SISÄLLYS. N:o 716. Valtioneuvoston asetus. teknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2007 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 716 Valtioneuvoston asetus teknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta Valtioneuvoston asetus televisiomaksuista Valtioneuvoston asetus päihdepalvelujen kehittämiseen vuosina maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista Työministeriön asetus merimiespalvelutoimistosta Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen virkamiesten koulutuskustannusten korvaamisesta Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen turvatarkastajan koulutuksesta N:o 716 Valtioneuvoston asetus teknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, muutetaan teknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuesta 27 päivänä toukokuuta 2004 annetun valtioneuvoston asetuksen (435/2004) 1, 2 :n 7 ja 9 kohta, 7 ja 8 sekä 12 :n 1 momentti sekä lisätään asetukseen uusi 2 a, 2 b ja 2 c seuraavasti: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen teknologiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan valtion talousarvion mukaisesti myöntämän tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Kehittämiskeskus voi valtion talousarvion puitteissa myöntää yrityksille ja muille yhteisöille avustusta, lainaa ja pääomalainaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Tätä asetusta ei sovelleta ammattikorkeakouluille, kunnallisille organisaatioille, voittoa tavoittelemattomille yrityksille tai muille vastaaville yhteisöille myönnettävään tukeen. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 7) tuella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta, lainan tai pääomalainan tukivaikutusta sekä niiden yhteismäärää;

2 3460 N:o 716 9) pääomalainalla osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 :ssä tarkoitettua pääomalainaa. 2a Tuen myöntämisen edellytykset Tuki voidaan myöntää Suomessa rekisteröityjen ja Suomessa toimivien yritysten ja muiden yhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin, jos niiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä kauppaja teollisuusministeriön kehittämiskeskukselle asettamien elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Tuettavien hankkeiden tulee edistää tuen saajan osaamista, yritysten verkottumista kansallisesti tai kansainvälisesti taikka tuen saajan liiketoiminnan kehittymistä Suomessa työpaikkojen määrän, liikevaihdon tai viennin kasvuna. Kehittämiskeskuksen tulee myöntämispäätöksessään määritellä tuettavan hankkeen tavoiteltavat vaikutukset sekä sisällyttää päätökseen 2 b :ssä tarkoitetut tuen myöntämistä, maksamista ja käyttöä koskevat edellytykset sekä muut tarpeelliset ehdot. 2b Suostumus Tuen myöntämisen, maksamisen ja käytön edellytyksenä on, että tuen saajalla on kehittämiskeskuksen suostumus: 1) projektisuunnitelmasta poikkeamiseen; 2) liiketoimintansa tai sen osan myymiseen, panttaamiseen tai muuhun luovuttamiseen; 3) hankkeen tuloksena syntyneiden immateriaali- tai muiden oikeuksien myymiseen, panttaamiseen tai muuhun luovuttamiseen; 4) liiketoimintansa ulkomaille siirtämiseen; taikka 5) sellaisten muiden liiketoimintamuutoksien tai yritysjärjestelyjen toteuttamiseen, jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavat vaikutukset. 2c Palauttamisvelvollisuus Tuen saaja on velvollinen palauttamaan jo maksetun tuen, jos se menettelee 2 b :ssä tarkoitetun ehdon vastaisesti tuelle tuen myöntämispäätöksessä asetetun käyttöajan kuluessa ja mainittu toimenpide vaikuttaa rahoitetun hankkeen tuloksiin. Tuen saaja on velvollinen ilmoittamaan kehittämiskeskukselle 2 b :ssä tarkoitetuista toimista tuen myöntämispäätöksessä mainitun käyttöajan kuluessa. Kehittämiskeskus voi antaa 2 b :ssä tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavien vaikutusten ei arvioida jäävän olennaisilta osin toteutumatta tuen saajan toimen vuoksi. Noudattaen soveltuvin osin, mitä valtionavustuslain (688/2001) 26 :ssä säädetään kohtuullistamisesta, kehittämiskeskus voi erityisestä syystä vapauttaa tuen saajan palauttamisvelvollisuudesta. Tässä pykälässä säädetyn tuen palauttamisvelvollisuuden edellytys on, että tuen saajan 2 b :ssä tarkoitettu toimi on tehty viiden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän maksamisesta. Kehittämiskeskus voi erityisestä syystä soveltaa myös tapauskohtaisesti lyhyempää tai pidempää käyttöaikaa, ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidempää, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät. 7 Lainan määrä ja ehdot Lainan enimmäismäärä on 60 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävän lainan enimmäismäärä voi kuitenkin olla 70 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Lainaa voidaan myöntää pääomalainana enintään määrä, joka vastaa tuki-intensiteettiä korotettuna 15 prosenttiyksiköllä. Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin. Laina-aika on enintään kymmenen vuotta. Laina voidaan kuitenkin myöntää siten, että enintään viisi ensimmäistä lainavuotta ovat lyhennyksistä vapaita. Jos myön-

3 N:o netyn lainan pääoma tai korko on osakeyhtiölain 12 luvun 1 :n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädetystä syystä laina-ajan päätyttyä kokonaan tai osittain takaisin maksamatta, laina-aika pitenee kuitenkin siihen asti, kun laina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin. 8 Lainan korko Lainan korko on kolme prosenttiyksikköä alempi kuin kulloinkin voimassa oleva valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko, kuitenkin vähintään yksi prosentti. Pääomalainan korko on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin 1 momentissa tarkoitettu lainan korko. 12 Lainan perimättä jättäminen Jos hanke epäonnistuu teknisesti tai taloudellisesti, laina-aika voidaan pidentää enintään kymmeneen vuoteen. Lyhennyksistä vapaita vuosia voi olla enintään viisi. Laina voidaan myös muuttaa pääomalainaksi kokonaan tai osittain. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyihin päätöksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Erityisasiantuntija Tuija Ypyä

4 3462 N:o 717 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 7 :n 1 momentin ja 9 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on 9 :n 3 momentti laissa 1446/2006: 1 Yleistä Maa ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 :n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna maa- ja puutarhatalouden tukena voidaan nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisena tukena tukilain 9 :ssä säädetyllä tavalla maksaa tässä asetuksessa säädettyjen kasvien viljelyn perusteella kansallista tukea, jäljempänä siementuotannon tuki, vuodelta 2006 siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) viljelystarkastuksella sellaista valvontaviranomaisen tai tämän valtuuttaman tarkastajan suorittamaa virallista tarkastusta samaa kasvilajiketta kasvavalle yhden tai useamman kasvulohkon muodostamalla alueella, jonka yhteydessä varmistetaan viljelyksen lajikeaitous ja viljelyksen yleiskunto sekä todetaan mahdolliset vieraat kasvilajit, rikkakasvit, hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset taudit; 2) tukeen oikeuttavalla pinta-alalla haettua ja pinta-alavalvonnan ja viljelystarkastuksen jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa; 3) siemenliikkeellä siemenkauppalain (728/2000) mukaista kylvösiemenen markkinointia tai pakkaamista harjoittavaa elinkeinonharjoittajaa; 4) siementuotantosopimuksella siemenliikkeen ja siementuottajan välistä sopimusta kylvösiemenen tuottamisesta, tuotantomääristä, laatuvaatimuksista ja hinnoitteluperusteista, jonka perusteella siemenliike sitoutuu ostamaan sopimusehdot täyttävän kylvösiemenen; 5) siementuotantositoumuksella tilapakkaamona toimivan siemenliikkeen ja siementuottajan välistä sitoumusta oman tuotannon kylvösiemenen tuottamisesta, tuotantomääristä, laatuvaatimuksista ja hinnoitteluperusteista, jonka perusteella siemenliike sitoutuu markkinoimaan viljelystarkastuksen vaatimukset täyttävän kylvösiemenen; 6) viljakasvien viljelystarkastusasetuksella maa- ja metsätalousministeriön asetusta viljakasvien siemenkaupasta, joka on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa numerolla 109/00; ja 7) nurmikasvien viljelystarkastusasetuksella maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta, joka on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa numerolla 110/00. 3 Viljelytapa, pinta-ala ja hallinta Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on noudattanut lohkojen merkinnän, viljelykseen soveltuvan pellon sekä paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan osalta mitä vuoden 2006 maa- ja puutarhatalouden kan- Neuvoston asetus (EY) N:o 1947/2005 (32005R1947); EUVL N:o L 312, , s. 3 Komission päätös 2007/179/EY (32007D0179); EUVL N:o L 82, , s. 31

5 N:o sallisten tukien hallinnosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (184/2006), jäljempänä hallintoasetus, 8 11 :ssä on säädetty. Tukeen oikeuttavaa pinta-alaa laskettaessa käytetään vuoden 2006 pinta-alavalvonnassa todettua pinta-alaa. Tästä pinta-alasta vähennetään pinta-alatarkastuksessa hylätyt pintaalat. Siementuotannon tuessa pinta-alaa koskevat seuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia. Hallintaoikeuden siirroista noudatetaan mitä hallintoasetuksen 30 :ssä on säädetty. 4 Lajit ja lajikkeet Nurmikasvien osalta siementuotannon tukea voidaan maksaa nurminadan (Festuca pratensis Huds.), ruokonadan (Festuca arundinacea Schreb.), englanninraiheinän (Lolium perenne L.), puna-apilan (Trifolium pratense L.) ja valkoapilan (Trifolium repens L.) siementuotannosta. Viljakasvien siementuotannon tukea voidaan maksaa ohran, kauran, vehnän ja rukiin siementuotannosta. Siementuotannon tukea voidaan maksaa vain sellaisten lajikkeiden siementuotannosta, jotka on hyväksytty vuoden 2006 Suomen kasvilajikeluetteloon ja joita viljellään ainoastaan Suomessa. Lajikkeet, joiden tuotannosta voidaan maksaa siementuotannon tukea, on lueteltu liitteessä 1. 5 Nurmi- ja viljakasvien siementuotanto Nurmi- ja viljakasvien viljelystarkastuksessa ja mahdollisessa pinta-alavalvonnassa hyväksytty ala on oikeutettu siementuotannon tukeen, jos se on määräajassa toimitetulla maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2006 tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B ilmoitettu tukikelpoisen kasvilajin ja -lajikkeen siemenviljelyksen tunnisteella ST. Siementuotannon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että siementuottaja on tehnyt siemenliikkeen kanssa siementuotantosopimuksen tai -sitoumuksen vuonna 2006 viljelystarkastetuilta lohkoilta. 6 Tuen määrä ja enimmäisalat Nurmikasvien siementuotannon tukeen oikeuttava pinta-ala on enintään nurmikasvien viljelystarkastusasetuksessa tarkoitetussa viljelystarkastuksessa hyväksytty ala. Tuen määrä on 220 euroa hehtaarilta. Tukea voidaan yhteensä maksaa enintään euroa. Viljakasvien siementuotannon tukeen oikeuttava pinta-ala on enintään viljakasvien viljelystarkastusasetuksessa tarkoitetussa viljelystarkastuksessa hyväksytty ala. Tuen määrä on 73 euroa hehtaarilta. Tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 2,19 miljoonaa euroa. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä kesäkuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Esa Hiiva

6 3464 N:o 717 Liite 1 KASVILAJIT JA LAJIKKEET, JOIDEN TUOTANNOSTA MAKSETAAN KANSALLISTA TUKEA Laji Kaura Kevätruis Syysruis Kevätvehnä Syysvehnä Ohra Lajike Aarre Aslak Fiia Kolbu Lisbeth Marika Peppi Roope Salo Suomi SW Vaasa Svala Veli Yty Juuso Elvi Iivo Kartano Riihi Aino Anniina Kruunu Mahti Rehti Urho Arra Artturi Erkki Gaute Hankkijan Pokko

7 N:o Jyvä Kunnari Kustaa Loviisa Maaren Olavi Pilvi Pohto Polartop Tofta Viivi Vilde Viskosa Voitto Nurminata Ruokonata Puna-apila Valkoapila Englannin raiheinä Antti Ilmari Inkeri Kalevi Retu Isomäki Jesper Jokioinen Isokallio Jögeva 4 Riikka Svea

8 3466 N:o 718 Valtioneuvoston asetus televisiomaksuista Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään valtion televisio- ja radiorahastosta 9 päivänä lokakuuta 1998 annetun lain (745/1998) 6 :n nojalla: 1 Televisiomaksun suuruus Televisiomaksun suuruus on: yhdeltä kuukaudelta kolmelta kuukaudelta kuudelta kuukaudelta kahdeltatoista kuukaudelta 18,60 euroa 54,85 euroa 108,40 euroa 215,45 euroa. Viestintävirasto laskuttaa televisiomaksun television käyttäjän ilmoituksen mukaisesti etukäteen joko yhden, kolmen, kuuden tai kahdentoista kuukauden erissä. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 21 päivänä kesäkuuta 2006 annettu valtioneuvoston asetus televisiomaksuista (512/2006). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2007 Viestintäministeri Suvi Lindén Viestintäneuvos Ismo Kosonen

9 3467 N:o 719 Valtioneuvoston asetus päihdepalvelujen kehittämiseen vuosina maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Valtion vuoden 2007 talousarviossa momentille myönnetystä määrärahasta enintään euroa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi sosiaalialan osaamiskeskuksille, kunnille ja kuntayhtymille päihdeongelmaisten hoidosta ja hoidon kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 2 Lääninhallitus päättää hakemusten perusteella sosiaalialan osaamiskeskuksen toteuttamasta päihdepalvelujen kehittämistyön tukemisesta läänin alueella vuosina enintään seuraavasti: Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni yhteistyössä Oulun läänin kanssa euroa euroa euroa euroa 3 Lääninhallitus päättää hakemusten perusteella valtionavustuksen myöntämisestä kunnalle tai kuntayhtymälle läänin alueella vuosina enintään seuraavasti: Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni / euroa euroa euroa euroa euroa Valtionavustus voidaan myöntää päihdeongelmiin liittyvien hoitojärjestelmien kehittämishankkeille, joissa on otettu huomioon: 1) päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta; 2) päihteiden käytön aiheuttama palvelutarve sekä vallitseva epäsuhta palvelujen tarpeen ja saatavuuden välillä; sekä 3) yhteistyörakenteiden vahvistaminen päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun välillä. Enintään yksi viidesosa läänin alueella myönnettävästä avustuksesta voidaan myöntää päihdeongelmaisten ja mielenterveysongelmaisten naisten hoitojärjestelmän kehittämishankkeille, joissa on otettu huomioon: 1) päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen osana palvelurakenneuudistusta; 2) varhaisen puuttumisen ja varhaisen toteamisen kehittäminen osana peruspalvelujärjestelmää; 3) päihde- ja mielenterveysongelmaisten naisten hoitopalvelujen kehittäminen; sekä 4) raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten ohjaaminen olemassa oleviin päihdepalveluihin. Valtionavustuksen myöntämistä harkittaessa otetaan lisäksi huomioon: 1) palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen kunnan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja muiden palvelujen tuottajien yhteistyönä;

10 3468 N:o 719 2) perustason toiminnan ja lähipalvelujen painottaminen; 3) toimenpiteet viranomaisyhteistyön kehittämiseksi; 4) toiminnan kehittämistä tukeva henkilöstön täydennys- ja lisäkoulutus; sekä 5) suunnitelma toteuttavien toimien arvioinnista. 4 Valtionavustusta haetaan kirjallisesti lääninhallitukselta viimeistään 30 päivänä syyskuuta Edellä 3 :ssä tarkoitetun avustuksen suuruus on enintään 80 prosenttia avustuksella toteutettavan hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen kehittämisen kustannuksista. Lääninhallitus maksaa valtionavustuksen hankkeesta vastaavalle sosiaalialan osaamiskeskukselle, kunnalle tai kuntayhtymälle. Osa valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkona sen saajalle yhtenä tai useampana eränä. 5 Lääninhallitus tuottaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa tarvittavat tiedot sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla laadittavaan raporttiin valtionavustuksella rahoitettujen toimien ja hankkeiden tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta. 6 Tässä asetuksessa tarkoitettuun valtionavustukseen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. 7 Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä heinäkuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Ismo Tuominen

11 3469 N:o 720 Työministeriön asetus merimiespalvelutoimistosta Annettu Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2007 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä huhtikuuta 2007 annetun merimiespalvelulain (447/2007) 28 :n nojalla: 1 Edustajiston kokous Merimiespalvelutoimiston edustajisto kokoontuu vuosittain viimeistään huhtikuussa edustajiston kokoukseen. 2 Edustajiston ylimääräinen kokous Merimiespalvelulain 16 :ssä tarkoitettu ylimääräinen kokous on pidettävä kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun määräys tai vaatimus kokouksen pitämisestä on saapunut edustajiston puheenjohtajalle tai hallitukselle. 3 Edustajiston koolle kutsuminen Edustajiston kutsuu koolle sen puheenjohtaja tai hallitus. Kutsu kokoukseen on toimitettava jokaiselle edustajiston jäsenelle ja varajäsenelle hänen ilmoittamallaan osoitteella lähetettävässä kirjatussa kirjeessä, joka on annettava postin kuljetettavaksi varsinaiseen kokoukseen vähintään kahta viikkoa ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään viikkoa ennen kokousta. 4 Asian käsittely edustajiston kokouksessa Edustajiston kokouksessa ei saa tehdä päätöstä muista kuin niistä asioista, jotka merimiespalvelulain 15 :n mukaan on siinä käsiteltävä tai jotka on kokouskutsussa erikseen mainittu. Tämän estämättä voidaan päättää uuden kokouksen pitämisestä määrätyn asian käsittelemiseksi. Jos edustajiston jäsen haluaa saattaa jonkin asian kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä edustajiston puheenjohtajalle tai hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen sitä ajankohtaa, jolloin kutsu kokoukseen on viimeistään toimitettava. Näin ilmoitettu asia on mainittava kokouskutsussa. Jos kokouskutsu on silloin jo toimitettu, asiasta on ilmoitettava erikseen edustajiston jäsenille 3 :ssä säädetyllä tavalla. 5 Edustajiston kokouksen pöytäkirja Edustajiston kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka laatiminen kuuluu puheenjohtajan valitsemalle sihteerille. Pöytäkirjaan on merkittävä saapuvilla olleet edustajiston jäsenet, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä

12 3470 N:o 720 toimitetut äänestykset. Pöytäkirja on sihteerin varmennettava sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun, kokouksessa olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. 6 Hallituksen kokoontuminen Merimiespalvelutoimiston hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. 7 Toimitusjohtajan sijainen Merimiespalvelutoimiston toimitusjohtajan sijaisena toimii hallituksen määräämä henkilö. 8 Tilikausi ja tilintarkastajien kertomus Merimiespalvelutoimiston tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on jätettävä tilintarkastajille tilikautta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuussa annettava hallitukselle kirjallinen kertomus toiminnastaan sekä lausuntonsa merimiespalvelutoimiston hallinnosta ja tileistä. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2007 Työministeri Tarja Cronberg Hallitusneuvos Esa Lonka

13 3471 N:o 721 Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen virkamiesten koulutuskustannusten korvaamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 15 päivänä heinäkuuta 2005 rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 27 :n 3 momentin nojalla: 1 Säädösperusta Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 27 :n mukaan pääsykokeen perusteella valittavaan opiskeluun rajavartiolaitoksessa osallistumisen edellytyksenä on, että oppilas antaa ennen opiskelun alkamista kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän palvelee rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien enintään kahden vuoden vähimmäisajan (palvelussitoumus). Rajavartiolaitoksen ilma-aluksen lentävään henkilöstöön kuuluvalta palvelussitoumusaika voi olla enintään 14 vuoden pituinen. Rajavartiolaitoksen virkamies, joka palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu tai hänet irtisanotaan, taikka hän keskeyttää tai hänen opiskelunsa keskeytetään hänestä itsestään johtuvasta muusta syystä kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen vuoksi, on velvollinen korvaamaan valtiolle hänen opiskelustaan aiheutuneista koulutuskustannuksista sisäasiainministeriön asetuksella tarkemmin säädettävän määrän. Korvattava määrä saa olla korkeintaan puolet hänen opiskelustaan valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksista. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa tarkoitettuun upseerin koulutusohjelmaan liittyvästä palvelussitoumuksesta säädetään puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 10 b :ssä. 2 Palvelussitoumuksen päättymisajankohta Palvelussitoumuksen päättymisajankohta määräytyy opiskelun päättymispäivän mukaan. Opiskelun päättymispäivänä pidetään tutkintotodistuksen allekirjoittamispäivämäärää. 3 Peruskurssia koskeva korvausvelvollisuus Jos rajavartijan peruskurssilla opiskeleva oppilas tai peruskurssin suorittanut rajavartiolaitoksen virkamies palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu tai hänet irtisanotaan, taikka hän keskeyttää tai hänen opiskelunsa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden takia, on hänen korvattava valtiolle euroa jokaiselta täydeltä opiskelukuukaudelta.

14 3472 N:o Lentävä henkilöstö Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 27 :n 2 momentissa tarkoitettuun lentävään henkilöstöön kuuluvat rajavartiolaitoksessa lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä toimivat, pintapelastajat, operaattorit sekä lentomekaanikot. 5 Lentävän henkilöstön korvausvelvollisuus Jos rajavartiolaitoksen lentävään henkilöstöön kuuluva palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu tai hänet irtisanotaan, taikka hän keskeyttää tai hänen opiskelunsa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen takia, on hänen korvattava: 1) ilma-aluksen ohjaajaksi koulutettavan palveluksen päättyessä ensimmäisenä opiskeluvuotena ennen erikoiskoulutusjakson alkamista euroa, ensimmäisenä opiskeluvuotena erikoiskoulutusjaksolla euroa, toisena opiskeluvuotena erikoiskoulutusjaksolla euroa ja kolmantena opiskeluvuotena erikoiskoulutusjaksolla sekä tämän jälkeen euroa; 2) pintapelastajan, operaattorin sekä lentomekaanikon tehtävään koulutettavan kuukausittain maksettavan lentolisän taikka lentoteknillisen vastuu- ja vaaralisän määrä neljätoistakertaisena. 6 Virkavapaus Jos virkamiehelle annetaan palkatonta virkavapautta, se keskeyttää sitoumusajan kulumisen 30 vuorokautta ylittäviltä osiltaan. Palkallinen virkavapaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma tai sotilasvirkaan nimitetyn opiskelu virkavapaana 1 :ssä tarkoitettujen tutkintojen suorittamiseksi ei keskeytä palvelussitoumusajan kulumista. 7 Korvausmaksun erääntyminen Tässä asetuksessa tarkoitettu korvausmaksu erääntyy maksettavaksi kuukauden kuluessa maksamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista. 8 Voimaantulo- ja siirtymäsäännös Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Sitä sovelletaan voimaantulopäivästä alkaen opiskelunsa rajavartiolaitoksessa aloittaviin rajavartiolaitoksen virkamiehiin. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Ylitarkastaja Katriina Laitinen

15 3473 N:o 722 Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen turvatarkastajan koulutuksesta Annettu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun rajavartiolain (578/2005) 67 :n 2 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Rajavartiolain (578/2005) 67 :ssä säädetyn rajavartiolaitoksen toimitiloja tai sen aluetta koskevan turvatarkastuksen suorittajana voi rajavartiomiehen lisäksi toimia poliisin hyväksymä turvatarkastaja, joka on saanut sisäasiainministeriön asetuksella säädetyn turvatarkastajan koulutuksen. Tässä asetuksessa säädetään turvatarkastajan koulutuksesta. 2 Koulutukseen valitseminen Turvatarkastajan koulutukseen valitaan vain tehtävään ominaisuuksiensa puolesta hyvin soveltuvia henkilöitä, joiden tarkoituksena on suorittaa turvatarkastajan tehtäviä rajavartiolaitoksessa. 3 Koulutuksen järjestelyt Raja- ja merivartiokoulu vastaa turvatarkastajien koulutuksen järjestämisestä rajavartiolaitoksen esikunnan antaman koulutuksen sisältöä ja opintojen laajuutta koskevan tarkemman määräyksen nojalla. Rajavartiolaitoksen esikunta antaa myös tarkemmat määräykset turvatarkastajien koulutusta raja- ja merivartiokoululla antavien opettajien pätevyydestä. 4 Koulutuksen sisältö ja laajuus Turvatarkastajan koulutukseen sisältyy oikeudellista opetusta ja tehtävään liittyvän käytännön toiminnan opettelua ja harjoittelua siten, että koulutuksen suorittanut tuntee turvatarkastajan tehtäviä koskevat keskeiset oikeussäännöt, hallitsee tehtävän edellyttämät käytännön toimenpiteet ja on tehtävän edellyttämässä laajuudessa perehtynyt työturvallisuutta koskeviin säännöksiin. 5 Muualla suoritetun koulutuksen hyväksyminen Raja- ja merivartiokoulu voi hyväksyä turvatarkastajan koulutukseksi myös muussa oppilaitoksessa tai muulla kurssilla annetun turvatarkastajan koulutuksen, jos koulutuksen laajuus ja sisältö täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Muualla annettua kou-

16 3474 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 722 lutusta voidaan raja- ja merivartiokoulun edellyttämällä tavalla täydentää. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Ylitarkastaja Katriina Laitinen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN