Ilmastokumppaneiden ja Helsingin kaupungin vuosiseminaari Toimiva arki ja ilmastoviisaat kuluttajan valinnat Marja Järvelä

Transkriptio

1 Ilmastokumppaneiden ja Helsingin kaupungin vuosiseminaari Toimiva arki ja ilmastoviisaat kuluttajan valinnat Marja Järvelä

2 Esityksen rakenne Osa 1 Muuttuvat kaupungit, muuttuvat yhteiskunnat ja ilmastotoimien vaikuttavuus Osa 2 Kulutus, kotitaloudet ja resurssiviisaat valinnat Osa 3 Arjen sujuvuus, yhdyskunnat ja ilmastopolitiikka Loppusanat Esityksen nimi / Tekijä

3 Osa 1 Kaupunkien merkityksestä ilmastonmuutoksen hallinnassa Globaalisti kaupunkien riskit ovat valtavat Kaupunkien hiilijalanjälki kasvaa Kaupunki voi toimia myös ratkaisijana Kaupungissa monet toimijat kohtaavat Kaupunkien aktiivisuus vaikuttaa myös globaaliin Ilmastopolitiikkaa (Esim. Harriet Bulkeley 2013) Esityksen nimi / Tekijä

4 Yhteiskuntatieteiden merkityksestä ilmastopolitiikassa Ilmastonmuutoksen havaitseminen ei ole yksinkertainen asia. Asiantuntijatiedon merkitys on suuri. Havaitseminen edellyttää luonnontieteellistä tietoa, mutta yhteiskunnan muuttaminen vaatii monia tieteitä ja tiedon aloja sekä yhteistyötä näiden välillä. Yhteiskuntatieteet saavuttamassa jalansijaa ilmastotutkimuksessa, koska yhteiskuntien tulisi muuttua radikaalisti. Esityksen nimi / Tekijä

5 Muutoksen ajurit Globaalitalous ei itsessään tuota riittävää painetta ilmastoviisaaseen tuotantoon ja kulutukseen. Teollinen yhteiskunta alkaa tuottaa riskejä, joita se ei kykene hallitsemaan. (Ulrich Beck) Tarvitaan painetta muutokseen suurten ihmisjoukkojen ymmärryksen kautta. Havahtumisesta toimintaan voi olla pitkä matka. Monia järjestäytyneitä toimijoita tarvitaan. Ilmastopolitiikan on oltava legitiimiä. Esityksen nimi / Tekijä

6 Asiantuntijuuden murros ja toimintatutkimus Monitieteelliset tiimit asiantuntijuuden ytimessä Tutkimuksen vaikuttavuus tärkeä indikaattori Tutkimuksen ulottaminen toimintatutkimuksellisiin käytäntöihin. Kaupungit merkittäviä koekenttiä toimintatutkimuksellisille innovaatioille. Läheisyysperiaate organisoi yksityisiä intressejä ilmastoviisaisiin hankkeisiin. (Local agenda) Kuluttaja on myös kansalainen arjen asiantuntija. Esityksen nimi / Tekijä

7 Osa 2 Kulutus, kotitalous ja resurssiviisaat valinnat Kulutuksen merkityksestä yleisesti Elämme ylikulutuksen aikaa Kulutamme mitä haluamme, emme niinkään mitä tarvitsemme Kulutukseen liittyy kehämäinen dynamiikka: lisäkulutus synnyttää uutta halua kuluttaa. Kulutuksen määrää ja laatua säätelevät yksilö ja muut merkitykselliset kuluttajayksiköt. Kulutuksen ympäristö, (rakenteelliset) ehdot ja vaikutukset. Esityksen nimi / Tekijä

8 Kuluttajaidentiteetit Kuluttajavalinnat yksinkertaisia valintoja, nekin usein haasteellisia. Kuluttajan prioriteetit arvot korostuvat. Aktiivisen kuluttajan asennoitumiset valitsee profiilin, kieltäytyy kulutuksesta, joka ei vastaa profiilia. Vihreä kulutus ja sen kritiikit. Ongelmakulutus kulutuksen addiktiivisuus Kulutuksen kohtuullistaminen avain toimivaan arkeen. Esityksen nimi / Tekijä

9 Toimiva arki yksilö, perhe, kotitalous Toimiva arki korvaa itsetarkoituksellisen kulutuksen kasvun (Hyvinvoinnin määrittely) Resurssiviisaus kulutukseen ja arkeen - Ruokahävikki pois - Energiatehokas lämmitys, elektroniikan käyttö ja muu sähkön käyttö - Liikkumismuotojen ilmastoystävällisyys - Palvelujen käyttö tavaroiden sijaan - Käytetyn tavaran kierrätys Esityksen nimi / Tekijä

10 Uudet talouden muodot ja sisällöt Vähähiilinen tai hiilineutraali infrastruktuuri. Teollinen murros: Cleantech edistyy markkinadynamiikalla. Palveluyhteiskunnan monipuolinen kehittäminen. Kotitalouksien ja taloyhtiöiden energian käyttö ja ilmastoviisaat sovellutukset. Kohtaamisia markkinoilla ja julkisissa tiloissa tarvitaan. Jakamistaloudesta uusia yrittäjyyden muotoja palveluihin. Kaupunki voi tukea esimerkiksi neuvontapalveluilla. Esityksen nimi / Tekijä

11 Yhteisölliset tuottamisen tavat ja paikallisuus Korkea profiili ilmastoviisaan kulutuksen suuntaan syntyy yhteistyöstä ja verkottumisesta. Kuluttajista voi tulla tuottajia (ruuan ja energian tuotanto). Uusi talouden kulttuuri lähtee hyödykkeiden jakamisesta mutta myös vastuun jaon yhteisöllisestä määrittämisestä. Uusia työtehtäviä ja yrittäjyyksiä syntyy. Myös sosiaalipoliittinen osallistaminen tärkeää. Kaupunkialueet muodostavat hyvän alustan uudelle taloudelle. Kaupunkihallinnolla ja sen organisaatioilla voi olla iso merkitys ilmastoviisaan paikallistalouden virittämisessä. Esityksen nimi / Tekijä

12 Osa 3 Arjen sujuvuus, yhdyskunnat ja ilmastopolitiikka Yleistä paikan merkityksestä Paikat ovat tärkeitä vaikka liikkuvuus on suurta. Paikat mahdollistavat jo itsessään ilmastoviisaita ratkaisuja tai toimivat niiden esteinä. Millaista yhdyskuntaelämisen muotoa tuemme? Kaupunki on ihmisen koti, kaupunki voi koostua kylistä. Kylät voivat säädellä liikkumisen tarvetta, energian tuotantoa ja kulutusta sekä palveluiden saavutettavuutta. Kaupunkimainen (lähi)ruuan tuotanto on esimerkki tästä. Esityksen nimi / Tekijäaa

13 Liikenne Liikkuminen on kansalaisen perusoikeus Keskeistä sujuvan arjen kannalta: Liikkumisen funktionaalisuus, missä tarkoituksessa liikutaan, mitkä ovat vaihtoehdot. Kaupunkirakenteen tuottaminen ja muuttaminen liikenteen ehdoin. Liikenteessä suuret päästövähennystavoitteet vaihtoehtoja on paljon (kävely, pyörät, julkiset palvelut, sähköautot) Rutiinit koetuksella - Paljon tukea omaehtoiselle muutokselle tarvitaan. Kuva:Yle Esityksen nimi / Tekijä

14 Energia ja asuminen Energian käytön suuri murros, monimuotoinen tarjonta, energiatehokkuus ja energian säästäminen tavoitteina Isoja investointeja kotitalouksissa Kotitalouksien energian käytön uusiutuminen riippuu taloudellisista, mutta myös tiedollisista ja taidollisista resursseista. Vai lisää huoltopalveluja? Suuri tilaus kunnille ja yrityksille osallistua neuvontaan Asiakas tarvitsee kokonaisvaltaista tietoa ja keskustelua Korjausrakentaminen avainasemassa, uudisrakennuksiin päätyvät asumaan melko harvat Energiaköyhyys, eurooppalainen ongelma (Ian Gough) Esityksen nimi / Tekijä

15 Palvelut Nykyaikainen kaupunki syntyy palveluista ja ihmisistä, jotka käyttävät palveluita. Julkisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Yksityisten palveluiden monipuolisuus ja kohtaamiset markkinoilla Tilojen merkitys (solmukohdat) kasvaa aina vain: kulutuksen olohuoneista monitahoisen toiminnallisuuden paikoiksi. Osallistuminen palvelutilojen rakentamiseen uuden talouden ja kulttuurin tilat Esityksen nimi / Tekijä

16 Vuorovaikutusta - kohtaamisia ja verkostoja Kohtaamisia julkisissa tiloissa: tiedettä, taidetta, terveyttä ja hyvinvointia. Kohtaamisia markkinoilla: tietoa ja toimintaa hyödykkeiden lisäksi. Kanavien paljoudesta (media), kanavien toiminnalliseen käyttöön, enemmän lähitoimitusketjuja hyödykkeille ja palveluille. Kaupungit jo kehittyvät tähän suuntaan, suuntaa tulee tukea ja visioida uusia toimia hiilineutraalin toiminnan tavoittein. Uusi kaupunkirakenne luo tilat toiminnalle ja vuorovaikutukselle. Esityksen nimi / Tekijä

17 Toimijat ja osallisuus Olennainen kysymys: ketkä ovat muutoksen tekijät? Me kaikki, mutta tavoitteellinen muutos edellyttää tekijöiden yksilöintiä ja koordinointia Asiantuntijat eivät ratkaise. Arjen asiantuntijat esille. Organisoituneet tahot mukaan. Yrityksille mahdollisuus omaa toimintaa hyödyttävään vuorovaikutukseen. Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys testattava käytännössä. Esityksen nimi / Tekijä

18 Loppusanat Oikotietä ilmastoviisaaseen arkeen kaupungissa ei ole Tarvitaan suuria muutoksia vakiintuneissa käytännöissä. Tarvitaan haastamista muutokseen resurssien mukaan. Kaupungit voivat luoda uusia edellytyksiä rakentamalla infrastruktuuria, antamalla neuvontaa, avaamalla väyliä innovaatioille, sovittelemalla erilaisia intressejä, panostamalla koulutukseen ja kulttuuriin. Kaikki voivat tehdä jotain, aloittaa pienestä ja onnistuessaan asettaa riman aina vähän korkeammalle. Esityksen nimi / Tekijä

19 Kiitos! Esityksen nimi / Tekijä