Suomalainen yhtiö huolehtii tällöin myös ennakonpidätyksen toimittamisesta ja vuosi-ilmoituksen antamisesta (katso tarkemmin kohta 9). Toisaalta on myös mahdollista, että ulkomaisen yhtiön palveluksessa työskentelevä ulkomailla asuva työntekijä hoitaa samaan konserniin kuuluvan suomalaisen yhtiön hallituksen tai toimitusjohtajan tehtävää. Näistä tehtävistä maksettu korvaus on aina hallituksen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa (katso edellä kohdat 10.1 ja 10.2). Jos palkka on Suomessa veronalaista tuloa, siitä on toimitettava ennakonpidätys tai perittävä lähdevero sekä annettava kausivero- ja vuosi-ilmoitus Suomeen. Nämä velvoitteet voi hoitaa joko se suomalainen yhtiö, jonka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja henkilö on taikka samaan konserniin kuuluva ulkomainen yhtiö, jonka palveluksessa henkilö ulkomailla työskentelee. Suomalaisen yhtiön on maksettava toimitusjohtajan tehtävästä maksetusta palkasta työnantajan sosiaaliturvamaksu Suomeen, jos toimitusjohtajaksi nimetty henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan.

12 11 Oikaisuja edellyttävät tilanteet 11.1 Yleistä Jälkikäteen saatetaan havaita, että hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan työnantajana toimivalle taikka tämän omistamalle konsulttiyhtiölle on maksettu ennakonpidätystä toimittamatta hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tehtävään perustuva palkkio, vaikka kyseessä ei ole yhtiön tuloksi luettava työkorvaus, vaan hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan palkkana verotettava suoritus. Tällainen tilanne saatetaan havaita esimerkiksi verotarkastuksen yhteydessä Hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajan toimineen luonnollisen henkilön verotus Kun jälkikäteen havaitaan, että hallituksen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön veronalaiseksi palkaksi katsottava palkkio on jäänyt verottamatta hänen verotuksessaan, koska palkkio on maksettu konsulttiyhtiölle, hallituksen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön verotusta on oikaistava tämän vahingoksi (VML 56 ). Hänen veronalaiseen ansiotuloonsa lisätään tällöin palkaksi katsottavan palkkion määrä ilman arvonlisäveron osuutta. Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja voi vähentää mahdolliset palkkioon kohdistuvat menot palkkatulon hankkimisesta aiheutuneina kuluina siltä osin kuin hän on ne itse suorittanut (TVL 95 ). Konsulttiyhtiö voi myöhemmin maksaa ilman tuloveroseuraamuksia hallituksen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi nimetylle henkilölle tämän veronalaiseksi palkaksi katsotun palkkion määrän, koska vastaava määrä on jo aikaisemmin lisätty hänen veronalaiseen tuloonsa. Maksettua määrää ei vähennetä konsulttiyhtiön elinkeinotulosta. Jos konsulttiyhtiön maksama suoritus on jo aiemmin verotettu hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan palkkatulona, hänen on ilmoitettava tästä veroilmoituksellaan tai esitettävä selvitys muutosverotuksen toimittamisen yhteydessä Palkkion maksaneen yhtiön verotus Kun jälkikäteen havaitaan, että konsulttiyhtiölle on maksettu ennakonpidätystä toimittamatta hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tehtävään perustuva palkkio, joka on katsottava hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan palkaksi, Verohallinto maksuunpanee toimittamatta jätetyn ennakonpidätyksen ja mahdollisesti myös työnantajan sosiaaliturvamaksun palkkion maksajalle (EPL 38 ja StmL 10 ). Jos palkkion maksaja on aikaisemmin vähentänyt konsulttiyhtiölle maksamaansa suoritukseen perustuvan arvonlisäveron, Verohallinto maksuunpanee arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 176 :n nojalla aiheettomasti vähennetyn arvonlisäveron hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan palkkion maksajalle. Verohallinto voi kuitenkin jättää maksuunpanematta aiheettomasti vähennetyn arvonlisäveron määrän palkkion maksajalle, jos tämä esittää konsulttiyhtiön antaman arvonlisäverolain 178 :ssä tarkoitetun sitoumuksen, jonka perusteella konsulttiyhtiö luopuu oikeudestaan arvonlisäveron palautukseen. Jos sitoumus voidaan hyväksyä, toimittamatta jätetyn ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuunpanon perusteena olevaksi palkaksi on katsottava palkkion määrä ilman arvonlisäveron osuutta. Jollei arvonlisäverolain 178 :ssä tarkoitettu menettely sovellu, voidaan menetellä niin, että konsulttiyhtiö palauttaa arvonlisäveron suuruisen määrän hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan palkkion maksajalle. Myös tällöin toimittamatta jätetyn ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuunpanon perusteena olevaksi palkaksi on katsottava palkkion määrä ilman arvonlisäveron osuutta. Palkkion maksajan elinkeinotulosta voidaan edellä mainituissa tapauksissa vähentää tälle maksuunpannun työnantajan sosiaaliturvamaksun määrä (laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968) 7 ja k., EVL).

13 Jos arvonlisäverolain 178 :ssä tarkoitettu menettely ei sovellu eikä konsulttiyhtiö palauta arvonlisäveroa palkkion maksajalle, konsulttiyhtiön verotilin hyvitykseksi kirjatun arvonlisäveron määrä on yleensä katsottava palkkion määrän lisäykseksi. Verohallinnon käsityksen mukaan konsulttiyhtiön verotilille kirjattu määrä on tällöin katsottava konsulttiyhtiön elinkeinotulon lisäykseksi (EVL 4 ). Tämän vuoksi toimittamattoman ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuunpanon perusteena olevan palkan määrään ei lueta arvonlisäveron osuutta. Palkkion konsulttiyhtiölle maksaneen yhtiön elinkeinotulosta voidaan vähentää työnantajan sosiaaliturvamaksun ohella myös maksuunpannun arvonlisäveron määrä (EVL 7 ) Konsulttiyhtiön verotus Kun jälkikäteen havaitaan, että konsulttiyhtiölle on maksettu ennakonpidätystä toimittamatta hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tehtävään perustuva palkkio, joka on katsottava hallituksen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkaksi, konsulttiyhtiön elinkeinotulosta on vähennettävä palkaksi katsottu palkkion määrä (VML 75 ). Konsulttiyhtiön elinkeinotulosta vähennettävistä kuluista on vastaavasti vähennettävä palkkatuloksi katsottavaan palkkion määrään kohdistuvat kulut. Jos konsulttiyhtiö on alkujaan suorittanut saamansa palkkion perusteella arvonlisäveron, yhtiön verotilille kirjataan korjatun kausiveroilmoituksen perusteella hyvitys, joka on aiheettomasti tilitetyn arvonlisäveron määrän suuruinen (AVL 191 b ). Hyvitys palautetaan konsulttiyhtiölle tai käytetään yhtiön muiden velvoitteiden suoritukseksi. Jos konsulttiyhtiö palauttaa arvonlisäveron määrän hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan palkkion maksajalle, palautetun arvonlisäveron määrää ei lisätä konsulttiyhtiön elinkeinotuloon. Konsulttiyhtiö voi edellä kuvatussa tilanteessa antaa palkkion maksajalle arvonlisäverolain 178 :ssä tarkoitetun sitoumuksen, jonka perusteella konsulttiyhtiö luopuu oikeudestaan arvonlisäveron palautukseen (katso kohta 11.3). Tällöin arvonlisäveroa ei maksuunpanna palkkion maksajalle eikä konsulttiyhtiön verotilille kirjata vastaavaa hyvitystä. Konsulttiyhtiön elinkeinotuloon ei tällöinkään lisätä arvonlisäveron määrää. Jos arvonlisäverolain 178 :ssä tarkoitettu menettely ei sovellu eikä konsulttiyhtiö palauta arvonlisäveron määrää palkkion maksajalle, konsulttiyhtiön verotilille hyvitetyn arvonlisäveron määrä on katsottava konsulttiyhtiön elinkeinotulon lisäykseksi (EVL 4 ). Arvonlisäveron määrä luetaan sen verovuoden tuloksi, jona hyvitys on kirjattu konsulttiyhtiön verotilille. Konsulttiyhtiö voi vähentää tulostaan ne kulut, jotka kohdistuvat kyseiseen tuloon. Konsulttiyhtiö voi myöhemmin maksaa ilman tuloveroseuraamuksia hallituksen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi nimetylle henkilölle tämän veronalaiseksi palkaksi katsotun palkkion määrän. Tätä määrää ei kuitenkaan vähennetä konsulttiyhtiön elinkeinotulosta, koska vastaava määrä on jo aikanaan kertaalleen vähennetty Esimerkki oikaisuista eri verovelvollisten verotukseen Seuraava esimerkki havainnollistaa edellä käsiteltyjä oikaisuja luonnollisen henkilön, palkkion maksaneen yhtiön ja konsulttiyhtiön verotukseen. Esimerkki: Konsultointia harjoittavan K Oy:n palveluksessa oleva konsultti X on nimetty M Oy:n hallituksen jäseneksi. K Oy on laskuttanut X:n hallitustyöskentelystä euron suuruisen palkkion M Oy:ltä. Arvonlisäveron määrä palkkiosta on ollut euroa. Verotarkastuksen yhteydessä todetaan, että kyseinen palkkio on kokonaisuudessaan X:n hallitustyöskentelystä maksettua korvausta, joka on katsottava kokonaisuudessaan tämän palkaksi. Verohallinto maksuunpanee M Oy:lle toimittamattoman ennakonpidätyksen palkaksi katsottavasta määrästä eli eurosta. M Oy esittää K Oy:n antaman AVL 178 :ssä tarkoitetun sitoumuksen, jonka perusteella K Oy luopuu oikeudestaan arvonlisäveron palautukseen. Verohallinto hyväksyy sitoumuksen, joten virheellisesti vähennettyä arvonlisäveroa ei maksuunpanna M Oy:lle.

14 X:n verotusta oikaistaan hänen vahingokseen siten, että hänen veronalaiseen ansiotuloonsa lisätään palkaksi katsottava määrä euroa. Vastaava määrä vähennetään K Oy:n veronalaisesta tulosta. Kun X on maksanut veron hänen palkakseen katsotusta määrästä, voidaan M Oy:lle maksuunpantu ennakonpidätys poistaa. Laiminlyöntiseuraamuksia ei kuitenkaan poisteta. 12 Ratkaisun KHO:2013:1 soveltaminen Tässä ohjeessa käsiteltyjä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1 perustuvia verotuskäytännön muutoksia sovelletaan tämän ohjeen voimaantulon jälkeiseltä ajalta maksettuihin suorituksiin. Muilta osin ohjetta voidaan soveltaa jo aikaisempien vuosien verotuksissa

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolisen asiantuntijan valinta hallitukseen - uhka vai mahdollisuus? Asiamies, VT Keijo Kaivanto Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry 1 1.4.2014

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Huom! VML:ään tullut ja tulossa merkittäviä muutoksia v. 2017-2019 Verovuosi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään 1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Palveluseteli verotuksessa

Palveluseteli verotuksessa Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Palveluseteli verotuksessa sidan på svenska Palveluseteli verotuksessa Antopäivä: 17.6.2013 Diaarinumero: A78/200/2012 Voimassaolo: 17.6.2013

Lisätiedot

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä Taloyhtiötapahtuma 11.4.2013 Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä AKHA on perustettu edistämään hyvää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitustyöskentelyä.

Lisätiedot

Mobiili sosiaaliturva Pikakurssi liikkuvien työntekijöiden verotuksesta

Mobiili sosiaaliturva Pikakurssi liikkuvien työntekijöiden verotuksesta 26.1.2018 Mobiili sosiaaliturva Pikakurssi liikkuvien työntekijöiden verotuksesta Suomesta ulkomaille lähtevän työntekijän verotus TVL 9 :n mukaan luonnollinen henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen,

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry Puheenjohtaja Roy Rantanen Asiamies Keijo Kaivanto. Akha hallitusasiantuntijaseminaari 11.11.

Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry Puheenjohtaja Roy Rantanen Asiamies Keijo Kaivanto. Akha hallitusasiantuntijaseminaari 11.11. Hallitusasiantuntijaseminaari 11.11.2015 Kiinkossa Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry Puheenjohtaja Roy Rantanen Asiamies Keijo Kaivanto 1 Hyvän hallintotapasuosituksen uudistamien 1 Uusimisen

Lisätiedot

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomarin palkkioprosessin vaiheet 1. Erotuomari saa verohallinnolta sivutuloverokortin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

HE 97/2017 vp. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto

HE 97/2017 vp. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto HE 97/2017 vp Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 10.11.2017 Rikosilmoitusharkinta Verohallinnossa rikosilmoitusharkinnan suorittavat verorikoksiin perehtyneet asianvalvojat Verorikokset ovat rangaistavia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 5. Lyhenteet 15

SISÄLLYS. Esipuhe 5. Lyhenteet 15 SISÄLLYS Esipuhe 5 1 Ennakkoperintä 2 Ennakonpidätyksen Lyhenteet 15 osana verojärjestelmää 17 1.1 Ennakkoperinnän tarkoitus............................ 17 1.2 Yleisiä periaatteita....................................

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

HE 129/2009 vp. arpajaisverolakiin lisättäisiin väliaikaisesti lainkohdat, jotka kumottiin verotililain säätämisen

HE 129/2009 vp. arpajaisverolakiin lisättäisiin väliaikaisesti lainkohdat, jotka kumottiin verotililain säätämisen Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verotililain sekä eräiden muiden verotusta koskevien lakien voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä arvonlisäverolain, ennakkoperintälain ja arpajaisverolain väliaikaisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, ennakkoperintälakia ja elinkeinotulon

Lisätiedot

1989 vp. - HE n:o 1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1989 vp. - HE n:o 1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1989 vp. - HE n:o 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ennakkoperintälain 10 ja 19 :n sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

yleensä olevan työsuhteessa, jos hän ei itse omista tai riippumattoman

yleensä olevan työsuhteessa, jos hän ei itse omista tai riippumattoman 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE: VEROHALLINNON PÄIVITYS OHJEESEEN PALKKA JA TYÖKOR- VAUS VEROTUKSESSA Verohallinto on päivittänyt ohjetta, jossa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Päivitetyssä

Lisätiedot

HE-LUONNOS /M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta

HE-LUONNOS /M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta HE-LUONNOS 16.12.2015/M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus. Robert Kääriäinen Verosihteeri Verohallinto

Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus. Robert Kääriäinen Verosihteeri Verohallinto Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus Robert Kääriäinen Verosihteeri Verohallinto Käsiteltävät asiat Töihin Suomeen Yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen? Yleisesti verovelvollisen verotus

Lisätiedot

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptio Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos Aikajakoperiaate: grant - vesting Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Muutos koskee sinua, jos optioiden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 2 :n ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi, ruotsiksi Fastighets Ab Fiskehamnen Tio i Helsingfors ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala Yhtiön

Lisätiedot

Johdanto. 2 NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmat. 3 Tuloverotus. 3.1 Harjoitusyritystoiminnasta saadun tulon verottaminen

Johdanto. 2 NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmat. 3 Tuloverotus. 3.1 Harjoitusyritystoiminnasta saadun tulon verottaminen Johdanto Nuori Yrittäjyys ry (NY) tarjoaa opinto-ohjelmia oppilaille ja opiskelijoille, jotka haluavat kokeilla yritystoimintaa ja oppia työelämässä tarvittavia taitoja. Opetusmenetelmiä käytetään perusasteen,

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Kansainvälinen henkilöverotus - Ulkomaan työskentelyn verotus. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén

Kansainvälinen henkilöverotus - Ulkomaan työskentelyn verotus. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Kansainvälinen henkilöverotus - Ulkomaan työskentelyn verotus Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Ulkomailla työskentelevän suomalaisen verotuksesta Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset 2016. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset 2016. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2016 Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Lain muutoksista aiheutuvat muutokset 2016 tietuekuvauksissa Uudet

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Ennakkoperintälaki käytännössä. Tomi Peltomäki

Ennakkoperintälaki käytännössä. Tomi Peltomäki Ennakkoperintälaki käytännössä Tomi Peltomäki TALENTUM Helsinki 2015 2., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta Asia Hallitus

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan

Lisätiedot

Ulkomaantyön verotus Kuuden kuukauden sääntö. Marja Nummela veroasiantuntija Verohallinto 27.8.2014

Ulkomaantyön verotus Kuuden kuukauden sääntö. Marja Nummela veroasiantuntija Verohallinto 27.8.2014 Ulkomaantyön verotus Kuuden kuukauden sääntö Marja Nummela veroasiantuntija Verohallinto Käsiteltävät asiat Yleistä ulkomaantyön verotuksesta Kuuden kuukauden sääntö (TVL 77 ) Soveltumisen edellytykset

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Yhteisöt ja sopimukset RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava

Yhteisöt ja sopimukset RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava Yhteisöt ja sopimukset RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava Sisällys 1. Yhteisöoikeus 2. Asunto-osakeyhtiö 3. Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 29.8.2018 Yleinen verovelvollisuus Pääsääntöisesti Suomen kansalainen säilyy Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme seuraavaa kalenterivuotta

Lisätiedot

3.1 Mikä on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö?

3.1 Mikä on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö? 3 Mitä uudistus tarkoittaa keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osalta? 3.1 Mikä on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö? Keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä on yleensä asuinhuoneistojen lisäksi paljon

Lisätiedot

Sopimusperusteisten. sijoitusrahastojen verotus Annemari Viinikka, Etelä-Suomen yritysverokeskus

Sopimusperusteisten. sijoitusrahastojen verotus Annemari Viinikka, Etelä-Suomen yritysverokeskus Sopimusperusteisten sijoitusrahastojen verotus 1.1.2020 24.9.2019 Annemari Viinikka, Etelä-Suomen yritysverokeskus Sisältö Yksityisoikeudellisesta sääntelystä lyhyesti Tuloverolain 20 Vero-oikeudellinen

Lisätiedot

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki.

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 1 ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on Turun kaupungin Varissuon kaupunginosan 37. korttelin tontin n:o

Lisätiedot

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Lakiklinikka, 13.9.2012 Kuntamarkkinat Pasi Pönkä, lakimies Kunta Yhtiökokous Hallitus Toimitusomistajana johtaja OYL 1:7 OYL 5:2 (t) OYL 6:2 (t) OYL 6:17

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Verotusmenettelyjen uudistus laajenee ennakonkantoon

Verotusmenettelyjen uudistus laajenee ennakonkantoon Verotusmenettelyjen uudistus laajenee ennakonkantoon Ennakonkanto Uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran yhteisön verovuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa, ja ennakon määräämistä koskevia

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017

VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017 VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017 I (I) SISÄLLYSLUETTELO 1 VINCIT GROUP -KONSERNIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017... 1 2 KANNUSTINJÄRJESTELMÄN PERUSTEET JA LAAJUUS... 1 3 OSAKKEIDEN ILMOITTAMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

1992 vp- HE 206 ESITYKSEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp- HE 206 ESITYKSEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp- HE 206 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 19 a :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

HE-luonnos 16.2.2016/M.O.

HE-luonnos 16.2.2016/M.O. HE-luonnos 16.2.2016/M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle Portugalin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ennakkoperintälaki käytännössä. Tomi Peltomäki

Ennakkoperintälaki käytännössä. Tomi Peltomäki Ennakkoperintälaki käytännössä Tomi Peltomäki TALENTUM Helsinki 2015 2., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta EV 142/1995 vp - HE 76/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta sekä eräiden muiden

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia 2020 Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 23.5.2019 Lauri Tuomarla, Verohallinto Tulolähdejaon poistaminen tietyiltä yhteisöiltä Tulolähdejaon poistaminen

Lisätiedot

VERO-OHJE. Välimiehen palkkioon ja kuluihin liittyvät verokysymykset sekä välimiehen palkkion ja kulujen maksaminen kuluennakosta 15.3.

VERO-OHJE. Välimiehen palkkioon ja kuluihin liittyvät verokysymykset sekä välimiehen palkkion ja kulujen maksaminen kuluennakosta 15.3. VERO-OHJE Välimiehen palkkioon ja kuluihin liittyvät verokysymykset sekä välimiehen palkkion ja kulujen maksaminen kuluennakosta 15.3.2019 2 (13) SISÄLLYS 1. Yleistä... 3 2. Välimiehen palkkion ja kulujen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot