4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA
|
|
- Teija Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAARIOISPUOLI kyläsuunnitelma 2007
2 Saarioispuolen kyläyhdistys ry
3 Sisällys 1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman tausta ja tarve 1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus 2 KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja asuminen 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Palvelut 2.6 Yhdistys ja yhteistoiminta 2.7 Merkittäviä kohteita kylässä 3 KYLÄKYSELYN TULOKSET 3.1 Kyselyn toteuttaminen 3.2 Kylän nelikenttä- eli SWOT -analyysi 3.3 Tulevaisuuden näkymiä Saarioispuolesta 3.4 Kylän kehittämistarpeet 3.5 Toimenpiteet 4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA 5 YHTESTIEDOT Liitteet: 1. Kyläkyselyn 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselyn 2007 lähetekirje, kyselylomake ja yhteenveto 3. Saarioispuolen kartta (julkaistu vain paperiversiossa) Tämä kyläsuunnitelma on osa Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-Keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta. 3
4 1 JOHDANTO Suunnitelman lähtökohdat, tausta ja tarve Kyläsuunnitelma on saarioispuolelaisten yhteinen ohjekirja kylän tulevaisuuden kehittämistarpeista. Kyläsuunnitelma on laadittu yhdessä kyläläisten kanssa. Kyläyhdistys ja asukkaat yhdessä vastaavat kyläsuunnitelman lopullisesta sisällöstä ja aineiston keräämisestä. Kyläsuunnitelma toimii tietopakettina kylän toiminnasta niin omille asukkaille kuin markkinoitaessa Saarioispuolta ulospäin esimerkiksi maallemuuton edistämiseksi. Kyläsuunnitelma toimii myös asiakirjana esitettässä kaupungille tulevaisuuden suunnitelmia. Se on myös edellytyksenä EU-hankkeiden saamiselle kylän kehittämiseen. Edeltävinä toimina kylän kehittämiseksi kylällä toimi vuoteen 1999 saakka kylätoimintapiiri perustettiin Saarioispuolen kyläyhdistys. Vuonna 1998 kaupunki tarjosi ja toteutettiin pilottihankkeena osallisuushanke, joka jatkui vuoteen 2001 saakka. Kyläyhdistys järjesti vuonna 2000 kyläkyselyn ja peruskoulun ylemmillä luokilla oli ainekirjoitus aiheena Kotikyläni Kyläkyselyn yhteenveto on liitteenä.( Liite numero 1) Ajatus kyläsuunnitelman laatimisesta on ollut vireillä koko kyläyhdistyksen toimiajan. Voimavarat ja resurssit kohdistettiin kuitenkin kyläkirjan aikaansaamiseen. Kirjan valmistuttua kyläsuunnitelma ja mahdollinen kyläkaava ovat tulleet ajankohtaisiksi. Kyläsuunnitelmaan voidaan käyttää osittain kyläkirjaa varten koottua materiaalia. Pirkan Helmen taholta tullut tarjous hankkeeseen osallistumisesta käynnisti kyläsuunnitelman teon. Tarve kyläsuunnitelman tekoon on noussut kyläläisten yhteydenotoista ja halusta kehittää kylää vireyden ja asukasystävällisyyden suuntaan. Kylällä on merkittäviä vahvuuksia, jotka tulisi saada paremmin käyttöön. 4
5 1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus Suunnitelman laadinta aloitettiin Pirkan Helmen käynnistämään Kylä- Elma hankkeeseen osallistumisen myötä. Muutaman koulutustapahtuman jälkeen ensimmäisenä toimena oli kyläkyselyn järjestäminen. Kyläkyselyn pohjalta järjestettiin kyläkokous Tarttilan koululla. Kyläyhdistyksen johtokunta toimii kyläsuunnitelman kokoojaryhmänä. Ryhmän täydennyksenä toimii Piia Viitanen. Risto Tiainen valtuutettiin toimimaan kirjoittajana. 2 KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia Saarioispuoli on aina ollut valtakunnallisesti merkittävien kulkureittien varrella. Muinaisuudessa vesireitit olivat maayhteyksiä parempia kulkuväyliä. Kokemäenjoki oli tärkeimpiä mereltä sisämaahan johtavia reittejä. Vanajavesi oli reitillä viimeinen laaja vesistö. Siihen oli hyvä pysähtyä niin sotaisissa aikeissa kuin kaupantekomielessäkin. Asutuskin asettui tällaisten paikkojen läheisyyteen. Näistä on jäänyt lukuisia muinaismuistoja Saarioispuolen rannikoille. Myöhempinä aikoina maaliikenne Helsinki -Tampere välillä on kulkenut Saarioispuolen kautta. Rautatie avattiin vuonna Kolmostie valmistui ja Sääksmäen silta rakennettiin vuonna1963. Viimeisimpänä kylän läpi johdettiin moottoritie. Alueellamme on kaksi liittymää kyseiselle tielle. Moottoritie on kuuma 5
6 Keskiajalla 1300 luvulta 1500 luvulle täällä oli Saarioisten hallintopitäjän keskus. Vanajan pinta oli silloin nykyistä korkeammalla. Kylän korkeimmat paikat olivat saaria ja hallinto oli saarilla. Asukkaat olivat saarioisia ja näin olen pitäjäkin oli Saarioinen. Pitäjä oli laaja sisältäen lukuisia nykyisiä kuntia, Tammelassa olleen kuninkaankartanon alainen. Pitäjän rajojen tultua seurakunnan rajojen mukaisiksi Saarioisista tuli osa Sääksmäen pitäjää ja erotuksena kirkonpuolesta tänne tuli saarioispuoli. Vanhat kylät olivat pieniä. Tällä puolen pitäjää oli ainakin 14 eri kylää. Vasta yhteisen postiosoitteen myötä Saarioispuolta on alettu mieltää yhtenä kylänä. Sääksmäen pitäjän osana Saarioispuoli on ollut vesistön takana syrjäkulmaa. Maakuntarajoja muutettaessa tämä Sydän-Hämeen kylä jäi Pirkanmaan reunalle. Myös Länsi-Suomen läänin raja kulkee kylän etelärajaa pitkin. Hallinnolliset reuna-alueet jäävät aina päätöksiä tehtäessä ja resursseja jaettaessa lapsipuolen asemaan. Siitä huolimatta ja ehkä sen vuoksi täällä asuu itseensä luottava, aloitekykyinen ja toimelias kansa. 2.2 Sijainti Vanhoja kartanoita kylän alueella ovat Sillantaka, Sohlberg, Jutikkala ja Lahinen. Muut ovat edelleen olemassa paitsi Sohlbergin alueella on nykyisin Päivölän Kansaopisto. Alueena Saarioispuoli on Vanajan eteläpuoleinen osa vanhaa Sääksmäen pitäjää. Sääksmäen liittyessä vuonna 1973 Valkekosken kaupunkiin osa kylästä liitettiin Toijalaan. Kyseisen alueen asukkaista ainakin osa pitää itseään edelleen saarioispuolelaisena. Saarioispuoli on siis osa Valkeakosken kaupunkia ja Pirkanmaan maakuntaa. Kylän pinta-ala on noin 60 km², suurin pituus on noin 12 km ja suurin leveys noin 9 km. Kylällä on Vanajan rantaviivaa noin 20 km. Moottoritietä kylän alueella on 9,8 km. Liitteenä on alueen kartta. (Liite numero 2) 2.3 Väestö ja asuminen Kantaväestö on hämäläistä alkuperää, joskin muualta tulleita on jo suurin osa vakinaisista asukkaista. Sata vuotta sitten kartanoitten isännät, talolliset, pienviljelijät ja työväestö sekä paikkakunnan käsityöläiset olivat maataloudesta riippuvaisia. Kansanopisto sekä maamieskoulu toivat mukanaan sivistystä kyläläisille sekä asukkaiksi vallasväkeä. Emil Wikströmin taiteilijakoti oli taas keskeinen paikka 6
7 sen ajan kulttuurielämälle, mikä houkutti ainakin kesäasukkaiksi eri alan taiteilijoita. Sodan jälkeisen muuttovirran myötä paikkakunnalle asettuivat siirtolaiset, joiden maatilat ovat siirtyneet suurelta osin pois viljelystä ja asukkaat ovat joko lähteneet muualle tai ovat hakeutuneet töihin lähikaupunkeihin. Ikääntyvän väestön osuus on pienentynyt, kun luonnollisen poistuman ja palveluiden lähelle muuttamisen kautta vapautuneisiin asuntoihin on tullut nuorta väkeä. Hyvien kulkuyhteyksiensä myötä Saarioispuoli on ollut monen asunnonetsijän mielenkiinnon kohde. Uusia omakotitaloja on parin viime vuoden aikana rakennettu ja useita vanhoja peruskorjattu. Kaupungin rakennusjärjestys säätelee tonttien muodostamista puolen hehtaarin lohkomisvaatimuksellaan. (Sen kokoisena tontti on monelle omakotitalon omistajalle turhan suuri hoidettavaksi. Kysyntää olisi kuitenkin paljon pienemmille pinta-aloille.) Asuntojen mukavuustaso vaihtelee vesijohdottomasta mummon mökistä luksus taloihin. Vesi- ja jätevesijärjestelmät ovat talokohtaiset. Vain pienellä osalla alueen taloista oli mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Lukuisten vapaa-ajan asuntojen haltijat ovat Saarioispuolen ulkopuolelta. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tilaston mukaan Saarioispuolella on vakituisia asukkaita 518. Näistä alle 18 vuotiaita on 113 ja yli 65 vuotiaita 86. Kesäasunnon omistajia on päivitettyjen kyläpäälliköiden postituslistojen mukaan Saarioispuolella on 321 postilaatikkoa Elinkeinot ja yritykset Maataloudesta toimeentulevien osuus Saarioispuolella on 20 vuodessa pienentynyt 60 %. Kokonaan maataloudesta ansionsa saavia tiloja on 18. Viljelypinta-ala on pysynyt ennallaan. Karjatiloja on seitsemän. Lypsykarjaa hoidetaan viidellä tilalla. Useiden toimivien tilojen varsinaisen maanviljelyn oheen on muodostunut erilaisia sivuelinkeinoja tai puoliso on työssä tilan ulkopuolella. Vaikka tilojen koko sinänsä on kasvanut, on palkallinen työväki vaihtunut koneisiin ja isäntäperhe hoitaa työt eikä työntekijöitä enää tarvita. Vakinaisia työntekijöitä on vain kolmella tilalla. Metsätalouden osuus elinkeinoista rajoittuu pääosin maatilojen lisäansioiksi. Peltonsa ulkopuoliselle vuokranneet isännät panostavat metsiinsä. Varsinaisia metsätiloja ei ole. Metsäalanyrityksiä on yksi sahaustoimintaa harjoittava. 7
8 2.5 Palvelut Kylällä on toimiva koulu. Oppilaita on vuonna 07 vähän yli 40. Koululla on kaksi opettajaa ja sen yhteydessä toimii esikoulu. Tarttilan koulu Päivölän Kansanopisto on laajempaa aluetta palveleva yleissivistävä sisäoppilaitos. Kirjastoauto pysähtyy koulun pihassa kaksi kertaa viikossa. Jätehuolto toimii kahdella yleisellä keräyspisteellä. Jokaisella on mahdollisuus hankkia oma jäteastia ja saada se jätteenkeräily-yhtiön kanssa sovittavan tyhjennysvälin piiriin. Kunnallinen vesijohto on pienellä osalla kylän aluetta. Omaleimaisuutta kylälle antaa Tarttis-maaseututori. Tori toimii koululla kuukausittain ilman kesäkautta. Torimyyjiksi kelpuutettiin aluksi vain oman kylän väkeä. Myöhemmin on tarjontaa laajennettu ympäristön tuotteilla. Vain omaa tuotantoa saa myydä ja jokainen seisoo oman myyntipöytänsä takana. Tori on saavuttanut tänä vuonna täyttyvän viisitoistavuotisen toimintansa aikana laajan suosion ja ympäristön hyväksynnän. Julkista liikennettä kylän kautta kulkee Hämeenlinna Tampere linjaautot. Paikallisvuoro Valkeakoskelle ajaa koululaiskuljetuksia kaksi kertaa päivässä arkipäivisin. Tilattava ja tarvittaessa pihasta hakeva Sampo bussi kuljettaa Valkeakoskelle kerran viikossa. Kuljetus linjaautotaksalla. Veteraaneille on ateriointimahdollisuus koululla kouluruokailun yhteydessä. Ohjelmapalveluja kylällä antaa Iso J Juhani Fredrikson. Lisäksi kylällä on osuus Köyhät Pojat orkesteriin. 8
9 Köyhät pojat possujuhlilla 2003 Koulun piirissä on hyvä jalkapallokenttä ja talvella jääkiekkokaukalo. Saarioispuolen metsästysseuralla on tilaisuuksiin vuokrattava maja saunoineen ja uusimpana Juhansali. Kyläyhdistys yhdessä metsästysseuran kanssa vuokraavat omistamiaan suurta ja pientä telttaa. Julkiset palvelut ovat kylältä vuosien saatossa selvästi vähentyneet. Täällä olleina ja nykyisin puuttuvina mainittakoon lukuisat kaupat, posti, kaksi pankkia, maatalousoppilaitos ja neuvola. Viimeisenä on lähtenyt kirjasto. Lehtien lukupaikka menetettiin sen myötä. Palvelurakenne on muuttunut paikallisista palveluista keskustasta hoidettavien suuntaan. 2.6 Yhdistykset ja yhteistoiminta Kylän alueella toimii lukuisia yhdistyksiä. Vanhimpana ja edelleen toimivana Saarioispuolen Maa- ja Kotitaloussera ry vietti satavuotisjuhliaan vuonna Muita seuroja ovat em. Saarioispuolen metsästysseura ry, Saarioispuolen reserviläiset ry, Sääksmäen Nuotiopojat partiolippukunta ry, Maa- ja kotitalous naiset, SS-riders 92 ratsastusseura. Koko kylää yhdistävänä toimii Saariospuolen kyläyhdistys ry. Kyläyhdistys on perustettu vuonna Kaikille neljälletoista kylälle on nimetty oma kyläpäällikkö. Hän toimii oman kylänsä yhteyshenkilönä ja jakaa kylälleen kyläyhdistyksen kylälehden ja tiedotteet. 9
10 Vuosikokouksessa kyläyhdistyksen hallintoon valittiin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Risto Tiainen. Johtokuntaan uusina jäseninä valittiin Päivi Muhonen ja Jari Nieminen. Jatkavina jäseninä johtokunnassa toimivat Sari Veuro varapuheenjohtajana, Pekka Hovila, Hanna Lehtonen ja Timo Salo. Johtokunnan ulkopuolisina sihteerinä Pirjo Stykki ja rahastonhoitajana Heikki Hänninen sekä tiedottajana Liisa Ahokas. Tiedottaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa em. Saarioispuolelainen kylälehden. Kyläyhdistyksen alajaostoina toimivat Tarttis-maaseututori ja Iku- Turson Akat kirkkovene joukkue. Akat ja vene Suurimpana saavutuksena kyläyhdistyksellä on 2005 jouluksi valmistunut kyläkirja Saarioispuolen Omat Jutut. Kyläyhdistys ja metsästyseura omistavat yhdessä edellä mainitut teltat. Vuokraustoiminta on ollut tuloksellista. Yhteistyötä seurojen välillä on myös käynnissä olevassa luontopolkuhankkeessa Saarioisjärven ympäri. Samat ihmiset toimivat jäseninä eri seuroissa ja näin ollen pienimuotoisia yhteistyöhankkeita aina syntyy esim. retkeilyjen merkeissä. 2.7 Merkittäviä kohteita kylässä Valkeakosken merkittävin matkailukohde on kylämme alueella oleva kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakoti ja ateljee Visavuori. Wikström oli myös innokas puutarhuri. Hän toi ulkomailta uusia kasveja ja istutti niitä Visavuoreen. Viimevuosina puutarhaa on entistetty lähelle alkuperäistä muotoaan. Visavuoren matkailullinen ilme on kohentunut merkittävästi tämän myötä. Myös museon laadukas konservointi on saanut tunnustusta. Edelleen 10
11 matkailullisuutta parantaa pihapiiriin rakennettu Kari paviljonki. Siellä järjestetään Wikströmin tyttären pojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen töiden vaihtuvia näyttelyjä. Saarioisjärvi on tunnettu lintujärvi, jonka rannoilla on kaksi lintutornia. Sinne on parhaillaan tulossa luonnonsuojelualue. Järven eteläpäässä on Päivänpesä, jonne Kalevalaisen tarun mukaan Pohjolan ryöstämä päivä piilotettiin. Kyläyhdistyksellä on jo vuosia ollut hankkeena rakentaa luontopolku Saarioisjärven ympäri. Toteutuksella on ollut runsaasti vastoikäymisiä. Toiminnallisuutta kylällä edustaa SS-talli. Sinne valmistui äskettäin ympäristön suurin ratsastusmaneesi. Lapinraunioita ja muita muinaisjäännöksiä kylän alueella on lukuisia. Paitsi että ne ovat tärkeitä merkkejä menneisyyden ihmisistä ja asutuksesta, ne ovat myös usein rajoitteena ja esteenä maankäytölle. Luonnonmaisemaa kylällä edustavat kylää rajaava Vanajaveden vesistö, kylän kohdalla ovat Rauttunselkä ja Vanajanselkä sekä maastossa kuivilla kankailla olevat katajakedot. Katajaketoa Kantalan läheltä 11
12 Tarttilan raitti ansaitsisi maisematien statuksen. Moottoritien ramppi 30 on edustava tervetulotoivotus kylään tulijalle. 3 KYLÄKYSELYN TULOKSET 3.1 Kyselyn toteuttaminen Kyselylomakepohja saatiin Pirkan Kylien toimistosta ja muokattiin kylälle sopivaan muotoon. Lomakkeet jaettiin kyläpäälliköiden toimesta ja pyydettiin palauttamaan mennessä. Lomakkeita jaettiin 318 kpl:tta ja niitä saatiin takaisin 25. Tosin monilla kesäasukkailla ei ollut mahdollisuuttakaan osallistua kyselyyn. Myöhemmin on tarve ja ajatus järjestää heille uusi kysely. Kyselyn lähetekirje, lomake ja yhteenveto ovat liitteenä. (Liite numero 3.). Koulun ylemmillä luokilla järjestettiin ainekirjoitus kyläkyselyn aiheista. Aineet ovat mukana suunnitelma-aineistossa. Kyläkokouksen alustajina olivat Pirkan Kylien kyläasiamies Johanna Henttinen kyläsuunnitelman laadinnasta ja Valkeakosken kaupungin kaavoituspäällikkö Harri Kuivalainen kyläkaavan reunaehdoista. Viidenkymmenen kahden läsnäolijan voimin tarkasteltiin kyläkyselyn tuloksia ja mietittiin uusia asioita SWOT -analyysiin. 12
13 3.2 Kylän nelikenttä- eli SWOT-analyysi Vahvuudet Sijainti Ympäristö Yhteisöllisyys Koulut Heikkoudet Nuorten kurittomuus Muualta tulleiden vieroksunta Julkisten palveluiden puute Vesistön tila Yhteisön toimimattomuus Mahdollisuudet Asukasluvun kasvu Hämeenlinnan, Tampereen ja pienempien keskusten läheisyys Hyvät kulkuyhteydet Kaunis ja rauhallinen ympäristö Uhat Koulun menetys Poikkeusluvalla rakentaminen Ympäristön nuhraantuminen Vesistön tilan heikkeneminen Yhteisön toimimattomuus näivettää kylän Johtopäätökset: Vahvuuksista voidaan suoraan vaikuttaa vain yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään ja vahvistetaan aktivoimalla lisää väkeä kyläyhdistyksen toimintaan ja hakemalla uusia toiminta-alueita. Yhteisöllisyyttä parantaa myös lisääntyvä yhteistoiminta seurojen välillä. Omahallintaisena nuorten aktiivisuus purkautuu helposti vähemmän toivottavaan suuntaan. Nuoret tarvitsevat harrastuksiinsa lisää vanhempien ohjausta. Ensisijaisena toimijana on koti. Kotien tehtävää tukemassa ovat koulu ja kyläyhteisö. Mahdollisuuksia ovat mm. erilaiset toimintaryhmät ja kerhot. Ainekirjoituksista on aistittavissa toive osallistumisesta nuorten asioita koskeviin päätöksiin. Muualta tulleiden vieroksunta on yleisinhimillinen ominaisuus, ehkä täällä sydän Hämeessä vielä voimakkaampi kuin muualla. Kyläpäälliköiden toimenkuvaan kuuluu toivottaa tulija tervetulleeksi kylälle. Yhteisö voi muutenkin lähestyä tulijaa esim. tarjoamalla osallistumista kylän toimiin. Viimekädessä tulijan omasta aktiivisuudesta ja ulospäinsuuntautuneisuudesta seuraa hyväksyntä kyläläiseksi. 13
14 Julkiset palvelut ovat siirtyneet ja entistä voimakkaammin keskittymässä keskuksesta hoidettaviksi. Vanhusten ja liikuntarajoitteisten pääsy palvelujen piiriin on turvattava ainakin nykyisellä tasolla mieluummin mahdollisuuksia parantaen. Kylältä päättävissä elimissä toimivien on syytä olla hereillä päätöksiä tehtäessä. Vesistön tila on viimevuosina parantunut vaikka toisaalta jatkuvaa heikkenemistäkin tapahtuu. Teollisuuden päästöjen väheneminen ja Sääksmäen sillan alla tapahtunut ilmastus ovat parantaneet vesistön tilaa Saarioispuolen rannoilla. Vesistön tilan heikkenemistä aiheuttaa mm. maan pinnan nopeampi nousu rannikolla kuin täällä sisämaassa. Yhdessä säännöstelyn kanssa ne aiheuttavat jatkuvan veden pinnan alhaisuuden ja virtaaman vähentymisen. Nämä yhdessä asutun ympäristön kuormituksen kanssa rehevöittävät vesistöjä. Maanpinnan nousu on luonnonvoimana inhimillisen toiminnan ulkopuolella. Säännöstelypäätökset ovat tasapainoilua Hämeenlinnan liian korkean veden ja Lempäälän liian alhaisen veden välillä. Jätevesien käsittelysäännösten kiristyminen tulee vähitellen vähentämään asutun ympäristön aiheuttamaa kuormitusta. Kylän saaminen keskitetyn jätevesien käsittelyn piiriin on kylällä pitkän aikavälin tavoite. Yhteisön toimivuudessa on aina parantamisen varaa. Laajentamalla toimivien joukkoa voidaan vähentää kokemusta toimimattomuudesta. Asukasluvun kasvu on edellytyksenä kyläkoulun säilymiselle ja kylän elinvoiman ja vireyden jatkumiselle. Painetta kylälle muuttamiseen on olemassa. Vaikeutena on tonttikokovaatimus ja tonttimaan puute. Kyläkuvan kannalta uhkana on myös hallitsematon rakentaminen. Rakennuspaikkojen saatavuuteen ja hallittuun kyläkuvan kehittymiseen tavoittelee suunniteilla oleva kyläkaava. Se tuo myös mahdollisuuden tonttikokovaatimuksen pienenemiseen. Asutuskeskusten läheisyys tuo meille maallemuuttajia. Se tuo myös asiakkaita maaseudun palveluja ja elämyksiä tuottaville yhteisöille ja yrityksille. Rakennetun ympäristön sopeutuminen luonnon maisemaan ja kaunis vesistö ovat tuottaneet meille todella kauniin asuinympäristön. Meillä ovat näyttävät sisääntuloportit. Upea, kunnostettu Sääksmäen silta pitkine pengerryksineen johtaa kulkijan pohjoisesta Saarioispuolelle. Moottoritien ramppi 30 on toinen näyttävä sisääntuloväylä. Uudisrakentamisen sopeutuminen ja muuttuminen osaksi maisemaa tapahtuu ajan kuluessa. Hallittu rakentaminen nopeuttaa sopeutumista. Ympäristön kauneusarvoa voi jokainen asukas kohentaa omalla kohdallaan. Hyvä keino on mennä pihaa lähestyvälle tai pihan 14
15 ohikulkevalle tielle ja pyrkiä katsomaan näkymää lähestyvän vieraan silmin. Toivon mukaan kohentamisen kohteena ei kuitenkaan ole vain julkisivu. 3.3 Tulevaisuudenkuvia Saarioispuolesta Kuluvan vuoden tavoitteita kylällä on tämän kyläsuunnitelman lisäksi kyläkaavan saannin käynnistäminen rahoituksen ja kaavan tekijän osalta. Kylän yhteinen uimaranta kunnostetaan kaupungin avustuksen turvin. Postilaatikkotelineiden ylläpitohuoltoa jatketaan. Saariosjärven luontopolun valmistuminen käynnistyy sillan rakennusluvan saannin jälkeen. Kyläläisiä aktivoidaan toimimaan. 3.4 Kylän kehittämistarpeet Ensisijaisena kehittämistarpeena on luoda edellytykset kyläkoulun säilymiselle. Tärkeimpänä edellytyksenä on uusien asukkaiden saaminen kylälle. Paitsi kyläkoulun säilymisedellytysten luontia uudet asukkaat tuovat kylälle lisää elinvoimaa ja uudistumista. Kyläkaava palvelee sekä uusien asukkaiden saantia, että hallittua rakennetun maiseman uudistumista. Kyläkaava mahdollistaa myös asukkaiden yhteistyön vesihuollon ja jätevesiasioiden suunnittelussa. Luonnon- ja asutun maiseman huollitellun ulkonäön säilyttämiseen ja parantamiseen haetaan sopivia keinoja. Saarioisjärven luontoarvoa kohennetaan ympäristöviranomaisten kanssa sovittavin keinoin esim. niittoa ja allikointia käyttäen yhteistyössä paikallisen osakaskunnan kanssa. Sen tuomiseksi asukkaiden ja ympäristön parempaan tietoisuuteen rakennetaan em. luontopolku. Yhteisöllisyyttä kehitään järjestämällä Kylälle yhteisiä tapahtumia, harrastuspiirejä ja kerhoja. Aktiivisten toimijoiden joukkoa laajennetaan. Olevat julkiset palvelut pyritään säilyttämään. Keskustassa olevien palveluiden tavoitettavuutta parannetaan. Kylälle tavoitellaan yhteistä kokoontumistilaa, kylätaloa. 15
16 3.5. Toimenpiteet Lähiajan toimenpiteenä järjestetään tievarsien ja ympäristön siivoustalkoot. Tulevan kesän aikana käynnistetään luontopolun rakentaminen. Kyläkaavan tekijän etsintä käynnistetään ja selvitetään kaavan kustannukset. Luontopolku ja kyläkaava toimivat alustavina hankeaihioina. Saarioisjärven kunnostustoimet yhdessä osakaskunnan kanssa ovat pitkän aikavälin hankeideana. 4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYS Kyläsuunnitelma päivitetään vuosittain. Kyläyhdistyksen toimintakertomus toimii suunnitelman toteutumisen seurantana. Toimintasuunnitelma kirjataan kyläsuunnitelman päivitykseksi. Päivityksen hoitavat kulloinkin toimessa olevat kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri. Tarvittaessa järjestetään kyläkyselyjä ja kyläkokouksia päivityksen pohjaksi. 16
17 5 YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja Risto Tiainen Silpakantie TARTTILA (03) Sihteeri Pirjo Stykki Silpakantie TARTTILA Rahastonhoitaja Heikki Hänninen Mäyräntie TARTTILA Nettisivut sivuja päivittää Juhani Fredrikson Puheenjohtajaan ja sihteeriin voi ottaa yhteyttä kaikissa kyläyhdistystä koskevissa asioissa. Rahastonhoitajaan raha-asioissa ja nettisivujen päivittäjään ko. asioissa. 17
18 LIITE 1 KYLÄKYSELYN 2000 YHTEENVETO 18
19 19
20 LIITE 2. KYLÄKYSELYN 2007 YHTEENVETO (SAATEKIRJE JA KYSELY) 20
21 Saarioispuolen kyläkysely marraskuussa 2006 Saarioispuolen kyläyhdistys Kyselylomake ja yhteenveto Kyselyyn voitte vastata myös nimettömänä! Tarvittaessa voitte käyttää myös paperin toista puolta tai toista paperia. Asuminen 1. Asun Saarioispuolella 19 vakituisesti 6 kesäasukkaana, n. kuukautta vuodessa 2. Kuinka monta vuotta olette asuneet kylässä? 3. Perheessämme on _15 eläkeläisiä _33 työikäisiä alle kouluikäisiä lapsia kouluikäisiä lapsia 4. Toimeentulo maatalous vieraan palveluksessa 6 yrittäjä muu Kylä 4. Mitkä tekijät ovat mielestänne kylän vahvuuksia? Sijainti 7, ympäristö 12, yhtesöllisyys 10, koulut 7 5. Mitkä tekijät ovat kylän heikkouksia ja kaipaavat kehittämistä? Nuorten kurittomuus 2, muualta tulleiden vieroksunta 4, julkisten palveluiden puute 6, vesistön tila 2, yhteisön toimimattomuus 2. Millaisena näette kylän tulevaisuuden? Hyvinvoivana ja kehittyvänä 11 Pysyy ennallaan 2 Synkkä 1 Hyvä edellytyksin 4 21
22 7. Mihin mielestänne kylän tulee tulevaisuudessa eniten panostaa? Kyllä Ei - vanhusten palvelut ( 13 ) ( ) - lasten palvelut ( 14 ) ( ) - julkiset palvelut ( 8 ) ( ) (esim. posti, pankki, lääkäri, pankki ja kauppapalvelut) - joukkoliikenne ja kulkuyhteydet ( 15 ) ( ) - nuorten vapaa-ajan toiminta ( 16 ) ( ) - harrastusmahdollisuudet ( 12 ) ( ) - kylän historian ja perinnetiedon keruu ( 10 ) ( ) - kylän toiminnasta tiedottaminen ( 14 ) ( ) - maiseman ja ympäristön hoito ( 18 ) ( ) - rakennusluvat / kaavoitus ( 19 ) ( ) rakentaminen, tonttikauppa, asuminen - yhteiset kokoontumistilat ( 6 ) ( ) - yhteistyön lisääminen kyläläisten kesken ( 18 ) ( ) - kylätapahtumat ( 16 ) ( ) - muuta Jos vastasitte kyllä, miten edellä mainittuja kohtia voitaisiin kehittää? Päivähoitopaikka 1, kyläpiika tai renki 2, vesistön kunnostus 1, uudet asukkaat mm. musikantit mukaan 1, jäteveshanke 1, toimintaa nuorille 2, kylän arvorakennuksista huolehtiminen 1, meluaitaa moottoritien varteen 1 Suurkiitokset vaivannäöstänne! Jos haluatte mukaan Kylän X kehittämistyöhön, jättäkää yhteystietonne ja kertokaa miten voitte olla toiminnassamme mukana! Yhteystietoja 6 22
23 SÄÄKSMÄEN TUNNETUINTA RAKENNETTUA KULTTUURIMAISEMAA EDUSTAVAT SÄÄKSMÄEN SILLAN PITKÄ SILTAPENGERRYS JA ITSE SILTA. TERVETULOA SAARIOISPUOLELLE! 23
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotMyllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005
Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
LisätiedotKiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely
Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
Lisätiedot- Kylä keskellä kaikkea
1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotKoko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus
Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotEspoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
LisätiedotKYLÄILTA KELLO 18.30
KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS )
INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS ) 11.9.2017, tark. 4.6.2018 RANTA-ASEMAKAAVA, LIESJÄRVI Kunta : TAMMELA Tilat : 834-421-10-6, 10-31, 10-54, 10-69, 10-84 1. Suunnittelualue
LisätiedotToivomme teiltä löytyvän aikaa ja kiinnostusta kyläkyselyyn vastaamiseen! Vastausohje:
OIKARAISEN KYLÄN KYLÄKYSELY Hyvä Oikaraisen kylän asukas Tarkoitus on tehdä Oikaraisen kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelman merkitys on kasvava. Kyläämme muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä ja entisten asukkaiden
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotKYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY
KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.
LisätiedotKylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo
Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi
Lisätiedot4. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA. 1. Metsäkansan kyläsuunnitelman 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselylomake
METSÄKANSA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Metsäkansan kyläyhdistys ry 2007 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KYLÄN ESITTELY 2.1 Historiaa 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja asuminen 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Palvelut 2.6
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotKiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus
Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotJaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010
1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotOrismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA
Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia
Lisätiedot4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta
HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-
LisätiedotITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf
Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö
LisätiedotTemmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013
Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen
LisätiedotVoimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana
2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...
Lisätiedot12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotJYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8
KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...
LisätiedotKyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.
Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotKaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen
Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotKainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotEsimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke
LisätiedotAsukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja
Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta
LisätiedotKYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014
KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 MAASEUTU Suomalaisten suhtautuminen maaseutuun myönteinen Huomattavasti useampi haluaisi asua maaseudulla
LisätiedotOKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET
I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotSalon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista
Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Kyläsuunnitteluhankkeen taustaa Kyläsuunnittelua on käytetty paikallisen kehittämisen välineenä
LisätiedotMillä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?
Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;
LisätiedotKankaistenjärven suojeluyhdistys ry Pöytäkirja 5/2015
Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry Pöytäkirja 5/2015 Hallituksen kokous Aika 24.9.2015 klo 17 Paikka Sepänkalliontie 164, Parikka Läsnä Jarmo Holma, Pekka Honkala, Matti Nykänen, Kirsti Parikka, Pirkko-Liisa
LisätiedotPajupuron kyläkyselyn tulokset
Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotMultian tonttitarjonta 2015
Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA
TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotDatatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake
Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
LisätiedotVESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA
VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian
LisätiedotRatsastusseura Kopse Ry 31.5.2015 Toimintalinja 2015. Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja
Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja 1 Johdanto Seuramme valittiin Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisvalmennukseen syksyllä 2014. Tämän seurauksena teimme toimintalinjan luomaan selkeyttä seuran
LisätiedotMIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita.
KYLÄSUUNNITELMA MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita. Se on kylän, kyläyhteisön tai useamman kylän yhteinen ja tehdään oman kylän tarpeesta
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotHANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007
HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotKyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää
Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotHankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke
Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotKYLÄOHJELMAN TOTEUTUS 2014-Asuminen ja ympäristö
KYLÄOHJELMAN TOTEUTUS 2014-Asuminen ja ympäristö Maankäytön suunnittelu Tonttimarkkinointi Maisemankunnostus Uusia asukkaita Hyödynnettävä kyläkaavan antamat rakentamisen mahdollisuudet kylillä Tonttityöryhmän
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotVesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin
Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,
LisätiedotKestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö
Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotRIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) RIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 30.10.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 825 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Riku KORTTELI 4009 KAAVA-ALUEEN
LisätiedotMAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4
TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen
LisätiedotKurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.
S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen
LisätiedotVanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.
LisätiedotHankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi
Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi
LisätiedotVastaajan taustatietoa
27 Vastaajan taustatietoa yhteistyökumppani 1 lappilaiset Kylät ry:n jäsen 4 kaupungin asukasyhdistyksen jäsen 0 kyläyhdistyksen jäsen 23 kyläläinen 17 0 5 10 15 20 25 Vastaajan kunta 25 3 2 1 0 Mitä tulee
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotToivoa tulevaan -kirjakampanja
Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry
LisätiedotKysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli
Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotSyvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta
Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen
Lisätiedot