TÄSSÄ TIEDOTTEESSA. Toiminnanjohtajan palsta Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Karhuseudun uudelle ohjelmakaudelle

Transkriptio

1 TÄSSÄ TIEDOTTEESSA Toiminnanjohtajan palsta Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Karhuseudun uudelle ohjelmakaudelle Karhuseutu tiedottaa Euroja tyrkyllä yrittäjille Kotiseutua voi kehittää monin tavoin Karhuseutu vastaanotti ELARDin painavan viestikapulan Karhuseudun kylillä Karhuseudun kylillä -hanke joulutapahtumissa Kansainvälisyys Karhuseudulla Best Practices in Nature Tourism Project - Luontomatkailuhankkeen parhaat käytännöt Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), PORI karhuseutu@karhuseutu.fi facebook.com/karhuseutu toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa maksatusneuvoja Niina Harju hankeneuvoja Raisa Ranta kylä-asiat kv-koordinaattori Jaana Mälkki /

2 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Karhuseudun uudelle ohjelmakaudelle EU:n komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille ensimmäisten jäsenmaiden joukossa. Yli kahdeksan miljardin euron rahoituspaketista odotetaan kasvun eväitä Suomen maaseudulle. Noin viiden prosentin siivulla kokonaisuudessa on mukana Suomen 54:n LEADER-ryhmän rahoitus. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Leader Karhuseudun hakemuksen Leader-ryhmäksi ja myönsi alueellemme Otso osaa ohjelman toteuttamiseen 5,1M, josta EU:n ja valtion osuus on 80% ja alueen kuntien osuus 20%. Julkisen rahoituksen vastineeksi hankkeisiin sijoitetaan myös yksityistä rahoitusta, joka nostaa kokonaisrahoituksen yli kahdeksaan miljoonaan euroon. Vuosi on alkanut pirteästi Tammikuun ensimmäisistä päivistä lähtien on tullut lukuisia yhteydenottoja ja ehdotuksia uusista ideoista, joita toivotaan rahoitettavan Leaderistä. Karhuseudun tammikuussa startannut infokiertue on omalta osaltaan lisännyt kiinnostusta Leader-rahaan. Nakkilassa, Laviassa, Porissa ja Kokemäellä järjestetyissä infoilloissa oli tupa täynnä porukkaa. Kysyntää on niin yhteisö- kuin yritystuillekin. Nyt on erinomainen ajankohta suunnitella uusia Leaderhankkeita, sillä sähköinen hakujärjestelmä aukeaa huhtikuussa. Huhtikuun kokouksessa Karhuseudun uusi hallitus pääsee tekemään näiltä näkymin monta uutta rahoituspäätöstä. Hyville ideoille on erinomainen mahdollisuus saada rahoitusta, sillä vuoden 2015 rahojen lisäksi myönnettävänä ovat myös vuodelle 2014 suunnatut rahat. Kierrämme vielä monta paikkaa tiedottamassa Leaderin tarjoamista mahdollisuuksista. Miten sinä voisit hyötyä uuden kauden Leader-rahoituksesta? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, alla näet infokiertueen aikataulun ja paikat.

3 LOPUT INFOTILAISUUDET: Harjavalta ti klo 18 Emil Cedercreutzin museo Luvia ti klo 18 kirjasto Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30, jolloin voit tulla jo juttelemaan ideoistasi. YRITYSTUET Yritykset (alle 10 htv) voivat saada tukea investointituki & investoinnin toteutettavuustutkimus perustamistuki & kokeiluraha Yritykset hyödynsaajina: koulutushankkeet yhteistyöhankkeet mm. yritysryhmähankkeet YHTEISÖTUET Yhteistyö - ja innovaatiohankkeet (mukana yritykset) Koulutus ja tiedotus (mukana yritykset) Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen investoinnit kehittämishankkeet Teemahankkeet Ympäristöhankkeet Lavia osaksi Karhuseutua Lavia liittyi osaksi Karhuseutua vuoden 2015 alussa Porin kuntaliitoksen myötä. Kaikilla jäsenillä on nyt hieno mahdollisuus tutustua Laviaan, sillä Karhuseudun vuosikokous järjestetään Laviassa virastotalolla Tervetuloa vuosikokoukseen ja tavataan myös infoilloissa. Terveisin, Salme

4 Euroja tyrkyllä yrittäjille KARHUSEUTU TIEDOTTAA Yritysten perustamista ja investointeja tuetaan Maaseuturahastosta uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiseksi sekä tietysti paikallisen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Satakunnan Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen sopimuksen mukaan Leader-tukea myönnetään pääsääntöisesti alle kolme henkilötyövuotta työllistäville yrityksille. Isommat yritystuet haetaan ELY-keskuksesta, mutta Leaderin yhteistyöhankkeissa myös keskisuurten yritysten mukanaolo on tällä kaudella mahdollista. Tämänhetkisen arvion mukaan tukihaku käynnistyy huhtikuussa. Vaikka pelisääntöjä ei ole vielä lopullisesti määritelty, Karhuseutu toteuttaa parhaillaan rahoituksen roadshow ta. Näin siksi, että tukihaun käynnistyessä päästään heti syöttämään järjestelmään rahoitushakemuksia ja uusi rahoituskausi alkaa sujuvasti. Fyrkkaa uusiin koneisiin Yritysten investointituki on 20 %. Investointitukea voi saada mm. rakennusten hankintaan ja rakentamiseen, uusiin koneisiin, laitteisiin ja välineisiin ja muuhun käyttöomaisuuteen. Käytetyt koneet ja laitteet ovat valitettavasti tuen ulkopuolella. Niin ikään aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistoihin, patentteihin ja valmistusoikeuksiin voi saada rahoitusta. Tukea saa nimenomaan päätoimiseen yrittäjyyteen, toimipaikan on oltava maaseutualueella (sulkee pois Porin ja Rauman keskusta-alueet) ja toiminta ei saa merkittävästi vääristää kilpailutilannetta, Salme Pihlajamaa huomauttaa. Tällä kaudella yritystuista on ikärasismi poistettu: yritystuet on jatkossa tarkoitettu myös yli 63-vuotiaille yrittäjille. Erilaisia mahdollisuuksia Uusi yrityksen perustamistuki voi olla enimmillään euroa. Se on tarkoitettu aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden yrityksen perustamiseen. Paikallisille markkinoille suunnattuun palvelutoimintaan tukea ei myönnetä. Perustamistuki on tavallaan starttirahan vaihtoehto, kumpaa kannattaa hakea? Perustamistuki on yrityksen toimenpiteisiin, startti henkilön toimeentulon turvaamiseen, muotoilee Salme. Yritysryhmän yhteistyöhankkeeseen puolestaan pääsee kiinni, kun vähintään kaksi yritystä hakeutuu kimppaan. Hankkeessa voidaan esimerkiksi muodostaa ketjuja tai klustereita, pilotoida, kehittää mikroyritysten yhteistä markkinointia ja koota yhteen tuottajaryhmiä. Hakijana pitää olla organisaatio. Kysy reunaehdoista Päällekkäisyyksiin ei tukimaailmassa sorruta. Jos esimerkiksi Finnveran tuessa on mukana EUrahoitusta, ei samaan aikaan voi saada Maaseuturahaston tukea. Yritystukien piiristä pois suljettuja aloja ovat vähittäiskauppa, koneurakointi, liikennöinti ja energiaturpeen tuottaminen. Tuen hakeminen edellyttää liiketoimintasuunnitelmaa sekä kannattavuus- ja maksuvalmiussuunnitelmaa. Näissä auttavat myös ProAgrian yritysneuvojat sekä kuntien yrityskehittäjät.

5 Yleisöä kiinnosti Nakkilassa mm. niksit siinä tapauksessa, jos hanke uhkaa jäädä kesken. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä Leaderryhmään. Hankesuunnitelmaan voi tehdä muutoksen, mutta muutos on hyväksytettävä ennen kuin aletaan tehdä muutettuja toimenpiteitä. Karhuseudun hankeinfokiertue starttasi tammikuussa Nakkilasta, jossa kunnantalon valtuustosali täyttyi kiitettävästi.

6 Kotiseutua voi kehittää monin tavoin Kehittämishankkeilla parannetaan paikallisia palveluja ja asumisviihtyvyyttä sekä edistetään yrittäjyyttä. Leader-hankkeiden avulla päästään vaikuttamaan siihen, millaista kotiseudulla on asua ja yrittää. Paikkakuntalaiset ovat parhaita asiantuntijoita alueensa kehittämisessä. Kylän ja kunnan eduksi voidaan esimerkiksi parantaa kylän palveluja, rakentaa tai kunnostaa kokoontumispaikkoja ja lisätä nuorison harrastusmahdollisuuksia. Yhteisöjen kehittämistuet on suunnattu julkis- tai yksityisoikeudellisille yhteisöille, kuten yhdistyksille, kunnille, oppilaitoksille ja osuuskunnille. Hankkeita voidaan toteuttaa paikallisina, alueidenvälisinä tai kansainvälisinä. Yleisesti hyödyllistä Tuettavan kohteen (tai asian) pitää olla pääsääntöisesti kaikkien alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Rahoitusta ei siis voi saada esimerkiksi pienen, rajatun kohderyhmän saunarakennukselle, vaan kohteen tulee hyödyttää useampaa tahoa. Hankkeen tulee luoda jotain uutta ihan tavanomaista toimintaa ei tueta, kertoo Salme Pihlajamaa. Tukea voi hakea mm. työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja hankkeen ohjausryhmän kuluihin. Investoinneiksi lasketaan mm. koneiden, laitteiden ja välineiden hankkiminen tai rakennus- ja kunnostuskustannukset. Yksinkertaistetut kustannusmallit e a a e a tetaan tt n ma s n a emista e tta ia menette n i- sen t nn n is si. Kehittämishankkeissa ovat uutta yksinkertaistetut kustannusmallit, joissa tietty prosenttiosuus hankkeen kustannuksista voidaan sisällyttää hankkeeseen ilman kuittien esittämistä maksatuksessa. Tällaisia kuluja ovat esim. toimitilojen vuokrat, toimistokulut ja matkakulut. Tämä yleiskustannusmalli flat rate on omiaan helpottamaan hankehallintoa. issa in an eissa t i i aan m nt m s e ta a sena m s m a ma saa an een s t n s nnite man t te t misen e stee a. Kysy lisää kustannusmalleista Karhuseudun henkilökunnalta.

7 Teemahanke pientoimenpiteille Yhteistyö-, koulutus- ja tiedonvälityshankkeissa hyödynsaajina on usein myös yrityksiä, vaikka hakijat ovat yhteisöjä. Kun yritykset ja yhteisöt toimivat yhdessä alueen kehittäjinä, kaikki hyötyvät. Kehittämisestä voidaan tehdä myös kansainvälistä. Varsinkin nuoret innostuvat kansainvälisestä toiminnasta, joka Satakunnan Leaderryhmillä on Suomen vilkkainta. Tällä kaudella teemahankkeilla toteutetaan useampia pieniä toimenpiteitä samaan tapaan kuin viime kauden koordinointihankkeissa. Näissä hallinnoijana toimii Leaderryhmä, joka hakee tietyn teeman mukaisia hankkeita. Tukiprosentit vaihtelevat hanketyypin mukaan. Esimerkiksi investointiin voi saada tukea enimmillään 75 prosenttia ja kehittämishankkeeseen jopa 100 % hankkeen hyväksyttävistä, kohtuullisista kustannuksista. Hankkeisiin tarvitaan myös omarahoitusta, josta osa voi edelleenkin olla talkootyötä. Tuki maksetaan jälkikäteen, joten maksuvalmiuden on oltava kunnossa.

8 Karhuseutu vastaanotti ELARDin painavan viestikapulan ELARD (European LEADER Association for Rural Development) on kansainvälinen EU:n Leader-ryhmien kattojärjestö. ELARDin tärkeimpiä tehtäviä on paikallis- ja yhteisölähtöisen kehittämisen vahvistaminen Euroopassa ja kansainvälisesti. Yhteistyöjärjestön rooli Leader-toiminnan edunvalvojana Euroopan unionin suuntaan on olennaisen tärkeä, samoin sen tehtävä tiedonvälittäjänä eurooppalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksista sekä eri maiden käytäntöjen, niin hyvien kuin huonojenkin, vaikutuksista. Karhuseutu otti vastaan ELARDin Suomen viestikapulan tämän vuoden alusta, kun allekirjoittanut valittiin edustamaan Suomen Kylätoiminta ry:tä ja Suomen Leader-ryhmiä ELARDin hallitukseen. Suomea ELARDissa on viimeiset kymmenen vuotta edustanut Joutsenten reitin Petri Rinne. Viimeiset neljä vuotta Petri toimi ELARDin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Petri jatkaa kv-työtä edelleen Euroopan maaseutuverkoston (ENRD) ns. maantieteellisenä asiantuntijana ja seuraa tiiviisti myös ELARDin työtä jatkossa. Suomen Leader-ryhmät edellä uuteen ohjelmakauteen Vuoden ensimmäinen ELARD-kokous pidettiin tammikuun lopussa. Eri maiden ajankohtaisia asioita kerratessa Suomi erottautui edukseen, kun saimme kertoa Leader-ryhmien valintojen olevan tehty. Muualla ei prosessi ole vielä näin pitkällä ja monessa maassa oli paikallisten kehittämisstrategioiden kirjoittaminen vielä pahasti kesken. Huolta herättivät myös tulevan kauden rahoitusneuvottelut muutamassa maassa, kun kansallisen rahoituksen puutteessa paikalliset kehykset uhkaavat jäädä aiempaa paljon pienemmäksi. Kaiken kaikkiaan Suomen tilanne näytti varsin positiiviselta eurooppalaisesta näkökulmasta, mutta esimerkiksi monirahastoisuuden toteuttamisessa meillä on vielä kirittävää moneen muuhun EU:n jäsenvaltioon nähden. Yksi alkaneen vuoden maaseudun kehittämisen kohokohtia on Euroopan maaseutuparlamentti (European Rural Parliament 2015), joka pidetään Itävallassa. Tapahtuma kerää yhteen maaseudun kehittämisen tekijät ja asiantuntijat eri maista ja eri tasoilta pohtimaan eurooppalaisen maaseudun tulevaisuutta. ELARD ja Leader-ryhmät ovat mukana tuomassa esiin Leader-metodin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan kehittämistyön vahvuuksia. Tilaisuuden valmistelut ovat vasta alussa, mutta odotettavissa on laaja-alainen eurooppalainen maaseututapahtuma. Raisa

9 KARHUSEUDUN KYLILLÄ Karhuseudun kylillä -hanke joulutapahtumissa Karhuseudun kylillä -hanke osallistui kolmeen eri joulutapahtumaan saadakseen hankkeelle näkyvyyttä, markkinoidakseen Karhuseutua ja uutta ohjelmakautta sekä etusijassa Karhuseudun alueen kyliä. Joulukuussa 2014 hankkeen työntekijät osallistuivat 7. päivä Leineperin Ruukin joulutoriin, jossa meidän lisäksemme oli yli 200 torimyyjää. 13. päivänä joulukuuta Juustolan joulumarkkinoilla Kokemäellä kävi talvisesta kelistä huolimatta vilinä ja vilske joulukuuta hanke oli vuokrannut punaisen tuvan Porin kauppatorilta ja oli näiden kolmen päivän ajan osa keskieurooppalaiseen tyyliin järjestettyä ja siten markkinoitua Satakuntalaista joulutoria. Joulutapahtumat, joihin Karhuseutu osallistui, valittiin niiden koon ja luonteen perusteella sekä siten, että olisimme jokaisella joulukuun viikolla jossakin. On tärkeää, että Karhuseutu näkyy myös ruohonjuuritasolla eikä osallistu vain alueen suurimpiin tapahtumiin. Karhuseudun alueen kyläyhdistyksiä yritettiin myös aktivoida joulutapahtumiin, mutta kylien omat joulutapahtumat aiheuttivat ongelmia aikataulujen yhteensovittamisessa. Jokaisessa tapahtumassa Karhuseutu, hanke sekä kylät olivat kuitenkin hyvin esillä ja herättivät myös kiinnostusta joulumielisten keskuudessa. Joulutapahtumia varten hankkeella oli toteutettu Karhuseudun muistipeli ja Näy kylillä! - heijastin, jotka saivat aikaan iloisia hymyjä torikävijöiden kasvoilla. Saatavilla oli lukuisia kyläesitteitä Karhuseudun alueelta: Karhuseudun kylillä -hankkeen uunituore juhla- ja kokoustilat - esitteitä, pian päättyvän luontomatkailuhankkeen luontomatkailuesitteitä ja jo syksyllä päättyneen kalastusmatkailuhankkeen kalastusmatkailuoppaita. Tapahtumissa oli muun materiaalin lisäksi materiaalia luettavissa edellisen ohjelmakauden hankkeista ja uudesta ohjelmakaudesta. Paikan päällä oli myös mahdollisuus liittyä Karhuseudun jäseneksi. Teksti ja kuvat: Anni Helminen

10 KANSAINVÄLISYYS KARHUSEUDULLA Best Practices in Nature Tourism Project - Luontomatkailuhankkeen parhaat käytännöt Syksyn 2014 aikana kansainvälinen luontomatkailuhanke koottiin yhteen ja aikaiseksi saatiin painokelpoinen julkaisu, joka esittelee kunkin hankepartnerin hankkeen aikana toteuttamansa paikalliset toimenpiteet, heidän saavuttamansa tulokset ja opitut asiat. Julkaisu esittelee myös hankkeen yhteiset toimenpiteet ja kertoo lyhyesti Nordic-Baltic LEADER Cooperation -kilpailun Tourism -kategorian voitosta. Kuvia on käytetty runsaasti ja taitossa on huomioitu Suomen Leader-brändin ohjeistus muun muassa värien käytössä. Best Practices on lähetetty myös kaikille hankepartnereille heidän omaan käyttöönsä ja kiitokseksi hyvästä työstä hankkeella. Best Practices on web-julkaisu ja luettavissa englanniksi -sivulta ja Teksti ja kuvat: Anni Helminen