ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Marita Aho ja Janica Ylikarjula

Transkriptio

1 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN ELINKEINOELÄMÄSSÄ - TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Muistio on laadittu Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja sen jäsenliittojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Lähteinä on hyödynnetty eräitä keskeisiä esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämistä linjaavia asiakirjoja. Luonnontieteellisellä osaamisella tarkoitetaan kaikkia luonnontieteelliseen koulutusalaan luettavia osa-alueita. Vaikka luonnontieteilijöiden osuus elinkeinoelämän henkilöstöstä ei ole tällä hetkellä kovin suuri, luonnontieteen tutkimuksen ja koulutuksen taso on teollisuuden ja niihin enenevästi linkittyvien palvelualojen merkittävä menestystekijä. Luonnontieteiden koulutus ja tutkimus luovat pohjan, josta synnytetään uudet innovaatiot. Yritykset tekevät paljon yhteistyötä yliopistojen luonnontieteiden yksiköiden ja tutkijoiden kanssa, ja siten nämä ovat keskeinen voimavara tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. ICT-osaamisen, ympäristö- ja energiaosaamisen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien ratkaisujen merkityksen korostuminen on lisännyt luonnontieteellisen osaamisen kysyntää ja parantanut luonnontieteilijöiden työllistymismahdollisuuksia eri aloilla. Kaivos- ja kaivannaisteollisuudesta povataan merkittävää kasvualaa. Alalle suunnattua koulutusta on kehitettävä joka tasolla. Akuutissa työvoimatarpeessa on jouduttu koulutusta hoitamaan täsmäkoulutuksena, missä teknillistä tai luonnontieteellistä koulutusta muulle alalle saaneiden tietoja on täydennetty kaivannaisalalle. Se on toiminut hyvin, sillä täydennyskoulutuksen tarve on silloin selvästi pienempi kuin nollasta lähtevässä koulutuksessa. Myös biotalouden tuotteiden kehittämisestä ja kaupallistamisesta on käynnissä useita tutkimusprosesseja. Suomella olisi mahdollisuus hyödyntää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi sen uusiutuva, hiiltä sitova oma raaka-aine, puu. Jotta Suomesta nousee biotalouden edelläkävijämaa, tulee koulutusohjelmien ja työvoiman tarpeiden ennakoinnin vastata tulevaisuuden biotalouden tarpeita. Näitä alueita ovat puun käyttö rakentamisessa, pakkaukset, energia, uudet biopohjaiset tuotteet sekä puunhankinta ja metsätalous. Siihen, miten luonnontieteellisen yliopistokoulutuksen saaneiden työllistyminen kehittyy tulevaisuudessa, vaikuttaa paljon paitsi luonnontieteellisestä yliopistokoulutuksesta valmistuvan ydinosaaminen myös sivuainevalinnat ja jo yliopisto-opintojen aikana harjoittelun, projekti-, kesä- ja lopputöiden aikana hankittu työelämäkokemus. Myös koulutuksen kansainvälistyminen on välttämätöntä.

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 2 (5) Huippuosaamisella uusia merkityksiä Opettajakoulutus turvattava Luonnontieteiden tohtorikoulutusta on syytä suunnata eri tavalla riippuen siitä, minne opiskelija aikoo valmistumisen jälkeen suuntautua. Elinkeinoelämä tuntuu haluavan enenevässä määrin huipputason laaja-alaisia asiantuntijoita, jotka pystyvät yhdistämään hyvin monia tietosisältöjä monimutkaisissa ja monitoimijaisissa prosesseissa. Tohtorikoulutettavan urasuunnittelun tukeminen muualle kuin akateemiseen maailmaan on edelleen melko heikoissa kantimissa. Tarvitaan monipuolista työelämäyhteistyötä nykyistä enemmän. On myös tärkeää, että tohtorikoulutuksen aikana syntyvää osaamista tehdään näkyväksi. Tohtorikoulutuksen aikana kehittyvät monet sellaiset taidot, jotka ovat hyödyllisiä kaikkialla työelämässä. Luonnontieteilijöitä rekrytoidaan yrityksiin mutta heitä tarvitaan myös opettajina koulutuksen eri tasoilla. Luonnontieteellinen perusosaaminen on entistä tärkeämpää riippumatta siitä, missä ammatissa ja millä alalla työskentelee. Kaikkien luonnontieteiden ja tietotekniikan opetuksen tasosta ja opettajien saatavuudesta ja osaamisesta on huolehdittava. Teknologiateollisuus on omissa linjauksissaan ollut erityisen huolissaan peruskoulujen ja lukioiden fysiikan ja tietotekniikan opetuksen tilasta ja opettajien saatavuudesta tulevina vuosina. Luonnontieteellinen osaaminen muodostaa myös teknillistieteellisen osaamisen perustan ja sitä tarvitaan, olipa kyse teknologia-alojen ammattiosaamisesta tai insinööri- tai DI-osaamisesta. Teknologiateollisuuden yritysten asiakkaina on sekä kuluttajia että yrityksiä eri toimialoilta. Teknologian ollessa entistä enemmän läsnä niin työssä kuin arjessa, vahva luonnontieteellinen yleissivistys palvelee niin teknologian käyttäjää kuin teknologiateollisuuden yrityksiä. Tieto- ja viestintäteknologia sulautuvat osaksi yhteiskuntaa Euroopan Komissio on arvioinut, että tieto- ja viestintäteknologian ja - palveluiden kasvavan selvästi BKT:ta nopeammin edellyttäen, että digitaaliset sisämarkkinat toteutuvat Euroopan Unionissa. Tieto- ja viestintäteknologiaan ja -palveluihin liittyvän t&k&i-toiminnan keihäänkärkiä on strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT Oy. Jotta Suomi saisi oman osansa digitalisaation myötä avautumista liiketoimintamahdollisuuksista, on varmistettava, että Suomessa on riittävästi tietojenkäsittelyalan huippuosaajia sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Ympäristö- ja energiatehokkuudesta uutta liiketoimintaa

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 3 (5) Terveydestä ja hyvinvoinnista uutta kasvua Suomella on ympäristö- ja energiateknologian alalla globaalisti merkittävää osaamista ja siihen perustuvaa liiketoimintaa, joita tulee edelleen vahvistaa. Tähän liittyvän t&k&i-toiminnan keihäänkärkiä ovat strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti CLEEN, FIMECC ja Metsäklusteri Oy. Esimerkiksi CLEEN Oy:n visiona on, että v energia- ja ympäristöteollisuus on Suomen johtava teollisuudenala ja maailmanlaajuinen markkinajohtaja valikoiduilla liiketoiminta-aloilla. Tavoite edellyttää, että meillä on riittävästi luonnontieteellisen tohtorikoulutuksen saaneita huippuosaajia sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Ympäristö- ja energiateknologian ohella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten merkitys kasvaa jatkuvasti. Suomessa on tämän alan vahvaa luonnontieteellistä osaamista, joka linkittyy osittain myös lääketieteelliseen osaamiseen. Salwe on terveys- ja hyvinvointialan SHOK, jonka "tavoitteena on kansantaloudellisesti merkittävien sairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen. " Salwen puitteissa toimii laaja joukko eri alojen osaajia. Korkeatasoinen luonnontieteiden osaamisperusta on yksi edellytys terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioiden syntymiseen. Biotalous ja kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen tulevaisuutta Biotalous on hyvin ajankohtainen aihe niin Euroopassa kuin kansallisestikin. Suomessa biotalous on ollut voimakkaasti esillä vuonna 2009 julkaistun kansallisen luonnonvarastrategian jälkeen. Siitä on laadittu oma erillisstrategiansa, joka sisällytettiin osaksi laajempaa, loppuvuodesta 2010 julkaistua, luonnonvaraselontekoa (VNS 11/2010). Näissä selvityksissä kuvattujen mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää sitä, että maamme luonnontieteellinen koulutus on korkeatasoista ja suuntautuu tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille, kuten luonnonvarojen hyödyntämiseen (mineraalivarat, biotalous). Haasteena luonnontieteiden koulutuksen mitoituksessa on kuitenkin se, että tarkkoja arvioita (erityisesti määrällisistä) koulutustarpeista on vaikea esittää. Ei saisi missään tapauksessa käydä niin, että osaamisja osaajavaje muodostuu uusien alojen kehityksen pullonkaulaksi. Yksi idea on ns. biotalouden tohtoriohjelma, jossa yhdistyisi metsätieteet ja teknilliset tieteet sekä myös taloustieteet. Siihen voisi liittyä myös kansainvälinen englanninkielinen maisteriohjelma, josta parhaat rekrytoitaisiin tohtoriohjelmaan. Uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiselle yhteinen viitekehys

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 4 (5) Suomella on sekä bio- että mineraali- ja vesitalouden globaalisti merkittävää huippuosaamista ja siihen perustuvaa liiketoimintaa, jota tulee edelleen vahvistaa. Nykyisin koulutus on ollut hajanaista, alan koulutusohjelmia on supistettu ja opettajakuntaa on jäänyt eläkkeelle. Mineraaliala ei ole myöskään houkutteleva nuorisolle, mikä johtuu suurista suhdannevaihteluista ja alan imagosta. Asiantuntijoiden lisäksi mineraaliala tarvitsee ammattiosaajia, joiden saatavuus on turvattava panostamalla tarvelähtöiseen opetukseen ammattikorkea- ja ammattikouluissa. Työvoimaongelmaan ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua alan vähäisten koulutusmäärien vuoksi, ja sitä pahentaa globaalisti koventunut kilpailu osaajista. Uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvä koulutus on yleensä erotettu toisistaan. Uusiutuvien luonnonvarojen alalla on muodostettu aloja yhteen kokoavia "luonnonvara" tai "biotalous "-yksiköitä, tai koulutusohjelmia, mutta valitettavan usein niiltä puutuu vahva yhteinen viitekehys. Kokonaisvaltainen luonnonvaraajattelu on tarpeen integroida osaksi kaikkea luonnonvara-alojen koulutusta. Tämän lisäksi koulutuksen profiloinnissa ja mitoituksessa on tärkeää pyrkiä tyydyttämään luonnonvarasektoreiden, ja erityisesti mineraalialan, kasvava työvoiman tarve. Luonnonvarojen kestävän käytön tarpeet tulee ottaa huomioon opetushallinnon pitkän aikavälin suunnittelussa. Raaka-aineisiin ja niiden geologisiin kytköksiin liittyvää opetusta tulee kehittää osana luonnontieteitä ja liiketoimintaosaamista. Mineraalialan koulutusohjelmia on vahvistettava, ja kehitettävä niiden kansainvälisyyttä. Tämä on sekä keskipitkän että pitkän aikavälin tavoite. Eurooppa suunnitelman yhtenä lippulaivahankkeena on nuoret liikkeellä, jolla pyritään parantamaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja helpottamaan nuorten pääsyä työmarkkinoille. Suomen tulee pyrkiä määrätietoisesti vaikuttamaan siihen, että mineraalialan koulutustavoitteet sisältyvät EU:n koulutusohjelmiin." Mineraalialan tohtorikoulutuksen ja koko yliopistokoulutuksen pääpaino on Oulussa, Aalto yliopistossa ja geologian osalta myös Turussa ja Helsingissä. AMK -tason koulutusta on pyritty monessa paikassa viime vuosina kehittämään ja alan kouluttajien kesken on tapahtunut verkostoitumista. Tekemistä on vielä varsin paljon. Varsinaista alaan keskittynyttä AMK-tason koulutusta ei oikeastaan ole missään. On vain kaivossuuntautuneita opinto-ohjelmia muiden koulutusohjelmien yhteydessä. Mineraalistrategian toteutuminen edellyttää, että opetusresursseja vahvistetaan yliopistokoulutuksessa ja turvataan tutkimusrahoitus kansainvälisen tason huippututkimukseen valituilla aloilla. Mineraalien akuuttia osaamisvajetta tulee paikata mitoittamalla ja profiloimalla yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten koulutusoh-

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 5 (5) jelmat vastaamaan alan kasvavia tarpeita. Mineraalistrategian visiotilan saavuttaminen vaatii asiantuntijoiden lisäksi uusien huippuosaajien saamista painopistealoille.