Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2012

Transkriptio

1 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2012 (Sääntömääräiselle kevätkokoukselle ) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta ja maaseudun kehittämistyötä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - järjestää esitelmiä, konferensseja, seminaareja ja juhlia sekä tarkoitukseensa liittyen koulutus- ja tiedotustoimintaa - suunnittelee ja tekee maaseutututkimusta, tekee maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyviä aloitteita - julkaisee Maaseudun uusi aika -lehteä sekä harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää muuta julkaisutoimintaa - osallistuu maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa koskevaan yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun - on yhteydessä ulkomaisiin maaseutututkijoihin ja maaseudun kehittäjiin - on yhteistoiminnassa sekä tieteellisten että maaseudun kehittämiseen liittyvien muiden yhdistysten kanssa Yhdistys toimii aktiivisena välittäjäorganisaationa maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien välillä niin henkilökohtaisella kuin organisaatioiden tasolla. Yhdistyksen puheenjohtajana ( ) toimi YTT, yliopistotutkija Tuija Mononen Itä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitokselta. Hallituksen jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen olivat: Päivi Koivula Heikki Konsala Antti Saartenoja Katja Rinne-Koski Veli-Matti Pura Maija Halonen Kari Leinamo Heli Siirilä Jouni Ponnikas Reijo Martikainen Sami Tantarimäki Auli Sihvola Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimi Antti Saartenoja, sihteerinä Kari Leinamo ja rahastonhoitajana Tuula Saastamoinen. Eila Alho toimi verkkosivuvastaavana.

2 Yhdistyksen hallitus kokoontui välisenä aikana neljä kertaa. Sähköpostipäätöksiä tehtiin seitsemän. Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Tampereella (seitsemän osallistujaa) ja sääntömääräinen syyskokous Kajaanissa (kaksitoista osallistujaa). Tilintarkastajana toimi Heimo Seppälä ja varatilintarkastajana Leena Rantamäki- Lahtinen. 2. Toiminnot ja niiden toteutuminen vuonna 2012 Vuoden 2012 teemana oli Vaihtoehtojen maaseutu. toiminnot toteutuivat seuraavasti: Yhdistyksen keskeiset 2.1 Maaseudun uusi aika -lehti: julkaistiin kolme lehteä 2.2 Maaseutututkijatapaaminen: järjestettiin perinteisen tapaamisen sijaan pohjoismainen maaseutututkimuksen konferenssi Joensuussa 2.3 MUAfoorumi: järjestettiin Kajaanissa 2.4 MUA-gradupalkinto: jätettiin jakamatta 2.5 MUA.fi verkossa: ylläpidettiin 2.6 Yhdistyksen organisaatio ja toiminta: ylläpidettiin ja kehitettiin 2.1 Maaseudun uusi aika -lehti Lehden toimitus Päätoimittajana kaudella toimi YTT Mia Vepsäläinen. Vepsäläinen jäi äitiyslomalle lehden numeron 2/12 toimitustyön valmistuttua, minkä jälkeen päätoimittajan tehtäviä hoiti YTT Nora Schuurman Itä-Suomen yliopistosta. Lehden toimitussihteerinä toimi tietokirjailija Eila Alho ja taloushallinnosta vastasi yhdistyksen rahastonhoitaja Tuula Saastamoinen. Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat: Tuomas Kuhmonen, Turun yliopisto Kari Leinamo, Vaasan yliopisto Tuija Mononen, Itä-Suomen yliopisto Olli Rosenqvist, Jyväskylän yliopisto Jarkko Saarinen, Oulun yliopisto Tiina Silvasti, Jyväskylän yliopisto Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopisto Katriina Soini, Jyväskylän yliopisto ja MTT Taloustutkimus Seija Tuulentie, Metsäntutkimuslaitos

3 Toimitusneuvosto piti vuonna 2012 yhteyttä sähköpostitse. Kesäkuun 2012 kokouksessaan yhdistyksen hallitus valitsi päätoimittajan äitiysloman sijaiseksi YTT Nora Schuurmanin, jonka vastuulla oli vuoden 2012 viimeinen numero. Lehden ilmestyminen puheenvuorot ja kolumnit Numero ilmestyi sivuja painos artikkelit katsaukset kohtaamiset yms arviot 1/2012 kesäkuu /2012 lokakuu /2012 joulukuu Vuonna 2012 lehti ilmestyi kolme kertaa (ks. taulukko). Yleisesti voidaan mainita, että vuonna 2012 lehteen tarjottiin sopivasti materiaalia, ja esimerkiksi artikkelikäsikirjoituksia jäi yli vielä seuraavalle vuodelle. Kiinnostus lehteä kohtaan tieteellisenä julkaisufoorumina on hyvällä tasolla. Juhlanumeron suunnittelu Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 20 vuotta MUA-lehden perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan vuonna 2013 juhlanumero, jonka suunnittelu aloitettiin keväällä Juhlanumero ilmestyy kaksoisnumerona 2-3/2013, ja sille valittiin päätoimittajiksi professori Pertti Rannikko ja dosentti Maarit Sireni. Markkinointikampanja Lehden tunnettavuuden lisäämiseksi laadittiin yhteistyössä MUA-yhdistyksen kanssa esite sekä kirjanmerkki jaettavaksi sopivissa tilaisuuksissa. Lehden nettisivut Lehden nettisivuilta löytyvät lehden toiminta-ajatus, julkaisuperiaatteet sekä yksityiskohtaiset kirjoitusohjeet. Lisäksi sivustolle on lisätty aikaisempien vuosikertoja sähköisessä muodossa. Uudet numerokappaleet laitetaan kokonaisuudessaan lehden verkkosivulle vuoden kuluttua ilmestymisestä. 2.2 Maaseutututkijatapaaminen - Rural at the Edge Toinen pohjoismainen maaseutututkijatapaaminen järjestettiin Suomessa ja sen vastuullisena järjestäjänä toimi MUA -yhdistys. Sisällön tuotannosta vastasi yhteispohjoismainen tieteellinen komitea, käytännön järjestelyistä huolehti kongressipalvelu Karelia Expert. Tapahtuman visuaalisen ilmeen suunnittelusta pyydettiin kolme tarjousta. Näistä tekijäksi valikoitui Eila Alho /Makaronipora. Alho toimi www-sivujen päivittäjänä ja toteutti konferenssin abstraktikirjan.

4 Konferenssilla oli pääteeman lisäksi neljä alateemaa: Kulttuurit, ihmiset, paikat ja identiteetit; Luonnonvarojen hallinta ja maisemanhoito; Maaseudun elinkeinot ja yrittäjyys; ja Maaseudun politiikka ja politiikkatoimet. Konferenssin ohjelma muodostui kutsuesitelmistä ja työryhmätyöskentelystä. Kutsuesitelmän pitäjät olivat: Professori Olli Rosenqvist (Suomi): Rural at the edge of modernity; Professori Gunnel Forsberg (Ruotsi): Transnational migration transforming the countryside; Professori Jørgen Primdahl (Tanska): Rural landscape futures - responses and visions in bottom-up strategy making; Vanhempi tutkija Hilde Bjørkhaug (Norja): Sustainable food production at the Edge; ja Lehtori Jón Þorvaldur Heiðarsson (Islanti). Konferenssissa oli kaikkiaan 15 työryhmää, joissa pidettiin yli 120 esitelmää. Palautteen mukaan tapahtuma onnistui hyvin, jopa erinomaisesti. Sisällöllistä kritiikkiä sai vain kutsuesitelmien määrä; joidenkin osallistujien mielestä viisi esitelmää oli liikaa. Esitelmien määrä perustui pohjoismaiseen yhteistyöhön: jokaisesta maasta haluttiin mukaan yksi esitelmä. Konferenssi järjestettiin paperittomana ja alkoholitarjoilun sijaan illallisilla panostettiin paikalliseen ohjelmatarjontaan. Nämä periaatteelliset linjaukset häiritsivät joitakin osallistujia. Palautteen mukaan pari osallistujaa kaipasi paikan päällä tietoa konferenssista nimenomaan paperilla. Niin ikään kaksi osallistujaa olisi halunnut enemmän viiniä illallisilla. Joensuu ja yliopiston kampus saivat konferenssin pitopaikkana myönteistä palautetta. Konferenssin järjestämisvastuun antaminen Suomeen on osoitus suomalaisen maaseutututkimuksen vakiintuneesta asemasta eurooppalaisessa tutkimusympäristössä. Konferenssin järjestäminen yliopistolla luo vakuuttavuutta ja uskottavuutta sekä suomalaiselle maaseutututkimukselle että maaseudun kehittämistyölle. Lisäksi näiden asema akateemisena suuntautumisvaihtoehtona niin opiskelijoille kuin työelämässä vahvistuu. Konferenssi tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden suomalaisille tutkijoille, maaseudun kehittäjille ja muille maaseudun asioista kiinnostuneille tutustua pohjoismaiseen maaseutututkimukseen ja maaseutututkijoihin sekä kehittäjiin. 2.3 MUAfoorumi MUAfoorumi järjestettiin Kajaanissa yhteistyössä Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa. Tapaamisen aiheena oli Kuntakenttä muutoksen kourissa miten käy maaseudun?. Luennot esittelivät tuoreita valmistuneita tai käynnissä olevia tutkimuksia. Aiheet käsittelivät kirkonkylien maankäyttöä ja eheyttämiskeskustelua (Tuija Mononen/Itä-Suomen yliopisto), Kainuun maakuntahallintokokeilun koettuja vaikutuksia palveluihin (Jouni Ponnikas/AIKOPA), odotuksia Uuden Oulun syntymisen vaikutuksia maaseudun palveluihin (Toivo Muilu/Oulun yliopisto, MTT) sekä maaseudun asukkaiden osallistumismahdollisuuksista monikuntaliitoksen jälkeen syntyneissä suurkunnissa (Antti Saartenoja/Ruralia-instituutti). Foorumiin osallistui 35 henkilöä eri puolilta Suomea.

5 2.4 MUA -gradupalkinto Maaseudun uusi aika -yhdistys palkitsee vuosittain ansiokkaan maaseutuaiheisen pro gradu -tutkielman. Tutkielmien arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan tutkimustaitoihin sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen tutkimusta koskevissa ratkaisuissa. Lisäksi arvioidaan aiheen merkittävyyttä maaseutututkimuksen ja/tai maaseudun kehittämisen kannalta. Tekijän tulee myös osoittaa tuntevansa ajankohtaisia maaseutuun liittyviä keskusteluja. Tänä vuonna kilpailuun soveltuvien, maaseutututkimukseen kiinnittyvien gradujen tarjonta oli sen verran vähäistä, että Maaseudun uusi aika -yhdistyksen hallitus päätti siirtää gradupalkinnon jakamisen seuraavaan vuoteen. Erityisesti kilpailuehto Tekijän on osoitettava tuntevansa ajankohtaisia maaseutututkimukseen liittyviä keskusteluja ei toteutunut töiden kohdalla. Vuonna 2013 yhdistyksen toiminnan teema on Maaseutututkimuksen tila. Yhdistyksen hallitus toivoo, että kaikki maaseutugraduja ohjaavat kannustaisivat graduntekijöitä ja laitoksilta lähetettäisiin aktiivisesti graduja kilpailuun. Näin lahjakkaat tekijät ja työt saavat huomiota ja maaseutututkimuksen jatkuvuus taataan myös tulevaisuudessa. 2.5 MUA verkossa mua.fi Verkkosivut pidettiin pidettyä ajantasaisina ja niitä käytettiin aktiivisesti tiedotuskanavana. Maaseudun uusi aika -lehden toimitussihteeri huolehti sekä yhdistyksen että lehden verkkosivujen ajantasaisuudesta. 2.6 Yhdistyksen organisaation kehittäminen Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden päättyessä 272. Toimintavuonna hyväksyttiin13 uutta jäsentä, joista yksi oli yhteisöjäsen. Ero yhdistyksen jäsenyydestä myönnettiin samoin 13 jäsenelle. Kahden henkilön jäsenyys todettiin päättyneeksi. Vuoden aikana jäsenmäärä väheni siis kahdella. Yhdistyksen johtosäännön muuttamista sekä tutkijatapaamisen järjestelyvastuun jakamista suunniteltiin. Loppuvuodesta alettiin valmistella maaseutututkimuksen rahoituksen tilaan liittyvää julkista kannanottoa. Yhdistyksen näkyvyydestä keskusteltiin useaan otteeseen. Siirilä, Sihvola ja toimitussihteeri suunnittelivat yhdistyksen uuden esitteen, roll-upin ja kirjanmerkin. Uudet tuotteet valmistuivat ja ne otettiin käyttöön. MaaseutuPlus-lehdessä oli artikkelit Rural at the Edge -konferenssista ja MUA-foorumista. Jäsenistön ja hallituksen yhteydenpito Yhdistys piti yhteyttä jäseniinsä sähköisen jäsenkirjeen kautta. Kirjeessä käydään läpi toteutuneita tapahtumia ja tiedotetaan tulevista. Vuoden aikana lähetettiin kolme jäsenkirjettä.