Puukerrostalorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet kokemuksia valtakunnallisesta Moderni puukaupunki -työstä

Transkriptio

1 Puukerrostalorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet kokemuksia valtakunnallisesta Moderni puukaupunki -työstä Markku Karjalainen TkT, arkkitehti puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti, Valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke, Puuinfo Oy Moderni puukaupunki -hanke syntyi tukemaan puurakentamisen pilotti- ja esimerkkikohteita Suomessa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio käynnisti valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankeen vuonna Puustudio on koordinoinut hanketta sen alkuvaiheista saakka. Hanke siirtyi tammikuussa 2010 Puuinfo Oy:n hallinnoimaksi projektiksi. Moderni puukaupunki -hanketoiminnan tehtävä on säilynyt koko ajan samana: neuvotella, käynnistää ja hankkeistaa konkreettisia ja näyttäviä puumiljöökohteita ja muita puurakentamisen pilotti- ja esimerkkikohteita eri puolille Suomea. Työ on ollut tuloksellista ja motivoivaa yli 14 vuotta. Puumiljööhankkeiden, ja viime aikoina myös uusien puukerrostalohankkeiden kysyntä on viime aikoina kasvanut kaavoittajien keskuudessa. Puurakentamisesta puhuminen herättää myös vastareaktioita. Joidenkin mielestä pitäisi puhua ennemmin puun käytöstä rakentamisessa kuin puurakentamisesta. Puurakentamisen puolesta puhuminen synnyttää toisille mielikuvan puun käyttämisestä väkisin paikoissa, joissa se ei ole rakennusmateriaalina luonteva tai kilpailukyinen. Lisäksi mielletään, että ympäristöarvot ovat painokkaasti esillä puheiden tasolla, mutteivät vaikuta vielä juuri lainkaan rakentamisen materiaalivalintoihin. Pienimittakaavainen rakentaminen suosii puuta suurimmat haasteet ovat kerrostalorakentamisessa Kotimaisen sahatavaran tuotannosta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Rakentamisessa asuntorakentaminen on kaikkein tärkeimmässä roolissa: Suomen rakennuskannasta noin 86 % on asuinrakennuksia. Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä ja joka vuosi rakennetaan noin seitsemän tuhatta uutta vapaa-ajan rakennusta lisää. 1 (6)

2 Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Erityisesti hirsirakentamisella on mökkirakentamisessa vankkumaton valta-asema. Maahamme on rakennettu viime vuosikymmenenä noin uutta asuntoa vuosittain. Parin viimeisimmän lamavuoden aikana uudisasuntotuotantovauhti on pudonnut kolmanneksella, mutta vuonna 2011 ennusteiden mukaan uskotaan päästävän jälleen yli 30 tuhannen uudisasunnon vuosivauhtiin. Uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet on pientaloja eli omakotitaloja ja paritaloja. Tälläkin sektorilla puulla on valta-asema: Pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Joka kymmenes pientalorakentajista valitsee hirsitalon. Tilastojen valossa puun käyttöä ei voida Suomessa juurikaan enää merkittävästi lisätä vapaa-ajan rakennusten ja pientalojen rakentamisessa, joskin tämä markkinaosuus olisi hyvä säilyttää. Toisin on kerrostalopuolella. Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa noin 43 % maamme kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Uudisasunnoista noin neljä kymmenesosaa rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Puun markkinaosuus yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa on alle prosentin luokkaa. Vapaa-ajan rakennusten ja niin kutsuttujen kakkosasuntojen rakentamisen kasvu tai pientalojen suosiminen uudisasuntotuotannossa kerrostalojen sijaan merkitsisi kuitenkin puun käytön lisääntymistä. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen maamme puuteollisuus on voimakkaasti panostamassa uudelleen puukerrostalojen kehittämiseen ja rakentamiseen. Kerrostalojen ja julkisen rakentamisen sektorilla puun käytölle onkin suurimmat kasvumahdollisuudet. Suomeen on tähän mennessä rakennettu yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja kahdeksalle paikkakunnalle; yhteensä 13 kohdetta, jotka käsittävät 31 taloa ja 517 asuntoa. Seuraavat kaksi kohdetta, seitsemän taloa ja 140 asuntoa ovat rakenteilla Heinolaan ja Helsingin Viikkiin. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme; METLA-talo Joensuuhun; FMO (Finnforest Modular Office) Espoon Tapiolaan ja Metsähallituksen Pilke-talo Arktikum-talon viereen Rovaniemelle. Neljäs puinen suuri toimistotalo tulee olemaan Suomen ympäristökeskuksen Synergiatalo, jonka kansainvälinen arkkitehtikilpailu päättyi vastikään suomalaisten voittoon. On odotettavissa, että puun positiivisten ympäristöarvojen myötä puisia työpaikkarakennuksia ilmestyy jatkossa muidenkin kuin vain puu-, metsä- ja ympäristöalan itsensä rakennuttamien hankkeiden myötä. Lisäksi uusia asuinpuukerrostalokohteita on nyt ilahduttavasti vireillä kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. 2 (6)

3 Monikerroksisten puurakennusten rakentamiseen on tarjolla useita runkojärjestelmiä 1990-luvulla maamme puukerrostalorakentamiseen kehitettiin niin kutsuttua avointa puurakentamisjärjestelmää, jonka esikuvana oli amerikkalainen platform-tekniikka. Tämä kantavaan tolpparunkoon perustuva kerroksittainen rakentamistapa soveltuu hyvin sekä paikalla- että elementtirakentamiseen. Ylöjärven 1997 asuntomessualueelle rakennettuja Suomen ensimmäisiä puukerrostaloja lukuun ottamatta tähänastiset asuinpuukerrostalot on rakennettu avoimen puurakentamisjärjestelmän perusratkaisuja noudattaen. Ylöjärven puukerrostalot ja kaikki maamme kolme toimistopuukerrostaloa ovat kantavalta puurungoltaan järeämpiä pilari-palkki-ripalaatta -sovelluksia. Avoimen puurakentamisjärjestelmän rakennetyypit ovat nyt päivityksessä alati kiristyvien lämmöneristysvaatimusten vuoksi. Suurimmat muutokset kohdistuvat ulkoseiniin. Muutamaan uuteen puukerrostalokohteeseen runkoratkaisuksi on lähtökohtaisesti esitetty CLT (Cross Laminated Timber) -tekniikkaa, jossa rakennuksen kantavina pysty- ja vaakaelementteinä toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut massiiviset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä vie Suomessa eteenpäin muun muassa StoraEnso. CLT-tekniikan oheen on tuotu julki myös MHM (Massiv Holz Mauer) -tekniikka, jossa kantavat massiiviset puulevyt kootaan niin ikään vieriviereen ja kerroksittain ristiin ladotuista laudoista, mutta käyttäen kokoamiseen liiman sijasta alumiininauloja. CLT- tai MHM -runkojärjestelmää ei ole laajemmassa mittakaavassa aiemmin kokeiltu Suomessa. Sen sijaan Keski-Euroopassa kummatkin järjestelmät ovat yleisesti käytössä ja niistä on runsaasti tietoa ja kokemuksia saatavilla. Metsäliiton Puutuoteteollisuudella on tarjolla oma Finnforestkerrostalojärjestelmänsä, joka perustuu kertopuiseen pilari-palkki-ripalaattasysteemiin. Rakentamistapaa markkinoidaan nopeudella ja sillä, että rakennuksen runko saadaan nopeasti vesikaton alle sääsuojaan. Järjestelmä on pitkälle konseptoitu ja sen kilpailukykyisimpänä alueena nähdään 3-4 -kerroksiset asuinkerrostalot. Puuelementtirakentamiseen on tulossa avoimet standardit Finnish Wood Research (FWR):n toimesta on käynnistetty TEKESrahoitteinen tutkimus suomalaisen teollisen puuelementtirakentamisen avoimen standardin, RunkoPES:in, kehittämiseksi. Tavoitteena on vakioida eri rakentamisjärjestelmien kantavien osien liitokset mittajärjestelmineen. Runkojärjestelmän on määrä helpottaa suunnittelua, runko-osien kilpailuttamista ja rakentamista. RunkoPES ei sinällään ota kantaa eri rakennetyyppien sisältöön tai valmistajiin. Ne jätetään puualan yritysten tuotekehityksen tehtäväksi. 3 (6)

4 RunkoPES on määrä julkistaa vuonna Järjestelmä pitää sisällään myös tilaelementtiratkaisut, joista ei Suomen puukerrostalorakentamisessa vielä ole näyttöjä. Ruotsissa tilaelementtirakentaminen on hyvin yleinen tapa rakentaa puukerrostaloja. Ruotsalaisten rakentajien mukaan rakentamistapa on kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu, nopea ja ympäristöystävällinen, ja se lyhentää rakentamisaikaa ja alentaa täten kokonaiskustannuksia. Palomääräyksiä ei voi enää syyttää Suomessa yli 4-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen on tähän saakka vaatinut niin kutsutun toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun tekemisen. Tämä ei ole ainakaan kannustanut rakennushankkeeseen ryhtyjää harkitsemaan totutun betonirakentamisen sijasta puurunkovaihtoehtoa. Asuntoministeri Jan Vapaavuori nimitti normityöryhmän arvioimaan maamme palomääräyksiä ja niiden turvallisuuslogiikkaa. Normityöryhmän työskentely päättyi , ja työryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti puuta aiempaa tasavertaisemmin kohtelevat uudet palomääräykset on määrä ottaa käyttöön huhtikuussa Uudet palomääräykset tekevät jopa 8-kerroksisista puukerrostaloista mahdollisen vaihtoehdon ilman erillisiä lisäselvityksiä, kun talot varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Enintään nelikerroksinen kaupunkipientalo, jossa kaikki kerrokset ovat samaa asuntoa, voidaan rakentaa myös ilman sprinklerijärjestelmää. Kaikki 3 8-kerroksiset puukerrostalot on varustettava sprinklerijärjestelmällä. Nykyisten asuntomääräystemme mukaan jo kolmikerroksiseen taloon pitää rakentaa hissi. Kustannusmielessä olisi siten hyvä rakentaa jopa kahdeksan kerrosta neljän sijaan. Puurakentamisen ympäristöargumentteihin on nykyisin tarjolla kiistatonta faktatietoa rakennushankkeeseen ryhtyjien ja suunnittelijoiden käyttöön. Ympäristöarvot tulevat lähitulevaisuudessa suosimaan yhä enemmän puurakentamista. Kiinnostus puukerrostalojen rakentamiseen on viriämässä kotimaisen puuteollisuuden piirissä. Kasvumahdollisuudet puun käytölle löytyvät parhaiten kerrostaloista ja julkisen rakentamisen kohteista. Uusia puukerrostalohankkeita on käynnissä ja vireillä noin kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Hallitusohjelmat ja julkilausumat puurakentamisen puolesta eivät ratkaise niiden menestystarinaa. Tarvitaan uusia kohteita, hyviä esimerkkejä, teollisuuden pitkäjänteistä kehittämistä ja sitoutumista. Ja tärkeimpänä lisää uusia puurakentamismyönteisiä rakennuttajia ja rakentajia. 4 (6)

5 Puun käytön näkymät rakentamisessa ovat valoisat Puun käyttö rakentamisessa ja bioenergialähteenä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Tätä puoltaa myös yhä voimistuva ympäristötietoisuus. Metsien hiilinieluvaikutuksesta ja puun ympäristökilpailukyvystä puhutaan nykyään paljon painokkaammin kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Tämä on saanut myös muut teollisuuden alat aktiiviseksi: puurakentamisesta ja sen poliittisesta suosiosta argumentoidaan myös betoni- ja teräsrakentajien tilaisuuksissa joskin arvostelevin sanankääntein. Heinäkuun alusta 2012 otetaan käyttöön primäärienergiakertoimet eri lämmitysenergiamuodoille. Vuonna tullaan lisäksi ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan ylivertainen raaka-aine. Ilmastonmuutos- ja ympäristösyistä puun käytön lisääminen on kiistatta perusteltua. Puulle on syntymässä potentiaaliset markkinat myös nykyisten betonilähiökerrostalojemme saneeraamisessa. Keveän puurakentamisen avulla voidaan kohentaa ja 1970-lukujen ankeahkojen kerrostaloalueiden yleisilmettä lisä- ja täydennysrakentamisella, julkisivujen saneeraamisella, parvekeremonteilla sekä mahdollisten laajennus- ja lisäkerrosten rakentamisella ja hissien lisäämisellä. Markkinapotentiaalia selvitetään parhaillaan muun muassa Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa -ideointiprojektilla ( ), jota Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio koordinoi. Projekti on osahankkeena mukana YM / ARA:n lähiöohjelmassa. Menestystarina syntyy todellisten puukerrostalohankkeiden kautta Puuteollisuuden tulee nyt näyttää todelliset kykynsä myös kerrostalopuolella. Tarjolla olevaa tilaisuutta ei kannata hukata. Puun käytön kannalta imagomarkkinointi, poliittisen kentän kiinnostus puurakentamista kohtaan ja kaavoituskenttä ovat hyvällä mallilla. Tulevaisuuden pääpainona tulee olla yhteistyö ammattirakennuttajien ja -rakentajien kanssa todellisissa rakennuskohteissa, kuten oli asian laita 1990-luvun loppupuoliskolla ja vielä 2000-luvun alussa. Puun käytön kilpailuetu muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna on jatkossa osoitettava kerrostalojen ja julkisten rakennusten puolella. Kilpailuetuna voi ympäristöarvojen lisäksi olla esimerkiksi haluttavampi yleisilme ja arkkitehtuuri tai kuivan ja nopean rakennustavan mukanaan tuoma rakennusajan lyhentyminen ja tätä kautta saavutettava kustannusetu. Riittäisi sekin, että puusta rakentaminen olisi samanhintaista kuin muut kilpailevat rakentamistavat. 5 (6)

6 Nämä faktat tulisi osoittaa seuraavissa puukerrostalokohteissa muuten puukerrostaloille ei synny menestystarinaa. Nyt rakennusalalla on tarjolla käsitys, että puurakentamisen kilpailukyky häviää ja rakentajien riski kasvaa mahdottomaksi, kun puiseen kerrostaloon rakennetaan kahden kerroksen päälle yksi tai useampi kerros lisää. Muualla maailmassa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Keski-Euroopassa, Norjassa ja Ruotsissa puukerrostalorakentamisessa ei ole vallalla vastaavaa ilmiötä. Suunnittelijoiden työkalut ja koulutus kuntoon Erityisesti arkkitehdit ovat nykyisin hyvinkin kiinnostuneita puurakentamisesta. Tätä osoittavat monet uudet puiset asuntoalueet, musiikkirakennukset, kirkko- ja kappelirakennukset sekä urheiluhallit. Rakennesuunnittelijoilla on työsarkaa kynnettävänään Eurokoodien ja alati muuttuvien energiamääräysten kanssa myös puurakentamisen kentällä. Siksi suunnittelijat tarvitsevat käyttöönsä helppoja ja loogisia suunnittelutyökaluja ja -ohjelmia myös puukohteiden suunnittelun tueksi. Suunnittelutyökalujen ja järjestelmärakentamisen osalla betoni- ja terästeollisuus ovat pitkän askeleen edellä. Tähän on tulossa puualalle parannusta huhtikuussa 2011, kun Puuinfo Oy:n uudet www-sivut uusine suunnitteluohjeistuksineen ja -työkaluine avataan. Myös puurakentamisen koulutus tulee saattaa ajan tasalle korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös ammattiopistotasolla. Nykyisin käytännön kirvesmieskoulutus on maassamme luvattoman surkeassa tilassa. Tätä koulutusta ei voi sysätä yksistään rakennusliikkeiden ja työmaiden harteille. 6 (6)