OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Transkriptio

1 Hallitussihteeri Aino Still Opetus- ja kulttuuriministeriön vastine sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oikeustulkkirekisteristä HE 39/2015 vp annettuihin asiantuntijalausuntoihin 1. Tiivistelmä Lausunnon sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oikeustulkkirekisteristä (HE 39/2015 vp) ovat antaneet Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto- Finlands översättar- och tolkförbund ry, Maahanmuuttovirasto, Suomen Asianajajaliitto, Opetushallitus, oikeusministeriö, Suomen Viittomakielen Tulkit ry ja Poliisihallitus. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki oikeustulkkirekisteristä. Lailla pantaisiin täytäntöön oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (jäljempänä tulkkausdirektiivi) siltä osin kuin se koskee tulkkausdirektiivissä tarkoitettujen tarvittavan pätevyyden omaavien itsenäisten tulkkien rekisterin perustamista. Oikeustulkkirekisterin tarkoituksena olisi edistää sellaisten tulkkien saatavuutta, joilla on riittävän laadukas tulkkaustaito oikeudellisissa asioissa. Rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olisi joko oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittaminen taikka soveltuvan korkeakoulututkinnon ja 35 opintopisteen laajuisten oikeustulkkausopintojen suorittaminen. Tulkin olisi lisäksi annettava kirjallinen vakuutus, jossa hän sitoutuu tulkin työtä koskevien lakien ja ammattieettisten säännösten noudattamiseen. Rekisteriin merkitseminen olisi voimassa viisi vuotta kerrallaan ja merkitsemisen uusiminen edellyttäisi oikeustulkkaustaidon ylläpitämistä. Tulkki poistettaisiin oikeustulkkirekisteristä, jos hänet olisi tuomioistuimen tuomiolla todettu syylliseksi rikokseen, jonka hän on tehnyt tulkkina toimiessaan tai jos hän olisi muutoin tulkkina toimiessaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton toimimaan oikeustulkkina. Rekisteriin merkitsemisestä ja poistamisesta päättäisi Opetushallituksen yhteydessä toimiva oikeustulkkirekisterilautakunta, jonka Opetushallitus asettaisi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 2. Vastine lausunnonantajatahoittain 2.1 Suomen Viittomakielen Tulkit ry Lakiehdotuksen mukaan rekisterin tarkoituksena olisi edistää oikeudellisissa asioissa riittävän pätevien tulkkien saatavuutta ja siten edistää tulkkausdirektiivissä tarkoitetun tulkkauksen laatua ja tehokasta saatavuutta. Viranomaiset eivät olisi velvoitettuja käyttämään rekisteriin merkittyjä tulkkeja. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto- Finlands översättar- och tolkförbund ry ja Suomen Viittomakielen Tulkit ry ovat lausunnoissaan todenneet, että viranomaisten velvollisuus käyttää rekisteriin merkittyä tulkkia vaikuttaisi tulkkien halukkuuteen hakea rekisteriin merkitsemistä. Suomen Viittomakielen Tulkit ry on kannattanut lain muuttamista velvoittavaksi sisältäen kuitenkin poikkeuksen, jos tarvittavalle kieliparille ei ole tarjolla rekisterissä olevaa tulkkia. Viranomaisen velvollisuudesta huolehtia tulkkauksesta säädetään erikseen kutakin menettelyä koskevassa lainsäädännössä kuten hallintolaissa (434/2003), oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) ja esitutkintalaissa (805/2011). Oikeudesta käyttää suomea tai ruotsia tuomiois- 1

2 tuimessa tai muussa viranomaisessa sekä siihen liittyvästä viranomaisen velvollisuudesta huolehtia tulkkauksesta säädetään kielilaissa (423/2003). Osassa edellä mainituista laeista on lisäksi säädetty tulkin kelpoisuudesta. Esimerkiksi säännökset rikosprosessissa käytettävien tulkkien ja kääntäjien kelpoisuudesta otettiin esitutkintalakiin ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun tulkkausdirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Säännöksissä tulkkien ja kääntäjien kelpoisuudesta ei ole asetettu koulutukseen liittyviä edellytyksiä, vaan säännösten mukaan tulkkina saa toimia rehellinen ja muuten tehtävään sopiva henkilö, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Muun muassa rikosasioiden käsittelyssä lainsäädännössä viranomaiselle asetettu velvoite huolehtia tulkkauksesta perustuu paitsi perustuslaissa säädettyyn myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa asetettuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Viranomaisten velvoittaminen käyttämään ainoastaan oikeustulkkirekisteriin merkittyä tulkkia voisi käytännössä johtaa siihen, että asianmukaista tulkkausta ei voida järjestää, mikäli rekisteriin merkittyä kyseisessä asiassa tarvittavan kielen tulkkia ei olisi saatavilla. Viranomaisten velvoittaminen käyttämään ensisijaisesti rekisteriin merkittyä tulkkia edellyttäisi kutakin viranomaismenettelyä koskevan säädöksen muuttamista ja voisi vaikeuttaa viranomaisten työskentelyä sekä tulkin löytämistä. Erityisesti rikosasioissa tulkkia voidaan tarvita lyhyelläkin varoitusajalla ja tulkin löytäminen voi viivästyä, jos viranomaisen olisi ensin selvitettävä se, onko kyseisessä kielessä olemassa oikeustulkkirekisteriin merkittyä tulkkia ja onko hän saatavilla kyseiseen toimeksiantoon. 2.2 Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto- Finlands översättar- och tolkförbund ry Lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 2 kohdan a alakohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla säädetyn tutkintorakenteen mukaisen oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittanut tulkki. Lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 2 kohdan b alakohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin myös tulkki, joka on suorittanut tulkin tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon ja vähintään 35 opintopisteen tai sitä vastaavan laajuiset oikeustulkkauksen opinnot. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on kannattanut rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olevan kelpoisuuden laajentamista myös muulla tavoin osoitettuun oikeustulkkausosaamiseen edes väliaikaisena ratkaisuna direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi. Tulkkausdirektiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tarjotun tulkkauksen ja toimitettujen käännösten laatu vastaa 2 artiklan 8 kohdassa ja 3 artiklan 9 kohdassa edellytettyä tasoa. Tulkkausdirektiivin 2 artiklan 8 kohdan mukaan tarjottavan tulkkauksen on oltava riittävän laadukasta, jotta sen avulla voidaan turvata menettelyn oikeudenmukaisuus erityisesti varmistamalla, että epäillyt tai syytetyt henkilöt tuntevat heitä vastaan vireillä olevan asian ja kykenevät käyttämään oikeuttaan puolustukseen. Oikeustulkkirekisteriin merkityn tulkin valinneen tahon tulisi voida luottaa tulkin riittävään ammattitaitoon, minkä vuoksi rekisteriin merkittäviltä tulkeilta tulisi edellyttää osoitusta tietyntasoisesta osaamisesta. Tulkkauksen laadun edistämiseksi ja tarvittavan pätevyyden takaamiseksi rekisteriin merkittävillä tulkeilla tulisi olla riittävä kielen ja oikeustulkkauksen toimintaympäristön ja tulkkausmenetelmien hallinta sekä riittävä työelämäosaaminen ja ymmärrys tulkintyön ammattietiikasta. Tulkin on kyettävä välittämään viesti muuttumattomana ja ymmärrettävä eri käsitteiden merkitys kussakin asiayhteydessä. Tämä edellyttää, että tulkki tuntee oikeustulkkauksen kannalta olennaisen toimintaympäristön eli suomalaisen yhteiskunnan instituutioiden ja oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet ja käsitteet ja hallitsee menettelyyn liittyvän ammattikielen molemmilla tulkattavilla kielillä. Tulkin olisi ymmärrettävä eri prosessinlajien, kuten siviiliprosessin, hallintolainkäytön ja rikos- 2

3 asioiden väliset erot sekä näiden prosessien vaiheet. Tulkin olisi lisäksi tunnettava asiaan liittyvät esteellisyys- ja salassapitosäännökset. Tulkin olisi myös hallittava eri tulkkausmenetelmät ja tulkkaustekniset keinot ja kyettävä arvioimaan menetelmien ja teknisten keinojen tarkoituksenmukaisuutta kunkin tulkkaustehtävän ja -tilanteen kannalta. Jotta riittävän laadukkaan tulkkauksen taso voidaan taata, tulisi rekisteriin merkitä ainoastaan sellaiset tulkit, joiden edellä kuvattu osaaminen voidaan riittävästi todentaa. Edellä mainittuja oikeustulkkauksessa vaadittavia taitoja ja niiden riittävää tasoa on arvioitu ja ne on määritelty oikeustulkin erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteissa, jotka on laadittu yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa. Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittamiseksi vaadittava ammattitaito kattaa ammattimaisen toiminnan ja työelämäosaamisen, oikeustulkin toimintaympäristön tuntemisen, oikeustulkin työkielten hallinnan sekä oikeustulkkaustaidon. Oikeustulkin erikoisammattitutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton näyttötutkinto, joka voidaan tarvittaessa suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta, jos henkilö on saavuttanut riittävän osaamisen muuta kautta. Näyttötutkinnossa osoitettava ammattitaito voi olla hankittu esimerkiksi työelämässä tai harrastustoiminnassa. Näin ollen henkilö voisi mennä suorittamaan oikeustulkin erikoisammattitutkinnon, jos hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn ammattitaidon esimerkiksi käytännön työtehtävissä. Asian valmistelussa on päädytty ehdottamaan, että mikäli henkilö pystyy osoittamaan suorittaneensa edellä mainitun oikeustulkin erikoisammattitutkinnossa osoitettavaa osaamista vastaavat opinnot korkeakoulututkinnon ja oikeustulkkausopintojen kautta, tulee oikeustulkkirekisteriin voida merkitä tulkki myös sillä perusteella. Muun kuin lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen tutkintojen tai opintojen suorittamisen kautta yhdenmukainen oikeudellisissa asioissa tarvittavan pätevyyden todentaminen voisi olla hyvin vaikeaa. Tutkintotodistuksen esittäminen on selkeämpi ja luotettavampi tapa osoittaa vaadittava osaaminen kuin esimerkiksi erilaisista tulkkaustehtävistä esitetyt kuitit tai muut tositteet. Koulutusta koskevien edellytysten muuttamista siirtymäajaksikaan ei voida pitää tulkkausdirektiivin ja ehdotettavan rekisterin tarkoituksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisena. Kielen ja toimintaympäristön riittävä hallinta sekä objektiivisuus ja puolueettomuus ovat tärkeitä menettelyn oikeudenmukaisuuden ja yksilöiden oikeusturvan kannalta. Sekä asianosaisten että viranomaisen on voitava luottaa tulkkauksen asianmukaisuuteen ja oikeustulkkirekisterin tulisikin heti rekisterin perustamisesta lähtien edistää riittävän laadukkaan tulkkauksen tehokasta saatavuutta edellyttämällä siihen merkittäviltä tulkeilta osaamista toimia oikeustulkkina vaativissakin tilanteissa. Eri pätevyysedellytykset voisivat myös aiheuttaa epäselvyyttä, kun kaikkia siirtymäaikana oikeustulkkauksia suorittaneita rekisteriin merkittyjä tulkkeja ei enää siirtymäajan päätyttyä voitaisikaan pitää riittävän pätevinä toimimaan oikeustulkkeina. Yksilöllisten rekisteröintiedellytysten määrittäminen ja niiden tutkiminen olisi tutkintotodistusten osoittamiseen verrattuna myös hallinnollisesti raskas menettely. 2.3 Opetushallitus Lakiehdotuksen 10 :n mukaan oikeustulkkirekisterilautakunta perisi hakijalta maksun ehdotuksen 5 :n 1 momentissa ja 6 :n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelemisestä. Maksusta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla. Valtion maksuperustelain mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Valtion maksu- 3

4 perusteasetuksen (211/1992) mukaan suoritteen omakustannusarvoon eli suoritteen tuottamisesta aiheutuneisiin kokonaiskustannuksiin luetaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvien erilliskustannusten lisäksi suoritteen tuottamisen aiheuttama osuus hallinto-, toimitila- ja pääomakustannuksista sekä muista valtion viranomaisen yhteiskustannuksista. Hallituksen esityksessä on esitetty arvio hakemusten määrästä ja hakemusten käsittelystä Opetushallituksessa ja oikeustulkkirekisterilautakunnassa aiheutuvista kustannuksista sekä näiden perusteella lasketusta hakemusmaksun suuruudesta. Opetushallitus on sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa arvioinut oikeustulkkirekisterin kehittämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten olevan hallituksen esityksessä esitettyä suuremmat ja esittänyt arvioitavaksi, tulisiko hakemusmaksu määrätä valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentin nojalla omakustannusarvoa alempana. Valtion maksuperustelain 8 :n mukaisesti hakemusmaksusta säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Hakemusmaksun määrää koskevan asetuksen valmistelun yhteydessä tullaan tarkastelemaan rekisterin ylläpitämisestä ja hakemusten käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Toiminnan alkuvaiheessa ei ole vielä varmaa tietoa hakemusten todellisesta määrästä eikä näin ollen hakemusten käsittelemisestä aiheutuvasta työmäärästä ja kustannuksista. Näin ollen hakemusmaksu on järjestelmän alkuvaiheessa määrättävä arvioitujen hakemusten määrien ja järjestelmän kustannusten perusteella. Koska hakemusmaksuista saatavat tulot kertyisivät osittain viiveellä toiminnan käynnistymisestä, on valtion vuoden 2015 talousarvion momentin määrärahaa (opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot) mahdollista käyttää oikeustulkkirekisterin kehittämiseen. Myös vuoden 2016 valtion talousarvioehdotukseen on esitetty euron määrärahaa oikeustulkkirekisterin kehittämiseen. Valtion talousarvion määräraha käytettäisiin lain täytäntöönpanotoimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin eli ehdotetun oikeustulkkirekisterin tekniseen toteuttamiseen, oikeustulkkirekisterilautakunnan asettamiseen sekä oikeustulkkirekisterin perustamiseen liittyvään muuhun hallinnolliseen työhön. Oikeustulkkirekisterin toiminnan vakiinnuttua on hakemusmaksun määrä laskettavissa tarkemmin järjestelmästä aiheutuvia kustannuksia vastaavaksi. Samassa yhteydessä voidaan arvioida hakemusmaksun määräämistä valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentin nojalla omakustannusarvoa alempana valtion taloudellisten reunaehtojen puitteissa. 2.4 oikeusministeriö Lakiehdotuksen 7 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan oikeustulkkirekisterilautakunnan olisi poistettava tulkki oikeustulkkirekisteristä, jos tulkki on tuomioistuimen tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, jonka hän on tehnyt tulkkina toimiessaan tai jos hän on muutoin tulkkina toimiessaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton toimimaan oikeustulkkina. Lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olisi, ettei hakijaa ole hakemista edeltävän kolmen vuoden aikana poistettu oikeustulkkirekisteristä 7 :n 1 momentin 3 tai 4 kohdan perusteella. Lakiehdotuksen 8 :n 3 momentin mukaan tieto tulkin poistamisesta rekisteristä 7 :n 1 momentin 3 tai 4 kohdan perusteella olisi säilytettävä kolme vuotta rekisteristä poistamisesta, jotta oikeustulkkirekisterilautakunta voi tarkistaa oikeustulkkirekisteristä lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisen rekisteriin merkitsemisen edellytyksen. Oikeusministeriö on sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että lakiehdotuksen 7 :n säännöstä olisi täydennettävä lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 3 kohdan tapaan määräajalla, joka estää sen 1 momentin 3 ja 4 kohtien soveltamisen rekisteristä poistamisen perusteena määräämättömän ajan. 4

5 Mikäli tuomioistuimen tuomion tai tulkin toiminnassa osoittautuneen sopimattomuuden johdosta tapahtuva oikeustulkkirekisteristä poistaminen halutaan rajoittaa ajallisesti, voisi esimerkiksi lakiehdotuksen 7 :n 2 momenttiin lisätä asiaa koskevan säännöksen, jolloin ehdotuksen 2 momentista tulisi 3 momentti, seuraavasti: 7 Oikeustulkkirekisteristä poistaminen Oikeustulkkirekisterilautakunnan on poistettava tulkki oikeustulkkirekisteristä, jos tulkki: 1) pyytää sitä kirjallisesti; 2) ei täytä 5 :n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä; 3) on tuomioistuimen tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, jonka hän on tehnyt tulkkina toimiessaan; 4) on muutoin tulkkina toimiessaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton toimimaan oikeustulkkina. Tulkkia ei kuitenkaan poisteta rekisteristä, jos edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tuomion antamisesta tai 4 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta on kulunut yli kolme vuotta. (lisäys) Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asia tulee oikeustulkkirekisterilautakunnan ratkaistavaksi tuomioistuimen 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu asia tulee oikeustulkkirekisterilautakunnan ratkaistavaksi tulkkia koskevan kirjallisen kantelun tai viranomaisen ilmoituksen perusteella. 2.5 Poliisihallitus Poliisihallituksen sivistysvaliokunnalle antamassa lausunnossa on esitetty, että tuomioistuimelle tulisi olla mahdollisuus määrätä tulkki poistettavaksi rekisteristä lakiehdotuksen 7 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tuomion yhteydessä liitännäisseuraamuksena. Ehdotuksen mukaan toimivalta päättää rekisteriin merkitsemisestä ja rekisteristä poistamisesta olisi oikeustulkkirekisterilautakunnalla. Toimivallan hajauttamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena ja se voisi monimutkaistaa sääntelyä, jos esimerkiksi yleisen tuomioistuimen päätökseen haettaisiin muutosta lautakunnan päätöksestä poikkeavasti. Oikeustulkkirekisteristä poistamista ei voida pitää esimerkiksi liiketoimintakieltoon rinnastettavana keinona oikeusvaikutustensa puolesta, koska oikeustulkkirekisteriin merkitseminen ei olisi edellytyksenä tulkkina toimimiselle oikeudenkäynnissä, esitutkinnassa tai muussa viranomaismenettelyssä. Viranomainen on tietyissä tilanteissa velvollinen hankkimaan tulkin, mikä voi tapauskohtaisesti edellyttää myös rekisteristä poistetun tulkin käyttämistä. Lakiehdotuksen 8 :n 3 momentin mukaan oikeustulkkirekisteriin merkityt tiedot olisi poistettava ilman aiheetonta viivytystä jos merkitsemisen voimassa olo on päättynyt, tulkki on poistettu rekisteristä tai oikeustulkkirekisterilautakunta on saanut tiedon rekisteriin merkityn tulkin kuolemasta. Tieto tulkin poistamisesta rekisteristä 7 :n 1 momentin 3 tai 4 kohdan perusteella olisi kuitenkin säilytettävä kolme vuotta rekisteristä poistamisesta. Poliisihallitus on lausunnossaan todennut esityksestä jäävän epäselväksi, miksi rekisteristä poistamistietoja säilytettäisiin kolme vuotta. Lakiehdotuksen 8 :n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että tieto tulkin poistamisesta tulkkina toimiessaan tehdyn rikoksen tai muun ilmeisen sopimattoman toiminnan perusteella olisi säilytettävä kolme vuotta siitä kun poistaminen on tapahtunut, jotta oikeustulkkirekisterilautakunta voisi selvittää rekisteritiedoista, onko rekisteriin merkitsemistä hakevan tulkin merkitsemiselle 5 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu este. 5

6 Poliisihallitus on lausunnossaan todennut, että lakiehdotuksen mukaan monista rekisteriin liittyvistä seikoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella ja että asetusta olisi hyödyllistä valmistella rinnakkain lain kanssa. Ehdotukseen laiksi oikeustulkkirekisteristä sisältyisi valtuutus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin oikeustulkkirekisterilautakunnan tehtävistä (2 4 mom.), oikeustulkkirekisterilautakunnan päätöksenteosta ja asioiden käsittelystä oikeustulkkirekisterilautakunnassa (4 3 mom.), oikeustulkkirekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olevan kirjallisen vakuutuksen edellytyksistä (5 1 mom. 3 kohta), oikeustulkkaustaidon ylläpitämisen osoittamisesta sekä rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä olevista soveltuvista korkeakoulututkinnoista ja oikeustulkkauksen opinnoista (5 3 mom.) ja tulkille annettavan todistuksen sisällöstä (6 1 mom.). Lisäksi hakemusmaksusta säädettäisiin valtion maksuperustelain nojalla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Asetuksella säädettäviä asioita on käsitelty tarkemmin hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen jaksossa 2 tarkemmat säännökset ja määräykset. Valtioneuvoston asetusta valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Erityisesti oikeustulkkaustaidon ylläpitämisen osoittamistavoista ja rekisteröinnin edellytyksenä olevista oikeustulkkauksen opinnoista säätäminen edellyttää korkeakoulujen käynnistymässä olevien erikoistumiskoulutuksien ja muiden tulkkausalan opetusta antavien oppilaitosten koulutustarjonnan tarkastelua sekä asianomaista koulutusta järjestävien ja muiden tahojen kuulemista asian valmistelussa. 6