JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 2/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business!...3 Koulutuskalenteri / kevät JÄSENTIEDOTE 2/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Jaakko Hirvonsalo: Valtion elvytysbudjetti ja Rauman seutu...4 Talouskriisistä eteenpäin yritysjohdon seminaari Rauman seudulle perustettu Tulevaisuusryhmä...4 Satakunnan Teollisuusvisio 2015:n toimialaraportit netissä Shanghain matka kauppakamarin jäsenille Kauppakamarin jäsentiedote sähköisenä...5 Kansainvälisiä asioita Venäjä-tilaisuus Eurassa...5 Sinun Eurooppasi Uusi portaali yrityksille...6 Euro täytti kymmenen ja Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Sveitsi Schengeniin...6 ATEX-työväline avuksi pk-yritysten riskien tunnistamiseen ja hallintaan...6 Innovointitulokset parantuneet Euroopassa Elvytystä infrastruktuuri investoinneilla...7 Suomalaisten EU-jäsenyyden kannatus nousussa...7 Muuta yritystietoa Uusia linjauksia yritysverotuksen vahivistamiseksi Elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa...8 Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Lakiasiat Päättyvät työsuhteet ja turvallisuus Työttömyysturvan omavastuumaksu...10 Kaksi EU-asetusta helpottamaan rajat ylittävien velkojen perintää

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri / kevät 2009 Koulutuskalenterin valmiit kurssiohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Pirjo Koski-Hannula p HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) koulutus HHJ -koulutus käynnistyy Raumalla kolmannen kerran Kurssi on täynnä! Seuraava HHJ -koulutus Raumalla ensi syksynä (ajankohta auki). Varaa paikkasi ajoissa! Viestintä- ja vuorovaikutus Asiantuntijan neuvottelutaidot Mieti vähän meilaaja! Näin kirjoitta asiakkaalle Esiintymistaito ja esiintymisjännityksen hallinta valmennus Muu ajankohtaiskoulutus Ajankohtaista työsuhteista Komennusmiesten verotus uudistuu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Palkkahallinnon ajankohtaispäivä Mistä on tehokas sihteeri/assistentti tehty? Liikkuvan tiedon tietoturva tiedätkö missä yrityksesi tiedot ovat? Tehokkuutta perintään! Kauppakamareiden matkaseminaarit/kevät Tiimillä tuloksia, onnistumisia joukkueena seminaari/ pelimatka Lontooseen (Arsenal Manchester City) Kevätseminaari Hong Kongissa Kirjanpito -laivaseminaari kauppakamari@rauma.chamber.fi 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Jaakko Hirvonsalo: Valtion elvytysbudjetti ja Rauman seutu Talouskriisistä eteenpäin Jämsäjokilaakso - Rauma -rataremontti on erittäin merkittävä metsäteollisuudelle ja Rauman satamalle Valtion elvytysbudjettiin sisältyvä Kokemäki-Tampere yhteyden 7 milj. investointi on erittäin merkittävä metsäteollisuudelle ja Rauman satamalle. Rataremontilla koko yhteys Jämsänjokilaaksosta Raumalle nousee niiden harvojen ratojen joukkoon Suomessa, jotka kestävät entistä suurempien vaunujen 25 tonnin akselipanot. Kuljetus on tehokkaampaa ja edullisempaa. Se alentaa metsäteollisuuden kuljetuskuluja merkittävästi. Yhteydestä muodostuu hyvin kilpailukykyinen logistiikkakäytävä. Rataremontti parantaa mahdollisuuksia aientaa Rauman väylän syventämishanketta, jota investoinnin suuruutensa ja valmiutensa kannalta ei ollut mahdollista esittää elvytysbudjettiin. Ongelmana on ollut, että Kokemäki-Rauma on jo valmistunut ja Jämsästä Tampereelle tuleva yhteys avautuu Nyt saadaan koko yhteys käyttöön heti remontin valmistuttua Investointi olisi aloitettavissa välittömästi ja se olisi sekä hyvin työllistävä että erittäin tärkeä myös raskaan metallin kilpailukyvylle. Yhteys jää odottamaan vielä radan täydellistä remonttia, joka on luvassa Jämsästä Raumalle tuleva yhteys on yksi Suomen pääkuljetusratoja, jonka liikenne on vuositasolla 3,5 milj. tn/vuosi. Kauppakamari esitti vain tätä hanketta elvytysbudjettiin, koska se oli kokonsa ja valmiutensa ansiosta siihen sopiva. Rakentamiseen liittyvät päätökset tervetulleita myös Rauman seudulle Elvytysbudjettiin sisältyvät vuokra-asuntorakentamisen korkotukimalli ja asuntoyhtiöiden perusparannustöihin liittyvät tuet ovat nykytilanteeseen hyvin tärkeitä. Rauman seudulla on myös merkittävä tarve uusiin vuokra-asuntoihin sekä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin, koska uudet hankkeet ovat vähissä ja remonttitarve on suuri. Paikallisesti on tärkeää aktivoitua ja saada siten rakentamista liikkeelle. Tukipäätöstä on ollut jo odottamassa jojoukko hankkeita, joten liikkeelle vaan. Tunnettua on, että asunto-osakeyhtiöissä päätöksenteko on hidasta. Nyt on hyvä hetki kasvattaa oman omistuksen arvoa laatimalla huolelliset suunnitelmat remontille. Rauman seudulla on hyviä suunnittelijoita ja rakentajia, joiden avulla saadaan laadukas lopputulos. Hätiköimällä ei hyvää seuraa. Investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistaminen määräaikaisesti ja työantajien Kela maksujen poisto Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että elvytysbudjetti sisältää yritysten investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistamisen määräaikaisesti vuosina 2009 ja Tämän tavoitteena on kannustaa yrityksiä nopeuttamaan tarvittavia investointeja. Kela -maksujen poisto vähentää työvomakulujja alkaen 0.8% ja se poistuu kokonaan 2010 alusta. Tyel maksu nousee 0,2% vuosittain 2011 alkaen. Kauppakamari järjestää erittäin ajankohtaisen talousseminaarin yritys- ja kuntajohdon kutsuseminaarina klo Oras Oy:n Isometsän tehtailla. Alustajina toimivat Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen sekä emeritusprofessori Paavo Okko. Liite: Seminaarikutsu Rauman seudulle Tulevaisuusryhmä Rauman seudulle on perustettu laaja-alainen tulevaisuusryhmä, jonka tarkoituksena on elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteisponnistuksin lieventää ja varautua taloudellisen taantuman aiheuttamien ongelmien kohtaamiseen. Tulevaisuusryhmä aloitti toimintansa helmikuun alussa ja kartoitti ensi töikseen seudun nykytilaa. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, mitä mahdollisuuksia valtioneuvoston julkaisema elvytyspaketti antaa Rauman seudulle. Myös koululaisten ja opiskelijoiden kesätyö- ja harjoittelupaikkojen turvaaminen otettiin työlistalle. Rauman seudun tulevaisuusryhmään kuuluvat Rauman kaupungin sekä Euran ja Eurajoen kuntien virkamiesjohto. Elinkeinoelämää edustavat työryhmässä Rauman kauppakamari, Rauman, Euran ja Eurajoen yrittäjäjärjestöt, seudun ja maakunnan työ- ja elinkeinohallinto sekä RSK Oy. Rahoituslaitoksista on edustettuna Rauman seudulla toimivat pankit ja Finvera Oyj. Lisäksi ryhmään on kutsuttu Talonrakennusteollisuus ry:n, sanomalehti Länsi-Suomi Oy:n ja Satakuntaliiton edustus. Ryhmä seuraa talouden kehitystä ja taantuman vaikutuksia Rauman seudun toimintaedellytyksiin ja kehitykseen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sopii käytännön toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä tai lieventää taantuman aiheuttamia ongelmia. Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo Satakunnan Teollisuusvisio 2015:n toimialaraportit netissä Vuodenvaiheessa julkaistu Rauman ja Satakunnan kauppakamarien Satakunnan Teollisuusvision eri toimialojen raportit ovat nyt ladattavissa erikseen netistä kauppakamarin kotisivuilta osoitteesta 4

5 Kauppakamariasiaa ber.fi /julkaisut ja raportit. Teollisuusvision työhön osallistui kaikkiaan yli 80 yritysjohtajaa Satakunnasta ja se kuvaa tärkeimpien toimialojen kehityskuvaa ja tulevaisuutta Satakunnassa. Alustavat vierailukohteet: - UPM:n tehtaat - Biolan (Suzhou) Co. Ltd Shanghain matka Rauman kauppakamari järjestää alueen yrityksille yrityskontaktimatkan Shanghaihin ensi syyskuussa. Aikataulu: Pori-Helsinki Helsinki-Shanghai h Shanghai-Helsinki Helsinki-Pori (Finnairin lennot turistiluokassa) Majoitus: Bund Riverside Hotel **** ( 1 hengen huone Hinta: Lennot ja majoitus yhteensä Lisäksi tulevat viisumikulut (n. 60 / hlö) sekä osuus yhteisistä kuljetuksista + muusta yhteisestä ohjelmasta ja mahdollisista ruokailuista. - Rolls-Roycen tehdas - Tekes Shanghai Finchi Finpro Suomen Shanghain konsulaatti - Shanghain kauppakamari Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo tai Maria Perrakoski Kauppakamarin jäsentiedote sähköisenä Kauppakamari lähettää jatkossa kaikki jäsentiedotteen (6kpl/vuosi) automaattisesti myös sähköisenä kaikille jäsenyritysten toimitusjohtajille. Siinä tapauksessa, että katsot sähköisen tiedotteen sinulle riittävän etkä halua enää postitse perinteistä paperiversiota ilmoita asiasta meille os. kauppakamair@rauma.chamber.fi Samalla voit myös ilmoittaa sähköiselle postituslistallemme kaikki yrityksesi työntekijät, joita työssään mahdollisesti kauppakamarin tiedoteasiat kiinnostavat. Vielä muutama paikka on jäljellä!! KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Venäjä-tilaisuus Eurassa: Rauman kauppakamari ja Rauman seudun Kehitys Oy järjestävät yhteistyössä Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa ajankohtaistilaisuuden venäjänkaupasta: Asiakashankinta, yhteistyökumppanien etsintä, viennin aloittaminen ja kehittäminen Venäjällä: työkaluja, menetelmiä, tiedonhankintaa, esimerkkejä ja huomioitavia seikkoja. Aika: klo luento yrityskohtaisia tapaamisia Paikka: RSK:n toimisto, Satakunnankatu 12 (ent. Yhdystie 4), Eura Sopivien yhteistyökumppanien ja asiakkaiden löytäminen koetaan yrityksissä erääksi vaikeimmista asioista uudelle markkina-alueelle suunnatessa. Tämä korostuu erityisesti Venäjällä. Suomalais-venäläinen kauppakamari (SVKK) on yksi kokeneimmista asiantuntijaorganisaatioista, joka on saattanut suomalaisyrityksiä vuosikymmenien ajan Venäjän markkinoille. SVKK:n asiantuntijat, kansainvälistymisneuvoja Erja Laakso Helsingin toimistosta, markkinatutkimuspäällikkö Julia Sheveleva Pietarin toimistosta ja kv-koordinaattori Sergei Usoltsev Moskovan toimistosta saapuvat vieraaksemme antamaan yrityksille neuvoja Venäjän markkinoille pääsyn helpottamiseksi. Esitysten jälkeen yrityksille on varattu mahdollisuus yrityskohtaisiin tapaamisiin (max 1 tunti/yritys). Varaa aika tapaamiseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuus on avoin kaikille Satakunnan alueella toimiville, venäjänkaupasta kiinnostuneille yrityksille. Esityskielenä ovat englanti ja suomi. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittaudu viimeistään sähköpostitse maria.perrakoski@rauma. chamber.fi tai hanna.tuominen@rsk.fi Tervetuloa! 5

6 Kansainvälisiä asioita Sinun Eurooppasi uusi portaali yrityksille Suunnitteletko tytäryrityksen perustamista toiseen Euroopan unionin maahan? Haluatko tietää, mitä hallinnollisia asioita silloin on hoidettava? Entä mitkä viranomaiset vastaavat näistä asioista ja miten niihin saa yhteyden? Millaista rahoitusta on saatavilla ja mistä saa henkilökohtaista neuvontaa? Sinun Eurooppasi Yritykset -portaali auttaa löytämään kaiken tarvittavan tiedon eri rahoitusvaihtoehdoista, yrityksen perustamisesta, liiketoiminnan harjoittamisesta, verotuksesta, kirjanpidosta, työlainsäädännöstä, sosiaaliturvasta, julkisista hankinnoista ja monesta muusta asiasta. Sinun Eurooppasi Yritykset tarjoaa runsaasti käytännöllistä tietoa sekä EU:sta että eri jäsenvaltioista. Hyödylliset linkit eri aiheisiin perehdyttäville sivustoille auttavat löytämään uusia markkinoita yrityksellesi. Voit myös löytää uusia liikekumppaneita kauppakamareiden kautta tai saada yhteyden asiantuntijoihin, jotka voivat antaa neuvoja juuri sinua kiinnostavissa asioissa. Portaalin kehittämisestä vastaa Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden toimijoista koostuva organisaatio. Helsingin seudun kauppakamari osallistuu toimintaan Suomen kansallisen sisällön osalta. Tutustu portaaliin: Lisätietoja: Helsingin seudun kauppakamari Janne Koivisto, johtava EU-neuvoja Puh. (09) Euro täytti kymmenen ja Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Euro täytti vuodenvaihteessa kymmenen vuotta. Samaan aikaan yhteistä rahaa käyttävien EU-maiden määrä nousi kuuteentoista, kun Slovakia liittyi mukaan. Liikkeeseen laskettiin 10-vuotispäivän juhlistamiseksi kahden euron erikoiskolikko. Lisäksi siirtymisestä euroon ja euron tuomista eduista julkistettiin dokumenttiohjelma. Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Liikepankeille alettiin jakaa euroseteleitä ja -kolikoita syyskuussa, ja pankit toimittivat seteleitä ja kolikoita kauppoihin ja yrityksille, jotta ne pystyivät käsittelemään maksuja ja antamaan vaihtorahaa euroissa heti uudenvuodenpäivänä. Hintojen nousua pyritään ehkäisemään yritysten vapaaehtoisella sitoutumisella noudattamaan euron käyttöönottoa koskevia sääntöjä. Yhteinen raha otettiin käyttöön Suomessa ja kymmenessä muussa EU-maassa Euroopan keskuspankki oli perustettu kuusi kuukautta tätä ennen. Euroon ovat sittemmin siirtyneet Kreikka, Slovenia, Kypros ja Malta. Setelit ja kolikot otettiin käyttöön vuonna Vuodenvaihteesta lähtien euroa on käyttänyt 328,6 miljoonaa ihmistä eli noin kaksi kolmasosaa EU:n väestöstä. Lisätietoja: - nance/the_euro/index_fi.htm?cs_mid=2946 Sveitsi Schengeniin Matkailijoiden liikkuminen Sveitsin ja sitä ympäröivien EU-maiden välillä nopeutui ja helpottui, kun Sveitsi tuli Schengen-alueen jäseneksi 12. joulukuuta Sveitsin maarajoilla ei enää tarkasteta passeja. Rajatarkastukset lentoasemilla jatkuvat toistaiseksi, mutta ne on tarkoitus lopettaa maaliskuussa Sveitsi on liittynyt myös Schengenin tietojärjestelmään, jonka avulla voidaan vaihtaa tietoja etsityistä tai kadonneista henkilöistä tai niistä, joilta on evätty maahanpääsy, samoin kuin kadonneesta tai varastetusta omaisuudesta. Samalla Sveitsi on liittynyt ns. Dublin-säännöstöön, jonka perusteella ratkaistaan turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaava valtio. Joulukuussa 2007 Schengen-alueeseen tulivat mukaan kaikki vuonna 2004 EU:hun liittyneet jäsenmaat Kyprosta lukuun ottamatta. Alueeseen kuuluu nyt 25 maata. Sveitsin rajanaapuri Liechtenstein ei toistaiseksi kuulu Schengenalueeseen, mutta sen odotetaan voivan liittyä vuoden 2009 lopulla. Schengen-alueen laajeneminen helpottaa rajaalueiden kehitystä, lisää matkailua ja parantaa infrastruktuuria. EU:n ulkopuolelta tulevat voivat matkustaa yhdellä Schengen-viisumilla; erillisiä kansallisia viisumeita ei enää tarvita. ATEX-työväline avuksi pk-yritysten riskien tunnistamiseen ja hallintaan Vuodesta 2006 voimassa ollut ATEX-lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä toiminnassaan mahdollisesti esiintyvien räjähdyskelpoisten ilmaseosten tunnistamisen, niiden aiheuttamien riskien arvioimisen sekä riskien ja riskienhallintasuunnitelman kirjaamisen räjähdyssuojausasiakirjaan. Pk-yritysten saattaa olla vaikea tunnistaa vaaratilanteet, joissa voi syntyä räjähdyksiä ja tulipaloja. Työterveyslaitoksen koordinoima ATEX-foorumi on koonnut pk-yritysten käyttöön ATEX-työvälineen, jonka avulla voidaan laatia räjähdyssuojausasiakirja. ATEX-työvälineen muodostavat koulutusosa ja lomakkeistot. Työvälineen lomakkeistojen avulla yritykset voivat itse laatia räjähdyssuojausasiakirjan ilman ylimääräisiä kustannuksia. Parantunut turvallisuus edistää myös tuottavuutta ja vähentää henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Työvälineen voi ladata internetissä ja sitä voi soveltaa eri toimialoille: Lisatietoa+palveluista/Tyoturvallisuus/Atexfoorumi/rsa.htm Innovointitulokset parantuneet Euroopassa Euroopan innovaatiokuilu Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden on kaventunut. Lähes kaikki Euroopan maat ovat parantaneet innovointituloksiaan, vaikka edistymisen tahti vaihteleekin. Euroopan innovaatioiden tulostaulussa vuodelta 2008 maat jaetaan innovaatiojohtajiin, innovaatioseuraajiin, maltillisiin innovoijiin ja muiden kannoilla seuraaviin maihin. Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin kaventuneet, ja erityisesti viimeksi mainitussa ryhmässä monet uudet EU-maat ovat parantaneet tuloksiaan roimasti. Innovointitulokset ovat parantuneet sekä absoluuttisesti että verrattuna Yhdysvaltoihin, Japaniin ja myös nousevan talouden maihin. Erityisesti henkilöresurssien eli korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut, laajakaistayhteydet ovat lisääntyneet ja inno- 6

7 Kansainvälisiä asioita vaatiorahoitusta on entistä paremmin saatavilla. Yritysten omat investoinnit innovaatioihin ovat kuitenkin edelleen liian vähäisiä, ja EU on jäljessä Yhdysvaltoja ja Japania tutkimus-, kehittämis- ja tietotekniikkamenoissa. Suomi kuuluu innovaatiojohtajiin, joiden tulokset ovat selvästi EU:n keskiarvoa paremmat, vaikka tulosparannus vuonna 2008 oli hiukan keskimääräistä pienempi. Viime vuosina innovaatiokehitystä on Suomea koskevan maakohtaisen raportin mukaan vauhdittanut erityisesti teknologiavienti ja innovoivien yritysten välisten yhteyksien tiivistyminen. Suomen erityisvahvuudet ovat henkilöresursseissa ja yritysten omissa innovaatioinvestoinneissa. Innovointiprosessin tuotoksissa, osaamisvaltaisten palvelujen viennissä ja innovoivien yritysten määrässä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Innovaatioiden tulostaulun ohessa julkaistiin innovaatiotoiminnan edistymistä koskeva raportti, jossa esitellään kansallisten innovaatiopolitiikkojen ja hallintotapojen kehityssuuntauksia. Samaan aikaan julkaistiin myös tiede-, teknologia- ja kilpailukykyraportti, jossa tehdään yksityiskohtaisesti selkoa julkisen sektorin ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntauksista, teknologisesta suorituskyvystä ja edistymisestä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa. Elvytystä infrastruktuuriinvestoinneilla Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymää EU:n elvytyssuunnitelmaa pannaan vauhdilla täytäntöön. Komissio on ehdottanut investointien tekemistä energiainfrastruktuuria ja internetin laajakaistainfrastruktuuria koskeviin hankkeisiin. Investoinnit kohdistuvat strategisiin tavoitteisiin (esim. energian toimitusvarmuuteen), ja toimenpidepaketista hyötyvät kaikki EU-maat. Elvytyssuunnitelmassa keskeisellä sijalla ovat älykkäät investoinnit. Uuteen ehdotukseen sisältyy luettelo tarkoin määritetyistä hankkeista, joihin käytetään EU:n talousarviosta 5 miljardia euroa käyttämättömiä määrärahoja. Viimeaikaisesta kaasukriisistä on tarkoitus ottaa opiksi ja investoida voimakkaasti energiaalaan. Energia-alan strategisia investointeja tehdään komission ehdotuksen mukaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, merituulivoimahankkeisiin ja kaasu- ja sähköyhteyshankkeisiin (mm. Estlink 2, jossa Suomi on mukana). Investointeja tehdään myös laajakaistainfrastruktuuriin nopeiden internetyhteyksien levittämiseksi ja päivittämiseksi maaseutuyhteisöissä. Tähän on varattu miljardi euroa. Määrärahat myönnetään EU:n maaseudun kehittämisrahaston kautta, ja tarkoituksena on kattaa EU:n laajakaistaverkoston ongelma-alueet. Energia- ja laajakaistaverkot ovat molemmat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden tulevaisuuden kannalta. Suomalaisten EUjäsenyyden kannatus nousussa EU-asenteita mittaavan Eurobarometrin Suomea koskevan raportin mukaan suomalaisten yleinen asennoituminen EU:hun on muuttunut hieman myönteisemmäksi kevääseen 2008 verrattuna. Kolme tärkeintä indikaattoria ovat EU-jäsenyyden kannatus, jäsenyydestä koituva hyöty ja vaikutelma EU:sta. Suomalaisista 48 prosenttia on sitä mieltä, että jäsenyys on hyvä asia (+4 prosenttiyksikköä), ja 57 prosenttia katsoo, että jäsenyydestä on hyötyä omalle maalle (+6). Sen sijaan enää 28 prosentilla on myönteinen vaikutelma EU:sta ( 6), joskin monet sanovat vaikutelmansa EU:sta olevan neutraali. Luottamus EU:n toimielimiin on vahvistunut. Komissioon luottaa nyt 57 prosenttia (+4), Euroopan parlamenttiin 59 prosenttia (+5) ja Euroopan keskuspankkiin peräti 72 prosenttia (+3) suomalaisista. Lyhyen aikavälin talousodotukset ovat varsin synkät. Yli puolet uskoo Suomen taloudellisen tilanteen heikkenevän seuraavien 12 kuukauden aikana. EU:n tilanteesta samaa uskoo 66 prosenttia ja koko maailman tilanteesta 71 prosenttia suomalaisista. Suurimpina ongelmina viime loka marraskuun aikana tehdyissä haastatteluissa suomalaiset pitivät terveydenhuoltoa (39 %), infl aatiota (36 %) ja työttömyyttä (21 %). Tärkeimpänä tavoitteena pidettiin talouden kehittämistä ja kasvun vauhdittamista. Suomalaisten mielestä EU voisi tulevaisuudessa vahvistua panostamalla ympäristö- ja energia-asioihin, rikollisuuden torjuntaan ja sosiaalisiin asioihin. Lisätietoja: nland/news/ press/090122_fi.htm MUUTA YRITYSTIETOA Uusia linjauksia yritysrahoituksen vahvistamiseksi Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi uusia linjauksia yritysrahoituksen turvaamiseksi nykyisessä vaikeassa rahoitusmarkkinatilanteessa. Linjaukset ovat jatkoa hallituksen ja eduskunnan loppusyksystä 2008 hyväksymille aikaisemmille toimenpiteille. Linjaukset liittyvät sekä yritysten viennin rahoituksen turvaamiseen että kotimaisen rahoituksen helpottamiseen. Vuodenvaihteesta käyttöönotetun ns. viennin jälleenrahoitusmallin valtuuksia nostetaan 1,2 miljardista eurosta yhteensä 3,7 miljardiin euroon (lisää valtuutta myönnetään vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 2,5 miljardia euroa). Lisävaltuus perustuisi valtion varainhankintaan eli valtiokonttori myöntäisi Suomen Vientiluotto Oy:lle lisää lainaa 2,5 miljardia euroa vientihankkeiden rahoittamiseen. Koska jälleenrahoitusmalliin liittyy ns. vientitakuupakko, talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi myös esitystä siitä, että vientitakuulain enimmäisvastuurajaa nostetaan vastaavalla 2,5 miljardin euron summalla 12,5 miljardiin euroon. Tarkoituksena myös on, että jälleenrahoitusmallin ehtoja lievennetään siten, että järjestelmästä tulee yritysten kannalta toimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen. 7

8 Muuta yritystietoa Kotimaan rahoituksen osalta tarkoituksena on ottaa käyttöön uutena rahoitusinstrumenttina Finnveran ns. suhdannelainat ja -takaukset. Niiden rahoitusehdot olisivat sellaiset, että ne ottavat normaalia rahoitusta paremmin huomioon kotimaisten pk-yritysten vaikeutuneen rahoitustilanteen. Suhdannelainoissa varauduttaisiin vuosina noin 300 miljoonan euron myöntämisvaltuuteen vuodessa eli yhteensä 900 miljoonan euron rahoitukseen. Tämän vuoksi talouspoliittinen ministerivaliokunta myös puolsi, että Finnveran kotimaisen rahoituksen myöntämisvaltuuden enimmäisrajaa nostetaan yhdellä miljardilla eurolla 4,2 miljardiin euroon. Nykyinen taloudellinen tilanne lisää yritysten välisiä toimialajärjestelyjä. Myös elinkelpoisten yritysten vakavaraisuuden tukeminen yli vaikeiden aikojen edellyttää pääomasijoitustoiminnan aktivoimista julkisen vallan toimenpitein. Tämän vuoksi hallitus tulee lisäpääomittamaan Suomen Teollisuussijoitusta ensimmäisessä lisätalousarviossa 100 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on, että Teollisuussijoitus perustaa erillisen rahaston, joka sijoittaisi elinkelpoisiin, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin ja lisäksi edistäisi välttämättömiä toimiala- ja rakennejärjestelyjä. Edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan turvata yritysten rahoitustilannetta nykyisessä vaikeassa markkinatilanteessa. Toimenpiteille on vaikea laittaa hintalappua (esim. viennin rahoituksessa on kysymys takaisin maksettavista lainoista ja takuista), mutta hallituksessa uskotaan, että toimenpiteiden kustannukset ovat saavutettaviin etuihin nähden kohtuullisia ja hyväksyttäviä. Lisätiedot: elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh johtaja Risto Paaermaa, TEM, puh Elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa Kuluttajatutkimuskeskus seuraa yhteistyössä Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten kanssa alennuksen siirtymistä elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Tutkimus selvittää, missä laajuudessa veron alennus näkyy kuluttajahinnoissa ja millaisia eroja hintavaikutuksissa mahdollisesti on eri tuotteiden ja tuoteryhmien, kaupparyhmien ja myymälätyyppien välillä. Ensimmäinen tiedonkeruu sekä markkinamuutosten seuranta tehtiin syksyllä Selvityksessä kerättiin laaja myymäläkohtainen hinta-aineisto, joka käsittää eri tuoteryhmiin kuuluvia elintarvikkeita, sekä kotimaisia että tuontituotteita. Hintojen muutoksia seurataan pidemmällä aikavälillä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Hintaseurantaa toteuttavassa ja sitä ohjaavassa työryhmässä ovat edustettuina Kuluttajatutkimuskeskus, Kuluttajavirasto, lääninhallitukset, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Hintaseurannan vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija, MTT Johanna Varjonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Lisätiedot: erikoistutkija Johanna Varjonen, Kuluttajatutkimuskeskus, puh. (09) hallitusneuvos Antti Riivari, TEM, puh (hintasseurantaryhmän pj) Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Yrityksen on laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ensimmäisen kerran suunnitelma tulee laatia perusteellisesti ja sen jälkeen sitä on täydennettävä vuosittain. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon tulossa olevat muutokset siten, että yrityksen työntekijöilläkin olisi mahdollisuus olla vaikuttamassa ja varautua muutoksiin ja niiden vaikutuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalaissa on määräykset kyseisten suunnitelmien sisällöstä. Henkilöstösuunnitelman vähimmäissisältö ei suoranaisesti vaihtele yrityksen koon mukaan. Pienessä yrityksessä henkilöstösuunnitelmalta ei kuitenkaan edellytetä samanlaista tarkkuutta ja laajuutta kuin suurelta yritykseltä. Suunnitelman laatiminen Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavissa olevat henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevat muutostarpeet. Muutoksia voivat aiheuttaa muun muassa yrityksen tai sen osan lopettamiset, laajentamiset ja supistamiset, kone- ja laitehankinnat, tuotannon ja palvelurakenteet muutokset ja työn uudelleen järjestelyt. Henkilöstösuunnitelmaa valmisteltaessa asiat käsitellään ennakoiden, arvioiden tulevia muutoksia, niiden vaikutuksia ja niistä aiheutuvia toimenpiteitä henkilöstölle. Jos vastaavat asiat tulevat yksittäistapauksina ajankohtaisiksi, käsitellään ne yhteistoimintalaissa olevien säädösten mukaisesti. Tällöin myös henkilöstösuunnitelmaan tehdään tarvittavat päivitykset vähentämisneuvottelujen yhteydessä. Koulutustavoitteiden laatimisella pyritään arvioimaan, miten henkilöstöä tulisi kouluttaa, jotta he selviytyisivät työtehtävistään ja että heidän ammattitaitonsa vastaisi jatkossakin yrityksen tarpeita. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vähimmäissisältö Henkilöstösuunnitelmasta tulee käydä ilmi henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat tiedot sekä arvio näiden kehittymisestä. Henkilöstön rakenteella tarkoitetaan työntekijöiden jakautumista henkilöstöryhmiin. Yrityksen toimialasta riippuen saattaa olla tarkoituksenmukaista jakaa henkilöt myös ammattiryhmittäin. Myös työntekijöiden ikäjakautumaan ja ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeisiin tulee kiinnittää huomiota suunnitelmaa laadittaessa. Tämä on tarpeellista siksi, että heidän osaamisensa pohjautuu nuorempia työntekijöitä useammin työssä opittuun. Työntekijöiden sukupuolijakautuma tulee ottaa huomioon ai- 8

9 Muuta yritystietoa nakin silloin kun tasa-arvosuunnitelma otetaan osaksi henkilöstösuunnitelmaa. Tämän lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Mikäli työntekijöillä on mahdollisuus siirtyä tekemään etätyötä tai paikkaan sitomatonta tietoverkoissa tehtävää e-työtä, tulee myös nämä ottaa huomioon. Myös yleiset periaatteet mahdollisuuksista lyhennettyyn työaikaan tai osa-aikaeläkkeeseen kuuluvat suunnitelmien piiriin. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on kiinnitettävä huomiota myös niihin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voivat paremmin tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. Erityisesti koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi arvio työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistarpeesta. Lisäksi siihen tulee sisällyttää edellä mainittuihin arvioihin perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin. Käsiteltävinä ovat lähinnä työntekijöiden täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Toteutumisen seuranta Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi myös edellä tarkoitettujensuunnitelmien toteutumisen seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä ne tavat, joilla suunnitelman ja tavoitteiden seuranta tapahtuu. Edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisen seuranta on osa henkilöstösuunnitelman laatimisprosessia. Irtisanomisneuvottelujen yhteydessä tehtävät muutokset suunnitelmiin Jos yritys taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanoo työntekijöitä, saattaa muutoksilla olla vaikutuksia jäljellä jäävien työntekijöiden asemaan ja työtehtäviin. Näissä tilanteissa henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehdään tarvittavat muutokset. Muutokset tehdään irtisanomisia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen loppupuolella, jolloin irtisanottavien lukumäärä ja työhön jäävien tehtävät ovat edes jossain määrin arvioitavissa. Mikäli irtisanomisilla ei ole vaikutusta jäljelle jäävien työtehtäviin taikka koulutustarpeisiin, ei muutoksia suunnitelmiinkaan tarvitse tehdä. Tällainen tilanne voi olla yksittäisten irtisanomisten yhteydessä. Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat neuvottelut käydään ensisijaisesti työnantajan edustajan ja henkilöstön edustajan välillä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20-29, voidaan henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat asiat sopia käsiteltäviksi koko henkilöstölle järjestettävässä tilaisuudessa tai tilaisuuksissa ilman, että asia olisi käsiteltävä erikseen henkilöstön edustajien kanssa. LAKIASIAT Päättyvät työsuhteet ja turvallisuus Työntekijän työsuhteiden päättyminen voidaan jakaa ajatustasolla positiivisiin ja negatiivisiin tilanteisiin. Negatiivisella tarkoitan tilannetta, jossa työntekijä ei jostain syystä ole tyytyväinen työsuhteensa päätymiseen tai itse irtisanoutuessaan on ollut tyytymätön työnantajaansa. Riippumatta siitä, onko kyseessä positiivinen tai negatiivinen tilanne, on työnantajalla hyvä olla menettelytavat siihen, miten toimia työsuhteen päättyessä. Näillä menettelytavoilla työnantaja voi minimoida erilaisia riskejä, joita saattaa liittyä työsuhteen päättymiseen. Näitä riskejä voivat olla työnantajan luottamuksellisten tietojen vieminen, omaisuuden kavaltaminen tai vaikkapa työvälineiden, kuten matkapuhelin tai kannettava tietokone, väärinkäyttäminen. Työsuhteen päättyessä olisi tärkeää, että työnantajalla on selkeä ohjeistus siitä, kuka vastaa työsuhteen päättämiseen liittyvistä rutiineista, kuten tiedon antamisesta tietohallinnolle, jotta tarvittaessa esimerkiksi sähköpostiyhteydet voidaan katkaista sen estämiseksi, ettei työnantajan nimissä esimerkiksi lähetetä asiattomia sähköpostiviestejä. Erityisesti negatiivisen tilanteen kyseessä ollessa on hyvä harkita työvelvoitteen päättämistä välittömästi ja irtisanomisajan palkan maksamista kotiin. Tällöin voidaan ottaa työvälineet kuten matkapuhelin, auto ja kannettava tietokone pois työntekijältä jo työvelvoitteen päättyessä. Ne pitää kuitenkin huomioida palkanmaksussa, koska ne eivät enää voi olla etuuksina palkassa vaan ne on maksettava rahana osana veronlaista palkkaa. Tähän tulisi varata oikeus jo työsopimusta tehtäessä. Työnantajan on hyvä tehdä tarkastuslista, johon on kirjattu kaikki mahdolliset asiat, joita työntekijällä voi olla ja jotka pitää pyytää pois työsuhteen puuttuessa. Näin mitään ei unohdu pyytää pois työntekijältä. Listassa kannattaa muistaa myös ID-kortit sekä käyntikortit, joilla työntekijä voisi esiintyä työnantajan nimissä. Mikäli työntekijä vastaa, ettei hänellä ole jotain listalla olevaa asiaa ja myöhemmin käy ilmi, että se hänellä olikin, voidaan asiaa alkaa arvioida rikosoikeudellisen kavalluksen kannalta. Työnantajan on kuitenkin tärkeä olla työsuhteen päättämistilaisuudessa tarkkana, sillä jälkikäteiset selvittelyt ovat aina aikaa vieviä eivätkä aina johda toivottuun tulokseen. Tämä erityisesti, jos esimerkiksi kannettava tietokone on sisältänyt luottamuksellista tietoa ja joku kilpailijoista on saanut sen tietoonsa ja hyö- 9

10 Lakiasiat dyntää sitä työnantajan vahingoksi. Tällöin toki voidaan selvittä mahdollista yrityssalaisuuden rikkomista ja väärinkäyttöä, mutta jälleen vahinko on jo tapahtunut. Maailmalla on tehty tutkimus, jonka mukaan nykyinen taloustilanne on johtanut selkeään kasvuun tilanteissa, joissa entinen työntekijä on vienyt entisen työnantajan luottamuksellista tietoa mukanaan. Aiemmin viime vuonna Englannissa tehtiin toinen tutkimus, johan vastanneista tietohallintotyöntekijöistä yli 80 prosenttia oli valmis viemään työnantajan luottamuksellista tietoa, jos irtisanominen uhkaisi. Aivan samalla tavalla epärehelliselle entiselle työntekijälle jäänyt polttoainekortti voi aiheuttaa suurtakin vahinkoa, jos korttia käytetään muiden ihmisten autojen tankkaamiseen. Jälleen asiaa voidaan arvioida rikosoikeudellisesti, mutta vahinko on jo tapahtunut. Yllättävän usein työntekijälle jätetään vanha GSM-puhelinnumero. Tällä valitettavasti varmistetaan se, että kaikki ne tahot joiden kanssa työntekijä on ollut työnsä puolesta tekemisissä, soittavat tietäen tai tietämättään entiselle työntekijälle. Jos hän on töissä entisen työnantajan kilpailijalla, on entinen työnantaja käytännössä tehnyt markkinointityötä kilpailijansa hyväksi, antamalla työntekijän pitää vanhan GSM-puhelinnumeron. Toki on mahdollista että numero on työntekijän numero jonka hän tuo töihin tulessaan ja erikseen on sovittu että hän saa pitää numeron työsuhteen päättyessä. Tämän vuoksi olisi aina hyvä, että työnantaja antaa GSM-numeron uudelle työntekijälle ja pitää sen työsuhteen päättyessä. Olen tässä kirjoituksessa vain raapaissutaihealueen pintaa. Tärkeää on, että jokainen työnantaja miettisi näitä asioita etukäteen ja rakentaisi menettelytavat näihin tilanteisiin. Kauppakamari on aiemmin kertonut salassapitosopimuksista ja kilpailukieltosopimuksista, joten en tuonut niitä esille tässä kirjoituksessa. Jos turvallisuus pettää työsuhteen päättyessä, voi siitä olla paljon vaivaa ja jopa taloudellista vahinkoa työnantajalle. Johtava lakimies Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Työttömyysturvan omavastuumaksu Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettu laki (555/1998) muuttui oleellisesti vuoden 2009 alusta. Lakiin lisättiin uusi 8 a luku, jossa säädetään suurtyönantajan velvollisuudesta maksaa työttömyysturvan omavastuuosuus irtisanomisen vuoksi. Suurtyönantajana pidetään työnantajaa, jonka työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää tietyn alarajan. Palkkasummat tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 :n mukaisilla palkkakertoimilla. Vuoden 2008 tasossa oleva palkkasumman alaraja on euroa ja täyden omavastuun raja euroa. Tarkasteltava palkkasumma on irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumma. Alarajalla omavastuuosuus on nolla, josta se kasvaa lineaarisesti 80 prosenttiin etuusmenosta. Omavastuumaksu peritään ensinnäkin silloin, jos työsuhteen irtisanomisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeudella tarkoitetaan sitä, että vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle voidaan maksaa 500 päivän säädetyn enimmäisajan estämättä palkansaajan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 65 vuotta, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä ja on enimmäisajan täyttyessä hankkinut työeläkelakien alaista ansiota vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Omavastuumaksun perusteena oleva määrä on tällöin se etuusmenoa vastaava määrä, joka irtisanotulle työntekijälle tulisi ansiopäivärahan suuruisena maksettavaksi siitä lukien, kun hänen oikeutensa lisäpäiviin alkaa, siihen saakka, kunnes hän täyttää 63 vuotta, kuitenkin vähintään yhden vuoden etuusmenoa vastaava määrä. Omavastuumaksu peritään, kun työntekijän oikeus lisäpäiviin alkaa. Omavastuumaksu peritään myös, jos vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneellä henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 63 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. Omavastuumaksun perusteena oleva määrä on näissä tilanteissa se ansiopäivärahan suuruista etuusmenoa vastaava määrä, jolta ajalta irtisanotulle työntekijälle on maksettu työttömyysetuutta työsuhteen päättymisestä siihen saakka, kunnes hän täyttää 63 vuotta. Työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan omavastuumaksua, jos työsuhde on päättynyt ennen kuin henkilö on täyttänyt 56 vuotta, työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta, työsuhde on irtisanottu tai purettu työntekijästä johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, työntekijä on työsuhteen päättymisen jälkeen täyttänyt uudelleen työttömyysturvalain 5 luvun 3 :ssä tarkoitetun työssäoloehdon muun kuin alun perin irtisanoneen työnantajan palveluksessa tai työntekijä on omasta aloitteestaan ja ilman työnantajan myötävaikutusta irtisanoutunut. Jos työnantaja palkkaa uudestaan irtisanomansa lisäpäiviin oikeutetun henkilön toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työntekijä on tässä työssä vähintään vuoden, saa työnantaja hakemuksella työttömyysvakuutusrahastolta sen osan lisäpäivien omavastuumaksusta, jota koskeva osa jää käyttämättä. Lisää tietoa asiasta löytyy Työttömyysvakuutusrahaston sivuilta osoitteesta Kaksi EU-asetusta helpottamaan rajat ylittävien velkojen perintää tuli voimaan kaksi uutta EU-asetusta, jotka helpottavat rajat ylittävien velkojen perintää: - asetus eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä ja - asetus eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta. 10

11 Lakiasiat Asetuksilla luodaan kaksi uutta ja kansalliselle menettelylle vaihtoehtoista oikeudenkäyntimenettelyä. Vähäisillä vaatimuksilla tarkoitetaan enintään 2000 euron suuruisten saatavien perintää. Eurooppalainen maksamismääräys taas muistuttaa pitkälti Suomessa aikaisemmin käytössä ollutta maksamismääräysmenettelyä. Kummassakin menettelyssä riidan osapuolilla on oltava kotipaikat eri EU-jäsenmaissa. Menettelyä ei siis voi käyttää maan sisäiseen perintään. Tanska ei kuulu menettelyn piiriin. Vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely Menettely käynnistetään suoraan toimivaltaisessa tuomioistuimessa erityistä lomaketta (Alomake) hyväksi käyttäen tuomioistuimen kielellä. Lomakkeessa on mainittava vaatimuksen tueksi esitetyt todisteet ja asiaan mahdollisesti liittyvät asiakirjatodisteet. Jäsenvaltiot nimeävät erikseen asioita käsittelevät tuomioistuimet. Suomessa toimivaltainen tuomioistuin on Helsingin käräjäoikeus. Menettely on lähtökohtaisesti kirjallinen ja suullinen käsittely järjestetään vain poikkeustapauksissa. Menettely etenee vaatimuksen esittämisen jälkeen pääpiirteissään seuraavasti: tuomioistuin lähettää vastaajalle vastauslomakkeen (C-lomake), joka on annettava tiedoksi 14 päivän kuluessa (postitse saantitodistuksella) vastaajalla on 30 päivää aikaa vastaamiseen tuomioistuin lähettää kantajalle jäljennöksen vastauksesta 14 päivän kuluessa sen saamisesta jos vastaaja esittää vastavaatimuksia kantajalle, täytetään uusi A-lomake, johon kantajalla on 30 päivää aikaa vastata. Jos vastavaatimusten arvo ylittää 2000 euroa, siirretään asia tuomioistuimessa normaaliin käsittelyyn.tuomio annetaan 30 päivän kuluessa siitä kun tuomioistuin on saanut vastaajan vastauksen (tai vastavaatimuksessa kantajan vastauksen) tarvittaessa tuomioistuin voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn (voidaan toteuttaa videoneuvotteluna tai muuta viestintävälinettä käyttäen) jos asianosaiset eivät vastaa asetetussa määräajassa, tuomioistuin antaa siitä huolimatta tuomionsa tuomio tunnustetaan ja se on pantavissa täytäntöön muissa jäsenvaltioissa muutoksenhausta huolimatta. Poikkeustapauksissa (esim. samasta asiasta on aikaisempi tuomio), tuomioistuin voi kieltäytyä täytäntöönpanosta. Eurooppalainen maksamismääräysmenettely Maksamismääräysmenettelyssä ei ole euromääräistä enimmäisrajaa menettelyn käyttämiseen. Menettely käynnistetään myös vakiolomakkeella toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jossa yksilöidään asianosaiset, vaatimuksen määrä ja sen perusteet. Hakemuksen vastaanottanut tuomioistuin tutkii asian käsittelyn edellytykset ja tarpeen mukaan pyytää kantajaa täydentämään tietoja tai muuttamaan vaatimuksiaan. Tämän jälkeen tuomioistuin antaa maksamismääräyksen vastaajalle tiedoksi tavallisesti 30 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä. Vastaajalle ilmoitetaan että hän voi joko maksaa kantajalle vaatimuksen määrän tai vastustaa maksamismääräystä. Jos määräystä vastustetaan 30 päivän kuluessa, asia siirtyy normaaliin tuomioistuinkäsittelyyn (ellei kantaja ole nimenomaisesti pyytänyt menettelyn päättämistä tässä tilanteessa). Perusteita vastustamiselle ei tarvitse ilmoittaa. Maksamismääräyksestä tulee toteuttamiskelpoinen, jos vastaaja ei esitetä vastinetta määräyksen antaneelle tuomioistuimelle. Maksamismääräys voidaan antaa tiedoksi vastaajalle usealla eri tavalla; henkilökohtaisesti, kotiosoitteesta tavoitetulle muulle henkilölle tai postitoimipaikan välityksellä. Eurooppalainen maksamismääräysmenettely on suoraan täytäntöönpanokelpoinen muissa jäsenvaltioissa. Lisätietoa menettelyistä: Kumpaankin uutta perintämenettelyä on selostettu tarkemmin esimerkiksi Europa-SCADPlus-sivustolla, joka sisältää tiivistelmiä EU-lainsäädännöstä ( /lvb/l htm) Helsingin seudun kauppakamari lakimies Jaakko Sainio 11

12 Rauman Offsetpaino Oy