Suomen hevoskasvatus ennen vuotta 1907
|
|
- Riitta Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HEVOSKASVATUS JA HEVOSURHEILUN LAJIT Suomen hevoskasvatus ennen vuotta 1907 Suomenhevosrodun varhainen syntyhistoria Anni Lehto Sisältö JOHDANTO... 2 SUOMENHEVOSEN POLVEUTUMINEN... 2 YHTENÄISEN JALOSTUSTOIMINNAN ENSIASKELEET... 4 Ruunuoriit... 5 Fabritiuksen ja Dunckerin suomenhevonen... 5 KANTAKIRJAN SYNTY... 6 SUKULINJAT... 8 Nykyisten isänlinjojen kantaoriit... 8 Muut kantaoriit... 9 LÄHTEET... 12
2 JOHDANTO Suomenhevosen systemaattista jalostusta on harjoitettu aina vuodesta 1907 lähtien, jolloin rodun kantakirja avattiin. Nykyisen modernin suomenhevosemme juuret ovat kuitenkin kauempana historiassa. Suomalaisen hevoskasvatuksen tavoitteet ovat muuttuneet, kun riuska työjuhta ja rivakka matkantaittaja ei ole enää tärkeä tekniikan mullistamassa maailmassa. Hevosjalostuksen pääperiaatteet ovat kuitenkin pysyneet samoina jo satoja vuosia eli pyrkimys kasvattaa mahdollisimman terveitä ja elinvoimaisia yksilöitä. Vasta vuodesta 1907 lähtien suomalaiselle hevoskasvatukselle asetettiin tiukat yhtenäiset normit ja kantaa alettiin parantaa. Jo ennen sitä suomalaisen hevosen arvo oli kuitenkin ymmärretty ja jalostustyö Suomen oman kansallisrodun syntyyn pantu liikkeelle. SUOMENHEVOSEN POLVEUTUMINEN Suomen asuttamisen katsotaan alkaneen jo vuotta eaa. ja ensimmäiset todisteet maan hevoskannasta ovat jo pronssikaudelta eaa. Ennen domestikaatiota alueen hevoset olivat pieniä metsähevosia, mutta myöhemmin ihmiset toivat hevosia myös mukanaan, kun ne kesytettiin Unkarissa 6000 vuotta sitten. Muinaislöydökset osoittavat, että hevosta on käytetty Suomessa kulkupelinä jo vuotta sitten. Ihmisen arvostus hevosen voimaan ja jalouteen sekä sen tärkeys historian havinassa on nähtävissä myös Kalevalan muinaisissa tarinoissa. Ensimmäiset kirjalliset todisteet suomalaisten hevosista ovat 1200-luvulta, jolloin paavi Gregorius IX torui kirjeessään tiukkasanaisesti gotlantilaisia kauppiaita, jotka olivat myyneet hienoja hevosia suomalaisille pakanoille. Varhaisimmat merkinnät varsinaisesta suomalaisesta hevoskasvatuksesta ovat peräisin vuodelta 1338, jolloin osa Itä-Suomea sai kutsumanimen Tamma-Karjala luvun puolivälissä hevosten vienti Suomesta oli suurennuslasin alla, kun kuningas Maunu Eerikinpoika joutui rajoittamaan rajan yli Venäjän puolelle tapahtuvaa hevoskauppaa. Kustaa Vaasa kielsi myös hevosten viennin Suomen ulkopuolelle luvulla, kun sai tietoonsa täysinäisten hevoslastien laivakuljetukset Lyypekkiin. Kuningas oli innokas hevoskasvattaja ja toikin Ruotsiin isokokoisia hevosia, joista suurin osa oli lähtöisin friisiläisistä hevosista. Suomessakin oli tuolloin 1500-luvulla toista sataa kookasta jalostusyksilöä sijoitettuna Vaasan suvun siittoloihin, mutta jalostustoiminta latistui olemattomaksi Kustaa Vaasan kuoltua ja niin Porissa sijainnut kuninkaansiittola siirrettiin 1650-luvulla Gotlantiin. Hevosten kokoa oli pyritty lisäämään suurilla friisiläishevosilla, mutta tuloksetta. Suomen hevoskannan keskimääräinen säkäkorkeus pysyi yrityksistä huolimatta lähellä 125 senttiä.
3 Suomen hevonen, John August Atkinson "Piirroksessaan taiteilija on tavoittanut 1800-luvun alun suomalaisen hevosen ominaispiirteet: pienen koon, pyöreät muodot, ruskean värin jota valkoiset sukat ja kasvojen valkea läpikäyvä laikku elävöittävät, tuuhean hännän ja harjan, josta pienet korvat juuri ja juuri pilkistävät esiin, sekä rauhallisen, ystävällisen ilmeen." Ritva Haavikko: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa Suomi oli luvun ajan Ruotsin suurvallan alaisuudessa ja toimikin niin sanottuna raaka-ainevarastona sotaa käyvälle Ruotsille. Niin miehiä kuin hevosiakin määrättiin sotaväen leiviin Keski- Euroopan sotatantereille ja näiltä matkoiltaan lähinnä upseerit sekä aatelismiehet toivat mukanaan erilaisia ratsuhevosia kuten oldenburgilaisia. Lisäksi suomalaiseen hevoskantaan sekoittui sotaretkillä muita ulkomuodoltaan jalompia Eurooppalaisia hevosia. Täydennyshevosia sotaväki hankki paikanpäältä muun muassa sotasaalina, mutta myös Suomesta lähetettiin rintamalle hevosia. Varsinainen systemaattinen hevostäydennys otettiin Baltian alueelta Saksalaisen ritarikunnan jalostamasta hevosaineksesta. Virosta tuotiin myös jatkuvasti hevosia Suomen puolelle pieniä määriä kerrallaan. Rankat ja pitkäaikaiset sotatoimet näivettivät suomalaista hevoskantaa niin määrällisesti kuin laadullisestikin, mutta tieverkoston parantuessa 1700-luvulla hevoset syrjäyttivät härät kuljetusjuhtina. Entistä vahvemmalle, kookkaammalle ja joutuisammalle hevoselle oli siis kysyntää. Vuoden 1721 jälkeen, kun Uudenkaupungin rauha oli solmittu, Suomen hevoskantaan risteytyi muun muassa skoonelaista verta. Samoihin aikoihin Euroopassa alettiin kehittää puoliverirotuja ja vähitellen näitä vaikutteita rantautui Suomeenkin luvun lopulla perustettiin valtion siittola Haapaniemen sotakoulun yhteyteen Rantasalmelle. Sinne tuotiin ratsuja Ruotsin Strömholmasta. Lisäksi hevosia risteytettiin venäläisiin orlovhevosiin ja muihin kasakkaratsuihin eri puolella Suomea luvulle tultaessa suomalainen hevonen oli säkäkorkeudeltaan vain senttinen pieni, mutta sitkeä ja hyväluontoinen maatiaishevonen, jolla ei ollut yhtenäisiä tai systemaattisia jalostustavoitteita. Hevosia kasvatettiin omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tuohon aikaan Suomessa oli ainakin kolme erilaista hevoskantaa: Haapaniemen rotu, orloveista johdettu Fürstenbergin rotu sekä Sarkkilan Zafirka-lämminverisestä polveutunut Halin rotu, joka elää edelleen kantaoriiden Eino ja Eino-Vakaa kautta.
4 YHTENÄISEN JALOSTUSTOIMINNAN ENSIASKELEET Vielä 1800-luvulla suomalaista hevosta risteytettiin epäjohdonmukaisesti ja se sai vaikutteita muun muassa ruotsalaisilta ardennerhevosilta, orloveilta ja arabianhevosiltakin. Vuonna 1835 annettiin kuitenkin ensimmäinen keisarillinen julistus hevoskannan parantamisesta Suomenmaassa. Julistusta seurasi vielä keisarin säädös paremman hevossuvun yleiskasvatuksen edesauttamisesta Suomessa. Julistuksen pääsisältö oli Suomen oloihin soveltuvat hevosen jalostamien puhdassiitoksen avulla. Tammoja ei saanut astuttaa ulkomailta tuoduilla jalorotuisilla eläimillä, vaan ainoastaan suomalaista verenperintöä kantavilla oriilla. Toiminnan tueksi eri puolille maata sijoitettiin valtionoriita, joiden astumiset ja jälkeläiset kirjattiin ensimmäistä kertaa ylös. Suomikin sai osansa teollistuvan maailman pyörteestä ja uusia teollisuuden toimiyksiköitä kuten ruukkeja, sahoja sekä tehtaita syntyi hämmästyttävällä nopeudella. Lisäksi sisämaahan perustetut uudet kaupungit Mikkeli, Jyväskylä, Joensuu ynnä muut hyötyivät suuresti junarataverkoston kehittymisestä. Näissä olosuhteissa hevonen oli ensiluokkainen matkantaittaja sekä kuormajuhta raaka-aineiden ja elintarvikkeiden kuljetukseen rautatieasemilta tai muista kohteista eteenpäin. Myös hevosen merkitys kotitalouksien pelto- ja metsätöissä oli huomattava. Hevosia olikin Suomessa 1800-luvun puolivälissä jo yli Näin ollen yksittäiset niin sanotut vierasperäiset hevoset, kuten aiemmin mainitut orlovit ja ardennerit sekä myöhemmin tuodut norfolkhevoset eivät jättäneet merkittävää leimaa suomalaiseen hevoskantaan. Suomalaisen hevosen tila ei ollut valtionoriista huolimatta juurikaan parantunut, koska mitään yhtenäistä linjaa hevosten valintaan tai toiminnan valvontaan ei ollut kehitetty. Lisäksi tammojen laatuun ei kiinnitetty juurikaan huomiota, vaan hevosia astutettiin sattumanvaraisten valintojen mukaan luvulla oli tapana päästää sekä oriit että tammat kylvöjen jälkeen suurille yhteislaitumille, joten suomalainen maatiaishevonen sai väistämättä vierasta verenperintöä. Lisäksi maanomistajat ja sotilaat jatkoivat omia risteytyskokeilujaan keisarillisista julistuksista huolimatta. Näin ollen keisarillinen senaatti pyysi apua Ruotsilta suomalaisen hevoskannan ylläpitämiseen ja parantamiseen. Ruotsalainen korkeakouluprofessori G. W. Sjöstedt laatikin yksityiskohtaisen suunnitelman, joka kannusti entistä järjestelmällisempään jalostusoriiden valintaan sekä valtion kilpa-ajoihin, jotka myös näyttäisivät osaltaan hyvät jalostusyksilöt ja houkuttelisivat kansalaisia palkintorahojen avulla panostamaan hevoskasvatukseen. Ensimmäiset valtion ajot järjestettiinkin jo vuonna Ajatus puhdassiitoksesta ja sen kautta suomalaisen hevosen muuttaminen suomenhevoseksi alkoi saavuttaa myös kansan suosiota, varsinkin kun suurin osa risteytyskokeiluista oli epäonnistunut. Risteytyksillä kun ei nähty olevan merkittävää vaikutusta suomalaisen maatiaishevosen luonteenlaatuun, suorituskykyyn saati ulkonäköön.
5 Ruunuoriit 1860-luvulla koko Suomi joutui tuntemaan heikkojen satovuosien seuraukset suuriksi nälkävuosiksi nimettynä ajanjaksona Parissa vuodessa nälkään kuoli toistasataatuhatta suomalaista. Hevosten osa oli vielä huonompi. Osa eläimistä kuoli sekä puutteellisen hoidon että huonon ravinnon seurauksena ja parhaimmat jalostusyksilöt jouduttiin myymään Venäjälle. Samoihin aikoihin koko maata ravistellut Uskelan ruunuori Ilkka 292. hevosrutto surmasi myös useita elämiä. Lähtökohdat suomalaisen hevosjalostuksen nostamiseksi olivat siis huonommat kuin koskaan aiemmin, mutta vastoin odotuksia hevoskasvatus ottikin tuulta alleen. Nälkävuosien jälkeen 1860-luvun lopulla niin sanottua ruunuorijärjestelmää alettiin kehittää uudella innolla Sjöstedtin luoman mallin mukaisesti. Senaatin määräyksen nojalla jokaiseen kahdeksaan lääniin oli ostettava neljä jalostusoritta eli niin sanottuja ruunuoriita jatkamaan valtionoriiden tehtävää luvulla ruunuoriita oli kaikkiaan 23 ja myöhemmin 1890-luvulla Suomi jaettiin vielä ruunuoripiireiksi sataan eri yksikköön, jolloin oriita oli noin sata yksilöä. Vanhoista virheistä ei ollut kuitenkaan otettu tarpeeksi oppia, vaan samat virheet toistuivat nyt ruunuoriiden kohdalla, mitkä olivat romauttaneet valtionorijärjestelmän. Ruunuoriit sijoitettiin yksityisten hevosmiesten hoiviin ilman toiminnan vaatimaa valvontaa, eikä senaatti asettanut tarpeeksi yksityiskohtaisia valintakriteerejä oriille, joten paikalliset ja henkilökohtaiset mieltymykset ohjasivat pitkälti orivalintoja. Lisäksi tarpeeksi hyvälaatuisten hevosten löytäminen katovuosien jälkeen oli haastavaa ja usein hyvissä oriissa olikin havaittavissa venäläisperäisten hevosten vaikutus. Vierasverisyys kuitenkin hyväksyttiin, mutta uusia risteytyksiä ei enää sallittu voimaan astunut kielto oriiden ja orivarsojen pitämisestä yleisillä laitumilla rajoitti myös osaltaan satunnaisten risteytysten syntymistä. Ruunuoriiden suhteellisen vähäisestä määrästä ja laadullisista puutteista huolimatta niillä on ollut tärkeä vaikutus tämän päivän suomenhevosen syntyyn. Fabritiuksen ja Dunckerin suomenhevonen Vuonna 1880 nykyistä maatalousministeriötä vastannut keisarillinen senaatin maanviljelystoimikunta perusti komitean, jonka tehtävänä olisi määritellä suomenhevonen: minkälainen tulisi olla tuo Suomen oloihin sopiva ja kansalaisten tarpeet täyttävä suomalainen rotu? Kahdella komitean jäsenellä Ludvig Fabritiuksella ja Edvard Dunckerilla on ollut suurin vaikutus suomenhevosen jalostustavoitteiden linjauksessa. He olivat yhtä mieltä siitä, että suomenhevonen tulisi jalostaa erinomaiseksi työhevoseksi, mutta ilman keskieurooppalaisten raskaiden kylmäverihevosten hitautta. Suomalaisesta hevosesta haluttiin kehittää monipuolinen yleishevonen, joka olisi rivakka ja selväjalkainen kulkija sekä rehellinen ja voimakas vetohevonen.
6 Jotta nämä yleishevosen ominaisuudet saataisiin yhdistettyä samaan rotuun, tuli kansalaisia innostaa ja valistaa suomalaista hevoskasvatusta eteenpäin vievästä toiminnasta. Työhevosia ei enää astutettaisi toisella työhevosella, vaan rinnalle haettiin juoksijoita tuomaan voiman vastapariksi nopeutta. Tämän seurauksena maan kilpailutoiminta laajeni huomattavasti. Fabritius myös näki, että ravikilpailut nostivat hevosten myyntihintaa ja oriiden pitäminen tuli kannattavammaksi. KANTAKIRJAN SYNTY Valitettavasti senaatin perustama komitea ei ryhtynyt varsinaisiin toimenpiteisiin suomenhevosrodun eteenpäinviemiseksi suurien Hämeenlinnan orikilpailujen aloittamisen lisäksi. Venäjän sortokausi alkoi 1898, kun tsaari aloitti Suomen yhtenäistämispolitiikan. Samalla myös valtion suomenhevoskysymys ei edennyt, joten piirieläinlääkäri Fabritius päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä. Vuonna 1894 perustettiin Fabritiuksen aloitteesta Hevoskasvatusyhdistys Hippos, jonka tavoite oli selkeä: luoda siitto-eläimiksi kelvollisten hevosten systemaattisen valikoimisen ja niistä syntyneiden varsojen järkiperäisen kasvattamisen kautta tyypillinen suomalainen hevoslaji, jolla arvokkaiden sisällisten ominaisuuksien ohella on tarpeeksi ruumiin kokoa ja muotojen jaloutta vastatakseen ei ainoastaan maanviljelyksen ja teollisuuden tarpeita, vaan myöskin tuottaakseen koti- tai ulkomaan markkinoilla myydessä sellaisen hinnan, että se korvaa kasvattajan vaivannäön ja kulungit.
7 Tavoite toteutettiin käytännössä Hippos-kantakirjalla, joka oli tiukasti valvottu hevosten laadun ja perimän osalta. Hyväksyttyjen hevosten tuli olla vähintään kolmessa sukupolvessa todistetusti puhdasta suomalaista rotua. Jos hevosen perimä oli tuntematon, täytyi sen näyttää ulkomuodoltaan täysin suomalaiselta ilman hiventäkään vierasperäisiä vaikutteita. Kantakirjaan saatettiin hyväksyä myös hevonen, jonka suvussa oli kahdeksasosa ulkomaalaista verta, jos se oli osoittanut erinomaisuutensa esimerkiksi kilparadoilla. Lisäksi Hippos asetti hevosille tarkat ulkoiset kriteerit: säkäkorkeuden tuli olla vähintään 150 cm, selän suora, lautasten leveät ja jalkojen vahvat sekä väri mieluiten tummanraudikko tai muuten rautias ilman merkkejä. Luonteeltaan niin sanotun Hipposhevosen piti olla nöyrä, vilkas ja ponteva, mutta kuitenkin lempeä ja siivo. Kantaori Jaakko Tt 118 oli yksi harvoista lähes täydellisistä Hipposhevosista. Lisäksi käynti- ja raviliikkeiden tuli olla voimakkaat, joutuisat ja säännölliset. Kantakirjaan hyväksyttyjen hevosten piti myös osoittaa juoksijanlahjansa ravikilpailuissa. Kriteerit olivat niin tiukat, että täydellistä Hipposhevosta oli lähes mahdoton löytää. Kahdessa vuodessa Hippos-kantakirjaan merkittiin 170 hevosta. Kyseinen kantakirja toimi kuitenkin suunnannäyttäjänä, kun keisarillinen senaatti vihdoin päätti ryhtyä todellisiin toimenpiteisiin Suomen hevosrodun parantamiseksi. Senaatin asetus hevosjalostusliitoista astui voimaan vuonna 1907 ja sen nojalla aloitettiin hevosten kantakirjaaminen Hippoksen esittämien tavoitteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Valtio vastasi orikantakirjoista ja jokaiseen 15 maakuntaan määrättiin perustettavaksi hevosjalostusliitto, joka velvoitettiin huolehtimaan tammakantakirjan ylläpidosta. Lopulta suomenhevosen systemaattinen ja tavoitteellinen jalostus yhteisillä säännöillä saattoi alkaa.
8 SUKULINJAT Varhaisten suomalaisten jalostusoriiden ja tammojen vaikutus näkyy edelleenkin nykyisten suomenhevostemme suvuissa. Nämä kantahevoset ovat perustaneet kaikki nykyiset sukulinjat ja niiden arvokas geeniperintö on nähtävissä edelleen modernin suomenhevosen ulkomuodossa. Tässä luvussa perehdytään nimenomaan 1800-luvun puolella syntyneisiin kantaoriisiin, joiden suvut ovat kestäneet tähän päivään saakka. Nykyisten isänlinjojen kantaoriit KIRPPU Tt 710 Kirppu syntyi 1879 Rovaniemellä Pöykkölän tilalla. Punaraudikon oriin isä oli Pohjois-Savossa Vieremällä syntynyt tummanrautias Poiku, jota kuvattiin pieneksi ja kovaksi hevoseksi. Kirpun emä oli sysirautias Pöykkölän tilan oma tamma, jonka suku juontui Granlundin vanhasta hevoskannasta. Kirppu oli ensimmäinen sen ajan huippujuoksija ja koko 1800-luvun rahakkain hevonen. Myös jalostuksessa ori osoitti lahjansa jättämällä suuren joukon tulevaisuuden periyttäjiä, joista mainittakoon Aate Tt 3110, Alarik 134 ja Hilpuri 73. Kirpun suoraa isänlinjaa edustavat nykyisistä jalostusoriista muun muassa Murron Titaani, Palle-Pekku, R.T. Kajaus sekä Vihi-Totti. JAAKKO Tt 118 Tummanrautias, Pohjois-Hämeessä Vilppulassa vuonna 1864 syntynyt Jaakko Tt 118 on jättänyt kiistatta elinvoimaisimman sukulinjan suomenhevosjalostukseen. Jaakon polveutumisesta tiedetään vain, että se oli saanut alkunsa Tampereen seudulla yleisillä laitumilla. Kaunista suomalaistyyppistä oritta käytettiin myös pari vuotta ruunuoriina Hämeen alueella. Siihen aikaan sitä pidettiin Suomen ainoana täysin puhtaana siitosoriina. Jaakko palkittiin useissa näyttelyissä aina Moskovaa myöten ja se jätti suuren joukon periyttäjiä. Erityisesti poikiensa Poken Tt 693 ja Veikon Tt 220 kautta sen suku levisi laajalle. Jaakon suku on edelleen yksi merkittävimmistä koko suomenhevoskasvatuksen kannalta. Sen orijälkeläiset ovat vuosien saatossa jättäneet sellaisia nimiä kuin Murto, Eri-Aaroni, Erilo, Aromus, Murti, Uskoton, Vekku-Lento, Ponne, Vokker, Suikku, Turo, Kelmi ja Hovi-Ari. Lisäksi suurin osa nyt käytössä olevista siitosoriista polveutuu näitä linjoja pitkin, kuten esimerkiksi Viesker, A.T. Eko, Lorentso ja Auraus.
9 EINO 680 Kuopiossa S. Niskasen tallissa vuonna 1888 syntynyt Eino on niin sanotun Lohdutus-linjan kantaori. Se polveutuu 1850-luvun yhteislaitumilta lähteneestä omalaatuisesta ruunikosta hevoskannasta, jonka levinneisyydestä on vastannut ainakin Einon isänisä, tuliluontoinen lähes hulluuteen asti pyrkivä ori Väkpäinen. Eino itse oli hyvin paljon isänisänsä kaltainen: ruunikko, ryhdikäs ja vankka, hyväluontoinen, ihmisystävällinen, mutta maantiellä väsymätön kulkija. Einolainen suora isänlinja on säilynyt näihin päiviin muun muassa ravikuninkaiden Petten ja Ponserin, Rallauksen, Tussarin, ratsuori Jämptin sekä Ravistelin kautta. LURJUS 12 Yksi merkittävimmistä nykypäivän isänlinjoista juontaa juurensa Joroisissa Lauri Jalkasella vuonna 1899 syntyneeseen Lurjukseen. Raudikon oriin isä oli Laitisen Valtti Suonenjoelta ja emä Jalkasen Leku, jonka sukujuurten epäillään olevan lämminveripohjaisessa Halin-Sarkkilan hevoskannassa. Lurjuksen isänlinja tunnetaan paremmin sen kuuluisan pojanpojan, Karjalan ravikuninkaan Uljaanpojan 1649 nimellä. Samasta isästä on myös juoksijaori Tahti Lurjuksen suora isänlinja on edelleen elinvoimainen erityisesti viisinkertaisen ravikuningas Vieterin kautta, jonka panosta modernin suomenhevosen kehitykseen ei voi sivuuttaa. Vieterin pojat Viete, Vireeni, V.T. Ajatus ja Viltter ovat tehneet tehokasta työtä siitoksessa. Toinen huomattava suoran Uljaanpojan linjan ori on valiopalkittu Luonnos, joka jätti myös monta periyttäjäoriitta kuten Juonnos ja Luomus Jr. Nykyisin Lurjuksen luoman orilinjan elinvoimaisuudesta huolehtivat muun muassa Liptus, Joihuri, E.V. Jovankka ja Liising. Muut kantaoriit TOIVO Toivo syntyi 1891 Vilho Erkkilän tallissa Laihialla. Sen isä oli Heiskan ori Veikko ja emä kantakirjatamma Vappu 61-S. Rautias, vankka, hyväjalkainen mutta outotyyppinen ori jätti useita hyviä ajo- ja työhevosia koko Satakunnan alueelle. Toivon suku elää nykyisin lähinnä tyttärentyttärensä Nuolen-Helgan jättämän veljesnelikon kautta (valiopalkittu Loistu, AA-palkittu Loiste, Ylpeys ja Esatus). HIPPOS 124 Vuonna 1891 A. Wahrenilla Tammelassa syntynyttä punaraudikkoa Hipposta kuvailtiin kauniiksi, puhdastyyppiseksi ja erittäin hyvätekoiseksi oriiksi. Pietarin näyttelyssä 1898 Hippos saikin tavoitellun I-
10 palkinnon. Oriin isä oli Wahrenin kuuluisa vaaleanrautias Pujo Tt Merkittävimmät Hippoksen orijälkeläiset olivat Lex 67 ja Hipon-Elo 438. Hippoksesta ei ole säilynyt yhtäkään suoraa isänlinjaa, mutta erityisesti Lexin poikien kautta se esiintyy edelleen monien suomenhevosten sukutauluissa. MÖRKÖ Tt 678 Viitasaarella vuonna 1877 syntynyt sysimusta ori Mörkö oli aikanaan arvostettu juoksija. Fabritiuksen mukaan se oli kaunis ja vahvarakenteinen hevonen, mutta sillä tiedettiin olevan orlovilaisia sukujuuria. Mörön merkittävimmät jälkeläiset ovat ori Klaus Tt 1500 ja tamma Liisa 60-EK, joiden kautta mörköläinen verenperintö linkittyy nykyiseen suomenhevosjalostukseen muun muassa Ponserin sekä pienhevosoriiden Pölykeen ja A.T. Jesperin kautta. Möröstä lähtenyt suora isänlinja päättyy 1970-luvulle pienhevosori Erkkiin P. MANU 49 Maatiaistyyppinen, savakkorautias Manu syntyi Jyväskylässä Se peri juoksijanlahjansa isältään Pollelta Tt 1644 ja jätti myös itse verrattain paljon nopeita jälkeläisiä, joista merkittävimpinä mainittakoon Manun-Tähti 1032, Simo 327, Rymy 116 ja Manun-Timo 117. Manulainen kanta eli kulta-aikaansa 1900-luvun alkupuoliskolla ja olikin siihen aikaan yksi merkittävimmistä orisuvuista erityisesti Keski-Suomen alueella. Nykypäivän jalostuksessa Manun verenperintö jatkuu muun muassa Nahkaparturin ja I.P. Lennon saattelemana. JALO Pastori Ivendorffin Tampereen markkinoilta ostama Jalo syntyi Virroilla Punarautiasta liinakkoa oritta kuvailtiin ryhdikkääksi, hyväkulkuiseksi ja kestäväksi hevoseksi. Jalo jätti jälkensä erityisesti Hämeen hevoskantaan. Tämän päivän suomenhevosissa on Jalon perintöä erityisesti sen pojan Roiman-Urhon 655 kautta, jonka jälkipolvien tuotoksista löytyy esimerkiksi periyttäjäjätti V.T. Ajatus. Kyseisen oriin merkittävimpiä jälkeläisiä ovat Liptus, Teme ja Patrik, joista viimeksi mainittu on tällä hetkellä suomenhevosten jälkeläistilastoja johtavan Liisingin isä. JYMY Tt 1736 Viitasaarella H. Kinnusella vuonna 1887 syntynyttä raudikkoa ja liinaharjaista Jymyä käytettiin aikanaan paljon siitokseen. Sen varsat olivat vankkoja sekä luonteensa puolesta hyviä käyttöhevosia, mutta niiden jalkarakenteessa oli usein sanomista. Jymyn suku on jatkunut erityisesti sen pojanpojan Villin 302 kautta,
11 jonka jälkipolvet ovat jättäneet muun muassa valiopalkitun Purton-Tähden, jonka varsoja ovat Tähti-Tili ja Tähti-Vokker, joka on Erikassonin isä. Villistä polveutuu myös ravikuningas Eri, joka on kolminkertaisen ravikuninkaan Vireenin emänemänisä. Vireenin panos nykyiseen suomenhevosjalostukseen näkyy erityisesti sen poikien Unon ja Jeviirin kautta. Lisäksi voikkojen ratsuoriiden Voiveikon ja Ukkosen Pojan sukulinjat ovat johdettavissa Jymyyn. LAHJA Tt 640 Aikansa arvostettu juoksijaori Lahja syntyi 1878 Alahärmässä kasvattajanaan nimismies Otto Choriin. Tummanruunikko ori polveutui mustasta Nigrosta Tt 251, jonka isä oli voikko juoksijaori Herkules Tt 9. Lahjan emä oli Chorinin oma tamma ruunikosta Putesta Tt 171. Lahja jätti suuren jälkeläisjoukon, joista tärkeimmiksi osoittautuivat numerolla 1 kantakirjattu Ukonpoika sekä Pöly Tt Lahjan jälkipolvista löytyy erityisesti hyviä periyttäjätammoja, jotka ovat emänä muun muassa oriille Vireeni ja Uskoton, joka astui koko ikänsä Valtion Hevosjalostuslaitoksella Ypäjällä. Uskottoman kautta Lahjan vaikutus onkin nähtävissä monissa laitoksen nykyisissä siitostammoissa ja kasvateissa, joista mainittakoon valiotammat Okeva, Nukeva ja Oru sekä oriit Pysteri, Nysteri, Jaime ja Taival. UKKO-POLLE Vaaleanpunarautias liinakko ori Ukko-Polle syntyi Muuruvedellä 1893 L. Heikkisen talliin. Ukko-Polle oli kolmatta polvea Heikkisen omaa hevossukua, joka oli alkujaan muodostunut Pieksänkylän yhteisillä laitumilla. Ukko-Polle oli suosittu siitosori ja sitä käytettiinkin siitokseen noin 20 vuotta. Sen huomattavin jälkeläinen on ori Elo 37, joka on pitkälti vastuussa Ukko-Pollen suvun säilymisestä. Elon emänpuolen suku oli lähtöisin Juankosken tehtaiden raskaista vetohevosista, jotka muistuttivat tyypiltään suuresti ardennereita. Elon epäilläänkin perineen huomattavan suuren kokonsa ja painavan runkonsa emänsä suvusta. Ukko-Pollen sukulinja jatkuu ohuesti Elon välityksellä muun muassa jo aikaisemmin mainitun Purton- Tähden poikien sekä Ukkosen Pojan ja Ville-Vikkelän kautta. OSSI ro Leppävirta Ossi syntyi Rautalammilla 1895 kasvattajanaan kauppaneuvos H. Peura. Tummanraudikon, vireäluontoisen, mutta hieman oikukkaan, yleishevostyyppisen oriin isä oli erittäin hyvä pitkänmatkan kulkija Vesa Suonenjoelta. Ossin emä oli juoksijatamma Riski Rautalammin ruunuoriista Jepestä. Sen suvussa sanottiin olevan myös venäläistä verta. Ossi periytti vireitä jälkeläisiä erityisesti Einon sukuun
12 yhdistettynä. Tärkeimpiä sukulinjan jatkajia olivat pojat Markku 42 ja Esko 412 sekä kirjaton tamma Vihuri. Muun muassa oriit E.V. Johtotähti ja Kuningas Ässä varmistavat Ossin suvun jatkumisen tänä päivänä. LÄHTEET Haavikko, Ritva Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa. WSOY Hankimo, Pesonen, Pesonen, Pystynen Liinaharja Suomenhevosen taival. Otava Saastamoinen, Markku Suomenhevonen Tietokirja. Suomen Hippos ry Suomalaisia kantakirjaoriita I Kustannusyhtiö Kivi Talaskivi, Soini Suomalainen hevoskirja. Otava Wallden, Werner Ratsastuskirja ratsusta, ratsastajasta ja ratsastamisesta. 2. painos Karisto
SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ
Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta
LisätiedotSUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ
Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta
LisätiedotSUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ
Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 11.08.2015 SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen ratsuponi (SRP) Suomalainen ratsuponi on SRP kantakirjaan ensirekisteröity ratsuponi, joka polveutuu
LisätiedotHippoksen Jalostuspäivät 14.2.2013 Kuopio Antti Karhila
Hippoksen Jalostuspäivät 14.2.2013 Kuopio Antti Karhila Suku vai yksilö? Suku kertoo millainen hevosen pitäisi olla, kilpailunäytöt miltä se näyttää ja omat jälkeläiset millainen se on Yksilön omat saavutukset
LisätiedotSuomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista
Jalostuspäivät 10.2.2016 Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista Asko Mäki Tanila Helsingin yliopisto Jalostuspäivät AMT 2016 1 Sillon tlee hyvä vuas, kom pyhämiäste ja joulun välill
LisätiedotSUOMALAISEN LÄMMINVERISEN RATSUHEVOSEN (FWB) JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ
Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 31.7.2015 2015 SUOMALAISEN LÄMMINVERISEN RATSUHEVOSEN (FWB) JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen (FWB) Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen
LisätiedotSuomen Hippos ry ja tytäryhtiöt
Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa
LisätiedotY L E I S E N L U V A N O R I L I S E N S S I H A K E M U S 2 0 1 5
Y L E I S E N L U V A N O R I L I S E N S S I H A K E M U S 2 0 1 5 SUOMEN HIPPOS RY 2015 Lisenssihakemus oriille, jolla on voimassa oleva jalostukseenkäyttöoikeus jalostusluokassa I. Valitse alta hakemustyyppi:
LisätiedotSUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.
SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy
LisätiedotYpäjä Ilkka Klemolan esitys Mestarikasvattajien seminaarissa Ypäjällä
Ypäjä 12.3.2016 Ilkka Klemolan esitys Mestarikasvattajat-hankkeen 1. luentosarjaan. Esityksessä pohditaan pinnallisesti lähinnä lämminveristen hevosten kasvattamiseen ja jalostamiseen liittyviä aihepiirejä
LisätiedotJalostusvuosi 2013. Jalostuspäivät 12. 13.2.2014, Pori Minna Mäenpää Jalostusjohtaja Suomen Hippos ry. Kuvat:Hippola
Jalostusvuosi 2013 Jalostuspäivät 12. 13.2.2014, Pori Minna Mäenpää Jalostusjohtaja Suomen Hippos ry Kuvat:Hippola Hippoksen jalostustoiminnan muutoksia Merkittäviä henkilömuutoksia Jalostusjohtaja Terttu
LisätiedotOmien starttien lkm Kilpailleita jälk. Kokonaisind.
BLUP-indekst 2015, jälkeläisnäyttöiset oriit, arvosteluvarmuus vähintään 0,85 nimi reknro syntv. isä Valtraus 1877-03 2003 Viesker 14 63 132 0,94 133 131 128 135 130 I.P. Lento 1937-01 2001 Vistari 130
LisätiedotSuomenhevosrodun kehitys ja jalostusohjesäännön aiemmat muutokset
Ypäjä Liisa 2015 Maarit Lahtinen Suomenhevosrodun kehitys ja jalostusohjesäännön aiemmat muutokset 9.5.2015 Teivo Terttu Peltonen 1756 1893 HISTORIA 1835, säännöllisesti vuodesta 1875 Ruununorijärjestelmä
LisätiedotSuomen Hippos ry SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ
Suomen Hippos ry SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut ohjesäännön 9. päivänä joulukuuta 2004 1. Johdanto Suomenhevonen on alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu,
LisätiedotSUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ
Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 1.2.2016 SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Suomen Hippos ry ylläpitää suomenhevosen
LisätiedotAJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA
Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen 2014-2015 AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA Jalostuspäivät 11.-12.2.2015 Joensuu Minna Mäenpää & Suvi Louhelainen Suomen Hippos
LisätiedotLisenssihakemus oriille, jolla on voimassa oleva jalostukseenkäyttöoikeus jalostusluokassa I.
YLEISEN LUVAN ORILISENSSI HAKEMUS 201 7 Lisenssihakemus oriille, jolla on voimassa oleva jalostukseenkäyttöoikeus jalostusluokassa I. Valitse alta hakemustyyppi: Uusi yleinen lupa Vanhan yleisen luvan
LisätiedotSuomen Hippos ry. Tytäryhtiöt Peliyhtiö Fintoto Oy Suomen Hevosurheilulehti Oy
Tunnusluvut 2011 Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja Koordinoi raviurheilun nuorisotoimintaa Toimii hevosalan edunvalvojana
LisätiedotSÄRKISAAREN ORIVARSAT 2007
SÄRKISAAREN ORIVARSAT 2007 Särkisaaren orivarsalaidun sijaitsee Hauhon kunnan Lautsian kylässä. Rekisterinumero 1 56. Hämeen hevosjalostusliitto r.y. osti tilan Lautsian kartanon omistajan K.H. Mäkisen
LisätiedotEsittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma
Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan
Lisätiedot10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET
10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Vuonohevosten kantakirjaan merkitseminen perustuu alkuperäkantakirjan Norsk Hestesenter:n vaatimuksiin. Vuonohevosten jalostusarvostelun
LisätiedotAsiasanat Hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus. Maataloustieteen Päivät 2016 www.smts.fi 1
Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta Thuneberg Terhi 1, Pussinen Sirpa 1, Mäenpää Minna 2 ja Louhelainen Suvi 2 1 Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialantie 105, 31310 Mustiala, etunimi.sukunimi@hamk.fi
LisätiedotMERENNEITO S
MERENNEITO 246001S00091277 Tamma synt. 15.5.2009 1 Turkka K 21,1 Tempe Pee - Turo 23,8 Seita 39,1 Teme 23,2 Flikka 27,6 Jonne 32,2 Akka - V.T.Ajatus 26,3 Ponseri 20,4 Ilotus 42,7 1. emä Tempe Pee (Teme)
LisätiedotLämminverisen ravihevosen kantakirjaan merkitseminen, jalostusarvostelu ja siitokseen käyttö
LIITE 1 Jalostusvaliokunta 4.6.2014 Lämminverisen ravihevosen kantakirjaan merkitseminen, jalostusarvostelu ja siitokseen käyttö (www.hippos.fi) Hevosten rekisteröintiin ja kantakirjaan merkitsemiseen
LisätiedotMESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS
MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS Kimpan nimi ja kotipaikat: Mestarikasvattajat, Kiuruvesi ja Ypäjä Tällä sopimuksella sopijapuolet sopivat kimpan harjoittamasta hevoskasvatustoiminnasta ja yhdessä
LisätiedotTulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia
Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden
LisätiedotSuomenhevosen geneettinen historia ja nykytila.
Hei hevosenomistaja, Oulun yliopistossa käynnistämme Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa tutkimusta Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia suomenhevosen
LisätiedotNykyaikainen Ranskalainen Ravuri
Nykyaikainen Ranskalainen Ravuri Jalostuspäiv ivät 16.2.2008 Jyväskyl skylä Markku Vartiainen, Ravivalmentaja, kasvattaja ja omistaja Sisält ltö - Ranskan raviurheilun facts & kehitystrendit PMU SECF Raviradat
LisätiedotVALTIMON TAMMA- JA VARSANÄYTTELY 13.10.2008 KLO 9
VALTIMON TAMMA- JA VARSANÄYTTELY 13.10.2008 KLO 9 VARSAT: 1-vuotiaat suomenhevoset: 1. Viksu Juttu 2197-07 synt. 14.10.2007 ori BLUP 105 Tummanrautias,Läpikäyvä läsi, alahuuli valkea, mtj etukorkea ksk
LisätiedotUusi verkkopalvelu jalostusoriille. Jalostuspäivät
Uusi verkkopalvelu jalostusoriille Jalostuspäivät 12.2.2014 Orikortit Vuonna 2011 siirryttiin lämminveristen ravihevosoriiden osalta tuoteseloste malliin Lv ori joko hyväksytään tai hylätään. Hyväksytyt
LisätiedotVarsomisen ilmoittaminen Heppa-järjestelmässä. S u o m e n H i p p o s r y 2018
Varsomisen ilmoittaminen Heppa-järjestelmässä S u o m e n H i p p o s r y 2018 Tamman astutuksessa menestymisen ilmoittaminen Tamman omistajalla tulee olla Oma talli-tunnukset Heppajärjestelmään. Tamman
LisätiedotEuropean Breeding Event Finland tapahtuman kuvasatoa
European Breeding Event Finland tapahtuman kuvasatoa Suomen Trakehnerhevosyhdistys ry osallistui yhdessä Hannover- ja Oldenburg-yhdistysten kanssa ensimmäisen kasvattajille tarkoitetun arvostelu-, kantakirjaus-
Lisätiedotrekisteriin. Varsat voidaan Ypäjällä myös kylmäpolttomerkata, kuumapolttomerkkaus ei Suomessa ole sallittua.
Suomen Trakehnerhevosyhdistys ry yhteistyössä Suomen Hannoveryhdistyksen kanssa järjestää rekisteröimis- ja kantakirjaustilaisuuden sekä tammatestin Suomessa syntyneille trakehner-rotuisille hevosille
LisätiedotMUSTIALAN HEVOSHISTORIA
MUSTIALAN HEVOSHISTORIA Hevoset osana Mustialan maatalousopetusta 1800- ja 1900-luvuilla Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, syksy 2013 Emma Laine TIIVISTELMÄ
LisätiedotSuomen Hippos ry GOTLANNINRUSSPONIEN JALOSTUSARVOSTELU JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET
Suomen Hippos ry GOTLANNINRUSSPONIEN JALOSTUSARVOSTELU 2016 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Gotlanninrussien kantakirjaan merkitseminen perustuu Svenska Russavelsförening alkuperäkantakirjan vaatimuksiin.
LisätiedotAlkuperäiseläinten kasvattaminen
Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien
LisätiedotOMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA
OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA MMT Markku Saastamoinen MTT Hevostalous Ypäjä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajapäivät Tampere 10.10.2010 hevosjalostus = menetelmät, joilla kehitetään hevoskantaa
LisätiedotSuomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back
Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön
LisätiedotMYLVERIN MIINA 246001S00122100 Tamma synt. 6.7.2012
74 MYLVERIN MIINA 246001S00122100 Tamma synt. 6.7.2012 Joihuri 20,8 Putuliina 53,9 Poika-Siro 27,3 Aviisitar 31,4 Utun Ruutu 24,1 Kohu-Tähti 36,6 Virhakka 26,9 Ero-Siro 27,1 Joihuli 24,2 Aviisi 30,8 Ruutu-Poika
LisätiedotHevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen
Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000
LisätiedotT u t u s t u S u o v o s e
Tutustu S u o m e n h e v o s e e n Leena Alerini Suomalainen hevonen Suomalaisten käyttämä, pienikokoinen ja vireä maatiaishevonen on kulkenut kansamme mukana vuosisadasta toiseen. Alun perin hevoset
LisätiedotKymen-Karjalan Hevosjalostusliitto ry tamma- ja varsanäyttely Virolahdella klo 9.00
Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto ry tamma- ja varsanäyttely Virolahdella 21.4.2009 klo 9.00 AIKATAULU 8.30 ilmoittautuminen alkaa maneesin kahviossa 8.55 näyttelyn avaus, 9.00 1-vuotiaiden sh varsojen
LisätiedotJALOSTUKSEN JA KASVATUKSEN VUOSI 2014 Jalostuspäivät Joensuu 11.-12.2.2015 Minna Mäenpää Suomen Hippos ry
JALOSTUKSEN JA KASVATUKSEN VUOSI 2014 Jalostuspäivät Joensuu 11.-12.2.2015 Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Suomen Hippoksen jalostuspalvelut Organisaatiomuutokset 15.9. alkaen Suvi Louhelainen aloitti jalostuspalveluiden
LisätiedotHUHTIKUU Kilpailupäivät
HUHTIKUU Kilpailupäivät 1 Perjantai Jyväskylä Oulu 17 Sunnuntai Joensuu Tornio 2 Lauantai Toto76 FORSSA 18 Maanantai Oulu 3 Sunnuntai Seinäjoki Kouvola 19 Tiistai Tampere 4 Maanantai Kaustinen 20 Keskiviikko
LisätiedotKERBERA 2291-06 Tamma synt. 23.6.2006
28 Saran Salama 20,7 KERBERA 2291-06 Tamma synt. 23.6.2006 Kihin-Muisto 23,1 Vipo 32,2 Hilu 26,1 Kihi Vieteri 21,6 Ponnetar 28,3 ALAKATOS 16 Mervi 1.emä Mervi (Hemeri) *1989 Hemeri 27,2 Marilla 29,2 Hiluri
LisätiedotSÄRKISAAREN ORIVARSAT 201
SÄRKISAAREN ORIVARSAT 201 2011 Särkisaaren orivarsalaidun sijaitsee Hauhon kunnan Lautsian kylässä. Rekisterinumero 156. Hämeen hevosjalostusliitto r.y. osti tilan Lautsian kartanon omistajan K.H. Mäkisen
LisätiedotHÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMA- JA VARSANÄYTTELY Hattulassa Merlin s Stablen maneesissa perjantaina 19. maaliskuuta, klo 9.00
HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMA- JA VARSANÄYTTELY Hattulassa Merlin s Stablen maneesissa perjantaina 19. maaliskuuta, klo 9.00 Aikataulu Klo 8.45 Ilmoittautuminen alkaa klo 8.50 Näyttelyn avaus piiriagronomi
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset
LisätiedotLämminverisen ravihevosen rekisteröinti, kantakirjaus, jalostusarvostelu ja siitokseen käyttö
LIITE 1 Jalostusvaliokunta 14.11.2011 Lämminverisen ravihevosen rekisteröinti, kantakirjaus, jalostusarvostelu ja siitokseen käyttö (www.hippos.fi) Sisällysluettelo A. Rekisteröinti B. Kantakirjaus Ori
LisätiedotLineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus
Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu arvostellaan rakennetta/liikkumista yksityiskohtaisesti esimerkkejä: korkeus jalka-asennot: vuohinen
LisätiedotPuoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry
Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Esityksen taustaa Väitöstilaisuus Åsa Viklund, SLU, 23.9.2010 Genetic Evaluation
LisätiedotMikkelin Hevosjalostusliiton tamma- ja varsanäyttely Mikkelin raviradalla 18.3.2011, klo 9.00
Mikkelin Hevosjalostusliiton tamma- ja varsanäyttely Mikkelin raviradalla 18.3.2011, klo 9.00 Yhteistyökumppanit: MIKKELIN SEUDUN HEVOSENOMISTAJAT RY Näyttelylautakunta: Mittaaja: Tuomariharjoittelija:
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten
Lisätiedotti 20.9. Lappeenranta, Ravirata klo 9.00 (myös sh R ja P tammat, varsojen liikkeet mahdollista näyttää myös radalla ajaen)
TIEDOTE 2016 Kymen- Karjalan Hevosjalostusliitto ry:n jäsenseuroille Uusi vuosi 2016 on saatu käyntiin kireiden pakkasten saattelemana ja päivät ovat jo valostumassa kevättä kohti. Siirtäkäämme siis katseet
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VARSANÄYTTELY VERMOSSA 24.11.2013 NYLANDS LÄNS HÄSTAVELSFÖRBUND
VALTAKUNNALLINEN VARSANÄYTTELY VERMOSSA 24.11.2013 NYLANDS LÄNS HÄSTAVELSFÖRBUND Tuomarilautakunta: Pj. Eero Perttunen, Jenni Timlin, Kai Tuusa, Heidi Sihvo Palkinnot: 1500-750-500-300-200e, varsat saavat
LisätiedotSuomen Hippos ry NEWFORESTPONIEN JALOSTUSARVOSTELU JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET
Suomen Hippos ry NEWFORESTPONIEN JALOSTUSARVOSTELU 2017 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Newforestponien kantakirjaan merkitseminen perustuu The New Forest Pony Breeding and Cattle Society:n (NFPB&CS) alkuperäkantakirjan
LisätiedotSuomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus. Terhi Vahlsten, Faba osk.
Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus Terhi Vahlsten, Faba osk. Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistys, ISK Perustamiskokous 3.9.1898 Yhdistyksen keskeinen toimintamuoto oli kantakirjaus Kirjattiin mm. tyyppi,
LisätiedotKymen- Karjalan Hevosjalostusliitto ry
Kymen- Karjalan Hevosjalostusliitto ry tamma- ja varsanäyttely Lappeenrannassa 18.4.2012 klo 9.00 AIKATAULU VARSAT 8.30 ilmoittautuminen tallikahviossa alkaa 8.55 näyttelyn avaus 9.00 1-vuotiaiden sh varsojen
LisätiedotTästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina
Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85
LisätiedotEviran ohje 16014/1. Teurastettavan hevoseläimen tunnistusasiakirjan tarkastaminen
Eviran ohje 16014/1 Teurastettavan hevoseläimen tunnistusasiakirjan tarkastaminen Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 9 TEURASTETTAVAN HEVOSELÄIMEN TUNNISTUSASIAKIRJAN TARKASTAMINEN Sisältö 1 Yleistä...
LisätiedotHÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMA- JA VARSANÄYTTELY Urjalassa, Hessi-Tallilla pe 14.9, klo 9.00
HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMA- JA VARSANÄYTTELY Urjalassa, Hessi-Tallilla pe 14.9, klo 9.00 Aikataulu klo 8.45 Varsojen ilmoittautuminen alkaa klo 8.55 Näyttelyn avaus piiriagronomi Eero Perttunen Arvostelu
LisätiedotTunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012
Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja Koordinoi
LisätiedotUnelma, joka ei toteutunut Lisääntynyt hedelmättömyys
Unelma, joka ei toteutunut Lisääntynyt hedelmättömyys Tekstin alkuosa on lyhennetty käännös Eiðfaxista 1/2004 ja Suomen tilannetta koskeva loppuosa Linda Bergström. Jón Finnur Hansson, jalostustuomari,
LisätiedotTunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m
Tunnusluvut 2013 Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja
LisätiedotEmien vaikutus oriiden juoksijajälkeläisarvosteluun suomenhevosella
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 35 Emien vaikutus oriiden juoksijajälkeläisarvosteluun suomenhevosella Markku Lahdenranta Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1979 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen
LisätiedotHÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMOJEN KANTAKIRJAUSNÄYTTELY Ypäjällä Hevosopiston Opistohallissa ke 30.10. klo 9.00 alkaen
HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMOJEN KANTAKIRJAUSNÄYTTELY Ypäjällä Hevosopiston Opistohallissa ke 30.10. klo 9.00 alkaen Aikataulu klo 8.30 R- ja P-suunnan tammojen verryttelyaika alkaa klo 9.00 R/RP-suunnan
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotJalostuspäivät 15-16.2.2008
Jalostuspäivät 15-16.2.2008 EU-säädöksiä Ulriika Joutseno-07 HEVOSJALOSTUS JA KASVATUS 1. Jalostusjärjestö 2. Kaksi direktiiviä 3. Hevostalouslaki 4. Jalostusohjesääntö HEVOSJALOSTUS JA KASVATUS EU määrittää
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotSipoon näyttelyohjelma
Sipoon näyttelyohjelma 18.4.2009 NYLANDS LÄNS HÄSTAVELSFÖRBUND R.F TAMMA- JA VARSANÄYTTELY NIKKILÄSSÄ KOULUKESKUKSEN HIEKKAKENTÄLLÄ AIKATAULU klo 10 Näyttelyn avaus, Piiriagronomi Eero Perttunen Varsojen
LisätiedotKAINUUN HEVOSJALOSTUSLIITTO RY:N. TAMMA- JA VARSANÄYTTELY la 10.10.2015 klo 9.00 Kainuun raviradalla
KAINUUN HEVOSJALOSTUSLIITTO RY:N TAMMA- JA VARSANÄYTTELY la 10.10.2015 klo 9.00 Kainuun raviradalla Lautakunta: Pj Markku Nisula, Kimmo Oikarinen, Feija Lindgren, Jussi Räihälä Näyttelyn aikataulu : 8.30
LisätiedotSuomen Hippos ry CONNEMARAPONIEN JALOSTUSARVOSTELU JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET
Suomen Hippos ry CONNEMARAPONIEN JALOSTUSARVOSTELU 2016 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Connemaraponien kantakirjaan merkitseminen perustuu CPBS:n (Connemara Pony Breeders Society) alkuperäkantakirjan
LisätiedotKASVATUS JA JALOSTUS. Asiantuntijana Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus
Asiantuntijana Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus KASVATUS JA JALOSTUS Kasvatuksen ja jalostustyön kehittäminen on osa suomenhevosen brandia ja sen vahvistamista. Jos harjoitettavat toimenpiteet eivät
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotGENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus
GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi
LisätiedotMannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.
HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin
LisätiedotWELSHPONIEN JA COBIEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ
WELSHPONIEN JA COBIEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 9.5.2016 1. Welshponit ja cob Welshponi on alkuperältään englantilainen ponirotu. Ponit jaetaan säkäkorkeuden ja tyypin mukaisesti
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotSUOMENRATSUJEN KUNINKAALLISET Ikäluokkakilpailujen vaikutuksesta suomenhevosratsun jalostuksen kehitykseen
SUOMENRATSUJEN KUNINKAALLISET Ikäluokkakilpailujen vaikutuksesta suomenhevosratsun jalostuksen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 17.12.2010 Annmari Vanha-Similä
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VARSANÄYTTELY 3-VUOTIAILLE SUOMENHEVOSILLE sunnuntaina 12.4.2015
Hämeen hevosjalostusliiton VALTAKUNNALLINEN VARSANÄYTTELY 3-VUOTIAILLE SUOMENHEVOSILLE sunnuntaina 12.4.2015 Alkukilpailu Ylöjärvellä Teivon raviradalla klo 9.00 Finaali Tampereen Hevosmessuilla klo 15.30
LisätiedotHuomioi, että aikataulu vain viitteellinen - poissaolot nopeuttavat aina aikataulua, ole ajoissa paikalla, jotta hevosesi ehtii verrytellä!
HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON VARSANÄYTTELY Ypäjällä, OPISTO-hallissa ti 1.11, klo 9.00 alkaen Aikataulu klo 8.30 Ilmoittautuminen alkaa n. klo 8.50 Näyttelyn avaus, piiriagronomi Eero Perttunen n. klo 9.00
LisätiedotTallilehti Kavionkopse nro. 1
Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa
LisätiedotUUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys
UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys MMT, dos. Markku Saastamoinen MTT kotieläintuotannon tutkimus Kulttuuripolitiikan päivät 2014, Joensuu 24.-25.5.2014 Hevostalouden ja hevosen roolin
LisätiedotMaitoManagement 2020. Risteytysopas
Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotKAINUUN HEVOSJALOSTUSLIITTO RY:N. TAMMA- JA VARSANÄYTTELY la klo Kainuun raviradalla
KAINUUN HEVOSJALOSTUSLIITTO RY:N TAMMA- JA VARSANÄYTTELY la 20.09.2014 klo 10.00 Kainuun raviradalla Lautakunta: Pj Markku Nisula, Kimmo Oikarinen, Feija Lindgren, Hannu Huusko Näyttelyn aikataulu : 9.30
LisätiedotSuomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2
Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2 Jalostusvaliokunta 15.12.2015 JALOSTUSHEVOSTEN RAKENNE- JA TERVEYSVAATIMUKSET Suomenhevosten terveystarkastus jalostusarvostelun yhteydessä Näyttelypaikalle ei
Lisätiedotrakennearvostelussa Suomen Hippos ry/jalostuspalvelut
Lineaarinen profilointi hevosten rakennearvostelussa Suvi Mäkeläinen Suomen Hippos ry/jalostuspalvelut Esityksen sisältö Johdanto Perinteinen rakennearvostelu Lineaarisen profiloinnin periaate Lineaarisen
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotORILISENSSIEN HAKEMINEN HEPPA-JÄRJESTELMÄN KAUTTA
ORILISENSSIEN HAKEMINEN HEPPA-JÄRJESTELMÄN KAUTTA SUOMEN HIPPOS RY 2015 Päivitetty 22.1.2015 Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Orilisenssin hakeminen Heppa-järjestelmän kautta... 3 2.1 Orilisenssin hakeminen
LisätiedotHÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON VARSANÄYTTELY Ypäjällä Hevosopiston Opistohallissa to 31.10.2013 klo 9.00 alkaen
HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON VARSANÄYTTELY Ypäjällä Hevosopiston Opistohallissa to 31.10.2013 klo 9.00 alkaen Aikataulu klo 8.30 Ilmoittautuminen alkaa n. klo 8.50 Näyttelyn avaus, piiriagronomi Eero Perttunen
LisätiedotIsäoritilasto Sivu: 1
Isäoritilasto Sivu: 1 Isäoritilasto. Tiedot ovat aikavälillä 01.01.2017-31.10.2017 tapahtuneista raveista. Valittujen hevosten tyyppi: Suomenhevoset Lajittelyjärjestys: Palkintosumman mukaan Rata: Kaikki
LisätiedotKitee varsanäyttely tulokset
Kitee 22.5.2009 varsanäyttely tulokset 1-vuotiaat t. A.K. Jesmiina 1168-08 II- p. sk 141, lk 144, laatutyyppi 7, runko 7, jalat 8, kaviot 8, käynti 7, ravi 7 Anton H - Jesniina 2735-90R, Resori kasv./om.
LisätiedotKymen-Karjalan Hevosjalostusliitto ry tamma- ja varsanäyttely Lappeenrannassa 22.4.2009 klo 9.00
Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto ry tamma- ja varsanäyttely Lappeenrannassa 22.4.2009 klo 9.00 AIKATAULU 8.30 ilmoittautuminen tallikahviossa 8.55 näyttelyn avaus 9.00 1-vuotiaiden lv varsojen arvostelu
LisätiedotIsäoritilasto Sivu: 1
Isäoritilasto Sivu: 1 Isäoritilasto. Tiedot ovat aikavälillä 01.01.2017-31.12.2017 tapahtuneista raveista. Valittujen hevosten tyyppi: Suomenhevoset Lajittelyjärjestys: Palkintosumman mukaan Rata: Kaikki
LisätiedotTUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA
TUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA Suomen Hippos ry:n strategiset teemat vuoteen 2017 MEITÄ ON PALJON Hevonen on mielenkiintoinen ja vetovoimainen osa yhteiskuntaa. Raviurheiluun ja kasvatustoimintaan
LisätiedotSUOMEN HIPPOS JA RAVIVUODEN 2016 TUNNUSLUVUT
SUOMEN HIPPOS JA RAVIVUODEN 2016 TUNNUSLUVUT Sisältö Suomen Hippos ry tänään Raviurheilu Jalostus ja kasvatus Suomen Hippos ry Suomen Hippos ry Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Johtaa ja
LisätiedotSuomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2
Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2 Jalostusvaliokunta xx.xx.2015 JALOSTUSHEVOSTEN RAKENNE- JA TERVEYSVAATIMUKSET Suomenhevosten terveystarkastus jalostusarvostelun yhteydessä Näyttelypaikalle ei
LisätiedotSUOMALAISIA HEVOSIA JA HEVOSIHMISIÄ
AGRIMARKET SUOMENHEVONEN 100 VUOTTA valokuvanäyttely Näyttelyluettelo SUOMALAISIA HEVOSIA JA HEVOSIHMISIÄ 6. syyskuuta 1907 tehtiin suomenhevosen historian merkittävin päätös, Keisarillisen Suomen Senaatin
Lisätiedot