KOTITALOUS- JA KÄSITYÖTIETEIDEN LAITOS

Transkriptio

1 KOTITALOUS- JA KÄSITYÖTIETEIDEN LAITOS Yhteystiedot PL 8 (Siltavuorenpenger 10) Helsingin yliopisto Kotitalousopettajan koulutus PL 8 (Siltavuorenpenger 10) Helsingin yliopisto Toimisto, amanuenssi Tytti Hämäläinen, puhelin , telefax Käsityönopettajan koulutus PL 8 (Siltavuorenpenger 10) Helsingin yliopisto Toimisto, amanuenssi Helena Laurila, puhelin , telefax Yleistä Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos on perustettu kasvatustieteelliseen tiedekuntaan Laitoksen muodostavat aikaisemmin opettajankoulutuslaitokseen kuuluneet kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuslinjat. Laitoksessa edustetut oppiaineet ovat kotitaloustiede, käsityötiede sekä kotitalouden tai käsityön didaktiikkaan painottunut kasvatustiede. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen tehtävänä on kotitalousopettajien ja käsityönopettajien koulutus sekä kotitaloustieteen, käsityötieteen, kotitalouden didaktiikan ja käsityön, erityisesti tekstiilityön didaktiikan tutkimus. Kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon pääaineena voivat olla kotitaloustiede, käsityötiede tai kasvatustiede. Laitoksen esimies ja johtoryhmä Opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten laitoksen hallintoa hoitavat johtaja, laitoksen johtoryhmä ja koulutuksen johtajat. Johtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Hän johtaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtoryhmän apuna toimii erikseen nimettyjä yhteistyö- ja suunnitteluryhmiä. Johtaja dosentti Marja Aulanko Laitoksen johtoryhmä Jäsenet johtaja, dosentti Marja Aulanko professori Leena Kaukinen professori Terttu Tuomi-Gröhn lehtori Kaija Kiikka lehtori Kirsti Salo-Mattila opiskelija Tapani Ervast opiskelija Jenni Ruusunen Varajäsenet professori Ulla-Maija Salo professori Kaija Turkki yliassistentti Pirjo Korvela yliassistentti Ritva Koskennurmi-Sivonen opiskelija Nina von Gruenewaldt opiskelija Reetta Lehtamo Kotitalousopettajan koulutus Kotitalousopettajan koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin (120 ov) tai kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Tutkinnon pääainevaihtoehtoina ovat kotitaloustiede tai kasvatustiede. Kotitaloustiede sisältää opetettavan aineen, kotitalouden opinnot 55 ov. Kasvatustiede sisältää opettajakelpoisuuteen edellytettävät opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta määrätään asetuksessa 576/95 sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä, jotka löytyvät oppaan loppuosasta. Kotitaloustiede Kotitalous hyväksyttiin perus- ja jatkotutkintojen pääaineeksi syksystä Oppiaineen nimi muutettiin kotitaloustieteeksi Kotitaloustieteen tutkimuskohteena on kotitalous sen eri ilmenemismuodoissa. Kotitaloustieteen tehtävänä on tämän ilmiön käsitteellistäminen ja siihen kohdistuva teoreettinen ja empiirinen tutkimus. Kotitaloustieteessä on keskeistä yksilöiden ja perheiden arkikäytäntöihin liittyvän toiminnan ymmärtäminen sekä toimintaedellytysten kehittäminen ulottuen ihmisen koko elämänkaaren alueelle. Tarkastelu edellyttää kokonaiskäsitykseen pyrkivää näkemystä kotitalouden toiminnasta sekä sen sosiaalisten ja kulttuuristen kytkentöjen korostamista. Kotitaloustieteen tutkimus nojautuu pääasiassa sosiaali- ja käyttäytymistieteisiin sekä perustuu erilaisten tutkimusotteiden ja -metodien hyödyntämiseen ja soveltamiseen. Kotitaloustieteen opiskelussa korostetaan kotitalouden laaja-alaisuutta ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta sekä tiedon soveltamista käytäntöön, erityisesti kotitalousopetukseen. Perusopinnoissa opetuksen sisältöinä painottuvat kotitaloustieteen tutkimuskohteen - kotitalouden - jäsentäminen, kotitalousalan analysointi sekä kotitalouden taitoperustan luominen. Aineopinnoissa syvennetään kotitaloustieteen teoriaperustaa ja sovelletaan sitä ravitsemuskasvatuksen ja ruokakulttuurin, perhekasvatuksen sekä kuluttaja- ja ympäristökasvatuksen alueille. Samalla syvennetään kotitalouden taitojen analysointia ja edistetään taitojen monipuolista tulkintaa. Kotitaloustieteen syventävissä opinnoissa keskitytään kotitalouden olemuksen, ilmiöiden ja käytännön toiminnan tutkimiseen sekä vahvistetaan kotitaloustieteen teoriaperustan ymmärtämistä. Samalla luodaan pohjaa tutkijakoulutukseen hakeutumiselle. Aineenopettajan koulutus Kotitalousopettajan koulutuksen perustana ovat kotitaloustieteen opinnot. Kotitalous tieteen ja opetuksen alana käsittelee inhimillisten ja aineellisten voimavarojen käyttöä, kehittämistä ja ohjaamista yksilön, perheen ja yhteiskunnan hyväksi. Kotitalouden tutkimuksessa ja opetuksessa tarkastellaan yksilöä, perhettä ja yhteiskuntaa sekä näiden vuorovaikutusta fyysisen, taloudellisen, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin kanssa. Koulutuksen yleistavoitteissa painotetaan koulutuksen laaja-alaisuutta, aineen hallintaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta 122

2 ja tiedon soveltamista opetukseen. Pedagogisten opintojen keskeisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa kasvatustieteelliseen ajatteluun, kasvuiän kehitysilmiöiden ymmärtämiseen ja kotitalouden didaktiikan tutkimukseen ja hallintaan. Kotitalous on monitieteinen oppiaine, jossa yhdistyy käyttäytymistieteellinen näkemys kotitalouden käytännön toiminnan ja sen sisältöalueiden hallintaan. Keskeiset sisältöalueet ovat ravitsemuskasvatus, kuluttaja- ja ympäristökasvatus sekä perhekasvatus. Koulutuksessa yhdistyvät kotitalouden toiminnan teoreettinen ja käytännön tason hallinta sekä kotitalouden opettamiseen liittyvät taidot. Kasvatustieteen opinnot painottuvat ainedidaktiikkaan ja siihen liittyen opetusharjoitteluun. Kotitalousopettajat toimivat opettajina pääasiallisesti peruskoulussa, mutta saavat pätevyyden toimia kotitalouden tai sen sisältöalueiden opettajina lukiossa, kansan-, kansalais- ja työväenopistoissa, joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla. Opetustyön lisäksi kotitalousopettajat ovat sijoittuneet myös tutkimus-, markkinointi-, neuvonta- ja tiedotustehtäviin. Tässä yhteydessä sivuaineiden valinnalla ja syventävien opintojen tutkielman suuntautumisella on keskeinen merkitys. Sivuaineiden valinta Kaikilla kotitaloustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kasvatustiede, jossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Vastaavasti kasvatustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kotitaloustiede, jossa suoritetaan opetettavan aineen opintoja 55 ov. Muilta osin opiskelija valitsee sivuaineen tai sivuaineet itsenäisesti tiedekunnan määräyksiä noudattaen (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset oppaan loppuosasta). Sivuainevalinnoillaan opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kotitalouden lisäksi myös toisen opetettavan aineen. Asetuksen (576/95, 13 ) mukaan mahdollisia toisen opetettavan aineen opintoja tulee olla aineenopettajan koulutuksessa vähintään 35 opintoviikkoa. Kotitaloustieteen jatkokoulutus Kotitalousopettajan koulutuksessa toimii jatkotutkintoja (KL, KT/ FT) kotitaloustiede pääaineena suorittavien jatkokoulutusseminaari kotitaloustieteen professorin johdolla. Aikataulusta ja ohjelmasta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Samalla ilmoitetaan mahdollisesti järjestettävistä pienryhmistä. Vuoden 2001 aikana käynnistetään verkkopohjainen tiedotuskanava ja jatkokoulutettaville tarkoitettu keskustelufoorumi. Kotitaloustieteen jatkokoulutus pyritään soveltuvin osin niveltämään tiedekunnassa suunnitteilla olevaan kasvatustieteellisen alan tutkijakouluun (ks. lisätietoja kasvatustieteellisen alan asetus 576/9, tiedekunnan pysyväismääräykset, tai kotijatko.htm). Kasvatustieteen jatkokoulutus Jatko-opiskeluoikeuden myöntää kasvatustieteellinen tiedekunta. Sitä ennen jatkokoulutukseen pyrkivän tulee neuvotella joko kotitalouden tai käsityötieteen didaktiikan professorin kanssa, joka hyväksyy tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. Hakulomakkeita ja tietoja saa jatko-opintojen yhdyshenkilönä toimivalta assistentilta tai tiedekunnan yleisestä toimistosta. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on esitelty oppaan alkuosassa kohdassa Tieteellinen jatkokoulutus sekä oppaan loppuosassa kohdassa Kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset. Kasvatustieteessä järjestetään tutkimuksen etenemistä tukeva pienryhmä, jonka aikataulusta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Kasvatustieteen jatkokoulutus koordinoidaan laitoksen ja tiedekunnan muun jatkokoulutuksen kanssa. Ks. tai tai Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa Kotitalousopettajan koulutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödynnetään sekä opettajuuden että oppimisen tukemisessa. Tavoitteena on taata valmistuville opiskelijoille tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan taidot. Lisäksi tavoitteena on opettajien taitojen kasvattaminen siten, että he voivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimateriaalien tuottamisessa ja jakamisessa. Tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan myös tutkimuksen ja hallinnon kehittämisessä. Koulutuksessa on meneillään kehityshanke, joka tähtää edellä mainittujen alueiden kehittämiseen. Opetusministeriön julkaiseman koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (KTT) mukaan vuonna 2004 jokainen opettaja hallitsee hyvin tieto- ja viestintätekniikan käytön perusvalmiudet (Ope.fi), ja ainakin puolet opettajista omaa myös hyvät valmiudet monipuoliseen tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen (Ope.fi II). Kotitalousopettajan koulutuksessa tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia suorittaa joitakin kursseja osittain esimerkiksi digitaalisen oppimateriaalin tai verkkopohjaisen oppimisympäristön (WebCT) avulla. 123

3 Kotitalousopettajan koulutuksen tutkinnon yleisrakenne Kasvatustieteen maisterin tutkinto kotitaloustiede pääaineena (160 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Kotitaloustiede 80 ov 80 ov 80 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) ov 35 ov 15 ov Vapaasti valittavia 7 ov 2 ov 22 ov Kasvatustieteen maisterin tutkinto kasvatustiede pääaineena (160 ov) Esimerkki Kasvatustiede 75 ov Kotitaloustiede 55 ov (aineopintoja 40 + syventäviä 13 + valinnaisia opintoja 2) Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Muu sivuaine 15 ov Vapaasti valittavia 7 ov Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kotitaloustiede pääaineena (120 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Kotitaloustiede 40 ov 40 ov 40 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) ov 15 ov 35 ov Vapaasti valittavia 7 ov 22 ov 2 ov Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kasvatustiede pääaineena (120 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Kasvatustiede 35 ov ov (15 ov=syventäviä opintoja) Kotitaloustiede 40 ov 40 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov Muu sivuaine 15 ov 15 ov Vapaasti valittavia 22 ov 7 ov Opetettavan aineen (kotitalous) opinnot Kasvatustieteellisen alan tutkintoasetuksen mukaisesti suoritettava aineenopettajan tutkinto sisältää vaatimuksen, jonka mukaan yhdessä opetettavassa aineessa tulee olla syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 ov ja toisessa aineessa aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 ov. Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla opetettavan aineen opinnot koostuvat seuraavasti: Kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 40 ov Kotitaloustieteen syventäviä opintoja 13 ov Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 ov Asuminen ja asuinympäristö 2 ov Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 ov Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 ov Valinnainen syventävä jakso 3 ov Vapaasti valittavia kotitaloutta tukevia syventäviä opintoja 2 ov Tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Opintojakso ov Äidinkieli 4 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito (2 ov) Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine (2 ov) Vieras kieli 2 Tekstin ymmärtäminen (1 ov) Suullinen kielitaito (1 ov) Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 Kieli- ja viestintäopinnot yhteensä 8 124

4 Äidinkieli 4 ov Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito 2 ov Tavoitteet: Perehtyminen terveeseen ja vivahteikkaaseen äänenkäyttöön, kokonaisilmaisun, puheviestintätaitojen ja puhutun yleiskielen kehittämiseen sekä niiden merkityksen tiedostamiseen vuorovaikutustilanteissa. Esiintymistaidot ja niiden arviointi sekä ryhmäviestintämuodoissa tarvittavat tiedot ja taidot. Osa 1 (1 ov,, ) Sisältö: Äänenkäytön (puhetekniikan), kokonaisilmaisun ja vuorovaikutustilanteessa tarvittavien puheviestintätaitojen sekä esiintymistaidon opiskelu. Yksilöllisen äänenkäytön tarkistus. Arviointi: Erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Aalto, A.-L. & Parviainen, K. Auta ääntäsi. 5. uud. p. Otava. Kansanen, A. Puheviestinnän perusteet. 20. uud. p. Weilin + Göös. Vieras kieli 2 ov osa 1 Tekstin ymmärtämisen kurssi 1 ov osa 2 Suullisen kielitaidon kurssi 1 ov Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 ov Katso A-oppaan alkuosasta kohta Kieli- ja viestintäopinnot. Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opetuksesta ja kokeista vastaa kielikeskus. Ks. tarkemmat tiedot kielikeskuksen opinto-oppaasta tai Kielikeskus rekisteröi kielten suoritukset suoraan yliopiston opiskelijarekisteriin ja suoritus näkyy opintosuoritusotteessa. Kielikeskus ei anna erillisiä merkintöjä opintokirjaan. Osa 2 (1 ov,, ) Sisältö: Ryhmäviestintämuodoissa tarvittavien puheviestintätaitojen opiskelu, argumentointi, vaikuttaminen, yhteistyö ja päätöksentekoprosessi. Ristiriitatilanteiden ratkaisu. Arviointi: Erilaisia ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Jattu-Wahlström, ahlström, M. & Kallio, H. Neuvottelutaito. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 92. Korkeakouluopiskelijan kokoustaito, K. Heiska & al. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 71. Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine 2 ov Opiskelija saavuttaa kypsyyskokeessa vaadittavan äidinkielen taidon ja parantaa asiatyylisen, etenkin tieteellisen ilmaisun valmiuksiaan. Luennot ( ) keskittyvät asiatyylisen kirjallisen esityksen vaatimuksiin. Luentoihin liittyvässä kuulustelussa hyväksytyksi tulemisen ehtona on asiasisällön lisäksi moitteeton kieliasu. Luennot ja niihin liittyvän kuulustelun voi korvata tentillä, jonka vastaukset ovat moitteetonta yleiskieltä ja johon on luettu kirjallisuus kohdassa mainitut teokset. Teoksia käytetään myös luennoilla ja harjoituksissa. Korvaavan tentin suoritusajankohdat löytyvät B-oppaasta. Äidinkielenopettajat suosittavat kuitenkin luentokurssia kaikille, varsinkin niille, jotka joutuvat tulevassa ammatissaan ohjaamaan toisten kirjoittamista. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas, I. Lonka & al. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 54. Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Harjoituksissa ( ) on osallistumisvelvollisuus. Opintojaksossa harjaannutaan lisäksi käyttämään tieto- ja viestintätekniikan välineitä ja soveltamaan opittuja taitoja. Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten laaditaan yksi harjoitusaine. Harjoitusaineen ( ) saa tuoda äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi, kun tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon suorittajien harjoitusaine on aina proseminaarityö. Maisterin tutkinnon suorittajien harjoitusaineena tarkistettavaksi äidinkielenopettajat suosittavat asiasisällön puolesta hyväksyttyä pro gradu -tutkielman esiversiota tai tutkimusseminaarin esitelmää. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua vasta, kun harjoitusaine on hyväksytty (ks. harjoitusaine ja kypsyysnäyte). Harjoitusaineen tarkistukseen on varattava varsinkin ruuhkahuippuina riittävästi aikaa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi rinnan proseminaarityön tekemisen kanssa. Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista sekä omatoimisesta työstä, ja se on lukuvuoden mittainen. 125

5 Kotitaloustieteen opinnot Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov Johdatus kotitaloustieteeseen Johdatus kotitaloustieteeseen 1 Kotitalous ja perhe Suomalainen kotitalous 2 Erilaiset perheet 2 Ruoka ja ravitsemus Ravitsemuksen perusteet 2 Perusruoanvalmistus (2) Ruoan laatu ja turvallisuus 2 Kotitaloustyö ja kodin teknologia Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 Kotitalouden teknologinen toiminta 3 Puhdistuksen perusteet 1 Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov Ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 Ruokatalouden hoito 4 Ruokakulttuuri 3 Kodin ympäristö- ja kuluttajakasvatus Asunnon- ja tekstiilienhoidon käytännöt 5 Kuluttajana nyky-yhteiskunnassa 3 Perhekasvatus Perhekasvatus 2 Proseminaari 5 Kotitaloustieteen syventävät opinnot 40 ov Kotitaloustiede Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 Asuminen ja asuinympäristö 2 Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 Valinnainen syventävä opintojakso 3 Kotitaloustieteen tutkimus Tilastollinen päättely 1 Syventävät kvantitatiiviset tai kvalitatiiviset menetelmät 3 Kotitaloustieteen erityismenetelmät 3 Suunnitteluseminaari 3 Tutkimusseminaari 3 Pro gradu -tutkielma 14 Kotitaloustieteen tutkintovaatimukset Opintojen rakenne ja sisällöt Kotitaloustieteen opiskelussa korostetaan kotitalouden laajaa tietoperustaa ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta sekä tiedon soveltamista käytäntöön, erityisesti kotitalousopetukseen. Opetuksessa painottuvat kotitalouksien arjen näkökulma ja erilaisten kotitalouksien toiminta muuttuvissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa. Opetus perustuu erilaisten opetusmenetelmien monipuoliseen käyttöön ja opetuksen jatkuvaan arviointiin. Perusopinnoissa (15 ov) tutustutaan kotitaloustieteen perusteisiin ja kotitalouden laajaan tieto- ja taitoperustaan sekä luodaan perusaineksia kotitaloustyön tutkimiseen ja kehittämiseen. Aineopinnoissa (25 ov) syvennetään kotitaloustieteen teoriaperustaa sekä sovelletaan sitä ravitsemuskasvatuksen ja ruokakulttuurin, kuluttaja- ja ympäristökasvatuksen sekä perhekasvatuksen alueille. Samalla syvennetään kotitalouden taitojen analysointia ja edistetään taitojen monipuolista tulkintaa. Opinnoissa painottuu erilaisten käytännön tilanteiden hallinta, tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä käytännön taitojen opettaminen. Kotitaloustieteen syventävissä opinnoissa (40 ov) keskitytään kotitalouden olemuksen, ilmiöiden ja käytännön toiminnan tutkimiseen sekä vahvistetaan kotitaloustieteen teoriapohjan ymmärtämistä. Halutessaan opiskelija voi suuntautua perus- ja aineopinnoissa esiintyneille sisältöalueille: perhekasvatus, ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri tai kuluttaja- ja ympäristökasvatus. Opintojen arviointi Opintojaksot ja opintokokonaisuudet arvostellaan samalla asteikolla. Opintokokonaisuuksien arvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuina keskiarvoina. Arvosanat ovat ET (2,45-3,00), HT (1,70-2,44) ja TT (1,00-1,69). Kokonaisuuden arvosana voidaan, mikäli erikseen ilmoitetaan, laskea myös tyyppiarvona. Ks. myös pysyväismääräykset 12, opintosuoritusten arvostelu. 126

6 Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov Johdatus kotitaloustieteeseen 1 ov Kokonaisnäkemys kotitalousalasta ja sen asemasta yhteiskunnassa. Alan historia ja kehittyminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tieteellisen ajattelun lähtökohdat, kotitaloustieteen perusteet ja laitoksessa tehtävän tutkimuksen esittelyä. Artikkeleita osoituksen mukaan. Sajama, S. Arkipäivän filosofiaa. Kertomus ihmisestä tiedon hankkijana ja arvoratkaisujen tekijänä. Kirjayhtymä. Sysiharju, A.-L. Naisasian tytär muuttuvien kotien tuki Vuosisata kotitalousopettajien koulutusta Helsingissä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 148. Turkki, K. Kotitalous oppiaineena ja tieteenalana. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 85. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja ryhmäkohtainen harjoitustyö. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella hyväksytty/hylätty. Kotitalous ja perhe Suomalainen kotitalous 2 ov Kotitalouksien toimintaympäristö ja taloudelliset sekä sosiaaliset olosuhteet. Kotitalouden omat voimavarat ja niiden käyttö. Kurssi sisältää harjoitustöitä, joissa tutustutaan sekä kotitalouksia koskeviin tietokantoihin, tilastoihin että kotitalouksien arkitodellisuuteen. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin (1 ov) sekä Hallman, H. Kodin talouden avaintieto. Yliopistopaino. ja Human Development Report 1998, Overview view. Changing Today s Consumption Patterns - for Tomorrow s Human Development. (1 ov). Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustöiden perusteella 3-1. Faktajuttu - tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt, toim. S. Paananen, A. Juntto & H. Sauli. Osuuskunta vastapaino. Karisto, A., Takala, P.. & Haapoja, I. Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. WSOY. Sivut Naisten talouskirja, toim. T. Vainio. Gaudeamus. (Johanna Varjosen, Vuokko Jarvan, Hilkka Pietilän ja Soile Pohjosen artikkelit). Polanyi, K. The Livelihood of Man, edited by H. W. Pearson. New York: Academic Press. Chapters 2. and 3., pp Kerkelä, L. & Määttä, S. 100 sanaa taloudesta. Edita Erilaiset perheet 2 ov Perheen käsite, erilaiset perhemuodot, perheen kehitysvaiheet ja perheen sisäiset roolit. Kotikasvatuksen näkökulma kotitalouden toimintaan. Perinteen merkitys perheen vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden perhe. Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin heisiin, toim. J.Virkki. WSOY. Ajankohtaisia artikkeleita ja tutkimusraportteja. Suoritustapa ja arviointi: Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustyön perusteella 3-1. Ruoka ja ravitsemus Ravitsemuksen perusteet 2 ov Opintojaksossa perehdytään ihmisen ravitsemuksen ja kansanravitsemuksen perusteisiin. Näringslära för högskolan, toim. L. Abrahamsson & al. 3. tai uudempi painos. Uppsala: Almqvist & Wiksell. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuuskuulustelu 3-1. TAI Vaihtoehtoinen suoritustapa: RAV 235 Ravitsemustieteen peruskurssi 2,5 ov. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Edellyttäen, että kurssi järjestetään. Kirjallisuus osoituksen mukaan. Arviointi: kaksi välikuulustelua tai loppukuulustelu Perusruoanvalmistus 2 ov Kurssille osallistuvat ne opiskelijat, joilla ei ole aikaisempia ruoanvalmistuksen opintoja. Opintoviikot merkitään pääaineopiskelijoilla valinnaisiin opintoihin, sivuaineopiskelijoilla kotitaloustieteen 40 opintoviikon aineopintokokonaisuuteen. Kurssilla perehdytään suomalaisten perusruokien ja -leivonnaisten raaka-aineisiin, valmistusmenetelmiin ja tarjoamiseen. Ijäs, T., Kivelä, R. & Välimäki, M-L. Elintarvikkeet. 2. painos. Otava. Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. Ruoanvalmistajan kirja. Otava. Soveltuvin osin. Ajankohtaista elintarviketietoa: Suoritustapa ja arviointi: Näyttökoe (kirjallinen ja työkoe) tai osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja työkokeeseen. Arvioidaan näyttökokeen tai kirjallisen kuulustelun ja työkokeen perusteella hyväksytty/ hylätty Ruoan laatu ja turvallisuus 2 ov Kurssilla luodaan kokonaiskuva ruoan laatuun ja tuoteturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja perehdytään kotitalouksissa käytettävien elintarvikkeiden valikoimiin ja käsittelytapoihin sekä tutustutaan kotitalouksien ruoanvalmistusprosessien mikrobiologiaan ja erilaisten raaka-aineiden säilöntään. Elintarvikelainsäädäntö. Häikiö, I. Elintarvikemikrobiologia. WSOY. Kansainvälinen elintarvikeopas. Köln: Könemann, cop Soveltuvin osin. Pieni kirja Ruoan laadusta. Maa- ja metsätalousministeriö. PrintLink Oy. Tainio, R. Suomalainen ruoka. Ajankohtaista elintarvikkeista. Edita. Muuta kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Perusruoanvalmistuskurssi tai vastaavat tiedot. Suoritustapa ja arviointi: Luennoille ja harjoituksiin osallistuminen sekä projektien toteuttaminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1. Kotitaloustyö ja kodin teknologia Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 ov Opintojakson tavoitteena on luoda monipuolinen kuva kotitaloustyön erilaisista ulottuvuuksista ja työsuoritukseen vaikuttavista tekijöistä. Pyrkiä hahmottamaan tarkoituksenmukaisten ja turvallisten työtapojen omaksumisen tärkeys erilaisissa arkielämän tilanteissa. Luoda perusteita kotitaloustyön analysointiin, työn tutkimiseen sekä työmenetelmien ja työolosuhteiden kehittämiseen. Huovinen, M. & Lehtinen, M.-L. Työoppi kotitalousoppilaitoksia varten. Otava. Soveltuvin osin tai vastaava muu kirjallisuus. Lisäkirjallisuutta osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin. Kirjallinen kuulustelu Kotitalouden teknologinen toiminta 3 ov Luoda kokonaiskuva teknologian kehityksestä ja merkityksestä kotitalouden toiminnan kannalta. Kotitalouksien käytettävien välinei- 127

7 den ja laitteiden valintakriteerit, käyttö- ja hoito-ominaisuudet sekä käyttäjälähtöinen vertailu ja tuotetutkimus. Kiikka, K. & Huovinen, M. Vispilästä vokkiin. Kotikeittiön työvälineet ja koneet. WSOY. Kotitaloustiedotteet 8/1999, 8/2000, 6/2001, 1/2002, 3/2002, 7/ 2002 ja 9/2002. Työtehoseura. Muuta ajankohtaista kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisten kuulustelujen perusteella 3-1. Edeltävät opinnot perusruoanvalmistus tai vastaava Puhdistuksen perusteet 1 ov Puhtaanapidon merkitys terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Puhdistukseen ja hoitoon käytettävien aineiden koostumus ja vaikutustavat puhdistuskohteen, käyttäjän sekä ympäristön kannalta. Markkinoilla olevien puhdistus- ja hoitovalikoimien kriittistä arviointia erilaisissa käyttötilanteissa. Johdatus käyttäjälähtöisen tuotetutkimuksen perusteisiin. Aulanko, M. Johdatus pesu- ja puhdistusaineisiin. Maa- ja kotitalousteknologian laitos. Koti- ja laitostalousteknologian julkaisuja 1. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja ryhmätyöhön. Kirjallinen kuulustelu ja ryhmätyösuoritus hyväksytty/hylätty. Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov Ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 ov Ruoanvalmistukseen ja leivontaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt sekä niiden sovellukset ruoanvalmistuksessa. Kirjallisuus soveltuvin osin: Parkkinen, K. & Rautavirta, K. Utelias kokki - elintarviketietoa ruoanvalmistajalle Restamark oy. McWilliams, M. Foods. Experimental perspectives Prentice Hall, USA. Muuta kirjallisuutta osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Perusruoanvalmistuskurssi tai vastaavat tiedot sekä osallistuminen kemian alkukuulusteluun. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja työselostuksen laatiminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella Ruokatalouden hoito 4 ov Kurssilla perehdytään suomalaisten kotitalouksien perinteisiin ja nykyisiin ruokatalouden hoidon toteutustapoihin arvioimalla, kehittämällä ja erilaisia ateria- ja leivontakokonaisuuksia toteuttamalla. Kulhomäki, S. & Salovaara, H. Laatuleipää. Leipomoalan edistämissäätiö. Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. Ruoanvalmistajan kirja. Otava. Peruskouluissa käytettävät kotitalouden oppikirjat. Savola, P. Kahvileipää. Leipomoalan edistämissäätiö. Suomen kansankulttuurin kartasto 1. Aineellinen kulttuuri, toim. T. Vuorela. Suomalaisen kirjallisuuden seura; kartat Muuta kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Kotitalouden teknologinen toiminta, Ruoan laatu ja turvallisuus ja Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet. Suoritustapa ja arviointi: Luentoihin, harjoituksiin ja työnäytteeseen osallistuminen. Suullisten ja kirjallisten harjoitustöiden ja projektien toteuttaminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun, työnäytteen, harjoitusten ja projektien perusteella Ruokakulttuuri 3 ov Opintokokonaisuus koostuu kahdesta ruokakulttuureihin ja ruokakäyttäytymiseen liittyvästä opintojaksosta: A Ravitsemuskasvatus 1 ov Eri väestöryhmien ruokakäyttäytyminen. Erityisruokavalioiden käy- tännön toteutus koti- ja kouluruokailussa sekä kotitalousopetuksessa. Ajankohtaisia artikkeleita osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun/harjoitustyön perusteella 3-1. B Eriytyvä projekti 2 ov Suomalainen juhlaruokaperinne. Suomalainen juhla-, ruoka- ja tapakulttuuri. Kurssiin kuuluu yhteistoiminnallisen projektin suunnittelu ja toteutus. Karjalainen, S. Juhlan aika. WSOY. Pakarinen, A. & Salakari, T. Juhlitaan taas: juhlan järjestäjän käsikirja. WSOY. Lisäksi muuta oheismateriaalia osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja projektiin. Arviointitapa ilmoitetaan projektin yhteydessä. Kodin ympäristö- ja kuluttajakasvatus Asunnon ja tekstiilien hoidon perustaidot 5 ov Opintokokonaisuus koostuu seuraavista kahdesta opintojaksosta A+B: A Asunnon hoidon käytännöt 2,5 ov Asunnon hoidon ja kotisiivouksen merkitys asuttavuuden sekä asumisviihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Asunnossa yleisesti käytettävät materiaalit, niiden käyttö- ja hoito-ominaisuudet. Materiaalien valintaan ja materiaalitutkimukseen liittyviä näkökohtia. Siivoustyön perustaidot, erilaisten siivousmenetelmien kokeiluja ja arviointia. Asunnon hoidon opettamisen erityisongelmia. Aalto, K. Kotisiivous: tavoitteet ja tottumukset. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1991, 3. Aalto, K. Kotisiivous osana arjen hallintaa. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1996, 4. Hakala, S. Siivousalan ympäristöopas. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 2:6. Kettunen, M., Routi, N. & Aalto, K. Puhdas raikas koti WSOY. Leino. A. Lattiat ja niiden hoito sekä tuulikaappi- ja ovimatot. Puhtaustieto PT Oy. Leino, A. & Tavi, V. Seinien, kattojen ja kalusteiden hoito. Puhtaustieto PT Oy. Suoritustapa: Osallistuminen luentoihin ja harjoitustöihin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun, projektityön ja työkokeen perusteella 3-1. B Tekstiilien hoidon käytännöt 2,5 ov Opintojakson tarkoituksena on edistää kotitalouksien tekstiilien huoltoon tarvittavien toimenpiteiden kriittistä hallintaa sekä antaa kokonaisnäkemys kotitalouksissa käytettävistä tekstiilikuiduista ja tekstiilien hoito-ominaisuuksista. Menetelmiin perehdytään käyttäen viitekehyksenä käyttäjänäkökulmaa, terveydellisiä, taloudellisia, ekologisia ja kulttuurisia yhteyksiä sekä aihepiirin oppimiseen ja opettamiseen liittyviä tekijöitä. Aalto, K. Vaatteiden käytön ja hoidon ympäristövaikutukset. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 10/1998. Huovinen, M. & Mikkonen, P. Asuminen ja puhtaanapito. WSOY. Soveltuvin osin. Markula-Teivaanmäki, R. Tekstiilitieto. 5. tai uudempi painos. WSOY. Oheislukemistona tekstiilien hoitoon liittyviä Internet-lähteitä, kuten esim

8 Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja työkokeen perusteella Kuluttajana nyky-yhteiskunnassa 3 ov Kurssi antaa teoreettisia työkaluja ymmärtää kuluttajuutta perheen ja muiden yhteisöjen jäsenenä, kuluttajan oikeuksia ja vastuuta, kuluttajaetiikkaa kestävän kehityksenhengessä sekä kuluttajakasvatuksen perusteita. Kurssi koostuu kirjallisuudesta, luennoista sekä harjoitustöistä, joiden avulla perehdytään kuluttajuuteen ja kuluttajakasvatukseen. Suoritustapa: Kirjallisuustentti (2 ov) ja kurssi harjoituksineen (1 ov), arvioidaan 3-1. Lampikoski, K. & Lampikoski, T. Kuluttajavisiot: näköaloja kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Markkinointi-instituutin julkaisusarja, WSOY. Euroopan Unionin kuluttajakysymysdokumentteja osoituksen mukaan. Hyvää elämää 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta, toim. K. Hyvönen, A. Juntto, P. Laaksonen & P. Timonen. Kuluttajatutkimuskeskus ja Tilastokeskus. Soveltuvin osin. Oheiskirjallisuutena: Mingione, E. Fragmented Societies. A Sociology of Economic Life Beyond the Market Paradigm. Basil Blackwell, Oxford. Part 3. Towards a Theory of Social Reproduction: the Meaning of Different Survival Strategies, pp ja muita artikkeleita osoituksen mukaan. Kuluttajatiedon opetus Pohjoismaissa. TemaNord 2000:597. Perhekasvatus Perhekasvatus 2 ov Yhteiskunnan eri instituutioiden välittämä perhekasvatus kasvatustietoisuuden vahvistajana. Perheen ihmissuhteita ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta tarkastellaan erityisesti nuoren näkökulmasta. Perhekasvatuksen mahdollisuudet tukea nuoren elämänhallintaa ja kasvamista vastuuseen. Syvennytään perhettä käsittelevään tutkimukseen, parisuhteen ja kasvatuksen keskeisiin kysymyksiin. Jallinoja, R. Perheen aika. Otava. Helve, H. Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet. Nuorisotutkimusseura. Kurssin alussa sovittavat artikkelit. Suoritustapa ja arviointi: Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustyön perusteella 3-1. Proseminaari Proseminaari/kandidaatintutkielma 3/5 ov Pääaine valitaan proseminaarityöskentelyn alkaessa. Kotitaloustiede pääaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 5 ov, sivuaineena opiskelevilla 3 ov. Harjaannuttaa tieteelliseen esitystapaan sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmiin. Seminaarityö voi olla myös käytännön projektin suunnittelu ja toteutus sekä siihen liittyvä teoreettinen tarkastelu. Sisällön ja äidinkielen osalta hyväksytty proseminaarityö on kandidaatin tutkielma. Sisällön hyväksyy proseminaarin ohjaaja, äidinkielen hyväksyy harjoitusaineena äidinkielen tarkastaja. Kandidaatin tutkielma on kandidaatin tutkinnon opinnäytetyö, jonka perusteella kirjoitetaan kypsyysnäyte tiedekuntatentissä. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen seminaariryhmiin ja tutkimusraportin laatiminen. Ohjaaja arvioi proseminaarityön 3-1, tiede- kunnan opintotoimisto antaa hyväksytystä kandidaatintutkielmasta ja kypsyysnäytteestä suoritusmerkinnän. Kotitaloustieteen syventävät opinnot 40 ov Kotitaloustiede Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 ov Kotitaloustieteen käsitteistön ja teorioiden analyysi. Syventävä näkemys kotitaloudesta oppiaineena ja tieteenalana. Kotitalouden tutkimuksissa käytettävät lähestymistavat ja menetelmät aineistona alan kotimaiset ja kansainväliset lähteet. Tiedonhankinta- ja käsittelytaitojen syventäminen. Luentoihin liittyy erillisiä harjoitustöitä. Kotitalouden toiminta tutkimuskohteena: kotitalousopetusta palvelevan tutkimuksen tarkastelutapoja, toim. T. Gröhn & P. Palojoki. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia, 113. Turkki, K. Kotitalousopetus tienhaarassa: teknisistä taidoista kohti arjen hallintaa. Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 2. Kansainvälisiä artikkeleita osoituksen mukaan keskeisistä kotitalousalan aikakausi- ja konferenssijulkaisuista. Suoritustapa ja arviointi: kirjallinen kuulustelu, luennot ja erilliset harjoitustyöt. Arvioidaan kaikkien suoritusten perusteella Asuminen ja asuinympäristö 2 ov Opintojakson tarkoituksena on johdattaa opiskelija arvioimaan asuntoa ja asuinympäristöä yksilön kokemuksen, kotitalouden toimintojen ja ympäristön asettamien vaatimusten näkökulmasta. Asumista tarkastellaan erityisesti perheen elinvaiheiden, kulttuuristen ja historiallisten tekijöiden, ammatin, harrastusten sekä terveydellisten erityishaasteiden viitekehyksessä. Aura, S. & Horelli, L. & Korpela, K. Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Hakanen, M. Asuinympäristö ja kestävä kehitys. Periaatteita ja käytäntöjä. Ympäristöministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto. Selvitys 6/1993. Ojala, K. Kestävän yhdyskunnan käsikirja. Gummerus. Soveltuvin osin. Työtehoseuran kotitaloustiedotteet: 2/1994, 7/1998, 9/1998, 2/ 1999, 6/1999, 1/2000, 5/2000. Oheislukemistona asumiseen ja asuinympäristöön liittyvää internet-aineistoa, kuten esim Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen johdatusluentoihin ja seminaareihin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja seminaarityön perusteella Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 ov Perehtyminen ravitsemuskasvatusta toteuttavien tahojen toimintaan ja ravitsemuskasvatukseen eri väestöryhmissä. Erilaisten ravitsemuskasvatusnäkemysten arviointi. Kotitalousopettajan rooli ravitsemuskasvattajana. Kirjallisuus : Lintukangas, S. & al. Kouluruokailu: terveyttä ja tapoja. Opetushallitus. Ravitsemuskertomuksia eri vuosilta (1996, 1998, 2000). Kansanterveyslaitos. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Komiteamietintö 1998:7. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Muu kirjallisuus osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun/harjoitustyön perusteella

9 Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 ov Kotitaloustieteellisen tiedon syventäminen valitun näkökulman mukaisesti. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1. Valitse jokin aihepiireistä eistä A D. A. Kotitaloustieteen teoriasuuntia Human Ecolocy Bubolz, M. M. & Sontag, M. S. Human Ecology Theory. Kappale 17, sivut Teoksessa: Boss, P., Doherty, R. et al.(eds.) Sourcebook of Family Theories and Methods: A Contextual Approach. New York: Plenum. Bubolz, M. M. & Sontag, M. S. Integration in Home Economics and Human Ecology. Journal of Consumer Studies and Home Economics (1988) 12, 1:1-14. Vaines, E. Ecology as a Unifying Theme for Home Economics/ Human Ecology. Canadian Home Economics Journal 44, 2: Reflective Practice Vaines, E. Philosophical Orientations and Home Economics: An Introduction. Canadian Home Economics Journal 40, 1:6-11. Vaines, E. A Family Perspective on Everyday Life: The Heart of Reflective Practice, teoksessa Proceedings of the International Household and Family Research Conference: Part I. University of Helsinki. Department of Home Economics and Craft Science. Research Reports 3: Hestian/Hermean Paradigm Thompson, P.. J. Bringing Feminism Home: Home Economics and the Hestian Connection. Home Economics Publishing Collective tai Thompsonin artikkeleita osoituksen mukaan. B. Arkielämä & arjen hallinta Haverinen, L. Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena. Kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 164. Goldsmith, E. B. Resource Management for Individuals and Families. West Publishing Co. joko Highmore, B. Everyday Life and Cultural Theory. An Introduction Routledge. (valitaan jos Korvelan teos tentitään kotitaloustieteen erityismenetelmissä) tai Korvela, P. Yhdessä ja erikseen - perheenjäsenten kotona olemisen ja tekemisen dynamiikka Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus STAKES. Tutkimuksia 130. Helsinki. C. Kotitalouden/perheen historia Valitse neljä teosta: Häggman, K. Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa luvun Suomessa. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 179. Lepistö, V. Joko teillä on priimuskeitin? Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 181. Markkola, P. Työläiskodin synty: tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 187. Ollila, A. Suomen kotien päivä valkenee. Marttajärjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 173. Sappinen, E. Arkielämän murros ja 1970-luvuilla. Kansatieteellinen arkisto 46. D. Kotitalous ja tulevaisuuskasvatus Mikkonen, A. Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 57. Tulevaisuuskasvatus, toim. Haapala, A PS-kustannus. Juva. Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellutukset, toim. Kamppinen, M., Kuusi, O. & Söderlund, S Suomen kirjallisuuden seuran toimituksia 896. Osoitetut kohdat Valinnainen syventävä opintojakso 3 ov Tavoite: Syvennetään osaamista jollakin kotitalouden erityisalueella, joita ovat ravitsemus-, kuluttaja-, perhe- ja ympäristökasvatus. Suoritustapa ja arviointi: Opintojakso suoritetaan (aina erikseen sopien!) joko A) kirjallisuustentillä, B) syventävällä työharjoittelulla tai C) muulla korvaavalla suoritustavalla tai -jaksolla, joista sovitaan etukäteen kotitaloustieteen professorin kanssa. Tentittävästä kirjallisuudesta sovitaan lukuvuoden alussa ilmoitettujen vastuuhenkilöiden kanssa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuustentin arviointi 3-1. Työharjoittelun arviointi hyväksytty/hylätty. Erikseen sovittavien opintojaksojen arviointi ko. opintojakson mukaan. A. Kirjallisuustentti, aihealueittain Ravitsemuskasvatus Opintojakson tavoitteena on syventää ruokakulttuurin ja ruoan sosiologian ja psykologian ymmärtämistä. Suoritustavasta ja kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa. Ruokakulttuuri Fieldhouse, P. Food and Nutrition: Customs and Culture. 2 nd ed. London: Chapman & Hall. Furst, E. L. et al. (eds.) Palatable Worlds: Sociocultural Food Studies. Oslo: Solum. War arde, A. Eating Out. Cambridge: Cambridge University Press. DeVault, M. Feeding the Family. The University of Chicago Press. Ruoan sosiologia ja psykologia Lupton, D. Food, the Body and the Self. London: Sage. Booth, D. A. Psychology of Nutrition. London: Taylor & Francis. Beardswor dsworth, A. & Keil, T. Sociology on the Menu, an Invitation to the Study of Food and Society. London: Routledge. Meiselman, H. (ed.) Dimensions of the Meal: the Science, Culture, Business, and Art of Eating. Gaitherburg (MD) Aspen Publishers. Kuluttajakasvatus Opintojakson tavoitteena on syventää kulutuksen taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtämistä sekä antaa teoreettisia työkaluja kulutusvalintoihin ja -tilanteisiin sisältyvien ongelmien käsittelyyn. Suoritustapa: Kirjallisuuden kotitentti, joka suoritetaan kommentoituina referaatteina sovituista kirjoista. Valitaan 3 oheisen listan kirjoista niin, että molemmista osioista tulee ainakin yksi ja että ainakin yksi on englanninkielinen. Lisäksi osoitetaan ajankohtaisia artikkeleita aihepiiristä. Kuluttajuus Pantzar,, M. Tulevaisuuden koti: arjen tarpeita keksimässä. Otava. Elämän riskit ja valinnat hyvinvointia lama-suomessa?, toim. K. Ahlqvist & A. Ahola. Tilastokeskus ja Edita. Baumann, Z. Work, Consumerism and the New Poor. Open university Press luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaih- teessa, toim. T. Hoikkala & J. P.Roos. Gaudeamus. Miles, S. Consumerism: as a Way of Life. Sage. Consumption and Everyday Life, edited by H. Mackay. Sage. Soveltuvin osin. Kestävä kehitys Consumption for Human Development. Background Papers. Human Development Report New York: Human Development Report Office, The United Nations Development Programme. Yhteinen tulevaisuutemme. Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Valtion painatuskeskus. Kansainvälinen vastuumme. Suomen malli. Rooman klubin Suomen komitea ja WSOY. Sustainability.. A Cross Disciplinary Concept for Social Transfor ransformations mations. UNESCO MOST. pp6.pdf Wiman, R. Putting People at the Center of Sustainable Development. Volume 1: Policy themes, a Synthesis. Stakes. Mannermaa, M. Kvanttihyppy tulevaisuuteen. Otava. Perhekasvatus Sisältö ja tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on syventää ymmär- 130

10 rystä perheestä, perheroolien, parisuhteen ja perheen muutoksen sekä perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Suoritustapa: Kirjallisuuden kotitentti, joka suoritetaan kommentoituina referaatteina sovituista 2-3 kirjasta ja artikkelista. Perheroolit Björnberg, U. Parents Ideals and Their Strategies in Daily Swedish Life. In Björnberg, U. (ed.) European Parents in the 1990 s. Contradictions and Comparisons. Transaction Publishers: New Brunswick. Pp Jokinen, E. Väsynyt äiti. Äitiyden omaelämäkerrallisia esityksiä. Gaudeamus. Pulkkinen, L. (toim.) Lapsesta aikuiseksi. Atena Kustannus Oy. Roos, J. P.. & Peltonen, E. (toim.) Miehen elämää. SKS. Roos, J. P.. & Rotkirch, A. Vanhemmat ja lapset. Sukupolvien sosiologiaa. Gaudeamus. Rotkirch, A. Pirstoutunut vanhemmuus. Artikkeli teoksessa: Hoikkala, T. & Roos J. P. (toim.) 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Gaudeamus. Parisuhteen ja perheen muutos Beck, U. & Beck-Gernsheim, E. The Normal Chaos of Love. Polity Press. Jallinoja, R. Perheen aika. Otava. Tolkki-Nikkonen, M. Parisuhde, perhesuhde, olosuhde. Mikä pitää avioliiton koossa 15 vuoden jälkeen. Gaudeamus. Vuorovaikutus perheessä Blum-Kulka, S. Dinner Talk. Cultural Patterns of Sociability and Socialization in Family Discourse. Lawrence Erlbaum Associates, Publishers: Mahwah, New Jersey. Horppu, R. Kiintymys suhteiden perustana. Teoksessa: Lahikainen, A. R. & Pirttilä-Backman, A.-M. Sosiaalinen vuorovaikutus. Otava. Ss Pontecorvo, C. & Fasulo, A. Learning to Argue in Family Shared Discourse: The Reconstruction of Past Events. In Resnick, L. B., Säljö, R., Pontecorvo, C. & Burge, B. (eds.) Discourse, Tools, and Reasoning. Essays on Situated Cognition. Springer-Verlag: Berlin. Pp Ympäristökasvatus ja kodin teknologia Kirjallisuudesta ja suoritustavasta sovitaan tentaattorin kanssa. B. Syventävä työharjoittelu Kotitalouden toimintaan ja perheiden arkeen perehdyttävä, vähintään 3 kk:n kokopäiväinen työskentely ja siihen liittyvä raportti. Soveltuvia työpaikkoja: tutkimuslaitokset, neuvontajärjestöt, liike-elämän tai julkisen sektorin kotitalouteen liittyvät toimialueet (perhe, kuluttaja, asuminen, sosiaaliala jne.). C. Korvaava suoritustapa Muista mahdollisista korvaavista suoritustavoista (esim. kansainvälinen opiskelijavaihto) tai opintojaksoista (esim. osallistuminen toisen tiedekunnan syventävien opintojen tasoiseen opintojaksoon) sovitaan etukäteen kotitaloustieteen professorin kanssa. Kotitaloustieteen tutkimus Tilastollinen päättely 1 ov Hypoteesin testaus tilastollisena päätöksentekona, luottamusvälit, t- testaus, khii-toiseen testaus ja varianssianalyysi. Päättely erilaisissa asetelmissa. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. p. Edita. Karma, K. & Komulainen, E. Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Gaudeamus. Oman tutkimusaiheen mukaan suoritetaan joko syventävä kvantitatiivinen tai kvalitatiivinen menetelmäkurssi: Syventävät kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteen syventävät opinnot Ka Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov). TAI Syventävät kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov Opintojaksossa syvennetään kvalitatiivisten ja kontekstuaalisten tutkimusmenetelmien teoreettisten lähtökohtien ja käytännön toteuttamisen hallintaa erityisesti arjen hallinnan tutkimuksessa. The Landscape of Qualitative Research: Theories and Issues, editors N. K. Denzin & Y. S. Lincoln. Sage. Silverman, D. Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. 2 nd ed. Sage Publications Ltd. Lisäksi käsitellään artikkeleita, jotka ilmoitetaan kurssin alussa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen kuulustelu Kotitaloustieteen erityismenetelmät 3 ov Perehtyminen kotitalouden käytännön toiminnan ja/tai kotitalouden joidenkin sisältöalueiden tutkimiseen soveltuviin tutkimusmenetelmiin. Aihealueina mm. kotitalous- ja perhetutkimuksen erityispiirteet, kotitalouden käytännön toiminnan ja arjen hallinnan tutkimus tai käyttäjälähtöinen tuote- ja elinympäristötutkimus. Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa eri muotoisena (ks. A C) ja eri sisältöisenä. Valinnan toivotaan tukevan syventävien opintojen tutkielman toteuttamista. Kunkin suoritustavan vastuuhenkilöt ilmoitetaan syyslukukauden alussa. Arviointi: Kirjallisuustentin arviointi 3-1, erikseen sovittavien opintojaksojen arviointi ko. opintojakson mukaan, tutkimusprojektin arviointi hyväksytty/hylätty. A. Kirjallisuustentti Kotitalous- ja perhetutkimus Korvela, P. Yhdessä ja erikseen - perheenjäsentenkotona olemisen ja tekemisen dynamiikka Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus STAKES. Tutkimuksia 130. Ritala-Koskinen, A Mikä on lapsen perhe?- Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 38/2001, Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto. Helsinki: Väestöliitto. Suoninen, E. Perheen kuvakulmat. Diskurssianalyysi perheenäidin puheesta. Tampereen yliopisto, Sosiologian ja sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia Sarja A, nro 24. tai Ihmisen toiminnan ja toimintaympäristön tutkimus Engeström, Y. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Painatuskeskus. Sociocultural Psychology: Theory and Practice of Doing and Knowing, edited by L. M. W. Martin, K. Nelson, & E. Tobach. Cambridge University Press. Understanding Practice. Perspectives on Activity and Context, edited by S. Chaiklin & J. Lave. Cambridge University Press. Soveltuvin osin. Var artiainen, M. Työn muutoksen työvälineet: muutoksen hallinnan sosiotekniset menetelmät. Otatieto. tai Käytettävyys-, asunto- ja elinympäristötutkimus Käyttäjälähtöinen tuote-, asunto- ja elinympäristötutkimus Kirjallisuudesta ja toteutustavasta sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa. B. Soveltuvia muita opintojaksoja Tavoitteena on, että valittu menetelmäopetus tukee syventävien opintojen tutkielman menetelmävalintoja. Kyseeseen voivat tulla esim. tiedekunnan dosenttiopetus tai jatko - opiskelijoille suunnattu menetelmäkoulutus, Helsingin yliopistossa vierailevien kansainvälisten tutkijoiden tarjoama opetus tai muiden tiedekuntien/korkea- 131

11 koulujen menetelmäopetus. Hyväksyttävistä opintosuorituksista sovitaan kotitaloustieteen professorin kanssa. C. Tutkimuspr utkimusprojekti Tavoitteena on osallistua avustajana tutkimusprojektiin ja tuottaa yhdessä tutkijoiden kanssa tieteellinen julkaistavaksi tarjottava artikkeli. Osallistumisesta tutkimusprojekteihin sovitaan kotitaloustieteen professorin kanssa. Kyseeseen tulevat laitoksen tutkijoiden tai kotitalousalan tutkimusta harjoittavien tutkimuslaitosten tai vastaavien projektit Suunnitteluseminaari 3 ov Syvennetään kirjallisuuden hakutaitoja ja käsitellään osallistujien tutkimusaiheisiin liittyviä teorioita ja tehtyjä tutkimuksia. Pohditaan tutkimustehtävien edellyttämiä aineistonkeruun ongelmakohtia. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Suoritustapa ja arviointi: Laaditaan kaksi esitelmää. Suoritusmerkintä Tutkimusseminaari 3 ov Seminaariesitelmien pohjalta käsitellään tutkimusaineistoa ja raportin laadintaa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen raportti ja sen esittäminen seminaarissa. Omaa tutkielmaa kuvaavan posterin suunnittelu, toteutus ja esittely. Suoritusmerkintä Pro gradu -tutkielma 14 ov Opiskelija laatii itsenäisesti tutkimustehtäväänsä käsittelevän tieteellisen tutkielman. Suoritustapa ja arviointi: Tutkimusraportin kirjoittaminen. Tutkielmaan liittyen kirjoitetaan kypsyysnäyte, mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu kandidaatintutkielmasta. Lisätietoja kypsyysnäytteestä ja mm. tutkielman arvostelusta on A-oppaan tutkielmista kertovassa osuudessa. 132

12 Kotitaloustiede sivuaineena tai erillisinä opintoina Muut kuin kotitalousopettajan koulutuksessa pääaineopiskelijoina kirjoilla olevat voivat hakea oikeutta suorittaa kotitaloustieteen 15, 40 ja 60 ov:n opinnot sivuaineena tai erillisinä opintoina. Kasvatustieteellinen tiedekunta päättää vuosittain otettavien opiskelijoiden määristä kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tasokoe opintoihin järjestetään kerran vuodessa, yleensä kesäkuussa. 15 opintoviikon kokonaisuus on sama kuin pääaineopiskelijoiden kotitaloustieteen perusopinnot. 40 opintoviikon kokonaisuus perustuu kotitaloustieteen 15 ov:n tai niitä vastaaviin opintoihin. Tässä kokonaisuudessa opinnot vastaavat pääaineopiskelijoiden aineopintoja lukuun ottamatta proseminaarityötä, joka on laajuudeltaan 3 ov. 60 opintoviikon kokonaisuus koostuu 40 ov:n opinnoista sekä syventävistä opinnoista 20 ov. Sivuaineopiskelijan tai erillisten opintojen suorittajan syventävien opintojen tutkielma seminaareineen on laajuudeltaan 13 opintoviikkoa. Tutkielma arvostellaan asteikolla 3-1. Kotitaloustiede sivuaineena tai erillisinä opintoina Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov Johdatus kotitaloustieteeseen Johdatus kotitaloustieteeseen 1 Kotitalous ja perhe Suomalainen kotitalous 2 Erilaiset perheet 2 Ruoka ja ravitsemus Ravitsemuksen perusteet 2 Ruoan laatu ja turvallisuus 2 Kotitaloustyö ja kodin teknologia Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 Kotitalouden teknologinen toiminta 3 Puhdistuksen perusteet 1 Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov Ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 Perusruoanvalmistus 2 Ruokatalouden hoito 4 Ruokakulttuuri 3 Kodin ympäristö- ja kuluttajakasvatus Asunnon- ja tekstiilienhoidon käytännöt 5 Kuluttajana nyky-yhteiskunnassa 3 Perhekasvatus Perhekasvatus 2 Proseminaari 3 Kotitaloustieteen syventävät opinnot 20 ov Kotitaloustiede Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 2 Valinnainen syventävä opintojakso 2 Kotitaloustieteen tutkimus Syventävät kvantitatiiviset tai Syventävät kvalitatiiviset menetelmät tai Kotitaloustieteen erityismenetelmät 3 Suunnitteluseminaari ja Tutkimusseminaari ja Tutkielma yhteensä 13 Kotitaloustieteen sivuaine/erilliset opinnot eivät tuota aineenopettajan pätevyyttä eli saavuttaakseen opetettavan aineen opinnot (55 ov ) kotitaloudessa, opiskelijan tulee suorittaa seuraavat opinnot: Kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 40 ov Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 ov Asuminen ja asuinympäristö 2 ov Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 ov Valinnainen syventävä opintojakso 3 ov Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 ov Vapaasti valittavia syventäviä opintoja 2 ov Yhteensä 55 ov 133

13 Kasvatustieteen opinnot Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 7 Ka 1.1 Erityispedagogiikka (1 ov) Ka 1.2 a tai Kasvatusfilosofian perusteet (2 ov) Ka 1.2 b Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia (2 ov) Ka 1.3 a tai Oppimisen psykologiset perusteet (2 ov) Ka 1.3 b tai Kasvatuspsykologia (2 ov) Ka 1.3 c Kasvatus- ja sosiaalipsykologia (2 ov) Ka 1.4 a tai Kasvatus ja yhteiskunta (2 ov) Ka 1.4 b tai Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet (2 ov) Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet (2 ov) 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 5 Ka 2.1 Orientoituminen opettajuuteen (4 ov) Ka 2.2 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa (1 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 3 Ka 3.1 a tai Taitamisen filosofia (2 ov) Ka 3.1 b ja Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia (2 ov) Ka 3.2 Tilastollinen kuvaus (1 ov) Ka 3.3 Kohti tutkivaa työtapaa (3 ov) Perusopinnot yhteensä 15 Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov Opintojakso ov 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 12/13* Kc 2.3 Opettajuus eri oppimisympäristöissä (7 ov) Kc 2.4 Syventävä praktikum (5 ov) Kc 2.5 a tai Taiteen perusopetuksen käsityö (1 ov) Kc 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä (1 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 8/7** Kc 3.3 Proseminaari (3 tai 5 ov) Kc 3.4 Ainedidaktinen tutkimus (1 ov) Kc 3.5 Tutkimusmenetelmät (3 ov) Aineopinnot yhteensä 20 *) Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 12 ov, sivuaineopiskelijalla 13 ov **) Kasvatuksen ja oppimisen tutkimisen laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 8 ov, sivuaineopiskelijalla 7 ov Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 11 Kl 1.6 Luovuus ja kognitiiviset prosessit (2 ov) Kl 1.7 Täydentävä opintojakso (5 ov) Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus (4 ov 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 4 Kl 2.5 a tai Taiteen perusopetuksen käsityö (1 ov) Kl 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä (1 ov) Kl 2.6 Opettaja työnsä ja kouluyhteisön kehittäjänä (3 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 25 Kl 3.4 Ainedidaktinen tutkimus (1 ov) Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät (4 ov) Kl 3.7 Projektityöskentely (20 ov) Syventäviä opintoja yhteensä

14 Kasvatustieteen tutkintovaatimukset kotitalousopettajan koulutuksessa Tavoitteet Opettajuuteen ja kasvattajan tehtävään kasvaminen on pitkäaikainen prosessi, jonka perusvalmiudet hankitaan koulutuksen aikana. Opinnoissa tarkastellaan kotitalousopettajan tehtäviä laaja-alaisesti. Tavoitteena on omaa työtään tutkiva aineenopettaja, joka kykenee alansa asiantuntijana tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, suunnittelemaan ja rakentamaan yhteistyötä oppimisyhteisön muiden jäsenten kanssa ja toteuttamaan yhteiskunnan koulukasvatukselle antamia tavoitteita. Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää oppimisen, opetuksen ja kasvatuksen keskeisiin kysymyksiin ja teorianmuodostukseen, yhteiskunnan koulutusjärjestelmän kehittämiseen yksilön ja yhteisön näkökulmasta sekä antaa aineksia oman kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymiselle. Oppimisen ja opettamisen painopisteenä ovat taidon oppimiseen ja opettamiseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on myös tieto- ja viestintätekniikan perusteiden hallinta. Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov Aineopintojen tavoitteena on laajentaa ainedidaktista asiantuntijuutta opettajuuteen erilaisissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on saada valmiudet soveltaa ja arvioida ainedidaktista tietoa erilaisissa opetus- ja kasvatustilanteissa ja saada omakohtaista kokemusta ainedidaktisesta tutkimustyöstä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opiskelijoiden ohjauksessa sekä tiedon monipuolisessa ja kriittisessä hakemisessa. Verkkopedagogiikkaan perehdytään praktikum-opintojen aikana käyttämällä ryhmätyöohjelmistoa yhteydenpidossa opiskelijoiden ja kenttäkoulujen ohjaajien välillä. Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov Syventävien opintojen tavoitteena on ainedidaktisten sisältöjen ja tieteellisten menetelmien hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteellisen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Tavoitteena on saavuttaa valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa ja kyky soveltaa sitä erilaisissa opetus- ja kasvatustilanteissa sekä opetuksen kehittämistehtävissä. Opiskelu syventävissä opinnoissa on olennaiselta osin tutkimusluonteista ongelmakeskeistä opiskelua, johon sisältyy pro gradu-tutkielman laatiminen. Arviointi Opintojaksot arvioidaan asteikolla 3-1 tai hyväksytty/hylätty, jolloin hyväksytystä jaksosta annetaan suoritusmerkintä. Syventävä praktikum arvioidaan asteikolla hyväksytty, täydennettävä tai hylätty. Kasvatustieteen perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisarvosanat lasketaan opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen opintoviikkomäärillä painotettuina keskiarvoina. Arvosanat ovat ET (erinomaiset tiedot 2,45-3,00), HT (hyvät tiedot 1,70-2,44) ja TT (tyydyttävät tiedot 1,00-1,69). Syventävien opintojen arvosanaa määrättäessä ei oteta huomioon pro gradu -tutkielmasta saatua arvosanaa. Pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Muualla suoritetun kasvatustieteen approbatur -arvosanan hyväksilukeminen Suorituksesta hyväksytään 10 ov. Suoritus täydennetään opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvilla kursseilla Orientoituminen opettajuuteen (3 ov) ja Taitamisen filosofia (2 ov). Seuraavassa on esitetty opintokokonaisuudet jaksoittain. Jakson kohdalla suluissa opintojakson rekisteröintikoodi kotitalousopettajan koulutuksessa. Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov 1. Kasvatuksen ja oppimisen perusteet 7 ov Ka 1.1 Erityispedagogiikka 1 ov ( ) Luennot ovat yhteisiä käsityönopettajan koulutuksen kanssa. Perustiedot eri ikäryhmien erityispedagogiikasta sekä erityisohjausta tarvitsevista ryhmistä ja niiden ongelmista. Erityiskasvatuksen käsitteet, osa-alueet ja kohderyhmät. Häiriöiden toteaminen ja niiden korjaamismahdollisuudet. Opinto- ja tutustumiskäyntejä. Erityispedagogiikka 1: Erityispedagogiikka tieteenä. J. Hautamäki & al. WSOY. Luennot voi korvata suorittamalla: Erityispedagogiikka 2: Erityiskasvatuksen käytäntö. O. Ahvenainen & O. Ikonen & J. Koro. WSOY. Kurssiin liittyvät ryhmät kuuluvat myös niille, jotka suorittavat luentoja korvaavan tentin. Arviointi: Kuulustelu 3-1. Seuraavat opinnot (yhteensä 6 ov) valitaan tiedekunnan yhteisistä opinnoista joko opettajankoulutuslaitokselta tai kasvatus- tieteen laitokselta. Opintojaksojen tavoite- ja sisältökuvaukset sekä suoritettava kirjallisuus ilmoitetaan vastuuyksikön opas- tekstissä. Ka 1.2 a Kasvatusfilosofian perusteet 2 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 1 Kasvatusfilosofian perusteet. TAI Ka 1.2 b Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.1 Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia tai vastaava kurssi Kasvatuksen filosofiset, psykologiset ja yhteiskunnalliset perusteet opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajankoulutuksen vaatimuksista. Ka 1.3 a Oppimisen psykologiset perusteet 2 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 3 Oppimisen psykologiset perusteet. TAI Ka 1.3 b Kasvatuspsykologia 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.2 Kasvatuspsykologia. TAI Ka 1.3 c Kasvatus- ja sosiaalipsykologia 2 ov Ks. Opas, Opettajankoulutuslaitos, aineenopettajan koulutus Kasvatus- ja sosiaalipsykologia. Ka 1.4 a Kasvatus ja yhteiskunta 2 ov Ks. Opas, Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 2 Kasvatus ja yhteiskunta. TAI Ka 1.4 b Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.4 Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet. Edellisten ohella vaihtoehtoisena voi suorittaa: Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet 2 ov Ks. Opas, Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet. Luennot (1 ov) yhdessä luokanopettajan koulutuksen kanssa. Luokanopettajan koulutuksen ryhmien sijaan (1 ov) käsityönopettajan ja kotitalousopettajan koulutuksissa järjestetään erillinen suoritus, 135

15 jonka yhteydessä paneudutaan teokseen: Aebli, H. Opetuksen perusmuodot. WSOY. 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 5 ov Ka 2.1 Orientoituminen opettajuuteen 4 ov ( ) Opiskelujaksot ovat yhteisiä molempien koulutuksien opiskelijoille. Opetusharjoittelu praktikum-jaksoissa eriytyy koulutuksittain. Opiskelujakso 1 (1 ov,, ) Pohditaan oppimisen ja opettamisen keskeisiä teoreettisia suuntauksia ja niiden tarjoamia ratkaisuja yleis- ja ainedidaktisiin ongelmiin. Keskeisenä näkökulmana on yksittäinen oppilas ja taidon oppiminen. Praktikum 1 (1 ov,, ) Opettaminen yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän kanssa. Tavoitteena on tutustua erityisesti taidon oppimiseen, opettamiseen ja opettajan toimintaan liittyviin kysymyksiin. Ensimmäinen opintovuosi. Opiskelujakso 2 (1 ov,, 62034) Kotitalouden ja käsityön opetuksen suunnittelu, oppimisprosessin ohjaus, oppimisympäristöjen organisointi sekä oppimistilanteiden hallinta. Praktikum 2 (1 ov,, ) Peruskouluikäisten lasten ja nuorten opettaminen, ensin parin kanssa ja myöhemmin yksin. Opetuksen suunnittelu. Toinen opintovuosi. Tarkempaa informaatiota praktikumeista www-sivuilla ja erikseen järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Harjoittelun ohjausta kehitetään osittain virtuaalipohjaiseksi. Praktikum 2:n alkaessa edellytetään käsityötieteen perusopinnot suoritetuksi. Kotitalousopettajan koulutuksen opiskelijoilta ei edellytetä loppuun suoritettuja perusopintoja. Opiskelujakso 1 Aho, S. Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Edita. Lahdes, E. Peruskoulun uusi didaktiikka. Otava. Rogers, C. R. Freedom to Learn. 3 rd ed. New Jersey: Prentice Hall. Tynjälä, P. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä. Opiskelujakso 2 Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. soveltuvin osin. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet usteet WSOY. Sahlberg, P.. & Leppilampi, A. Yksinään vai yhteisvoimin. Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto. Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Syrjäläinen, E. Käsityön opettajan pedagogisen tiedon lähteeltä: Persoonalliset toimintatavat ja periaatteet käsityön opetuksen kontekstissa Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 12. Vuorinen, I. I Tuhat tapaa opettaa. Suomen Morenoinstituutin julkaisusarja no 1. Resurssi. Käsityönopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. WSOY. Kotitalousopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Kotitalousopetus uuden vuosituhannen kynnyksellä, L. Haverinen & al. WSOY. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuuteen perustuva tehtävä, arviointi 3-1, sekä praktikum-jaksoista portfolio, josta ilmenee praktikumiin liittyvät opintosuoritukset, arvio omasta oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Opiskelujakson aikana. Ka 2.2 Tieto ja viestintätekniikka opetuksessa 1 ov (62044) Tieto- ja viestintätekniikan perusteet. Valmiudet tieto- ja viestintätekniikan itsenäiseen opiskeluun ja käyttöön opettamisen ja oppimisprosessin näkökulmasta. On suositeltavaa, että perustiedot ja - taidot (esim. tekstinkäsittely) on hallinnassa ennen kurssille tuloa (ks. esim. yliopiston atk-keskuksen kurssitarjonta). Verkko opetuksessa - opettaja verkossa, toim. Seppo Tella Helsinki: Edita. Opintomonisteet. Suoritustapa ja arviointi: Erilliset harjoitustehtävät. Hyväksytty/hylätty. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 3 ov Opiskelija valitsee tiedekunnan yhteisten kasvatustieteen opintojen tarjottimelta kolme opintoviikkoa joko 3.1a+3.2 tai 3.1b+3.2 tai 3.3 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen tarjonta: Ka 3.1 a Taitamisen filosofia 2 ov (62046) Oppimisen keskeisten haasteiden ja ulottuvuuksien, kuten tietämään oppimisen, tekemään oppimisen, yhdessä elämisen ja yhteistyöhön oppimisen sekä olemaan oppimisen tarkasteleminen filosofoivalla otteella. Erityisesti tarkastellaan sitä, miten teoreettinen tieto muuttuu tekemiseksi ja taitamiseksi. Opiskelujakson motto tulee Antti Eskolalta: Mikä kauhea este tiede onkaan sille, että voisi tehdä hyvään taiteeseen vertautuvaa hyvää tutkimusta; eli kuinka paljon enemmän tutkimuksista oppisimmekaan, jos lempeät sanat kokemus ja viisaus pääsisivät ohjaamaan tutkijan työtä vahvemmin kuin kovat ja pöyhkeät sanat tieto ja totuus. Oheiskirjallisuutta käsitellään mahdollisuuksien mukaan luennoilla. Aurela, A. M. Tieteellisen toisinajattelijan käsikirja. Art House. Kohtaamisia: taiteen ja tutkimuksen maastoissa, toim. Juha Varto Hamina: Akatiimi. Koivunen, H. Hiljainen tieto. Otava. (voidaan lukea rinnan painosta). Mills, C. W. Sosiologinen mielikuvitus. 2. painos. Yliopistopaino. Taito aito, Suomen Filosofisen Yhdistyksen Helsingissä järjestämän kollokvion esitelmät, toim. I. Halonen & T. Airaksinen & I. Niiniluoto. Suomen filosofinen yhdistys. Yliopistopaino. Tieteellinen kirjoittaminen, toim. M. Kinnunen & O. Löytty Tampere: Vastapaino. Suoritustapa ja arviointi: Yhteenveto oppimispäiväkirjasta TAI Ka 3.1 b Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia 2 ov Ks. Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.6 Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia. JA Ka 3.2 Tilastollinen kuvaus 1 ov ( ) Kasvatustieteellisen tilastotiedon kuvaaminen ja tilastomuotoisen tiedon ymmärtäminen. Tilastollisen kuvauksen peruskäsitteet taulukointi, jakaumat, graafiset esitykset, keskiluvut, hajontaluvut ja riippuvuusluvut. Tilastolliseen kuvaukseen soveltuvat tietokoneohjelmat. Opinnot koostuvat luennoista, harjoituksista, kirjallisuudesta ja omatoimisesta työstä. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. painos. Edita. Soveltuvin osin. Karma, K. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Otava. TAI 136

16 Ka 3.3 Kohti tutkivaa työtapaa 3 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 5 Kohti tutkivaa työtapaa. Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 12/13 ov Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö kokonaisuuden laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 12 ov, sivuaineopiskelijalla 13 ov. Kc 2.3 Opettajuus eri oppimisympäristöissä 7 ov ( ) Opiskelujaksot ovat osittain yhteisiä molempien koulutuksien opiskelijoille. Opetusharjoittelu praktikum-jaksoissa eriytyy koulutuksittain Opiskelujakso 3 (1 ov,, ) Koululuokan, kouluyhteisön vuorovaikutuskysymyksiä. Tiedonhankinta vuorovaikutussuhteista, ryhmäprosesseista, ilmapiiristä ja luokan hallintaan vaikuttavista tekijöistä. Opettajan itsetuntemuksen ja persoonallisuuden merkitys ongelmatilanteiden kohtaamisessa ja ratkaisemisessa. Oppimisen laadullinen ja määrällinen arviointi. Praktikum 3 (2 ov,, ) Koulun tai oppilaitoksen toiminta kokonaisuutena. Tutustuminen opetuksen lisäksi myös muihin opettajan työhön liittyviin tehtäviin. Näkemyksen kouluyhteisössä toimimisesta. Kolmas opintovuosi. Opiskelujakso 4 (2 ov,, ) Opetussuunnitelmatyön tavoitteet, sisällöt ja menetelmät erilaisissa oppimis- ja koulutusyhteisöissä. Opetuksen ja koulutuksen laadullinen ja määrällinen arviointi. Arviointia oppimiskäsitysten ja ammattietiikan näkökulmasta. Praktikum 4 (2 ov,, ) Opiskelija toteuttaa harjoitteluprojektin itse valitsemalleen kohderyhmälle. Tutustuminen erilaisiin opiskelijoihin eri oppimis- ja koulutusympäristöissä. Kolmas opintovuosi. Tarkempaa informaatiota praktikumeista www-sivuilla ja erikseen järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Harjoittelun ohjausta kehitetään osittain virtuaalipohjaiseksi. Vuor uorovaikutukseen ovaikutukseen liittyvä kirjallisuus Hämäläinen, K. & Sava, I. Koulun ihmissuhteet ja niiden kehittäminen. Suomen kaupunkiliitto. Molnar,, A. & Lindquist, B. Tavoitteena työrauha. WSOY. Saloviita, T. Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Atena. Arviointiin liittyvä kirjallisuus Niikko, A. Portfolio oppimisen avartajana. Tammi. Koppinen, M.-L. & Korpinen, E. & Pollari, J. Arviointi oppimisen tukena. WSOY. Myllykangas, M. Kohti pedagogista arviointiajattelua. Oppilasarviointiajattelun ja arvuointikäytäntöjen kehittäminen kotitalousopetukseen Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteen laitoksen julkaisuja 11. Yhteinen (käytetään molemmissa opiskelujaksoissa) Sahlberg, g, P. Opettajana koulun muutoksessa. WSOY. Ajankohtaisia artikkeleita. Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Käsityönopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. WSOY. Lindfors, L. Slöjddidaktik. Inriktning på grundskolans textilslöjd. Finn Lectura. Lindfors, L. Formgivning i slöjd: ämnesteoretisk och slöjdpedagogisk orienteringsrun med exempel från textilslöjdundervisning. Åbo Akademi, pedagogiska fakulteten. Rapporter från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi 1, Kotitalousopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Elämyksiä ja elämisen taitoja: kotitalouden opetussuunnitelma- ajattelun uudistaminen, toim. K. Aho. Opetushallitus. Suuntana oppimiskeskus, 14. Kral, R. Ratkaisukeskeisen työskentelytavan sovellutuksia koulussa. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Koulun omat konstit. Käytännön ratkaisuja koulun pulmatilanteisiin, toim. M. Jakobson et al. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Suoritustapa ja arviointi: Luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvat tehtävät; arviointi 3-1. Praktikumien itsearviointi: Opiskelija työstää praktikumista portfolion, joka kokoaa praktikumiin liittyvät opintosuoritukset sekä sisältää arvion oppimisesta ja omien tavoitteiden saavuttamisesta Opiskelujakson aikana. Kc 2.4 Syventävä praktikum 5 ov (62075) Opiskelija laatii yksilölliset tavoitteet praktikumia varten ja käyttää näitä tavoitteita kriteereinä opetustilanteita arvioitaessa. Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan laajuudeltaan erilaisia opetusjaksoja ottaen huomioon opetussuunnitelman taustalla olevat arvolähtökohdat. Opetustilanteessa pyritään tulevien ongelmien itsenäisiin, luoviin ja kokeileviin ratkaisuihin. Harjoittelukoulun opetussuunnitelma Värri, ri, V.-M.-M. Hyvä kasvatus kasvatus hyvään: dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere University Press. Harjunen, Elina. Miten opettaja rakentaa pedagogisen auktoriteetin?: otteita opettajan arjesta. Suomen kasvatustieteellinen seura Kasvatusalan tutkimuksia 10. Kasvatuksen etiikka, toim. P. Pitkänen. Edita. Etiikka koulun arjessa, koonnut Riitta Sarras Helsinki: Otava. Suoranta, J. Kasvatuksellisesti näkeväksi. Sivistyksellinen kasvatusajattelu tässä ajassa. 3. painos. TAJU. Suoritustapa ja arviointi: Opiskelija laatii näyteportfolion, joka kuvaa hänen opettajuutensa kehittymisprosessia sekä opettajapersoonallisuutensa keskeisiä piirteitä. Kotitalousopettajan koulutuksessa harjoitustunnit voidaan painottaa joko peruskoulu- tai aikuisopetukseen. Edeltävät opinnot: ainetieteen ja kasvatustieteen perus- ja aineopinnot. Neljäs opintovuosi. Hyväksytty, täydennettävä, hylätty. Kc 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä 1 ov (62048) Suunnattu kotitalousopettajaksi opiskeleville. Opintojakso kuuluu kasvatustieteen sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin ja pääaineopiskelijoilla syventäviin opintoihin. Perehtyminen aikuisten oppimisen psykologisiin ja pedagogisiin perusteisiin. Kotitalouden opettaminen opetussuunnitelmiin perustuvissa keskiasteen oppilaitoksissa. Kotitalousopetus koulutuksessa ja neuvonnassa, joka perustuu yksilöllisen ja ryhmäkohtaisen koulutustarpeen arviointiin. Ruohotie, P. Oppiminen ja ammatillinen kasvu WSOY. Elinikäinen oppiminen Suomessa, toim. Kari Nyyssölä & Kimmo Hämäläinen Opetushallitus. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 7/8 ov Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen kokonaisuuden laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 8 ov ja sivuaineopiskelijalla 7 ov. Kc 3.3 Proseminaari 3/5 ov ( ) Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 5 opintoviikkoa, sivuaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 3 ov. 137

17 Käsitteellinen, teoreettinen ja käytännöllinen perehtyminen ainedidaktisen tutkimuksen ongelmanasetteluun sekä tutkimustiedon hyödyntämiseen. Harjaantuminen itsenäisen tutkimustyön tekemiseen aikaisemmin opittua integroiden ja syventäen. Kirjastojen ja muiden tietolähteiden käyttö tutkimustyön välineinä. Tutustuminen tieteelliseen keskusteluun ja tutkimusraportin laadintaan. Seminaarityön aihe voidaan liittää praktikum-jaksoon, jolloin voidaan perehtyä opetuksen tutkimiseen itse tutkimusta tehden. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Arviointi: Kirjallinen raportti arvioidaan asteikolla 3-1. Kc 3.4 Ainedidaktinen tutkimus 1 ov ( ) Opintojakso kuuluu kasvatustieteen sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin ja pääaineopiskelijoilla syventäviin opintoihin. Opettamiseen, oppimiseen ja kehittämiseen liittyvä tutkimus ja niissä käytettävät menetelmät. Osa opetuksesta on yhteistä molempien koulutuksien opiskelijoille. Yhteistä Tutkiva opettaja: opetus 21. vuosisadan ammattina, toim. S. Ojanen. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 21. Tutkiva opettaja 2, toim. S. Ojanen. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 55. Atjonen, P. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 1. Tutkimusyksikön toimintaperiaatteiden teoreettisia perusteita opettajankoulutuksen näkökulmasta. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A: Tutkimuksia 7. Atjonen, P. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 2. Opettajan didaktisten ajattelu- ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A: Tutkimuksia 8. Kotitalousopettajan koulutus Tutkimus kotitalousopetuksen tukena, toim. P. Palojoki. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 188. Käsityönopettajan koulutus Suojanen, U. Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Finn Lectura. Kc 3.5 Kasvatustieteen tutkimusmenetelmät 3 ov Osa 1 (2 ov) Yhteiset luennot (luokanopettajan koulutuksen opetustarjonta) Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen aineopinnot Ka 2.2 Kasvatustieteen tutkimusmenetelmät ja proseminaarityö, Ka Yleinen osuus (2 ov). Osa 2 (1 ov) Eriytyvä osuus kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuksien opiskelijoille Perehtyminen kotitaloustieteessä, käsityötieteessä sekä kotitalouden didaktiikan ja käsityön didaktiikan tutkimuksessa tarvittaviin tiedonhankinta- ja tulosten analysointimenetelmiin sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimusotteen mukaisesti. Opinnot koostuvat menetelmällisistä harjoituksista ja omatoimisesta työskentelystä. Opintojakso nivotaan kiinteästi OKL:n kurssiin Ka Yleinen osuus (2 ov). Oheismateriaali ilmoitetaan kurssin alussa. Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov 1. Kasvatuksen ja oppimisen perusteet 11 ov Kl 1.6 Luovuus ja kognitiiviset prosessit 2 ov ( ) Tutustutaan ihmisen tiedonkäsittelyn mahdollisuuksiin ja rajoihin kognitiotieteen näkökulmasta. Perehdytään asiantuntemustutkimukseen sekä hajautetun kognition ja jakautuneen asiantuntemuksen käsitteisiin. Kurssi toteutetaan osittain verkostopohjaisessa ryhmätyöympäristössä. osa 1 (1 ov) on yhteinen molempien koulutuksien opiskelijoille: Tietokannan rakentaminen ja kommunikointi yhteisöllisen tiedon tuottamiseksi verkostopohjaisessa ryhmätyöympäristössä. Kurssilla jaettavat tieteelliset artikkelit. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun. Hyväksytty/hylätty. osa 2 (1 ov) eriytyy koulutuksittain: Esseetehtävä, joka suoritetaan didaktiikan professorille. Hakkarainen, K. & Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. Arviointi: Essee 3-1. Kl 1.7 Täydentävä opintojakso 5 ov ( ) Jakso suoritetaan erikoistumalla yhteen kotitalousopetuksen erityisteemaan. Erilaisia suoritusmahdollisuuksia. a) Perehtyminen tutkimuksen filosofiseen ja tieteenteoreettiseen tausta-ajatteluun. b) Erilaisten oppimisympäristöjen tuottaminen, kokeileminen ja arvioiminen. c) Muu erityisteema kirjallisuuteen tai projektiin perustuen. Suoritustavasta sovitaan ainedidaktiikan professorin kanssa. Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus 4 ov (62049) Teoreettisen tietämyksen syventäminen koululaitoksesta, opetuksesta ja oppimisesta. Fennes, H. & Hapgood, K. Intercultural Learning in the Classrooms: Crossing Borders. Cassell. Jackson, P.. W.. & Boostrom, om, R. E. & Hansen, D. T. The Moral Life of Schools. Jossey-Bass. Nonaka, I. & Takeuchi, H. The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press. Contexts for Learning. Sociocultural Dynamics in Children en s Development, edited by E. A. Forman, N. Minich & C. A. Stone. Oxford University Press. Vygotsky and Education: Instructional Implications and Applications of Sociohistorical Psychology, edited by L. C. Moll. Cambridge University Press. Bereiter eiter,, C. & Scardamalia, M. Surpassing Ourselves. An Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. Open Court. Berger ger,, P.. & Luckman, T. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Gaudeamus. Kolb, D. A. Experiential Learning. Experience as the Source of Learning and Development. Prentice-Hall. Saksankieliset teokset: Jank, W.. & Meyer,, H. Didaktische Modelle. Cornelsen Scriptor. Peterssen, W. Lehrbuch Allgemaine Didaktik. Ehrenwirth. Suoritustapa ja arviointi: Suoritetaan laitoksen yleisinä kuulustelupäivinä. Jakso suositellaan suoritettavaksi projektityöskentelyn aikana, esimerkiksi suunnittelu- ja tutkimusseminaarityöskentelyn välissä. Kirjallisuudesta sovitaan didaktiikan professorin kanssa (neljä teosta sopimuksen mukaan). Kirjallisen kuulustelun perusteella

18 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 4 ov Kl 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä 1 ov ( ) Ks. opintojaksokuvaus kasvatustieteen aineopintojen kohdalta Kc 2.5 b. Kl 2.6 Opettaja työnsä ja kouluyhteisön kehittäjänä 3 ov ( ) Tavoitteet ja sisällöt: Opiskelijan didaktisten valmiuksien syventäminen. Tutustuminen kouluyhteisön kehittämishankkeisiin. Opintojakson voi suorittaa eri tavoilla: a)kirjatenttinä, b)suunnittelemalla, toteuttamalla ja raportoimalla yksi tai useampia opetuskokeiluja tai kurssikokonaisuus, c)osallistumalla laitoksen tutkijoiden tutkimusprojektiin ja laatimalla siihen liittyvä tieteellinen artikkeli. Miettinen, R. Koulun muuttamisen mahdollisuudesta. Analyysi opetustyön kehityksestä ja ristiriidoista. Gaudeamus. Kohonen, V.. & Leppilampi, A. Toimiva koulu yhdessä kehittäen. WSOY. Sahlberg, P. Opettajana koulun muutoksessa. WSOY. Suoritustapa ja arviointi: Suoritustavasta sovitaan didaktiikan lehtorin (kehittämishankkeet ja koulukokeilut) tai didaktiikan professorin kanssa (tutkimusprojekteihin osallistuminen). Hyväksytty/hylätty. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 25 ov Kl 3.4 Ainedidaktinen tutkimus 1 ov ( ) Ks. opintojaksokuvaus kasvatustieteen aineopintojen kohdalta Kc 3.4. Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät 4 ov Kvantitatiivisen tutkimuksen kurssi suoritetaan valitsemalla joko opettajankoulutuslaitoksen tai kasvatustieteen laitoksen tarjonnasta. Kvalitatiivisen tutkimuksen kurssi voidaan suorittaa KKL:ssä. Valintaperusteena on oman syventävän tutkimusprojektin tutkimusote. Kl a Kvantitatiivinen tutkimus (3 ov) Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteen syventävät opinnot Ka Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov). TAI Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen osuus Kl b Kvalitatiivinen tutkimus 3 ov ( ) Opintojaksossa syvennetään kvalitatiivisten ja kontekstuaalisten tutkimusmenetelmien teoreettisten lähtökohtien ja käytännön toteuttamisen hallintaa erityisesti arjen hallinnan tutkimuksessa. The Landscape of Qualitative Research: Theories and Issues, editors N. K. Denzin & Y. S. Lincoln. Sage. Silverman, D. Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. 2 nd ed. Sage Publications Ltd. Lisäksi käsitellään artikkeleita, jotka ilmoitetaan kurssin alussa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen kuulustelu 3-1. JA Kl Tilastollinen päättely 1 ov ( ) Hypoteesin testaus tilastollisena päätöksentekona, luottamusvälit, t- testaus, khii-toiseen testaus ja varianssianalyysi. Päättely erilaisissa asetelmissa. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. p. Edita. Karma, K. & Komulainen, E. Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Gaudeamus. 3.7 Projektityöskentely 20 ov Pro gradu-tutkielman tekemistä tukeva seminaarityöskentely koostuu eri osista seuraavasti: Suunnitteluseminaari 3 ov ( ) Syvennetään kirjallisuuden hakutaitoja ja käsitellään osallistujien tutkimusaiheisiin liittyviä teorioita ja tehtyjä tutkimuksia. Pohditaan tutkimustehtävien edellyttämiä tietojenkeruun ongelmakohtia. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Suoritustapa ja arviointi: Laaditaan kaksi esitelmää, arviointi suoritusmerkintä. Tutkimusseminaari 3 ov ( ) Osanottajien laatimien esitelmien pohjalta käsitellään tutkimustehtävän tietojenkäsittelyn ja raportin ongelmakohtia. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen raportti ja sen esittäminen seminaarissa. Omaa tutkielmaa kuvaavan posterin suunnittelu, toteutus ja esittely erillisten ohjeiden mukaisesti. Laaditaan yksi esitelmä. Arviointi: Suoritusmerkintä. Pro gradu -tutkielma 14 ov ( ) Opiskelija laatii itsenäisesti tutkimustehtäväänsä käsittelevän tieteellisen tutkielman. Suoritustapa ja arviointi: Tutkimusraportin kirjoittaminen. Tutkielmaan liittyen kirjoitetaan kypsyysnäyte, mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu kandidaatintyöstä. Lisätietoja kypsyysnäytteestä ja mm. tutkielman arvostelusta on A-oppaan tutkielmista kertovassa osuudessa. 139

19 Kasvatustieteen syventävien opintojen suorittaminen sivuaineena Kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopiston kotitalous- tai käsityönopettajan koulutuksessa suorittanut opiskelija, jolla on perustutkinnon pääaineena ollut kotitaloustiede tai käsityötiede voi suorittaa kasvatustieteen syventävät opinnot sivuaineena seuraavasti. Pohjaopintoina edellytetään 35 opintoviikon aineopinnot kasvatustieteessä. Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 4 Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus (4 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 16 Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov) Kl 3.6.1a Kvantitatiivinen tutkimus (3 ov) tai Kl 3.6.1b Kvalitatiivinen tutkimus (3 ov) Kl 3.7 Projektityöskentely (13 ov) Tutkimusseminaari (3 ov) Sivulaudatur-tutkielma (10 ov) Syventävät opinnot yhteensä 20 Sivulaudatur-tutkielma arvioidaan asteikolla 3-1. Koko opintokokonaisuuden arvosana määräytyy opintojaksojen opintoviikkomäärällä painotetun keskiarvon mukaan (ET erinomaiset tiedot 3,00-2,45, HT hyvät tiedot 2,44-1,70, TT tyydyttävät tiedot 1,69-1,00). 140

20 Käsityönopettajan koulutus PL 8 (Siltavuorenpenger 10), Helsingin yliopisto. Puhelin (toimisto), (amanuenssi) Telefax Yleistä Käsityönopettajan koulutus jatkaa toimintansa aloittaneen Helsingin käsityökoulun, sittemmin Helsingin käsityönopettajaopiston työtä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen alainen käsityönopettajan koulutuslinja perustettiin , jolloin käsityönopettajan koulutus siirtyi yliopistoon lähtien käsityönopettajan koulutus on ollut osa kasvatustieteellisen tiedekunnan Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen toimintaa. Tekstiilikäsityön didaktiikan apulaisprofessuuri perustettiin asetuksella Viran opetusala muutettiin käsityön, erityisesti tekstiilityön didaktiikaksi ja alkaen viran ala on kasvatustiede, erityisesti käsityön didaktiikka. Tekstiiliopin varsinaisen professorin virka perustettiin Opetusalana on käsityönä tehtävien tekstiilituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit. Tieteenalan nimenmuutos käsityötieteeksi vahvistettiin Käsityönopettajan koulutus Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuksen tehtävänä on harjoittaa käsityötieteen ja kasvatustieteen, erityisesti käsityön didaktiikan tutkimusta sekä antaa näihin pohjautuvaa ylintä opetusta ja vastata aineenopettajakoulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena on asiantuntijuuden vahvistaminen sekä joustavien ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien koulutusratkaisujen tukeminen. Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutus antaa opiskelijoille valmiudet mm. käsityöalan opetus-, neuvonta-, asiantuntija- ja tutkimustehtäviin eri oppilaitoksissa ja yhteisöissä. Käsityönopettajan koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (120 ov) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa noin kolmessa vuodessa. Tutkinto ei anna sellaisenaan aineenopettajan kelpoisuutta. Kasvatustieteen maisterin tutkinto, jonka suorittaminen kestää noin viisi vuotta, antaa sivuainevalinnoista riippuen joko yhden tai kahden opetettavan aineen opettajan kelpoisuuden. Käsityönopettajan koulutuksessa pääaine on käsityötiede tai kasvatustiede. Käsityötiede sisältää opetettavan aineen, tekstiilityön, opinnot 55 ov. Kasvatustiede sisältää opettajakelpoisuuteen edellytettävät opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Jatko-opintokelpoisuus saavutetaan pääaineen mukaisesti joko käsityötieteessä tai kasvatustieteessä. Käsityötieteen koulutus Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutusyksikkö käynnisti käsityötieteen koulutuksen vuonna Sisäänotto on kolme opiskelijaa vuosittain. Koulutus on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita käsityötieteestä ilman opettajankoulutusta. Koulutus antaa opiskelijoille laaja-alaiset valmiudet tutkimukseen, asiantuntijatehtäviin ja kehittämistyöhön sekä käsityötuotteen koko elinkaaren huomioon ottavaan suunnitteluun ja valmistukseen. Erilaiset sivuaineyhdistelmät lisäävät mahdollisuuksia hakeutua uudenlaisiin työtehtäviin, myös vasta kehitteillä oleville alueille. Pääaineen, käsityötieteen, opinnot suuntautuvat tekstiili- ja vaatetusalalle. Käsityötieteen koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (120 ov) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa noin kolmessa vuodessa. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaminen kestää noin viisi vuotta. Nämä tutkinnot eivät anna käsityönopettajan kelpoisuutta. Jatko-opintokelpoisuus saavutetaan käsityötieteessä. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta määrätään asetuksessa 576/95 sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä, jotka löytyvät A- oppaan loppuosasta. Käsityötiede Käsityötieteen tutkimuksessa on kyse ihmisen suhteesta maailmaan, ja elinympäristön muokkaamisesta. Käsityö ja muotoilu ovat toimivan ihmisen ja toiminnan kohteen, visuaalis-esineellisen ympäristön, välistä vuorovaikutusta. Käsityötieteen tutkimuskohde kattaa laaja-alaisesti käsityön eri osa-alueet ja muodot: voidaan tutkia tekijää, tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessia, tuotteita ja tuotekehitystä useasta eri näkökulmasta. Käsityötieteen tutkimukset voivat kohdentua teoreettisten perusteiden kehittämiseen tai konkreettisiin prosesseihin ja tuotteisiin tai niiden kehittämiseen. Tutkimuksen kohteena voi olla käsityö ammattina tai harrastuksena, osana tuotantoelämää tai ihmisen arkea. Käsityötieteen opetus on ongelmakeskeistä sekä erilaisten ilmiöiden problematisointia ja reflektointia aktivoivaa. Tärkeä piirre alalla on käytännöllisiin prosesseihin liittyvän teorianmuodostuksen ja tieteellisen ajattelun välinen vuorovaikutus. Opetus perustuu tutkimukseen, joka puolestaan on tiiviissä vuorovaikutuksessa tekemisen kanssa. Käsityötieteen perus- ja aineopintojen sisältöalueet ovat käsityötieteen perusteet, käsityötuotteiden suunnittelun ja valmistuksen opinnot sekä käsityön tutkimuksen perusteet. Syventävissä opinnoissa em. sisältöalueita täydennetään syventävillä projekti- ja tutkielmaopinnoilla. Aineenhallinnan opinnoissa keskitytään tekstiilimateriaaleihin ja niiden työstämiseen tarvittaviin tekniikoihin. Aineenopettajan koulutus Opettajuuteen ja kasvattajan tehtävään kypsyminen on pitkäaikainen prosessi, jonka perusvalmiudet hankitaan koulutuksen aikana. Käsityönopettajan koulutuksessa korostetaan laaja-alaisuutta ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kuuluvaa tutkimusta ja tiedon soveltamista mm. opetukseen. Tavoitteena on omaa työtään tutkiva aineenopettaja, joka kykenee alansa asiantuntijana tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, suunnittelemaan ja rakentamaan yhteistyötä oppimisyhteisön muiden jäsenten kanssa ja toteuttamaan yhteiskunnan koulukasvatukselle antamia tavoitteita. Käsityönopettajan koulutuksen keskeisenä tavoitteena on huolehtia käsityöstä perussivistyksen osana. Koulutuksessa rohkaistaan opiskelijoita eläytymään, ilmaisemaan itseään ja ratkaisemaan ongelmia käsityön keinoin sekä annetaan välineitä arjenhallintaan. Käsityön avulla voidaan kehittää myös tieto- ja viestintäteknologiassa tarpeellisia kognitiivisia prosesseja, kuten suunnittelua ja ongelmanratkaisua, työn organisointia ja arviointia. Opettajaksi opiskelussa opetusharjoittelu sekä opiskelijan itsenäiset tutkimus- ja opetusprojektit muodostavat koulutuksen keskeisen osan. Harjoittelu suuntautuu monipuolisesti sekä perus- että aikuiskoulutukseen. Kasvatustieteen perusopinnoissa painopiste on kasvatuksen ja oppimisen perusteissa, aineopinnoissa kasvatuksen ja oppimisen käytännössä ja syventävissä opinnoissa kasvatuksen ja oppimisen tutkimisessa. Käsityön didaktiikkaan liittyvän tutkimuksen tavoite on kehittää eri-ikäisille oppijoille suunnattua opetusta ja luoda perusteita opetussuunnitelmien ja opettajankoulutuksen kehittämiselle. Osa tästä tutkimuksesta kohdistuu aineenopettajan työhön. Keskeisiä tutkimusalueita ovat mm. taidon oppiminen, opetus ja arviointi sekä opetussuunnitelmat ja opetuksen tavoitteet. Sivuaineiden valinta Käsityönopettajan koulutuksessa kaikilla käsityötieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kasvatustiede, jossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Vastaavasti kasvatustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena käsityötiede, jossa suoritetaan opetettavan aineen opinnot 55 ov. Muilta osin opiskelija valitsee sivuaineen tai sivuaineet itsenäisesti tiedekunnan määräyksiä noudattaen (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset oppaan loppuosasta). Sivuainevalinnoillaan opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa tekstiilityö lisäksi myös toisen opetettavan aineen. Asetuksen (576/95, 141

21 13 ) mukaan mahdollisia toisen opetettavan aineen opintoja tulee olla aineenopettajan koulutuksessa vähintään 35 opintoviikkoa. Erilliset opinnot/sivuaineopinnot käsityötietees- sä Käsityönopettajan koulutusyksikössä on mahdollisuus suorittaa erillisinä opintoina/sivuaineopintoina käsityötieteen 17 opintoviikon perusopintojen opintokokonaisuus, 35 opintoviikon aineopintojen opintokokonaisuus tai 55 opintoviikon syventävien opintojen opintokokonaisuus. Sivuaineopintokokonaisuuksien valintaperusteista ja tasokokeista tiedotetaan erikseen. Tasokoe järjestetään kerran vuodessa, kevätlukukauden loppupuolella. Lisätietoja käsityötieteen sivuaineopinnoista saa kasvatustieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta tai käsityönopettajan koulutuksen toimistosta. Käsityötieteen sivuaineopinnot käsityönopetta- jankoulutuksen verkkoyliopistossa (KVY) KVY:n jäsenyliopistossa (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi) suoritetut käsityötieteen perusopintojen sivuaineopinnot vastaavat Helsingin yliopiston käsityötieteen perusopintojen sivuainekokonaisuutta (17 ov). Suoritettuaan perusopinnot muussa jäsenyliopistossa, opiskelija saa valmiuden jatkaa sivuaineopintoja eteenpäin Helsingin yliopistossa hankittuaan opinto-oikeuden tasokokeen kautta. Käsityötieteen jatkokoulutus Käsityönopettajan koulutuksessa toimii jatkotutkintoja (KL, KT/FT) käsityötiede pääaineena suorittavien jatkokoulutusseminaari käsityötieteen professorin johdolla. Jatkokoulutusseminaarin pienryhmä kokoontuu sekä syys- että kevätlukukaudella noin kerran kuussa. Seminaareissa käytetään osittain WebCT-oppimisympäristön kurssialueita virtuaalisten seminaarien toteuttamiseksi sekä tieteellisen keskustelufoorumin tarjoamiseksi varsinaisten seminaarien ulkopuolella. Lisätietoja jatko-opintoihin hakeutumisesta saa käsityötieteen assistentilta. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on esitelty oppaan alkuosassa kohdassa Tieteellinen jatkokoulutus sekä oppaan loppuosassa kohdassa Kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset. Katso tai tai Kasvatustieteen jatkokoulutus Jatko-opiskeluoikeuden myöntää kasvatustieteellinen tiedekunta. Sitä ennen jatkokoulutukseen pyrkivän tulee neuvotella joko kotitalouden tai käsityön didaktiikan professorin kanssa, joka hyväksyy tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. Hakulomakkeita ja tietoja saa jatko-opintojen yhdyshenkilönä toimivalta assistentilta tai tiedekunnan yleisestä toimistosta. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on esitelty oppaan alkuosassa kohdassa Tieteellinen jatkokoulutus sekä oppaan loppuosassa kohdassa Kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset. Kasvatustieteessä järjestetään tutkimuksen etenemistä tukeva pienryhmä, jonka aikataulusta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Kasvatustieteen jatkokoulutus koordinoidaan laitoksen ja tiedekunnan muun jatkokoulutuksen kanssa. Katso tai tai Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja op- pimisessa Käsityönopettajan koulutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödynnetään yhtäältä yksilöllisen opettajuuden, toisaalta yksilöllisen oppimisen tukemisessa. Samalla tieto- ja viestintätekniikan avulla tuetaan moninaisten yhteisöllisten oppimisprosessien edellytyksiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan siten, että opettajien ja opiskelijoiden perinteisessä, kohtaavassa vuorovaikutuksessa voidaan keskittyä myös vuorovaikutusta edellyttäviin asioihin. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan tutkimuksen ja hallinnon kehittämisessä. Tavoitteena on, että opiskelijat hyödyntävät eri kursseilla tieto- ja viestintätekniikkaa uuden informaation hankkimisessa, tuottamisessa ja jakamisessa, ja että opettajat hyödyntävät tätä tekniikkaa oppimateriaalien tuottamisessa ja jakamisessa. Esimerkiksi ainedidaktiikan opinnoissa opiskelijat tuottavat oppimateriaalia Käsityön virtuaalikouluun, joka on kansallinen Opetushallituksen tukema kentän opettajien ja alan eri yliopistojen yhteinen virtuaalikouluhanke. Erityisesti tuetaan opiskelijoiden etätyöskentelyä lisäämällä mahdollisuuksia suorittaa joitakin kursseja joko kokonaan tai osittain esimerkiksi sähköpostin, digitaalisen oppimateriaalin ja oppimisympäristöjen kuten WebCT:n avulla. Koulutukselle suunnitellaan rakenteeltaan selkeä ja minimalistinen pedagogisen virtuaalitiedon kehys (portaali). Edellä kuvattuihin tavoitteisiin ja haasteisiin liittyen koulutusyksikkö panostaa henkilökuntansa kouluttautumiseen tieto- ja viestintätekniikassa Opetusministeriön julkaiseman koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (KTT) perustavoitteiden mukaisesti. KTT:n mukaan vuonna 2004 jokainen opettaja hallitsee hyvin tieto- ja viestintätekniikan käytön perusvalmiudet (Ope.fi), ja ainakin puolet opettajista omaa myös hyvät valmiudet monipuoliseen tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen (Ope.fi II). 10 % opettajista hallitsee erityisosaamisen alueita (Ope.fi III). Opiskelija- ja opettajatuutorit Opiskelija- ja opettajatuutortoiminnalla pyritään helpottamaan opiskelijan integroitumista laitokseen ja oppiaineisiin sekä auttamaan opiskelijaa hahmottamaan opiskeluaan kokonaisuuksina, joiden kautta henkilökohtaisten valintojen ja opintojen yleisen etenemisen toivotaan jäsentyvän. Opiskelija- ja opettajatuutorin lisäksi opintojen kulun suunnittelussa avustavat ja opinto-ohjausta antavat koulutuksen amanuenssi ja tiedekunnan opintotoimiston opintosihteerit. 142

22 Käsityönopettajan koulutuksen tutkinnon yleisrakenne 1. Kasvatustieteen maisterin tutkinto käsityötiede pääaineena (160 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Käsityötiede 80 ov 80 ov 80 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) ov 35 ov 15 ov Vapaasti valittavia opintoja 7 ov 2 ov* väh. 10 ov Ammatillisia valmiuksia antavia opintoja 1-12 ov *) mikäli tutkintoon liittyy laaja sivuainekokonaisuus>35 ov, ei vapaasti valittavia opintoja tarvita 2. Kasvatustieteen maisterin tutkinto kasvatustiede pääaineena (160 ov) Kasvatustiede 75 ov Käsityötiede 55 ov (opetettavan aineen opinnot ov) Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Muu sivuaine 15 ov Vapaasti valittavia opintoja 7 ov 3. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto käsityötiede pääaineena (120 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Käsityötiede 40 ov 40 ov 40 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) ov 35 ov 15 ov Vapaasti valittavia opintoja 7 ov 2* ov väh. 10 ov Ammatillisia valmiuksia antavia opintoja 1-12 ov *) mikäli tutkintoon liittyy laaja sivuainekokonaisuus>35 ov, ei vapaasti valittavia opintoja tarvita 4. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kasvatustiede pääaineena (120 ov) Kasvatustiede 50 ov (35 ov aineopinnot + 15 ov syventäviä op.) Käsityötiede 40 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Muu sivuaine 15 ov Vapaasti valittavia opintoja 7 ov Opetettavan aineen (tekstiilityö) opinnot Kasvatustieteellisen alan tutkintoasetuksen mukaisesti suoritettava aineenopettajan tutkinto sisältää vaatimuksen, jonka mukaan yhdessä opetettavassa aineessa tulee olla syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 ov ja toisessa aineessa aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 ov. Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla opetettavan aineen opinnot koostuvat seuraavasti: Käsityötieteen perus- ja aineopinnot 40 ov Käsityötieteen syventäviä opintoja 15 ov KSl 3.4.2a Tekstiilien tutkimusmenetelmät 2 tai 1 ov KSl 3.4.2b Esineellisen kulttuurin tutkimusmenetelmät KSl Käsityön työmenetelmätutkimus 2 ov KSl 4.1 Käsityötieteen syventävien projektien teoreettiset perusteet 4 ov KSl 4.2 Käsityötieteen syventävät projektit 8 ov Käsityötieteen koulutuksen tutkintorakenne Käsityötieteen koulutuksessa suoritettavan tutkinnon yleisrakenne on sama kuin käsityönopettajan koulutuksessa käsityötiede pääaineena suoritettavan tutkinnon. Ensimmäisen sivuaineen kasvatustieteen (=opettajan pedagogiset opinnot) sijasta tutkinnon ensimmäisenä sivuaineena on jokin muu aine. Käsityötieteen koulutuksessa suoritettava maisterin tutkinto ei tuota opettajakelpoisuutta. 143

23 Tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Opintojakso ov Y 1 Äidinkieli 4 Y 1.1 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito (2 ov) Y 1.2 Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine (2 ov) Y 2 Vieras kieli 2 Y 2.1 Tekstin ymmärtäminen (1 ov) Y 2.2 Suullinen kielitaito (1 ov) Y 3 Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 Kieli- ja viestintäopinnot yhteensä 8 Y 1 Äidinkieli 4 ov Y 1.1 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito 2 ov Tavoitteet: Perehtyminen terveeseen ja vivahteikkaaseen äänenkäyttöön, kokonaisilmaisun, puheviestintätaitojen ja puhutun yleiskielen kehittämiseen sekä niiden merkityksen tiedostamiseen vuorovaikutustilanteissa. Esiintymistaidot ja niiden arviointi sekä ryhmäviestintämuodoissa tarvittavat tiedot ja taidot. Osa 1 (1ov), ) Sisältö: Äänenkäytön (puhetekniikan), kokonaisilmaisun ja vuorovaikutustilanteessa tarvittavien puheviestintätaitojen sekä esiintymistaidon opiskelu. Yksilöllisen äänenkäytön tarkistus. Arviointi: Erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Aalto, A.-L. & Parviainen, K. Auta ääntäsi. 5. uud. p. Otava. Kansanen, A. Puheviestinnän perusteet. 20. uud. p. Weilin + Göös. Osa 2 (1 ov,, ) Sisältö: Ryhmäviestintämuodoissa tarvittavien puheviestintätaitojen opiskelu, argumentointi, vaikuttaminen, yhteistyö ja päätöksentekoprosessi. Ristiriitatilanteiden ratkaisu. Arviointi: Erilaisia ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Jattu-Wahlström, ahlström, M. & Kallio, H. Neuvottelutaito. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 92. Korkeakouluopiskelijan kokoustaito, K. Heiska & al. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 71. Y 1.2 Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine 2 ov ( ) Opiskelija saavuttaa kypsyyskokeessa vaadittavan äidinkielen taidon ja parantaa asiatyylisen, etenkin tieteellisen ilmaisun valmiuksiaan. Luennot ( ) keskittyvät asiatyylisen kirjallisen esityksen vaatimuksiin. Luentoihin liittyvässä kuulustelussa hyväksytyksi tulemisen ehtona on asiasisällön lisäksi moitteeton kieliasu. Luennot ja niihin liittyvän kuulustelun voi korvata tentillä, jonka vastaukset ovat moitteetonta yleiskieltä ja johon on luettu kirjallisuus kohdassa mainitut teokset. Teoksia käytetään myös luennoilla ja harjoituksissa. Korvaavan tentin suoritusajankohdat löyty- vät B-oppaasta. Äidinkielenopettajat suosittavat kuitenkin luentokurssia kaikille, varsinkin niille, jotka joutuvat tulevassa ammatissaan ohjaamaan toisten kirjoittamista. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas, I. Lonka & al. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 54. Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Harjoituksissa ( ) on osallistumisvelvollisuus. Opintojaksossa harjaannutaan lisäksi käyttämään tieto- ja viestintätekniikan välineitä ja soveltamaan opittuja taitoja. Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten laaditaan yksi harjoitusaine. Harjoitusaineen ( ) saa tuoda äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi, kun tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon suorittajien harjoitusaine on aina proseminaarityö. Maisterin tutkinnon suorittajien harjoitusaineena tarkistettavaksi äidinkielenopettajat suosittavat asiasisällön puolesta hyväksyttyä pro gradu -tutkielman esiversiota tai tutkimusseminaarin esitelmää. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua vasta, kun harjoitusaine on hyväksytty (ks. harjoitusaine ja kypsyysnäyte). Harjoitusaineen tarkistukseen on varattava varsinkin ruuhkahuippuina riittävästi aikaa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi rinnan proseminaarityön tekemisen kanssa. Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista sekä omatoimisesta työstä, ja se on lukuvuoden mittainen. Y 2 Vieras kieli 2 ov Y 2.1 Tekstin ymmärtämisen kurssi 1 ov Y 2.2 Suullisen kielitaidon kurssi 1 ov Y 3 Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen tai- to 2 ov Katso A-oppaan alkuosasta kohta Kieli- ja viestintäopinnot. Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opetuksesta ja kokeista vastaa kielikeskus. Ks. tarkemmat tiedot kielikeskuksen opinto-oppaasta tai Kielikeskus rekisteröi kielten suoritukset suoraan yliopiston opiskelijarekisteriin ja suoritus näkyy opintosuoritusotteessa. Kielikeskus ei anna erillisiä merkintöjä opintokirjaan. 144

24 Käsityötieteen tutkintovaatimukset Käsityötieteen perusopinnot 20 ov Opintojakso ov 1 KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET 7 KSa 1.1 Johdatus käsityötieteeseen (2 ov) KSa 1.3 Tekstiilihistoria (2 ov) KSa 1.6 Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio (3 ov) 2 KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 13 KSa 2.3 Ompelun työvälineet ja työtilat sekä ompeluteknologia (2 ov) KSa 2.4 Kirjonta (2 ov) KSa 2.5 Kankaankudonta (2 ov) KSa 2.6 Lankatekniikat (2 ov) KSa 2.8 Kaavoitus ja vaatetus I (3 ov) KSa 2.11 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti (2 ov) PERUSOPINNOT YHTEENSÄ 20 Käsityötieteen aineopinnot 20 ov Opintojakso ov 1 KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET 3 KSc 1.4 Tekstiilitalous (2 ov) KSc 1.6 Tekstilien tutkimusmenetelmät 1 (1 ov) 2 KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 10 KSc 2.1 Visuaalisen suunnittelun ja tuottamisen perusteet (4 ov) KSc 2.7 Sisustustekstiilit (2 ov) KSc 2.8 Kaavoitus ja vaatetus II (2 ov) KSc 2.12 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti (2 ov) 3 KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET 7 KSc 3.1 Tieteenfilosofia ja käsityötieteen metodologia (2 ov) KSc 3.2 Proseminaari/Kandidaatintyö (3 / 5 ov) KSc 3.3 Täydentävä kirjallisuus (2 / 0 ov) AINEOPINNOT YHTEENSÄ 20 Käsityötieteen syventävät opinnot 40 ov Opintojakso ov 3 KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET 10 KSl 3.3 Täydentävä kirjallisuus (2 ov) KSl 3.4 Käsityötieteen syventävät tutkimusmenetelmät (6 ov) KSl Käsityötieteen metodologia (2 ov) KSl 3.4.2a Tekstiilien tutkimusmenetelmät 2 (1 ov) TAI KSl 3.4.2b Esineellisen kulttuurin tutkimusmenetelmät (1 ov) KSl Käsityön työmenetelmätutkimus (2 ov) KSl Tilastollinen päättely (1 ov) KSl 3.5 Käsityötieteen syventävä kirjallisuus (2 ov) 4 KÄSITYÖTIETEEN SYVENTÄVÄT PROJEKTIOPINNOT 12 KSl 4.1 Käsityötieteen syventävien projektien teoreettiset perusteet (4 ov) KSl 4.2 Käsityötieteen syventävät projektit (8 ov) 5 KÄSITYÖTIETEEN TUTKIELMA 18 KSl 5.1 Käsityötieteen tutkimusseminaarit ( 4 ov) KSl Suunnitteluseminaari (2 ov) KSl Tutkimusseminaari (2 ov) KSl 5.2 Pro gradu -tutkielma (14 ov) SYVENTÄVÄT OPINNOT YHTEENSÄ

25 Käsityötieteen perusopinnot 20 ov Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutuksen mukaisten käsityötieteen perusopintojen tavoitteena on saada yleisnäkemys käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen teoreettisista perusteista, hankkia tekstiilituotteiden suunnittelun ja valmistuksen perustaidot sekä kyky soveltaa opittua luovasti uusissa tilanteissa. Käsityötieteen perusopintojen opintokokonaisuuden kokonaisarvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona. Arvosanat ovat ET (erinomaiset tiedot 2,45-3,00), HT (hyvät tiedot 1,70-2,44) ja TT (tyydyttävät tiedot 1,00-1,69). Käsityötieteen aineopinnot 20 ov Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutuksen mukaisen käsityötieteen aineopintojen tavoitteena on laajentaa ja täydentää käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen teoreettisia perusteita; täydentää tekstiilituotteiden suunnittelun ja valmistuksen taitoja sekä kykyä soveltaa opittua luovasti uusissa tilanteissa. Aineopinnoissa perehdytään lisäksi käsityötieteen tutkimuksen perusteisiin. Käsityötieteen aineopintojen opintokokonaisuuden kokonaisarvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona (pohjalla on käsityötieteen perusopintojen arvosana). Käsityötieteen syventävät opinnot 40 ov Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutuksen mukaisen käsityötieteen syventävien opintojen tavoitteena on laajentaa perus- ja aineopintojen pohjalta käsityöllisten suunnittelu- ja valmistusprosessien tieteellistä perustaa ja syventyä käsityön tutkimukseen sekä tutkielman tekoon. Käsityötieteen syventävien opintojen opintokokonaisuuden kokonaisarvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona (pohjalla oleva aineopintojen arvosana huomioidaan). Syventävien opintojen arvosanaa laskettaessa ei oteta huomioon pro gradu -tutkielmasta saatua arvosanaa. Hyväksytty pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Erillisinä opintoina/sivuaineopintoina suoritettavissa syventävissä opinnoissa otetaan opintokokonaisuuden arvosanaa määrättäessä huomioon sivulaudaturtutkielman arvosana. Sivulaudaturtutkielma arvioidaan asteikolla 3-1. Käsityötieteen opintojen hyväksilukeminen Käsityötieteen opintoja voidaan hyväksilukea muualla suoritettujen käsityöalan opisto-, korkeakoulu- tai yliopistotasoisilla opinnoilla. Hyväksilukemisanomukset käsittelee lehtori Marjatta Joutsenlahti. Käsityötieteen perusopinnot 20 ov 1. Käsityötieteen perusteet KSa 1.1 Johdatus käsityötieteeseen 2 ov ( ) Käsityötieteen tieteelliset lähtökohdat. Käsityönä valmistettujen tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessien teoreettista tarkastelua. Kurssi pyritään toteuttamaan osittain virtuaalisesti Käsityön verkkoyliopiston kanssa. Anttila, P. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. WSOY. Salo-Mattila, K Keisarinnan sermi. Naiskäsityön suhde taiteeseen 1800-luvun loppupuolella. Helsingin yliopisto. Kotitalousja käsityötieteiden laitos. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 7. Arviointi: Tentti tai essee 3-1. KSa 1.3 Tekstiilihistoria 2 ov ( ) (Vastaa aiempia jaksoja KSa 1.3 Tekstiilihistoria I ja KSc 1.3 Tekstiilihistoria II) Suomen kansanomaisia tekstiilejä ja niiden kehityslinjoja. Muotipukujen kehityslinjoja Euroopan historiassa. Kaukonen, T. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. WSOY. Peacock, J. Länsimainen puku antiikista nykypäivään. Otava. Tai luentomonisteet. Arviointi: Opintojakso suoritetaan kahdessa tentissä. Arvioidaan asteikolla 3-1. KSa 1.6 Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio 3 ov (Vastaa aiempia jaksoja KSa 1.6 Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio ja KSc 1.6 Tekstiilien rakenne ja valmistus) Tekstiiliraaka-aineiden tunnistaminen: kvalitatiivinen kuituanalyysi sekä tekstiilien rakenteet, viimeistykset ja käyttötarkoitusten tunteminen, tekstiilien valmistustekniikat. Ilmaisullinen materiaaliorientaatio. Kurssi pyritään toteuttamaan yhteistyössä Tampereen Teknillisen korkeakoulun ja Käsityön verkkoyliopiston kanssa. Boncamper,, I. Tekstiili-oppi: Kuituraaka-aineet. 2. korjattu laitos. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja C20. Soveltuvin osin. Markula, R. Tekstiilitieto. WSOY. Soveltuvin osin. Puolakka, A. Tekstiilikuitujen tunnistaminen. Tampereen teknillinen korkeakoulu. Tekstiili- ja vaatetustekniikan laitoksen julkaisu no 32. Soveltuvin osin. Koskinen A. & al. Kankaiden rakenneoppi. Soveltuvin osin. Osa 1: Tekstiiliraaka-aineet, tekstiilien rakenne ja valmistus (2 ov,, ) Arviointi: Tentti 3-1 ja kangaskokoelma hyväksytty/hylätty. Osa 2: Materiaaliorientaatio (1 ov,, ) Opintojakso on vapaaehtoinen käsityötieteen erillisiä sivuaineopintoja suorittaville. Tutkinnonsuorittajille jakso on pakollinen pääaineesta riippumatta. 2. Käsityötuotteiden suunnittelu ja valmistus KSa 2.3 Ompelun työvälineet ja työtilat sekä ompeluteknologia 2 ov osa 1: Ompelun työvälineet ja työtilat (1 ov,, ) Ompelun työvälineet, koneet ja työtilat sekä niiden tutkimus. Ompelukone ja saumuri. Sanasto. Suomen standardisoimisliitto. SFS Kaukinen, L. & Vahtera, P. Opi saumurin salaisuudet. WSOY. Ompelukoneita ja saumureita koskevat uudet tutkimusraportit. Ompelun työtiloja koskevat opetusmonisteet. Osa 2: Ompeluteknologia (1 ov,, ) Tekstiilituotteiden peruskäsitteistö ja -rakenteet. Rakenteiden tasoja poikkileikkauskuvat. Harjoituksina valmistetaan pientuotteita erilaisia ohjeita soveltaen ja kehittäen. KSa 2.4 Kirjonta 2 ov ( ) Mitä on kirjonta. Kirjonta kulttuurien kentässä. Kirjonnan materiaaleja, välineitä ja perustekniikoita sekä kokeilevaa kirjontatyöskentelyä. Oma suunnittelu- ja valmistusprosessi ja siitä tehty portfolio. Kurssin aloittaminen edellyttää osallistumista ensimmäiselle luennolle. Opetusmonisteet. Arviointi: 3-1 (harjoitukset, työ, portfolio). 146

26 KSa 2.5 Kankaankudonta 2 ov ( ) (vastaa aiempaa jaksoa KSc 2.5 Kankaankudonta) Tavoitteena on oppia perustiedot kankaiden sidoksista, kankaan suunnittelusta, rakentamisesta, kutomisesta sekä kankaankudonnassa käytettävistä työvälineistä. Kurssilla valmiste- taan eri tekniikoin ja erilaisia työvälineitä käyttäen harjoitustöitä sekä kangaspuissa toteutettu kudontatyö. Harjumäki, U. & Lähteenmäki, E. & Vuorivir uorivirta, A. Kankaankutojan ammattitekniikka. Otava. Kankaankutojan sidosoppi, toim. Harjumäki, U. & al. Otava. KSa 2.6 Lankatekniikat 2 ov ( ) Neulonnan, virkkauksen ja lankatekniikoiden erityistyötapojen käsitteistö, kuvaaminen ja rakenne. Koneneulonnan perusteet. Erilaisia lankatekniikkaharjoituksia. Koneella neulottavan vaatteen suunnittelu ja valmistus. Stansfield, Lesley & Griffiths, fiths, Melody Neulojan käsikirja. Otava. ISBN Neulevaatteen neulomisessa tarvittavat perusasiat. Brother. KSa 2.8 Kaavoitus ja vaatetus I 3 ov ( ) (Vastaa aiempia jaksoja KSa 2.8 Kaavoitus I ja KSa 2.9 Vaatetus I) Kaavoituksessa johdatus vartalon, vaatteen ja tasokaavan väliseen problematiikkaan: mitoitus, peruskaavajärjestelmien käsitteistö, rakenne ja sisäinen logiikka, manuaalisen ja tietokoneavusteisen menetelmän vertailu peruskaavan tuottamisessa, kuosittelun käsitteet ja menetelmät. Vaatetuksessa johdatus vaatteen suunnittelu- ja valmistusprosessin problematiikkaan: perusvaatetukseen kuuluvan asukokonaisuuden suunnittelu, henkilökohtaisen mallin kuosittelu, tekninen suunnittelu ja toteutus, portfolio. Melkas, A. & Raitio-Nyholm, S. & Räsänen, M.-L. Naisten pukimien peruskaavat 1. Vaatetusalan kaavatekniiikka. Edita. Soveltuvin osin. Schnittkonstruktionen für Kleider und Blusen. System M. Müller & Sohn (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Schnittkonstruktionen für Röcke und Hosen. System M. Müller & Sohn (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Zamkoff, B. & Price, J (tai myöhempi). Basic Pattern Skills for Fashion Design. New York: Fairchild. Amaden-Crawford, C (tai myöhempi). The Art of Fashion Draping. Fairchild. KSa 2.11 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti 2 ov ( ) Projektissa sovelletaan käsityötieteen perusopinnoissa saavutettuja tietoja ja taitoja. Tavoitteena on antaa valmiuksia suunnittelutehtävien tutkimukselliseen lähestymiseen ja yhteistoiminnalliseen suunnitteluun. Projektissa suunnitellaan ja valmistetaan ajankohtainen tekstiilituote tai sarjatyönä useita tuotteita sekä analysoidaan työskentelyprosessia. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Käsityötieteen aineopinnot 20 ov 1. Käsityötieteen perusteet KSc 1.4 Tekstiilitalous 2 ov ( ) (Vastaa aiempia jaksoja KSa 1.4 Tekstiilitalous I ja KSc 1.4 Tekstiilitalous II) Kulutuksen ja sen vaikutusten tarkastelu. Tekstiilit kuluttajan näkökulmasta. Tekstiilituotteiden laadun problematiikka. Aalto, K. Vaatteiden käytön ja hoidon ympäristövaikutukset. Tuoteinformaatio ja kuluttajien valintamahdollisuudet. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 10/1998. Kulutuskulttuuria: sosiologisia näkökulmia kulutukseen, toim. J. Peltola. Helsingin yliopisto. Oppikirjoja, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, kuluttajaekonomia no. 1. Soveltuvin osin. KSc 1.6 Tekstiilien tutkimusmenetelmät I 1 ov ( ) Johdatus tekstiilien testaus- ja tutkimusmenetelmiin, joilla määritellään kuitujen, lankojen, kudottujen ja neulottujen kankaiden ominaisuuksia laboratoriotyöskentelynä. Kurssi painottuu tekstiilien kansainvälisesti standardoituihin tutkimusmenetelmiin ja tutkimuskäytäntöihin. Kurssi pyritään toteuttamaan osittain Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Käsityön verkkoyliopiston yhteistyönä. Tekstiilistandar ekstiilistandardit. dit. Suomen Standardoimisliitto. Soveltuvin osin. Taylor aylor,, M. Technology of Textile Properties. Soveltuvin osin. Saville, B. P. Physical Testing of Textiles. Woodhead. The Textile Institute. Soveltuvin osin. Arviointi: harjoitustyöt, tentti Käsityötuotteiden suunnittelu ja valmistus KSc 2.1 Visuaalisen suunnittelun ja tuottamisen perusus- teet 4 ov osa 1 (2 ov,, , vastaa aiempaa jaksoa Y 4 Visuaalisen ilmaisun ja viestinnän perusteet) Tutustuminen visuaaliseen kulttuuriin ja kuvataiteen peruskäsitteisiin luentojen, opintokäyntien sekä harjoitusten avulla. Opiskelija reflektoi oppimisprosessiaan kuvallisesti ja sanallisesti (portfolio) ja pohtii opitun kytkeytymistä käsityöhön. Osa 2 (2 ov,, , vastaa aiempaa jaksoa KSc 2.1 Visuaalisen suunnittelun ja tuottamisen perusteet) Tutustuminen suunnittelun perusperiaatteisiin, ilmaisukeinoihin ja erityistekniikoihin luentojen, opintokäyntien ja harjoitusten avulla. Opiskelija reflektoi oppimisprosessiaan kuvallisesti ja sanallisesti (portfolio) ja pohtii opitun kytkeytymistä käsityöhön. KSc 2.7 Sisustustekstiilit 2 ov ( ) Perehdytetään opiskelija sisustustekstiilien käsitteistöön, tuotteiden rakenteiden ja materiaalien kannalta keskeiseen suunnittelu- ja valmistustekniseen sisältöön sekä ongelmakeskeiseen työskentelyyn jonkin sisustustekstiilin valmistuksessa. Kurssin aloittaminen edellyttää osallistumista ensimmäiselle luennolle. KSc 2.8 Kaavoitus ja vaatetus II 2 ov ( ) (Vastaa aiempia jaksoja KSc 2.8 Kaavoitus II ja KSc 2.9 Vaatetus II) Peruskaavajärjestelmien ja kuositteluprosessien kriittistä vertailua, tutustuminen tietokoneavusteiseen kuositteluun, vaativan vaatekappaleen suunnittelu ja toteutus, portfolio. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Schnittkonstruktionen für Kleider und Blusen. System M. 147

27 Müller & Sohn (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Schnittkonstruktionen für Röcke und Hosen. System M. Müller & Sohn (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Kopp, E., Rolfo, V., Zelin, B. & Gross, L (tai myöhempi). Designing Apparel Through the Flat Pattern. New York: Fairchild. KSc 2.12 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti 2 ov ( ) Projektissa sovelletaan käsityötieteen aineopinnoissa saavutettuja tietoja ja taitoja. Suunnitellaan ja valmistetaan tekstiilituote tai kokonaisuus. Projektiin liittyy kirjallinen loppuraportti, jossa työprosessia analysoidaan projektin luonteeseen sopivan teoreettisen mallin avulla. Artikkeleita sopimuksen mukaan. 3. Käsityön tutkimuksen perusteet KSc 3.1 Tieteenfilosofia ja käsityötieteen metodologia 2 ov ( ) (Vastaa aiempia jaksoja KSc 1.5 Tieteenfilosofia ja metodologia ja KSc 3.1 Käsityön tutkimuksen metodologia) Tieteellisen toiminnan lähtökohdat, tieteenfilosofiset koulukunnat ja käsityksiä tiedon olemuksesta. Käsityötieteen ontologiset ja tietoopilliset perusteet. Käsityötieteen tutkimuskohde ja sen rajaaminen. Tutkimusaineiston, teorian ja todellisuuden välinen yhteys. Johdatus erilaisiin aineistonhankintamenetelmiin sekä kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin aineiston analyysimenetelmiin. Anttila, P. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Akatiimi. Soveltuvin osin. Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin Osa I: Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. (217 sivua) ISBN Osa II Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus (210 sivua) ISBN Arviointi: Kuulustelu, jossa kirjallinen aineisto saa olla mukana KSc 3.2 Proseminaari 3/5 ov ( / ) Käsityötieteen problematiikkaan liittyvän ilmiön teoreettinen hahmottaminen ja pienimuotoisen tutkielman laatiminen soveltaen tarkoituksenmukaisia tutkimus- ja analysointimenetelmiä. Kirjaston käyttöön ja tiedonhakuun perehtyminen. Proseminaarityö voidaan toteuttaa parityönä. Täydentävä kirjallisuus (KSc/KSl 3.3) sekä Tieteenfilosofia ja käsityötieteen metodologia (KSc 3.1) kurssit suositellaan suoritettavaksi rinnan proseminaarin kanssa. Osa proseminaariryhmistä toteutetaan osittain WebCT oppimisympäristössä. Opintosuoritukset: Aktiivinen seminaareihin osallistuminen, oman tutkielman esittäminen ja raportointi sekä opponointi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayh- tymä. Teoksen rinnalla vaihtoehtoisena Tella, S Luettavuuden ja luotettavuuden lähteillä: Opas lähteiden merkintään. Studia Paedagogica 5. Pdf-tallenne: Arviointi: Raportin arviointi 3-1. KSc 3.3 Täydentävä kirjallisuus 2 ov (63364) (Pääaineopiskelijoilla jakso sisältyy syventäviin opintoihin ja sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin) Käsityöalan tuntemuksen laajentaminen ja syventäminen perehtymällä itsenäisesti käsityöllisten suunnittelu- ja valmistusprosessien teoreettista hallintaa tukevaan kirjallisuuteen. Kirjallisuus valitaan seuraavilta alueilta: Käsityö ammattina Dormer mer,, P. The Art of the Maker. Thames and Hudson. tai Culture of Craft: Status and Future, edited by P. Dormer. Manchester University Press. Kojonkoski-Rännäli, S. Ajatus käsissämme: käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C. Scripta lingua Fennica edita 109. Kälviäinen, M. Esteettisiä käyttötuotteita ja henkisiä materiaaliteoksia: hyvän tuotteen ammatillinen määrittely taidekäsityössä 1980-luvun Suomessa. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Taitemia 4. Wiber iberg, M. The Textile Designer and the Art of Design. On the Formation of a Profession in Finland. Publication series of the University of Art and Design A 15. Vir irrankoski, rankoski, P. Käsitöistä leivän lisää: Suomen ansiokotiteollisuus Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 186. Käsityön merkitykset Attfield, J. Wild Things Oxford: Berg. Kalha, H. Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi: mielikuvat, markkinointi, diskurssit. Apeiron. Suomen Historiallinen Seura, Taideteollisuusmuseo. Luutonen, M. Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Akatiimi. Artefakta 3. Salo-Mattila, K. Picture vs. Weave: Eva Anttila s Tapestry Art in the Continuum of the Genre. University of Helsinki, Department of Art History. Publications by the Department of Art History at the University of Helsinki 16. Vihma, S. Products as Representations: a Semiotic and Aesthetic Study of Design Products. University of Art and Design Helsinki. Publications series of the University of Art and Design Helsinki UIAH. A 14. Käsityön teknologia Croney oney,, J. Anthropometry for Designers. 2 nd ed. Batsford Academic and Educational. Karlsson, M. User Requirements Elicitation: a Framework for the Study of the Relation Between User and Artefact. Chalmers University of Technology. Dept. pf Consumer Technology. Doktorsavhandlingar vid Chalmers tekniska högskola. N. S Toimiva työ- ja suojavaatetus, toim. H. Mäkinen et al. Työterveyslaitos. Watkins, S. M. Clothing: the Portable Environment. Iowa State University Press. Muoti ja pukeutuminen Aikasalo, P. Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia. Naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Kansatieteellinen Arkisto 47. Davis, F. Fashion, Culture, and Identity. The University of Chicago Press. Entwistle, J. The Fashioned Body. Fashion, Dress and Modern Social Theory. Oxford: Polity. Kaiser,, S. B. The Social Psychology of Clothing: The Symbolic Appearances in Context. Second edition. Macmillan. Koskennurmi-Sivonen, R. Creating a Unique Dress: A Study of Riitta Immonen s Creations in the Finnish Fashion House Tradition. Akatiimi. Artefakta 7. Koskennurmi-Sivonen, R. Salonkimuoti lehdistössä Hamina: Akatiimi. Uotila, M. Pukeutumisen kuvaus: kuvia kulttuurin merkeistä. Yliopistopaino. Ihmisen ympäristö Aura, S. & Horelli, L & Korpela, K. Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Burall, P. Green Design. The Design Council. Papanek, V. The Green Imperative: Ecology and Ethics in Design and Architecture. Thames and Hudson. Suojanen, U. Vihreät tekstiilit. Yliopistopaino. 148

28 Kognitiivinen suunnittelu Bereiter eiter,, C & Scardamalia, M. Surpassing Ourselves: an Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. Open Court. Goel, V. Sketches of Thought. MIT Press. Saariluoma, P. Taitavan ajattelun psykologia. Otava. Seitamaa-Hakkarainen, P. The Weaving-Design Process as a Dual- Space Search. University of Helsinki, Department of Home Economics and Craft Science. Department of Home Economics and Craft Science Research Report 6. Arviointi: Kirjallisuus sovitaan suorituksen vastaanottajan kanssa. Opintojakso suoritetaan joko esseenä tai tenttinä. Arviointi 3-1. Käsityötieteen syventävät opinnot 40 ov 3. Käsityön tutkimuksen perusteet KSl 3.3 Täydentävä kirjallisuus 2 ov ( ) Ks. käsityötieteen aineopinnot KSc 3.3. Pääaineopiskelijoilla jakso sisältyy syventäviin opintoihin ja sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin. KSl 3.4 Käsityötieteen syventävät tutkimusmenetelmät 6 ov KSl Käsityötieteen metodologia 2 ov ( ) Osa 1 (1 ov) Syvennytään erilaisiin käsityötieteessä sovellettaviin tutkimusmenetelmiin sekä aineistojen analysointimenetelmiin. Suoritustapa: Luento- ja teoskuulustelu. Anttila, P. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Akatiimi. Luennot voi korvata tenttimällä teoksen: Denzin, N. K. & Lincoln, Y.. S. (toim.) The Landscape of Qualitative Research: Theories and Issues. Sage. Osa 2 (1 ov) Syvennytään tutkielman aiheen mukaan valmiuksia aineiston analysointiin. Tutkimusaineistoa käsitellään ja analysoidaan tietotekniikan avulla. Ryhmiin osallistumista suositellaan rinnan tutkimusseminaarin kanssa. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen ja aineiston analysoinnin raportointi. Anttila, P. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Akatiimi. Ja Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Soveltuvin osin. Sekä Seale, C. The Quality of Qualitative Research. Sage. Tai Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. p. Edita. Harjoitukset voi korvata oman tutkielman aineiston analysointiin liittyvällä esseellä. Aihe sovitaan erikseen suorituksen vastaanottajan kanssa. KSl a Tekstiilien tutkimusmenetelmät II 1 ov ( ) Johdatus tutkimusmenetelmiin, joilla mitataan tekstiilien ja vaatetuksen käytön ja huollon aiheuttamia muutoksia. Opintojaksossa perehdytään kansainvälisesti standardoituihin tutkimusmenetelmiin ja tutkimuskäytäntöihin sekä laboratoriotyöskentelyyn. Opintojakso pyritään toteuttamaan virtuaalisesti Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa. Tekstiilistandar ekstiilistandardit. dit. Suomen Standardoimisliitto. Soveltuvin osin. Taylor aylor,, M. Technology of Textile Properties. Soveltuvin osin. Saville, B. P. Physical Testing of Textiles. Woodhead. The Textile Institute. Soveltuvin osin. Arviointi: Tentti, harjoitustyöt, laboratorioekskursio, 3-1. TAI KSl b Esineellisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 1 ov ( ) Esineiden tutkiminen kulttuurisina ja kontekstuaalisina ilmiöinä. Esineellisen aineiston dokumentointi- ja analysointikeinoja. Käsityö ja käsityönä valmistetut esineet osana ihmisen tuottamaa ympäristöä. Esineiden merkityksen tutkimisen mahdollisuuksia ja analysointitapoja. Heikkinen, A. Ihminen historian rakenteessa: mikrohistorian näkökulma menneisyyteen. Yliopistopaino. Soveltuvin osin. Stanford, M. A Companion to the Study of History. Blackwell. Soveltuvin osin. Veivo, H. & Huttunen, T. Semiotiikka. Merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Edita. Soveltuvin osin. Opintosuoritukset: Harjoitustehtävä, jossa dokumentoidaan ja analysoidaan esineitä opiskelijan tutkielmatyöskentelyä tukevasta näkökulmasta. KSl Käsityön työmenetelmätutkimus 2 ov Osa 1: Työsuojelu ja ergonomia käsityön työmenetelmätutki- muksessa (1 ov,, ) Tutustutaan ihmisen toimintaedellytyksiin työsuojelun ja ergonomian kannalta myös peruskoulussa. Kurssilla perehdytään erityisesti työvaatetukseen ja käsityön työmenetelmille, työvälineille, työpaikoille ja työtiloille asetettuihin vaatimuksiin. Valmistetaan raportti, jossa analysoidaan ja kehitellään uusi ratkaisu jollekin käsityön ongelma-alueelle ergonomista tietoa soveltaen. Saari, J. Ergonomian perusteet. Työterveyslaitos. Kirja suoritetaan kurssin alussa. Osa 2: Työntutkimusmenetelmät (1 ov,, ) Perehdytään tekstiilituotteen valmistuksen työntutkimustraditioihin ja käytössä oleviin työntutkimusmenetelmiin. Kurssilla keskitytään käsityöllisen valmistusprosessin tutkimiseen. Analysoidaan ja kehitetään uusia työmenetelmiä jollakin käsityön alueella. Raporttiin sisältyy työnopastusvideo. Boncamper,, I. Tuotannonsuunnittelu. Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Julkaisuja B 4. Tai Koiranen, M. & Pohjansaari, T. Sisäinen yrittäjyys. Innovatiivisuuden, laadun ja tuottavuuden perusta. Konetuumat Oy. Engeström, Y. Kehittävä työntutkimus: perusteita, tuloksia, haasteita. Valtion painatuskeskus. Tai Hovi & Lehmuskoski & Ojanen. Havainnointimenetelmät työntutkimuksissa. Tietomies. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. KSl Tilastollinen päättely 1 ov ( ) Ks. kasvatustieteen syventävät opinnot Kl Tilastollinen päättely (aiemmin Kl 4.6). KSl 3.5 Käsityötieteen syventävä kirjallisuus 2 ov ( ) Syventää tietämystä käsityötieteestä ja sen tutkimuksesta. Kirjallisuus valitaan tukemaan syventävien opintojen tutkielmaa. 1. Käsityötuotteiden kulttuuriset ulottuvuudet Hinton, P.. R. Stereotypes, Cognition and Culture. Psychology Press. Niiniluoto, I. Maailma, minä ja kulttuuri. Emergentin materialismin näkökulma. Otava. Airola, A. & Koskinen, H. J. & Mustonen, V. (toim.) Merkillinen merkitys. Gaudeamus. 149

29 Veivo, H. & Huttunen, T. Semiotiikka. Merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Edita. Barnard, M. Fashion as Communication. Routledge. 2. Tekstiilituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit Sternber nberg, R. (ed.) Handbook of Creativity. Cambridge University Press. Csikszentmihalyi, M. Flow: the Psychology of Optimal Experience. Harper and Row. Lawson, B. How Designers Think. The Design Process Demystified. Completely rev ev.. 3 rd ed. Oxford Boston Architectural Press. Keinonen, T. (toim.) Miten käytettävyys muotoillaan? Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 61. Strandman, P. (ed.) No Guru, no Method. Discussion on Art and Design Research. Publication Series of University of Art and Design Helsinki (UIAH) B 55. Takala-Schr akala-schreib, V. Suomi muotoilee. Unelmien kuvajaisia diskurssien vallassa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A Kuluttajakäyttäytyminen Engel, J. F.. & Blackwell, R. D. & Miniard, P.. W. Consumer Behaviour. The Dryden Press, cop. Gabriel, Y.. & Lang, T. The Unmanageable Consumer. Contemporary Consumption and its Fragmentation. Sage. 4. Käsityötaito ja taidon kehittyminen Ericsson, K. A. & Smith, J. (eds.) Toward a General Theory of Expertise. Prospects and Limits. Cambridge University Press. Proctor octor,, R. W.. & Dutta, A. Skill Acquisition and Human Performance. Sage. Banks, F.. (ed.) Teaching Technology. Routledge. Rolf, B. Profession, tradition och tyst kunskap. En studie i Michael Polanyis teori om den professionella kunskapens tysta dimension. Nya Doxa. 5. Tekstiilihistoria Breward, C. The Culture of Fashion. A New History of Fashionable Dress. Manchester University Press. Crane, D. Fashion and Its Social Agendas. Class, Gender and Identity in Clothing. The University of Chicago Press. Laver,, J. Costume and Fashion. A Concise History. Rev., expanded and updated ed. Thames & Hudson. Vir irrankoski, rankoski, P. Käsityöstä leivän lisää: Suomen ansiokotiteollisuus Helsinki: Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 186. Priha, P. Pyhä kaunistus. Kirkkotekstiilit Suomen Käsityönystävien toiminnassa Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A 11. Kruskopf, E. Suomen taideteollisuus. Suomalaisen muotoilun vaiheita. WSOY. Opintosuoritukset: Esitetyiltä alueilta valitaan oman tutkielman aihealuetta tukeva kirjallisuus, josta sovitaan vastuuopettajan kanssa. Koulutuksessa koottua käsityöhön, käsityötieteeseen ja sen tutkimukseen liittyvää kirjallisuusluetteloa voidaan käyttää myös kirjallisuuden suuntaamisessa tutkielman alaan. Syventävä kirjallisuus on suoritettava, kun tutkielman aihealue on hyväksytty. Syventävä kirjallisuus suoritetaan tenttinä tai perustellusta syystä esseenä. 4. Käsityötieteen syventävät projektiopinnot 12 ov KSl 4.1 Käsityötieteen syventävien projektien teoreettiset perusteet 4 ov ( ) Kaikille yhteinen opintojakso, joka muodostaa teoreettisen perustan opintojaksossa KSl 4.2 esitetyille syventäville projekteille sekä käsityötieteen tutkielmille. Tavoitteena on syventää tietämystä käsityöllisistä suunnittelu- ja valmistusprosesseista ja niiden tutkimuksesta. Jaksossa käsitellään tutkimustietoa esimerkiksi seuraavilta käsityötieteen alueilta: 1. Käsityön filosofiset, kulttuuriset ja historialliset ulottuvuudet 2. Käsityön yhteiskunnalliset ja ekologiset ulottuvuudet 3. Ihmisen lähiympäristö 4. Tekstiilituotteet ja fysiologia 5. Verkkoympäristöt ja tietotekniikka suunnitteluprosessin tukena. Näitä teemoja tarkastellaan opintojakson ensimmäisessä osassa (2 ov, sl) erityisesti pukeutumisen ja vaatetuksen näkökulmasta ja jälkimmäisessä osassa (2 ov, kl) erityisesti asumisen ja sisustuksen näkökulmasta. Aura, S. & Horelli, L. & Korpela, K. Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Soveltuvin osin. Koskennurmi-Sivonen, R. Creating a Unique Dress: A Study of Riitta Immonen s Creations in the Finnish Fashion House Tradition. Akatiimi. Artefakta 7. Soveltuvin osin. Koskennurmi-Sivonen, R. & Raunio, A.-M. (toim.) Vaatekirja. Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 8. Massey,, A. Interior Design of the 20th Century. Thames and Hudson. Salo-Mattila, K. Picture vs. Weave: Eva Anttila s Tapestry Art in the Continuum on the Genre. University of Helsinki, Department of Art History. Publications by the Department of Art History at the University of Helsinki16. Soveltuvin osin. Jarva, V.. & Korvela, P. (toim.) Koti tieteiden risteyksessä. Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 9. Yhteiset olohuoneet, toim. M. Sarantola-Weiss. Otava. Artikkeleita luentoaiheiden mukaan. Tentti ja esseitä. Arvosana muodostuu opintoviikkomäärällä painotetun keskiarvon perusteella opintojaksosta 4.1 kokonaisuudessaan. KSl 4.2 Käsityötieteen syventävät projektit 8 ov Syventävät projektit integroidaan opintojakso KSl 4.1:n kanssa. Tavoitteena on edistää opiskelijan kykyä nähdä yhtymäkohtia käsityön eri osa-alueiden välillä ja syventää käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen ja sen tutkimuksen ymmärtämistä. Opiskelija valitsee käsityötieteen projektiopinnoista 8 opintoviikkoa: Kaavoitus ja vaatetus 1 4 ov; sisustus 1 4 ov; kankaankudonta 1 4 ov; lankatekniikat 1 5 ov; kirjonta 1 ov; tekstiilisuunnittelu 1 3 ov. Vuosittain pyritään järjestämään kolme perusprojektia: Ompelu- ja neulepainotteiset vaatetusprojektit (voidaan liittää myös yhteen) sekä sisustusprojekti. Perusprojekteja tuetaan kankaankudonnan, kirjonnan, neulonnan, kankaanpainannan ja värjäyksen kursseilla. Näiden kurssien osaamista ja tuotteita käytetään em. perusprojekteissa. Elämyksellinen tekstiilisuunnittelukurssi on osoittautunut hyväksi tueksi perusprojekteille. Eri vaihtoehtoja tarjotaan opetusresurssien mukaan. Syventävien projektien valinnan edellytyksenä on valittujen osa-alueitten perus- ja aineopintojen suorittaminen sekä osallistuminen opintojaksoon KSl 4.1. Arvosana muodostuu opintoviikkomäärällä painotetun keskiarvon perusteella opintojaksosta 4.2 kokonaisuudessaan. Osa-alueet, joilta opiskelija valitsee 8 opintoviikkoa: Kaavoitus ja vaatetus 1-4 ov Syventävien opintojen kaavoituskurssi (1 ov) ja vaatetuskurssit (1 3 ov) muodostavat projektikokonaisuuden, jossa tavoitteena on suunnitella ja valmistaa vaativiin tilanteisiin soveltuva vaatetuskokonaisuus. Keskeisiä suunnittelun ja valmistuksen kriteerejä ovat antropometrian, vaatetusfysiologian ja pukeutumisen sosiaalipsykologian vaatimusten soveltaminen sekä tutkiva ote omaan työprosessiin. Vaatetuskokonaisuuden suunnittelu- ja valmistusprosessin lähtökohdaksi valitaan sopiva teoreettinen suunnittelumalli sen mukaan onko opiskelija kiinnostunut esimerkiksi tuotesuunnitteluprosessista tai valmistusteknologiasta. Vaatetuskokonaisuus sekä suunnittelu- ja valmistusprosessin kuvaukset esitetään julkisesti näytöksenä tai näyttelynä. Perusprojektista voi valita kokonaisuudessaan 4 opintoviikkoa (kaavoitus 1 ov ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus 3 ov) tai esimerkiksi pelkän kaavoituksen osuuden (1 150

30 ov). Vaatetuksen kursseja ei voi kuitenkaan suorittaa ilman niitä edeltävää kaavoituksen kurssia. Jos opiskelija suuntautuu neulevaatteisiin, on osallistuminen kaavoituksen ja vaatetuksen kursseihin suositeltavaa. KSl Kaavoitus 1 ov ( ) Tavoitteena on dynaaminen antropometrian, kerrospukeutumisen vaatimusten ja esteettisten kriteerien yhteensovittaminen vaatetuskokonaisuuden kaavoiksi. Kaavoitusharjoitukset tehdään käsin tai tietokoneavusteisesti. KSl Vaatetus I 1 ov ( ) Vaatetuskokonaisuuden suunnittelu ja sen osan toteutus prototyypiksi, myös neuleiden prototyypit. KSl Vaatetus II 1 ov ( ) Vaatetuskokonaisuuden suunnittelu ja suunnitelman eri osien prosessoiminen ja testaaminen prototyyppeinä siten, että tarkastellaan yhtäaikaa koko kokonaisuuden suhteita ja muotoja. KSl Vaatetus III 1 ov ( ) Vaatetuskokonaisuuden toteutus valmiiksi tuotteiksi siten, että kokonaisuuden kaikkia osia prosessoidaan ja käsitellään yhtä aikaa prosessin rationalisoimiseksi ja tuotteiden laadun parantamiseksi. Kaavoitus- ja vaatetuskursseihin liittyy ajankohtaisia tieteellisia artikkeleita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kaikki osiot arvioidaan erikseen asteikolla 3-1. Sisustus 1 4 ov Viritetään opiskelijan omaa teoreettista ajattelua hyvästä asumisesta ja sisustamisesta sekä tekstiilien merkityksistä ympäristössä. Kursseilla suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan jokin sisustuksen osa tai kokonaisuus. Prosessin vaiheita analysoidaan jonkin käsityötieteeseen soveltuvan mallin avulla. KSl Tekstiilit leikki-ikäisen tai koululaisen ympä- ristössä 1-2 ov ( ) Turvallisen, henkistä ja fyysistä kasvua tukevan ympäristön analysointi: jonkin tuotteen tai tuotekokonaisuuden ideointi, valmistusprosessin suunnittelu ja toteutus yksin tai ryhmätyönä. Tulosten dokumentointi. KSl Sisustuskurssin suunnittelu 1-2 ov ( ) (aiemmin KSl 4.2.7) Eri laajuisten sisustustekstiilikurssien aiheita ja työskentelymenetelmiä. Tarjonnan kartoitusta, ideointia, kirjallisten suunnitelmien ja käsityöllisten kokeilujen laadintaa perus- tai aikuisasteelle. Opintokäyntien suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kirjallisuuskartoitusta. Kurssin aineistoa pyritään kokeilemaan esim. ainedidaktisessa praktikumissa. Kankaankudonta 1 4 ov KSl Kankaankudonta 1-4ov (aiemmin KSl ) Vaatetuskangas 1-2 ov ( ) Perehdytään vaatetuskankaan sidosten teknisiin, esteettisiin ja laadullisiin vaatimuksiin sekä suunnittelun ja valmistuksen kriittisiin kohtiin. Kokeillen tutkitaan erilaisten sidosten, pintojen ja materiaalien käyttömahdollisuuksia. Kokeilujen pohjalta vaatetuskankaan suunnittelu (1 ov) ja valmistus (2 ov). Sisustuskangas 1-2 ov ( ) Perehdytään sisustuskankaiden sidosten teknisiin, esteettisiin ja laadullisiin vaatimuksiin sekä suunnittelun ja valmistuksen kriittisiin kohtiin. Kokeillen tutkitaan erilaisten sidosten, pintojen ja materiaalien käyttömahdollisuuksia. Kokeilujen pohjalta sisustuskankaan tai -tekstiilin suunnittelu (1 ov) ja valmistus (2 ov). Kankaankutojan sidosoppi, Harjumäki, U. & al. Otava. Seitamaa-Hakkarainen, P. Composition and Construction in Experts and Novices Weaving Design. NorFo. Research in Sloyd Education and Crafts Science A: 2/1997. Willman, L & Forss, M. Kudontakirja. Taideteollinen korkeakoulu. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 52. Lankatekniikat 1 5 ov KSl Kokeileva koneneulonta 1 ov ( ) (aiemmin KSl ) Kuvioneuleiden kokeilevaa suunnittelua ja toteutusta. Neulemallin ideointi, kokeilu ja raportointi. Machine Knitting News -lehden viimeisin vuosikerta. Artikkeleita osoituksen mukaan. KSl Neulevaatteen valmistaminen 1-2 ov ( ) (aiemmin KSl ) Neuleasukokonaisuuden yhden tai useamman osan valmistaminen neulekoneella prosessoidun työsuunnitelman mukaan. Lehtiartikkeliksi soveltuvan työohjeen laatiminen. Kurssiin osallistuminen edellyttää Kokeileva koneneulonta -kurssin suorittamista. Knitting Techniques Book. Brother Industries. Sivut Pietikäinen, I. Kotikoneella valmistettavan neuletuotteen mitoituksen suunnittelussa huomioitavat tekijät. Tekstiilikulttuuriseura. Tekstiilikulttuuriseuran julkaisuja 3. Ribber Techniques Book. Brother Industries. Soveltuvin osin. Artikkeleita osoituksen mukaan. KSl Erikoislankatekniikat 1-2 ov ( ) (aiemmin KSl ) Opiskelija syventää tietojaan ja taitojaan jollakin lankatekniikan alueella. Tekniikkakokeilujen kriittinen tarkastelu ja raportointi. Kokeiluihin perustuvan tuotteen suunnittelu ja valmistus. Artikkeleita opiskelijan valitsemalta erityisalueelta. Kirjonta 1 ov KSl Konekirjonta vaatteissa ja sisustustekstiileissä 1 ov ( ) (aiemmin KSl ) Perehtyminen markkinoilla olevien kotikoneitten kirjontamahdollisuuksiin vaatetuksen ja sisustuksen näkökulmasta. Tietokonepohjaisen kirjontakoneen kokeilu. Harjoituksissa erilaisia materiaalikokeiluja. Pienimuotoinen suunnittelu- ja valmistusprosessi. Artikkelikooste. Tekstiilisuunnittelu 1 3 ov KSl Elämyksestä tekstiiliksi 1 ov ( ) (aiemmin KSl ) Kokemuksellinen suunnitteluprosessi, jonka tavoitteena on tukea 151

31 opiskelijan itseymmärrystä ja edellytyksiä hallita taiteellisia kvaliteetteja. Suunnitteluprosessi kytkeytyy johonkin, vuosittain nimettävään KSl 4.2:n osa-alueeseen. Artikkelikooste taustateorian keskeisestä sisällöistä ja sen erilaisista sovelluksista. KSl Tekstiilisuunnittelu I, värjäys 1 ov ( ) (aiemmin KSl ) Tutustuminen kankaanvärjäyksen perusmenetelmiin ja ilmaisukeinoihin. Opitun soveltaminen käsityöhön ja käsityönopetukseen. Forss, M. Värimenetelmät: värjäys, maalaus ja kankaanpainanta. Taideteollisen korkeakoulun julkaisuja B 60. KSl Tekstiilisuunnittelu II, kankaanpainanta 1 ov ( ) (aiemmin KSl ) Tutustuminen kankaanpainannan perusmenetelmiin ja ilmaisukeinoihin. Opitun soveltaminen käsityöhön ja käsityönopetukseen. Forss, M. Värimenetelmät: värjäys, maalaus ja kankaanpainanta. Taideteollisen korkeakoulun julkaisuja B Käsityötieteen tutkielma Opiskelija perehtyy syvällisesti johonkin käsityötieteen tutkimusalueeseen ja sen tutkimiseen ja laatii tieteellisen tutkielman, Pro gradu -työn. Opiskelija saavuttaa valmiuden käsityötieteen jatkoopintoihin. KSl Suunnitteluseminaari 2 ov ( ) Suunnitteluseminaarin tavoitteena on syventävien opintojen tutkielman tutkimussuunnitelman tekeminen ja esittäminen. Tutkimussuunnitelma tarkastetaan ja opponoidaan seminaareissa, jotka toteutetaan osittain WebCT-oppimisympäristössä. Tähän kurssialueeseen laaditaan mahdollisuus virtuaaliseen vuorovaikutukseen ja valmistetaan tutkimussuunnitelman tekoa helpottavaa tukimateriaalia opiskelijan käyttöön. Arviointi: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn, suoritusmerkintä. KSl Tutkimusseminaari 2 ov ( ) Tutkimusseminaarin tavoitteena on tutkimussuunnitelman toteuttaminen ja tieteellisen tutkimusraportin valmistaminen. Tutkimusraportti tarkastetaan ja opponoidaan seminaareissa, jotka toteutetaan osittain WebCT-oppimisympäristössä. Tähän kurssialueeseen laaditaan mahdollisuus virtuaaliseen vuorovaikutukseen ja valmistetaan tutkimusraportin tekoa helpottavaa tukimateriaalia opiskelijan käyttöön. Arviointi: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn, suoritusmerkintä. KSl 5.2 Pro gradu -tutkielma 14 ov ( ) Opiskelija laatii tutkielman käsityötieteen alueelta ja tuottaa tutkimuksestaan tieteellisen raportin. Tutkielma voi liittyä aiheeltaan laajempaan tutkimusprojektiin. Arviointi: Tutkielmasta annetaan arvolause approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Käsityötieteen erilliset sivuainekokonaisuudet PERUSOPINNOT SIVUAINE 17 OV Opintojakso ov 1 KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET 6 KSa 1.1 Johdatus käsityötieteeseen (2 ov) KSa 1.3 Tekstiilihistoria (2 ov) KSa 1.6* Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio, osa 1 tekstiiliraaka-aineet, tekstiilien rakenne ja valmistus (2 ov) 2 KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 11 KSa 2.3 Ompelun työvälineet ja työtilat sekä ompeluteknologia (2 ov) KSa 2.4 Kirjonta (2 ov) KSa 2.6 Lankatekniikat (2 ov) KSa 2.8 Kaavoitus ja vaatetus I (3 ov) KSa 2.11 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti (2 ov) PERUSOPINNOT YHTEENSÄ 17 *) KSa 1.6 Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio jakson osa 2 Materiaaliorientaatio ei ole pakollinen sivuaineopiskelijoille. 152

32 AINEOPINNOT SIVUAINE 35 OV (perusopinnot 17 ov + aineopintoja 18 ov) Vastaa koulussa opetettavan aineen tekstiilityön opintoja 35 ov. Käsityötieteen 15 opintoviikon tai luokanopettajan 15 opintoviikon erikoistumisopinnot suorittanut opiskelija täydentää 35 ov:n erillisten/sivuaineopintojen opinto-oikeuden saatuaan aineopintojen lisäksi käsityötieteen perusopinnoista puuttuvat opintojaksot. Opintojakso KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET 3 KSc 1.4 Tekstiilitalous (2 ov) KSc 1.6 Tekstiilien tutkimusmenetelmät 1 (1 ov) ov 2 KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 8 KSc 2.1 Visuaalisen suunnittelun ja tuottamisen perusteet, osa 2 (2 ov) KSc 2.7 Sisustustekstiilit (2 ov) KSc 2.8 Kaavoitus ja vaatetus II (2 ov) KSc 2.12 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti (2 ov) 3 KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET 7 KSc 3.1 Tieteenfilosofia ja käsityötieteen metodologia (2 ov) KSc 3.2 Proseminaari (3 ov) KSc 3.3 Täydentävä kirjallisuus (2 ov) AINEOPINNOT YHTEENSÄ 18 SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINE 55 OV (aineopinnot 35 ov + syventäviä opintoja 20 ov) Kokonaisuus ei vastaa opetettavan aineen tekstiilityön 55 ov:n kokonaisuutta (ks. tutkinnon rakenne). Käsityönopettajan tutkinnon (KtyO) tai tekstiili- tai vaatetusalan ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon suorittanut opiskelija suorittaa 55 ov:n erillisten/sivuaineopintojen opinto-oikeuden saatuaan syventävien opintojen lisäksi käsityötieteen aineopinnoista puuttuvat opinnot. Opintojakso ov 3 KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET 5-6 KSl 3.3 Täydentävä kirjallisuus (1 ov) KSl 3.4 Käsityötieteen syventävät tutkimusmenetelmät (2-3 ov) KSl Käsityötieteen metodologia (2 ov) KSl 3.4.2a Tekstiilien tutkimusmenetelmät 2 (1 ov) tai KSl 3.4.2b Esineellisen kulttuurin tutkimusmenetelmät (1 ov) KSl Käsityön työmenetelmätutkimus (2 ov) KSl Tilastollinen päättely (1 ov) KSl 3.5 Käsityötieteen syventävä kirjallisuus (2 ov) 4 KÄSITYÖTIETEEN SYVENTÄVÄT PROJEKTIOPINNOT 3-4 KSl 4.1 Käsityötieteen syventävien projektien teoreettiset perusteet (3-4 ov) 5 KÄSITYÖTIETEEN TUTKIELMA 11 KSl 5.1 Käsityötieteen tutkimusseminaarit ( 4 ov) KSl Suunnitteluseminaari (2 ov) KSl Tutkimusseminaari (2 ov) KSl 5.2 Tutkielma (7 ov) SYVENTÄVÄT OPINNOT YHTEENSÄ 20 Kasvatustiede pääaineena KM-tutkinnon käsityönopettajan koulutuksessa suorittaneet opiskelijat täydentävät käsityötieteen opintonsa käsityötieteen sivulaudaturiksi suorittamalla käsityön tutkimuksen perusteita 9 ov ja käsityötieteen tutkielmaopintoja 11 ov (ks. Käsityötieteen jatko-opintojen suunnitelma). 153

33 Kasvatustieteen opinnot Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 7 Ka 1.1 Erityispedagogiikka (1 ov) Ka 1.2 a tai Kasvatusfilosofian perusteet (2 ov) Ka 1.2 b Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia (2 ov) Ka 1.3 a tai Oppimisen psykologiset perusteet (2 ov) Ka 1.3 b tai Kasvatuspsykologia (2 ov) Ka 1.3 c Kasvatus- ja sosiaalipsykologia (2 ov) Ka 1.4 a tai Kasvatus ja yhteiskunta (2 ov) Ka 1.4 b tai Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet (2 ov) Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet (2 ov) 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 5 Ka 2.1 Orientoituminen opettajuuteen (4 ov) Ka 2.2 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa (1 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 3 Ka 3.1 a tai Taitamisen filosofia (2 ov) Ka 3.1 b ja Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia (2 ov) Ka 3.2 Tilastollinen kuvaus (1 ov) Ka 3.3 Kohti tutkivaa työtapaa (3 ov) Perusopinnot yhteensä 15 Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov Opintojakso ov 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 12/13* Kc 2.3 Opettajuus eri oppimisympäristöissä (7 ov) Kc 2.4 Syventävä praktikum (5 ov) Kc 2.5 a tai Taiteen perusopetuksen käsityö (1 ov) Kc 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä (1 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 8/7** Kc 3.3 Proseminaari (3 tai 5 ov) Kc 3.4 Ainedidaktinen tutkimus (1 ov) Kc 3.5 Tutkimusmenetelmät (3 ov) Aineopinnot yhteensä 20 *) Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 12 ov, sivuaineopiskelijalla 13 ov **) Kasvatuksen ja oppimisen tutkimisen laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 8 ov, sivuaineopiskelijalla 7 ov Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 11 Kl 1.6 Luovuus ja kognitiiviset prosessit (2 ov) Kl 1.7 Täydentävä opintojakso (5 ov) Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus (4 ov 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 4 Kl 2.5 a tai Taiteen perusopetuksen käsityö (1 ov) Kl 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä (1 ov) Kl 2.6 Opettaja työnsä ja kouluyhteisön kehittäjänä (3 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 25 Kl 3.4 Ainedidaktinen tutkimus (1 ov) Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät (4 ov) Kl 3.7 Projektityöskentely (20 ov) Syventäviä opintoja yhteensä

34 Kasvatustieteen tutkintovaatimukset käsityönopettajan koulutuksessa Tavoitteet Opettajuuteen ja kasvattajan tehtävään kasvaminen on pitkäaikainen prosessi, jonka perusvalmiudet hankitaan koulutuksen aikana. Opinnoissa tarkastellaan käsityönopettajan tehtäviä laaja-alaisesti. Tavoitteena on omaa työtään tutkiva aineenopettaja, joka kykenee alansa asiantuntijana tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, suunnittelemaan ja rakentamaan yhteistyötä oppimisyhteisön muiden jäsenten kanssa ja toteuttamaan yhteiskunnan koulukasvatukselle antamia tavoitteita. Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää oppimisen, opetuksen ja kasvatuksen keskeisiin kysymyksiin ja teorianmuodostukseen, yhteiskunnan koulutusjärjestelmän kehittämiseen yksilön ja yhteisön näkökulmasta sekä antaa aineksia oman kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymiselle. Oppimisen ja opettamisen painopisteenä ovat taidon oppimiseen ja opettamiseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on myös tieto- ja viestintätekniikan perusteiden hallinta. Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov Aineopintojen tavoitteena on laajentaa ainedidaktista asiantuntijuutta opettajuuteen erilaisissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on saada valmiudet soveltaa ja arvioida ainedidaktista tietoa erilaisissa opetus- ja kasvatustilanteissa ja saada omakohtaista kokemusta ainedidaktisesta tutkimustyöstä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opiskelijoiden ohjauksessa sekä tiedon monipuolisessa ja kriittisessä hakemisessa. Verkkopedagogiikkaan perehdytään praktikum-opintojen aikana käyttämällä ryhmätyöohjelmistoa yhteydenpidossa opiskelijoiden ja kenttäkoulujen ohjaajien välillä. Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov Syventävien opintojen tavoitteena on ainedidaktisten sisältöjen ja tieteellisten menetelmien hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteellisen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Tavoitteena on saavuttaa valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa ja kyky soveltaa sitä erilaisissa opetus- ja kasvatustilanteissa sekä opetuksen kehittämistehtävissä. Opiskelu syventävissä opinnoissa on olennaiselta osin tutkimusluonteista ongelmakeskeistä opiskelua, johon sisältyy pro gradu-tutkielman laatiminen. Arviointi Opintojaksot arvioidaan asteikolla 3-1 tai hyväksytty/hylätty, jolloin hyväksytystä jaksosta annetaan suoritusmerkintä. Syventävä praktikum arvioidaan asteikolla hyväksytty, täydennettävä tai hylätty. Kasvatustieteen perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisarvosanat lasketaan opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen opintoviikkomäärillä painotettuina keskiarvoina. Arvosanat ovat ET (erinomaiset tiedot 2,45-3,00), HT (hyvät tiedot 1,70-2,44) ja TT (tyydyttävät tiedot 1,00-1,69). Syventävien opintojen arvosanaa määrättäessä ei oteta huomioon pro gradu -tutkielmasta saatua arvosanaa. Pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Muualla suoritetun kasvatustieteen approbatur -arvosanan hyväksilukeminen Suorituksesta hyväksytään 10 ov. Suoritus täydennetään opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvilla kursseilla Orientoituminen opettajuuteen (3 ov) ja Taitamisen filosofia (2 ov). Seuraavassa on esitetty opintokokonaisuudet jaksoittain. Jakson kohdalla suluissa opintojakson rekisteröintikoodi käsityönopettajan koulutuksessa. Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov 1. Kasvatuksen ja oppimisen perusteet 7 ov Ka 1.1 Erityispedagogiikka 1 ov ( ) Luennot ovat yhteisiä käsityönopettajan koulutuksen kanssa. Perustiedot eri ikäryhmien erityispedagogiikasta sekä erityisohjausta tarvitsevista ryhmistä ja niiden ongelmista. Erityiskasvatuksen käsitteet, osa-alueet ja kohderyhmät. Häiriöiden toteaminen ja niiden korjaamismahdollisuudet. Opinto- ja tutustumiskäyntejä. Erityispedagogiikka 1: Erityispedagogiikka tieteenä. J. Hautamäki & al. Tuunainen. WSOY. Luennot voi korvata suorittamalla: Erityispedagogiikka 2: Erityiskasvatuksen käytäntö. O. Ahvenainen & O. Ikonen & J. Koro. WSOY. Kurssiin liittyvät ryhmät kuuluvat myös niille, jotka suorittavat luentoja korvaavan tentin. Arviointi: Kuulustelu 3-1. Seuraavat opinnot (yhteensä 6 ov) valitaan tiedekunnan yhteisistä opinnoista joko opettajankoulutuslaitokselta tai kasvatus- tieteen laitokselta. Opintojaksojen tavoite- ja sisältökuvaukset sekä suoritettava kirjallisuus ilmoitetaan vastuuyksikön opas- tekstissä. Ka 1.2 a Kasvatusfilosofian perusteet 2 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 1 Kasvatusfilosofian perusteet. TAI Ka 1.2 b Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.1 Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia tai vastaava kurssi Kasvatuksen filosofiset, psykologiset ja yhteiskunnalliset perusteet opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajankoulutuksen vaatimuksista. Ka 1.3 a Oppimisen psykologiset perusteet 2 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 3 Oppimisen psykologiset perusteet. TAI Ka 1.3 b Kasvatuspsykologia 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.2 Kasvatuspsykologia. TAI Ka 1.3 c Kasvatus- ja sosiaalipsykologia 2 ov Ks. Opas, Opettajankoulutuslaitos, aineenopettajan koulutus Kasvatus- ja sosiaalipsykologia. Ka 1.4 a Kasvatus ja yhteiskunta 2 ov Ks. Opas, Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 2 Kasvatus ja yhteiskunta. TAI Ka 1.4 b Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.4 Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet. Edellisten ohella vaihtoehtoisena voi suorittaa: Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet 2 ov Ks. Opas, Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet. Luennot (1 ov) yhdessä luokanopettajan koulutuksen kanssa. Luokanopettajan koulutuksen ryhmien sijaan (1 ov) käsityönopettajan ja kotitalousopettajan koulutuksissa järjestetään erillinen suo- 155

35 ritus ( ), jonka yhteydessä paneudutaan teokseen: : Aebli, H. Opetuksen perusmuodot. WSOY. 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 5 ov Ka 2.1 Orientoituminen opettajuuteen 4 ov Opiskelujaksot ovat yhteisiä molempien koulutuksien opiskelijoille. Opetusharjoittelu praktikum-jaksoissa eriytyy koulutuksittain. Opiskelujakso 1 (1 ov,, ) Pohditaan oppimisen ja opettamisen keskeisiä teoreettisia suuntauksia ja niiden tarjoamia ratkaisuja yleis- ja ainedidaktisiin ongelmiin. Keskeisenä näkökulmana on yksittäinen oppilas ja taidon oppiminen. Praktikum 1 (1 ov,, ) Opettaminen yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän kanssa. Tavoitteena on tutustua erityisesti taidon oppimiseen, opettamiseen ja opettajan toimintaan liittyviin kysymyksiin. Ensimmäinen opintovuosi. Opiskelujakso 2 (1 ov,, 63234) Kotitalouden ja käsityön opetuksen suunnittelu, oppimisprosessin ohjaus, oppimisympäristöjen organisointi sekä oppimistilanteiden hallinta. Praktikum 2 (1 ov,, ) Peruskouluikäisten lasten ja nuorten opettaminen, ensin parin kanssa ja myöhemmin yksin. Opetuksen suunnittelu. Toinen opintovuosi. Tarkempaa informaatiota praktikumeista www-sivuilla ja erikseen järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Harjoittelun ohjausta kehitetään osittain virtuaalipohjaiseksi. Praktikum 2:n alkaessa edellytetään käsityötieteen perusopinnot suoritetuksi. Kotitalousopettajan koulutuksen opiskelijoilta ei edellytetä loppuun suoritettuja perusopintoja. Opiskelujakso 1 Aho, S. Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Edita. Lahdes, E. Peruskoulun uusi didaktiikka. Otava. Rogers, C. R. Freedom to Learn. 3 rd ed. New Jersey:Prentice Hall. Tynjälä, P. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä. Opiskelujakso 2 Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. soveltuvin osin. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet WSOY. Sahlberg, P.. & Leppilampi, A. Yksinään vai yhteisvoimin. Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto. Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Syrjäläinen, E. Käsityön opettajan pedagogisen tiedon lähteeltä: Persoonalliset toimintatavat ja periaatteet käsityön opetuksen kontekstissa Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 12. Vuorinen, I. Tuhat tapaa opettaa. Suomen Morenoinstituutin julkaisusarja no 1. Resurssi. Käsityönopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. WSOY. Kotitalousopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Kotitalousopetus uuden vuosituhannen kynnyksellä, L. Haverinen & al. WSOY. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuuteen perustuva tehtävä, arviointi 3-1, sekä praktikum-jaksoista portfolio, josta ilmenee praktikumiin liittyvät opintosuoritukset, arvio omasta oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Opiskelujakson aikana. Ka 2.2 Tieto ja viestintätekniikka opetuksessa 1 ov (63213) Tieto- ja viestintätekniikan perusteet. Valmiudet tieto- ja viestintätekniikan itsenäiseen opiskeluun ja käyttöön opettamisen ja oppimisprosessin näkökulmasta. On suositeltavaa, että perustiedot ja - taidot (esim. tekstinkäsittely) on hallinnassa ennen kurssille tuloa (ks. esim. yliopiston atk-keskuksen kurssitarjonta). Verkko opetuksessa - opettaja verkossa, toim. Seppo Tella Helsinki: Edita. Opintomonisteet. Suoritustapa ja arviointi: Erilliset harjoitustehtävät. Hyväksytty/hylätty. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 3 ov Opiskelija valitsee tiedekunnan yhteisten kasvatustieteen opintojen tarjottimelta kolme opintoviikkoa joko 3.1a+3.2 tai 3.1b+3.2 tai 3.3 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen tarjonta Ka 3.1 a Taitamisen filosofia 2 ov ( ) Oppimisen keskeisten haasteiden ja ulottuvuuksien, kuten tietämään oppimisen, tekemään oppimisen, yhdessä elämisen ja yhteistyöhön oppimisen sekä olemaan oppimisen tarkasteleminen filosofoivalla otteella. Erityisesti tarkastellaan sitä, miten teoreettinen tieto muuttuu tekemiseksi ja taitamiseksi. Opiskelujakson motto tulee Antti Eskolalta: Mikä kauhea este tiede onkaan sille, että voisi tehdä hyvään taiteeseen vertautuvaa hyvää tutkimusta; eli kuinka paljon enemmän tutkimuksista oppisimmekaan, jos lempeät sanat kokemus ja viisaus pääsisivät ohjaamaan tutkijan työtä vahvemmin kuin kovat ja pöyhkeät sanat tieto ja totuus. Oheiskirjallisuutta käsitellään mahdollisuuksien mukaan luennoilla. Aurela, A. M. Tieteellisen toisinajattelijan käsikirja. Art House. Kohtaamisia: taiteen ja tutkimuksen maastoissa, toim. Juha Varto Hamina: Akatiimi. Koivunen, H. Hiljainen tieto. Otava. (voidaan lukea rinnan painosta). Mills, C. W. Sosiologinen mielikuvitus. 2. painos. Yliopistopaino. Taito, Suomen Filosofisen Yhdistyksen Helsingissä järjestämän kollokvion esitelmät, toim. I. Halonen & T. Airaksinen & I. Niiniluoto. Suomen filosofinen yhdistys. Yliopistopaino. Taito aito, Suomen Filosofisen Yhdistyksen Helsingissä järjestämän kollokvion esitelmät, toim. I. Halonen & T. Airaksinen & I. Niiniluoto. Suomen filosofinen yhdistys. Yliopistopaino. Tieteellinen kirjoittaminen, toim. M. Kinnunen & O. Löytty Tampere: Vastapaino. Suoritustapa ja arviointi: Yhteenveto oppimispäiväkirjasta TAI Ka 3.1 b Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia 2 ov Ks. Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.6 Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia. JA Ka 3.2 Tilastollinen kuvaus 1 ov ( ) Kasvatustieteellisen tilastotiedon kuvaaminen ja tilastomuotoisen tiedon ymmärtäminen. Tilastollisen kuvauksen peruskäsitteet taulukointi, jakaumat, graafiset esitykset, keskiluvut, hajontaluvut ja riippuvuusluvut. Tilastolliseen kuvaukseen soveltuvat tietokoneohjelmat. Opinnot koostuvat luennoista, harjoituksista, kirjallisuudesta ja omatoimisesta työstä. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. painos. Edita. Soveltuvin osin. Karma, K. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Otava. 156

36 TAI Ka 3.3 Kohti tutkivaa työtapaa 3 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 5 Kohti tutkivaa työtapaa. Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 12/13 ov Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö kokonaisuuden laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 12 ov, sivuaineopiskelijalla 13 ov. Kc 2.3 Opettajuus eri oppimisympäristöissä 7 ov Opiskelujaksot ovat osittain yhteisiä molempien koulutuksien opiskelijoille. Opetusharjoittelu praktikum-jaksoissa eriytyy koulutuksittain Opiskelujakso 3 (1 ov,, ) Koululuokan, kouluyhteisön vuorovaikutuskysymyksiä. Tiedonhankinta vuorovaikutussuhteista, ryhmäprosesseista, ilmapiiristä ja luokan hallintaan vaikuttavista tekijöistä. Opettajan itsetuntemuksen ja persoonallisuuden merkitys ongelmatilanteiden kohtaamisessa ja ratkaisemisessa. Oppimisen laadullinen ja määrällinen arviointi. Praktikum 3 (2 ov,, ) Koulun tai oppilaitoksen toiminta kokonaisuutena. Tutustuminen opetuksen lisäksi myös muihin opettajan työhön liittyviin tehtäviin. Näkemyksen kouluyhteisössä toimimisesta. Kolmas opintovuosi. Opiskelujakso 4 (2 ov,, ) Opetussuunnitelmatyön tavoitteet, sisällöt ja menetelmät erilaisissa oppimis- ja koulutusyhteisöissä. Opetuksen ja koulutuksen laadullinen ja määrällinen arviointi. Arviointia oppimiskäsitysten ja ammattietiikan näkökulmasta. Praktikum 4 (2 ov,, ) Opiskelija toteuttaa harjoitteluprojektin itse valitsemalleen kohderyhmälle. Tutustuminen erilaisiin opiskelijoihin eri oppimis- ja koulutusympäristöissä. Kolmas opintovuosi. Tarkempaa informaatiota praktikumeista www-sivuilla ja erikseen järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Harjoittelun ohjausta kehitetään osittain virtuaalipohjaiseksi. Vuor uorovaikutukseen ovaikutukseen liittyvä kirjallisuus Hämäläinen, K. & Sava, I. Koulun ihmissuhteet ja niiden kehittäminen. Suomen kaupunkiliitto. Molnar,, A. & Lindquist, B. Tavoitteena työrauha. WSOY. Saloviita, T. Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Atena. Arviointiin liittyvä kirjallisuus Niikko, A. Portfolio oppimisen avartajana. Tammi. Koppinen, M.-L. & Korpinen, E. & Pollari, J. Arviointi oppimisen tukena. WSOY. Myllykangas, M. Kohti pedagogista arviointiajattelua. Oppilasarviointiajattelun ja arvuointikäytäntöjen kehittäminen kotitalousopetukseen Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteen laitoksen julkaisuja 11. Yhteinen (käytetään molemmissa opiskelujaksoissa) Sahlberg, g, P. Opettajana koulun muutoksessa. WSOY. Ajankohtaisia artikkeleita. Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Käsityönopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. WSOY. Lindfors, L. Slöjddidaktik. Inriktning på grundskolans textilslöjd. Finn Lectura. Lindfors, L. Formgivning i slöjd: ämnesteoretisk och slöjdpedagogisk orienteringsrun med exempel från textilslöjdundervisning. Åbo Akademi, pedagogiska fakulteten. Rapporter från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi 1, Kotitalousopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Elämyksiä ja elämisen taitoja: kotitalouden opetussuunnitelma- ajattelun uudistaminen, toim. K. Aho. Opetushallitus. Suuntana oppimiskeskus, 14. Kral, R. Ratkaisukeskeisen työskentelytavan sovellutuksia koulussa. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Koulun omat konstit. Käytännön ratkaisuja koulun pulmatilanteisiin, toim. M. Jakobson et al. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Suoritustapa ja arviointi: Luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvat tehtävät; arviointi 3-1. Praktikumien itsearviointi: Opiskelija työstää praktikumista portfolion, joka kokoaa praktikumiin liittyvät opintosuoritukset sekä sisältää arvion oppimisesta ja omien tavoitteiden saavuttamisesta Opiskelujakson aikana. Kc 2.4 Syventävä praktikum 5 ov ( ) Opiskelija laatii yksilölliset tavoitteet praktikumia varten ja käyttää näitä tavoitteita kriteereinä opetustilanteita arvioitaessa. Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan laajuudeltaan erilaisia opetusjaksoja ottaen huomioon opetussuunnitelman taustalla olevat arvolähtökohdat. Opetustilanteessa pyritään tulevien ongelmien itsenäisiin, luoviin ja kokeileviin ratkaisuihin. Harjoittelukoulun opetussuunnitelma Värri, ri, V.-M. Hyvä kasvatus kasvatus hyvään: dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere University Press. Harjunen, Elina. Miten opettaja rakentaa pedagogisen auktoriteetin?: otteita opettajan arjesta. Suomen kasvatustieteellinen seura Kasvatusalan tutkimuksia 10. Kasvatuksen etiikka, toim. P. Pitkänen. Edita. Etiikka koulun arjessa, koonnut Riitta Sarras Helsinki: Otava. Suoranta, J. Kasvatuksellisesti näkeväksi. Sivistyksellinen kasvatusajattelu tässä ajassa. 3. painos. TAJU. Suoritustapa ja arviointi: Opiskelija laatii näyteportfolion, joka kuvaa hänen opettajuutensa kehittymisprosessia sekä opettajapersoonallisuutensa keskeisiä piirteitä. Kotitalousopettajan koulutuksessa harjoitustunnit voidaan painottaa joko peruskoulu- tai aikuisopetukseen. Edeltävät opinnot: ainetieteen ja kasvatustieteen perus- ja aineopinnot. Neljäs opintovuosi. Hyväksytty/ täydennettävä/hylätty. Kc 2.5 a Taiteen perusopetuksen käsityö 1 ov ( ) Suunnattu käsityönopettajaksi opiskeleville. Opintojakso kuuluu kasvatustieteen sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin ja pääaineopiskelijoilla syventäviin opintoihin. Tavoitteen ja sisältö: Lapsille, nuorille ja aikuisille suunnattu käsityö taiteen perusopetuksen osana. Käsityöllisen toiminnan ja taidekasvatuksen yhteydet pedagogiseen lähestymistapaan. Käsityön integrointimahdollisuudet muiden taiteenalojen kanssa. Käsityöalan ja taiteen ammattilaisten työ sekä yhteiskunnan kulttuuritarjonta kirjallisuuden ja erilaisten opiskelijakohtaisten projektien avulla. Oheiskirjallisuudesta valitaan yksi tai kaksi teosta. Heidegger,, M. Taideteoksen alkuperä. Taide. Käsityö koskettaa: käsityön taiteen perusopetus, toim. M. Humalajärvi & M.-L. Seilo. Kuntaliitto. Merleau-Ponty,, M. Silmä ja mieli. Taide. Saarnivaara, M. Lapsi taiteen tulkitsijana. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Sovelius-Sovio, E. Esteettisyys opetuksen sisältönä. Kuvaus esteettisen kasvatuksen kokonaisopetuskokeilusta. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Teoriaa ja käytäntöä B 74. Taide tiedon lähteenä, toim. M. Bardy. Stakes; Atena. 157

37 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 7/8 ov Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen kokonaisuuden laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 8 ov ja sivuaineopiskelijalla 7 ov. Kc 3.3 Proseminaari 3/5 ov ( / ) Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 5 opintoviikkoa, sivuaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 3 ov. Käsitteellinen, teoreettinen ja käytännöllinen perehtyminen ainedidaktisen tutkimuksen ongelmanasetteluun sekä tutkimustiedon hyödyntämiseen. Harjaantuminen itsenäisen tutkimustyön tekemiseen aikaisemmin opittua integroiden ja syventäen. Kirjastojen ja muiden tietolähteiden käyttö tutkimustyön välineinä. Tutustuminen tieteelliseen keskusteluun ja tutkimusraportin laadintaan. Seminaarityön aihe voidaan liittää praktikum-jaksoon, jolloin voidaan perehtyä opetuksen tutkimiseen itse tutkimusta tehden. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Arviointi: Kirjallinen raportti arvioidaan asteikolla 3-1. Kc 3.4 Ainedidaktinen tutkimus 1 ov ( ) Opintojakso kuuluu kasvatustieteen sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin ja pääaineopiskelijoilla syventäviin opintoihin. Opettamiseen, oppimiseen ja kehittämiseen liittyvä tutkimus ja niissä käytettävät menetelmät. Osa opetuksesta on yhteistä molempien koulutuksien opiskelijoille. Yhteistä Tutkiva opettaja: opetus 21. vuosisadan ammattina, toim. S. Ojanen. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 21. Tutkiva opettaja 2, toim. S. Ojanen. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 55. Atjonen, P. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 1. Tutkimusyksikön toimintaperiaatteiden teoreettisia perusteita opettajankoulutuksen näkökulmasta. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A: Tutkimuksia 7. Atjonen, P. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 2. Opettajan didaktisten ajattelu- ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A: Tutkimuksia 8. Kotitalousopettajan koulutus Tutkimus kotitalousopetuksen tukena, toim. P. Palojoki. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 188. Käsityönopettajan koulutus Suojanen, U. Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Finn Lectura. Kc 3.5 Kasvatustieteen tutkimusmenetelmät 3 ov Osa 1 (2 ov) Yhteiset luennot (luokanopettajan koulutuksen opetustarjonta) Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen aineopinnot Ka 2.2 Kasvatustieteen tutkimusmenetelmät ja proseminaarityö, Ka Yleinen osuus (2 ov). Osa 2 (1 ov,, ) Eriytyvä osuus kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuksien opiskelijoille. Perehtyminen kotitaloustieteessä, käsityötieteessä sekä kotitalouden didaktiikan ja käsityön didaktiikan tutkimuksessa tarvittaviin tiedonhankinta- ja tulosten analysointimenetelmiin sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimusotteen mukaisesti. Opinnot koostuvat menetelmällisistä harjoituksista ja omatoimisesta työskentelystä. Opintojakso nivotaan kiinteästi OKL:n kurssiin Ka Yleinen osuus (2 ov). Oheismateriaali ilmoitetaan kurssin alussa. 158 Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov 1. Kasvatuksen ja oppimisen perusteet 11 ov Kl 1.6 Luovuus ja kognitiiviset prosessit 2 ov ( ) Tutustutaan ihmisen tiedonkäsittelyn mahdollisuuksiin ja rajoihin kognitiotieteen näkökulmasta. Perehdytään asiantuntemustutkimukseen sekä hajautetun kognition ja jakautuneen asiantuntemuksen käsitteisiin. Kurssi toteutetaan osittain verkostopohjaisessa ryhmätyöympäristössä. osa 1 (1 ov) on yhteinen molempien koulutuksien opiskelijoille: Tietokannan rakentaminen ja kommunikointi yhteisöllisen tiedon tuottamiseksi verkostopohjaisessa ryhmätyöympäristössä. Kurssilla jaettavat tieteelliset artikkelit. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun. Hyväksytty/hylätty. osa 2 (1 ov) eriytyy koulutuksittain: Esseetehtävä, joka suoritetaan didaktiikan professorille. Hakkarainen, K. & Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. Arviointi: Essee 3-1. Kl 1.7 Täydentävä opintojakso 5 ov ( ) Jakso suoritetaan erikoistumalla yhteen käsityönopetuksen erityisteemaan. Erilaisia suoritusmahdollisuuksia. a) Perehtyminen tutkimuksen filosofiseen ja tieteenteoreettiseen tausta-ajatteluun. b) Erilaisten oppimisympäristöjen tuottaminen, kokeileminen ja arvioiminen. c) Muu erityisteema kirjallisuuteen tai projektiin perustuen. Suoritustavasta sovitaan ainedidaktiikan professorin kanssa. Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus (4 ov,, 63508) Teoreettisen tietämyksen syventäminen koululaitoksesta, opetuksesta ja oppimisesta. Fennes, H. & Hapgood, K. Intercultural Learning in the Classrooms: Crossing Borders. Cassell. Jackson, P.. W.. & Boostrom, om, R. E. & Hansen, D. T.. The Moral Life of Schools. Jossey-Bass. Nonaka, I. & Takeuchi, H. The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press. Contexts for Learning. Sociocultural Dynamics in Children en s Development, edited by E. A. Forman, N. Minich & C. A. Stone. Oxford University Press. Vygotsky and Education: Instructional Implications and Applications of Sociohistorical Psychology, edited by L. C. Moll. Cambridge University Press. Bereiter eiter,, C. & Scardamalia, M. Surpassing Ourselves. An Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. Open Court. Berger ger,, P.. & Luckman, T.. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Gaudeamus. Kolb, D. A. Experiential Learning. Experience as the Source of Learning and Development. Prentice-Hall. Saksankieliset teokset: Jank, W.. & Meyer,, H. Didaktische Modelle. Cornelsen Scriptor. Peterssen, W. Lehrbuch Allgemaine Didaktik. Ehrenwirth. Suoritustapa ja arviointi: Suoritetaan laitoksen yleisinä kuulustelupäivinä. Jakso suositellaan suoritettavaksi projektityöskentelyn aikana, esimerkiksi suunnittelu- ja tutkimusseminaarityöskentelyn välissä. Kirjallisuudesta sovitaan didaktiikan professorin kanssa (neljä teosta sopimuksen mukaan). Kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1.

38 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 4 ov Kl 2.5 a Taiteen perusopetuksen käsityö 1 ov ( ) Ks. opintojaksokuvaus kasvatustieteen aineopintojen kohdalta Kc 2.5 a. Kl 2.6 Opettaja työnsä ja kouluyhteisön kehittäjänä 3 ov ( ) Tavoitteet ja sisällöt: Opiskelijan didaktisten valmiuksien syventäminen. Tutustuminen kouluyhteisön kehittämishankkeisiin. Opintojakson voi suorittaa eri tavoilla: a)kirjatenttinä, b)suunnittelemalla, toteuttamalla ja raportoimalla yksi tai useampia opetuskokeiluja tai kurssikokonaisuus, c)osallistumalla laitoksen tutkijoiden tutkimusprojektiin ja laatimalla siihen liittyvä tieteellinen artikkeli. Miettinen, R. Koulun muuttamisen mahdollisuudesta. Analyysi opetustyön kehityksestä ja ristiriidoista. Gaudeamus. Kohonen, V.. & Leppilampi, A. Toimiva koulu yhdessä kehittäen. WSOY. Sahlberg, P. Opettajana koulun muutoksessa. WSOY. Suoritustapa ja arviointi: Suoritustavasta sovitaan didaktiikan lehtorin (kehittämishankkeet ja koulukokeilut) tai didaktiikan professorin kanssa (tutkimusprojekteihin osallistuminen). Hyväksytty/hylätty. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 25 ov Kl 3.4 Ainedidaktinen tutkimus 1 ov ( ) Ks. opintojaksokuvaus kasvatustieteen aineopintojen kohdalta Kc 3.4. Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät 4 ov Kvantitatiivisen tutkimuksen kurssi suoritetaan valitsemalla joko opettajankoulutuslaitoksen tai kasvatustieteen laitoksen tarjonnasta. Kvalitatiivisen tutkimuksen kurssi voidaan suorittaa KKL:ssä. Valintaperusteena on oman syventävän tutkimusprojektin tutkimusote. Kl a Kvantitatiivinen tutkimus (3 ov) Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteen syventävät opinnot Ka Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov). TAI Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen osuus Kl b Kvalitatiivinen tutkimus (3 ov,, ) Opintojaksossa syvennetään kvalitatiivisten ja kontekstuaalisten tutkimusmenetelmien teoreettisten lähtökohtien ja käytännön toteuttamisen hallintaa erityisesti arjen hallinnan tutkimuksessa. The Landscape of Qualitative Research: Theories and Issues, editors N. K. Denzin & Y. S. Lincoln. Sage. Silverman, D. Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. 2 nd ed. Sage Publications Ltd. Lisäksi käsitellään artikkeleita, jotka ilmoitetaan kurssin alussa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen kuulustelu 3-1. JA Kl Tilastollinen päättely 1 ov ( ) Hypoteesin testaus tilastollisena päätöksentekona, luottamusvälit, t- testaus, khii-toiseen testaus ja varianssianalyysi. Päättely erilaisissa asetelmissa. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. p. Edita. Karma, K. & Komulainen, E. Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Gaudeamus. 3.7 Projektityöskentely 20 ov Pro gradu-tutkielman tekemistä tukeva seminaarityöskentely koostuu eri osista seuraavasti: Suunnitteluseminaari (3 ov,, ) Syvennetään kirjallisuuden hakutaitoja ja käsitellään osallistujien tutkimusaiheisiin liittyviä teorioita ja tehtyjä tutkimuksia. Pohditaan tutkimustehtävien edellyttämiä tietojenkeruun ongelmakohtia. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Suoritustapa ja arviointi: Laaditaan kaksi esitelmää, arviointi suoritusmerkintä. Tutkimusseminaari (3 ov,, ) Osanottajien laatimien esitelmien pohjalta käsitellään tutkimustehtävän tietojenkäsittelyn ja raportin ongelmakohtia. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen raportti ja sen esittäminen seminaarissa. Omaa tutkielmaa kuvaavan posterin suunnittelu, toteutus ja esittely erillisten ohjeiden mukaisesti. Laaditaan yksi esitelmä. Arviointi: Suoritusmerkintä. Pro o gradu -tutkielma (14 ov,, ) Opiskelija laatii itsenäisesti tutkimustehtäväänsä käsittelevän tieteellisen tutkielman. Suoritustapa ja arviointi: Tutkimusraportin kirjoittaminen. Tutkielmaan liittyen kirjoitetaan kypsyysnäyte, mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu kandidaatintyöstä. Lisätietoja kypsyysnäytteestä ja mm. tutkielman arvostelusta on A-oppaan tutkielmista kertovassa osuudessa. 159

39 Kasvatustieteen syventävien opintojen suorittaminen sivuaineena Kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopiston kotitalous- tai käsityönopettajan koulutuksessa suorittanut opiskelija, jolla on perustutkinnon pääaineena ollut kotitaloustiede tai käsityötiede voi suorittaa kasvatustieteen syventävät opinnot sivuaineena seuraavasti. Pohjaopintoina edellytetään 35 opintoviikon aineopinnot kasvatustieteessä. Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 4 Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus (4 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 16 Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov) Kl 3.6.1a Kvantitatiivinen tutkimus (3 ov) tai Kl 3.6.1b Kvalitatiivinen tutkimus (3 ov) Kl 3.7 Projektityöskentely (13 ov) Tutkimusseminaari (3 ov) Sivulaudatur-tutkielma (10 ov) Syventävät opinnot yhteensä 20 Sivulaudatur-tutkielma arvioidaan asteikolla 3-1. Koko opintokokonaisuuden arvosana määräytyy opintojaksojen opintoviikkomäärällä painotetun keskiarvon mukaan (ET erinomaiset tiedot 3,00-2,45, HT hyvät tiedot 2,44-1,70, TT tyydyttävät tiedot 1,69-1,00). Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavat opinnot voivat olla Helsingin yliopiston tai muun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja. Seuraavia opintojaksoja tarjotaan resurssien mukaan käsityönopettajan koulutuksessa. Näiden opintojaksojen hyväksilukemisesta neuvotellaan lehtori Marjatta Joutsenlahden kanssa. V 1 Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintona kirjal- lisuudesta koostuvia opintojaksoja 1-5 ov Tavoitteena on käsityöalan asiantuntijuuden laajentaminen alan kansainvälisten kysymysten tarkasteluun esimerkiksi seuraavilta alueilta: - Tekstiili- ja vaatetuskulttuuri kansallisena ja kansainvälisenä ilmiönä; - Tekstiili- ja vaatetusalan sosiaalipoliittiset ulottuvuudet, taloudelliset vaikutukset ja ympäristökysymykset kuluttajan näkökulmasta; - Tekstiili- ja vaatetusalan uusien materiaalien sekä suunnittelu- ja valmistusteknologioiden mahdollisuudet ja ongelmat; - Tekstiilit ja vaatteet, ihmisen elämän edellytys vai ihana turhuus. Kirjallisuudesta ja sen suoritustavasta sovitaan käsityötieteen yliassistentin kanssa. V 2 Vapaasti valittaviksi opinnoiksi (1-5 ov) voidaan sisällyttää vierailevien kotimaisten ja ulkomaisten luennoitsijoiden opetusta sekä dosenttiopetusta tai alaan liittyvät seminaarit, kong- ressit sekä näihin liittyvät tehtävät erikseen sovittavalla tavalla. Opintojaksoon voi sisällyttää kirjallisuutta. V 3 Vapaasti valittavat opinnot KSc Kaavoitus III 1 ov ( ) Kurssiin osallistuminen edellyttää Kaavoitus ja vaatetus II:n suorittamista. Kurssin tavoitteena on tietokoneavusteisen suunnittelun mahdollisuuksiin perehtyminen. KSc Alle kouluikäisen perusvaatetus 1 ov ( ) Suunnitellaan vauvan ja/tai leikki-ikäisen perusvaatetus. Osa suunnitelluista vaatteista toteutetaan. Vaatteita koekäytetään vuoden, jolloin yhteisesti arvioidaan ratkaisujen hyvät ja huonot puolet. Kurssilla pyritään tukemaan joidenkin opiskelijoiden tutkimustehtäviä. KSc Tilkkutöiden perusteet 2 ov ( ) Tilkkutyöt eri puolilla maapalloa. Valikoima perustekniikoita, jotka ovat käyttökelpoisia eri opetusasteilla. Tutustuminen tilkkutöiden suunnitteluun tietokoneella. Opetusmateriaaliksi sopivia kokeiluja, tietokoneohjelmien hyödyntäminen omassa suunnittelussa ja oman tilkkutyödiasarjan kuvaaminen. KSc Suomalainen kirjontaperinne 2 ov ( ) Tutustuminen suomalaiseen pistokirjonta- ja revinnäisperinteeseen ja sen sovellusmahdollisuuksiin eri opetusasteilla. Harjoituksia. Pienimuotoinen suunnittelu- ja valmistusprosessi. Opetusmonisteet. KSc Koneneulonta 1 ov ( ) Perehtyminen neulekoneiden ja niiden lisälaitteiden toimintaperiaatteisiin. Kuvioneuleiden suunnittelutapoja. Harjoituksia ja pieni neuletuote. KSc Tietokoneavusteinen kankaankudonta 1 ov ( ) Tutustutaan tietokoneavusteiseen kankaankudontaan. Kurssiin liittyy harjoitustöitä. 160

40 KSc Sisustaminen 2 ov ( ) KSc Tekstiili tilassa (1 ov) Tilan tekijöiden merkityksiä. Ympäristökokemuksen erittelyä. Tilan, sen käyttäjän ja suunnittelijan vuorovaikutus. Suunnitellaan tekstiili tilaan. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on kurssien KSc 2.1 ja KSc 2.7 suoritukset. KSc Tekstiilin toteutus (1 ov) Suunnitelman tulkitseminen tuotteeksi. Valaistuksen vaikutus tekstiiliin. Valmistusprosessin suunnittelu, kokeilut ja toteutus. Tekstiilin arviointi tilassa ja dokumentointi. KSc Tuoli sisustuksessa 1 ov ( ) Vanha tuoli kotiverhoilijan ja harrastajan työkohteena. Muotoilun analysointia. KSc Suunnittelu- ja kognitio sekä uusi tieto- ja viestintätekniikka 1 ov (katso myös kasvatustieteen syventävät opinnot Kl 1.6 Luovuus ja kognitiiviset prosessit (2 ov) Tutustutaan ihmisen tiedonkäsittelyn mahdollisuuksiin ja rajoihin kognitiotieteen ja muotoilututkimuksen näkökulmasta. Perehdytään asiantuntemustutkimukseen sekä hajautetun kognition ja sosiaalisesti jakautuneen asiantuntemuksen käsitteisiin suunnittelussa. Kurssi toteutetaan verkostopohjaisessa ryhmätyöympäristössä. Hakkarainen, K & Lonka, K & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen: älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. Soveltuvin osin. Lisäksi kurssilla jaettavat tieteelliset artikkelit. Arviointi Aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun. Hyväksytty/Hylätty. KSc Orientaatio tekniseen työhön 1 ov ( ) Opiskelija tutustuu teknisen työn perusteisiin ja niiden opettamiseen niin, että hän pystyy yhteistyössä teknistä työtä opettavan kanssa suunnittelemaan käsityön yhteisiä osuuksia. KSc Tekstiilihistorian valinnaiskurssi 1-2 ov ( ) Arkkitehtuuri ja sisustus Euroopan historiassa. Tekstiilihistoriallinen näkökulma sisustustaiteeseen. 1 ov:n suorittajille luentomonisteet sekä Ducher,, R., Caractéristiques des styles. Èdition revue et corrigeé. Flammarion. Soveltuvin osin. ja Massey.. A., Interior Design of the 20 th Century. Thames and Hudson. Soveltuvin osin. 2 ov:n suorittajille lisäksi kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Arviointi: Tentti 3-1. Ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja harjoittelu AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT T OPINNOT 1-12 OV OPINTOJAKSO OV A1 A2 A3 TEKNOLOGIA JA TIETOTEKNIIKKA 2-3 YHTEISTYÖPROJEKTIT ERI KORKEAKOULUJEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 2-4 HARJOITTELU 1-5 Opiskelija voi suorittaa käsityötieteen alaan liittyviä ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua 1 12 ov. Harjoittelua voi olla enintään 5 opintoviikkoa. Tutkintorakenteessa tämä näkyy siten, että käsityötiede pääaineena opiskelevilla (silloin kun tutkintoon ei kuulu toista opetettavaa ainetta) maisterin tutkinnossa voi olla yksi laaja sivuaine ja kaksi suppeampaa sivuainekokonaisuutta tai yksi laaja sivuaine, yksi suppea sivuaine ja muina opintoina ammatillisia valmiuksia antavia opintoja 1 12 ov ja vapaasti valittavia opintoja vähintään 10 ov. Ammatillisia valmiuksia antaviksi opinnoiksi voidaan anomuksesta hyväksyä ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja käsityöalaan liittyviä opintoja. Jos opiskelija on suorittanut ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon tekstiili- tai vaatetusalalla, hänelle voidaan anomuksesta hyväksyä osa aiemmista opinnoista ammatillisia valmiuksia antaviksi opinnoiksi, mikäli opintojen tavoitteet, sisällöt, laajuus ja laatu katsotaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon sopivaksi. Hyväksilukemisesta vastaa lehtori Marjatta Joutsenlahti. Käsityönopettajan koulutus pyrkii resurssien mukaan vuosittain tarjoamaan n. 5 opintoviikkoa ammatillisia valmiuksia antavia opintoja. A 1 Teknologia ja tietotekniikka 2 3 ov Kurssilla perehdytään uusimpaan käsityöalan teknologiaan sekä tieto- ja viestintätekniikkaan. A 2 Yhteistyöprojektit eri korkeakoulujen ja muiden tahojen kanssa 2 4 ov Käsityönopettajan koulutus osallistuu vuosittain johonkin yhteistyöprojektiin, joka liittyy puvustukseen, sisustukseen tai esim. lastentapahtumaan. 161

41 A 3 Harjoittelu 1 5 ov Harjoittelupaikoiksi suositellaan tekstiili- ja vaatetusalan tuotteita ja koneita tutkivia tutkimuslaitoksia tai sellaisia tahoja, jotka tukevat opiskelijan tutkimustehtävää. Opintosuoritukset: 3 viikkoa harjoittelua vastaa 1 opintoviikon suoritusta. Harjoittelu tapahtuu ohjauksen alaisena ennakkoon sovitun ohjelman mukaan. 162