Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus. Marko Vallius, ohjelmapäällikkö
|
|
- Ari Oksanen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus Marko Vallius, ohjelmapäällikkö
2 Tutkimuskeskus MIKÄ KANTIVA ON? Monitieteinen osaamiskeskittymä Kuopion tiedepuistossa, joka toteuttaa bioenergian tuotantoon ja käyttöön sekä niiden vaikutuksiin liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita "KANTIVA on Kuopion yliopiston hallintojohtosäännön 43 :ssä tarkoitettu luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan alainen tutkimuslaitos" Hyödyntää Kuopion yliopiston ja alueen tutkimuslaitosten vahvaa, kansainvälisen tason osaamista Toteutetaan yhteistyössä itäsuomalaisten yritysten kanssa Tiivis yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa
3 Keskuksessa mukana Kuopion yliopisto (koordinaattori) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ilmatieteen laitos Työterveyslaitos Geologian tutkimuskeskus Joensuun yliopisto Valtion teknillinen tutkimuskeskus
4 Yhteistyö Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon Eco Business Center Kuopio Innovation Oy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Osaamiskeskusohjelma (OSKE ) Itä-Suomen Bioenergiaohjelma 2015
5 Yritysyhteistyö Neuvottelut yritysyhteistyöstä ovat käynnissä - esimerkkejä: Jo sovittu yhteistyö: o Mm. Savon Voima Lämpö Oy, Vapo Oy paikalliset polttoaineet, Valio Oy, Olvi Oy, Vapo Oy, Primet Oy, Turveruukki Oy, Pohjolan Voima Oy, Symo Oy, Kiinteistöhuolto Rytkönen Oy Yritykset, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa (neuvottelut kesken) o Mm. Kuopion Vesi Oy, Jätekukko Oy, Honeywell Oy, Tieliikelaitos, Andritz Oy, Foster Wheeler Energia Oy, Lassila Tikanoja Oyj, Wärtsilä Biopower Oy, Metsäkeskus Pohjois-Savo, Savon Siemen Oy Itikka Yritykset, jotka ovat ilmaisseet tukensa KANTIVAlle o Kuopion Energia Oy, Motiva Oy, Teknia Oy, Aluekehityssäätiö / Ylä- Savon Instituutti, Envitecpolis
6 Lähtökohdat Bioenergian tuotanto ja käyttö lisääntyy lähivuosina voimakkaasti sekä kansallisesti että koko EU:n alueella Bioenergia nähdään keinona hillitä ilmastonmuutosta ja lisätä energiaomavaraisuutta Näihin voi liittyä ennakoimattomia ongelmia ja riskejä Teknisiä ongelmia polttolaitoksissa Ympäristö- ja terveysongelmia johtuen biomassojen tuotannon, kuljetusten ja käytön päästöistä Lisäksi biomassojen tuotannon todellinen merkitys kasvihuonekaasutaseiden kannalta ei ole täysin tiedossa
7 Lisätietoa tarvitaan... Bioenergian tuotanto- ja käyttöketjusta tarvitaan lisätietoa: tuotannon ympäristövaikutuksista logistiikasta polttoprosesseista ja päästöjen hallinnasta käytön ympäristövaikutuksista (mm. ilmasto) käytön terveysriskeistä (mm. hiukkaspäästöt) tuotannon ja käytön kokonaisvaltaisesta optimoinnista
8 Bioenergia strategisesti keskeinen teema Kansainvälisesti o Bioenergian käytön lisäämiseen on sitouduttu kansainvälisin sopimuksin (mm. EU:ssa) Kansallisesti o Vanhasen II hallitusohjelma; kansallinen ilmasto- ja energiastrategia o Kuopion ja Joensuun yliopistot mukana CLEEN Oy:ssa (EnYm SHOK) Alueellisesti o Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Paikallisesti o Pohjois-Savon maakuntaohjelma o Kantiva tukee Kuopion yliopiston strategiaa ja on keskeisessä asemassa luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan strategiassa o Kantiva tukee muiden mukana olevien organisaatioiden strategioita
9 Tavoitteet Edistää Itä-Suomen kattavaa ympäristöalan tutkimus- ja kehitysyhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa Tuottaa tutkimukseen perustuvaa puolueetonta tietoa bioenergian tuotanto- ja käyttöketjun eri vaiheista sekä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisen terveyteen Edistää alueen omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä kestävällä ja työllisyyttä lisäävällä tavalla Syventää alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä alan johtavien toimijoiden kanssa
10 Toiminta-alue Biopolttoaineiden tuotanto - peltobiomassat - metsäbiomassat Biopolttoaineiden käyttö - puhtaiden biomassojen poltto - jätteenpoltto - savukaasujen puhdistustekniikat Ilmasto- ja terveysvaikutukset - ilmasto, ympäristö, altistuminen, terveys Kokonaismallintaminen ja riskianalyysi - riskinarviointi, alueellinen mallintaminen
11 Teemakokonaisuudet ja työpaketit TYÖPAKETIT TEEMAT Biomassojen energiahyötykäyttö ja savukaasujen puhdistustekniikat Puhtaat biomassat Jätteet Bioenergian tuotannon ja käytön Ilmastovaikutukset Biomassojen tuotannon ja käytön hiilivety päästöt Bioenergian käytön pienhiukkaspäästöt ja niiden ilmastovaikutukset Terveysvaikutukset Biomassojen polton hiukkaspäästöjen keräysmenetelmien kehittäminen Puun pienpoltolle altistuminen ja terveyshaitat Pelto- ja metsäbiomassojen tuotantoalueiden kasvihuonekaasutaseet Toksisuustestausmenetelmien kehittäminen hiukkasille Työympäristön riskit ja turvallisuus Ympäristö ja terveysriskianalyysi ja alueellinen mallittaminen Alueellinen mallintaminen Ilmasto- ja terveysriskianalyysi
12 Bioenergiaan liittyviä tutkimushankkeita 1/2 Eurooppalaisia yhteishankkeita ovat mm. o Ympäristötekijöiden yhdennetty riskinarviointi Euroopassa (EU, 6. PO) o Puun pienpolton hiukkaspäästöjen ja hiukkasten toksisuuden tutkimusmenetelmät (ERA-NET Bioenergy / Tekes; KuY ja THL koordinoivat) Kansallisia puun pienpolton tutkimushankkeita ovat mm. o Päästöhiukkasten kemia-toksisuusyhteys (Tekes + yritykset) o Hiukkaspäästöjen vähentäminen lämmönvaihtimella (Tekes + yritykset) o Pienhiukkasten lähipäästöjen terveysriskit: puun pienpoltto ja tieliikenne (YM) Kansallinen hajautettuja lämmöntuotantovaihtoehtoja vertaileva hanke (SA Kestävä energia tutkimusohjelma): o Biomassa ja öljy: kaasu- ja hiukkaspäästöt sekä niiden ilmasto- ja terveysvaikutukset (SA / Kestävä energia )
13 Bioenergiaan liittyviä tutkimushankkeita 2/2 Kansallisia biodiesel-tutkimushankkeita ovat mm. o Raskaan dieselmoottorin kaasu- ja hiukkaspäästöt (Tekes + yritykset) o Raskaan dieselmoottorin päästöhiukkasten kemia-toksisuusyhteys (Tekes + yritykset) Muita kansallisia tutkimushankkeita ovat mm. o Riskittömät jätteeseen perustuvat biopolttoaineet (Tekes+yritykset) o Ruokohelpiviljelmien hiilen sitomiskyky bioenergiatuotannossa (Tekes + yritykset) o Raaka-aineiden käsittelyketjujen työterveys (TSR+yritykset) o Metsäsuunnittelun ja ympäristöinformatiikan soveltaminen bionergiatalouden kehittämiseen (Itä-Suomen yliopisto projekti) o Ilmastonmuutoksen ja terveyshaittojen torjunta bioenergian tuotannossa (Itä-Suomen yliopisto -projekti) o Sustainable production of bio-fuels, with management of carbon sink/source dynamics in the boreal forests and mires (FiDiProhanke (Itä-Suomen yliopisto)
14 ESR-hanke Hankkeen nimi: Toimintaedellytysten luominen bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskukselle Kesto: 6/2008-5/2010 (11/ /2010) Kokonaisbudjetti: (ESR , Ylä-Savon Kehitys Oy, Kuopion kaupunki) Tavoitteet (yleisellä tasolla): o luoda valmiudet tutkimuskeskuksen toiminnalle o kehittää tutkimustahojen yhteistyötä ja toimintatapoja o edistää T&K-yhteistyötä yritysten kanssa (Pilot-hanke) o bioenergian palvelukeskus (yritykset & viranomaiset) o koulutustilaisuudet eri aihepiireistä o tiedottaminen
15 Hyödynsaajat Bioenergian tuotantoon ja käyttöön liittyvät yritykset, erityisesti ympäristö- ja energian-alan yritykset o Mm. vähäpäästöisten polttokattiloiden / tulisijojen tuotekehitys; savukaasujen puhdistuslaitteistojen tuotekehitys; iv-laitteiden kehitys Korkean osaamisen yritystoiminta o Mm. ohjelmistoliiketoiminta, konsultointiala, mittaus- ja analyysipalvelut Viranomaiset (kuntien teknisen/ympäristö/terveysalat, muut) Poliittiset päättäjät Biomassojen tuottajat Tutkijayhteisö Työterveysala
16 ESR-hanke Hankehenkilöstö Vastuullinen johtaja Prof. Jorma Jokiniemi, KuY Ohjelmapäällikkö Marko Vallius, KuY Kehityspäälliköt Kari Kuuspalo, KuY Olli Sippula, KuY Koordinaattorit Marika Lehtola, TTL Pasi Jalava, THL Soile Juuti, IL
17 EAKR-hanke Hankkeen nimi: Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus (KANTIVA): laitehankinnat Kesto: 1/ /2009 Kokonaisbudjetti: (EAKR , Kuopion kaupunki) Tavoitteet: o vahvistaa bioenergian tuotanto- ja käyttöketjun T&Ktoimintaa tukevaa infrastruktuuria o kehittää kansainvälisen tason tutkimusvalmiuksia
18 Työpakettien johtajat Ympäristötieteen laitos: Prof. Maija-Riitta Hirvonen (UKU/THL) Prof. Toini Holopainen Prof. Jorma Jokiniemi (UKU/VTT) Dos. Jorma Joutsensaari Prof. Mikko Kolehmainen Prof. Pertti Martikainen Dos. Pertti Pasanen Prof. Yrjö Hiltunen Fysiikan laitos: Prof. Kari Lehtinen (UKU/FMI) Kansanterveystieteen laitos: Prof. Juha Pekkanen (UKU/THL) Dos. Raimo Salonen Dos. Jouni Tuomisto Yhteystiedot: Jorma Jokiniemi Marko Vallius
19 Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus Marko Vallius, ohjelmapäällikkö
Laajeneva bioenergiaosaaminen Itä-Suomen yliopistossa. Jorma Jokiniemi
Laajeneva bioenergiaosaaminen Itä-Suomen yliopistossa Jorma Jokiniemi KANTIVA Tutkimuskeskus MIKÄ SE ON? Poikkitieteinen tutkimuskeskus Kuopion tiedepuistossa, joka toteuttaa bioenergian tuotantoon ja
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen INKA-ILMA / EAKR 1.4.2015-31.3.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveys,
- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster
- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,
Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:
Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
Ympäristöterveys bioenergian tuotannossa
Ympäristöterveys bioenergian tuotannossa Maija-Riitta Hirvonen, professori 1,2 1. Kuopion yliopisto Ympäristötieteen laitos 2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Bioenergian tuotanto
EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen
EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin syysseminaari 2010 6.10.2010 Tommy Jacobson Sisällys Mitä ovat SHOKit CLEEN Oy:n esittely Miksi
Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä
BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n
Merentutkimusta tehdään
Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian
Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi
Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi otakantaa.fi På svenska Google-haku Otakantaa-sivustolta Etusivu Selaa hankkeita Tietopankki Ohjeet Tiedotteet Etusivu
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mari Kauhaniemi,
Suomi energia- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi Energia ja ympäristö SHOK
Suomi energia- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi Energia ja ympäristö SHOK Satu Helynen Cleantech Finland workshop 11.9.2008 Helsingin Messukeskus Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) tavoite
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA
Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion
Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
Pienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa
Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Janne Jänis Kemian laitos Joensuun kampus Biotalouden määritelmä Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja
Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten
Biotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot
Biotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot 7.3.2014 Turku Heikki Aro Tekes DM 1093542 Copyright Tekes Mikä biotalous? Tekes
Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen
Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.
Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n. 20.000 henkilöä. Alueella toimii muun muassa: Itä-Suomen yliopisto (UEF) Savonia-ammattikorkeakoulu Geologian tutkimuskeskus THL Terveyden ja hyvinvoinnin
Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen INKA-ILMA / EAKR 1.4.2015-31.3.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ympäristöterveyden
Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen
Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen Kehittämisjohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Seurantakomitea 12.6.2017 Metsäbiotalouden kehittämisen lähtökohtia Itä- Suomessa Luontainen
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö
Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
SMART SCIENCE BY SMART PEOPLE
SMART SCIENCE BY SMART PEOPLE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA University of Eastern Finland A multidisciplinary and international university Itä-Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu,
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST)
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST) (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n koordinoima julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimusohjelma 2013-2016
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen
SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Pienpolttoseminaari, 23.5.2018
Metsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety (RECEPS) Anna-Maija Tolppanen 26.9.2013 III sosiaali-
Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)
Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur) HUSin tutkimusrahoitus - osana potilaskohtaista kuntalaskutusta 28 000 000 70 000 000 TKI-rahoitus
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 4. Ympäristöinformatiikka (mittaus, seuranta, tiedonsiirto, monitorointi, analysointi, jne) 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 5 Sisältö 4.1 Alueellinen mallintaminen...
Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.
Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus
IFRF Suomen kansallinen osasto
IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio
Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen
Pien-CHP Biokaasu Biohiili Pelletit Biojalostusfoorumi 30.11.2011 Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Puutisleet 1 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf 2 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)
Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä
MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013
MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
Fortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
Luonnonvarat ja kestävä talous
Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa
Osaaminen työllistää
Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset
KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö
KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA 2030 Ilmanlaadun tutkimusseminaari 8.11.2018 Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Kansallinen ilmansuojelutyöryhmä ISO 2030 tehtävät 1. Päästökattodirektiivin
Suomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ
1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi
Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut
LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?
Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat
Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia
Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin
Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova
Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki
Kestävä bioenergia EU:ssa Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki 30.11.2016 Biopolttoaineiden nolo tarina 7% katto ruokakasvipohjaisille biopolttoaineille 2015 Uusiutuvan energian
Suomen Akatemian tutkimusohjelma FICCA 2011 2014. Ilmastonmuutos vaikutukset ja hallinta
Suomen Akatemian tutkimusohjelma FICCA 2011 2014 Ilmastonmuutos vaikutukset ja hallinta Ilmastonmuutos vaikutukset ja hallinta (FICCA) 2011 2014 FICCA lyhyesti Ilmastonmuutosta tutkitaan parhaillaan intensiivisesti,
TransEco tutkimusohjelma 2009 2013
TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkijaseminaari Tilaisuuden tarkoitus ja TransEco kokonaisuus Tutkijaseminaarin tavoite Tutkimustahojen ja tilaajien verkostoituminen Meneillään olevien hankkeiden
Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi
Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos